Kaupallinen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupallinen selvitys"

Transkriptio

1 Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys Leppävirran kunta

2 Kaupallinen selvitys Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Leppävirran keskustan kaupallinen rakenne 6 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Väestön kehitys Ostovoiman kehitys Liiketilatarpeet vuoteen 2020 ja KAUPAN KEHITTÄMINEN LEPPÄVIRRALLA 15 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset palveluverkkoon Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen 17 6 YHTEENVETO 18

3 Kaupallinen selvitys JOHDANTO Leppävirralla on vireillä yleiskaavan päivittäminen. Kuntaan laaditaan koko kunnan alueen kattava strateginen yleiskaava. Yleiskaavassa yhtenä merkittävänä tekijänä ovat kaupalliset palvelut. Lisäksi keskustaa ollaan kaavoittamassa osa-alue kerrallaan. Kaavoituksen tarkoituksena on lisätä asuntotonttien lukumäärää ja täydentää korttelirakennetta. Lisäksi tavoitteena tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Kaavoitusta varten on kunnassa tullut tarve tehdä kaupallinen selvitys. Selvityksessä kootaan tiedot Leppävirran ja sen lähiympäristön vähittäiskaupasta sekä alueen ostovoimasta ja kilpailutilanteesta. Lisäksi selvitetään kaupan toimintaedellytyksiä ja kehitysnäkymiä, joiden pohjalta voidaan arvioida kaupan sijoitus- ja mitoitustarpeita. Nämä antavat pohjaa yleiskaavan laadintaan ja kaupan mitoittamiseen sekä kaavalliseen ohjaukseen alueella. Nykytilan ja tulevaisuuden tarpeiden pohjalta hahmotetaan selvityksessä kaupan kehittämistä Leppävirralla. Lisäksi tarkastellaan vähittäiskaupan sijoittumisen vaikutuksia kaupan palveluverkkoon, keskustan toimivuuteen sekä palvelujen saavutettavuuteen. Kaupan selvityksen on tehnyt Santasalo Ky. Selvityksen ovat tehneet tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela sekä tutkimusapulainen Maria Auranen. Selvityksen lähtökohtia on käyty läpi yhdessä Teknisen toimen johtajan Virve Wrightin ja kaavoittaja Suvi Nenosen sekä yleiskaavaa laativan Sito Oy:n kanssa.

4 Kaupallinen selvitys KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Leppävirran kaupan nykytilaa analysoidaan tässä sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan vähittäiskaupan myynti ja alueen väestön ostovoima. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan laskea ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin Leppävirran kauppa myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista Leppävirralla. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyy rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vähittäiskaupan ja palveluiden toimipaikat ja myynti vuonna 2010 Leppävirralla Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa 1 2 Tilaa vaativa kauppa 8 11 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Korjauspalvelut 2 Pesulapalvelut 1 Parturit ja kampaamot 17 Kauneudenhoitopalvelut 5 Hautaustoimistojen palvelut 2 Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. 1 Henkilökohtaiset palvelut yhteensä 28 2 Ravintolat ja kahvilat 13 5 Lähde: Tilastokeskus Leppävirralla on Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan toimipaikoja yhteensä 44 ja niillä myyntiä 50 miljoonaa euroa. Myynti kunnassa painottuu päivittäistavarakauppaan. Päivittäistavarakaupan myynti on koko vähittäiskaupan myynnistä noin puolet, mikä on hyvin keskimääräinen taso tämän kokoluokan kaupungeissa.

5 Kaupallinen selvitys Ravintola- ja kahvilapalveluita kunnassa on 13 kpl. Korjaus- ja henkilökohtaisia palveluita kunnassa on yhteensä 28 eli saman verran kuin erikoiskauppoja. Lisäksi kunnassa on mm. pankkipalveluita, joita ei oheisessa tilastossa ole mukana. 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Leppävirralla kaupan ja palveluiden kannalta tärkein ostovoiman lähde ovat leppävirtalaiset. Kuntalaisia on riittävästi, jotta heidän ostovoimallaan voidaan ylläpitää riittävää kaupan palvelutarjontaa. Lisäksi Leppävirtaan kohdistuu ostovoimaa kunnan loma-asukkaista. Kunnassa on vapaa-ajan asuntoa ja niistä 28 % on leppävirtalaisten omistuksessa. Ulkokuntalaiset ja muista maakunnista tulevat mökkiläiset tuovat myös ostovoimaa Leppävirralle. Leppävirralla on suhteellisen paljon vapaa-ajan asuntoja ja niissä lasketaan ulkokuntalaisia asukkaita olevan noin 4500 henkilöä. Loma-asukkaiden ostovoimasta lasketaan kohdistuvan Leppävirralle keskimääräisen viipymän, eli 72 päivän vuotuisen ostovoiman mukaan. Heidän Leppävirralle suuntaamansa ostovoima on noin 9,5 milj.. Lappävirran kunnan läpi kulkee yksi valtakunnan pääväylistä. Sitä kautta kulkee matkailijoita, joille Leppävirralla on tarjolla matkailupalveluita. Kunnassa on mm. Matkailukeskus Unnukka, Kylpylähotelli Vesileppis ja Kymppi Areena sekä erilaisia mökkimajoituspaikkoja. Niin ohiajavat kuin yöpyvät matkailijat tuovat ostovoimaa Leppävirran keskustan palveluihin. Arviona on käytetty, että vuosittain noin matkailijaa kohdistaa ostovoimaansa Leppävirralle. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Leppävirralla 2011 milj. euroa 2011 Leppäv. Loma-as. Matkailu YHTEENSÄ Päivittäistavarakauppa ja Alko 29,3 2,7 1,1 33,1 Tilaa vaativa kauppa 12,9 1,2 0,5 14,6 Muu erikoiskauppa 18,8 1,7 0,7 21,3 Erikoiskauppa yhteensä 31,7 2,9 1,2 35,9 Vähittäiskauppa yhteensä 61,0 5,6 2,4 69,1 Autokauppa ja huoltamot 34,3 3,2 1,3 38,8 Ravintolat 6,5 0,6 0,5 7,6 Kauppa ja palvelut yhteensä 101,8 9,4 4,2 115,5 Lähde: Santasalo Ky 2012

6 Kaupallinen selvitys Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kussakin kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2010, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat vuodelta Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää päivittäistavarakaupan siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskuksista. Autokauppa keskittyy omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Vähittäiskaupan myynti ja ostovoima Leppävirralla 2011 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Leppävirralla vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2011 yhteensä yli 50 miljoonaa euroa ja leppävirtalaisten vähittäiskauppaan kohdistama ostovoima lähes 70 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä kunnassa on 18 miljoonaa euroa eli noin neljännes ostovoimasta. Leppävirralla on paljon vapaa-ajan asukkaita ja matkailijoita, jotka käyttävät Leppävirran kaupan palveluita. Leppävirtalaisten ostovoimaa siirtyy vastaavasti monipuolisempiin keskuksiin kuten Varkauteen ja Kuopioon.

7 Kaupallinen selvitys Leppävirran keskustan kaupallinen rakenne Leppävirran kaupallinen rakenne keskustassa on selvitetty kenttäkartoituksella. Palvelut on kartoitettu lokakuussa Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden lukumäärä sekä niiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Pinta-ala vastaa lähinnä kerrosalaa, muttei ole täysin yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa. Liikkeiden pinta-ala ovat kuitenkin keskenään verrannolliset. Kartoitus kuvaa aina tiettyä ajankohtaa. Tilanne elää kuitenkin jatkuvasti, liikkeet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liikkeet vaihtavat paikkaa. Uusien liiketilojen rakentaminen on kuitenkin pidempiaikainen prosessi, joten kokonaiskuva alueen liiketilakannasta pysyy kohtalaisen vakaana pidemmän aikaa. Kaupalliset palvelut ovat Leppävirralla keskittyneet Leppävirran keskustaajamaan, mutta keskustaajamassa on hahmotettavissa ydinkeskustan lisäksi muitakin kaupan alueita. Ydinkeskustassa on päivittäistavarakauppaa ja pääosa Leppävirran erikoiskaupoista ja palveluista. Teollisuusalueille on sijoittunut teknistä erikoiskauppaa ja autoalan liikkeitä. Unnukan alue on valtatien liittymässä ja sinne on sijoittunut myös päivittäistavarakauppaa sekä matkailukeskus Unnukka erikoiskauppoineen.

8 Kaupallinen selvitys Kaupallisia palveluita on tarjolla myös Leppävirran muissa alakeskuksissa. Sorsakosken ja Oravakosken taajamissa on lähipalveluita eli päivittäistavarakauppaa ja muita palveluliikkeitä. Niissä ei ole merkittävästi erikoiskauppaa. Leppävirran keskustan toimipaikat 2012 Ydinkeskusta Unnukan alue Teollisuusalue Yhteensä Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotellit Autokauppa, huoltamotoiminta Muu käyttö Tyhjä Yhteensä Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotellit Muu käyttö Tyhjät tilat Liiketilat yhteensä Lähde: Santasalo Ky Leppävirran keskustassa on vähittäiskaupan ja palveluiden käytössä yhteensä 90 liikepaikkaa, joista kaupan käytössä on 42 liikepaikkaa ja palveluyrityksillä 35 liikepaikkaa. Muussa käytössä tai tyhjillään oli 13 liikepaikkaa. Ydinkeskustassa on kaikista liikepaikoista 72 %. Unnukan alueella ja Teollisuusalueella on kummassakin kymmenkunta liikepaikkaa.

9 Kaupallinen selvitys Kokonaisuudessaan Leppävirralla on kaupallisten palveluiden liiketilaa noin k-m 2, josta vähittäiskauppaa on lähes kerrosneliömetriä. Päivittäistavarakaupan käytössä on nyt k-m 2 ja erikoiskaupan käytössä on 3000 k-m 2. Tyhjiä liiketiloja on nyt 7,6 % liiketilakannasta eli 2100 k-m 2. Tyhjien tilojen osuus on keskimääräistä korkeampi mitä kunnissa ja kaupungeissa on. Tyhjät tilat ovat lähinnä ydinkeskustassa. Leppävirran keskustan liiketilat 2012 k-m 2 Ydinkeskusta Unnukan alue Teollisuusalue Yhteensä Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotellit Autokauppa, huoltamotoiminta Muu käyttö Tyhjä Yhteensä Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotellit Muu käyttö Tyhjät tilat Liiketilat yhteensä Lähde: Santasalo Ky

10 Kaupallinen selvitys KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Leppävirta kuuluu Pohjois-Savossa Kuopion ja Varkauden markkina-alueisiin. Leppävirta on oma paikallismarkkina-alueensa, johon loma-asukkaat ja matkailijat tuovat oman lisäpotentiaalinsa. 3.1 Väestön kehitys Leppävirralla on nyt noin asukasta. Asukasmäärä on ollut hienoisessa laskussa. Vielä 2000-luvun alussa asukkaita oli yli Leppävirran kunnan visio vuodelle 2015 on kuitenkin kasvuun ja kehitykseen tähtäävä. Sen vuoksi tässä kaupan selvityksessä lähdetään väestökehityksessä nollakasvusta. Tähän tarpeeseen sopii hyvin Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestörakenne-ennuste, jossa Leppävirran väkiluku säilyy yli asukkaassa vuoteen Leppävirran ikärakenne on varsin tyypillinen keskikokoisten kuntien tapaan. Työikäistä väestöä on 61 % asukkaista ja alle 15-vuotiaita 15 %. Yli 65-vuotiaita on neljännes asukkaista. Elinkeinorakenne on sellainen, että työllisestä työvoimasta 60 % on palveluissa ja 30 % teollisissa työpaikoissa. Alkutuotannon osuus työvoimasta on alle 10 %. Leppävirran väestö ja väestöennuste E 2020 E 2030 Leppävirta Lähde: Tilastokeskus

11 Kaupallinen selvitys Ostovoiman kehitys Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat alueen väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Alueen väestön ennustetaan kasvavan, mikä vaikuttaa merkittävästi ostovoiman kasvuun. Kulutus asukasta kohden on myös kasvussa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakauppaan kohdistuva. Erityisesti tilaa vaativa kauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat tilaa vaativa erikoiskauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Aikaisempiin kehityslukuihin tuskin kuitenkaan enää pitkällä aikajaksolla päästään. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Kauppaan ja palveluihin kohdistuvan ostovoiman kehitys kuluttajaryhmittäin Leppävirralla 180,0 160,0 140,0 120,0 Milj. 100,0 80,0 Matkailijat Loma-asukkaat Leppävirtalaiset 60,0 40,0 20,0 0, Leppävirralla on vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 70 miljoonaa euroa, josta 33 miljoonaa kohdistuu päivittäistavarakauppaan. Vuonna 2025 vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan olevan kunnassa noin 80 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 yhteensä 93 miljoonaa euroa. Pääosa ostovoimasta tulee edelleen kuntalaisten kulutuksesta eli matkailun ja vapaaajan asutuksen merkitys on vain 10 % tasoa, mutta osuuden ennustetaan kasvavan 15 % tasolle vuonna 2030.

12 Kaupallinen selvitys Kaupallisiin palveluihin kohdistuva ostovoima 2011, 2020 ja 2030 milj. euroa Yhteensä Yhteensä Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 33,1 36,3 39,8 Tilaa vaativa kauppa 14,6 17,7 22,2 Muu erikoiskauppa 21,3 25,8 31,6 Erikoiskauppa yhteensä 35,9 43,6 53,9 Vähittäiskauppa yhteensä 69,1 79,9 93,6 Autokauppa ja huoltamot 38,8 45,3 55,5 Ravintolat 7,6 8,1 8,8 Kauppa ja palvelut yhteensä 115,5 133,3 158,0 Lähde: Santasalo Ky 2012 Vähittäiskaupan lisäksi ostovoiman kehitystä on seurattu myös autokaupassa ja ravintolapalveluissa. Autokaupan ja huoltamoiden ostovoima kasvaa vähittäiskaupan tavoin ja säilyy suhteessa yhtä suurena kuin erikoiskaupan ostovoima. Ravintoloihin ja kahviloihin kohdistuvan ostovoiman lasketaan kasvavan 16 % yhdeksäntoista vuoden aikana. 3.3 Liiketilatarpeet vuoteen 2020 ja 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu pääosin Leppävirran asukkaiden ostovoiman kasvuun. Kasvusta perustuu alueen väestön kulutuksen rakenteen muutoksesta. Kunnassa ei odoteta merkittävää väestökasvua, joka toisi kasvua myös ostovoimaan. Oman lisänsä liiketilatarpeeseen tuovat loma-asukkaat ja matkailijat. Heidän aiheuttamansa liiketilan lisätarve on otettu mukaan tässä laskelmassa. Vapaa-ajanasukkaiden ja matkailijoiden kauppapalveluiden tarve kohdentuu enemmän kesäaikaan, joten heidän vaikutuksensa on vahvasti kausiluonteista. Mitoituslaskelmissa heidän osuutensa liiketilatarpeesta on otettu mukaan kulutusosuuden suhteessa. Liiketilan tarvelaskelmissa asukkaiden ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myynnin ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Käytetyt tehokkuusluvut ovat valtakunnallisia keskiarvoja, joten käytetyt tehokkuusluvut ovat hieman korkeampia kuin Leppävirran kaupassa nykyään toteutuneet myyntitehokkuudet. Käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus Kerrosala = 1,25 * myyntiala / k-m 2 / my-m 2 Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä

13 Kaupallinen selvitys Kaupallisten palveluiden liikepinta-alan lisätarve kuvaa pinta-alan lisäystä, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöhin. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat lisäävät kaupan liiketilatarvetta. Muiden kaupallisten palveluiden liiketilatarpeeksi on laskettu 20 % vähittäiskaupan tarpeesta. Leppävirralla kaupallisten palveluiden liiketilan lisätarve on laskettu vuosille sekä Laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2020 on Leppävirralla noin kerrosneliömetriä ja seuraavalla kymmenvuotiskaudella vajaa k-m 2. Vuoteen 2030 mennessä Leppävirralla tarvitaan lisää liiketilaa yhteensä noin kerrosneliömetriä, jos koko ostovoiman kasvuun halutaan kasvattavan liiketilatarjontaa. Vähittäiskaupan lisätilantarve Leppävirralla k-m Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Lähde: Santasalo Ky Tulevaisuudessa Leppävirralta tulee edelleen valumaan ostovoimaa monipuolisempiin keskuksiin kuten Kuopioon ja Varkauteen. Liiketilan lisätarpeet on laskettu sellaisiksi, että ostovoiman siirtymät eivät olennaisesti tule muuttumaan, mutta koko kasvava ostovoiman saadaan kohdistumaan paikkakunnalle ja siltä osin kehitys pystytään turvaamaan. Liiketilatarve voidaan toiminnoittain jakaa keskusta-alueiden tarpeeseen ja muiden alueiden tarpeeseen. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille. Keskusta-alueena tarkoitetaan tässä ydinkeskustaa ja Unnukan aluetta. Muut alueet ovat lähinnä teollisuusalueita keskustan tuntumassa. Liiketilatarpeen suuntautuminen toimialoittain eri tyyppisille kaupan alueille Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa 70 % 30 % Tilaa vaativa kauppa 20 % 80 % Muu erikoiskauppa 80 % 20 % Autokauppa ja huoltamot 0 % 100 % Ravintolat 80 % 20 % Muut kaupalliset palvelut 80 % 20 %

14 Kaupallinen selvitys Liiketilatarpeen kohdistuminen keskusta-alueille ja muille alueille Leppävirralla on esitetty seuraavassa taulussa edellä esitettyjä valtakunnallisia periaatteita noudattaen. Tavoitteena on vahvistaa keskustojen asemaa erikoiskauppojen ja palveluiden keskittyminä ja turvata tilaa vaativalle kaupalle hyvät kehitysmahdollisuudet keskustan reunaan sijoittuvilla alueilla. Vähittäiskaupan lisätilantarve osa-aluilla Leppävirralla k-m2 Keskustaalueet Yhteensä Muut alueet Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Lähde: Santasalo Ky Leppävirran ydinkeskustassa tarvitaan tarkasteluajankohtana lisää liiketilaa vähintään noin k-m 2 ja Unnukan alueelle k-m 2 sekä muilla alueilla vajaa k-m 2. Erityisen tärkeää on turvata ydinkeskusta tiivistäminen ja mahdollisuus laajentua Unnukan alueelle. Liiketilan lisätarpeiden sijoittelu pääpiirteissään keskusta-alueelle Liikerakentamisen lisätarve keskustatoimintoja 1500 km2 tiva-kauppaa 4900 km2 Liikerakentamisen lisätarve keskustatoimintoja 2000 km2 tiva-kauppaa 600 km2 Liiketoimintojen eheyttäminen keskustatoimintoja 3800 km2 tiva-kauppaa 100 km2

15 Kaupallinen selvitys Leppävirran keskustan yleiskaavassa tulee varautua myös kaupallisten palveluiden kaavalliseen ylimitoitukseen. Keskustan kaupallisten toimintojen turvaamiseksi ja keskittämiseksi, kaavassa tulee olla väljyyttä ja vaihtoehtoja kaupan sijoittumiselle. Kaavallisella ylimitoituksella mahdollistetaan vaihtoehtoiset sijoittumismahdollisuudet kaupan yksiköille ja sitä kautta turvataan terve kilpailutilanne. Ydinkeskustan mahdollisuudet kehittyä kaupallisena keskuksena ovat osin rajalliset. Keskustan tiivis rakenne ei tarjoa merkittäviä mahdollisuuksia sijoitta kaupallisia palveluita keskustaan. Kaupan rakentaminen ydinkeskustassa tulee suurelta osin olemaan toimintojen täydentämistä ja palvelualueen tiivistämistä. Keskustan länsiosa eli Unnukan alue pystyy tarjoamaan uusia kauppapaikkoja suurempia kaupan hankkeita varten. Niiden mahdollistaminen vahvistaa koko keskustan vetovoimaa ilman, että keskustan osien välistä tasapainoa muutetaan nykyisestä. Tilaa vaativan erikoiskaupan keskittäminen teollisuusalueille on luontevaa kaupan sijoittelua Leppävirran keskustassa. Teollisuusalueet ovat sijoittuneet keskustan reunaan ja niiden kauppapalveluiden täydentyminen tukee hyvin keskustan palvelukokonaisuutta.

16 Kaupallinen selvitys KAUPAN KEHITTÄMINEN LEPPÄVIRRALLA Leppävirran asukasmäärä ei merkittävästi ole kasvussa, mutta alueen asukkaiden ostovoima kuitenkin kasvaa kulutuksen rakenteen muuttuessa. Vähittäiskaupalla on tarve kehittää palveluitaan ja kehittyäkseen kaupat tarvitsevat uusia tai suurempia liiketiloja. Leppävirran kauppapalveluiden kehittämiseksi tulee vähittäiskaupalle näin ollen varata riittävät toimintamahdollisuudet eri tyyppisiltä kaupan alueilta. Lähtökohtaisesti kaupalle tulee varata kaavoissa kehittämisvaraa ja alueita vähintään liiketilatarpeen verran. Liiketilatarvelaskelma asettaa rajan, miten suureen tilantarpeeseen ostovoiman kasvu riittää. Yleiskaavan mitoituksessa lähtökohtana tulee käyttää liiketilatarvelaskentaa, mutta kaavassa on mahdollista kaavallisella ylimitoituksella turvata vaihtoehtoja liikepaikoille. Leppävirralla kauppaa tulee kehittää nykyistä kaupallista rakennetta vahvistaen. Leppävirran keskustassa tulee kaavoituksella luoda uusia mahdollisuuksia kaupan toimintojen sijoittumiseen keskustassa. Kartoitushetkellä ydinkeskustassa oli jonkin verran tyhjää liiketilaa, joten uusien toimintojen saaminen keskustaan mahdollistuu osin jo olevia tiloja täyttämällä. Keskustan palvelukokonaisuutta tulee myös tiivistää rakentamalla uutta liiketilaa. Ydinkeskustan länsireunassa on tyhjä liiketontti, jossa on palanut liikerakennus. Tontin käyttö liikerakentamiseen vahvistaa keskustan palvelutarjontaa. Savonkatu on selkeästi ollut vanha liikekatu, mutta sen pohjoispäässä on selvästi keskustan reuna-aluetta ja liiketoiminta on painottunut palveluille. Savonkadun eteläpää on kaupallisesti hiljentynyt ja siellä on tyhjiä liikerakennuksia. Keskeiset kauppapaikat ovat kunnanviraston korttelia ympäröivillä kaduilla. Kievarinkatu on keskeisin kauppakatu Leppävirran keskustassa. Sen varrella on merkittävä osa keskustan erikoisliikkeistä ja suuremmista palveluyrityksistä. Se kytkeytyy myös kauppatoriin. Keskustan suurin liikerakennus, S-market, on myös Kievarinkadun varressa, mutta se kääntää pysäköinti- ja huoltoyhteydet Kievarinkadulle. Keskustan kehittäminen kaupallisesti toimivana on haasteellista, koska koko ydinkeskusta sijoittuu kirkonmäelle, jolloin sen rakennukset ovat mäen kuperalla harjanteella. Keskustassa on suuria korkeuseroja ja jokaisen korttelin matkalla syntyy yhden kerroksen korkeusero. Keskustan palvelukokonaisuuden hahmottaminen kuperalla pinnalla on vaikeaa ja palveluja haettaessa keskustassa on paljon tason vaihtotarpeita. Tämä heikentää palveluiden saavutettavuutta ja lisää helposti auton käyttöä keskustan alueella asioitaessa. Nordea Alko S-market Siwa Vanha Spar-market Tori Kievarinkadun kaupat Linja-autoasema Kuva Keskustan kaupan profiili ja palveluiden sijoittuminen eri tasoille Leppävirran keskustan kauppapalveluita tulee tiivistää ja saada lisää liiketiloja kaupan käyttöön. Sitä kautta saadaan turvattua keskustan palveluiden tarjonnan monipuolisuus ja kilpailukyky. Uusien liikerakennusten kautta on mahdollista ratkaista kauppojen tilatarpeet, joita on mm. palaneen kaupan korvaaminen uudella rakennuksella. Vanha kaupan tontti voi kuitenkin olla liian pieni uuden päivittäistavarakaupan rakentamiselle. Siksi kaavoissa on tutkittava

17 Kaupallinen selvitys vaihtoehtoisia paikkoja supermarketluokan myymälän sijoittumiselle. Keskustassa toimii myös suhteellisen ahtaissa tiloissa erikoistavaratalo, jolle voisi etsiä vaihtoehtoisia uusia paikkoja ydinkeskustan alueelta. Leppävirran keskustan länsiosaa on tarkasteltu Unnukan alueena. Sinne on sijoittunut päivittäistavarakauppaa ja keskustahakuista erikoiskauppaa sekä matkailua palvelevia toimintoja. Unnukan alue on rakenteeltaan keskustaa selvästi väljempi, joten siellä on enemmän mahdollisuuksia laajentaa kaupan toimintoja. Kaupan palveluiden tiivistämisellä myös parannetaan alueen toimivuutta keskusta-alueena. Leppävirrantiellä Vokkolantien ja Petäiköntien väliseen kortteliin on tutkittu supermarket-kokoluokan myymälän sijoittumista. Se sijoittuisi keskustaan ja samalla myös vahvistaisi kaupallista sidettä ydinkeskustan ja Unnukan välillä. Tilaa vaativa erikoiskauppa on keskittynyt Leppävirran teollisuusalueille. Nykyisistä myymälöistä pääosa on sijoittunut Teollisuustien varrelle. Alue alkaa olla täyteen rakennettu, joten uusia tilaa vaativia kauppoja tulee sijoittaa valtatien länsipuolelle Kokoojatien ja Tervolammen alueelle. Näille alueille tulee kaavoissa mahdollistaa kaupan toimintojen laajentumiset.

18 Kaupallinen selvitys VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Selvityksessä arvioidaan edellisessä luvussa esitettyjen kehittämismahdollisuuksien ja mitoituksen kaupallisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi pohjautuu kaupan nykytilaan sekä laskettuun liiketilan lisätarpeeseen. 5.1 Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan Leppävirran keskusta toimii alueen pääkeskustana, jonne sijoittuu päivittäistavarakauppaa ja pääosa erikoiskaupoista. Alakeskuksina toimivat Sorsakoski ja Oravakoski. Tilaa vaativaa kauppaa on nyt sijoittunut keskustan reunalle ja sillä on myös laajentumisvaraa alueella. Liiketilan lisätarpeet tarkastelujaksolla ovat kohtuulliset, joten ne mahtuvat hyvin toteutettumaan nykyisissä keskustoissa ja kauppapaikoissa. Keskusta on tärkein kauppapaikka kunnassa ja siellä kauppa selvästi laajenee. Yleiskaavan tulee mahdollistaa tarvittava laajentuminen. Haasteena on saada sijoittajia ja toteuttajia uusille liiketiloille Leppävirran kokoisessa kunnassa. Kaupan kehittymisellä Leppävirran keskustaan ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia alakeskusten kauppapalveluiden kehittymiselle. Päivittäistavarakaupan säilymiseen alakeskuksissa vaikuttaa enemmän oman kylän asukasmäärän kehitys kuin keskustan kehittyminen. Asiointitottumukset eivät suuresti muutu, vaikka Leppävirran keskustan kauppaa kehitetäänkin. Keskustan kehittäminen vähentää enemminkin asiointitarvetta monipuolisempiin keskuksiin. Tilaa vaativalle kaupalle on osoitettu laajentumismahdollisuuksia teollisuusalueille valtatien kummallekin puolelle. Valtatien varren keskittymän kehittymisellä ei ole haitallisia vaikutuksia keskustakauppaan, jos alueelle suunnataan selkeästi tilaa vaativaa kauppaa ja mahdollisesti liikennettä palvelevia toimintoja. Alueen tarjonta on rakenteeltaan erilainen kuin keskustassa, jolloin alue ennemmin täydentää keskustan palveluita kuin kilpailee keskustan kanssa. Leppävirran kaupan kehittämisellä ei ole merkittäviä negatiivisia vaikutuksia lähikuntien kaupallisiin palveluihin. Leppävirran kaupallisten palvelujen kehittämisessä lähtökohtana ovat kunnan omat asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat sekä matkailijat. Tavoitteena on vähentää siirtymiä muualle. Ostovoiman siirtymät kohdistuvat nykyään suuriin keskuksiin, joissa leppävirtalaisten merkitys on hyvin pientä. Eli siirtymien pienentyminen ei vaikuta näihin merkittävässä määrin. 5.2 Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen Uusien kaupan palveluiden saaminen Leppävirralle parantaa palveluiden alueellista saatavuutta. Asiointimatkat suurempiin keskuksiin vähenevät, jos palvelut paranevat kunnan sisällä riittävästi. Tilaa vaativan kauppa keskittyminen valtatien varteen teollisuusalueille säilyttää palveluiden hyvän saavutettavuuden kunnassa. Tällä hetkellä kunnassa on jonkin verran tyhjää liiketilaa, mutta osa siitä on huonossa kunnossa. Kuntaan on siten mahdollista saada lisää palveluita keskusta-alueille, mikä vahvistaa palveluiden saatavuutta. Mikäli kuntaan saadaan uutta liiketilaa ja sitä kautta parannettua kauppapalveluiden tarjontaa, nykyistä enemmän ostovoimaa saadaan kohdistumaan kuntakeskukseen. Tämä parantaa palveluiden saavutettavuutta Leppävirralla.

19 Kaupallinen selvitys YHTEENVETO Leppävirran kauppapalvelut ovat keskittyneet kunnan keskustaan ja alakeskuksiin. Pääosa palveluista on keskustassa ja ne ovat suhteelliseen tiiviinä kokonaisuutena. Palveluiden rakenne vastaa kohtuullisen hyvin Leppävirran kunnan kokoisen keskustan palveluita. Kauppapalveluista puuttuu jotakin erityistarjontaa mikä johtaa ostovoiman siirtymiin Kuopion ja Varkauden suurempiin keskuksiin. Palvelutarjonnan vahvistamisella on mahdollista saada jonkin verran paremmin ostovoimaa pysymään Leppävirralla. Leppävirran kauppapalvelut saavat suurimman osan ostovoimasta kuntalaisilta. Vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat tuovat kuitenkin pienen lisän kaupan myynteihin ja tämä osuus on lähivuosina kasvussa. Kokonaisostovoiman kasvu edellyttää varautumista kauppapalveluiden tarjonnan kasvuun. Kaupan mitoituksessa lasketaan, että liiketilan kokonaiskasvu vuoteen 2030 mennessä olisi yli k-m2. Siitä pääosa tulee kohdentaa keskusta-alueelle eli ydinkeskustaan ja Unnukan alueelle. Teollisuusalueilla tulee varautua myös tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan kasvutarpeisiin. Leppävirran keskustan kauppapalveluiden kehittämiseksi yleiskaavassa tulee mahdollistaa liiketilan kasvutarpeet keskustoissa. Keskustoissa on jo nyt olemassa olevia kaupan tilatarpeita, joita ei voida ratkaista tyhjiä tiloja täyttämällä. On tarve rakentaa uusia ja kaupan toimintaan soveltuvia tiloja. Uusien liikerakennusten myötä mahdollistetaan myös keskustan eheyttäminen ja parannetaan keskustan kaupallista toimivuutta.

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä Rauman kaupallinen selvitys Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä 2011-2015 2.5.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Raumalla...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa Kouvolan keskustan kaupallisten palveluiden kehitys 2012-2016 Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa 30.6.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Kouvolassa... 4 2.1. Kaupan ja

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 684 Rauma Täyttämispvm 17.08.2016 Kaavan nimi KANALIN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi 29.2.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Porvoossa...

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 23.5.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 21.10.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset

Naantalin kaupallinen selvitys. Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset Naantalin kaupallinen selvitys Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset 20.6.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus 25.5.2011 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKKOJEN JA SIJAINTIRAKENNUSTEN TIEDOT Johdanto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ Toimistopäällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 7.2.2017 KANTAKAUPUNGIN ALUE: Nykyinen toimistotilakanta 3,17 M k-m 2 Vajaakäyttöaste keskimäärin 8,3% Muutosten myötä toimistotilat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen Varsinais-Suomen keskusverkko Antti Vasanen Nykyisen maakuntakaavan keskusverkko Lähtökohdat keskusverkkoanalyysille Perinteinen hallinnollis-hierarkkinen keskusten luokittelu tarjoaa melko yksipuolisen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1

Seitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko,

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

HOLLOLA Ote ajantasa-asemakaavasta 1:4000 Pvm Otteen oikeaksi todistaa: Liite 2. Hollolan kunta EV-2 EV-2 EV-3 T-1 T-1 T-1 EV-1 Y-7 EV-1

HOLLOLA Ote ajantasa-asemakaavasta 1:4000 Pvm Otteen oikeaksi todistaa: Liite 2. Hollolan kunta EV-2 EV-2 EV-3 T-1 T-1 T-1 EV-1 Y-7 EV-1 P8 P P85 5 P6 57 56 58 50 57 P8 P 5 5 P P0 56 575 58 P 50 P89 577 P9 579 P9 58 P P95 P6 58 5 56 585 587 589 58 59 P8 59 55 595 P99 55 P0 597 556 P0 599 558 605 P 560 60 P0 56 60 56 566 P05 P 6 568 85 570

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila Strategiset kaavat Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 0400-231096 Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 040-70124356 Yleiskaavojen hyväksyminen 2015 1. Yliopiston yleiskaava

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Toimitus: Teemu Holopainen (KSV) Teksti: Luku 1: Teemu Holopainen (KSV) Luku 2: Tuomas Santasalo ja Katja Koskela

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot