Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS Lapin liitto
|
|
- Pasi Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto
2 Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko 2.4 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus 2.4 Kaupan pinta-ala Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan keskuksissa 2.5 Kaupan rakenne keskustoissa ja muilla kaupan alueilla 2.6 Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupallinen palveluverkko 2.7 Vähittäiskaupan suuryksiköt maakuntakaava-alueella 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS 3.1 Kaupan yleinen kehitys Suomessa ja verkkokauppa 3.2 Kaupan liikevaihdon kehitys Suomessa ja Lapissa 3.3 Väestön kehitys Lapissa 3.4 Loma-asukkaat ja matkailijat 3.5 Asukkaiden ostovoiman kehitys 3.6 Loma-asukkaiden ostovoiman kehitys 3.7 Venäläisten rahankäyttö 4 LIIKETILAN LASKENNALLINEN LISÄTARVE ROVANIEMELLÄ JA ITÄ-LAPISSA 4.1 Liiketilan lisätarve vuosille 2025 ja Loma-asukkaiden merkitys liiketilatarpeeseen 4.3 Matkailijoiden merkitys liiketilatarpeeseen 4.4 Liiketilan lisätarpeen suuntaaminen keskustatyyppisille alueille ja muille alueille 4.5 Liikerakentaminen 2000-luvulla 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 5.1 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt 5.2 Kaupan hankkeita ja suunnitelmia Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 5.3 Vähittäiskaupan sijoittumisen kannalta potentiaaliset alueet 5.4 Keskustojen mitoitus Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 5.5 Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Mitoituksen tarkastelua 6.2 Suunnitelmien vertailua laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen 6.3 Vaikutukset keskustoihin 6.4 Vaikutukset palveluverkkoon
3 Kaupan palveluverkkoselvitys 2 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET KAUPAN PALVELUVERKKO ROVANIEMELLÄ JA ITÄ-LAPISSA 2030 Liite 1 Liite 2 Maankäyttö ja rakennuslaki 9 a luku ( /319) Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Karttaliite 1 Liiketilat kaupan keskittymissä Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2013
4 Kaupan palveluverkkoselvitys 3 1 JOHDANTO Lapin liitossa on vireillä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavaalueeseen kuuluvat Ranua, Rovaniemi sekä Itä-Lapin kunnat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski. Tämä selvitys on laadittu yhdeksi maakuntakaavan taustaselvitykseksi. Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan palveluverkon tulevasta rakenteesta ja painotuksesta. Erityisesti tarkastellaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumista seudulla. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaava vahvistuessaan kumoaa nyt voimassa olevat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavat sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Nyt voimassa olevien maakuntakaavojen valmistumisen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslakia on täydennetty kaupan osalta. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa, että vähittäiskaupan mitoitus on määritettävä maakuntakaavassa. Lisäksi seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt on merkittävä maakuntakaavaan. Uusien säännösten mukaan myös tilaa vaativa erikoistavaran kauppa on kuuluu vähittäiskaupan suuryksikkösäätelyn piiriin. Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on palvella maakuntakaavan laatimista. Selvityksen on Santasalo Ky:ltä tilannut Lapin liitto. Selvityksen ovat tehneet tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela, tutkimusavustajana on toiminut Auli Santasalo. Selvitystä on käsitelty ohjausryhmässä, johon ovat kuuluneet edustajat maakunnan kunnista, kaupan ryhmistä, kauppakamarista, elinkeinoyhtiöistä ja kaupunkikeskustayhdistyksistä. 1.1 Selvityksen tavoite Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan nykyistä kaupan palveluverkkoa ja sen kehitysnäkymiä. Työn lähtökohtana on nykyinen palveluverkko ja alueen ostovoima sekä odotukset ostovoiman kehityksestä. Selvityksessä lasketaan liiketilan lisätarpeet ostovoiman kasvun, loma-asukkaiden sekä matkailijamäärän kasvun pohjalta. Kuntien ja kaupan näkemyksiä palveluverkon kehittämisestä on kuultu sidosryhmäneuvottelussa ja ohjausryhmän kokouksissa. Rovaniemen kanssa on käyty erillinen neuvottelu. Muille kunnille sekä kaupan yrityksille on tehty sähköpostikysely. Nykyisen palveluverkon, liiketilan laskennallisen lisätarpeen ja palveluverkkotavoitteiden pohjalta määritellään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoituspaikat sekä niiden mitoitus. Tätä ratkaisua ja mitoitusta arvioidaan ja tehdään johtopäätökset ja suositukset.
5 Kaupan palveluverkkoselvitys Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Lakiin on keväällä 2011 tullut voimaan vähittäiskauppaa koskevia erityisiä säännöksiä. Tässä esitellään näitä säännöksiä sekä säännösten siirtymäsäännöksiä. Lähteenä on käytetty maankäyttö- ja rakennuslakia, luonnosta ympäristöministeriössä valmisteilla olevasta kaupan oppaasta sekä ympäristöministeriön kirjettä vähittäiskauppaa koskeviin erityisiin säännöksiin liittyvistä siirtymäsäännöksistä ( YM2/501/2012). Maankäyttö- ja rakennuslain uusien säännösten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitettaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (71 a ). Muutos on tuonut paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan suunnitteluvelvoitteen piiriin. Uutena säännöksenä maankäyttö- ja rakennuslakiin on tullut vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset, joita sovelletaan maakunta- ja yleiskaavoihin (71 b ). Vähittäiskauppaa koskevia erityisiä sisältövaatimuksia ovat: Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Sisältövaatimuksissa yhtenä osana on, että maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja ja että vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Laissa määritellään periaatteet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisesta (71 c ). Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisena sijaintipaikkana on keskusta, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt tulee siis merkitä maakuntakaavaan, mikäli niitä sijoitetaan keskusta-alueiden ulkopuolelle. Tämä koskee siis myös tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Maakuntakaavassa voidaan erottaa tilaa vaativan kaupan tai muun erikoiskaupan alueet muista vähittäiskaupan suuryksikköalueista omalla merkinnällään. Näillä alueilla voidaan käyttää esimerkiksi indeksoituja merkintöjä (km-1, km-2). Suunnittelumääräyksillä voidaan lisäksi täsmentää alueen käyttöä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja enimmäismitoituksen määrittely tehdään vaikutusten arvioinnin kautta. Mikäli yksiköllä ei ole vaikutuksia muihin keskuksiin, se on paikallinen. Mikäli yksiköllä on vaikutuksia muihin keskusverkkohierarkialtaan samantasoisiin tai ylemmän tason keskuksiin, se on seudullinen. Mikäli yksiköllä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia muihin keskuksiin, sitä ei voi toteuttaa. Suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskustojen palveluita. Näin ollen keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset
6 Kaupan palveluverkkoselvitys 5 keskustaan tulee selvittää ja alueille voi sijoittaa pääosin vain sellaista kauppaa tai sellaisia määriä kauppaa, ettei se vaikuta merkittävästi keskusta-alueiden kehittämiseen. Arvioitaessa vähittäiskaupan suuryksiköiden mahdollisuuksia sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle tulee selvittää erityisesti: kaupan laatu ja toiminnan luonne, toimintaedellytykset keskustassa (mm. suuri tilantarve), vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, sijainti yhdyskuntarakenteessa, asiakaskunta (paikalliset/matkailijat), saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä sekä asiointitiheys, liikenteen määrä ja vaikutukset asiointimatkojen pituuteen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen tavoitteena on ohjata palveluverkon tasapainoista kehittämistä ja turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Kaupan sijoittumisen vaikutuksia ei ilman enimmäismitoitusta ole usein mahdollista riittävästi arvioida. Keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitus esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalana, lukumääränä, maksimikokona tai näitä yhdistämällä. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan olemassa olevat ja uudet yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. Enimmäismitoitus voidaan esittää suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Jos vaikutusten arvioinnin perusteella ei ole osoitettavissa haitallisia vaikutuksia, voidaan enimmäismitoitus jättää osoittamatta. Enimmäismitoituksen esittämättä jättämistä voidaan harkita jos keskusta-alueen merkitys on aluerakenteellisesti maakunnallinen tai kun keskusta-alue on toimiva ja elinvoimainen "aito keskusta" tai kun keskushierarkialtaan samantasoisten keskusten välillä ei ole kilpailua. Esittämättä jättäminen on perusteltava vaikutusten arvioinnin avulla. Kaupan alueiden enimmäismitoitus voidaan esittää kerrosalana. Keskustoissa kerrosalana esitettävä enimmäismitoitus koskee vain vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksikköalueella enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan alueen kaikki kaupan kerrosala eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala. Enimmäismitoitus voidaan esittää suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaan koskeviin eritysiin säännöksiin liittyy siirtymäsäännöksiä. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikkömääritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan kauppaan vasta alkaen. Siirtymäkauden aikana kunta voi siten hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 kerrosneliömetrin suuruinen paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälä alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden aikana kunta voi myös myöntää rakennusluvan tällaiselle myymälälle, vaikka aluetta ei ole asemakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden jälkeen sellaisen yleis- tai asemakaavan hyväksyminen, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän. Näin ollen maakuntakaavoissa tulee varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla seudulliset paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköt maakuntakaavaan. Rakennuslupaa paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikölle ei voida siirtymäkauden jälkeen myöntää maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle, ellei aluetta
7 Kaupan palveluverkkoselvitys 6 ole asemakaavassa erityisesti varattu vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös merkittävää laajennusta. Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yleensä yli 1500 kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntakaavoituksessa uudet säännökset tarkoittavat mm. seuraavaa: Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, jos se on erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavaan on merkittävä kaikki keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, myös tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Sellaista vähittäiskaupan suuryksikköä ei voida sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle, jolla on haitallisia vaikutuksia keskustan palveluihin. Maakuntakaavassa tulee määritellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja. Maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla sekä tarpeen mukaan myös keskustoissa. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida sisältövaatimukset, jotka koskevat keskustan ensisijaisuutta vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana, palveluiden saavuttamista joukko- ja kevytliikenteellä sekä liikenteen haittavaikutusten minimointia.
8 Kaupan palveluverkkoselvitys 7 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS Kaupan nykytilaa Rovaniemellä ja Itä-Lapissa kuvataan tässä kaupan tilastojen sekä kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan vähittäiskaupan myynti. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan laskea ostovoiman siirtymät, eli se miten kauppa kunnissa myy suhteessa paikallisten asukkaiden ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista maakuntakaava-alueella. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. Päivittäistavarakaupan sijoittumista ja tarjontaa analysoidaan A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisterin pohjalta. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppaluokassa ovat hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät. Tavaratalokauppaan kuuluvat mm. Prisma, Citymarket, Anttila ja Tampereen Säästötex. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyvät rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Rovaniemellä ja Itä-Lapissa oli vuonna 2012 yhteensä lähes 400 vähittäiskaupan toimipaikkaa ja näillä myyntiä yli puoli miljardi euroa. Vähittäiskaupan myynti Rovaniemellä on lähes 490 milj. euroa eli lähes 80 % koko maakuntakaava-alueen myynnistä tapahtuu Rovaniemellä. Vähittäiskaupan myynniltään toiseksi suurin kunta on Kemijärvi, jossa myynti oli noin 60 milj. euroa. Ranualla, Posiossa ja Sallassa vähittäiskaupan myynti jää noin 20 miljoonaan euroon ja pienimmissä kunnissa Pelkosenniemellä ja Savukoskella noin kuuteen miljoonaan euroon. Kauppa ei jakaudu maakuntakaava-alueella tasaisesti suhteessa asukasmäärään. Vain Rovaniemellä on kaupan toimintaa enemmän kuin mitä oma asukasmäärä edellyttäisi, jos kauppa jakautuisi maakunnan alueelle tasaisesti asukasmäärän mukaan. Suurimassa osassa muissa kunnissa jäädään hieman siitä tasosta, mitä asukasmäärä alueella edellyttäisi. Itä-Lapissa vähittäiskaupan tarjonnan taso suhteessa asukasmäärään on kokonaisuudessaan alhaisempi kuin Rovaniemellä.
9 Kaupan palveluverkkoselvitys 8 Väh ittäiskaupan toimipaikat ja myyn ti Rovaniemellä ja Itä-Lapissa vuonna 2012 Ranua Rovaniemi Rovaniemen seutu Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Osuus alueen tarjonnasta 4 % 3 % 74 % 79 % 78 % 82 % Osuus alueen väestöstä 5 % 73 % 78 % Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Osuus alueen tarjonnasta 11 % 10 % 2 % 1 % 4 % 3 % 4 % 3 % Osuus väestöstä 10 % 1 % 5 % 5 % Savukoski Itä-Lappi Rovaniemi ja Itä-Lappi Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Osuus alueen tarjonnasta 1 % 1 % 22 % 18 % 100 % 100 % Osuus väestöstä 1 % 22 % 100 % Lähde: Tilastokeskus
10 Kaupan palveluverkkoselvitys Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen yksityisen kulutuksen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Rovaniemellä ja Itä-Lapissa oli vuonna 2012 oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 560 milj. euroa. Autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien ostovoimaa on lähes 830 miljardia euroa. Oheisessa taulussa ostovoima esitetään kunnittain. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 milj. euroa Ranua Rovaniemi Rovaniemen seutu Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Itä-Lappi Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Lähde: Santasalo Ky Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kussakin kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa, myös päivittäistavarakaupan osalta, koska Tilastokeskuksen tilasto on julkinen tilasto, kun taas A.C. Nielsenin myyntitietoja ei saa julkaista. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2012, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat tältä vuodelta. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen.
11 Kaupan palveluverkkoselvitys 10 Ostovoiman siirtymät ovat positiiviset maakuntakaava-alueella ainoastaan Rovaniemellä. Rovaniemi toimii lähes koko Lapin pääkeskuksena, eli ostovoimaa suuntautuu Rovaniemelle koko maakunnan alueelta. Myös matkailijat käyttävät alueella rahaa, mikä ei näy asukkaiden ostovoimassa. Vähittäiskaupan ostovoimasiirtymät Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 OV-siirtymä Rova- Rovaniemi ja Rova- niemen Pelkosen- Savu- Itä-Lappi milj. Ranua niemi seutu Kemijärvi niemi Posio Salla koski Itä-Lappi yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 1,3 4,2 5,6 5,7 1,0 1,9 2,6-0,2 10,9 16,5 Tilaa vaativa kauppa -1,5 31,3 29,7 6,7-1,1-1,7-1,0-0,4 2,5 32,3 Muu erikoiskauppa -3,1 35,8 32,7-8,3-0,2-4,2-5,4-0,7-18,8 13,9 Erikoiskauppa yhteensä -4,6 67,1 62,5-1,6-1,3-5,9-6,4-1,1-16,3 46,2 Vähittäiskauppa yhteensä -3,3 71,3 68,1 4,1-0,3-4,0-3,9-1,3-5,4 62,7 OV-siirtymä Rova- Rovaniemi ja Rova- niemen Pelkosen- Savu- Itä-Lappi % ostovoimasta Ranua niemi seutu Kemijärvi niemi Posio Salla koski Itä-Lappi yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 11 % 2 % 3 % 20 % 29 % 17 % 20 % -6 % 18 % 6 % Tilaa vaativa kauppa -40 % 46 % 41 % 76 % -100 % -46 % -26 % -36 % 14 % 36 % Muu erikoiskauppa -39 % 25 % 21 % -44 % -9 % -57 % -64 % -28 % -48 % 7 % Erikoiskauppa yhteensä -40 % 31 % 28 % -6 % -38 % -53 % -52 % -30 % -28 % 16 % Vähittäiskauppa yhteensä -14 % 17 % 15 % 7 % -4 % -18 % -15 % -18 % -5 % 11 % Lähde: Santasalo Ky Lähes kaikissa maakuntakaava-alueen kunnissa on päivittäistavarakaupan siirtymät positiiviset. Kuntiin suuntautuu ostovoimaa oman kunnan ulkopuolelta lähinnä lomaasukkailta ja matkailijoilta. Osin pt-kaupan positiiviseen siirtymään vaikuttaa se, että päivittäistavarakaupoissa myydään myös muita tuotteita kuin varsinaisia päivittäistavaroita ja tämän takia päivittäistavarakaupan myynti on keskimääräistä korkeampaa. Maakuntakaava-alueen muissa kunnissa kuin Rovaniemellä erikoiskaupan siirtymät ovat negatiiviset. Erikoiskaupan ostovoimaa suuntautuu suurempiin keskuksiin, maakuntakaavaalueella Lapissa pääosin Rovaniemelle. Tilaa vaativan kaupan ostovoiman siirtymät ovat myös negatiiviset lukuun ottamatta Kemijärveä, jossa tilaa vaativa kauppa palvelee osin myös loma-asumista.
12 Kaupan palveluverkkoselvitys Päivittäistavarakaupan verkko Päivittäistavarakaupan verkon analysointi pohjautuu A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriin vuodelta Myymälärekisteri kattaa varsinaiset päivittäistavarakaupat, hypermarkettien ja tavaratalojen päivittäistavarakaupan sekä osan päivittäistavaroiden erikoismyymälöistä, lähinnä leipomomyymälät ja luontaistuotekaupat. Lisäksi rekisterissä on liikenneasemien yhteydessä toimivat erilliset päivittäistavarakaupat kuten ABC-marketit sekä Neste-asemien yhteydessä toimivat K-marketit. Myymälärekisteristä puuttuvat perinteisten huoltoasemien, joidenkin laajan tavaravalikoimien kauppojen (Tampereen Säästötex), erikoismyymälöiden ja kioskien päivittäistavaroiden myynti. Mukana ei myöskään ole Alkoja. Päivittäistavarakaupan myyntitiedot ovat siten jonkin verran pienempiä kuin Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilastosta lasketut päivittäistavarakaupan myyntitiedot. Päivittäistavarakaupan verkko Rovaniemellä ja Itä-Lapissa Lähde: AC Nielsen 2012 ja omat kartoitukset Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 08/2013
13 Kaupan palveluverkkoselvitys 12 Päivittäistavaramyynti myymälätyypeittäin 2012 Ranua Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Hypermarket ja tavaratalo Iso supermarket Pieni supermarket Valinta- ja pienmyymälät Erikoismyymälät Rovaniemen seutu Itä-Lappi Rovaniemi ja Itä-Lappi Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäistavarakauppa Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 Indeksi 100 = Itä Lappi ja Rovaniemi yht. Alue Myyntiala m2 Myynti Teho /m 2 Per asukas Per asukas Myymälä- Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = Väestö määrä Osuus alue yht. Osuus alue yht. alue yht. osuus Ranua 2 4 % 81 4 % % Rovaniemi % % % Rovaniemen seutu % % % Kemijärvi 8 11 % % % Pelkosenniemi 2 2 % % % Posio 7 6 % % % Salla 5 7 % % % Savukoski 3 2 % % % Itä-Lappi % % % Rovaniemi ja Itä-Lappi yhteensä % % % Suomi Lähde: AC Nielsen
14 Kaupan palveluverkkoselvitys 13 Oheisessa taulussa päivittäistavarakaupan myyntiala ja myynti on laskettu asukasta kohden kunnittain ja esitetty indeksinä, jotta päivittäistavarakauppaa kunnissa voidaan verrata keskenään. A.C. Nielsenin myymälärekisterin euromääräiset myynnit ja myyntipinta-alat eivät ole julkista tietoa, joten näitä ei ole esitetty. Tiedot on siis esitetty indeksinä, jossa maakuntakaava-alueen indeksi on 100. Mikäli indeksi on kunnassa yli 100, on myyntialaa tai myyntiä asukasta kohden enemmän kuin maakuntakaava-alueella keskimäärin. Mikäli teho on yli 100, on myyntiteho kunnassa parempi kuin alueella keskimäärin. Täydentyy Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Päivittäistavarakauppojen saavutettavuutta on tässä tarkastelu päivittäistavarakaupan verkon ja väestön sijoittumisen suhteen. Pääosalla maakuntakaava-alueen asukkaista on lähimpään päivittäistavarakauppaan kävely-/pyöräilymatka. Alle kahden kilometrin päässä lähimmästä päivittäistavarakaupasta asuu noin 75 % asukkaista. Lähes 80 %:lla asukkaista on lähimpään kauppaan alle viisi kilometriä. Lähipalvelujen saavutettavuus alueella on pääosin siis varsin hyvä. Oheisista kartoista voidaan nähdä, että kauppa keskittyy sinne missä pääosa asukkaistakin asuu. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Etäisyys Asukkaat 1 km % 2 km % 3 km % 5 km % 10 km % Yli 10 km % Rovaniemi ja Itä-Lappi % Lähde: Tilastokeskus, YKR/SYKE ja AC Nielsen Maakuntakaava-alueella asukkaalla eli yli 10 %:lla asukkaista on lähimpään päivittäistavarakauppaan yli 10 km:n matka. Rovaniemellä matkat ovat valtaosin tätä lyhyempiä, mutta pienemmissä kunnissa yli 10 km matka on hyvin usealla. Ranualla, Posiolla, Sallassa ja Savukoskella noin 40 %:lla asukkaista on yli 10 km matka lähimpään päivittäistavarakauppaan. Päivittäistavarakaupan saavuettavuus Alle 10 km Yli 10 km Ranua % % Rovaniemi % % Rovaniemen seutu % % Kemijärvi % % Pelkosenniemi % % Posio % % Salla % % Savukoski % % Itä-Lappi % % Rovaniemi ja Itä-Lappi % % Lähde: Tilastokeskus, YKR/SYKE ja AC Nielsen
15 Kaupan palveluverkkoselvitys 14 Väestön sijoittuminen suhteessa päivittäistavarakauppoihin Rovaniemellä ja Itä- Lapissa 2012 (Sallan Hautamäen kauppa on tämän jälkeen lopettanut) Lähde: AC Nielsen ja YRK/SYKE
16 Kaupan palveluverkkoselvitys 15 Loma-asuntojen sijoittuminen suhteessa päivittäistavarakauppoihin Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 (Sallan Hautamäen kauppa on tämän jälkeen lopettanut) Lähde: AC Nielsen ja YRK/Syke
17 Kaupan palveluverkkoselvitys Kaupan pinta-ala Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan keskuksissa Maakuntakaava-alueen kaupan pinta-ala on laskettu kenttäkartoituksen pohjalta. Maakunnan alueelta on kartoitettu seutu- ja kuntakeskukset, Rovaniemen alakeskukset ja keskustan ulkopuoliset kaupan alueet sekä kaupan palveluiltaan suurimmat matkailukeskukset. Kenttäkartoitukset on tehty keväällä Pieniä kyliä tai asuinalueiden palveluita ei ole kartoitettu. Kartoituksessa karttaan on merkitty kaupalliset palvelut toimialoittain 14 luokkaan jaettuna. Tarkastelussa ovat mukana vähittäiskaupan lisäksi myös muut kaupalliset palvelut, sillä nämä toimivat samoissa liiketiloissa kuin vähittäiskauppakin. Myös tyhjät tilat ja toimistojen käytössä olevat katutason liiketilat ovat mukana kartoituksessa, sillä myös niihin tiloihin voi sijoittua kauppaa. Tavaratalokaupan (tavaratalot, hypermarketit ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät) pinta-ala on jaettu arvion ja päivittäistavarakaupan myymälärekisterin mukaan pt-kauppaan, erikoiskauppaan ja tilaa vaativaan kauppaan. Kaavioissa tavaratalokauppa on omana toimialaluokkanaan pitäen sisällään koko tavaratalon, myös pt-kaupan. Laskettu pinta-ala pitää siis sisällään toteutuneet liiketilat. Asemakaavojen tarjoamia mahdollisuuksia ei tässä ole tutkittu. Laskelmissa ei myöskään ole mukana rakenteilla olevia tai suunniteltuja hankkeita. Kartoitus kuvaa aina tiettyä ajankohtaa. Yhdyskunnan rakentumisen myötä tilanne muuttuu jatkuvasti, liikkeet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liikkeet vaihtavat paikkaa. Uusien liiketilojen rakentaminen on kuitenkin pidempiaikainen prosessi, joten kokonaiskuva alueen liiketilakannasta pysyy kohtalaisen vakaana pidemmän aikaa. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala kuvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joka vastaa lähinnä kerrosalaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Kartoitukseen on otettu mukaan myös kerroksissa sijaitsevat kaupan palvelut, vaikka ne eivät näykään liitekartoissa. Hotelleista on laskettu mukaan vain ensimmäinen kerros. Kauppakeskusten käytäviä ei pinta-alassa ole mukana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa, mutta antavat maakuntakaavatasolla hyvän kokonaiskuvan kaupan eri toimialojen tilankäytöstä alueella. Maakuntakaava-alueella on kaupallisten palveluiden liiketilaa keskustoissa ja muilla kaupan alueilla yhteensä yli kerrosneliömetriä, josta vähittäiskauppaa on autokauppa mukaan lukien yli kerrosneliömetriä. Kaupallisten palveluiden pinta-alasta valtaosa sijoittuu Rovaniemelle. Rovaniemellä on liiketilaa yhteensä noin eli 75 % koko maakuntakaava-alueen liikepinta-alasta.
18 Kaupan palveluverkkoselvitys 17 Liiketilat Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2013 K-m 2 Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Rovaniemen keskusta Lampela Eteläkeskus Eteläinen tiva-alue Saarenkylän kaupan alue Napapiiri Ounasvaara Muu taajama-alue Rovaniemen kylät Rovaniemi yhteensä Ranua Ranuan eläinpuisto Ranua Rovaniemen seutu Kemijärven keskusta Keskustan ulkopuoliset alueet Kemijärven kylät Kemijärvi yhteensä Pelkosenniemi Pyhätunturi Pelkosenniemi yhteensä Posio Posio Kuloharjun k ylä Posio yhteensä Salla Sallatunuri Salla yhteensä Savukoski Savukoski Tanhuan kylä Savukoski yhteensä Itä-Lappi Rovaniemi ja Itä-Lappi yht Lähde: Santasalo Ky / kartoitus 2013
19 Kaupan palveluverkkoselvitys Kaupan rakenne keskustoissa ja muilla kaupan alueilla Kaupan rakenne vaihtelee suuresti keskuksittain sekä myös keskusten ja keskustojen ulkopuolisten kaupan alueiden välillä. Mitä suurempi ja monipuolisempi keskusta, sitä enemmän keskustan liikepinta-alasta on erikoiskauppaa. Suurissa keskuksissa on myös yleensä tavarataloja ja hyvin paljon palveluita. Maakuntakaava-alueella tällainen suuri keskusta on Rovaniemen keskusta. Keskustojen ulkopuolisia alueita on pääosin Rovaniemellä. Niiden kaupallinen rakenne painottuu yleensä tilaa vaativaan kauppaan. Saarenkylän kaupan alue painottuu kuitenkin tavaratalokauppaan. Eteläkeskuksessa on sekä market- ja tavaratalokauppaa että tilaa vaativaa kauppaa. Eteläinen tiva-alue painottuu autokauppaan. Lampelan alue keskustan ja Eteläkeskuksen välillä jää toiminnoiltaan välialueeksi, mutta alueen rakenne on tulevaisuudessa muuttumassa. Rovaniemen taajama-alueella ja kylissä kaupan rakenne painottuu lähipalveluihin, eli pääsin päivittäistavarakauppaan. Napapiirin alue painottuu matkailupalveluihin ja matkailua palveleviin erikoiskauppoihin. Liikepinta-ala Rovaniemen kaupallisissa keskuksissa 2013 Rovaniemen keskusta Lampela Eteläkeskus Eteläinen tiva-alue Saarenkylän kaupan alue Napapiiri Ounasvaara Muu taajama-alue Rovaniemen kylät Pt-kauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu erikoiskauppa Kaupalliset palvelut Muu käyttö k-m 2 Kuntakeskusten rakenne on toimialarakenteeltaan tasaisempi kuin suurissa keskuksissa tai keskustan ulkopuolisilla alueilla. Kuntakeskuksissa on keskustapalveluiden lisäksi myös tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Kuntakeskusten kaupan tarjonta on sen verran vähäistä ja ne ovat niin väljästi rakentuneet, että myös tiva-kauppa mahtuu alueelle. Pienemmissä kirkonkylissä liiketiloista valta osa on palveluiden käytössä. Matkailukeskusten tarjonta painottuu pääosin palveluihin.
20 Kaupan palveluverkkoselvitys 19 Liikepinta-ala Raunuan ja Itä-Lapin kaupallisissa keskuksissa 2013 Ranua Ranuan eläinpuisto Kemijärven keskusta Kemijärven keskustan ulkopuoliset alueet Pelkosenniemi Pyhätunturi Posio Salla Sallatunuri Savukoski Pt-kauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu erikoiskauppa Kaupalliset palvelut Muu käyttö k-m 2
21 Kaupan palveluverkkoselvitys Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupallinen palveluverkko Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan palveluverkko muodostuu monentasoisista keskuksista. Oheiseen karttaan on merkitty ne kuntakeskusten ja kaupan alueiden lisäksi merkitty ne kylät ja matkailukeskukset, joissa on kauppaa. Rovaniemen keskusta on pääkeskus. Se on selvästi merkittävin keskustakaupan keskus maakuntakaava-alueella. Pääkeskuksen tuntumassa on market- ja tilaa vaativan kaupan alueet molemmin puolin. Pääkeskuksen lisäksi kauppa sijoittuu maakuntakaava-alueella lähinnä kuntakeskuksiin. Rovaniemen alakeskuksissa ja muutamissa kylissä on päivittäistavarakauppaa. Myös matkailukeskuksiin sijoittuu kauppaa. Keskustan ulkopuolisia kaupan alueita on Rovaniemen ohella ainoastaan Kemijärvellä. Kaupallisen palveluverkon tarkastelu pohjautuu kaupallisten palveluiden sijoittumiseen eri tyyppisille alueille ja kaupan alueiden toimialarakenteeseen, maakuntakaavamerkinnät eivät ole tarkastelun lähtökohta. Kaupan palveluverkko Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2014 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 08/2013
22 Kaupan palveluverkkoselvitys Vähittäiskaupan suuryksiköt maakuntakaava-alueella Maakuntakaavan kannalta seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ovat tärkeitä tarkastelun kohteita palveluverkossa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kartoitus perustuu kenttäkartoitukseen ja sen pohjalta laskettuihin pinta-aloihin. Pinta-alat ovat suuntaa-antavia eivätkä vastaa rakennuslupien pinta-alaa, joten tarkasteluun on otettu mukaan kaikki vähittäiskaupan myymälät, joiden pinta-ala ylittää kartoituksen mukaan 1900 k-m 2. Näin ollen tarkastelun ulkopuolelle ei vahingossa jää suuyksikköjä. Vähittäiskaupan suuryksikköjä on lähinnä Rovaniemellä sekä suurimmissa kuntakeskuksissa. Kuntakeskuksissa on suuryksiköt ovat sijoittuneet keskustaan ja ne ovat lähinnä päivittäistavarakauppoja. Raunualla on yksi laajan tavaravalikoiman myymälä ja yksi tilaa vaativan kaupan myymälä. Kemijärvellä on yksi tilaa vaativan kaupan suuryksikkö varsinaisen keskustan ulkopuolella. Suurin osa Rovaniemen ulkopuolelle sijoittuneista vähittäiskaupan suuryksiköistä on kooltaan noin 2000 k-m 2, Kemijärvellä vähittäiskaupan suuryksiköt ovat tätä suurempia mutta jäävät alle 3000 k-m 2 :n. Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemellä ja Itä-Lapissa Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastokartta 08/2013
23 Kaupan palveluverkkoselvitys 22 Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemen kaupungissa Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastokartta 08/2013 Rovaniemellä suuryksiköt ovat sijoittuneet valtaosin Eteläkeskukseen ja eteläiselle tivaalueelle. Etelä-keskuksen suuryksiköt ovat hypermarketteja, supermarketteja tai tilaa vaativan kaupan myymälöistä. Eteläisellä tiva-alueella pääosin tilaa vaativan kaupan myymälöitä tai autokauppoja. Saarenkylässä on yksi hypermarket, ja keskustassa muutama suuryksikkö, pari supermarkettia ja yksi tavaratalo. Rovaniemellä suurimmat suuryksiköt ovat yli k-m 2 (Prisma ja Kodin Terra), yli 5000 k-m 2 :n suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä on useita, samoin k-m 2 :n suuruisia. Suuryksiköiden yhteydessä on usein myös muita pienempiä myymälöitä, lähinnä markettien etumyymälöitä. Nämä on seuraavassa taulussa otettu huomioon suuryksiköiden pintaalassa. Lisäksi Rovaniemen keskustan osalta on otettu huomioon kauppakeskusten myymälät, kun kauppakeskus muodostaa vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavissa olevan myymäläkeskittymän. Eteläkeskuksen ja Saarenkylän alueiden pinta-alasta yli 70 % on vähittäiskaupan suuryksiköissä, eteläisellä tiva-alueellakin kaksi kolmasosaa. Rovaniemen keskustassa
24 Kaupan palveluverkkoselvitys 23 liikepinta-alasta kolmannes on vähittäiskaupan suuryksiköissä, lähinnä kauppakeskuksissa. Yksittäisiä vähittäiskaupan suuryksikkörajan ylittäviä myymälöitä on vain kolme. Kuntakeskuksissa vähittäiskaupan suuryksiköiden osuus keskuksen pinta-alasta vaihtelee %:n välillä. Kokonaisuudessaan yli kolmasosa maakuntakaava-alueen kaupallisten palveluiden pinta-alasta sijoittuu vähittäiskaupan suuryksiköihin. Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan keskittymissä K-m 2 Rovaniemen keskusta Lampela Eteläkeskus Eteläinen tiva-alue Saarenkylä Pt-kauppa Tavaratalokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa Suuryksiköt yhteensä Liiketilat keskittymässä yhteensä Suuryksikköjen osuus liiketilasta 7 % 22 % 65 % 62 % 66 % Suuryksikköjen lukumäärä Suurykiköiden muut liikk eet* Suuryksiköt kokonaisuudessaan Osuus alueen koko liiketilapinta-alasta 32 % 22 % 72 % 65 % 70 % K-m 2 Ranuan kirkonkylä Kemijärven keskusta Kemijärven tiva-alue Posion kirkonkylä Sallan kirkonkylä Koko mkkalue Pt-kauppa Tavaratalokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa Suuryksiköt yhteensä Liiketilat keskittymässä yhteensä Suuryksikköjen osuus liiketilasta 23 % 11 % 25 % 14 % 14 % 28 % Suuryksikköjen lukumäärä Suurykiköiden muut liikkeet* Suuryksiköt kokonaisuudessaan Osuus alueen koko liiketilapinta-alasta 23 % 11 % 25 % 15 % 15 % 36 % * Kauppakeskusten muut liikkeet ja markettien etumyymälät Lähde: Santasalo Ky, kartoitus 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemen ja Itä-Lapin kunnissa K-m 2 Rovaniemi Ranua Kemijärvi Posio Salla Koko mkkalue Pt-kauppa Tavaratalokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa Suuryksiköt yhteensä Liiketilat kunnassa yhteensä Suuryksikköjen osuus liiketilasta 33 % 21 % 15 % 14 % 12 % 28 % Suuryksikköjen lukumäärä Suurykiköiden muut liikkeet* Suuryksiköt kokonaisuudessaan Osuus kunnan liiketilapinta-alasta 44 % 21 % 15 % 15 % 13 % 36 % * Kauppakeskusten muut liikkeet ja markettien etumyymälät Lähde: Santasalo Ky, kartoitus 2013
25 Kaupan palveluverkkoselvitys 24 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Kaupan markkinat muuttuvat jatkuvasti kulutuksen muutoksen myötä. Markkinoiden kehitystä kuvataan tässä kysyntäpotentiaalin eli ostovoiman suhteen sekä toteutuneen kysynnän eli myynnin suhteen. Markkinoita tarkastellaan koko Lapin osalta, koska Rovaniemi on koko maakunnan pääkeskus. Rovaniemen kaupan vaikutusalue on siten laajempi kuin maakuntakaava-alue. Lisäksi alueen ostovoimaan vaikuttavat merkittävästi matkailijat. Myös loma-asukkaat tuovat oman lisänsä alueen markkinapotentiaaliin. SYKE on tarkastellut asiointia on TNS Gallup Oy:n Suuri Vaikutusaluetutkimus (SVT) aineiston perusteella. Vaikutusaluetutkimus on toteutettu kysymällä Internet-paneeliin osallistuneilta henkilöiltä, mistä he ovat viimeksi hankkineet palveluita. Tarkastelussa mukana on päivittäistavarakauppa, erikoiskauppoja, kaupallisia palveluita, kulttuuripalveluita ja julkisista palveluita. Yhteenlasketun ja asiointitaajuudella painotetun asioinnin perusteella on SYKE on muodostanut aineistosta asiointialueita. SYKEn selityksen mukaan Rovaniemen asiointialueeseen kuuluvat Torniolaakso sekä Tuntui-Lappi. Kemijärvi ja Salla muodostavat oman asiointialueensa. Pelkosenniemi ja Savukoski kuuluvat Sodankylän asiointialueeseen ja Posio Kuusamon.
26 Kaupan palveluverkkoselvitys 25 Maakuntakaavan kaupan tarkastelun kannalta kauppa-asioinnin suuntautuminen on kaikkein kiinnostavinta. Päivittäistavarakaupan asiointialueet ovat pieniä ja päivittäistavarakaupassa asioidaan pääosin omassa kunnassa. Maakuntakaava-alueella kunkin kunta muodostaa oma päivittäistavarakaupan asiointialueensa. Erikoiskaupan asiointia suuntautuu herkemmin oman kunnan ulkopuolelle. Erikoiskaupan asiointialueita on SYKEn selvityksen mukaan maakuntakaava-alueella kolme. Kemijärvi muodostaa oman alueensa, vaikkakin Kemijärveltä asioidaan osin myös Rovaniemellä, omassa kunnassa asioidaan tätä enemmän. Posio kuuluu Kuusamon erikoiskaupan asiointialueeseen. Muut maakuntakaava-alueen kunnat kuuluvat Rovaniemen erikoiskaupan asiointialueeseen. Sallassa tosin asioidaan omassa kunnassa Rovaniemeä enemmän, mutta kuitenkin yli puolet erikoiskaupan asioinnista suuntautuu Sallan ulkopuolelle. Rovaniemen asiointialueeseen kuuluu Itä-Lapin kuntien lisäksi Ranua sekä Torniolaakso, Tunturi-Lappi ja Utsjoki.
27 Kaupan palveluverkkoselvitys Kaupan yleinen kehitys Suomessa ja verkkokauppa Kaupan yleinen kehitys täydentyy Verkkokauppa on Suomessa kasvanut nopeasti, ja se on edelleen kasvussa. Verkkokauppa on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti informaatiotuotteiden ja aineettomien hyödykkeiden kuten esimerkiksi matkalippujen, teatterilippujen, äänitteiden ja rahapelien kaupassa, jossa jakelukanavana toimii tietokone, eikä tuotetta tarvitse erikseen hakea esimerkiksi postista. Verkkokaupasta ostetaan kuitenkin paljon myös tavaraa. Suosituimmat vähittäiskaupan tuoteryhmät verkkokaupassa ovat viihde-elektroniikka ja tietotekniikka, moottoriajoneuvot sekä pukeutuminen. Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät 2013 Matkailu 36 % Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka Rahapelit Pukeutuminen 10 % 9 % 6 % 6 % 5 % 5 % 2 % 2 % 16 % Moottoriajoneuvot ja veneet Asuminen ja energia Rahoitus Pääsy- ja elokuvaliput Sistustaminen ja puutarha Musiikki ja elokuvat Muut tuotteet ja palvelut Lähde: TNS Gallup TNS Gallupin verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2013 verkkokaupoista yhteensä 10,5 miljardilla eurolla, josta tavaraostoihin meni 4,4 miljardia euroa. Vähittäiskaupan tuotteita ostettiin verkosta yhteensä 3,4 miljardilla eurolla, joka vastaa noin 8 % vähittäiskaupan myynnistä Suomessa. Tiedot pohjautuvat kuluttajakyselyyn. Tietojen keruu sekä tuoteryhmäjaottelu on toinen kuin vähittäiskauppaa koskevissa tilastoissa, joten verkkokauppaa koskevat luvut eivät ole täysin yhteneväisiä vähittäiskaupan myyntiä koskevien lukujen kanssa.
28 Kaupan palveluverkkoselvitys 27 Päivittäistavarakaupan tuotteita ostetaan verkosta vielä harvoin, elintarvikkeiden ja alkoholin osuus vähittäiskaupan verkko-ostoksista on vielä vähäistä, vain 2,5 prosenttia ja koko verkkokaupasta vain 0,8 %. Verkkokauppa painottuu siis erikoiskauppaan, verkkokaupan osuus koko erikoiskaupasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 17,5 prosenttia. Verkkokaupan kehitys ,4 0,1 6,0 10, ,0 4,2 0,1 0,1 5,5 5,2 9,65 9,58 Tavarakauppa Digitaalinen sisältö Palvelut ,8 0,1 5,0 8, Lähde: Verkkokauppatilasto; TNS Mrd Verkkoa käytetään paljon perinteisen kaupan rinnalla. Kuluttajat tutustuvat tuotteisiin verkossa ennen ostospäätöstä. Erityisen merkittävänä verkkokaupan hyötynä on todettu myös tuotteen jälkimarkkinat ja käyttötiedon hakeminen verkossa ostamisen jälkeen. Verkkoyhteys kauppaan on siten tullut merkittäväksi myyntiä ja jälkimarkkinointia edistäväksi tiedonjakokanavaksi, vaikka itse ostaminen tapahtuukin myymälästä. Maakuntakaavojen laadinnan yhteydessä on pohdittu kuinka paljon verkkokauppa vähentää perinteisen kivijalkaliiketilan tarvetta. Tutkimuksia ja perusteltuja arvioita ei tästä ole julkaistu. Suuressa mittakaavassa verkkokauppa ei vielä näytä vaikuttaneen kokonaisliiketilamäärään. Vaikka verkkokauppa on 2000-luvulla kasvanut nopeasti, on myös liiketilamäärä ollut voimakkaassa kasvussa. Joillakin toimialoilla verkkokaupan kasvu ja tuotteiden digitalisoituminen näkyy kuitenkin jo myymäläkannassa. Matkatoimistojen määrä on vähentynyt, kun matkailupalvelujen myynti on pitkälle siirtynyt verkkoon, samoin on käynyt pankkikonttoreille. Vähittäiskaupassa digitalisoitumisen rooli näkyy ehkä merkittävästi mm. fotokaupassa, tietotekniikkakaupassa sekä muussa kodintekniikkakaupassa. Mm. kuvien tulostaminen hoidetaan nykyään verkkokaupan kautta, mikä on näkynyt fotokauppojen määrän voimakkaana vähenemisenä. Myös levykauppojen vähenemisen syynä on osin musiikin ja tallenteiden digitalisoituminen. On myös toimialoja, joissa kasvu ei juurikaan suuntaudu verkkoon. Näitä ovat mm. henkilökohtaiset palvelut eli kampaajat, kauneushoitolat jne. Myöskin terveyspalveluissa sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluissa verkkokaupan vaikutus liiketilamäärään jäänee marginaaliseksi. Autokaupassa verkossa valikoimaan tutustuminen on jo arkipäivää, mutta
29 Kaupan palveluverkkoselvitys 28 ostotapahtuma toteutuu myymälässä. Autoja halutaan esitellä myös myymälöissä. Myöskään huoltamo- ja korjaamotoimintaa ei voida siirtää verkkoon. Useat vähittäiskaupan liikkeet toimivat nykyään sekä verkossa että perinteisissä liiketiloissa. Myyntiä saadaan kumpaakin kautta ja perinteistä liiketilaa tarvitaan, vaikka osa myynnistä menee verkkokaupan kautta. Varsinaiset verkkokaupat ovat myös avanneet ns. näytemyymälöitä (showroom). Ne ovat usein isoja ja niissä asioidaan myös lähialuetta kauempaa. Uudellamaalla näitä ovat esimerkiksi Hobby Hallin myymälä Tammistossa ja Verkkokauppa.comin myymälä Jätkäsaaressa. Muotikaupan verkkokaupat ovat avanneet myös puhtaita showroom-myymälöitä, joissa tuotteita voidaan sovittaa. Näitä ei Suomessa vielä ole. Kaupan alalla uskotaan, että tulevaisuudessa menestyvät parhaiten ne jotka osaavat yhdistää oikealla konseptilla verkon ja perinteiset myymälät. Luontevasti hybridimalli voi toimia mm. vaatekaupassa, jossa verkkokaupan suuret palautusprosentit syövät kannattavuutta. Verkkokaupan noutopisteet myös lisäävät liiketilan tarvetta, kun posti on vähentänyt toimipisteitään. Tulevaisuudessa tarvitaan verkkokaupan takia enemmän joko posteja, asiamiesposteja tai muita noutopisteitä, josta tuotteita noudetaan. Noutopisteiden tulee olla helposti saavutettavissa olevissa paikoissa ja paikoissa, joissa asioidaan muutoinkin. Luonteva verkkokaupan toimituspiste on kiinteä myymälä, jolloin myymälään voidaan houkutella asiakkaita tekemään lisäostoja. Täsmällisiä arvioita siitä, kuinka paljon verkkokauppa tulevaisuudessa syö liiketilaa, ei vielä pystytä tekemään. Vähittäiskauppa uskoo yhä perinteiseen liiketilaan ainakin, jos tätä arvioidaan hankkeiden kautta. Kuluttajien kauppa-asiointi ei ole ainoastaan tuotteiden ja tavaroiden noutoa kaupasta, vaan asiointiin sisältyy mm. elämyksiä ja sosiaalisia kontakteja, joten pääosa kaupasta tulee edelleenkin toteutumaan myymälöissä. Nykyistä kehitystä sekä tulevaisuuden arvioita peilaten verkkokauppa ei todennäköisesti tule syömään liiketilatarvetta ainakaan suoraan suhteessa myyntiin. Koska verkkokaupan kilpailuetu usein painottuu hintaan ja verkkokaupasta puuttuu henkilökohtainen palvelu, se kilpailee todennäköisesti eniten suurten itsepalveluun perustuvien kauppojen kanssa. Ulkomailla on arvioitu, että mm. hypermarkettien laajat käyttötavaraosastot tulevat kasvavan verkkokaupan myötä pienenemään. Henkilökohtaisia palveluita tarjoaviin pienempiin kauppoihin verkkokaupalla olisi vähemmän vaikutusta, varsinkin jos ne itse onnistuvat hyötymään verkosta. Koska ihmiset odottavat kaupalta/asioinnilta myös elämyksiä ja viihdettä, tarvitaan mm. keskustakauppoja ja - palveluita edelleen tulevaisuudessakin. Britanniassa tehdyn tutkimuksen (konsultointiyritys Deloitte) mukaan keskustojen kaupat ovat hyvin joustavia ja uudistumiskykyisiä. Ne ovat yllätysvoittajia meneillään olevassa rakenteellisessa muutoksessa. Sen sijaan, että internet veisi asiakkaat kaupoista pois, se työntää heidät takaisin kauppoihin noutamaan verkosta tilattuja tuotteita. Koska verkkokaupan vaikutuksesta liiketilamäärään ei ole tutkittua ja julkaistua tietoa ja koska liiketilan tarvelaskennassa on paljon muitakin epävarmuustekijöitä, on laskelmiin syytä tuoda väljyyttä. Kaavoilla ei myöskään ole tarvetta ohjata, käydäänkö kauppaa verkossa vai perinteisissä liiketiloissa. Kaavoilla tulee mahdollistaa, että kysyntää vastaava tarve voidaan toteuttaa myös liiketiloina.
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys
Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011
Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1
50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotSIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta
SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotRovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010
Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotPÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta
PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotRauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten
Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten 7.5.2014 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS
LisätiedotVähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA
LisätiedotKymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus
Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO
LisätiedotSodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys
Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima
LisätiedotUudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012
Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotErikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.
Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotLausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa
Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti
LisätiedotPohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012
Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus
LisätiedotNUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky
NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotSUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys
Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan
LisätiedotRakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011
RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere
LisätiedotNaantalin kaupallinen selvitys. Päivitys
Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja
LisätiedotKaupallinen selvitys
Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
Lisätiedot1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset
TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2
LisätiedotNaantalin keskustakorttelien asemakaavan muutos. Kaupallinen toimivuus
Kaupallinen toimivuus 4.8.2014 Kaupallinen toimivuus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 KESKUSTAN NYKYINEN PALVELURAKENNE... 3 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITELMAT... 4 4 MARKKINOIDEN KEHITYS... 5 4.1 Liiketilan
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotVIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotRaumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi
RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat
LisätiedotKymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus
Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO
LisätiedotKOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto
Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Autokeitaan alueen mitoitus 19.6.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Kaupan kehittäminen Forssassa... 7 3.1. Autokeitaan
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009
NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset
LisätiedotETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS
ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -
LisätiedotVaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi
Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan
LisätiedotMikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013
KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotKymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut
Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotLÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys
LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotYLIVIESKA KAUPAN TILASTOT
YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys
Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan
LisätiedotSomeharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013
Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava
Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotOulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen
Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan
LisätiedotKansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010
Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa
LisätiedotHeinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi
Heinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava 2030 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Osayleiskaavan kaupan alueet... 4 3. Kaupan nykytila
LisätiedotTuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus
Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotKansallisen verkkokauppatilaston julkistus
Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa
LisätiedotSotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI
Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2013 IMATRAN KAUPUNKI Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotKankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS
Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa
LisätiedotPERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen
LisätiedotLausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto
Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt
LisätiedotKeskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto
Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotVerkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko
Verkkokauppatilasto 2013 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen 20.11.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilan lisätarve Kanta-Hämeessä... 4 3. Kaupan
LisätiedotKaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.
Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.2012 Kaupan oppaan tilanne Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskeva
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain
LisätiedotPäivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän
LisätiedotSeinäjoen vähittäiskaupan selvitykset
SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotPohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa
Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotKOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys
Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen
LisätiedotLohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys
Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI
LisätiedotKOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa
LisätiedotSaarenkylän Citymarketin laajennushanke
3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...
LisätiedotYmpäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS
Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.
LisätiedotPÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.
KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton
Lisätiedot