Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten"

Transkriptio

1 Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten

2 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS Vähittäiskaupan toimipaikat, myynti ja myynnin kehitys Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Kaupalliset palvelut Rauman keskustassa ja asemakaava-alueella 6 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS RAUMALLA Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitysennusteet Liiketilan lisätarpeet vuoteen Liikerakentaminen 2000-luvulla Verkkokaupan kehitys Länsirannan asemakaavan muutos 21 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 22 Liitteet Länsirannan asemakaavaluonnoksen vaihtoehtojen havainnekuvat

3 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 2 1 JOHDANTO Raumalla on vireillä sekä Rauman yleiskaava 2025 että Vanhan Rauman osayleiskaava. Yleiskaavoja varten on tehty kaupallisia selvityksiä: Rauman yleiskaava, Kaupallinen selvitys 2011; Santasalo Ky ja UnitedLog Consulting Finland Oy sekä Vanhan Rauman osayleiskaava Kaupallinen selvitys 2012; Santasalo Ky Rauman yleiskaavan kaupallisessa selvityksessä laskettiin liiketilan lisätarve Raumalle ja selvitettiin, miten kaupan alueita on kaupungissa tarpeen kehittää. Vanhan Rauman kaupallisessa selvityksessä tarkennetaan, miten keskustan kaupallisia palveluita kehitetään Vanhan Rauman ja suojavyöhykkeen alueella. Tavoitteena on ohjata kaupan kehitystä ydinkeskustassa siten, että kaupallisten palveluiden kehitysmahdollisuudet turvataan ja samalla vahvistetaan kaupan toimintaedellytyksiä Vanhassa Raumassa. Rauman keskustan Kanalin länsirannalle suunnitellaan uutta kauppakeskusta. Alueella on vireillä Kanalin Länsirannan asemakaavan muutos. Kaava on valmisteluvaiheessa ja nähtävillä on viisi luonnosvaihtoehtoa. Asemakaavoitusta varten on herännyt tarve päivittää kaupallisia selvityksiä markkinatilanteen ja markkinoiden kehitysnäkymien osalta. Tässä selvityksessä päivitetään kaupan markkinatilanne tilastoaineiston osalta sekä arvioidaan Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitystä sekä liiketilan lisätarvetta. Näiden pohjalta laaditaan vaikutusarvio, miten markkinatilanteen muutokset vaikuttavat Kanalin Länsirannan asemakaavan kaupan mitoitukseen. Kaupallisen selvityksen päivityksen on tilannut Rauman kaupunki. Työstä vastaavat Santasalo Ky:n tutkijat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela.

4 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS Kaupan nykytilaa Raumalla tarkastellaan tässä tilastojen pohjalta. Lisäksi tarkastellaan miten vähittäiskaupan myynti on viime vuosien aikana kehittynyt Raumalla ja muualla Suomessa. Luvussa tarkastellaan myös kartoitusten pohjalta nykyistä liiketilarakennetta keskustassa sekä Kanalin Länsirannan asemakaava-alueella. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat, myynti ja myynnin kehitys Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti ovat Tilastokeskuksen kuntakohtaisesta yritystilastosta. Uusi tilasto on vuodelta Tilastosta saadaan myyntitietoja koko vähittäiskaupasta ja niistä toimialoista, joissa on toimipaikkoja vähintään 3. Pienempien toimialojen myyntitiedot on arvioitu yleisten tilastojen pohjalta, niin että kokonaissumma on sama kuin Tilastokeskuksen tilastossa vähittäiskaupan myynti. Tilastotietoja on myös autokaupasta sekä ravintolatoiminnasta. Vuonna 2012 Raumalla oli yhteensä 224 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Vähittäiskaupan myynti oli 318 miljoonaa euroa. Autokauppa ja huoltamotoiminta mukaan lukien myynti oli yhteensä 419 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan ja palveluiden toimipaikat ja myynti vuonna 2012 Rauma Toimi- Myynti paikat milj. e Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa 4 75 Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Auto-, varaosa- ja rengaskauppa Huoltamot 8 21 Ravintolat ja kahvilat Lähde: Tilastokeskus Kolmen viimeisen vuoden aikana vähittäiskauppa Raumalla on kasvanut. Kokonaisuudessaan vähittäiskauppa on kasvanut kolmessa vuodessa yli 20 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vuosikasvu on ollut 2,3 %. Eniten on kasvanut päivittäistavara- ja tavaratalokauppa. Hitainta kasvu on ollut tilaa vaativassa kaupassa, niin kuin myös koko Suomessa.

5 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 4 Vähittäiskaupan myynnin kehitys Raumalla Muutos yht per vuosi Pt-kauppa ja tavaratalot ,6 % 3,1 % Tilaa vaativa kauppa ,3 % 1,1 % Muu erikoiskauppa ,3 % 1,4 % Erikoiskauppa yhteensä ,9 % 1,3 % Vähittäiskauppa yhteensä ,1 % 2,3 % Lähde: Tilastokeskus Rauman vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana on verrattu koko maan sekä Porin vähittäis- ja autokaupan myynnin liikevaihdon kehitykseen. Edelliseen taulukkoon verrattuna liikevaihtotieto sisältää myös autokaupan liikevaihdon. Viimeisen viiden vuoden aikana Raumalla on vähittäis- ja autokaupan liikevaihto kasvanut yhteensä noin 18 %, kun koko Suomessa vastaava kasvu on ollut vain 11 %. Porissa vähittäiskaupan ja autokaupan kasvu on samassa ajassa ollut 13 %. Raumalla vähittäis- ja autokaupan liikevaihto kasvoi erityisen voimakkaasti vuonna Vuonna 2009 vähittäis- ja autokaupan liikevaihto poikkeuksellisesti laski, johtuen autokaupan myynnin laskusta, kun taas vähittäiskaupan liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla. Vuoden 2009 kaupan lasku oli Raumalla hieman vähäisempää kuin koko maassa. Vuosina 2010 ja -11 vähittäis- ja autokaupan liikevaihdon kasvu on Raumalla ollut hieman nopeampaa kuin koko maassa, mutta hitaampaa kuin Porissa. Vuonna 2012 kauppa Raumalla kasvoi hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys Ind. 100 = 2007 Kasvu yht. Vuosimuutos Rauma ,6 % 3,3 % Pori ,4 % 2,5 % Koko Suomi ,9 % 2,1 % Lähde:Til astokeskus Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon muutos edellisvuodesta Rauma 9,6 % -4,5 % 4,1 % 7,0 % 0,8 % Pori 4,6 % -5,9 % 4,3 % 8,4 % 1,9 % Koko Suomi 5,0 % -5,2 % 3,7 % 5,8 % 1,6 % Lähde:Til astokeskus Vuonna 2013 vähittäiskaupan liikevaihto koko Suomessa säilyi vuoden 2012 tasolla. Kasvua oli mm. päivittäistavarakaupassa lähinnä inflaation vuoksi. Koko vähittäiskaupan myynnin määrä (inflaatiolla korjattu myynti) laski prosentilla, määrän kasvua tapahtui kuitenkin mm. kodintekniikka- ja urheilukaupassa.

6 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen yksityisen kulutuksen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, kuinka hyvin Rauman vähittäiskaupan tarjonta palvelee alueella olevaa kysyntää. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. Ostovoima ja ostovoiman siirtymät on laskettu vuodelle 2012, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat vuodelta Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää päivittäistavarakaupan siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskuksista. Autokauppa keskittyy omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Raumalla 2012 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Auto-, varaosa- ja rengaskauppa % Vähittäiskauppa ja autokauppa % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Vähittäiskaupan myynti vuonna 2012 oli Raumalla 318 miljoonaa euroa ja autokauppa mukaan lukien lähes 400 miljoonaa euroa. Raumalaisten vähittäiskaupan ostovoima oli noin 280 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan myynnistä noin 34 miljoonaa tulee kaupungin ulkopuolelta. Siirtymät ovat erikoiskaupassa suuremmat kuin päivittäistavarakaupassa. Autokaupassa raumalaisten ostovoimaa suuntautuu kaupungin ulkopuolelle enemmän kuin markkina-alueelta suuntautuu ostovoimaa Raumalle.

7 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten Kaupalliset palvelut Rauman keskustassa ja asemakaava-alueella Kaupallisten palveluiden kenttäkartoitukset on tehty aikaisempien selvitysten yhteydessä vuosina eikä niitä ole päivitetty tätä selvitystä varten. Liiketiloissa tapahtuneet muutokset ovat yleensä hyvin hitaita, ja aikaisemmat kartoitukset kuvaavat riittävällä tasolla myös nykytilannetta. Länsirannan asemakaava-alueen liiketilat on päivitetty Satakunnan museon vuonna 2013 tekemien inventointien pohjalta. Rauman keskustan kaupalliset palvelut ja niiden pinta-alat Uuden keskustan pinta-alaan sisältyy Länsirannan liiketilat Lähde: Santasalo Ky:n kartoitukset ja Satakunnan museon inventoinnit 2013

8 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 7 Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden lukumäärä sekä niiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Kauppakeskusten käytävät eivät ole mukana liikepinta-alassa. Hotelleista on karttaan piirretty vain pohjakerros. Pinta-ala vastaa lähinnä kerrosalaa, muttei ole täysin yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa. Alueiden pinta-alat ovat kuitenkin keskenään verrannollisia. Länsirannan kaava-alueen liiketilat 2013 Pinta-ala Lkm m 2 Kioskit Tavaratalokauppa Muotikauppa Kirjakauppa Kangaskauppa Pankki Kampaamot Ravintolat, kahvilat Tyhjä liiketila Yhteensä Lähde: Santasalo Ky; Kartoitukset ja Santakunna museon inventoinnit 2013 Länsirannan asemakaava-alueella on tällä hetkellä yhteensä 15 liiketilaa, joilla on pinta-alaa yhteensä noin 8500 m 2. Eniten pinta-alaa on tavaratalokaupalla, seuraavaksi eniten muotikaupoilla, kangaskaupalla sekä pankilla. Kangaskauppa on muuttanut Tarvontorille sen jälkeen, kun S-market lopetti kauppakeskuksessa syksyllä 2012.

9 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 8 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS RAUMALLA TNS Gallup Oy:n uuden Suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan Rauman erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluvat Rauman lisäksi Pyhäranta, Eurajoki, Eura, Säkylä, Köyliö ja Laitila. Laitilassa ja Eurassa asioidaan kuitenkin vielä enemmän omassa kunnassa kuin Raumalla. Verrattuna yleiskaavan kaupalliseen selvitykseen on markkina-alue laajempi, sillä erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluu tutkimuksen mukaan myös Laitila. I-markkina-alueeseen lasketaan kuuluvaksi edellisten selvitysten tavoin Rauma, Eurajoki ja Pyhäranta. Tältä alueelta pääosa erikoiskaupan ostoksista tehdään Raumalla. Eura, Säkylä, Köyliö ja Laitila kuuluvat II-markkinaalueeseen. Laitilassa ja Eurassa asioidaan merkittävästi myös omassa kunnassa. Köyliössä ja Säkylässä vastaavasti on oma tarjonta heikompaa. Rauma on markkina-alueensa pääkeskus. Muita tärkeitä paikalliskeskuksia ovat alueella mm. Laitila ja Eura. Kokonaisuudessaan markkina-alueelta, myös Raumalta, suuntautuu asiointia myös mm. Poriin ja Turun seudulle. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön määrä Raumalla vähenee hitaasti. Vuonna 2030 on ennusteen mukaan Raumalla asukkaita noin eli yli 1250 enemmän kuin nykyään. Todellisuudessa väestö on vuosina 2012 ja 2013 kasvanut. Tilastokeskuksen väestöennuste pohjautuu pitkän aikavälin toteutuneeseen väestönkehitykseen, eikä se ota huomioon aluetaloudellisia muutoksia.

10 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 9 Yleiskaavaselvityksessä laskettiin ostovoima ja liiketilan lisätarve myös tavoitteelle saada väestönlasku Raumalla hallintaan. Niinpä myös tässä selvityksessä tavoitteena on, että väestön määrä säilyy Raumalla nykyisellä tasollaan vuoteen Mikäli Rauman väestön väheneminen saadaan pysäytettyä, ensisijaisella markkina-alueella ennustetaan olevan lähes saman verran asukkaita kuin tällä hetkellä ja koko markkina-alueella noin eli 1850 vähemmän kuin nykyään. Väestön kehitys Rauman markkina-alueella Muutos Vuosimuutos Rauma, tavoite ,0 % Eurajoki ,1% Pyhäranta ,2% I-markkina-alue ,0 % Eura ,4 % Köyliö ,3% Säkylä ,5% Laitila ,3% II-markkina-alue ,4 % Markkina-alueet yht ,1 % Rauma, Tilastokeskus ennuste ,1 % Lähde: Tilastokeskus, Rauman tavoite +/-0 % 3.1 Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitysennusteet Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti vapaaajan kauppa on kasvava erikoiskaupan toimiala. Väestön tavoitellaan Raumalla säilyvän nykyisellä tasollaan ja kulutus asukasta kohden kasvaa maltillisesti luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Pitkän aikavälin ennusteeseen mahtuu siis sekä nousuja että laskuja. Tämänhetkisen taantuman ei siten odoteta olevan merkitsevä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, mutta kasvun odotetaan hidastuvan aikaisemmasta. Mitä pidemmälle ennusteita tehdään, sitä epävarmempia ennusteet ovat.

11 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 10 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa Muutos yhteensä Vuosimuutos arvo määrä arvo määrä Pt-kauppa 217 % 156 % 4,4 % 2,5 % Pt-erikoiskauppa 284 % 182 % 6,0 % 3,4 % Pt-kauppa yhteensä 208 % 150 % 4,1 % 2,3 % T avaratalok auppa 227 % 242 % 4,7 % 5,0 % Rautakauppa 222 % 135 % 4,5 % 1,7 % Kodinkone-, tietokone- ja puhelinkauppa 245 % 1665 % 5,1 % 16,9 % Huonekalu- ja sisustuskauppa 221 % 172 % 4,5 % 3,1 % Venekauppa 242 % 158 % 5,0 % 2,6 % Kirjakauppa 116 % 85 % 0,8 % -0,9 % Urheilukauppa 236 % 239 % 4,9 % 5,0 % Muotikauppa 175 % 180 % 3,2 % 3,3 % Apteekti ja terveyskauppa 263 % 233 % 5,5 % 4,8 % Kukka- ja puutarhakauppa 182 % 162 % 3,4 % 2,7 % Kulta- ja kellokauppa 153 % 76 % 2,4 % -1,5 % Optikot 200 % 183 % 3,9 % 3,4 % Muu erikoiskauppa 268 % 180 % 5,6 % 3,3 % Posti- ja nettikauppa 172 % 211 % 3,0 % 4,2 % VÄHITTÄISKAUPPA 208 % 189 % 4,2 % 3,6 % Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa 221 % 242 % 4,5 % 5,0 % Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus 268 % 138 % 5,6 % 1,8 % Huoltamot 155 % 77 % 2,5 % -1,4 % Lähde: Tilastokeskus, vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja Ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat kodinkonekauppa, terveyskauppa ja urheilukauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä luvun lopun ja 2000-luvun alun kehityslukuihin tuskin päästään pitkällä aikajaksolla. Pitkän aikavälin ennuste ei ole merkittävästi muuttunut aikaisemmasta yleiskaavaselvityksestä, joskin tilaa vaativan kaupan kasvuennusteet ovat hienoisesti heikentyneet. Pitkän aikavälin ennuste on tehty hyvin varovaisesti ottaen huomioon kaupan kasvun hidastumisen sekä kasvun vuosivaihtelut, joten ennuste ei ole herkkä yksittäisille taantumavuosille. Taantumavuosien aikana ostotarpeet patoutuvat ja tämän jälkeen saattavat lähteä purkautumaan voimakkaastikin. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Seuraavassa taulussa on esitetty vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rauman markkinaalueella vuosina 2012, 2020 ja Vuonna 2013 ostovoiman arvioidaan olleen vuoden 2012 tasolla. Ostovoiman kehitys pohjautuu edellisessä luvussa esitettyyn väestötavoitteeseen. Viimeisessä sarakkeessa esitetään ostovoiman kasvu Raumalla Tilastokeskuksen väestöennusteeseen pohjautuen. Ero ei ole suuri, koska uusi väestöennuste (2012) on lähempänä tavoitetta kuin yleiskaavan selvityksessä käytetty Tilastokeskuksen ennuste (2009).

12 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 11 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rauman markkina-alueella 2012 milj. euroa Muut I- alueen kunnat IImarkkinaalue Markkinaalueet yht. Rauma Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa (pl. autokaupp Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä milj. euroa Muut I- alueen kunnat Rauma Tilastokeskus IImarkkinaalue Markkinaalueet yht. Rauma Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa (pl. autok.) Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteen sä milj. euroa Muut I- alueen kunnat Rauma Tilastokeskus IImarkkinaalue Markkinaalueet yht. Rauma Tilastokeskus Rauma Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa (pl. autok.) Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Lähde: Santasalo Ky 3.2 Liiketilan lisätarpeet vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu markkinaalueen asukkaiden ostovoiman kasvuun vuosina Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi toimialoittaisten keskimääräisten myyntitehokkuuksien avulla. Myyntitehokkuus on arvoitu vähittäiskaupan myynnin ja kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain.

13 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 12 Käytetty myyntitehokkuus Kerrosala = 1,3 * myyntiala /kerrosala /myyntiala Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa (pl.autokauppa) Muu erikoiskauppa Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Liiketilan lisätarve on laskettu nykyisellä myyntitehokkuudella. Mikäli myyntiteho kasvaa paljon, myös kaupan investointihalukkuus uuteen liiketilaan kasvaa, ja tämä taas laskee myyntitehoa. Koska tietoa myyntitehokkuuden kehityksestä ei ole, ja koska kaavoituksen tulee pikemmin olla mahdollistavaa kuin rajoittavaa, ei tässä selvityksessä ole oletettu, että myyntitehokkuus tulevaisuudessa kasvaisi. Oletuksena on, että kaupan kehitysmahdollisuuksia halutaan alueella tukea eli kaavoitetaan sopivia kauppapaikkoja ja luodaan mahdollisuuksia kaupan kasvulle. Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa. Palveluiden liiketilatarpeen on laskettu suuntaa-antavasti olevan 25 % kaupan tarpeesta eli lähes saman verran kuin niitä on tälläkin hetkellä. Keskustoissa palvelujen osuus on suurempi kuin muilla kaupan alueilla. Tulevaisuudessa palvelujen osuus voi olla suurempikin, mikäli ostovoimaa suunnataan tuoteostojen sijaan palveluihin. Tällöin vastaavasti kaupan tarve olisi pienempi, joten kokonaismitoitukseen ei tällä lasketa olevan vaikutusta. Enimmäistarve kuvaa pinta-alan lisätarvetta, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Tällöin nykyisten myymälöiden myynti voi kasvaa inflaation verran. Myymälät voivat toki laajentua ja näin kasvattaa myyntiään, mutta laajennus on uutta pinta-alaa. Osa ostovoiman kasvusta toteutunee nykyisissä myymälöissä, kun nämä kehittävät toimintaansa. Vähimmäistarvelaskelmassa tämä on otettu huomioon niin, että ostovoiman kasvusta osan on laskettu menevän nykyisille myymälöille. Vähimmäistarvelaskelmassa päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin kahden kolmasosan odotetaan toteutuvan uusien myymälöiden muodossa ja erikoiskaupan ostovoiman kasvusta puolet. Päivittäistavarakaupassa osuus on suurempi siksi, että toimialalla on laajentumistarvetta vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat laajenevat, joten päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää pinta-alaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Vähimmäistarvelaskelma on nettolaskelma, johon kaavoituksessa tulisi vähintään varautua, jotta nykyinen palvelutaso kunnassa säilyisi. Mikäli kuntaan ei saada lisää liiketilaa, virtaa kunnasta ulos nykyistä enemmän ostovoimaa. Vähimmäistarvetta suuremmallekin pinta-alalle saattaa olla kysyntää. Enimmäistarvelaskelma asettaa rajan sille, mihin ostovoiman kasvu riittää. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat lisäävät tarvetta, mutta tätä ei laskelmassa ole otettu huomioon.

14 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 13 Raumalaisten ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna liiketilan enimmäislisätarve vuoteen 2020 mennessä on noin k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä yhteensä lähes k-m 2. Raumalla asioidaan myös markkina-alueen muista kunnista. Markkina-alueen pienimmissä kunnissa ei todennäköisesti merkittävää uusperustantaa tapahdu ainakaan erikoiskaupassa, vaan ostovoiman kasvu suuntautuu suuriin keskittymiin. Muiden markkina-alueen kuntien liiketilantarpeesta lasketaan suuntautuvan Raumalle %. Suuntautuminen on päivittäistavarakaupassa pienempää kuin erikoiskaupassa ja lähialueilta suurempaa kuin toissijaiselta markkina-alueelta. Matkailijoiden ja kesäasukkaiden lisäpotentiaaliksi on karkeasti arvioitu 10 % raumalaisten potentiaalista. Kokonaisuudessaan liiketilan lisätarve Raumalla koko markkinaalue huomioon ottaen on vuoteen 2020 mennessä noin k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä noin k-m 2. Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Enimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Enimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä * Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky Laskennallinen liiketilan lisätarve on jaettu keskustatoimintoihin ja muiden alueiden eli lähinnä tilaa vaativan kaupan ja liikenneasema-alueiden toimintoihin. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille ja vastaavasti erikoiskauppaa ja päivittäistavarakauppaa muille alueille. Keskusta-alueiden liiketilan lisätarve on Raumalla vuoteen 2020 mennessä noin k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä noin k-m 2. Jako alueisiin on vain suunta-antava. Vähimmäistarvelaskelmassa osa ostovoiman kasvusta suuntautuu nykyisiin myymälöihin, jolloin ne kasvattavat myyntiään. Tällöin myös myyntiteho kasvaa. Vähimmäistarve Raumalla vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin k-m 2 ja vuoteen 2030 noin k-m 2.

15 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 14 Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä * Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky Yleiskaavan kaupan selvitykseen verrattuna on liiketilan laskennallisessa lisätarpeessa jonkin verran eroja. Erot johtuvat mm. väestöennusteen heikkenemisestä muun markkina-alueen osalta, aikajänteen pituudesta ( vrt ) sekä markkina-alueen määrittelystä. Laitila otettiin mukaan II-markkina-alueeseen uusimpaan vaikutusaluetutkimukseen pohjautuen. Ostovoiman kehitysennusteet ovat hieman muuttuneet, lähinnä tilaa vaativan kaupan kasvuennusteet hienoisesti heikentyneet. Lisäksi käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus on hieman suurempi kuin yleiskaavaselvityksessä. Keskusta-alueiden pitkän aikavälin liiketilan lisätarve on kuitenkin lähes vastaava kuin yleiskaavaselvityksessä eli keskustassa tarvitaan vuoteen 2030 tämän selvityksen mukaan liiketilaa suurin piirtein saman verran kuin yleiskaavan selvityksessä laskettiin keskustoissa tarvittavan. Edelliset liiketilan lisätarvelaskelmat pohjautuvat Rauman tavoitteeseen asukasmäärän säilymisestä nykytasolla. Vertailun vuoksi esitetään laskelma, joka pohjautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Muiden kuntien osalta käytetään molemmissa vaihtoehdoissa Tilastokeskuksen ennustetta. Mikäli asukasmäärä Raumalla kehittyy Tilastokeskuksen ennusteen mukaan, tarvitaan vuoteen 2020 mennessä Raumalla lisää liiketilaa k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä k-m 2.

16 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 15 Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Tilastokeskuksen väestöennuste Eni mmäistar ve k-m 2 Muut I- alueen Rauma kunnat* ** Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Tilastokeskuksen väestöennuste Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen Rauma kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Tilastokeskuksen väestöennuste Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen Rauma kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Tilastokeskuksen väestöennuste Eni mmäistar ve k-m 2 Muut I- II- Rauma alueen kunnat* markkina- alue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä IImarkkinaalue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä * Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle IImarkkinaalue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kaupp a ja palvelut yhteen sä IImarkkinaalue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä * Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky

17 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten Liikerakentaminen 2000-luvulla Syke on selvittänyt valmistuneiden myymälä- ja liikerakennusten määrää viimeisten kymmenen vuoden aikana väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustiedoista. Myymäläja liikerakennukset eivät sisällä kuin osan vähittäiskaupan sijaintirakennuksista, monet paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupat sijoittuvat esim. varastorakennuksiin ja monet autokaupat sijoittuvat kulkuneuvojen suojarakennuksiin. Pääosa uudesta kaupan rakentamisesta on kuitenkin viime vuosina tapahtunut myymälä- ja liikerakennuksissa luvulla rakentuneiden liiketilojen osuus myymälärakennuskannasta k-m 2 Uudet Nykyinen liiketilat liiketila* ** Uudet/ nykyiset Rauma % Pori % Satakunta % Varsinais-Suom % Koko maa % * Vähittäiskaupan sijaintira kennusten kerrosala 2012 ** Valmistuneet myymälä- ja liikerakennukset vuosina Lähde: SYKE, Tilastokeskus ja VTJ/VRK 3/2013 Raumalla on valmistunut kymmenen vuoden aikana yhteensä k-m 2 myymälä- ja liikerakennuksia. Syken selvityksen mukaan Raumalla on vähittäiskaupan sijaintirakennusten pinta-ala yhteensä lähes k-m 2, luvusta puuttuvat mm. sellaiset kivijalkakaupat, jotka sijoittuvat asuintalon pohjakerrokseen. (Kartoituksen mukaan liiketilaa Raumalla on yli k-m 2.) Suhteessa kaikkiin vähittäiskaupan sijaintirakennuksiin on 2001 jälkeen valmistuneita liikerakennuksia noin 18 %. Koko Suomessa vastaava suhde on 32 %, Porissa 26 % ja Varsinais-Suomessa 28 %. Raumalla ei ole uusia myymälä- ja liikerakennuksia rakentunut aivan niin paljon kuin lähialueilla tai keskimäärin Suomessa. Raumalla lähivuosien liikerakentaminen keskittyi vuosille , jolloin market-alue uudistui. Vähiten liikerakennuksia on Raumalla valmistunut viimeisen kolmen vuoden aikana (Raumalla 5 %, ja koko maassa 32 % kaikista valmistuneista). Tämä merkitsee sitä, että Raumalla liikerakentaminen ei ole pysynyt keskimääräisessä liikerakentamisen vauhdissa ja patoutunutta kysyntää uudisrakentamiseen on lasketun liiketilatarpeen lisäksi.

18 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten luvulla valmistuneet liikerakennukset 90 % 80 % 70 % 76 % % 61 % 55 % 50 % 44 % 40 % 30 % 20 % 18 % 22 % 38 % 32 % 32 % 30 % 30 % 24 % 17 % 16 % 10 % 5 % 0 % Lähde: SYKE, VTJ/VRK 3/2013 Rauma Pori Satakunta Varsinais-Suomi Koko maa 3.4 Verkkokaupan kehitys Verkkokauppa on Suomessa kasvanut nopeasti, ja se on edelleen kasvussa. Verkkokauppa on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti informaatiotuotteiden ja aineettomien hyödykkeiden kuten esimerkiksi matkalippujen, teatterilippujen, äänitteiden ja rahapelien kaupassa, jossa jakelukanavana toimii tietokone, eikä tuotetta tarvitse erikseen hakea esimerkiksi postista. Verkkokaupasta ostetaan kuitenkin paljon myös tavaraa. Suosituimmat vähittäiskaupan tuoteryhmät verkkokaupassa ovat viihde-elektroniikka ja tietotekniikka, moottoriajoneuvot sekä pukeutuminen.

19 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 18 Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät 2013 Matkailu 36 % Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka Rahapelit Pukeutuminen 10 % 9 % 6 % 6 % 5 % 5 % 2 % 2 % 16 % Moottoriajoneuvot ja veneet Asuminen ja energia Rahoitus Pääsy- ja elokuvaliput Sistustaminen ja puutarha Musiikki ja elokuvat Muut tuotteet ja palvelut Lähde: TNS Gallup TNS Gallupin verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2013 verkkokaupoista yhteensä 10,5 miljardilla eurolla, josta tavaraostoihin meni 4,4 miljardia euroa. Vähittäiskaupan tuotteita ostettiin verkosta yhteensä 3,4 miljardilla eurolla, joka vastaa noin 8 % vähittäiskaupan myynnistä Suomessa. Tiedot pohjautuvat kuluttajakyselyyn. Tietojen keruu sekä tuoteryhmäjaottelu on toinen kuin vähittäiskauppaa koskevissa tilastoissa, joten verkkokauppaa koskevat luvut eivät ole täysin yhteneväisiä vähittäiskaupan myyntiä koskevien lukujen kanssa. Päivittäistavarakaupan tuotteita ostetaan verkosta vielä harvoin, elintarvikkeiden ja alkoholin osuus vähittäiskaupan verkko-ostoksista on vielä vähäistä, vain 2,5 prosenttia ja koko verkkokaupasta vain 0,8 %. Verkkokauppa painottuu siis erikoiskauppaan, verkkokaupan osuus koko erikoiskaupasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 17,5 prosenttia.

20 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 19 Verkkokaupan kehitys ,4 0,1 6,0 10, ,0 4,2 0,1 0,1 5,5 5,2 9,65 9,58 Tavarakauppa Digitaalinen sisältö Palvelut ,8 0,1 5,0 8, Lähde: Verkkokauppatilasto; TNS Mrd Verkkoa käytetään paljon perinteisen kaupan rinnalla. Kuluttajat tutustuvat tuotteisiin verkossa ennen ostospäätöstä. Erityisen merkittävänä verkkokaupan hyötynä on todettu myös tuotteen jälkimarkkinat ja käyttötiedon hakeminen verkossa ostamisen jälkeen. Verkkoyhteys kauppaan on siten tullut merkittäväksi myyntiä ja jälkimarkkinointia edistäväksi tiedonjakokanavaksi, vaikka itse ostaminen tapahtuukin myymälästä. Maakuntakaavojen laadinnan yhteydessä on pohdittu kuinka paljon verkkokauppa vähentää perinteisen kivijalkaliiketilan tarvetta. Tutkimuksia ja perusteltuja arvioita ei tästä ole julkaistu. Suuressa mittakaavassa verkkokauppa ei vielä näytä vaikuttaneen kokonaisliiketilamäärään. Vaikka verkkokauppa on 2000-luvulla kasvanut nopeasti, on myös liiketilamäärä ollut voimakkaassa kasvussa. Joillakin toimialoilla verkkokaupan kasvu ja tuotteiden digitalisoituminen näkyy kuitenkin jo myymäläkannassa. Matkatoimistojen määrä on vähentynyt, kun matkailupalvelujen myynti on pitkälle siirtynyt verkkoon, samoin on käynyt pankkikonttoreille. Vähittäiskaupassa digitalisoitumisen rooli näkyy ehkä merkittävästi mm. fotokaupassa, tietotekniikkakaupassa sekä muussa kodintekniikkakaupassa. Mm. kuvien tulostaminen hoidetaan nykyään verkkokaupan kautta, mikä on näkynyt fotokauppojen määrän voimakkaana vähenemisenä. Myös levykauppojen vähenemisen syynä on osin musiikin ja tallenteiden digitalisoituminen. On myös toimialoja, joissa kasvu ei juurikaan suuntaudu verkkoon. Näitä ovat mm. henkilökohtaiset palvelut eli kampaajat, kauneushoitolat jne. Myöskin terveyspalveluissa sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluissa verkkokaupan vaikutus liiketilamäärään jäänee marginaaliseksi. Autokaupassa verkossa valikoimaan tutustuminen on jo arkipäivää, mutta ostotapahtuma toteutuu myymälässä. Autoja halutaan esitellä myös myymälöissä. Myöskään huoltamo- ja korjaamotoimintaa ei voida siirtää verkkoon. Useat vähittäiskaupan liikkeet toimivat nykyään sekä verkossa että perinteisissä liiketiloissa. Myyntiä saadaan kumpaakin kautta ja perinteistä liiketilaa tarvitaan, vaikka osa myynnistä

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä Rauman kaupallinen selvitys Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä 2011-2015 2.5.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Raumalla...

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 684 Rauma Täyttämispvm 17.08.2016 Kaavan nimi KANALIN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Digitaalinen kuluttajakäyttäytyminen

Digitaalinen kuluttajakäyttäytyminen Digitaalinen kuluttajakäyttäytyminen Perustietoa verkkokäyttäytymisestä kaupan silmin Seppo Roponen TNS Gallup 6.4.2011 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Copyright TNS 2011 AGENDA Internet kuluttajien arjessa

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Keskustakorttelien asemakaavamuutosalueen puusto

Keskustakorttelien asemakaavamuutosalueen puusto Keskustakorttelien asemakaavamuutosalueen puusto Alueella esiintyvät puulajit: KARTTAMERKINTÄ PUULAJI TIETEELLINEN NIMI YHT. KPL HA Pylväshaapa Populus tremula 'Erecta' 33 HE Balkaninhevoskastanja Aesculus

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2010

Verkkokauppatilasto 2010 Verkkokauppatilaston julkistus 1.3. 2011 Seppo Roponen TNS Gallup Copyright TNS 2011 Vuoden 2010 alusta kansallinen seuranta otti harppauksen eteenpäin kun Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML, Kaupan liitto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2011

Kauppakeskusbarometri 2011 Kauppakeskusbarometri 2011 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2011 Toteutettu nettikyselynä 3.-12.10.2011

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus 25.5.2011 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKKOJEN JA SIJAINTIRAKENNUSTEN TIEDOT Johdanto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

PALVELUTUTKIMUS 2014. Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset. Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan. Raportti 31.10.2014

PALVELUTUTKIMUS 2014. Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset. Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan. Raportti 31.10.2014 Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan PALVELUTUTKIMUS 2014 Raportti 31.10.2014 Vapaa-ajan asukasvaltuuskunta 2013-2014 Palvelututkimus 2014/Mikkeli Suomenniemi

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 19.3.2014

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 19.3.2014 Analyytikkoaamiainen Talous- ja rahoitusjohtaja 19.3.2014 Kesko Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 5 000 Liikevaihto 9 315 milj. 250 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 239 milj. 2 000 kauppaa

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 23.5.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi 29.2.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Porvoossa...

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 21.10.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa Kouvolan keskustan kaupallisten palveluiden kehitys 2012-2016 Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa 30.6.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Kouvolassa... 4 2.1. Kaupan ja

Lisätiedot

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Toimitus: Teemu Holopainen (KSV) Teksti: Luku 1: Teemu Holopainen (KSV) Luku 2: Tuomas Santasalo ja Katja Koskela

Lisätiedot

Kaupan näkymät

Kaupan näkymät Kaupan näkymät 2017 2018 Joitakin poimintoja ennusteesta Koko materiaali on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia ja tilastoja -osiosta. Vuosi 2016: liikevaihto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Tavara- ja tietovirrat oikenevat. Markku Säkö

Tavara- ja tietovirrat oikenevat. Markku Säkö Tavara- ja tietovirrat oikenevat Markku Säkö Netti mullistaa perinteisen kaupan Kuisma Niemelä perustelee lähtöään S-ryhmän uuden strategian toteutuksen asettamilla vaatimuksilla. Hän huomauttaa tiedotteessa,

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot