VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

2 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisältö 1. Johdanto Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualueen sijainti Kaavatilanne Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Yleiskaava 3 2. Kaupan tarjonta ja toimintaympäristön muutokset Viitasaaren kaupan tarjonta Kaupan toimintaympäristön muutokset Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Liiketilan lisätarve Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaava-alueen kaupan ratkaisu suhteessa lisäpinta-alantarpeeseen Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen ja ostosmatkoihin Muut vaikutukset 17

3 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1. JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Ramboll Finland Oy on laatimassa asemakaavaa Viitasaaren kaupungin keskusta-alueelle kortteleihin 75, 83 ja 85. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden noin k-m² vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen kortteleiden 75, 83 ja 85 väliselle nykyisen kaavan mukaiselle puistoalueelle. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset. Tätä selvitystä kirjoitettaessa kaavaluonnos ei ole vielä käytettävissä, joten mm. rakennuksen tarkka sijoittuminen tontille ei vielä ole tiedossa. Hankkeen sisältö on kuitenkin tiedossa: alueelle sijoittuva vähittäiskaupan suuryksikkö on tavaratalotyyppinen toimija, jonka valikoima muodostuu pääosin keskustahakuisesta erikoistavarakaupasta ja osin päivittäistavarakaupasta. Näin ollen vaikutusten arvioinnissa keskitytään keskustahakuisen erikoistavarakauppaan ja päivittäistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran (mm. rauta- kodinkone- ja huonekalukauppa) kauppaa selvityksessä ei käsitellä. Ramboll Finland Oy:stä tämän raportin ovat laatineet KTM Tiina Kuokkanen ja KTM Eero Salminen. Raportin ovat tarkastaneet vanhempi konsultti, KTM Mari Pitkäaho ja kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen. 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Viitasaaren keskusta-alueella Haapaniementien, Kennääntien, Haapatien ja Ukontien rajaamalla alueella. Kaava-alueen rajaus likimain sekä keskustan merkittävimmät kaupalliset toimijat on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 1). Kaava-alueella sijaitsee Lidl sekä muutama asuin- ja työpaikkarakennus. Alueen keskellä sijaitsee pääosin luonnontilassa oleva puistikko. Kuva 1 Kaava-alueen alustava rajaus ja ketjuihin kuuluvat vähittäiskaupat Viitasaarella

4 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Kaavatilanne Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja kaava on saanut lainvoiman Maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu keskustatoimintojen kohdemerkinnän alle (C). Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Vaihemaakuntakaavassa Viitasaari on määritetty aluekeskukseksi. Kaava-alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Vähittäiskaupan yhteenlasketuksi enimmäiskerrosalaksi Viitasaaren keskustatoimintojen alueelle on vaihemaakuntakaavassa osoitettu k-m². Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan mukaan päivittäistavarakaupan osalta k-m² ja erikoistavarakaupan osalta k-m² Viitasaaren kuntakeskustaajaman alueella. Tässä selvityksessä käsiteltävä hanke ei ylitä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaa Yleiskaava Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Viitasaaren keskusta-alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty vuonna Kaavaa on päivitetty nelostien liikennealueiden osalta vuonna Viitasaaren keskustan osayleiskaavan laadinta on parhaillaan käynnissä. Kaava on kuulutettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kesällä Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville viimeistään syksyllä KAUPAN TARJONTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Viitasaaren kaupan tarjonta Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan Viitasaaren kaupallinen vaikutusalue muodostuu Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan kunnista. Samalla Viitasaari kuuluu laajempaan Jyväskylän markkina-alueeseen: Viitasaarelta suuntautuu asiointia myös Jyväskylään. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa Viitasaari on määritetty aluekeskukseksi. Vastaavia aluekeskuksia ovat myös esimerkiksi Saarijärvi ja Äänekoski, jotka sijaitsevat Viitasaaresta etelään. Seuraavassa kaaviossa (Kuva 2) on esitetty Viitasaaren vaikutusalueen ja em. vertailukuntien vähittäiskaupan liikevaihto vuosina Kaaviosta nähdään, että Viitasaaren liikevaihto vuonna 2012 oli noin 40 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksinkertainen verrattuna vaikutusalueella sijaitsevaan Pihtiputaaseen ja yli viisinkertainen verrattuna Kinnulaan. Viitasaaren liikevaihto jää kuitenkin selvästi alhaisemmaksi kuin Äänekosken ja Saarijärven liikevaihto. Toisin sanoen Viitasaaren kaupan tarjonta on huomattavasti kattavampi verrattuna vaikutusalueen muihin kuntiin, mutta verrattaessa vastaaviin aluekeskuksiin, näyttäytyy Viitasaari tarjonnaltaan selvästi pienempänä. Saarijärvi ja Äänekoski ovat myös kehittyneet viime vuosina Viitasaarta selvästi nopeammin.

5 Vähittäiskaupan liikevaihto /as. Vähittäiskaupan liikevaihto, 1000 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Viitasaari Pihtipudas Kinnula Saarijärvi Äänekoski Kuva 2 Vähittäiskaupan liikevaihto , 1000 (Lähde: Tilastokeskus) Seuraavassa kaaviossa (Kuva 3) on vielä esitetty Viitasaaren ja sen vaikutusalueen, vertailukuntien ja myös koko Keski-Suomen vähittäiskaupan liikevaihto vuosina suhteutettuna asukaslukuun. Asukaskohtainen liikevaihto kertoo palvelutarjonnan kattavuudesta kunnan omaan väestöpohjaan suhteutettuna ja antaa näin viitteitä myös asiointien suuntautumisesta. Kaaviosta nähdään, että Viitasaaren asukaskohtainen liikevaihto ja sen kehitys ovat hyvin lähellä Keski-Suomen asukaskohtaista liikevaihtotasoa: Viitasaari on siis kaupallisesti varsin omavarainen. Viitasaaren palvelutarjonta ja sen kehitys ovat hyvät suhteessa asukaslukuun. Pihtiputaan ja Kinnulan asukaskohtainen liikevaihto jää selvästi Keski-Suomen asukaskohtaisen tason. Toisin sanoen niiden kaupan tarjonta ei vastaa asukaspohjan synnyttämää kysyntää ja niistä virtaa ostovoimaa muualla, muun muassa Viitasaarelle ja Jyväskylään. Verrattaessa Viitasaarta muihin vertailukuntiin nähdään, että Viitasaaren tarjonta asukaslukuun suhteutettuna on kattavampi kuin väestöpohjaltaan suuremmalla Äänekoskella. Saarijärven kaupan tarjonta on taas kehittynyt Viitasaarta huomattavasti voimakkaammin viime vuosina. Kaaviosta myös nähdään, että Jyväskylän asukaskohtainen liikevaihto on selvästi muita kuntia korkeammalla tasolla: Jyväskylä saa ostovoiman siirtymiä muista kunnista Viitasaari Pihtipudas Kinnula Saarijärvi Äänekoski Jyväskylä Keski-Suomi Kuva 3 Vähittäiskaupan liikevaihto asukaslukuun suhteutettuna , (Lähde: Tilastokeskus)

6 Liikevaihto, Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5 Seuraavassa kaaviossa (Kuva 4) on esitetty Viitasaaren, vaikutusalueen ja vertailukuntien asukaskohtainen liikevaihto toimialoittain. Lisäksi kaaviossa on esitetty koko maan asukaskohtainen liikevaihto. Kaaviosta nähdään, että Viitasaaren tarjonta suhteutettuna asukaspohjaan on kattava erityisesti päivittäistavarakaupan ja tavaratalokaupan sekä tilaa vaativan kaupan osalta. Muun erikoistavarakaupan liikevaihto suhteessa asukaslukuun taas jää selvästi koko maan keskimääräisen tason alapuolelle. Pihtiputaan ja Kinnulan tarjonta on kohtuullinen päivittäistavara- ja tavaratalokaupan osalta, mutta ei keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Kinnulan osalta tiedot tilaa vievästä kaupasta on salattu toimijoiden vähäisen lukumäärän takia Jyväskylä Viitasaari Pihtipudas Kinnula Saarijärvi Äänekoski Yhteensä koko maa Päivittäistavarakauppa ja tavaratalo Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoistavarakauppa Kuva 4 Vähittäiskaupan liikevaihto toimialoittain ja asukaslukuun suhteutettuna 2012, (Lähde: Tilastokeskus) Valtaosa Viitasaaren vähittäiskaupan pinta-alasta sijaitsee Viitasaaren keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Keskustaajamassa palvelut ovat sijoittuneet pääosin Keskitien lähiympäristöön, joka sijaitsee kaava-alueesta noin 200 metriä länteen/lounaaseen. Keski- Suomen kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan Viitasaaren keskustataajamassa on kaikkiaan yli k-m² myymälärakennuksia (rakennusluokitus VTJ2000). Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan vähittäiskaupan sijaintirakennusten pinta-ala vuonna 2012 koko Viitasaarella oli kuitenkin vähemmän, k-m², ja jakautuu toimialoittain seuraavasti: - päivittäistavarakauppa k-m² - tavaratalokauppa k-m² - keskustahakuinen erikoistavarakauppa k-m² - tilaa vaativa erikoistavarakauppa k-m² - moottoriajoneuvojen kauppa k-m² Suomen ympäristökeskuksen mukaan em. pinta-alasta Viitasaaren keskusta-alueella sijaitsee vain k-m², josta k-m² päivittäistavarakauppaa ja k-m² tilaa vaativaa kauppaa. Keskusta-alueen rajaus on kuitenkin hyvin suppea ja todellisuudessa valtaosa Viitasaaren kunnan vähittäiskaupan pinta-alasta sijaitsee keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. SYKE:n luvut on laskettu rekisteritietojen perusteella rakennusten pääkäyttötarkoituksen mukaan, jolloin koko rakennuksen pinta-ala kirjautuu vähittäiskaupaksi, vaikka rakennus sisältäisi merkittävästi myös esim. teollisuus- tai

7 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 6 varastotilaa tai se olisi tyhjillään. Vastaavasti asuintalojen kivijalkojen liiketilat jäävät SYKE:n luvuista pois, kuten Viitasaaren keskusta-alueen osalta vaikuttaa tapahtuneen. Usein SYKE:n luvut ovat selvästi suurempia kuin todellinen myymälämäärä, mutta niitä voidaan käyttää suuntaa-antavana tietona. Tässä selvityksessä käytetään jäljempänä em. Suomen ympäristökeskuksen koko kuntaa koskevia lukuja suuntaa-antavasti kuvaamaan nykytilannetta, kun arvioidaan asemakaavamuutoksen tuomaa pinta-alan lisäystä suhteessa laskennalliseen pintaalatarpeeseen. Merkittävimmät nyt käsiteltävänä olevan asemakaavamuutoksen kanssa kilpailevat myymälät, joihin mahdolliset vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat pienten erikoisliikkeiden ohella, ovat edellä kuvassa 1 esitetyt toimijat Ale-Makasiini, Lidl, K- supermarket ja S-market. 2.2 Kaupan toimintaympäristön muutokset Viitasaaren vaikutusalueella (Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula) asuu vuonna 2013 noin asukasta, joista Viitasaarella noin asukasta, 53 % koko vaikutusalueen väestöstä. Vuosina vaikutusalueen väestömäärä on vähentynyt asukkaalla (-14 %). Koko seudun (Saarijärvi-Viitasaari) väestömäärä on vähentynyt suhteessa saman verran. Koko Keski-Suomen maakunnassa väestönkasvu on vastaavalla ajanjaksolla taas ollut positiivista: kasvua yhteensä yli asukasta (+4 %). Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty Viitasaaren vaikutusalueen sekä vertailun vuoksi Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan ja koko Keski-Suomen väestökehitys. Taulukko 1 Väestömäärän kehitys tarkastelualueen kunnissa vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Väestö Muutos Hlö % Viitasaari % Pihtipudas % Kinnula % Viitasaaren vaikutusalue % Saarijärvi-Viitasaaren seutu % Keski-Suomi % Seuraavassa taulukossa 2 on esitetty Tilastokeskuksen uusin trendipohjainen väestöennuste (päivitetty vuonna 2012) Viitasaaren vaikutusalueella ja vertailualueilla. Ennusteen mukaan Viitasaaren vaikutusalueen väestömäärä jatkaa vähentymistään vuosina Ennusteen mukaan väestömäärä vähenee Viitasaarella hieman yli 500 asukkaalla (-8 %) ja koko vaikutusalueella noin asukkaalla (-10 %) vuoteen 2030 mennessä. Väestömäärän väheneminen on ennusteen mukaan suurinta Pihtiputaalla (-600 asukasta, -14 %). Tämän selvityksen lähtötietoina käytetyssä Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä on käytetty Tilastokeskuksen vanhempaa väestöennustetta vuodelta Uudessa, vuoden 2012 ennusteessa Viitasaaren vaikutusalueen väestömäärä vuonna 2030 arvioidaan 880 asukasta pienemmäksi kuin aikaisemmassa ennusteessa. Tällä on vaikutuksia esimerkiksi jatkossa esitettäviin ostovoima- ja tilantarvelaskelmiin. Taulukko 2 Tilastokeskuksen väestöennusteen (2012) mukainen väestönmuutos vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Väestö Muutos Hlö % Viitasaari % Pihtipudas % Kinnula % Viitasaaren vaikutusalue % Saarijärvi-Viitasaaren seutu % Keski-Suomi %

8 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 7 Seuraavalla kartalla (Kuva 5) on osoitettu väestön sijoittuminen 1 x 1 km ruuduissa Viitasaarella ja lähikunnissa. Kartalta erottuvat selkeinä keskittyminä kunta- ja kaupunkikeskukset. Viitasaaren eteläpuolella sijaitsevat Saarijärven ja Äänekosken keskukset erottuvat Viitasaarta tiheämpinä väestökeskittyminä. Kuva 5 Väestön sijoittuminen Viitasaarella ja lähialueilla (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta) Viitasaaren tiiviisti asutulla taajama-alueella asuu yhteensä noin asukasta, eli noin 56 % kaupungin koko asukasmäärästä. Väestön sijoittumista taajama-alueella on tarkemmin havainnollistettu seuraavassa kartassa (Kuva 6).

9 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi asukasta asukasta asukasta Kuva 6 Väestön sijoittuminen Viitasaaren keskusta-alueella (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta) Viitasaaren vaikutusalueella on verrattain paljon kesäasukkaita. Tilastokeskuksen mukaan kesäasukkaita (kunnassa vapaa-ajan asunnon omistavien ulkopaikkakuntalaisten talouksien jäsenet) oli vuonna 2011 seuraavasti: - Viitasaari Pihtipudas Kinnula 548 Yhteensä Viitasaaren vaikutusalue kesäasukasta. 2.3 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan keskimääräisen asukaskohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Ostovoimaa kasvattavat alueen väestönkasvu ja yleinen tulojen ja kulutuksen kasvu. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat ostovoima- ja pinta-alalaskelmat sisältävät aina epävarmuutta. Ostovoimalaskelmissa tärkeimmät muuttujat ovat väestöennuste ja kulutusluku. Jos jompikumpi kasvaa selvästi laskelmissa oletettua tasoa vähemmän, on kaupan palveluilla huonommat toteutumisedellytykset. Vastaavasti odotettua suurempi kasvu voi lisätä kysyntää selvästi suuremmaksi kuin laskelmissa on arvioitu. Ostovoimalaskelmat antavat suuntaa alueen asukkaiden kauppaan käytettävissä olevista rahoista, mutta kulutustottumukset voivat muuttua nykyisestä. Tavaroiden sijaan kulutus voi suuntautua tulevaisuudessa entistä enemmän palveluihin tai perinteisten myymälöiden sijaan ostetaan enemmän verkkokaupasta. Myös väestön merkittävä ikääntyminen voi vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja liiketilojen kysyntään

10 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 9 huomattavasti. Ennusteet ja laskelmat on kuitenkin tehtävä tämänhetkisen tiedon perusteella ja hyväksyttävä tulevaisuuden ennustamiseen liittyvä epävarmuus. Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä lähtövuosi oli 2008 ja taustalla oli lisäksi vuonna 2009 päivitetty Tilastokeskuksen väestöennuste. Tässä selvityksessä lähtötietona on käytetty uusimpia saatavilla olevia tietoja eli Tilastokeskuksen väestöennustetta (2012) sekä Tuomas Santasalo Ky:n 1 maakuntakohtaisia vähittäiskaupan kulutuslukuja vuodelle Lähtöoletuksiin tehdyt päivitykset aiheuttavat sen, että palveluverkkoselvityksen ja tämän selvityksen kulutuksen ja tilantarpeen kasvuluvut eroavat toisistaan huomattavastikin. Tämän selvityksen ostovoiman laskelmien taustalla olevien kulutuslukujen mukaan Keski-Suomessa päivittäistavarakauppaan ja alkoholiin keskimääräinen asukas kuluttaa euroa ja keskustahakuiseen erikoistavarakauppaan euroa. Kulutuksen arvioidaan kasvavan Keski- Suomen palveluverkkoselvityksen mukaisesti päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi ja erikoistavarakaupassa 2 % / vuosi. Viitasaarelle ja sen kaupalliselle vaikutusalueelle kohdistuva päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan ostovoima on esitetty seuraavassa taulukossa. Koko vaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoima oli vuonna 2012 noin 42 miljoonaa euroa, josta Viitasaaren osuus oli noin 22 miljoonaa euroa. Vuosina päivittäistavarakaupan ostovoiman ennakoidaan kasvavan koko vaikutusalueella noin 2 miljoonaa euroa (+5 %), josta suurin osa muodostuu viitasaarelaisten ostovoiman kasvusta. Erikoistavarakaupassa vaikutusalueen ostovoima sitä vastoin oli 29 miljoonaa euroa, josta Viitasaaren osuus oli noin 15 miljoonaa euroa. Vuosina koko vaikutusalueen erikoistavarakaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan yli 7 miljoonalla eurolla (+25 %). Tarkemmat ostovoimalaskelmat on esitetyt seuraavassa taulukossa 3. Taulukko 3 Päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan ostovoima vuonna 2012 ja ostovoiman kasvu (Lähde: Santasalo Ky.) Ostovoima Kasvu Päivittäistavarakauppa milj. euroa % Viitasaari 22,3 22,7 24,0 1,7 8 % Pihtipudas 14,2 13,8 13,9-0,3-2 % Kinnula 5,6 6,0 6,4 0,7 13 % Viitasaaren vaikutusalue 42,1 42,4 44,2 2,1 5 % Saarijärvi-Viitasaaren seutu 102,9 103,5 107,9 5,0 5 % Keski-Suomi 881,1 980, ,6 229,6 26 % Ostovoima Kasvu Erikoistavarakauppa milj. euroa % Viitasaari 15,3 16,9 19,7 4,4 28 % Pihtipudas 9,8 10,3 11,4 1,6 17 % Kinnula 3,9 4,4 5,2 1,3 35 % Viitasaaren vaikutusalue 29,0 31,6 36,3 7,3 25 % Saarijärvi-Viitasaaren seutu 70,8 77,0 88,6 17,8 25 % Keski-Suomi 606,2 729,6 912,4 306,2 51 % Päivittäistavarakauppa + Ostovoima Kasvu erikoistavarakauppa milj. euroa % Viitasaari 37,6 39,6 43,6 6,0 16 % Pihtipudas 24,0 24,0 25,3 1,3 5 % Kinnula 9,5 10,4 11,6 2,1 22 % Viitasaaren vaikutusalue 71,1 74,0 80,5 9,4 13 % Saarijärvi-Viitasaaren seutu 173,6 180,5 196,5 22,9 13 % Keski-Suomi 1 487, , ,0 535,8 36 % 1

11 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 10 Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksen 2 mukaan päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaisi Viitasaaren vaikutusalueella vuosina yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa ja muussa erikoistavarakaupassa vastaavasti 11,2 miljoonaa euroa. Tämän selvityksen laskelmissa ostovoiman kasvu muodostuu selkeästi pienemmäksi (päivittäistavarakauppa 2,1 milj. euroa ja erikoistavarakauppa 7,3 milj. euroa), koska kasvujakso on neljä vuotta lyhyempi (lähtövuosi 2012 eikä 2008) ja lähtötilanteen ostovoima suurempi. Vuoden 2030 päivittäis- ja erikoistavarakaupan ostovoima on tässä selvityksessä arvioitu hieman suuremmaksi kuin palveluverkkoselvityksessä, mutta luvut ovat melko lähellä toisiaan. Tämän selvityksen mukaan päivittäistavarakaupan ostovoima vaikutusalueella vuonna 2030 on 44,2 milj. euroa ja palveluverkkoselvityksessä 36,8 milj. euroa. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan ostovoima on vastaavasti 36,2 milj. euroa tässä selvityksessä ja palveluverkkoselvityksessä 40,5 milj. euroa. Seuraavassa kaaviossa (Kuva 7) on Keski-Suomen palveluverkkoselvityksen 3 mukaisesti kuvattu koko vähittäiskaupan ostovoiman siirtymiä vuonna Kaaviosta voidaan havaita, että Viitasaarelle virtaa ostovoimaa muista kunnista noin 6 %. Koko vaikutusalueella ostovoiman siirtymä on kuitenkin negatiivinen (-6 %) johtuen Pihtiputaalta ja Kinnulasta tapahtuvasta ostovoiman ulosvirtauksesta. Kaavion lukuja tarkasteltaessa tulee huomioida se, että ne kuvaavat seitsemän vuotta sitten ollutta tilannetta ja toteutuneet kaupan hankkeet vaikutusalueella tai sen ulkopuolella ovat saattaneet muuttaa virtauksia. Kuitenkin edellä luvussa 2.1. esitetyt asukaskohtaiset liikevaihtoluvut antoivat samansuuntaisia tuloksia: Pihtiputaalta ja Kinnulasta näytti virtaavan ostovoimaa ulos ja Viitasaari näyttäytyi lähes omavaraisena. -40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% Viitasaari 6% Pihtipudas -13% Kinnula -35% Viitasaaren vaikutusalue -6% Saarijärvi-Viitasaaren seutu -10% Keski-Suomi 12% Kuva 7 Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007 (%:a ostovoimasta) Kesäasukkaiden tuottaman ostovoiman voidaan arvioida vastaavan karkeasti yhden kuukauden kulutusta. Näin ollen Viitasaaren vaikutusalueen noin kesäasukasta toisivat alueella noin 2,1 miljoonan euron arvosta päivittäistavaran ja keskustahakuisen erikoistavaran ostovoimaa. Kesäasukkaiden tuottama lisäostovoima olisi siten vain noin 3 % vakituisten asukkaiden ostovoimasta, vaikka kesäasukkaiden määrä vastaa noin 36 % vakituisista asukkaista. 2 Keski-Suomen liitto (2012) Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista. Finnish Consulting Group, Keski-Suomen liitto (2012) Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista. Finnish Consulting Group,

12 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Liiketilan lisätarve Laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve on laskettu ostovoiman kasvun pohjalta keskimääräisten neliömyyntitehojen perusteella. Pinta-alalaskelmissa ei ole huomioitu erilaisia pinta-alan tarvetta lisääviä ja vähentäviä tekijöitä, kuten ostovoiman siirtymiä, mahdollista myyntitehon kasvua nykyisissä myymälöissä, kulutustottumusten muutoksia tai myymälöiden uudistamistarvetta. Perusoletuksena on pidetty, että kaikki uusi ostovoima suuntautuu uuteen pinta-alaan. Vähittäiskaupan kulutuksen ja pinta-alantarpeen laskennassa on käytetty seuraavia oletuksia, jotka noudattavat Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksen laskelmissa käytettyjä: - Liiketilan tarpeen laskennassa käytetyt keskimääräiset myyntitehot toimialoittain: o Päivittäistavarakauppa ja Alko /k-m² o Keskustaerikoiskauppa /k-m² - Myyntipinta-ala on muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,25 - Kaavallinen ylimitoitus (koska kaikki kaavoitettu pinta-ala ei toteudu) 30 % Ostovoiman kasvun perusteella johduttu päivittäistavarakaupan ja keskustaerikoistavarakaupan tilantarve (kerrosneliömetriä, k-m²) on esitetty seuraavassa taulukossa. Laskelman mukaan Viitasaaren päivittäistavarakaupan tilantarve on vuonna 2012 noin k-m² ja koko vaikutusalueella tilantarve on noin k-m². Vaikutusalueen päivittäistavarakaupan tilantarve kasvaa vuosina yhteensä lähes 500 kerrosneliömetrillä, josta Viitasaaren osuus on lähes 400 k-m². Edellä luvussa 2.1. Viitasaaren päivittäistavarakaupan rakennusten nykyiseksi pinta-alaksi arvioitiin suuntaa-antavasti k-m², mikä ylittää Viitasaaren omaan ostovoimaan perustuvan laskennallisen vuoden 2012 tilantarpeen, mutta jää kuitenkin alle koko vaikutusalueen tilantarpeen. Yhteenvetona voidaan todeta, että Viitasaaren ja sen vaikutusalueen päivittäistavarakaupan lisätilantarve ei ole merkittävä. Erikoistavarakaupassa Viitasaaren laskennallinen tilantarve on vuonna 2012 noin kerrosneliömetriä ja koko vaikutusalueella vastaavasti k-m². Laskennallinen tilantarve kasvaa erikoistavarakaupassa vuosina Viitasaarella lähes k-m² ja koko vaikutusalueella noin k-m². Edellä luvussa 2.1. Viitasaaren erikoistavarakaupan rakennusten nykyiseksi pinta-alaksi arvioitiin suuntaa-antavasti k-m², mikä on lähellä Viitasaaren omaan ostovoimaan perustuvaa nykytilantarvetta, mutta vähemmän kuin koko vaikutusalueen tilantarve. Lisäksi Viitasaarella on noin k-m² ns. tavaratalokaupan pintaalaa, mikä on todennäköisesti pääosin keskustahakuista erikoistavarakauppaa ja osin päivittäistavarakauppaa. Huomioiden tavaratalokaupan pinta-alan, Viitasaarella ei juuri ole keskustahakuisen erikoistavarakaupan lisäpinta-alan tarvetta kunnan omaan ostovoimaan perustuen. Vastaavasti Pihtiputaan ja Kinnulan nykyinen erikoistavarakaupan pinta-ala taas on todennäköisesti nykyistä laskennallista tarvetta pienempi, kun tiedetään, että palvelutarjonta ei asukaskohtaisen liikevaihdon valossa vaikuta kattavalta. Toisin sanoen vaikutusalueen tilantarve on erikoistavarakaupan osalta alla esitettyä suurempi. Yhteenvetona voidaan todeta, että Viitasaarella ja sen vaikutusalueella on lisätilantarvetta erikoistavarakaupassa. Valtaosa lisäliiketilantarpeesta syntyy vaikutusalueen kysynnästä eikä suoraan Viitasaaren omien asukkaiden kysynnästä. Kaikki lisätilantarve ei tule toteutumaan Viitasaarella vaan vaikutusalueelta virtaa hyvin suurella todennäköisyydellä jatkossakin ostovoimaa Jyväskylään.

13 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 12 Taulukko 4 Päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan tilantarve 2012 ja tilantarpeen kasvu Tilantarve (km2) Kasvu Päivittäistavarakauppa km2 % Viitasaari % Pihtipudas % Kinnula % Viitasaaren vaikutusalue % Saarijärvi-Viitasaaren seutu % Keski-Suomi % Tilantarve (km2) Kasvu Erikoistavarakauppa km2 % Viitasaari % Pihtipudas % Kinnula % Viitasaaren vaikutusalue % Saarijärvi-Viitasaaren seutu % Keski-Suomi % Päivittäistavarakauppa + Tilantarve (km2) Kasvu erikoistavarakauppa km2 % Viitasaari % Pihtipudas % Kinnula % Viitasaaren vaikutusalue % Saarijärvi-Viitasaaren seutu % Keski-Suomi % Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä Viitasaaren laskennalliseksi lisäpintaalantarpeeksi vuosina arvioitiin päivittäistavarakaupassa 700 k-m² ja keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa k-m². Koko vaikutusalueen tilantarpeeksi vastaavasti arvioitiin päivittäistavarakaupassa 900 k-m² ja erikoistavarakaupassa k-m². Päivitettyjen lukujen mukaiset lisäpinta-alantarpeet ovat palveluverkkoselvityksessä esitettyjä lukuja pienempiä. Tämä johtuu osittain eripituisesta tarkastelukaudesta: laskentatapa olettaa, että vuosien 2008 ja 2012 välillä syntyvä laskennallinen lisätarve olisi toteutunut. Lisäksi on huomioitava se, että lähtöoletusten eroista johtuen vuoden 2030 tilantarve on tämän selvityksen luvuilla laskettuna päivittäistavarakaupan osalta palveluverkkoselvityksen tarvetta suurempi: koko vaikutusalueen päivittäistavarakaupan pinta-alantarpeeksi on tässä selvityksessä osoitettu k-m² ja palveluverkkoselvityksessä k-m². Keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa taas kokonaistarve tässä selvityksessä k-m² ja palveluverkkoselvityksessä k-m². 3. KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1 Kaava-alueen kaupan ratkaisu suhteessa lisäpinta-alantarpeeseen Viitasaaren ja vaikutusalueen päivittäistavarakaupan lisätilantarve on vuoteen 2030 mennessä vain muutamia satoja kerrosneliömetrejä. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan lisäpintaalantarve taas koko vaikutusalueella on vuoteen 2030 mennessä noin k-m2. Iso osa keskustahakuisen erikoistavarakaupan lisäpinta-alantarpeesta syntyy Pihtiputaan ja Kinnulan asukkaiden kysynnästä. Vain Viitasaaren omaan ostovoimaan perustuva laskennallinen keskustahakuisen erikoistavarakaupan tilantarve ei ole huomattava. Asemakaavamuutoksen mahdollistama pinta-ala k-m² on noin 20 % suhteessa Viitasaaren nykyiseen yhteenlaskettuun tavaratalokaupan ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan pintaalaan (yht k-m²). Pinta-alan lisäys ei näin ollen ole huomattava suhteessa nykyiseen

14 Kerrosneliömetriä Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 13 pinta-alaan. Oheisessa kaaviossa (Kuva 8) on havainnollistettu hankkeen kokoa suhteessa Viitasaaren nykyiseen kaupan pinta-alaan sekä tulevaan laskennalliseen tilantarpeeseen. Kaaviosta näkyy, että nykyinen toteutunut pinta-ala (koko kunnan pinta-ala SYKE:n kaupan tietopankin mukaan) on suurempi kuin Viitasaaren nykyinen pinta-alan tarve, mutta pienempi kuin koko vaikutusalueen tarve. Hanke lisää erikoistavarakaupan ja tavaratalojen pinta-alaa yli Viitasaaren vuoden 2030 tarpeen, mutta yhteenlaskettu pinta-ala jää silti pienemmäksi kuin koko vaikutusalueen vuoden 2012 pinta-alantarve Hanke Nykyinen erikoistavarakaupan ja tavaratalojen pinta-ala Laskennallinen tarve Viitasaarella 2012 Laskennallinen tarve Viitasaarella Laskennallinen tarve vaikutusalueella Nykyinen pinta-ala Nykyinen pinta-ala + hanke Laskennallinen tarve vaikutusalueella 2030 Kuva 8 Viitasaaren nykyinen erikoistavarakaupan ja tavaratalojen pinta-ala (SYKE kaupan tietokanta), hankkeen tuoma lisäys pinta-alaan ja laskennallinen tarve 2012 ja 2030 sekä Viitasaarella että koko vaikutusalueella Em. lukujen valossa kaava-alueelle tuleva tavaratalotyyppinen toimija k-m², jonka pintaalasta valtaosa on keskustahakuista erikoistavarakauppaa, mahtuu Viitasaaren markkina-alueelle vaikutusalueen lisäpinta-alantarpeeseen nähden. Keskusta-alueen nykyisestä kaupan pinta-alasta ei ole tarkkoja tietoja, mutta Suomen ympäristökeskuksen lukujen (keskusta-alueen pinta-ala k-m² SYKE:n kaupan tietopankin mukaan) perusteella keskusta-alueen vähittäiskaupan kokonaispinta-ala jää hankkeen toteutumisen jälkeen alle Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan määrittelemän keskustatoimintojen alueen yhteenlasketun enimmäiskerrosalan k-m². Keskusta-alueen rajaus SYKE:n kaupan tietopankissa oli kuitenkin hyvin suppea. Todellisuudessa valtaosa Viitasaaren kaupan pinta-alasta sijaitsee keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä ja keskustan pinta-ala saattaa jo nykyiselläänkin ylittää yhteenlasketun enimmäiskerrosalan. Voimassa olevassa maakuntakaavassa kyseistä rajoitusta ei kuitenkaan ole. 3.2 Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen ja ostosmatkoihin Seuraavalla kartalla (Kuva 9) on havainnollistettu Viitasaaren päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan nykyisen tarjonnan vaikutusaluetta asiointitodennäköisyysmallinnuksen avulla. Mallinnus perustuu ns. Huffin vetovoimamalliin, jossa ihmiset asioivat tietyssä keskuksessa sitä todennäköisemmin, mitä lähempänä ja mitä vetovoimaisempi keskus on. Vetovoimamalli ottaa huomioon ajoaikaetäisyyden (minuuttia, ruuhka-ajan ulkopuolella) henkilön kotoa tiettyyn keskukseen ja vastaavasti myös kaikkiin muihin keskuksiin. Ajoaikaetäisyyden lisäksi malli huomioi keskuskohtaisen ns. houkuttelevuustekijän, joka näissä tarkasteluissa on ollut tarkasteltavien toimialojen pinta-ala yhteensä. Viitasaaren ja kilpailevien keskusten nykyinen pinta-ala on huomioitu Suomen ympäristökeskuksen julkaisemien pinta-alojen mukaisesti. Kilpailevina keskuksina on huomioitu lähimmät ympäröivät keskukset. Mallinnus ei luonnollisesti huomioi esimerkiksi työmatkan varrella tapahtuvaa tai muuta satunnaista asiointia, mutta se kuvaa melko hyvin todennäköisyyttä asioida tietyssä keskuksessa. Kodin sijainti on oleellinen tekijä ostopaikan

15 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 14 valinnassa, sillä vaikkei kauppaan lähdettäisikään kotoa, sieltä palataan yleensä kotiin. Huomioitavaa on myös se, ettei mallinnus myöskään huomioi myymäläkonseptien välisiä eroja vetovoimaisuudessa. Kuvasta 9 nähdään, että Viitasaaren vaikutusalue jää varsin paikalliseksi. Viitasaaren vaikutusalue leviää pidemmälle pohjoisen suuntaan kuin etelään, jossa suuremmat keskukset Äänekoski ja Saarijärvi rajaavat vaikutusaluetta. Kinnula ja Pihtipudas kuuluvat vielä Viitasaaren vaikutusalueeseen vaikkakin niiden keskustaajamista todennäköisyys asioida Viitasaarella on pieni, alle 10 prosenttia. Pihtiputaan ja Kinnulan omat päivittäistavarakaupan palvelut ovat melko kattavat suhteessa väestöpohjaan ja päivittäistavarakaupoissa asioidaan useammin kuin erikoistavarakaupoissa, joten päivittäistavarakaupan ostokset tehdään yleensä lähellä kotia. Mallinnuksen mukaan Viitasaaren vaikutusalueen väestöpohja on lähes asukasta. Toisin sanoen Viitasaari on todennäköisin asiointipaikka lähes lähialueen asukkaalle. Tämä on siis selvästi enemmän kuin Viitasaaren kunnan oma asukasluku, mutta kuitenkin alle Viitasaaren, Kinnulan ja Pihtiputaan yhteenlasketun väestöpohjan. Kuva 9 Viitasaaren päivittäis-, tavaratalo- ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan vaikutusalue nykytilanteessa Seuraavalla kartalla (Kuva 10) on esitetty Viitasaaren vaikutusalue asemakaavamuutoksen mahdollistaman pinta-alan k-m²lisäyksen jälkeen. Kartalta nähdään, että Viitasaaren vaikutusalue ei asemakaavamuutoksen myötä muutu merkittävästi. Vaikutusalue on edelleen varsin paikallinen ulottuen hiukan pidemmälle erityisesti luoteen suuntaan. Vaikutusalue ei maantieteellisesti juurikaan kasva, mutta joidenkin asukkaiden todennäköisyys asioida Viitasaarella verrattuna muihin keskuksiin kasvaa, kun Viitasaaren houkuttelevuus uuden pintaalan myötä lisääntyy. Mallinnuksen mukaan Viitasaaren vaikutusalueen väestöpohja kasvaa noin 500 asiakkaalla muutoksen jälkeen. Toisin sanoen Viitasaari on muutoksen jälkeen todennäköisin

16 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 15 asiointipaikka 500 uudelle asiakkaalle, jotka ovat aikaisemmin asioineet todennäköisemmin muissa keskuksissa. Tämä on vain 5 prosentin lisäys verrattuna Viitasaaren nykyiseen asiakaspohjaan. Näin ollen vaikutukset muihin kilpaileviin keskittymiin jäävät vähäisiksi. Muutokset keskusten asiointipotentiaaliin on esitetty jäljempänä kuvassa 11. Kuva 10 Viitasaaren päivittäis-, tavaratalo- ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan todennäköinen vaikutusalue asemakaavamuutoksen jälkeen Seuraavassa kaaviossa (Kuva 10) on vielä esitetty päivittäistavarakaupan asiointien ja matkatuotoksen muutos asemakaavan mahdollistaman muutoksen toteuduttua asiointitodennäköisyysmallinnuksen mukaan. Tässä on oletettu, että muissa kaupan keskittymissä ei tapahdu muutoksia. Kaaviosta nähdään, että kilpailevat keskittymät menettävät todennäköisesti suurimmillaankin vain 3 prosenttia nykyisistä asioinneistaan Viitasaarelle. Vaikutukset muihin keskuksiin ovat marginaalisia. Viitasaarelle kohdistuvat asiointivirrat lisääntyvät ja Viitasaarelle kohdistuva matkatuotos kasvaa mallinnuksen mukaan arviolta 9 prosenttia, mutta samanaikaisesti muihin keskuksiin kohdistuvat asioinnit vähenevät, joten matkatuotos kokonaisuutena ei muutu oleellisesti. Kokonaisuutena matkatuotos laskee noin 0,5 prosenttia eli kaiken kaikkiaan asiointimatkat lyhenevät hiukan. Todettakoon vielä, että tässä esitettyjä lukuja matkatuotoksesta tulee käsitellä suuntaa-antavina. Matkatuotosten osalta ole tehty osana tätä selvitystä tehty tarkempaa liikenteellistä mallintamista vaan ne perustuvat yksinomaan asiointitodennäköisyyteen ja keskuksen ja asiakkaiden asuinpaikan väliseen etäisyyteen. Tarkempi liikenteellisten vaikutusten arviointi on tehty erillisessä selvityksessä.

17 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Asiointipotentiaali (indeksi, perustilanne = 100) Matkatuotos (indeksi, perustilanne = 100) Kuva 11 Asemakaavan toteutumisen vaikutukset keskusten asiakaspohjaan ja matkatuotoksiin asiointitodennäköisyysmallinnuksen mukaisesti Hankkeen vaikutukset Viitasaaren ulkopuolisiin keskuksiin jäävät pieniksi. Vaikutuksia Viitasaaren omiin, nykyisiin kaupan palveluihin voidaan myös arvioida asiointitodennäköisyysmallinnuksen pohjalta. Mikäli em. asiointien lisäys (+500 asiakasta) muutetaan kulutuslukuihin perustuen (ks. luku 2.3.) myynniksi, on hankkeen tuoma myynnin lisäys Viitasaarelle 2,7 miljoonaa euroa vuodessa (500 asukasta * kulutusluku /asukas). Tällä myynnillä asemakaavamuutoksen mahdollistaman vähittäiskaupan yksikön myyntitehoksi tulisi myyntineliömetriä kohden vain / m², mikäli käytetään luvussa 2.4. esitettyä kerrosalan muuntokerrointa myyntipintaalaksi 1,25. Käytännössä näin alhaisella myyntiteholla hanke ei ole kannattava ja todellisuudessa neliöteho on korkeampi. 2,7 miljoonan ylittävä osuus asemakaavan mahdollistaman hankkeen myynnistä on pois Viitasaaren muilta kilpailevilta myymälöiltä. Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä keskustahakuisen erikoistavarakaupan tehona myyntineliömetriä kohden on käytetty /m². Tällä teholla laskettuna nyt arvioitavan hankkeen myynti tulisi olla 5,4 miljoonaa euroa. Todellisuudessa Viitasaarella jäädään todennäköisesti alle Keski-Suomen keskimääräisten myyntitehojen ja näin ollen esimerkiksi /m² myyntiteholla asemakaavan mahdollistaman hankkeen myynti olisi 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Todennäköisesti pieni osa hankkeen pinta-alasta on päivittäistavarakauppaa, mikä saattaa osaltaan nostaa myyntitehoa hivenen. Suuntaa-antavasti, Viitasaaren nykyisiin kilpaileviin myymälöihin kohdistuu vaikutuksia arviolta 1,8-2,6 miljoonalla eurolla. Suhteutettuna Viitasaaren nykyiseen päivittäis- ja tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan myyntiin 4 vaikutus Viitasaaren muihin kaupan palveluihin jää arviolta vain 5-7 prosenttiin Viitasaaren kokonaismyynnistä. Mallinnuksen perusteella ei ole mahdollista arvioida, mihin yksittäisiin myymälöihin vaikutukset kohdistuvat, mutta todennäköisemmin vaikutukset kohdistuvat kilpaileviin, tarjonnaltaan samantyyppisiin myymälöihin. Asiointitodennäköisyys-mallinnuksen antamia tuloksia voidaan pitää maksimivaikutuksina (ns. worst-case scenario) ja vaikutukset voivat jäädä tässä esitettyä vähäisemmiksi riippuen esimerkiksi toimenpiteistä, joilla nykyiset kaupan toimijat vastaavat lisääntyneeseen kilpailuun. 4 Tässä esitettyä myyntiä ei voida suoraan suhteuttaa luvussa 2.1. esitettyihin kaupan liikevaihtoihin vaan em. liikevaihdot on ensin muunnettava arvonlisäverolliseksi myynniksi arvioiden keskimääräinen arvonlisävero.

18 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 17 Yhteenvetona edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että asemakaavamuutoksen mahdollistamalla vähittäiskaupan hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Viitasaaren keskustaajaman tai muiden keskusten kaupallisten palveluiden kehittämiseen päivittäis- ja tavaratalokaupan tai muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Vaikutukset todennäköisesti jäävät marginaalisiksi. Arvio perustuu pääosin asiointitodennäköisyysmallinnuksen antamiin tuloksiin. Em. mallinnusta käytetään yleisesti erityisesti päivittäistavarakaupan alalla investointipäätösten yhteydessä tulevien markkinaosuuksien ja kannibalismivaikutusten arvioimiseen suuntaa-antavasti. Viitasaaren vähenevän asukaspohjan vuoksi erikoistavarakaupan toimintaedellytykset heikkenevät tulevaisuudessa siitä huolimatta, että kulutuksen todennäköinen kasvu lisääkin pinta-alan laskennallista tarvetta. Hanke saattaa korvata joitakin yksittäisiä pienempiä erikoistavarakaupan toimijoita, joille ei enää jatkossa ole riittävää asiakaspohjaa. Hankkeen laaja tavaravalikoima mahdollistaa sellaisten erikoistavarakaupan tuotteiden (esim. käsityötarvikkeet, kalastus ja retkeily, kodintavara), joita ei voisi Viitasaaren kokoisessa keskuksessa kannattavasti myydä erikoisliikkeistä. Hankkeen toteutuminen voi vauhdittaa kaupan rakennemuutosta, mutta pienten erikoisliikkeiden toimintaedellytykset Viitasaarella olisivat tulevaisuudessa joka tapauksessa suhteellisen heikot. 3.3 Muut vaikutukset Kaava-alue sijaitsee Viitasaaren keskusta-alueella eikä sillä ole näin ollen merkittäviä vaikutuksia Viitasaaren yhdyskuntarakenteeseen koko kunnan tasolla. Keskustarakenteen sisällä hanke kuitenkin siirtää osaltaan kaupallista painopistettä pois Keskikadulta kohti itää. Etäisyys Keskikadulle on noin 200 metriä ja kaava-alueella ja välittömästi sen vieressä (ks. Kuva 1) sijaitsee jo nyt merkittäviä kaupallisia toimijoita, kuten Lidl ja S-market. Nämä kaupat ovat jo osaltaan muuttaneet keskustan rakennetta ja siirtäneet kaupallista painopistettä pois Keskikadulta. Hankkeen sijoittuminen kaava-alueelle vahvistaa entisestään tätä kehitystä ja heikentää Keskikadulla sijaitsevien erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että mikäli asemakaava toteutuu tässä selvityksessä käytettyjen oletusten mukaisina, ei asemakaavamuutoksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia huomioiden, että Keskikadun painoarvo kaupallisena painopisteenä on jo ennestään heikentynyt. Hanke parantaa Viitasaaren erikoiskaupan tarjontaa kokonaisuutena, mutta saattaa vauhdittaa kaupan rakennemuutosta heikentäen joidenkin pienempien erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä. Selvitystä laadittaessa kaavaluonnos ei kuitenkaan ole ollut vielä käytettävissä ja asemakaavan lopullinen sisältö ei ole tiedossa. Mikäli asemakaava poikkeaa merkittävästi tässä selvityksessä käytetyistä oletuksista, voivat myös asemakaavan muutoksen vaikutukset poiketa tässä esitetyistä arvioista.

19 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 1 LÄHTEET: Selvityksen laadinnassa on hyödynnetty seuraavia kaava-aluetta koskevia selvityksiä ja muita asiakirjoja: Kaupan rakenneselvitys, FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista, Keski-Suomen liitto, FCG Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, kaupan taustamuistio, Keski-Suomen liitto Kaupan palveluverkkoselvitys, Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys, FCG, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Viitasaaren kaupunki, Kortteleiden 75, 83 ja 85 asemakaavan muutos,

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 25.9.2015 KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Päivämäärä 25/9/2015 Laatija Mari Pitkäaho,

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ramboll / / Viitasaaren kaupunki

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ramboll / / Viitasaaren kaupunki 1510002480-003 Viitasaaren kaupunki Kennääntien seudun asemakaavan muutos (korttelit 75, 83 ja 85) 1(10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.6.2014 Ramboll / 6.8.2014 / 16.9.2014 Viitasaaren kaupunki

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 8.8.2014 LOIMAAN OSAYLEISKAAVAN JA TIVA-KAUPAN ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299) KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS KAUPAN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 29.10.2013 EERO SALMINEN RAMBOLL FINLAND OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Vetovoimamallinnuksen teoreettinen tausta

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 10.12.2012 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9.12.2015 Haapajärven kaupunki OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SAMULINPUISTON ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee osaa Haapajärven Ronkaalan kaupunginosan korttelista 215 ja siihen liittyvää

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 (KESKUSTA) KAUPUNGINOSA KORTTELI 59 JA LIIKENNEALUETTA 2 (TUULENSUU) KAUPUNGINOSA LIIKENNEALUETTA 9 (KARTANOMÄKI) KAUPUNGINOSA LIIKENNEALUETTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot