Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres

2 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Kaupunkiseudun kaupallinen palveluverkko Keskittymien kaupallinen rakenne KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Kaupan kehitys Tampereen kaupunkiseudulla Väestön kehitys Ostovoiman kehitys Liiketilatarpeet vuoteen 2020 ja KAUPAN HANKKEITA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA JOHTOPÄÄTÖKSET Uusien kaupan hankkeiden vertailua liiketilatarpeeseen Uusien kaupan hankkeiden merkitys palveluverkossa IKANON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset läheisiin keskuksiin Vaikutukset palveluverkkoon Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja asiointimatkoihin Yhteenveto kaupallisten vaikutusten arvioinnista Liite 1 Liite 2 Kaupallisten palveluiden lukumäärä ja pinta-ala kaupan keskittymissä Tampereen kaupunkiseudulla vireillä olevat vähittäiskaupan hankkeet

3 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 2 1 JOHDANTO Tampereen kaupunkiseutu kehittyy voimakkaasti. Väestö on alueella kasvussa, samoin tarve vahvistaa kaupan palveluita. Kaupan hankkeita ja suunnitelmia kauppapaikoista on vireillä kaupunkiseudulla lukuisia, joista useat ovat seudullisesti merkittäviä. Kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys tehtiin edellisen kerran vuonna Vuonna 2011 astuivat voimaa uudet kaupan säännökset. Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää on muutettu ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa on otettu erityisen ohjauksen piiriin eli se sisältyy suuryksikön määritelmään (71 a ). Voimakkaan kaupan kehityksen sekä uusien säännösten vuoksi on nähty tarve tehdä uusi Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys. Tässä raportissa selvitetään Tampereen kaupunkiseudun kaupallinen nykytilanne sekä arvioidaan tulevaisuuden näkymiä ostovoiman ja liiketilatarpeen suhteen. Lisäksi tarkastellaan vireillä olevia kaupan hankkeita ja arvioidaan niiden merkitystä kaupalliseen palveluverkkoon. Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvat Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Nämä kunnat kuuluvat yhtenäiseen markkina-alueeseen, johon kuuluu lisäksi pienempiä kuntia lähes koko Pirkanmaalta. Markkina-alueen pääkeskus on Tampere, mutta myös kaupunkiseudun muissa kunnissa on seudullisesti merkittäviä kaupallisia keskittymiä. Tampereella on parhaillaan vireillä asemakaavan muutos koskien Ikanon kauppakeskusta. Palveluverkkoselvityksen pohjalta arvioidaan tässä lisäksi Ikanon asemakaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Palveluverkkoselvityksen ja Ikanon asemakaavan vaikutuksen arvioinnin ovat tilanneet Tampereen kaupunki ja Ikano. Työn ohjusryhmään ovat kuuluneet Elina Karppinen, Anna Hyyppä ja Mikko Nurminen Tampereen kaupungilta sekä Tuire Nyberg Ikano Retail Centres Finland Oy:stä, Peik Enbom Ikea Real Estate Oy:stä, Ali Karjalainen Kaava- ja Tonttiapu Ali Karjalaisesta ja Matti Saksanen Arkkitehti- ja suunnittelutoimisto Saksanen Oy:stä. Selvityksen on laatinut Santasalo Ky ja tutkimuksesta vastaavat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela. Tutkimusavustajana on toiminut Auli Santasalo.

4 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 3 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Kaupan nykytilanteen analyysissä tarkastellaan kaupan nykyistä verkkoa Tampereen kaupunkiseudulla. Lähtöaineistona käytetään Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, sekä kenttäkartoituksella tehtyjä kaupan rakenneanalyysejä kaupan keskuksista. Ostovoimaa tarkastellaan Santasalo Ky:n ostovoimatutkimuksen pohjalta. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu kunnittain Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokaupan luokkaan kuuluvat Tampereen kaupunkisedulla hypermarketit (Prisma, Citymarket), tavaratalot (Stockmann, Anttila, Sokos) sekä muut laajantavaravalikoiman myymälät (esim. Vapaa Valinta ja Halpahalli). Tavaratalokaupan myynnissä mukana ovat myös näiden yksiköiden päivittäistavaramyynnit. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyy rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vuonna 2009 Tampereen kaupunkiseudulla oli yhteensä 1758 vähittäiskaupan toimipaikkaa ja näillä myynti lähes 2,5 miljardia euroa. Valtaosa kaupasta sijoittuu Tampereen kaupungin alueelle. Tampereella on yli 1100 vähittäiskaupan toimipaikkaa, joiden myynti vuonna 2009 oli lähes 1,6 miljardia euroa. Lempäälässä kaupan myynti on yli 200 miljoonaa euroa, Nokialla, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä kussakin alle 150 miljoonaa euroa. Orivedellä kaupan myynti jää noin 60 miljoonaan euroon ja Vesilahdessa noin 10 miljoonaan euroon. Vähittäiskaupan toimipaikkamäärää sekä myyntiä kaupunkiseudun kunnissa verrattiin asukasmäärään. Tampereella, Lempäälässä ja Pirkkalassa on kaupan myyntiä suhteessa enemmän kuin asukasosuus näissä kunnissa on. Tämä kertoo siitä, että ostovoimaa siirtyy muista kunnista näihin kuntiin. Orivedellä kaupan toiminta on tasapainossa väestöön suhteutettuna. Muissa kunnissa myynti jää suppeammaksi kuin, mitä asukasmäärä edellyttäisi, jos kauppa jakautuisi kaupunkiseudulla tasaisesti.

5 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 4 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti vuonna 2009 Tampere Kangasala Lempäälä Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Osuus kaupunkiseudun tarjonnasta 64 % 64 % 6 % 6 % 9 % 9 % Osuus väestöstä 60 % 8 % 6 % Nokia Orivesi Pirkkala Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Osuus kaupunkiseudun tarjonnasta 7 % 6 % 3 % 3 % 4 % 6 % Osuus väestöstä 9 % 3 % 5 % Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Osuus kaupunkiseudun tarjonnasta 1 % 0 % 6 % 6 % 100 % 100 % Osuus väestöstä 1 % 9 % 100 % Lähde: Tilastokeskus 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä.

6 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 5 Vuonna 2010 Tampereen kaupunkiseudulla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 2,3 miljardia euroa. Lisäksi alueella lasketaan olevan autokauppaa sekä ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä lähes 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2010 vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa oli kaupunkiseudulla yhteensä lähes 3,7 miljardia euroa. Kaupunkiseudun ostovoimasta lähes 2/3 on Tampereen kaupungissa. Muiden kuntien osuudet ostovoimasta jäävät 8 1 prosenttiin. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Tampereen kaupunkiseudulla 2010 milj. euroa Kaupunkiseutu Tampere KangasalaLempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Päivittäistavarakauppa ja Alk Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteens Osuus ostovoimasta 64 % 7 % 5 % 8 % 3 % 4 % 1 % 7 % 100 % Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kussakin kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa, myös päivittäistavarakaupan osalta, koska Tilastokeskuksen tilasto on julkinen tilasto, kun taas A.C Nielsenin myyntitietoja ei saa julkaista eikä niitä siksi ole hankittu tämän selvityksen käyttöön. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelta 2009, jos on saatavilla uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan pääosin suurista ja monipuolisista kaupan keskittymistä. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa sekä autokauppa keskittyvät myös omille alueilleen. Ostovoiman siirtymät Tampereen kaupunkiseudulla ovat positiiviset. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkisseudulle virtaa ostovoimaa myös alueen ulkopuolelta lähinnä Pirkanmaan muista pienemmistä kunnista. Siirtymät ovat kaikilla tarkasteluilla toimialoilla positiiviset. Päivittäistavarakaupassa siirtymät tosin ovat hyvin pieniä, mutta sekä keskustan erikoiskaupan että tilaa vaativan kaupan ostovoimaa siirtyy kaupunkiseudun ulkopuolelta seudun kuntiin. Ostovoiman siirtymä kaupunkiseudulla on vähittäiskaupassa noin 270 miljoonaa euroa. Ostovoiman siirtymät ovat positiivisia Tampereella, Lempäälässä, Orivedellä ja Pirkkalassa. Euromääräisesti siirtymät ovat suurimmat Tampereella, mutta suhteellisesti suurimmat Lempäälässä ja toiseksi suurimmat Pirkkalassa. Tampereelle siirtyy vähittäiskaupan ostovoimaa vain noin 10 % enemmän kuin kaupungin oma ostovoima on, kun taas Lempäälään siirtyy ostovoimaa enemmän kuin kunnan oma ostovoima on. Pirkkalaan siirtyvä ostovoima on noin puolet pirkkalalaisten ostovoimasta.

7 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 6 Vähittäiskaupan ostovoimasiirtymät Tampereen kaupunkiseudulla 2009 OV-siirtymä milj. Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Päivittäistavarakauppa ja Alko -27,4 9,6 30,3-1,8 Tilaa vaativa kauppa 82,4-7,7 15,2-16,9 Muu erikoiskauppa 117,6-14,0 76,5-14,8 Erikoiskauppa yhteensä 200,1-21,7 91,6-31,6 Vähittäiskauppa yhteensä 172,6-12,1 121,9-33,4 OV-siirtymä Kaupunkimilj. Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi seutu Päivittäistavarakauppa ja Alko 6,2 21,5-4,7-8,7 25 Tilaa vaativa kauppa 3,0 26,4-1,2-3,7 98 Muu erikoiskauppa -2,9 0,7-4,7-11,1 147 Erikoiskauppa yhteensä 0,0 27,1-5,9-14,8 245 Vähittäiskauppa yhteensä 6,2 48,6-10,6-23,5 270 Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky OV-siirtymä % ostovoimasta Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Päivittäistavarakauppa ja Alko -4 % 13 % 59 % -2 % Tilaa vaativa kauppa 30 % -23 % 71 % -49 % Muu erikoiskauppa 25 % -25 % 210 % -25 % Erikoiskauppa yhteensä 27 % -24 % 158 % -34 % Vähittäiskauppa yhteensä 12 % -7 % 111 % -19 % OV-siirtymä Kaupunki- % ostovoimasta Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi seutu Päivittäistavarakauppa ja Alko 23 % 50 % -46 % -11 % 2 % Tilaa vaativa kauppa 27 % 145 % -29 % -12 % 23 % Muu erikoiskauppa -16 % 2 % -66 % -21 % 20 % Erikoiskauppa yhteensä 0 % 55 % -52 % -17 % 21 % Vähittäiskauppa yhteensä 11 % 52 % -49 % -14 % 12 % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Kangasalta, Nokialta, Vesilahdelta ja Ylöjärveltä siirtyy ostovoimaa seudun monipuolisempiin kaupan keskittymiin. Luvuissa ei vielä näy täysimittaisesti Ylöjärven Kauppakeskus Elon vaikutus, sillä kauppakeskus avattiin huhtikuussa vuonna Tampereen Koilliskeskuksen hypermarketit avattiin syksyllä Vuoden 2009 jälkeen on myös avattu Nokian Kodin Terra sekä Tampereen Lielahden Prisma ja Lahdesjärven Ikea. Nykyään Tampereen ostovoimasiirtymät ovat siten todennäköisesti hieman näitä lukuja suurempia samoin. Nokialla tilaa vaativan kaupan siirtymät eivät ole nykyään niin negatiivisia kuin vuonna Orivedellä ostovoiman siirtymä on positiivinen. Toimialoittainen vertailu on vain suuntaaantaavaa, sillä suurimmalla osalla vähittäiskaupan toimialoista on kunnassa alle 3 toimipaikkaa, joten toimialoittaiset myynnit on jouduttu arvioimaan. Kokonaismyynti on kuitenkin suurempi kuin kuntalaisten ostovoima. Oriveden positiiviseen ostovoiman siirtymään on vahvalla loma-asukaskannalla suuri merkitys.

8 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Kaupunkiseudun kaupallinen palveluverkko Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkko muodostuu monentasoisista keskuksista. Seudun pääkeskus on Tampereen keskusta ja sinne on sijoittunut merkittävä määrä keskustahakuista erikoiskauppaa, keskustatavarataloja sekä muita kaupallisia palveluita. Tampereen keskusta palvelee koko kaupunkiseutua mutta myös koko Pirkanmaata. Kaupunkiseudulla on useita kuntakeskuksia eli kaikkien kuntien pääkeskukset on merkitty kuntakeskuksiksi. Ylöjärvellä sekä kirkonseutu että Soppeenmäki on merkitty kuntakeskuksiksi. Kuntakeskukset ovat palveluvarustukseltaan hyvin eritasoisia. Vesilahteen on sijoittunut vain lähipalveluita, kun taas esimerkiksi Kangasalan ja Nokian keskukset ovat monipuolisia paikalliskeskuksia. Yleisesti kuntakeskukset palvelevat pääosin oman kunnan asukkaita. Tosin Lempäälä palvelee myös vesilahtelaisia, sillä Vesilahden oma palvelutaso on hyvin suppea. Tampereella on ydinkeskustan eli pääkeskustan lisäksi aluekeskuksia, joita ovat Hervanta, Koilliskeskus, Tesoma ja Lielahti. Hervanta, Koislliskeskus sekä Tesoma palvelevat kaupallisilla palveluilla alueensa asukkaita. Keskuksissa on päivittäistavarakaupan palveluita, muita lähipalveluita sekä jonkin verran myös erikoiskaupan palveluita. Palvelut ovat kohtalaisen monipuoliset ja jotakuinkin samantasoiset kuin kaupunkiseudun kuntakeskuksissa. Hervannassa palveluvarustus on selvästi parempi kuin Tesomassa, mutta Tesomaa ollaan kehittämässä. Koilliskeskuksen kaupalliset palvelut muodostuvat hypermarketeista sekä näiden yhteyteen sijoittuvista etumyymälöistä. Monipuoliset erikoiskaupan palvelut on kuitenkin haettava Tampereen ydinkeskustasta ja muista kaupan keskittymistä. Lielahti poikkeaa muista aluekeskuksista palveluvarustukseltaan. Lielahti on seudullisesti merkittävä kauppapaikka, jossa asioidaan koko luoteiselta kaupunkiseudulta. Lielahteen on keskittynyt merkittävästi tilaa vaativaa erikoiskauppaa, mutta alueella on myös muuta erikoiskauppaa sekä monipuolisesti päivittäistavarakauppaa. Lielahden keskittymän tarjonta on perustaltaan samankaltaista kuin muiden market-keskittymien, mutta laajempaa ja monipuolisempaa. Alueen palvelurakenne lähestyy hyvin monipuolisen aluekeskuksen palvelurakennetta. Varsinaisten keskusten lisäksi kaupunkiseudulla on muitakin kauppakeskittymiä kuten market- sekä tilaa vaativan kaupan keskittymiä. Market-keskittymäksi on luokiteltu keskittymät, joissa päivittäistavarakaupan palveluilla tai hypermarket-toiminnalla on päivittäisen asioinnin vetovoiman kannalta suuri merkitys. Lisäksi alueelle on hakeutunut yleensä muuta erikoiskauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa. Market-keskittymiä ovat Tampereella Kaleva ja Turtola, Kangasalla Lentola, Nokialla Saviselkä, Pirkkalassa Partola, Lempäälässä Ideapark ja Ylöjärvellä Elovainio. Sammonkadulla on Prisman ja Turtolassa Citymarketin ohella mm. huonekalukauppaa ja kodintekniikkakauppaa. Lentolassa on mm. Prisma ja pari laajan tavaravalikoiman myymälää. Nokian Saviselän alueella on Citymarket ja Kuljun kartanossa supermarket ja laajan tavaravalikoiman myymälä. Pirkkalan Partolan alue on yksi merkittävä seudullinen kaupallinen keskittymä aivan Tampereen tuntumassa. Partolassa on sekä hypermarket-kauppaa että tilaa vaativaa kauppaa mm. rauta-sisustuskauppa Bauhaus. Lisäksi Partolassa on Retail Park Veska, jossa on keskustahakuista muotikauppaa, minkä osalta Partola poikkeaa muista edellä kuvailluista marketkeskittymistä. Pirkkalaan ohikulkutien varteen on myös keskittynyt kaupunkiseudun konekaupan keskus. Konekauppa ei ole vähittäiskauppaa, joten sitä ei tässä tarkemmin käsitellä.

9 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 8 Kaupalliset keskittymät 2011 Pääkeskus Kuntakeskus Aluekeskus Market-keskittymä Tiva-keskittymä Merkittävimmät kaupalliset keskittymät Tampereen kaupunkiseudulla 2011 Lempäälän Ideapark on palveluverkkokarttaan merkitty myös market-keskittymäksi. Ideapark poikkeaa kuitenkin rakenteeltaan muista vastaavista. Ideapark on kauppakeskus, joka sijaitsee keskusta-alueiden ulkopuolella. Ideaparkissa on hypermarket-kauppaa, muotikauppaa sekä muuta keskustahakuista erikoiskauppaa ja lisäksi kodintekniikkakauppaa sekä sisustus- ja huonekalukauppaa. Ideaparkin vetovoima on monipuolisessa erikoiskaupan tarjonnassa ei niinkään päivittäistavara- ja hypermarketkaupassa, kuten muilla marketalueilla. Myös Elovainiolla on ns. market- ja tilaa vaativan kaupan alueella kauppakeskus, jonne sijoittuu merkittävä määrä keskustahakuista erikoiskauppaa. Market-keskittymien lisäksi kaupunkiseudulla on kaupallisia keskittymiä, jotka painottuvat tilaa vaativaan kauppaan. Näillä alueilla ei juurikaan myydä päivittäistavaroita. Tampereella tilaa vaativan kaupan keskittymiä ovat Hatanpää ja Lakalaiva, jotka molemmat keskittyvät auto- ja varaosakauppaan. Näiden läheisyyteen Sarankulmaan on myös keskittynyt

10 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 9 vähittäiskauppaa mm. rautakauppaa, konekauppaa ja maatalouskauppaa. Nekalaan on keskittynyt rautakauppaa. Alueella on myös supermarket. Nekala on luonteeltaan kuitenkin enemmän tilaa vaativan kaupan alue kuin päivittäistavarakaupan keskittymä. Nekalan ja Lakalaivan tuntumassa Koivistonkylässä on myös Prisma, ja sen ohella jonkin verran muita kaupan palveluita. Näiden eteläpuolelle Lahdesjärven alueelle on vuonna 2010 avattu Ikea. Alueella ei vielä ole muita kaupan palveluita, mutta aluetta ollaan voimakkaasti kehittämässä. 2.4 Keskittymien kaupallinen rakenne Tampereen kaupunkiseudun kaupan keskittymien kaupallinen rakenne on kartoitettu pääosin vuonna Osa kuntien kartoituksista on kuitenkin tehty tätä aikaisemmin kuntien omien palveluverkkoselvitysten yhteydessä. Näitä kartoituksia on täydennetty ja päivitetty suurimpien muutosten osalta vuonna Kartoituksessa karttaan on merkitty kaupalliset palvelut. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden liikemäärät ja pinta-ala. Pinta-ala kuvaa myymälöiden pohjapinta-- alaa, joka vastaa lähinnä kerrosalaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat ja varastot sekä seinät. Hotelleista on laskettu mukaan vain ensimmäinen kerros. Kauppakeskusten käytäviä ei pinta-alassa ole mukana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan kaupan eri toimialojen tilankäytöstä alueella. Kaupunkiseudulta kartoitettiin Tampereen keskusta poislukien kaikki suurimmat kaupan keskittymät eli kunta- ja kaupunkikeskusten lisäksi keskustan ulkopuoliset market- ja tilaa vaativan kaupan alueet. Kahden pienimmän kunnan kaupallisia palveluita eli Oriveden ja Vesilahden keskustoja ei kartoitettu. Ne toimivat lähinnä paikalliskeskuksina oman kunnan asukkaille. Lukumääräisesti eniten kaupallisia palveluita on seudulla keskittymissä, joissa on paljon pieniä liikkeitä. Näitä ovat Tampereen Kaleva, jossa Sammonkadun varteen keskittyy paljon kivijalkaliikkeitä sekä keskusta-alueet Kangasalla ja Nokialla. Myös Tampereen aluekeskukseen Lielahteen on keskittynyt lukumääräisesti paljon kauppaa, vaikkakin sen rakenne on vielä pitkälle autokaupunkityyppinen. Lukumääräisesti eniten kauppaa on kuitenkin Lempäälän Marjamäessä eli Ideaparkin kauppakeskuksessa. Kauppoja on myös paljon Elovainiolla, jossa on mm. kauppakeskus Elo. Palveluiden määrä kertoo alueen kaupallisesta intensiivisyydestä. Mitä enemmän liikkeitä sen intensiivisempää kauppa näillä alueilla on. Toimialoittaisia tietoja liiketilojen lukumääristä ja pinta-aloista eri keskuksissa on raportin liitteessä. Pinta-alojen vertailu kertoo lukumäärän ohella osaltaan kauppapalveluiden tarjonnan määrästä ja luonteesta. Varsinaisissa keskustoissa on monipuolisesti kaupan tarjontaa, mutta liikkeet ovat pääosin pieniä. Keskustan ulkopuolisilla alueilla on vastaavasti vähemmän liikkeitä, mutta liikkeiden koko on keskimääräistä suurempi.

