PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta"

Transkriptio

1 PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

2 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne 6 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Väestön kehitys Ostovoiman kehitys Liiketilatarpeet vuoteen VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suunnitelmien vertailua liiketilatarpeeseen Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin Yhteenveto vaikutuksista 19

3 Kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1 JOHDANTO Siilinjärvellä on vireillä kaupan kehityshanke Päivärinteen alueella. Päivärinteen asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuutta osoittaa Laitilantien länsipuolelle liikerakennuspaikka vähittäistavarakaupan suuryksikölle sekä mahdollisuutta laajentaa Laitilantien itäpuolella sijaitsevan ABC-liikenneaseman toimintaa. Lisäksi alueelle suunnitellaan asumista. Ympäristöministeriön vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Siilin-- järven keskusta ja suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi. Merkinnällä osoitetaan Kuopion kaupunkiseudun aluekeskukset, joihin ja joiden läheisyyteen sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita sekä asumista. Siilinjärven, Vuorelan ja Petosen keskukset osoitetaan kohdemerkinnällä. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja osoitetaan tilaa seudullisille toiminnoille, joilla tuetaan alakeskuksen vetovoimaa. Ortoilmakuva suunnittelualueesta

4 Kaupallisten vaikutusten arviointi 3 Suunnittelualue sijoittuu kuntakeskuksesta noin kilometrin päähän itään, kantatien 75 (Nilsiäntie), Laitilantien ja Sulkavantien risteysalueen läheisyyteen. Alueella sijaitsevat tällä hetkellä ABC-liikenneasema ja Teboil-huoltoasema. ABC-liikenneasemalla on polttoaineen myynnin yhteydessä elintarvikekauppa ja ravintolatoimintaa. Teboil-huoltoasemalla on myös polttoaineen jakelun lisäksi elintarvikkeiden myyntiä ja kahvila. Lisäksi huoltoasemalla on autonhuolto- ja autokatsastuspalveluita. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön Tokmannin sijoittuminen suunnittelualueelle. Samalla mahdollistetaan ABC:n liikenneaseman lisärakentaminen. Vähittäiskaupan suuryksikön kooksi suunnitellaan 4000 kerrosneliömetriä, josta päivittäistavarakaupan tiloja saa olla enintään 500 kerrosneliömetriä. Nykyisen ABC-liikenneaseman alueelle mahdollistetaan noin kerrosneliömetrin palvelukokonaisuuden rakentaminen, joka jakautuu päivittäistavarakaupan, ravintolatilojen ja liikenneasematoimintojen kesken. Päivittäistavarakaupan tiloja korttelissa sallitaan enintään 1500 kerrosneliömetriä. Asemakaavan muutoksen myötä kauppa kehittyy Siilinjärven keskustaajamassa. Tässä selvityksessä arvioidaan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Selvityksessä arvioidaan muutoksen vaikutuksia Siilinjärven keskustaan ja muuhun palveluverkkoon, palveluiden saavutettavuuteen ja asiointikäyttäytymiseen. Vuoden 2011 lopussa Santasalo teki Keskuskorttelin asemakaavan muutoksen kaupallisen vaikutusten arvioinnin. Tämän selvityksen lähtötietoja kaupan ja markkinoiden nykytilanteesta sekä ostovoiman kehityksestä ja liiketilan lisätarpeesta käytetään myös tässä selvityksessä. Lisäksi tässä selvityksessä otetaan huomioon keskuskorttelin asemakaavan muutoksen myötä keskustassa tapahtuva kaupan kehitys sekä tarvittavissa määrin myös muut kaupan kehityshankkeet kunnassa. Selvityksen on Santasalo Ky:ltä tilannut Siilinjärven kunta. Selvityksen työryhmässä ovat olleet vt. kaavoitusarkkitehti Timo Nenonen ja kaavasuunnittelija Riikka Leskinen Siilinjärven kunnasta. Selvityksestä vastaavat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela Santasalo Ky:stä.

5 Kaupallisten vaikutusten arviointi 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Siilinjärven keskustan kaupan nykytilaa analysoidaan tässä sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan kuntakohtainen vähittäiskaupan myynti. Pääosa Siilinjärven kaupoista on sijoittunut keskustaan, joten tilastoluvut kuvaavat hyvin kuntakeskuksen palvelutasoa. Myynnin ja ostovoiman avulla lasketaan ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin Siilinjärven kauppa myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista Siilinjärven keskustassa. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on jollakin vähittäiskaupan toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppoja ei Siilinjärvellä ole. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyvät rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti vuonna 2010 Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tilaa vaativa kauppa 8 29 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Lähde: Tilastokeskus Siilinjärvellä oli vuonna 2010 yhteensä 60 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Myynti kunnassa oli noin 100 miljoonaa euroa. Myynnistä puolet tulee päivittäistavarakaupasta. Tilaa vaativan kaupan myynti Siilinjärvellä on hieman suurempaa kuin muu erikoiskaupan myynti. Keskimäärin Suomessa tilanne on toisin päin.

6 Kaupallisten vaikutusten arviointi Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2010, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat vuodelta Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Siilinjärvellä oli vähittäiskaupan myynti vuonna 2010 noin 100 miljoonaa ja siilinjärveläisten vähittäiskaupan ostovoima 116 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä kunnassa on 14 miljoonaa euroa eli noin 12 % ostovoimasta. Siilinjärveläiset asioivat itse myös Kuopiossa, mutta vastaavasti Siilinjärvellä asioidaan jonkin verran Maaningasta ja Nilsiästä. Näissä naapurikunnissa erikoiskaupan tarjonta on suppea, mutta päivittäistavarakaupan tarjonta kohtalainen. Vähittäiskaupan myynti ja ostovoima Siilinjärvellä 2010 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Ostovoiman siirtymät vaihtelevat eri toimialoilla. Päivittäistavarakaupassa jonkin verran ostovoimaa virtaa ulos kunnasta. Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä Kuopioon on varsin suuri. Tilaa vaativa kauppa on Siilinjärvellä vastaavasti vahva toimiala. Ostovoiman siirtymä on toimialalla positiivinen. Jonkin verran siilinjärveläisten tilaa vaativan kaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon, mutta tätä enemmän virtaa ostovoimaa naapurikunnista Siilinjärvelle.

7 Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne Pääosa Siilinjärven kaupallisista palveluista on keskittynyt Siilinjärven keskustaan. Päivärinteen suunnittelualueella on liikenneasemapalveluita Nilsiäntien varrella. Liikenneasemien yhteydessä on mm. ravintolatoimintaa, päivittäistavarakauppaa ja autokatsastusta. Liikenneasemapalveluita on myös mm. keskustan eteläpuolella Oikeakätisen risteysalueella. Vuorelassa on pienimuotoisesti lähipalveluita. Ydinkeskustassa kaupan palvelut ovat keskittyneet pääosin Kasurilantien, Nilsiäntien ja Vitosen väliselle alueelle. Kaupallinen ydinalue muodostuu toria ympäröivistä kiinteistöistä. Ydinalueelle on keskittynyt erikoiskauppaa ja yksi päivittäistavarakauppa. Alueen toinen päivittäistavarakauppa on lopettanut toimintansa ja kiinteistöä saneerataan ilmeisesti erikoiskaupan käyttöön. Alueella on yksi liikekeskus Alexi Center, jossa on sisäisiä kauppakäytäviä. Keskustan eteläosassa on tilaa vaativaa kauppaa ja huoltamotoimintaa. Alueella on myös päivittäistavarakauppaa ja urheilukauppaa suurissa yksiköissä. Ydinalueen ja suurten yksiköiden väliin jää laaja pysäköintialue ja sen molemmille reunoille palveluita myös suurissa yksiköissä. Tällä välialueella on mm. Lidl, apteekki ja Fontanella. Alueelle suunnitellaan mm. S-markettia ja huoneistohotellia. Ydinalueen koillispuolella Kasurilantien toisella puolella on jonkin verran kauppaa. Alueella on muutamia erikoiskauppoja ja palveluita lähinnä Toritien ja Asematien varrella. Siilinjärven kaupalliset palvelut on kartoitettu marraskuussa Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden lukumäärä sekä pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Pinta-ala vastaa lähinnä kerrosalaa, muttei ole täysin yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa. Liikkeiden pinta-alat ovat kuitenkin keskenään verrannollisia.

8 Kaupallisten vaikutusten arviointi 7 Siilinjärven ydinkeskustan kaupallinen rakenne

9 Kaupallisten vaikutusten arviointi 8 Siilinjärven ydinkeskustassa on vähittäiskauppaa ja palveluita yhteensä 66 kpl. Näistä yli puolet on kaupallisia palveluita. Vähittäiskauppoja on 31 kpl. Keskustassa on vain yksi tyhjä liiketila ja yksi liiketila on toimistokäytössä. Liiketilat Siilinjärven ydinkeskustassa 2011 Lkm K-m 2 Pt-kauppa, Alko ja kioskit Tavaratalokauppa 0 0 Tilaa vaativa kauppa Apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Muu erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus, kiinteistövälitys Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Tyhjien tilojen osuus 1 % 5 % Liiketilat yhteensä Liikepinta-alaa on ydinkeskustassa yhteensä noin k-m 2. Tästä palvelujen käytössä on lähes kolmasosa. Päivittäistavarakauppaa on keskustassa noin 7000 k-m 2 sisältäen Alkon ja kioskin. Tämä vastaa noin neljännestä keskustan liikepinta-alasta. Tilaa vaativaa kauppaa on lähes 6000 k-m 2 eli viidennes. Erikoiskaupan (ml. apteekit ja muotikauppa) pinta-alaa on keskustassa yli 4000 k-m 2 eli 16 % liiketilakannasta. Tyhjiä liiketiloja on vain yksi, mutta koska se on suuri, on tyhjien tilojen osuus liikekannasta noin 5 prosenttia. Kiinteistöstä on muuttamassa pois keskustan toinen vaatekauppa, joka jatkaa toimintaansa vain Kuopiossa. Tämä ilmeisesti liittyy kiinteistön saneeraukseen, jonka tuloksena saadaan lisää nykyistä toimivampia erikoiskaupan liiketiloja keskustaan. Edellä olevassa taulussa liiketilat eivät pidä sisällään Päivärinteen asemakaava-aluetta. Asemakaava-alueella on tällä hetkellä kaupallisten palveluiden pinta-alaa noin 2300 k-m 2. ABC-liikenneasema on kooltaan noin 1300 k-m 2 ja Teboilin huoltoasema noin 1000 k-m 2. Alueella on päivittäistavarakaupan myyntitilaa noin 500 k-m 2, josta ABC:n puolella noin 400 k-m 2. ABC:n muu osa liiketilasta on ravintola- ja kahvilakäytössä. Teboilin elintarvikemyynti on ABC-asemaa vähäisempää. Muutoin Teboilin liiketila on kahvilan sekä autohuollon ja katsastuksen käytössä.

10 Kaupallisten vaikutusten arviointi 9 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Siilinjärven markkina-alueeseen kuuluvat Siilinjärven kunnan lisäksi Maaninka ja Nilsiä. Koko alue kuuluu Kuopion markkina-alueeseen. Kuopio on niin lähellä, että siellä siilinjärveläisten on helppo asioida jopa päivittäin. Markkina-alueeseen lisän tuovat loma-asukkaat ja matkailijat, jotka kulkevat Siilinjärven kautta. 3.2 Väestön kehitys Siilinjärven markkina-alueella asuu noin asukasta. Siilinjärvellä asukkaita on Väestö markkina-alueella on kasvussa. Väestönkasvu kohdistuu alueella lähinnä Siilinjärven kuntaan. Nilsiän väkiluku on laskussa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Siilinjärvellä on vuonna 2030 asukkaita noin ja koko markkina-alueella Väestön kehitys Siilinjärven markkina-alueella Muutos Vuosimuutos Siilinjärvi ,4 % Maaninka ,3 % Nilsiä ,2 % Markkina-alue ,3 % Lähde: Tilastokeskus Siilinjärven kunnan tavoite Muutos Vuosimuutos Siilinjärvi ,7 % Markkina-alue ,4 % Siilinjärven kunnan ennuste on tehty vuoteen Vuosi 2030 on tästä laskettu keskimääräisellä vuosimuutoksella. Lähde: Tilastokeskus ja Siilinjärven kunta Siilinjärven kunta on tehnyt myös oman väestöennusteen. Tämän ennusteen mukaan vuonna 2025 on kunnassa asukkaita ja samalla vuosikasvulla laskettuna Siilinjärvellä olisi vuonna 2030 asukkaita Tässä selvityksessä käytetään kunnan omaa väestöennustetta. Tämä on luontevampi ennuste kaupan selvitykseen kuin Tilastokeskuksen ennuste, joka pohjautuu menneeseen kehitykseen eikä ota huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Kunnan väestöstä noin puolet asuu kirkonkylän alueella ja neljännes sekä Toivola-Vuorelan alueella että haja-asutusalueella. Keskusta palvelee koko tätä asukaskuntaa, mutta Toivola-Vuorelan alueelta ostovoimaa siirtyy muita kunnan osia herkemmin Kuopion suuntaan. Väestö on kasvamassa sekä kirkonkylän alueella että Toivola-Vuorelan alueella. Myös näiden välialueella Kasurilassa on uusia asuntokohteita.

11 Kaupallisten vaikutusten arviointi Ostovoiman kehitys Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa alueen väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Alueen väestön ennustetaan kasvavan, mikä vaikuttaa myös ostovoiman kasvuun. Kulutus asukasta kohden on myös kasvussa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa kauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat tilaa vaativa erikoiskauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Aikaisempiin kehityslukuihin tuskin kuitenkaan enää pitkällä aikajaksolla päästään. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Siilinjärvellä ja koko markkina-alueella milj. euroa Siilinjärvi Markkina-alue (ml. Siilinjärvi) Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Vuonna 2010 Siilinjärvellä oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 116 miljoonaa euroa ja autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien lähes 200 miljoonaa euroa. Koko markkina-alueella on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 300 miljoonaa euroa. Vuonna 2030 Siilinjärvellä lasketaan olevan vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yli 300 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella 440 miljoonaa euroa.

12 Kaupallisten vaikutusten arviointi Liiketilatarpeet vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu Siilinjärven asukkaiden ostovoiman kasvuun. Kasvusta pääosa johtuu siitä, että alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös lähikunnista voi Siilinjärvelle suuntautua jonkin verran liiketilatarvetta. Maaninka on sen verran pieni, ettei siellä ole potentiaalia erikoiskaupan uusperustannalle, vaan ostovoimaa siirtyy monipuolisempiin keskuksiin. Nilsiässä vahva matkailu luo kysyntää uusille liiketiloille, joten erikoiskaupan liiketilamäärän kasvulle on enemmän kysyntää omassa kunnassa. Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myyntien ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Palvelujen liiketilatarpeen on laskettu olevan noin 20 % vähittäiskaupan tarpeesta. Tarve kuvaa pinta-alan lisäystä, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat eivät ole tarpeessa mukana. Tarpeeseen ei myöskään ole laskettu mukaan Siilinjärveltä pois suuntautuvan ostovoiman mukaista liiketilavajausta. Käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus Kerrosala = 1,25 * myyntiala / k-m 2 / my-m 2 Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna Siilinjärvellä tarvitaan lisää liiketilaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin k-m 2. Tästä noin 2000 k-m 2 on päivittäistavarakauppaa ja 8500 k-m 2 on erikoiskauppaa. Koko markkina-alueen liiketilan lisätarve on noin k-m 2. Vuoteen 2030 mennessä Siilinjärvellä tarvitaan lisää liiketilaa päivittäistavarakaupalle 3600 k-m 2 ja erikoiskaupalle k-m 2. Koko liiketilatarve on Siilinjärvellä yhteensä k-m 2 ja markkina-alueen muissa kunnissa k-m 2, josta pieni osa voi suuntautua Siilinjärvelle.

13 Kaupallisten vaikutusten arviointi 12 Vähittäiskaupan lyhyen aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Muut Siilinjärvi kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Vähittäiskaupan pitkän aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Muut Siilinjärvi kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Laskettu liiketilatarve suuntautuu sekä Siilinjärven keskustaan että muille kaupan alueille. Liiketilatarve onkin toiminnoittain jaettu keskusta-alueiden ja muiden alueiden tarpeeseen. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille. Keskusta-alueena tarkoitetaan tässä kirkonkylän ydinaluetta. Muut alueet ovat pohjoisosan tilaa vaativan kaupan alue ja mahdollinen uusi alue kirkonkylän eteläosassa.

14 Kaupallisten vaikutusten arviointi 13 Autokauppa ja huoltamot 0 % 100 % Ravintolat 80 % 20 % Muut kaupalliset palvelut 80 % 20 % Oheisen taulun mukaan jaettuna ydinkeskustaan suuntautuu liiketilatarpeesta hieman yli puolet ja muille alueille hieman alle puolet. Näin vuonna 2020 Siilinjärven keskustan liiketilan lisätarve on noin 8000 k-m 2 ja vuonna 2030 noin k-m 2. Jonkin verran lisätarvetta voidaan Siilinjärvelle laskea markkina-alueen muista kunnista. Liiketilatarpeen suuntautuminen toimialoittain eri tyyppisille kaupan alueille Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa 70 % 30 % Tilaa vaativa kauppa 20 % 80 % Muu erikoiskauppa 80 % 20 % Vähittäiskaupan lyhyen aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Siilinjärvi Keskustaalueet Muut alueet Markkinaalue Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Vähittäiskaupan pitkän aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Siilinjärvi Keskustaalueet Muut alueet Markkinaalue Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky

15 Kaupallisten vaikutusten arviointi 14 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tässä luvussa arvioidaan asemakaavan muutoksen aiheuttamia kaupallisia vaikutuksia. Arviointi pohjautuu kaupan nykytilaan sekä laskettuun liiketilan lisätarpeeseen. Lisäksi arviossa otetaan huomioon tarvittavissa määrin tiedossa olevat muut kaupan kehittämissuunnitelmat Siilinjärvellä. 4.1 Suunnitelmien vertailua liiketilatarpeeseen Asemakaavan muutoksen myötä liiketilamäärä Siilinjärvellä kasvaa. Asemakaava mahdollistaa päivittäistavarakauppaa suunnittelualueella noin 2000 k-m 2, josta osa on nykyisen päivittäistavarakaupan laajennusta. Päivittäistavarakaupan nettolisäys on noin 1500 k-m 2. Erikoiskauppaa ja palveluita (sisältäen ravintolapalvelut) voidaan kaava-alueelle rakentaa noin 6000 k-m 2. Tästä osa eli 400 k-m 2 suuntautuu kausimyymälään, joka on pääosin tilaa vaativaa kauppaa (puutarha-alan kauppa, kesäkalusteet). Osa tiloista (noin 800 k-m 2 ) on liikenneaseman huoltotiloja. Teboilin osalta ei muutoksia kaavaan ole tulossa. Suunnitelmien mukainen liiketilamäärä Päivärinteen alueella k-m 2 ABC Tokmanni Yhteensä Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa, ravintolat ja palvelut Autohuolto ja kausimyymälä (tiva) Kauppa ja palvelut yhteensä ABC:n nykyinen liiketilamäärä on noin 1300 k-m 2, eli ABC:n suunnitelmat eivät kokonaisuudessaan ole uutta liiketilaa. Kuten jo edellä todettiin pt-kaupan nettolisäys alueella on noin 1500 k-m 2. Muun erikoiskaupan ja palveluiden nettolisäys alueella on noin 4300 k- m 2 ja autohuollon ja muun tilaa vaativan kaupan alle 1000 k-m 2. Liiketilan lisäys verrattuna liiketilatarpeeseen k-m 2 Netto- Liiketilatarve Osuus tarpeesta lisäys Päivittäistavarakauppa % 42 % Erikoiskauppa, ravintolat ja palvelut % 30 % Autohuolto ja kausimyymälä (tiva) % 6 % Kauppa ja palvelut yhteensä % 20 % Päivärinteen liiketilan lisäystä verrataan tässä Siilinjärven asukkaiden liiketilan lisätarpeeseen. Liiketilatarve sisältää keskusta-alueiden sekä muiden alueiden tarpeen. Päivärinteen alue on keskusta-aluetta, mutta sijoittuu keskusta-alueella sen verran reunaan, että alueelle soveltuu sijoitettavaksi myös sellaista kaupan toimintaa, joka pääosin hakeutuu keskustan ulkopuolisille alueille (tilaa vaativa kauppa, liikenneasemat). Päivärinteen kaupan suunnitelmien nettolisäys jää kaikilla toimialoilla alle laskennallisen liiketilatarpeen. Tämä merkitsee sitä että muillekin kaupan hankkeille jää toimintaedellytyksiä Päivärinteen ohella.

16 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15 Siilinjärvellä on suunnitteilla muitakin kaupan hankkeita. Keskustaa ollaan kehittämässä. Alueella on vireillä keskuskorttelin asemakaavan muutos, joka tuo uutta päivittäistavarakaupan tilaa keskustaan yhteensä 3500 k-m 2 ja erikoiskauppaa ja muita palveluita noin 3000 k-m 2. Päivittäistavarakauppa korvaa osittain nykyisen myymälän, josta vastaavasti vapautuu tilaa erikoiskaupan käyttöön. Näin ollen päivittäistavarakaupan nettolisäys keskustassa on 1500 k-m 2 ja erikoiskaupan (saattaa sisältää myös tilaa vaativaa kauppaa) ja palveluiden yhteensä 5000 k-m 2. Keskuskorttelin suunnitelmat ovat lähdössä liikkeelle mahdollisesti jo ensi vuonna. Päivärinteen suunnitelmat ovat vielä epävarmoja ja toteutunevat keskustan suunnitelmia myöhemmin, ainakin ABC-liikenneaseman laajennuksen osalta. Keskustan nykyisen päivittäistavarakaupan tilojen uusiokäytön aikataulusta ei ole tietoa. Siilinjärven keskustan lisäksi myös Vuorelan keskustaan suunnitellaan uutta noin 1500 k- m 2 :n suuruista markettia. Uusi market korvaa pienemmän yksikön Vuorelan keskustassa. Päivittäistavarakaupan nettolisäys on noin 1000 k-m 2. Oikeakätisen alueelle sekä Green Valleyn alueelle suunnitellaan lähinnä tilaa vaativaa kauppaa. Näiden alueiden suunnitelmia ei tässä oteta huomioon, sillä alueet ovat luonteeltaan hyvin eri tyyppisiä Päivärinteen ja keskustan suunnitelmien kanssa. Ainoastaan Green Valleyn liikenneaseman päivittäistavarakauppa on tarkastelussa otettu huomioon. Päivittäistavarakaupan nettolisäys Siilinjärvellä on nykyisissä kaupan kehityssuunnitelmissa yhteensä noin 4500 k-m 2. Näistä ensisijaisesti toteutuvia lienevät keskustan ja Vuorelan suunnitelmat. Päivärinteellä Tokmannin myymälä saattaa toteutua lyhyelläkin aikavälillä, mutta ABC:n suunnitelmat toteutuvat vasta pitkällä tulevaisuudessa. Tokmannin myymälään ei kuitenkaan ole tulossa varsinaista päivittäistavarakauppaa, vaan myymälässä myydään jonkin verran elintarvikkeita (kuivatuotteita) erikoiskaupan tuotteiden ohella. Päivittäistavarakaupan suunnitelmat Siilinjärvellä k-m 2 Nettolisäys Keskusta Vuorela Green Valley liikenneasema 500 Päivärinne Yhteensä Päivittäistavarakaupan tarve k-m 2 Vuoteen Vuoteen nykyinen vajaus ja K-marketin poistuma Pt-kaupan lisätarve yht. noin Päivittäistavarakaupan tarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin 2100 k-m 2 ja vuoteen 2030 noin 3600 k-m 2. Kokonaisuudessaan suunnitelmat ylittävät päivittäistavarakaupan laskennallisen lisätarpeen. Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että päivittäistavarakaupan ostovoimaa siirtyy ulos kaupungista, mikä tarkoittaa sitä, että tarjonta tällä hetkellä on päivittäistavarakaupassa vajaata suhteessa asukkaiden ostovoimaan.

17 Kaupallisten vaikutusten arviointi 16 Vuonna 2010 pt-ostovoimaa siirt yi kaupungista pois noin 4 miljoonaa euroa, joka vastaa keskimääräisellä tehokkuudella laskettuna noin 700 k-m 2 :n suuruista pt-kauppaa. Vuonna 2011 on Siilinjärven keskustan K-market lopettanut toimintansa, mikä lisää myös laskennallista tarvetta. K-marketin lopettaminen sekä ostovoiman siirtymän pohjalta laskettu vajaus voi lisätä liiketilatarvetta noin k-m 2 :llä. Pienen lisänsä ostovoimaan tuovat markkina-alueen muiden kuntien asukkaat, jotka asioivat myös jonkin verran Siilinjärvellä. Näin ollen päivittäistavarakaupan liiketilatarpeen arvioidaan todellisuudessa olevan Siilinjärvellä vuoteen 2030 mennessä noin 5000 k-m 2. Tähän verrattuna kaikille uusille päivittäistavarakaupan hankkeille löytyy laskennallista tarvetta alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä päivittäistavarakaupan nykyisille yksiköille että tuleville uusille yksiköille löytyy toimintaedellytyksiä pitkällä tähtäimellä. Uudet yksiköt eivät vaikuta nykyisiin yksiköihin niin paljon, että tällä olisi merkitystä päivittäistavarakaupan verkkoon. Kilpailu kuitenkin lisääntyy eikä kaikkia uusia yksiköitä pitäisi rakentaa saman tien. Kaupan toimintaedellytykset pysyvät vakaampina, jos uusia yksiköitä rakennetaan vähitellen. Keskustakorttelin muutosten myötä myös erikoiskaupan määrä keskustassa lisääntyy. Laskelmissa oletetaan, että keskustan erikoiskaupan kasvu on pääasiassa muuta erikoiskauppaa kuin tilaa vaativaa kauppaa. Samoin Päivärinteen osalta tarkastellaan vain muuta erikoiskauppaa kuin tilaa vaativaa kauppaa. Muita erikoiskaupan ja kaupan palveluiden hankkeita ei kunnassa ole vireillä keskustan ja Päivärinteen lisäksi. Erikoiskaupan ja palveluiden nettolisäys kunnassa on lähes k-m 2, mikäli keskustan sekä Päivärinteen suunnitelmat toteutuvat kokonaisuudessaan. Suunniteltu liiketilatarve ylittää jonkin verran vuoden 2020 laskennallisen tarpeen, mutta vastaa hyvin pitkän tähtäimen tarpeeseen. Nykyään merkittävä määrä keskustahakuisen erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon. Nykyinen erikoiskaupan siirtymä tarkoittaa keskimääräisellä tehokkuudella laskettuna noin 4500 k-m 2 vajausta erikoiskaupan tarjonnassa. Mikäli tämä siirtymä otetaan huomioon, ovat kaupan suunnitelmat erikoiskaupan ja palveluiden osalta liiketilatarvetta vastaavia jo vuoden 2020 tilannetta tarkastellen tai jo aikaisemminkin. Osa suunnitellusta erikoiskaupasta toteutunee tilaa vaativana kauppana, eli nettolisäys ei todellisuudessa ole edes niin suuri kuin laskelmassa. Erikoiskaupan ja palveluiden suunnitelmat Siilinjärvellä k-m 2 Nettolisäys Keskusta Päivärinne Yhteensä Erikoiskaupan ja palveluiden tarve k-m 2 Vuoteen Vuoteen Päivärinne sijaitsee mm. Tahkolle suuntautuvien loma-asukkaiden ja matkailijoiden matkan varrella. Jo nyt on nähtävissä, että ABC-liikenneasema vetää matkailijoita. Alueen parantuneen tarjonnan myötä voi Siilinjärvelle siirtyä nykyistä enemmän matkailijoiden ostovoimaa, mikä parantaa kaupan toimintaedellytyksiä Siilinjärvellä.

18 Kaupallisten vaikutusten arviointi 17 Kokonaisuudessaan tarkasteluna ja muut kaupan hankkeet huomioiden ovat Päivärinteen kaupan suunnitelmat liiketilatarpeeseen nähden tasapainossa. Liiketilan määrä kasvaa, mikä lisää kilpailua. Mitä tasaisemmin uutta liiketilaa keskustaan tulee, sitä paremmin jo toimivat yritykset pystyvät sopeutumaan uuteen markkinatilanteeseen. Kasvava liiketilamäärä monipuolistaa Siilinjärven palveluita, ja vähentää täten ostovoiman siirtymiä Kuopioon, mikä myös lisää nykyisien kaupan palveluiden toimintaedellytyksiä. 4.2 Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan Päivärinteen suunnitelman mukaisen rakentamisen myötä Siilinjärven keskustataajaman palvelut monipuolistuvat ja keskustan asema kauppapaikkana vahvistuu. Tällä ei ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta seudulliseen palveluverkkoon. Siilinjärvi on yhä edelleen Kuopion seudun alakeskus. Pääkeskukseen eli Kuopioon ei Siilinjärven kuntakeskuksen vahvistumisella ole vaikutusta. Lähimmät pienemmät keskukset Maaninka ja Nilsiä säilyttävät myös edelleen oman asemansa palveluverkossa. Päivärinteen suunnitelmien myötä lähikunnista suuntautunee jonkin verran ostovoimaa nykyistä enemmän Siilinjärvelle, mutta siirtymä ei kasva niin merkittävästi, että sillä olisi vaikutusta naapurikuntien keskustojen palvelutarjontaan. Osa siirtymästä on muutoin Kuopioon siirtyvää ostovoimaa. Naapurikuntien keskusten palvelutarjontaan vaikuttavat enemmän oman keskuksen lähialueen väestönkehitys ja keskustojen omat kehittämishankkeet. Päivärinne ja Siilinjärven kaupallinen ydinkeskusta

19 Kaupallisten vaikutusten arviointi 18 Siilinjärven palveluverkon näkökulmasta tarkasteltuna Päivärinteen kaupan yksiköt sijoittuvat liikenteellisesti edulliselle paikalle Siilinjärven keskustaajamaan. Siilinjärven kunnan alueella kaupallisten palveluiden pitkäaikaisessa strategiassa päivittäis- ja vähittäiskaupan yksiköt on sijoitettu taajamien keskustatoimintojen alueelle. Päivärinteen suunnitelmat toteuttavat tätä tavoitetta. Päivärinteen alue sijoittuu noin kilometrin päähän Siilinjärven ydinkeskustan kaupallisista palveluista. Päivärinteen alue kuuluu kuitenkin vielä keskustaan ja on keskellä asutusta, kuten myös oheisesti kuvasta näkyy. Päivärinteen alueen liikerakentaminen jakaa kaupan palveluita kahteen pisteeseen keskustassa. Ydinkeskustaan sijoittuvat päivittäistavarakaupat, erikoiskaupat ja kaupalliset palvelut ja ydinkeskustan asema pääkauppapaikkana Siilinjärvellä tulee säilymään. Päivärinteen alueelle sijoittuu liikenneasemapalveluita, päivittäistavarakauppaa sekä laajan tavaravalikoiman myymälä (Tokmanni). Alueen palvelurakenne monipuolistuu merkittävästi vähittäiskaupan suuryksikön myötä. Päivärinteen kaupan palvelut täydentävät ydinkeskustan palveluita. Palvelurakenne on kuitenkin toinen kuin ydinkeskustassa, jossa vahvuutena on monipuolinen sekä erikoiskaupan että päivittäistavarakaupan tarjonta. Alkuvaiheessa Päivärinteen nykyisiä palveluita täydentää Tokmannin tavaratalo, jonka tarjonta on osin saman tyyppistä kuin keskustassa mutta se ei kuitenkaan korvaa keskustassa asiointia. Tällä hetkellä vastaavaa tarjontaa ei Siilinjärvellä ole, ja tavaratalokaupan (laajan tavaravalikoiman myymälän) tarjontaa joutuu hakemaan Kuopiosta. Päivärinteen suunnitelmat parantavat siten koko Siilinjärven kaupallista tarjontaa. Alkuvaiheessa alueelle ei sijoitu monipuolista päivittäistavarakauppaa, vaan päivittäistavarakaupan tarjontaa löytyy lähikauppatyyppisesti liikenneasemilta sekä pienessä mittakaavassa (lähinnä kuivatuotteita) myös Tokmannista. Myöhemmässä vaiheessa ABC-liikenneaseman laajennuksen myötä on alueelle mahdollista sijoittaa myös monipuolinen päivittäistavarakauppa. Päivittäistavarakaupan tarjonta jää kuitenkin suppeammaksi kuin Siilinjärven ydinkeskustassa, jossa on useita ja Päivärinnettä monipuolisempia päivittäistavarakauppoja. 4.3 Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin Palveluverkon muutoksilla on vaikutuksia palvelujen alueelliseen saavutettavuuteen, mikäli kaupallinen tarjonta supistuu jossakin kaupallisessa keskittymässä. Toisaalta palveluiden saavutettavuus voi myös uuden kauppapaikan myötä joissakin asukasryhmissä tai jollakin alueella parantua, jos kauppa rakennetaan alueelle, jossa vastaavaa palvelutarjontaa ei nyt ole. Vaikutukset palveluiden häviämiseen joltakin alueelta ovat todennäköisempiä, mikäli lyhyellä aikavälillä rakennetaan massiivisesti uutta liiketilaa. Jos taas liiketilan määrä kasvaa hitaasti pitkällä aikavälillä, on nykyisten kauppojen helpompi sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Päivärinteen kaupan palvelut monipuolistavat Siilinjärven keskustan palveluita sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan osalta. Tämä lisää Siilinjärven keskustassa asiointia ja mahdollisesti vähentää tarvetta asioida Kuopiossa. Näin ollen palvelujen alueellinen saatavuus paranee Siilinjärvellä ja asiointimatkat lyhenevät. Ei ole nähtävissä, että tarjonta Siilinjärven ydinkeskustassa huononisi, vaikka Päivärinteen alueelle sijoittuukin uusia kaupan palveluita. Laskemien mukaan sekä nykyisille että uusille hankkeille riittää ostovoimaa. Näin ollen palveluiden saatavuus ei ydinkeskustassa

20 Kaupallisten vaikutusten arviointi 19 huonone Päivärinteen suunnitelmien myötä. Päivärinteen lähialueen ja keskustaajaman itäisen osan asukkaiden palvelujen alueellinen saatavuus paranee, kun kaupan palveluita tulee nykyistä tarjontaa lähemmäksi. Nilsiäläisten ja maaninkalaisten näkökulmasta Siilinjärven keskustan kehittämisellä ei ole haitallisia vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen tai asiointimatkoihin. Ei ole nähtävissä, että Päivärinteen asemakaavan myötä kaupan palvelutarjonta Nilsiässä tai Maaningalla heikkenisi. Näin ollen asiointimatkat voivat säilyä nykyisenlaisina. Mikäli nilsiäläisten ja maaninkalaisten asiointimatkat Kuopioon vähenevät Siilinjärven parantuneen tarjonnan myötä, myös asiointimatkat lyhenevät ja palvelujen alueellinen saavutettavuus paranee. Tätä voi tapahtua jonkin verran, mutta suuria muutoksia ei tämän suhteen ole odotettavissa. 4.4 Yhteenveto vaikutuksista Päivärinteen asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat Päivärinteen alueen liiketilarakentamisen. Alueella on nyt liikenneasemapalveluita ja autonhuoltoa. Kaavan mahdollistaman vähittäiskaupan suuryksikön myötä alueen palvelurakenne monipuolistuu. Tarjonnan monipuolistuminen Siilinjärven keskustaajamassa lisää keskustan vetovoimaa ja siilinjärveläisten asiointia omassa kunnassa. Ostovoima on Siilinjärvellä kasvussa, mikä edesauttaa kaupan kehittymistä Siilinjärvellä. Tällä hetkellä ostovoimaa siirtyy jonkin verran Kuopioon, koska Siilinjärven tarjonta ei vastaa kuntalaisten kysyntään. Päivärinteen kaupan palvelut täydentävät keskustapalveluita ja parantavat keskustan kokonaisvetovoimaa. Päivärinteen lisääntyvät palvelut yhdessä muiden keskustahankkeiden kanssa vastaavat alueen laskennalliseen liiketilatarpeeseen. Näin ollen alueen tarjonnan lisäyksellä ei ole laskennallisia vaikutuksia nykyisten palvelujen toimintaedellytyksiin. Kilpailu kuitenkin lisääntyy ja suositeltavaa on, etteivät kaikki Siilinjärven kaupan hankkeet toteudu yhtä aikaa. Suunnitelmissa onkin, että ABC:n laajennus tapahtuu vasta pidemmällä aikavälillä. Päivärinteen kaupan palvelut sijoittuvat hieman irralleen nykyisestä kaupallisesta ydinkeskustasta. Liikerakentaminen sijoittuu kuitenkin keskusta-alueelle ja keskelle asutusta. Alue on liikenteellisesti hyvällä paikalla ja tavoittaa myös matkailijoita. Lähiasukkaiden osalta palvelujen alueellinen saatavuus paranee nykyisestä. Ydinkeskustakauppaan ei Päivärinteen palveluilla arvioida olevan merkittävää haittavaikutusta, koska alueen ostovoima on kasvussa. Päivärinteen palvelut monipuolistavat Siilinjärven palveluita ja ostovoimasiirtymät ja asiointimatkat Kuopioon vähenevät. Siilinjärven keskustan kehittämisellä ei myöskään arvioida olevan haitallisia vaikutuksia lähikuntien keskuksiin. Siilinjärven parantuva tarjonta voi lisätä lähikuntien asukkaiden asiointia Siilinjärvellä, mutta lisääntyvä asiointi on ennemminkin pois Kuopiossa asioinnista kuin oman kunnan keskusta-asioinnista..

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi 29.2.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Porvoossa...

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

HOLLOLA Ote ajantasa-asemakaavasta 1:4000 Pvm Otteen oikeaksi todistaa: Liite 2. Hollolan kunta EV-2 EV-2 EV-3 T-1 T-1 T-1 EV-1 Y-7 EV-1

HOLLOLA Ote ajantasa-asemakaavasta 1:4000 Pvm Otteen oikeaksi todistaa: Liite 2. Hollolan kunta EV-2 EV-2 EV-3 T-1 T-1 T-1 EV-1 Y-7 EV-1 P8 P P85 5 P6 57 56 58 50 57 P8 P 5 5 P P0 56 575 58 P 50 P89 577 P9 579 P9 58 P P95 P6 58 5 56 585 587 589 58 59 P8 59 55 595 P99 55 P0 597 556 P0 599 558 605 P 560 60 P0 56 60 56 566 P05 P 6 568 85 570

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 23.5.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 21.10.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND 22.9.2016 1 MARKKINA JA TALOUDELLINEN KEHITYS 2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS TOIMINTAMAISSA LIUKUVA 3 KK 12,0 10,0 % (liukuva 3 kk) 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Viro

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä Rauman kaupallinen selvitys Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä 2011-2015 2.5.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Raumalla...

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 684 Rauma Täyttämispvm 17.08.2016 Kaavan nimi KANALIN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa Kouvolan keskustan kaupallisten palveluiden kehitys 2012-2016 Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa 30.6.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Kouvolassa... 4 2.1. Kaupan ja

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi PÖYRY ENVIRONMENT OY

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi PÖYRY ENVIRONMENT OY LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi 11.4.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi TAMPEREEN KAUPUNKI PÖYRY ENVIRONMENT

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys

Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvitys 28.8.2008 TUOMAS SANTASALO Ky TAMPEREEN KAUPUNKI Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Palveluverkkoselvitys 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 2 1 Kaupalliset keskittymät

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset

Naantalin kaupallinen selvitys. Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset Naantalin kaupallinen selvitys Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset 20.6.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot