Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Transkriptio

1 Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

2 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio 4. Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät 5. Yhteenveto ja johtopäätökset Esiselvitys Salon yleiskaavallisen ohjelman ja Salon keskustan osayleiskaava 2035:n valmisteluun Pohjana yleiskaavallisen ohjelman vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille ja Salon kaupan tavoitteellisen palveluverkon määrittelylle

3 Kaupan sijainninohjauksen tavoitteet Turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus Kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen Asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen Eri väestöryhmien palveluiden turvaaminen Varautua väestön ikääntymiseen Hillitä ilmastonmuutosta yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttäminen autoliikenteen kasvun pysäyttäminen Luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle

4 Salon talousalueen väestökehitys ja väestöennuste (TK) Salossa väestömäärä kasvanut 2000-luvulla noin asukkaalla, muissa talousalueen kunnissa väestömäärä vähentynyt Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Salo % % Somero % % Kemiönsaari % % Koski TL % % Marttila % % SALON TALOUSALUE % % Vuosimuutos (%) 0,5 % -0,4 % -0,5 % -0,4 % -0,6 % 0,2 % Väestöennusteen mukaan väestönkasvu jatkuu Salossa, vuosina väestömäärä lisääntyy noin asukkaalla Väkiluku Muutos lkm % Salo % Somero % Kemiönsaari % Koski TL % Marttila % SALON TALOUSALUE % Vuosimuutos (%) 0,5 % -0,2 % -0,1 % -0,2 % 0,0 % 0,4 %

5 Asumisen sijoittuminen Salon kaupunki

6 Lomaasuminen Salossa oli vuonna 2009 noin loma-asuntoa, joista noin puolet oli ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa Kesämökit Muutos Vuosimuutos (%) lkm % Salo % Somero % Kemiönsaari % Koski TL % Marttila % SALON TALOUSALUE % 0,1 % 0,5 % 1,8 % -0,2 % 3,6 % 0,7 %

7 Päivittäistavarakaupan palveluverkko 2009 Salossa toimi 49 päivittäistavaramyymälää Suuryksiköitä (yli 2000 k-m 2 ) 6 kpl (12 %) Pieniä yksikköjä (<400 my-m 2 ) 30 kpl (61 %) Yhtä myymälää kohti Salossa n asukasta Hyper- Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pienmyymälmyymälä Erikois- Asukkaita/ market talo Iso Pieni Iso Pieni Yhteensä myymälä >2500 m 2 >2500 m 2 >1000 m m m m 2 Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila SALON TALOUSALUE Koko maa 1 597

8 Päivittäistavarakaupan sijainti Salossa 2009

9 Päivittäistavaramyynti 2009 (Lähde: A.C.Nielsen Finland Oy) Talousalueen päivittäistavarakaupan myynnistä toteutui Salossa 73 % Hypermarkettien ja tavaratalojen myyntiosuus oli Salossa 33 % Salossa pt-myyntiala/ asukas ja pt-myynti/ asukas suurempia kuin koko maan keskiarvo Myyntitehokkuus ( /myyntiala/vuosi) koko maan tasoa Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila Pt-myynnin ja väestön osuudet kunnittain Salon talousalueella % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 3 % 2 % 3 % 1 % 12 % 13 % 10 % 11 % Väestö PT-myynti 72 % 73 % PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho asukas asukas Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila SALON TALOUSALUE Koko maa

10 Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä 2009 (Lähde: A.C.Nielsen Finland Oy) Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Salo 3 % Somero 7 % Kemiönsaari 14 % Koski TL -23 % Marttila -43 % Salon talousalue 3 %

11 Erikoiskaupan palveluverkko 2009 Salossa toimi 232 erikoiskaupan myymälää Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan kaupan yksiköt, toimi 50 myymälää (22 %) Muun erikoiskaupan toimialoilla toimi 182 myymälää (78 %) Yhtä myymälää kohti 237 asukasta Alkot, apteekit ym. Muu erikoiskauppa Muotikauppa Rautakauppa Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila SALON TALOUSALUE Koko maa 265 Tietotekninen kauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Muu tilaa vaativa kauppa Erikoiskauppa yhteensä Asukkaita/ myymälä

12 Erikoiskaupan sijainti Salossa 2009 Ollikkalan TIVA-alue Halikon Retail-park Meriniityn TIVA-alue Ydinkeskustan erikoiskauppa Helsingintien TIVA-alue

13 Erikoiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymä (Lähde: Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri) Talousalueen erikoiskaupan myynnistä toteutui Salossa 73 % Salon erikoiskaupan myynnistä toteutui tilaa vaativan kaupan toimialoilla n. 28 % ja muilla toimialoilla n. 72 % Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli Salossa positiivinen (+14%); tilaa vaativassa erikoiskaupassa -4% ja muussa erikoiskaupassa +24% Erikoiskaupan myynnin ja väestön osuudet Salon talousalueella % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Salo 72 % 73 % Somero Kemiönsaari Koski TL 12 % 6 % 10 % 12 % 3 % 9 % 3 % Marttila 0 % Väestö Erikoiskaupan myynti Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Salo 14 % Somero -40 % Kemiönsaari 49 % Koski TL 231 % Marttila -81 % Salon talousalue 15 %

14 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Alle 3 kilometrin etäisyydellä asui noin asukasta (80 % Salon asukkaista) Alle kilometrin etäisyydellä asui noin asukasta (55 %)

15 Salon ydinkeskustan saavutettavuus Runsas puolet (53 %) salolaisista asuu alueella, jolta matkaaika henkilöautolla Salon ydinkeskustaan on alle 5 minuuttia

16 Ostovoima ja ostovoiman kehitys Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehitykselle ja kaupan investoinneille Ostovoiman kehitys perustuu väestökehitykseen ja yksityisen kulutuksen kehitykseen Salon vähittäiskaupan (pl.autokauppa) ostovoima kasvaa noin 230 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima noin 70 milj. ja erikoiskaupan ostovoima noin 160 milj. Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. Ostovoiman kasvu, milj Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila Salon talousalue Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. Ostovoiman kasvu, milj Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila Salon talousalue Erikoiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. Ostovoiman kasvu, milj Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila Salon talousalue

17 Liiketilan laskennallinen lisätarve Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve Salossa vuoteen 2035 mennessä noin k-m 2 Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu keskusta-alueille k-m 2 (n. 56 %) LIIKETILATARVE, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Vähimmäistarve Enimmäistarve LIIKETILATARVE , k-m 2 Vähimmäistarve Enimmäistarve Keskusta- Muut Yhteensä Keskusta- Muut Yhteensä alueet* alueet alueet* alueet Päivitttäistavarakauppa Erikoiskauppa yhteensä Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yht * Salon ydinkeskusta ja entisten kuntakeskusten keskusta-alueet

18 Vireillä olevat kaupan hankkeet ja kaavojen aluevaraukset Keskustaajaman vireillä olevien kaavojen suunniteltu liiketilan rakennusoikeus noin k-m 2 Keskustaajaman voimassa olevissa kaavoissa oleva käyttämätön liiketilan rakennusoikeus on noin k-m 2 Kaavavaraukset kattavat kaupan liiketilatarpeen pitkälle tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan kaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoittumista, mutta sillä ei voida taata kaupan toteutumista Kaupan sijaintipaikkoja, mitoitusta ja kaavamerkintöjä on arvioitava säännöllisesti

19 Salon kaupallisen palveluverkon kehittämistavoitteita Uusi liikerakentaminen nykyisille kaupan alueille sekä entisten kuntakeskusten keskustoihin. Uudeksi kaupan alueeksi muodostuu Somerontien yritysalue. Päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävät yksiköt Salon ydinkeskustaan ja keskustaajaman kaupan alueille. Entisten kuntakeskusten ja kyläkeskusten sekä asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa. Tavoitteena kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino.

20 Salon kaupallisen palveluverkon kehittämistavoitteita Tilaa vaativa erikoiskauppa pääosin Halikon Retail parkin, Ollikkalan, Meriniityn ja Helsingintien itäpään tilaa vaativan kaupan alueille sekä uudelle Somerontien yritysalueelle. Keskustahakuinen erikoiskauppa pääosin Salon ydinkeskustaan sekä entisiin kuntakeskuksiin, joissa on riittävä väestöpohja. Myös hypermarkettien yhteyteen sijoittuu jonkin verran keskustahakuista erikoiskauppaa.

21 Kaupallisen palveluverkon kehittäminen Sovitettava yhteen eri toimijoiden tavoitteita ja toiveita Kuntien ja maakunnan liiton keskeisenä tavoitteena on toimiva yhdyskuntarakenne ja hyvä elinympäristö Kuntien tavoitteena on olla kilpailukykyinen ja houkutteleva sijaintipaikka kaupalle ja muulle yritystoiminnalle Kaupan tavoitteena on löytää ja saada käyttöönsä mahdollisimman houkuttelevia liikepaikkoja, jotka mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan ja sitä kautta vahvan aseman markkinoilla Asukkaiden tavoitteet ja toiveet vaihtelevat; edulliset, laadukkaat ja monipuoliset palvelut ja niiden hyvä saatavuus ovat useimpien toiveena Haasteena on muodostaa usein toisistaan poikkeavien tavoitteiden avulla yhteinen päämäärä, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua

22 Kiitos! Taina Ollikainen puh FCG Finnish Consulting Group Oy