11 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 10 Kaupallisten palveluiden lukumäärä Tampereen kaupunkiseudun kaupallisissa keskittymissä Kangasala keskusta Kangasala Lempola Lempäälä keskusta Marjamäki Nokia keskusta Kolmenkulma Nokia market-alue Nokia Yrittäjäkatu Pirkkala keskusta Pirkkala Partola Tre Hatanpää Tre Hervanta Tre Kaleva Tre-Koilliskeskus Tre-Koivistonkylä Tre Lahdesjärvi-Lakalaiva Tre Lielahti Tre Nekala Tre Tesoma Tre Turtola Elovainio ja teollisuusalue Ylöjärvi kirkonkylä Soppeenmäki Pinta-alaltaan suurin keskittymä Tampereen kaupunkiseudulla (pl Tampereen keskusta) on selvästi Lielahti. Lielahdessa on liiketilaa noin k-m 2. Pinta-alaltaan seuraavaksi suurimmat keskittymät ovat Marjamäki, Kalevan alue, Partola sekä Elovainion alue, joissa on liiketilaa noin k-m 2. Elovainion alueeseen on laskettu mukaan Soppeenmäen teollisuusalueen liiketilat Vaasantien eteläpuolella. Suurimmissa keskittymissä tilaa vaativan kaupan osuus on merkittävä. Näissä on myös yleisesti suuri määrä tavaratalokauppaa. Tavaratalokauppaan kuuluu tarkastelussa hypermarkettien ja muiden laajan tavaravalikoiman myymälöiden ohella Ikea ja Kodin Ykkönen, jotka ovat sisustustavarataloja. Perinteiset kuntakeskustat ja sellaiset Tampereen aluekeskukset, joissa ei ole suurta määrää tilaa vaativaa kauppa jäävät pinta-alavertailussa suurimmista keskittymistä jälkeen.

12 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 11 Liiketilojen pinta-ala Tampereen kaupunkiseudun kaupallisissa keskittymissä Kangasala keskusta Kangasala Lempola Lempäälä keskusta Marjamäki Nokia keskusta Kolmenkulma Nokia market-alue Nokia Yrittäjäkatu Pirkkala keskusta Pirkkala Partola Tre Hatanpää Tre Hervanta Tre Kaleva Tre-Koilliskeskus Tre-Koivistonkylä Tre Lahdesjärvi-Lakalaiva Tre Lielahti Tre Nekala Tre Tesoma Tre Turtola Elovainio ja teollisuusalue Ylöjärvi kirkonkylä Soppeenmäki Pt-kauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot Käytetyn tavaran kauppa Ravintolat, kahvilat, hotellit Kaupallinen palvelu Muu käyttö Tyhjä liiketila m2 Lielahti, Marjamäki, Kaleva, Partola ja Elovainio ovat suurimpia keskittymiä myös jos jätetään tilaa vaativa kauppa tarkastelun ulkopuolelle. Näissä on merkittävä määrä myös muotikauppaa ja muuta erikoiskauppaa, yleensä enemmän kuin kuntakeskuksissa. Varsinkin Marjamäen kaupallinen rakenne muistuttaa pitkälti kaupunkikeskustaa. Tampereen keskustaa ei ole mukana tarkastelussa.

13 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 12 Liiketilojen pinta-ala Tampereen kaupunkiseudun kaupallisissa keskittymissä (pl tilaa vaativa kauppa) Kangasala keskusta Kangasala Lempola Lempäälä keskusta Marjamäki Nokia keskusta Kolmenkulma Nokia market-alue Nokia Yrittäjäkatu Pirkkala keskusta Pirkkala Partola Tre Hatanpää Tre Hervanta Tre Kaleva Tre-Koilliskeskus Tre-Koivistonkylä Tre Lahdesjärvi-Lakalaiva Tre Lielahti Tre Nekala Tre Tesoma Tre Turtola Elovainio ja teollisuusalue Ylöjärvi kirkonkylä Soppeenmäki m2 Pt-kauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Käytetyn tavaran kauppa Ravintolat, kahvilat, hotellit Kaupallinen palvelu Muu käyttö Tyhjä liiketila Tilaa vaativan kaupan osalta merkittäviä keskittymiä ovat edellä mainitut Lielahti, Kaleva, Partola sekä Elovainio. Näiden lisäksi suuria tilaa vaativan kaupan keskittymiä ovat Hatanpää, Nekala ja Lakalaiva. Marjamäessä tilaa vaativan kaupan osuus jää näitä pienemmäksi. Kolmenkulman alueella Nokialla on yhtä suuri määrä tilaa vaativaa kauppaa kuin Lempäälän Marjamäessä, vaikka alueella on vain yksi tilaa vaativan kaupan suuri toimija. Sekä Kolmenkulman että Marjamäen alueelle suunnitellaan lisää tilaa vaativaa kauppaa.

14 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 13 Tilaa vaativan kaupan pinta-ala Tampereen kaupunkiseudun kaupallisissa keskittymissä Kangasala keskusta Kangasala Lempola Lempäälä keskusta Marjamäki Nokia keskusta Kolmenkulma Nokia market-alue Nokia Yrittäjäkatu Pirkkala keskusta Pirkkala Partola Tre Hatanpää Tre Hervanta Tre Kaleva Tre-Koilliskeskus Tre-Koivistonkylä Tre Lahdesjärvi-Lakalaiva Tre Lielahti Tre Nekala Tre Tesoma Tre Turtola Elovainio ja teollisuusalue Ylöjärvi kirkonkylä Soppeenmäki Tilaa vaativa kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot m2 Tampereen kaupunkiseudun keskittymien rakenne poikkeaa jonkin verran tyypillisestä keskustojen ulkopuolisten keskittymien rakenteesta. Yleensä keskustojen ulkopuolisiin keskittymiin sijoittuu tavaratalokauppaa, tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Vastaavasti kuntakeskuksissa painopiste on muussa erikoiskaupassa, palveluissa ja päivittäistavarakaupassa. Tampereen kaupunkiseudulla suurissa keskittymissä on myös merkittävä määrä muuta erikoiskauppaa (ja muotikauppaa), kun taas kuntakeskuksissa erikoiskaupan määrä jää usein näitä keskittymiä vähäisemmäksi. Kaupunkiseudulla kuntakeskusten kaupan palvelut painottuvat vastaavasti usein pt-kauppaan ja kaupallisiin palveluihin. Tampereen aluekeskuksista Hervannan kaupallinen rakenne on lähellä kuntakeskusten rakennetta. Tesomassa pääpaino on päivittäistavarakaupassa ja Koilliskeskuksessa tavaratalokaupassa (hypermarket).

15 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 14 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Kaupan kehitystä tarkastellaan tässä Tampereen kaupunkiseudun kuntien osalta. Markkinapotentiaalin eli väestön, ostovoiman ja liiketilatarpeen osalta tarkastellaan kuitenkin koko Tampereen markkina-alueen kehitystä, koska sillä on vaikutusta kaupunkiseudun kehitykseen. Kihniö Virrat Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki Hämeenkyrö Tampere Orivesi Sastamala Nokia Pirkkala Kangasala Vesilahti Lempäälä Pälkäne Valkeakoski Punkalaidun Urjala Akaa Pirkanmaa Kaupunkiseudun kunnat Muut kunnat Markkina-alueen ulkopuoliset kunnat Tampereen markkina-alue Tampereen kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä markkina-alueena, jonka pääkeskus on Tampere. Tampereen markkina-alueeseen kuuluu kaupunkiseudun lisäksi suuri osa Pirkanmaata. TNS Gallupin suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan Tampereen vaikutusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun lisäksi Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Parkano, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala ja Valkeakoski. Tampereelle tulee ostovoimaa satunnaisesti myös tämän alueen ulkopuolelta monipuolisen tarjonnan

16 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 15 vuoksi. Esimerkiksi Ikea vetää ostovoimaa laajalta alueelta mm. Jyväskylää ja Vaasaa myöten. Ostovoiman suuntautuminen Tampereelle on kuitenkin pientä suhteessa alueiden omaan ostovoimaan. Eli suurin osa ostovoimasta jää näiden alueiden omiin keskuksiin. Tässä tarkastelussa mukaan on otettu ne alueet, jotka selkeästi kuuluvat kaupunkiseudun markkina-alueeseen. Eli pääosa markkina-alueen erikoiskaupan ostoksista tehdään kaupunkiseudulla. Päivittäistavarakaupan ostoksilla asioidaan vastaavasti valtaosin omassa kunnassa. 3.1 Kaupan kehitys Tampereen kaupunkiseudulla Vähittäiskauppa Tampereen kaupunkiseudulla on kasvanut 2000-luvulla varsin nopeasti. Koko kaupunkiseudun vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihto on kasvanut keskimäärin noin 4,2 % vuosivauhdilla, kun koko Suomessa toimialan kehitys on ollut keskimäärin 3,7 % vuodessa. Vuonna 2008 kaupan liikevaihto on noin 50 % suurempaa kuin vuosituhannen vaihteessa. Vuoden 2009 taantuma pudotti liikevaihdon tasoa tästä hieman. Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys vuosi 2000 = indeksi Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Koko Suomi Kaupan kehitys kunnittain on kuitenkin ollut varsin epätasainen. Vähittäis- ja autokauppa Pirkkalassa on kasvanut tasaisesti ja huomattavasti voimakkaammin kuin muissa kaupunkiseudun kunnissa. Lempäälässä kauppa on vuoteen 2006 kehittynyt lähes samaa tahtia muiden kuntien kanssa. Vuonna 2007 avattu Ideapark kasvatti kunnan liikevaihdon kerralla yli kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2009 kaupan liikevaihto oli lähes neljä kertaa suurempi kuin vuosituhannen vaihteessa.

17 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 16 Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys Ind. 100 = Vuosimuutos 2009 Kangasala ,9 % Lempäälä ,5 % Nokia ,5 % Orivesi ,9 % Pirkkala ,2 % Tampere ,4 % Vesilahti ,3 % Ylöjärvi ,0 % Kaupunkiseutu ,2 % Koko Suomi ,7 % Lähde:Tilastokeskus Vesilahdella kaupan liikevaihto on kasvanut vuosikymmenen loppupuolella keskimääräistä nopeammin, samoin Ylöjärvellä. Ylöjärvellä Kauppakeskus Elon vaikutus liikevaihtoon ei näy vielä täysimääräisesti, sillä kauppakeskus avattiin vuoden 2009 huhtikuussa. Kauppakeskuksen avaaminen näkyy kuitenkin voimakkaana, lähes 12 %:n vuosikasvuna vuodesta 2008 vuoteen Tampereen vähittäis- ja autokaupan kehitys on ollut kaupunkiseudun kunnista kaikkein alhaisin. Kauppa on kehittynyt keskimäärin vain 2,4 % vuosivauhdilla ja vuonna 2009 liikevaihto on vain viidenneksen korkeampi kuin vuonna Vuoden 2009 taantuma kosketti Tampereen kauppaa kaikkein eniten. Uusien kauppapaikkojen kehitys kaupunkiseudun muissa kunnissa on vaikuttanut Tampereen kaupan kehitykseen sitä selvästi hidastaen. Kaupan liikevaihto ei kuitenkaan ole 2000-luvulla laskenut vuotta 2009 lukuun ottamatta. Liikevaihto per asukas euroa Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Koko Suomi Lähde:Tilastokeskus Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihto asukasta kohden oli Tampereen kaupunkiseudulla vuonna 2009 yli 7800 euroa. Taso on hieman korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Liikevaihto asukasta kohden kertoo kaupan myynnin tasosta verrattuna omien kuntalaisten ostokykyyn. Kun se on suurempi kuin keskimäärin, kaupan tarjonta on suurempaa kuin

18 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 17 kuntalaisten tarve, eli ostovoimaa virtaa kuntaan muualta. Ostovoiman siirtymiä kuvattiin tarkemmin luvussa 2.2 Kaupan tarjonta on oman kunnan asukkaiden tarpeeseen nähden suurempaa Lempäälässä, Pirkkalassa ja Tampereella. Tampereella kaupan taso on ollut keskimääräistä korkeampi koko ajan. Lempäälässä tilanne muuttui radikaalisti vuonna 2007 Ideaparkin avauksen myötä. Pirkkalassa tarjonta on kasvanut tasaisesti koko ajan, mutta vasta vuonna 2005 liikevaihto asukasta kohden kasvoi suuremmaksi kuin kaupunkisedulla keskimäärin. 3.2 Väestön kehitys Tampereen kaupunkiseudulla on noin asukasta. Tampereen kaupunki on väestöltään selvästi seudun suurin kunta. Koko markkina-alueella väestöä on yli Tampereen markkina-alueen väestönkehitys Vuosimuutos Muutos Tampere ,0 % 0,9 % Kangasala ,4 % 1,3 % Lempäälä ,3 % 1,2 % Nokia ,1 % 0,9 % Orivesi ,7 % 0,4 % 883 Pirkkala ,9 % 0,9 % Vesilahti ,4 % 2,0 % Ylöjärvi ,8 % 1,6 % Kaupunkiseutu yhteensä ,1 % 1,0 % Kaupunkiseutu pl. Tre ,3 % 1,2 % Akaa ,1 % 0,4 % Hämeenkyrö ,7 % 0,7 % Ikaalinen ,0 % 0,1 % 191 Juupajoki ,4 % 0,3 % 133 Mänttä-Vilppula ,6 % -0,4 % -950 Parkano ,6 % -0,4 % -522 Pälkäne ,3 % 1,0 % Ruovesi ,6 % -0,4 % -344 Sastamala ,1 % 0,1 % 733 Urjala ,0 % 0,1 % 94 Valkeakoski ,0 % 0,1 % 469 Muut kunnat ,1 % 0,2 % Markkina-alue yhteensä ,9 % 0,8 % Lähde: Tilastokeskus, Tampere, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampere; Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ja Tampereen väestösuunnite 2030 osa-alueittain, Muu kaupunkiseutu; Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma, vuosi 2020 arvioitu Muu kunnat; Tilastokeskus

19 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 18 Tampereen kaupunkiseutu on kasvava seutu. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitteen mukaan kaupunkiseudulla on vuonna 2020 asukkaita lähes ja vuonna 2030 yhteensä Väestö kasvaa keskimäärin prosentin vuosivauhdilla. Muun markkina-alueen väestö kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan myös, mutta hyvin hitaasti. Alueella on myös kuntia, joiden väestön ennustetaan vähenevän. Tampereen kaupunkiseudun väestönkehitys rakennesuunnitelman sekä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Vuosimuutos Muutos Rakennesuunnitelma ,1 % 1,0 % Tilastokeskus ,1 % 0,9 % Tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna rakennesuunnitelmassa tavoiteltu kasvu on jonkin verran suurempaa kuin Tilastokeskuksen ennuste. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 kaupunkiseudulla on asukkaita noin Rakennesuunnitelma on seutuhallituksen hyväksymä ja se on tehty kaupunkiseudun vahvan kasvun ylläpitämiseksi ja ohjaamiseksi edistämään seudun kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Määrällisten tavoitteiden rinnalla kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 korostaa laadullisia kilpailutekijöitä. Rakennesuunnitelma osoittaa ne yhteisesti hyväksytyt periaatteet, joilla kaupunkiseudun kehitys voi toteutua asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sitoutuminen rakennesuunnitelmaan syntyy mm. kuntien omina kaavoituspäätöksinä ja eri osapuolten yhteistyöllä. Tilastokeskuksen ennuste on trendiennuste ja pohjautuu menneeseen kehitykseen. Se ei ota huomioon mm. yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Tässä selvityksessä käytetään rakennesuunnitelman mukaista ennustetta, sillä se ohjaa mm. kuntien kaavoitusta ja on kuntien hyväksymä tavoite kaupunkiseudun kehitykselle. 3.3 Ostovoiman kehitys Viimeisen 15 vuoden aikana vähittäiskaupan ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Kehitys on ollut varsin eritasoista eri kaupan toimialoilla. Vuonna 2009 ostovoima ja vähittäiskaupan myynti notkahtivat, mutta vuonna 2010 myynti lähti jälleen kasvuun. Tilaa vaativan kaupan toimialoilla notkahdus tapahtui jo vuotta aikaisemmin ja oli varsin voimakas. Reaalinen liikevaihdon kehitys on viimeisen 15 vuoden aikana ollut jopa yli neljä prosenttia vuodessa.

20 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 19 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa Muutos yhteensä Vuosimuutos arvo määrä arvo määrä Pt-kauppa 191 % 153 % 4,4 % 2,9 % Pt-erikoiskauppa 221 % 172 % 5,4 % 3,7 % Alko 120 % 108 % 1,2 % 0,5 % Pt-kauppa yhteensä 184 % 149 % 4,1 % 2,7 % Tavaratalokauppa 214 % 231 % 5,2 % 5,7 % Rautakauppa 210 % 136 % 5,1 % 2,1 % Kodinkone ja viihde-elektroniikkakauppa 215 % 871 % 5,2 % 15,5 % Huonekalu- ja sisustuskauppa 218 % 179 % 5,3 % 4,0 % Venekauppa 250 % 170 % 6,3 % 3,6 % Tietokonekauppa 329 % 2208 % 8,3 % 22,9 % Matkapuhelinkauppa 218 % 4529 % 5,3 % 28,9 % Kirjakauppa 125 % 98 % 1,5 % -0,1 % Urheilukauppa 221 % 220 % 5,4 % 5,4 % Muotikauppa 165 % 170 % 3,4 % 3,6 % Apteekki- ja terveyskauppa 244 % 209 % 6,1 % 5,0 % Kukka- ja puutarhakauppa 182 % 160 % 4,1 % 3,2 % Kulta- ja kellokauppa 151 % 96 % 2,8 % -0,3 % Optikot 203 % 185 % 4,8 % 4,2 % Posti- ja nettikauppa 151 % 176 % 2,8 % 3,8 % VÄHITTÄISKAUPPA 190 % 185 % 4,4 % 4,2 % Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa 215 % 249 % 5,2 % 6,3 % Huoltamot 138 % 80 % 2,2 % -1,5 % Lähde: Tilastokeskus, vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja Väestö kasvaa Tampereen markkina-alueella voimakkaasti. Samoin ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa, koska väestö kasvaa ja koska ostovoima asukasta kohden on kasvussa. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan siis kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Uusimmat ennusteet ovat varovaisempia kuin viidentoista vuoden toteutunut vähittäiskaupan kehitys. Vuosina ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimäärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat kodintekniikkakauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Käytetty ennuste on positiivinen mutta varovainen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Tarkastelujakso pitää todennäköisesti sisällään sekä voimakkaan että hitaan kasvun vuosia, mutta myös laskuvuosia. Pitkällä aikavälillä vuosittaiset kasvuerot tasoittuvat. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista (määrällistä) kasvua, jossa ei inflaatiota ole huomioitu.

21 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 20 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Tampereen markkina-alueella 2010 milj. euroa Kaupunkiseutu** Muut Koko ma- Tampere kunnat alue Päivittäistavarakauppa ja Alk Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteens Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Tampereen markkina-alueella 2020 milj. euroa Kaupunkiseutu** Muut Koko ma- Tampere kunnat alue Päivittäistavarakauppa ja Alk Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteens Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Tampereen markkina-alueella 2030 milj. euroa Vuosikasvu/ Kaupunkiseutu** Muut Koko ma- Tampere kunnat alue asukas Päivittäistavarakauppa ja Alk ,9 % Tilaa vaativa kauppa ,8 % Muu erikoiskauppa ,9 % Erikoiskauppa yhteensä ,9 % Vähittäiskauppa yhteensä ,4 % Autokauppa ja huoltamot ,9 % Ravintolat ,6 % Kauppa ja palvelut yhteens ,5 % * sis. alkoholijuomakaupan ** sis. Tampereen Lähde: Santasalo Ky

22 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 21 Ostovoiman painopiste Tampereen markkina-alueella on kaupunkiseudulla ja varsinaisesti vielä Tampereen kaupungissa. Tampereen osuus koko alueen ostovoimasta on noin puolet. Eli kaupunkiseudun muut kunnat ovat myös tärkeässä asemassa markkina-alueen ostovoiman tarjoaman potentiaalin suhteen. Markkina-alueen muiden kuntien osuus jää alle viidennekseen ja on laskussa. Muiden kuntien erikoiskaupan ostovoimasta osa suuntautuu Tampereelle ja muihin kaupunkiseudun kuntiin, mutta pt-ostovoimaa suuntautuu kaupunkiseudulle erikoiskauppaa vähemmän. 3.4 Liiketilatarpeet vuoteen 2020 ja 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu pääosin kaupunkiseudun ostovoiman kasvuun. Seudun ostovoiman lisäksi on laskettu markkina-alueen muissa kunnissa tapahtuva ostovoiman kasvu. Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myynnin ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Tehokkuuden ei oleteta aikajaksolla kasvavan. Päivittäistavarakaupassa ei tehokkuus ole viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut, pikemmin reaalisesti laskenut. Erikoiskaupan osalta ei laskettua tietoa myyntitehokkuuden kehityksestä ole. Kauppa on pinta-alaltaan kuitenkin kasvanut niin voimakkaasti, että tehokkuuden ei arvioida erikoiskaupassakaan kasvaneen. Mikäli tehokkuus kasvaa suureksi, myös kaupan investointihalukkuus kasvaa. Näin ollen tehokkuuden on tässä arvioitu pysyvän nykyisellä tasollaan. Käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus Myyntiala = 1,25 * kerrosala / k-m 2 / my-m 2 Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Laskettu liiketilatarve kuvaa pinta-alan nettolisäystä, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat lisäävät tarvetta, mutta tätä ei laskelmassa ole otettu huomioon. Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa. Palveluiden tarpeen on laskettu suuntaa-antavasti olevan noin 20 % vähittäiskaupan tarpeesta. Tällä hetkellä palveluiden osuus kartoitettujen keskittymien pinta-alasta vaihtelee suuresti. Vähäisimmillään palvelujen suhde vähittäiskauppaan on noin 5 % ja enimmillään niitä on jopa enemmän kuin vähittäiskauppaa eli suhde on 135 %. Eniten palveluja on kuntakeskuksissa ja perinteisissä Tampereen aluekeskuksissa (Hervanta, Tesoma).

23 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 22 Esitetyillä myyntitehokkuuksilla ja asukkaiden ostovoiman kasvulla laskettuna on liiketilatarve vuoteen 2020 mennessä Tampereen kaupunkiseudulla noin k-m 2 ja koko markkina-alueella lähes k-m 2. Vuoteen 2030 mennessä liiketilatarve kaupunkiseudulla on k-m 2 ja koko markkina-alueella k-m 2. Vähittäiskaupan lisätilantarve Tampereen markkina-alueella k-m 2 Tampere Kaupunkiseutu** Muut kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Vähittäiskaupan lisätilantarve Tampereen markkina-alueella k-m 2 Tampere Kaupunkiseutu** Muut kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan ** sis. Tampereen Lähde: Santasalo Ky Tilantarvelaskelma ei suoraan kerro, mihin kaupalliseen keskittymään tilantarve suuntautuu. Tähän vaikuttavat mm. nykyisten kauppapaikkojen kehittäminen ja mahdollisuudet uusiin kauppapaikkoihin. Liiketilatarpeesta on kuitenkin erotettu keskustahakuisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa tilaa vaativan kaupan alueiden osuus. Keskusta-- alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan tarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille. Autokaupan tarve suuntautuu täysimittaisesti muille alueille. Oheisessa taulussa on toimialoittain esitetty, kuinka suuri osa liiketilatarpeesta suuntautuu keskusta-alueille ja muille alueille. Suuntautumisosuudet on arvoitu nykyisten kaupan alueiden toimialarakenteiden pohjalta. Arviossa on otettu huomioon myös tavoitteellinen toimialarakenne eri tyyppisillä alueille, niin etteivät muut kaupan keskittymät vaikuta liikaa keskustakauppaan.

24 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 23 Liiketilatarpeen suuntautuminen toimialoittain eri tyyppisille kaupan alueille Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa 70 % 30 % Tilaa vaativa kauppa 20 % 80 % Muu erikoiskauppa 80 % 20 % Autokauppa ja huoltamot 0 % 100 % Ravintolat 80 % 20 % Muut kaupalliset palvelut 80 % 20 % Keskusta-alueina tarkoitetaan tässä kaupunkien ja kuntien perinteisiä ydinkeskustoja tai alakeskuksia, jonne pääosa kaupasta on sijoittunut. Alueita ei ole sen tarkemmin määritelty. Keskusta-alueina ovat myös lähiöiden ja asuinalueiden keskukset. Keskusta-alue ei välttämättä ole sama kuin maakunta- tai yleiskaavoihin merkitty keskustatoimintojen alue. Marketja tilaa vaativan kaupan alueet keskustan tuntumassa tai sen ulkopuolella ovat vastaavasti muita alueita, samoin kuin alueet, joille ei vielä kauppaa ole sijoittunut ja jotka eivät ole uusia aluekeskuksia. Alueille kohdistettua liiketilan lisätarvetta on tarkasteltu oheisessa taulussa kuntakohtaisesti kaupunkiseudun kunnissa vuosille ja vuosille Keskusta-alueille suuntautuu liiketilan lisätarpeesta noin puolet ja muille alueille noin puolet. Kysyntää uudesta liiketilasta kohdistuu yleisesti enemmän muille alueille kuin keskustoihin. Keskustat ovat jo valmiiksi kohtalaisen tiiviiksi rakentuneet ja uusien varsinkin suurien kaupan yksiköiden sijoittaminen keskustoihin on haastavaa. Näin ollen keskustoissa ei yleensä tarve toteudu täysimittaisesti vaan vähäisempänä määränä mutta vastaavasti tehokkaampana liiketilana. Keskustojen ulkopuolella liiketilatarpeesta voi toteutua vastaavasti jonkin verran enemmän kuin tässä laskettu. Kun liiketila toteutuu hallimaisina suurina tiloina, jää tehokkuuskin yleisesti alhaisemmaksi.

25 Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 24 Liiketilan lisätarve Tampereen kaupunkiseudulla Liiketilan lisätarve alueille kohdistettuna K-m 2 Erikoiskauppa Tiva ja K-m 2 Pt-kauppa* ja palvelut autokauppa Yhteensä Keskustaalueille Muille alueille Yhteensä Tampere Tampere Kangasala Kangasala Lempäälä Lempäälä Nokia Nokia Orivesi Orivesi Pirkkala Pirkkala Vesilahti Vesilahti Ylöjärvi Ylöjärvi Kaupunkiseutu Kaupunkiseutu Liiketilan lisätarve Tampereen kaupunkiseudulla Liiketilan lisätarve alueille kohdistettuna K-m 2 Erikoiskauppa Tiva ja K-m 2 Pt-kauppa* ja palvelut autokauppa Yhteensä Keskustaalueille Muille alueille Yhteensä Tampere Tampere Kangasala Kangasala Lempäälä Lempäälä Nokia Nokia Orivesi Orivesi Pirkkala Pirkkala Vesilahti Vesilahti Ylöjärvi Ylöjärvi Kaupunkiseutu Kaupunkiseutu * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Liiketilatarve perustuu olettamukseen, että ostovoiman kasvun johdosta tarvitaan lisää liiketilaa. Saattaa kuitenkin olla, että parinkymmenen vuoden kuluttua nykyisen suuruinen myymälämäärä on riittävä tai sen aikaisen kuluttajan tarpeille riittää jopa nykyistä vähäisempi määrä liiketilaa. Verkkokauppaa saattaa myös alentaa liiketilatarvetta, mutta verkkokauppa ei kokonaan syrjäytä kiinteää kauppapalveluverkkoa. Verkkokauppa toimii rinnakkaisena myynti- ja informaatiokanavana ja tarvitsee rinnalleen myös perinteisiä kauppoja. Vastaavasti ostovoima voi kasvaa merkittävästi laskettua nopeamminkin, niin kuin se on myös viidentoista viimeisen vuoden aikana kasvanut. Samoin kaupan konseptit saattavat kehittyä sellaiseen suuntaan, että tarvitaan nykytiedon mukaan laskettua enemmän liiketilaa. Tilatarve kasvaa esimerkiksi laajentuneen tuotevalikoiman tai -lajitelman myötä, eli myymälöiden tuotemäärä kasvaa, vaikkei myynti kasvaisikaan. Liiketilan lisätarvelaskelmassa on muuttujia, joihin sisältyy mm. suhdanteista riippuvia epävarmuustekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi kunnittainen väestön kasvu, ostovoiman vuosikasvu ja myyntitehokkuus. Näin ollen lasketut liiketilatarpeet antavat suuntaa tulevasta lisätarpeesta. Arvioitu tarve voi siksi toteutua joko laskettua aikaisemmin tai vasta pidemmällä aikavälillä.

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kaupallinen selvitys

Kaupallinen selvitys Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten

Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten 7.5.2014 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta Pohjanmaan maakuntakaava Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 19.5.2011 Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 1 JOHDANTO 2 1 KAUPAN KEHITYS 3 1.1 Ostovoima 2010 3 1.2 Markkinoiden

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014 Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

LIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Rauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011

Rauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011 Rauman yleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Levi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi

Levi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009 Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen tarjonta Kittilän kunnassa 3 2.1 Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT Lohja 21.1.2009 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013

Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Antti Rehunen Rakennetun ympäristön yksikkö Ympäristöpolitiikkakeskus Suomen

Lisätiedot

Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. kansikuva puuttuu!!! Tulkinnan ongelmia. Katja Koskela Tuomas Santasalo

Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. kansikuva puuttuu!!! Tulkinnan ongelmia. Katja Koskela Tuomas Santasalo YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 16 2008 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa Tulkinnan ongelmia Katja Koskela Tuomas Santasalo kansikuva puuttuu!!! YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015 Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 38529

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015 Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 37358

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN

Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.10.2014 Syyskuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa

Lisätiedot

Vanhan Rauman osayleiskaava. Kaupallinen selvitys 9.11.2012

Vanhan Rauman osayleiskaava. Kaupallinen selvitys 9.11.2012 Vanhan Rauman osayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 VANHAN RAUMAN KAUPPAPALVELUIDEN KEHITYS 3 2.1 Kaupan rakenne Vanhassa Raumassa 2000 ja 2010 3 2.2

Lisätiedot

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus Lamminrahkan osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus 1.12.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Lamminrahka palveluverkon osana... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2.

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla Kuvaus Seudullisesti merkittävä alue Paikallisesti merkittävä alue Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue Rooli liikennejärjestelmässä Liittyy erittäin hyviin

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA

HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA Tekninen toimi www.hamina.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja markkinointipanostusten

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen/monimyymäläyritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön,

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Keskustabarometrit kuntien keskustojen toimintojen ja elinvoimaisuuden tueksi case Tampereen seutu

Keskustabarometrit kuntien keskustojen toimintojen ja elinvoimaisuuden tueksi case Tampereen seutu 19.4.2013 1 (5) Keskustabarometrit kuntien keskustojen toimintojen ja elinvoimaisuuden tueksi case Tampereen seutu Keskusta-alueiden toimintojen, elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden kehittäminen on yksi

Lisätiedot

Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007. NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky

Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007. NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Muumimaailma Ravintola- ja satama-alue Matkailupalveluvyöhyke SD SF SF SF CSD Market-alue 0 150 metriä Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007 NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Ympäristövirasto

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot