Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten

Transkriptio

1 Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten

2 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS Vähittäiskaupan toimipaikat, myynti ja myynnin kehitys Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Kaupalliset palvelut Rauman keskustassa ja asemakaava-alueella 6 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS RAUMALLA Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitysennusteet Liiketilan lisätarpeet vuoteen Liikerakentaminen 2000-luvulla Verkkokaupan kehitys Länsirannan asemakaavan muutos 21 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 22 Liitteet Länsirannan asemakaavaluonnoksen vaihtoehtojen havainnekuvat

3 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 2 1 JOHDANTO Raumalla on vireillä sekä Rauman yleiskaava 2025 että Vanhan Rauman osayleiskaava. Yleiskaavoja varten on tehty kaupallisia selvityksiä: Rauman yleiskaava, Kaupallinen selvitys 2011; Santasalo Ky ja UnitedLog Consulting Finland Oy sekä Vanhan Rauman osayleiskaava Kaupallinen selvitys 2012; Santasalo Ky Rauman yleiskaavan kaupallisessa selvityksessä laskettiin liiketilan lisätarve Raumalle ja selvitettiin, miten kaupan alueita on kaupungissa tarpeen kehittää. Vanhan Rauman kaupallisessa selvityksessä tarkennetaan, miten keskustan kaupallisia palveluita kehitetään Vanhan Rauman ja suojavyöhykkeen alueella. Tavoitteena on ohjata kaupan kehitystä ydinkeskustassa siten, että kaupallisten palveluiden kehitysmahdollisuudet turvataan ja samalla vahvistetaan kaupan toimintaedellytyksiä Vanhassa Raumassa. Rauman keskustan Kanalin länsirannalle suunnitellaan uutta kauppakeskusta. Alueella on vireillä Kanalin Länsirannan asemakaavan muutos. Kaava on valmisteluvaiheessa ja nähtävillä on viisi luonnosvaihtoehtoa. Asemakaavoitusta varten on herännyt tarve päivittää kaupallisia selvityksiä markkinatilanteen ja markkinoiden kehitysnäkymien osalta. Tässä selvityksessä päivitetään kaupan markkinatilanne tilastoaineiston osalta sekä arvioidaan Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitystä sekä liiketilan lisätarvetta. Näiden pohjalta laaditaan vaikutusarvio, miten markkinatilanteen muutokset vaikuttavat Kanalin Länsirannan asemakaavan kaupan mitoitukseen. Kaupallisen selvityksen päivityksen on tilannut Rauman kaupunki. Työstä vastaavat Santasalo Ky:n tutkijat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela.

4 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS Kaupan nykytilaa Raumalla tarkastellaan tässä tilastojen pohjalta. Lisäksi tarkastellaan miten vähittäiskaupan myynti on viime vuosien aikana kehittynyt Raumalla ja muualla Suomessa. Luvussa tarkastellaan myös kartoitusten pohjalta nykyistä liiketilarakennetta keskustassa sekä Kanalin Länsirannan asemakaava-alueella. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat, myynti ja myynnin kehitys Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti ovat Tilastokeskuksen kuntakohtaisesta yritystilastosta. Uusi tilasto on vuodelta Tilastosta saadaan myyntitietoja koko vähittäiskaupasta ja niistä toimialoista, joissa on toimipaikkoja vähintään 3. Pienempien toimialojen myyntitiedot on arvioitu yleisten tilastojen pohjalta, niin että kokonaissumma on sama kuin Tilastokeskuksen tilastossa vähittäiskaupan myynti. Tilastotietoja on myös autokaupasta sekä ravintolatoiminnasta. Vuonna 2012 Raumalla oli yhteensä 224 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Vähittäiskaupan myynti oli 318 miljoonaa euroa. Autokauppa ja huoltamotoiminta mukaan lukien myynti oli yhteensä 419 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan ja palveluiden toimipaikat ja myynti vuonna 2012 Rauma Toimi- Myynti paikat milj. e Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa 4 75 Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Auto-, varaosa- ja rengaskauppa Huoltamot 8 21 Ravintolat ja kahvilat Lähde: Tilastokeskus Kolmen viimeisen vuoden aikana vähittäiskauppa Raumalla on kasvanut. Kokonaisuudessaan vähittäiskauppa on kasvanut kolmessa vuodessa yli 20 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vuosikasvu on ollut 2,3 %. Eniten on kasvanut päivittäistavara- ja tavaratalokauppa. Hitainta kasvu on ollut tilaa vaativassa kaupassa, niin kuin myös koko Suomessa.

5 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 4 Vähittäiskaupan myynnin kehitys Raumalla Muutos yht per vuosi Pt-kauppa ja tavaratalot ,6 % 3,1 % Tilaa vaativa kauppa ,3 % 1,1 % Muu erikoiskauppa ,3 % 1,4 % Erikoiskauppa yhteensä ,9 % 1,3 % Vähittäiskauppa yhteensä ,1 % 2,3 % Lähde: Tilastokeskus Rauman vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana on verrattu koko maan sekä Porin vähittäis- ja autokaupan myynnin liikevaihdon kehitykseen. Edelliseen taulukkoon verrattuna liikevaihtotieto sisältää myös autokaupan liikevaihdon. Viimeisen viiden vuoden aikana Raumalla on vähittäis- ja autokaupan liikevaihto kasvanut yhteensä noin 18 %, kun koko Suomessa vastaava kasvu on ollut vain 11 %. Porissa vähittäiskaupan ja autokaupan kasvu on samassa ajassa ollut 13 %. Raumalla vähittäis- ja autokaupan liikevaihto kasvoi erityisen voimakkaasti vuonna Vuonna 2009 vähittäis- ja autokaupan liikevaihto poikkeuksellisesti laski, johtuen autokaupan myynnin laskusta, kun taas vähittäiskaupan liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla. Vuoden 2009 kaupan lasku oli Raumalla hieman vähäisempää kuin koko maassa. Vuosina 2010 ja -11 vähittäis- ja autokaupan liikevaihdon kasvu on Raumalla ollut hieman nopeampaa kuin koko maassa, mutta hitaampaa kuin Porissa. Vuonna 2012 kauppa Raumalla kasvoi hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys Ind. 100 = 2007 Kasvu yht. Vuosimuutos Rauma ,6 % 3,3 % Pori ,4 % 2,5 % Koko Suomi ,9 % 2,1 % Lähde:Til astokeskus Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon muutos edellisvuodesta Rauma 9,6 % -4,5 % 4,1 % 7,0 % 0,8 % Pori 4,6 % -5,9 % 4,3 % 8,4 % 1,9 % Koko Suomi 5,0 % -5,2 % 3,7 % 5,8 % 1,6 % Lähde:Til astokeskus Vuonna 2013 vähittäiskaupan liikevaihto koko Suomessa säilyi vuoden 2012 tasolla. Kasvua oli mm. päivittäistavarakaupassa lähinnä inflaation vuoksi. Koko vähittäiskaupan myynnin määrä (inflaatiolla korjattu myynti) laski prosentilla, määrän kasvua tapahtui kuitenkin mm. kodintekniikka- ja urheilukaupassa.

6 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen yksityisen kulutuksen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, kuinka hyvin Rauman vähittäiskaupan tarjonta palvelee alueella olevaa kysyntää. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. Ostovoima ja ostovoiman siirtymät on laskettu vuodelle 2012, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat vuodelta Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää päivittäistavarakaupan siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskuksista. Autokauppa keskittyy omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Raumalla 2012 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Auto-, varaosa- ja rengaskauppa % Vähittäiskauppa ja autokauppa % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Vähittäiskaupan myynti vuonna 2012 oli Raumalla 318 miljoonaa euroa ja autokauppa mukaan lukien lähes 400 miljoonaa euroa. Raumalaisten vähittäiskaupan ostovoima oli noin 280 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan myynnistä noin 34 miljoonaa tulee kaupungin ulkopuolelta. Siirtymät ovat erikoiskaupassa suuremmat kuin päivittäistavarakaupassa. Autokaupassa raumalaisten ostovoimaa suuntautuu kaupungin ulkopuolelle enemmän kuin markkina-alueelta suuntautuu ostovoimaa Raumalle.

7 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten Kaupalliset palvelut Rauman keskustassa ja asemakaava-alueella Kaupallisten palveluiden kenttäkartoitukset on tehty aikaisempien selvitysten yhteydessä vuosina eikä niitä ole päivitetty tätä selvitystä varten. Liiketiloissa tapahtuneet muutokset ovat yleensä hyvin hitaita, ja aikaisemmat kartoitukset kuvaavat riittävällä tasolla myös nykytilannetta. Länsirannan asemakaava-alueen liiketilat on päivitetty Satakunnan museon vuonna 2013 tekemien inventointien pohjalta. Rauman keskustan kaupalliset palvelut ja niiden pinta-alat Uuden keskustan pinta-alaan sisältyy Länsirannan liiketilat Lähde: Santasalo Ky:n kartoitukset ja Satakunnan museon inventoinnit 2013

8 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 7 Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden lukumäärä sekä niiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Kauppakeskusten käytävät eivät ole mukana liikepinta-alassa. Hotelleista on karttaan piirretty vain pohjakerros. Pinta-ala vastaa lähinnä kerrosalaa, muttei ole täysin yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa. Alueiden pinta-alat ovat kuitenkin keskenään verrannollisia. Länsirannan kaava-alueen liiketilat 2013 Pinta-ala Lkm m 2 Kioskit Tavaratalokauppa Muotikauppa Kirjakauppa Kangaskauppa Pankki Kampaamot Ravintolat, kahvilat Tyhjä liiketila Yhteensä Lähde: Santasalo Ky; Kartoitukset ja Santakunna museon inventoinnit 2013 Länsirannan asemakaava-alueella on tällä hetkellä yhteensä 15 liiketilaa, joilla on pinta-alaa yhteensä noin 8500 m 2. Eniten pinta-alaa on tavaratalokaupalla, seuraavaksi eniten muotikaupoilla, kangaskaupalla sekä pankilla. Kangaskauppa on muuttanut Tarvontorille sen jälkeen, kun S-market lopetti kauppakeskuksessa syksyllä 2012.

9 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 8 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS RAUMALLA TNS Gallup Oy:n uuden Suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan Rauman erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluvat Rauman lisäksi Pyhäranta, Eurajoki, Eura, Säkylä, Köyliö ja Laitila. Laitilassa ja Eurassa asioidaan kuitenkin vielä enemmän omassa kunnassa kuin Raumalla. Verrattuna yleiskaavan kaupalliseen selvitykseen on markkina-alue laajempi, sillä erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluu tutkimuksen mukaan myös Laitila. I-markkina-alueeseen lasketaan kuuluvaksi edellisten selvitysten tavoin Rauma, Eurajoki ja Pyhäranta. Tältä alueelta pääosa erikoiskaupan ostoksista tehdään Raumalla. Eura, Säkylä, Köyliö ja Laitila kuuluvat II-markkinaalueeseen. Laitilassa ja Eurassa asioidaan merkittävästi myös omassa kunnassa. Köyliössä ja Säkylässä vastaavasti on oma tarjonta heikompaa. Rauma on markkina-alueensa pääkeskus. Muita tärkeitä paikalliskeskuksia ovat alueella mm. Laitila ja Eura. Kokonaisuudessaan markkina-alueelta, myös Raumalta, suuntautuu asiointia myös mm. Poriin ja Turun seudulle. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön määrä Raumalla vähenee hitaasti. Vuonna 2030 on ennusteen mukaan Raumalla asukkaita noin eli yli 1250 enemmän kuin nykyään. Todellisuudessa väestö on vuosina 2012 ja 2013 kasvanut. Tilastokeskuksen väestöennuste pohjautuu pitkän aikavälin toteutuneeseen väestönkehitykseen, eikä se ota huomioon aluetaloudellisia muutoksia.

10 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 9 Yleiskaavaselvityksessä laskettiin ostovoima ja liiketilan lisätarve myös tavoitteelle saada väestönlasku Raumalla hallintaan. Niinpä myös tässä selvityksessä tavoitteena on, että väestön määrä säilyy Raumalla nykyisellä tasollaan vuoteen Mikäli Rauman väestön väheneminen saadaan pysäytettyä, ensisijaisella markkina-alueella ennustetaan olevan lähes saman verran asukkaita kuin tällä hetkellä ja koko markkina-alueella noin eli 1850 vähemmän kuin nykyään. Väestön kehitys Rauman markkina-alueella Muutos Vuosimuutos Rauma, tavoite ,0 % Eurajoki ,1% Pyhäranta ,2% I-markkina-alue ,0 % Eura ,4 % Köyliö ,3% Säkylä ,5% Laitila ,3% II-markkina-alue ,4 % Markkina-alueet yht ,1 % Rauma, Tilastokeskus ennuste ,1 % Lähde: Tilastokeskus, Rauman tavoite +/-0 % 3.1 Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitysennusteet Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti vapaaajan kauppa on kasvava erikoiskaupan toimiala. Väestön tavoitellaan Raumalla säilyvän nykyisellä tasollaan ja kulutus asukasta kohden kasvaa maltillisesti luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Pitkän aikavälin ennusteeseen mahtuu siis sekä nousuja että laskuja. Tämänhetkisen taantuman ei siten odoteta olevan merkitsevä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, mutta kasvun odotetaan hidastuvan aikaisemmasta. Mitä pidemmälle ennusteita tehdään, sitä epävarmempia ennusteet ovat.

11 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 10 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa Muutos yhteensä Vuosimuutos arvo määrä arvo määrä Pt-kauppa 217 % 156 % 4,4 % 2,5 % Pt-erikoiskauppa 284 % 182 % 6,0 % 3,4 % Pt-kauppa yhteensä 208 % 150 % 4,1 % 2,3 % T avaratalok auppa 227 % 242 % 4,7 % 5,0 % Rautakauppa 222 % 135 % 4,5 % 1,7 % Kodinkone-, tietokone- ja puhelinkauppa 245 % 1665 % 5,1 % 16,9 % Huonekalu- ja sisustuskauppa 221 % 172 % 4,5 % 3,1 % Venekauppa 242 % 158 % 5,0 % 2,6 % Kirjakauppa 116 % 85 % 0,8 % -0,9 % Urheilukauppa 236 % 239 % 4,9 % 5,0 % Muotikauppa 175 % 180 % 3,2 % 3,3 % Apteekti ja terveyskauppa 263 % 233 % 5,5 % 4,8 % Kukka- ja puutarhakauppa 182 % 162 % 3,4 % 2,7 % Kulta- ja kellokauppa 153 % 76 % 2,4 % -1,5 % Optikot 200 % 183 % 3,9 % 3,4 % Muu erikoiskauppa 268 % 180 % 5,6 % 3,3 % Posti- ja nettikauppa 172 % 211 % 3,0 % 4,2 % VÄHITTÄISKAUPPA 208 % 189 % 4,2 % 3,6 % Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa 221 % 242 % 4,5 % 5,0 % Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus 268 % 138 % 5,6 % 1,8 % Huoltamot 155 % 77 % 2,5 % -1,4 % Lähde: Tilastokeskus, vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja Ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat kodinkonekauppa, terveyskauppa ja urheilukauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä luvun lopun ja 2000-luvun alun kehityslukuihin tuskin päästään pitkällä aikajaksolla. Pitkän aikavälin ennuste ei ole merkittävästi muuttunut aikaisemmasta yleiskaavaselvityksestä, joskin tilaa vaativan kaupan kasvuennusteet ovat hienoisesti heikentyneet. Pitkän aikavälin ennuste on tehty hyvin varovaisesti ottaen huomioon kaupan kasvun hidastumisen sekä kasvun vuosivaihtelut, joten ennuste ei ole herkkä yksittäisille taantumavuosille. Taantumavuosien aikana ostotarpeet patoutuvat ja tämän jälkeen saattavat lähteä purkautumaan voimakkaastikin. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Seuraavassa taulussa on esitetty vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rauman markkinaalueella vuosina 2012, 2020 ja Vuonna 2013 ostovoiman arvioidaan olleen vuoden 2012 tasolla. Ostovoiman kehitys pohjautuu edellisessä luvussa esitettyyn väestötavoitteeseen. Viimeisessä sarakkeessa esitetään ostovoiman kasvu Raumalla Tilastokeskuksen väestöennusteeseen pohjautuen. Ero ei ole suuri, koska uusi väestöennuste (2012) on lähempänä tavoitetta kuin yleiskaavan selvityksessä käytetty Tilastokeskuksen ennuste (2009).

12 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 11 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rauman markkina-alueella 2012 milj. euroa Muut I- alueen kunnat IImarkkinaalue Markkinaalueet yht. Rauma Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa (pl. autokaupp Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä milj. euroa Muut I- alueen kunnat Rauma Tilastokeskus IImarkkinaalue Markkinaalueet yht. Rauma Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa (pl. autok.) Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteen sä milj. euroa Muut I- alueen kunnat Rauma Tilastokeskus IImarkkinaalue Markkinaalueet yht. Rauma Tilastokeskus Rauma Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa (pl. autok.) Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Lähde: Santasalo Ky 3.2 Liiketilan lisätarpeet vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu markkinaalueen asukkaiden ostovoiman kasvuun vuosina Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi toimialoittaisten keskimääräisten myyntitehokkuuksien avulla. Myyntitehokkuus on arvoitu vähittäiskaupan myynnin ja kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain.

13 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 12 Käytetty myyntitehokkuus Kerrosala = 1,3 * myyntiala /kerrosala /myyntiala Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa (pl.autokauppa) Muu erikoiskauppa Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Liiketilan lisätarve on laskettu nykyisellä myyntitehokkuudella. Mikäli myyntiteho kasvaa paljon, myös kaupan investointihalukkuus uuteen liiketilaan kasvaa, ja tämä taas laskee myyntitehoa. Koska tietoa myyntitehokkuuden kehityksestä ei ole, ja koska kaavoituksen tulee pikemmin olla mahdollistavaa kuin rajoittavaa, ei tässä selvityksessä ole oletettu, että myyntitehokkuus tulevaisuudessa kasvaisi. Oletuksena on, että kaupan kehitysmahdollisuuksia halutaan alueella tukea eli kaavoitetaan sopivia kauppapaikkoja ja luodaan mahdollisuuksia kaupan kasvulle. Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa. Palveluiden liiketilatarpeen on laskettu suuntaa-antavasti olevan 25 % kaupan tarpeesta eli lähes saman verran kuin niitä on tälläkin hetkellä. Keskustoissa palvelujen osuus on suurempi kuin muilla kaupan alueilla. Tulevaisuudessa palvelujen osuus voi olla suurempikin, mikäli ostovoimaa suunnataan tuoteostojen sijaan palveluihin. Tällöin vastaavasti kaupan tarve olisi pienempi, joten kokonaismitoitukseen ei tällä lasketa olevan vaikutusta. Enimmäistarve kuvaa pinta-alan lisätarvetta, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Tällöin nykyisten myymälöiden myynti voi kasvaa inflaation verran. Myymälät voivat toki laajentua ja näin kasvattaa myyntiään, mutta laajennus on uutta pinta-alaa. Osa ostovoiman kasvusta toteutunee nykyisissä myymälöissä, kun nämä kehittävät toimintaansa. Vähimmäistarvelaskelmassa tämä on otettu huomioon niin, että ostovoiman kasvusta osan on laskettu menevän nykyisille myymälöille. Vähimmäistarvelaskelmassa päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin kahden kolmasosan odotetaan toteutuvan uusien myymälöiden muodossa ja erikoiskaupan ostovoiman kasvusta puolet. Päivittäistavarakaupassa osuus on suurempi siksi, että toimialalla on laajentumistarvetta vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat laajenevat, joten päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää pinta-alaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Vähimmäistarvelaskelma on nettolaskelma, johon kaavoituksessa tulisi vähintään varautua, jotta nykyinen palvelutaso kunnassa säilyisi. Mikäli kuntaan ei saada lisää liiketilaa, virtaa kunnasta ulos nykyistä enemmän ostovoimaa. Vähimmäistarvetta suuremmallekin pinta-alalle saattaa olla kysyntää. Enimmäistarvelaskelma asettaa rajan sille, mihin ostovoiman kasvu riittää. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat lisäävät tarvetta, mutta tätä ei laskelmassa ole otettu huomioon.

14 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 13 Raumalaisten ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna liiketilan enimmäislisätarve vuoteen 2020 mennessä on noin k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä yhteensä lähes k-m 2. Raumalla asioidaan myös markkina-alueen muista kunnista. Markkina-alueen pienimmissä kunnissa ei todennäköisesti merkittävää uusperustantaa tapahdu ainakaan erikoiskaupassa, vaan ostovoiman kasvu suuntautuu suuriin keskittymiin. Muiden markkina-alueen kuntien liiketilantarpeesta lasketaan suuntautuvan Raumalle %. Suuntautuminen on päivittäistavarakaupassa pienempää kuin erikoiskaupassa ja lähialueilta suurempaa kuin toissijaiselta markkina-alueelta. Matkailijoiden ja kesäasukkaiden lisäpotentiaaliksi on karkeasti arvioitu 10 % raumalaisten potentiaalista. Kokonaisuudessaan liiketilan lisätarve Raumalla koko markkinaalue huomioon ottaen on vuoteen 2020 mennessä noin k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä noin k-m 2. Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Enimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Enimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä * Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky Laskennallinen liiketilan lisätarve on jaettu keskustatoimintoihin ja muiden alueiden eli lähinnä tilaa vaativan kaupan ja liikenneasema-alueiden toimintoihin. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille ja vastaavasti erikoiskauppaa ja päivittäistavarakauppaa muille alueille. Keskusta-alueiden liiketilan lisätarve on Raumalla vuoteen 2020 mennessä noin k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä noin k-m 2. Jako alueisiin on vain suunta-antava. Vähimmäistarvelaskelmassa osa ostovoiman kasvusta suuntautuu nykyisiin myymälöihin, jolloin ne kasvattavat myyntiään. Tällöin myös myyntiteho kasvaa. Vähimmäistarve Raumalla vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin k-m 2 ja vuoteen 2030 noin k-m 2.

15 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 14 Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä * Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky Yleiskaavan kaupan selvitykseen verrattuna on liiketilan laskennallisessa lisätarpeessa jonkin verran eroja. Erot johtuvat mm. väestöennusteen heikkenemisestä muun markkina-alueen osalta, aikajänteen pituudesta ( vrt ) sekä markkina-alueen määrittelystä. Laitila otettiin mukaan II-markkina-alueeseen uusimpaan vaikutusaluetutkimukseen pohjautuen. Ostovoiman kehitysennusteet ovat hieman muuttuneet, lähinnä tilaa vaativan kaupan kasvuennusteet hienoisesti heikentyneet. Lisäksi käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus on hieman suurempi kuin yleiskaavaselvityksessä. Keskusta-alueiden pitkän aikavälin liiketilan lisätarve on kuitenkin lähes vastaava kuin yleiskaavaselvityksessä eli keskustassa tarvitaan vuoteen 2030 tämän selvityksen mukaan liiketilaa suurin piirtein saman verran kuin yleiskaavan selvityksessä laskettiin keskustoissa tarvittavan. Edelliset liiketilan lisätarvelaskelmat pohjautuvat Rauman tavoitteeseen asukasmäärän säilymisestä nykytasolla. Vertailun vuoksi esitetään laskelma, joka pohjautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Muiden kuntien osalta käytetään molemmissa vaihtoehdoissa Tilastokeskuksen ennustetta. Mikäli asukasmäärä Raumalla kehittyy Tilastokeskuksen ennusteen mukaan, tarvitaan vuoteen 2020 mennessä Raumalla lisää liiketilaa k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä k-m 2.

16 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 15 Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Tilastokeskuksen väestöennuste Eni mmäistar ve k-m 2 Muut I- alueen Rauma kunnat* ** Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Tilastokeskuksen väestöennuste Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen Rauma kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Tilastokeskuksen väestöennuste Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen Rauma kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Tilastokeskuksen väestöennuste Eni mmäistar ve k-m 2 Muut I- II- Rauma alueen kunnat* markkina- alue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä IImarkkinaalue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä * Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle IImarkkinaalue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kaupp a ja palvelut yhteen sä IImarkkinaalue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoisk auppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä * Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky

17 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten Liikerakentaminen 2000-luvulla Syke on selvittänyt valmistuneiden myymälä- ja liikerakennusten määrää viimeisten kymmenen vuoden aikana väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustiedoista. Myymäläja liikerakennukset eivät sisällä kuin osan vähittäiskaupan sijaintirakennuksista, monet paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupat sijoittuvat esim. varastorakennuksiin ja monet autokaupat sijoittuvat kulkuneuvojen suojarakennuksiin. Pääosa uudesta kaupan rakentamisesta on kuitenkin viime vuosina tapahtunut myymälä- ja liikerakennuksissa luvulla rakentuneiden liiketilojen osuus myymälärakennuskannasta k-m 2 Uudet Nykyinen liiketilat liiketila* ** Uudet/ nykyiset Rauma % Pori % Satakunta % Varsinais-Suom % Koko maa % * Vähittäiskaupan sijaintira kennusten kerrosala 2012 ** Valmistuneet myymälä- ja liikerakennukset vuosina Lähde: SYKE, Tilastokeskus ja VTJ/VRK 3/2013 Raumalla on valmistunut kymmenen vuoden aikana yhteensä k-m 2 myymälä- ja liikerakennuksia. Syken selvityksen mukaan Raumalla on vähittäiskaupan sijaintirakennusten pinta-ala yhteensä lähes k-m 2, luvusta puuttuvat mm. sellaiset kivijalkakaupat, jotka sijoittuvat asuintalon pohjakerrokseen. (Kartoituksen mukaan liiketilaa Raumalla on yli k-m 2.) Suhteessa kaikkiin vähittäiskaupan sijaintirakennuksiin on 2001 jälkeen valmistuneita liikerakennuksia noin 18 %. Koko Suomessa vastaava suhde on 32 %, Porissa 26 % ja Varsinais-Suomessa 28 %. Raumalla ei ole uusia myymälä- ja liikerakennuksia rakentunut aivan niin paljon kuin lähialueilla tai keskimäärin Suomessa. Raumalla lähivuosien liikerakentaminen keskittyi vuosille , jolloin market-alue uudistui. Vähiten liikerakennuksia on Raumalla valmistunut viimeisen kolmen vuoden aikana (Raumalla 5 %, ja koko maassa 32 % kaikista valmistuneista). Tämä merkitsee sitä, että Raumalla liikerakentaminen ei ole pysynyt keskimääräisessä liikerakentamisen vauhdissa ja patoutunutta kysyntää uudisrakentamiseen on lasketun liiketilatarpeen lisäksi.

18 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten luvulla valmistuneet liikerakennukset 90 % 80 % 70 % 76 % % 61 % 55 % 50 % 44 % 40 % 30 % 20 % 18 % 22 % 38 % 32 % 32 % 30 % 30 % 24 % 17 % 16 % 10 % 5 % 0 % Lähde: SYKE, VTJ/VRK 3/2013 Rauma Pori Satakunta Varsinais-Suomi Koko maa 3.4 Verkkokaupan kehitys Verkkokauppa on Suomessa kasvanut nopeasti, ja se on edelleen kasvussa. Verkkokauppa on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti informaatiotuotteiden ja aineettomien hyödykkeiden kuten esimerkiksi matkalippujen, teatterilippujen, äänitteiden ja rahapelien kaupassa, jossa jakelukanavana toimii tietokone, eikä tuotetta tarvitse erikseen hakea esimerkiksi postista. Verkkokaupasta ostetaan kuitenkin paljon myös tavaraa. Suosituimmat vähittäiskaupan tuoteryhmät verkkokaupassa ovat viihde-elektroniikka ja tietotekniikka, moottoriajoneuvot sekä pukeutuminen.

19 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 18 Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät 2013 Matkailu 36 % Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka Rahapelit Pukeutuminen 10 % 9 % 6 % 6 % 5 % 5 % 2 % 2 % 16 % Moottoriajoneuvot ja veneet Asuminen ja energia Rahoitus Pääsy- ja elokuvaliput Sistustaminen ja puutarha Musiikki ja elokuvat Muut tuotteet ja palvelut Lähde: TNS Gallup TNS Gallupin verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2013 verkkokaupoista yhteensä 10,5 miljardilla eurolla, josta tavaraostoihin meni 4,4 miljardia euroa. Vähittäiskaupan tuotteita ostettiin verkosta yhteensä 3,4 miljardilla eurolla, joka vastaa noin 8 % vähittäiskaupan myynnistä Suomessa. Tiedot pohjautuvat kuluttajakyselyyn. Tietojen keruu sekä tuoteryhmäjaottelu on toinen kuin vähittäiskauppaa koskevissa tilastoissa, joten verkkokauppaa koskevat luvut eivät ole täysin yhteneväisiä vähittäiskaupan myyntiä koskevien lukujen kanssa. Päivittäistavarakaupan tuotteita ostetaan verkosta vielä harvoin, elintarvikkeiden ja alkoholin osuus vähittäiskaupan verkko-ostoksista on vielä vähäistä, vain 2,5 prosenttia ja koko verkkokaupasta vain 0,8 %. Verkkokauppa painottuu siis erikoiskauppaan, verkkokaupan osuus koko erikoiskaupasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 17,5 prosenttia.

20 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 19 Verkkokaupan kehitys ,4 0,1 6,0 10, ,0 4,2 0,1 0,1 5,5 5,2 9,65 9,58 Tavarakauppa Digitaalinen sisältö Palvelut ,8 0,1 5,0 8, Lähde: Verkkokauppatilasto; TNS Mrd Verkkoa käytetään paljon perinteisen kaupan rinnalla. Kuluttajat tutustuvat tuotteisiin verkossa ennen ostospäätöstä. Erityisen merkittävänä verkkokaupan hyötynä on todettu myös tuotteen jälkimarkkinat ja käyttötiedon hakeminen verkossa ostamisen jälkeen. Verkkoyhteys kauppaan on siten tullut merkittäväksi myyntiä ja jälkimarkkinointia edistäväksi tiedonjakokanavaksi, vaikka itse ostaminen tapahtuukin myymälästä. Maakuntakaavojen laadinnan yhteydessä on pohdittu kuinka paljon verkkokauppa vähentää perinteisen kivijalkaliiketilan tarvetta. Tutkimuksia ja perusteltuja arvioita ei tästä ole julkaistu. Suuressa mittakaavassa verkkokauppa ei vielä näytä vaikuttaneen kokonaisliiketilamäärään. Vaikka verkkokauppa on 2000-luvulla kasvanut nopeasti, on myös liiketilamäärä ollut voimakkaassa kasvussa. Joillakin toimialoilla verkkokaupan kasvu ja tuotteiden digitalisoituminen näkyy kuitenkin jo myymäläkannassa. Matkatoimistojen määrä on vähentynyt, kun matkailupalvelujen myynti on pitkälle siirtynyt verkkoon, samoin on käynyt pankkikonttoreille. Vähittäiskaupassa digitalisoitumisen rooli näkyy ehkä merkittävästi mm. fotokaupassa, tietotekniikkakaupassa sekä muussa kodintekniikkakaupassa. Mm. kuvien tulostaminen hoidetaan nykyään verkkokaupan kautta, mikä on näkynyt fotokauppojen määrän voimakkaana vähenemisenä. Myös levykauppojen vähenemisen syynä on osin musiikin ja tallenteiden digitalisoituminen. On myös toimialoja, joissa kasvu ei juurikaan suuntaudu verkkoon. Näitä ovat mm. henkilökohtaiset palvelut eli kampaajat, kauneushoitolat jne. Myöskin terveyspalveluissa sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluissa verkkokaupan vaikutus liiketilamäärään jäänee marginaaliseksi. Autokaupassa verkossa valikoimaan tutustuminen on jo arkipäivää, mutta ostotapahtuma toteutuu myymälässä. Autoja halutaan esitellä myös myymälöissä. Myöskään huoltamo- ja korjaamotoimintaa ei voida siirtää verkkoon. Useat vähittäiskaupan liikkeet toimivat nykyään sekä verkossa että perinteisissä liiketiloissa. Myyntiä saadaan kumpaakin kautta ja perinteistä liiketilaa tarvitaan, vaikka osa myynnistä