KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

2 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisältö 1. Johdanto Lähtökohdat ja tavoitteet Asemakaavamääräys Kaavatilanne Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Yleiskaava 4 2. Kaupan tarjonta ja toimintaympäristön muutokset Parikkalan kaupan tarjonta Kaupan toimintaympäristön muutokset Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Liiketilan lisätarve 8 3. Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaikutukset päivittäistavarakauppaan Päivittäistavarakaupan maksimimitoitus Vaikutukset erikoistavarakauppaan Tilaa vievän kaupan maksimitoitus 16

3 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1. JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Ramboll Finland Oy on laatimassa asemakaavaa Parikkalan Koirniemen alueelle. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Parikkalan Koirniemeen kaupallisten palveluiden alue, johon osoitetaan varaukset tilaa vievälle erikoistavarakaupalle, päivittäistavarakaupalle sekä mahdollisesti tuotannolliselle toiminnalle ja asuinrakentamiselle. Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä Koirniemen kaupan palveluiden vaikutukset on arvioitu erikoiskaupan osalta. Näitä on käsitelty tarkemmin jäljempänä luvussa 3.2. Päivittäistavarakaupan osalta vaikutuksia ei ole arvioitu vaihemaakuntakaavan eikä valmisteilla olevan Koirniemen osayleiskaavan yhteydessä, mutta alueen asemakaavoitus edellyttää päivittäistavarakaupan vaikutusten arviointia. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida Koirniemen asemakaavan vaikutukset erityisesti päivittäistavarakaupan osalta. Keskeinen kysymys on, kuinka päivittäistavarakaupan lisääminen Koirniemessä vaikuttaa Parikkalan keskustan palveluihin. Erikoistavarakaupan vaikutusten osalta tukeudutaan pääpiirteissään maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtyyn vaikutusten arviointiin, mutta em. arviointia tarkennetaan ja täydennetään tarvittavilta osin. Tätä raporttia kirjoitettaessa ei ole tarkemmin selvillä, mitä toimijoita alueelle tulee sijoittumaan. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä kaupan palveluiden sisällöstä on todettu seuraavasti: Alueelle on suunnitteilla tilaa vievää kauppaa ja matkailua palvelevaa kauppaa, kuten esimerkiksi maatalous ja puutarhakauppa, käytettyjen maatalouskoneiden myyntiä, rauta- ja rakennustarvikekauppaa, metsästystarvike-, veneily-, urheilu yms. kauppaa ja tehtaanmyymälöitä. Lisäksi outlet-kauppaa, leipomokauppaa ja alueen omaa lähituotantoa. 1 Ramboll Finland Oy:stä tämän raportin ovat laatineet KTM Tiina Kuokkanen ja KTM Eero Salminen. Raportin on tarkastanut kaavoitusinsinööri Markus Hytönen. 1.2 Asemakaavamääräys Suunnittelualue sijaitsee Kaakkois-Suomessa Parikkalan kunnan Koirniemessä valtatien 6 itäpuolella. Kaava-alueen rajana lännessä Valtatie 6 ja idässä Simpelejärven rantakaistale ja Surkon kallioita. Kaava-alueen rajaus ja sijainti on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 1). 1 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, Vaikutusten arviointi, Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne, Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston hyväksymä, , haettu

4 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 3 Kuva 1 Kaava-alueen rajaus Asemakaavassa alueelle osoitetaan kaupallisten palvelujen kokonaisrakennusoikeudeksi k-m². Tästä maksimissaan k-m² voi olla päivittäistavarakauppaa ja k-m² matkailua palvelevaa vähittäiskauppaa. Muu rakennusoikeus jää paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle tai muulle liike- majoitus ja toimitilarakentamiselle. Matkailua palvelen kaupan sisältöä ei ole asemakaavassa tarkemmin määritetty. Tilaa vaativan kaupan osalta asemakaavan selostuksessa viitataan Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti seuraaviin toimialoihin: moottoriajoneuvojen kauppa sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Paljon tilaa vaativana erikoistavaran kauppana voidaan pitää sellaistakin kaupan yksikköä, jossa on lisäksi tarjolla muuta tavaraa, jos tämä muu tavara liittyy päämyyntiartikkeliin. Toimialaan liittyvien oheistuotteiden osuus myymälän myyntipinta-alasta saa olla enintään 20 %, kuitenkin enintään 400 neliömetriä. Tästä myyntipinta-alasta enintään kioskimyyntiin verrattavalla 100 neliömetrin alalla voidaan myydä elintarvikkeita ja oheistuotteita, jotka eivät liity toimialaan. Jos oheistuotteiden osuus tai pinta-ala on edellä mainittuja suurempi, myymälää pidetään vähittäiskaupan suuryksikkönä. 2 2 Ympäristöministeriö, Opas 12, Asemakaavamerkinnät ja määräykset, 2003.

5 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Kaavatilanne Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Voimassa olevassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä , suunnittelualuetta ei ole erikseen osoitettu kaupan toiminnoille. Lähes koko suunnittelualue on osoitettu sk-merkinnällä, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että alueelle sijoittuvat toiminnot ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät seutukeskuksen taajama- ja palvelurakennetta. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan. Kaava odottaa vielä ympäristöministeriön vahvistamista. Vaihemaakuntakaavassa Koirniemi on kokonaisuudessaan osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueena (mv). Lisäksi suunnittelualueelle on osoitettu KM-2 (seudullinen paljon tilaa vaativa vähittäiskaupan suuryksikköalue) ja A (Taajamatoimintojen alue). Kaavamääräyksen mukaan KM-2-merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisten tilaa vaativien vähittäiskaupan suuryksiköiden sekä vaikutuksiltaan niihin rinnastettavien myymäläkeskittymien yleispiirteistä sijaintia keskustatoimintojen alueen ulkopuolella. KM-2- alueita kehitetään sellaista kauppaa varten, joka ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jonka asiointitiheys on pieni sekä sijoittaminen keskustaan toiminnan luonteen ja ison tonttitilatarpeen vuoksi vaikeaa. Tällaista kauppaa ovat esimerkiksi auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha-, vene- ja maatalouskauppa. Koirniemen kokonaismitoitus vaihemaakuntakaavassa on k-m2. Kaavamääräyksen mukaan alueen toteutus on aloitettava ensimmäisessä vaiheessa alueen pohjoisosasta, joka käsittää noin k-m2. Loput kerrosalasta jää reservialueeksi km-alueen eteläosaan. Kokonaiskerrosalasta saa toteuttaa matkailua palvelevana kauppana k-m2. Matkailua palvelevaa vähittäiskaupan suuryksikköä voidaan lähteä toteuttamaan vasta, kun liikenneyhteys Parikkala-Syväoro on avattu pysyvästi henkilö- ja tavaraliikenteelle. Matkailua palvelevan kaupan sisältöä ei ole vaihemaakuntakaavan kaavamääräyksissä tarkemmin määritelty. Merkitykseltään seudullista päivittäistavarakaupan suuryksikköä KM-2-alueella ei voi sijoittaa. Merkitykseltään seudullisen päivittäistavarakaupan suuryksikön koon alaraja on Parikkalassa k-m2, joten tätä pienempien päivittäistavaramyymälöiden sijoittaminen asemakaavaalueelle voidaan sallia yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, joten Koirniemeä ei ole yleiskaavassa osoitettu kaupan alueeksi. Parikkalan kunta onkin laatimassa Koirniemeen osayleiskaavaa. Kaavan tarkoituksena on yleiskaavatasolla osoittaa alueelle tilaa vaativa erikoistavarakauppa. Osayleiskaavaluonnos on ollut MRL 62 mukaisesti yleisesti nähtävillä , ja kaavaehdotus asetetaan nähtäville samanaikaisesti Koirniemen asemakaavaluonnoksen kanssa.

6 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5 2. KAUPAN TARJONTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Parikkalan kaupan tarjonta Valtaosa Parikkalan vähittäiskaupan pinta-alasta sijaitsee Parikkalan keskustassa ja Parikkalan keskustan palveluita on kuvattu vaihemaakuntakaavan selvitysten yhteydessä monipuolisiksi. Parikkala on vahva seutukeskus ja keskustassa on palveluita, kuten Tokmanni ja Alko, joita vaikutusalueen pienemmissä kaupan keskittymissä ei ole tarjolla. 3 Kaava-alueella Koirniemessä on tällä hetkellä noin k-m2 tilaa vaativaa kauppaa. Lisäksi kaava-alueen pohjoispuolelta Särkisalmelta löytyy jonkin verran kaupan tarjontaa, kuten ABC-liikenneasema. Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty vähittäiskaupan pinta-ala kerrosneliömetreinä Parikkalan eri keskuksissa toimialoittain vuonna Kaupan tarjonnassa on tapahtunut jonkin verran muutoksia vuoden 2011 jälkeen. Merkittävimpänä muutoksena todettakoon Parikkalan keskustaan avannut S-market vuoden 2013 lopussa, jonka päivittäistavarakaupan pinta-ala on arviolta k-m2 (koko rakennus k- m2, mutta sisältää myös etumyymälöitä ja Alkon) 4. Lisäksi keväällä 2014 on lopettanut K- market, jonka päivittäistavarakaupan pinta-ala oli arviolta k-m2. Kokonaisuutena Parikkalan keskustan osalta päivittäistavarakaupan tarjonta on kuitenkin siis pysynyt pintaalaltaan ennallaan. Pinta-alan nettomuutos on nolla: S-market korvasi vanhan noin k-m2:n myymälän. Näin ollen vuoden 2011 pinta-alajakauma pitää edelleen paikkansa riittävällä tarkkuudella ja Parikkalan keskusta on edelleen kunnan merkittävin kaupan keskittymä. Taulukko 1 Liiketilat Parikkalassa vuonna 2011 (Lähde: Santasalo Ky, ) Päivittäistavarakauppa, k- m2 Tilaa vaativa kauppa, k- m2 Muu erikoiskauppa, k- m2 Vähittäiskauppa yht., k-m2 Palvelut ja muut liiketilat, k- m2 Yhteensä, k-m2 Parikkala Koirniemi Särkisalmi Yhteensä Seuraavalla kartalla (Kuva 2) on esitetty kaava-alueen sijainti likimain ja Parikkalan nykyinen myymäläverkosto. Kartalla on esitetty vain ketjuihin kuuluvat merkittävimmät toimijat ja kartan tarkoituksena on havainnollistaa, että Koirniemen asemakaava-alue sijoittuu noin neljä kilometriä Parikkalan keskustaajamasta pohjoiseen ja noin kaksi kilometriä Särkisalmen kaupallisista palveluista etelään. Parikkalassa toimii kartalla esitettyjen ketjumyymälöiden lisäksi myös ketjuihin kuulumattomia myymälöitä ja palveluita. 3 Ks. esim. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, Vaikutusten arviointi, Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne, Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston hyväksymä, , haettu Lähde: Osuuskauppa Eekoo, haettu Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025, Santasalo Ky

7 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 6 Koirniemen asemakaava-alue Kuva 2 Kaava-alueen sijainti ja ketjuihin kuuluvat myymälät (Pohjakartta Logica/ MML) Vuonna 2010 Parikkalassa oli yhteensä 10 päivittäistavarakaupan toimipaikkaa, jos mukaan lasketaan myös kioskit ja Alko. Em. myymälöiden yhteenlaskettu myynti oli noin 15 miljoonaa euroa vuonna Lisäksi Parikkalassa oli kaksi ns. tavaratalokauppaa, jotka myyvät myös osin päivittäistavaraa. Em. myymälöiden myynti oli yhteensä 3 miljoonaa euroa vuonna 2010, joten euromääräisesti päivittäistavarakaupan osuus jäänee niissä pieneksi. Verrattuna Etelä-Karjalan keskimääräisiin lukuihin, Parikkalan päivittäistavaramyymälöiden myyntiteho /m2 oli hyvä vuonna 2011: myyntitehoindeksi oli 109 eli Parikkalan päivittäistavaramyymälöiden myyntiteho oli 9 % korkeampi kuin maakunnassa keskimäärin. Myyntipinta-alaa Parikkalassa oli tuolloin asukasta kohden 18 % vähemmän kuin maakunnassa keskimäärin ja myynti asukasta kohden oli 10 % vähemmän kuin maakunnassa keskimäärin. 6 Yhteenvetona voidaan todeta, että päivittäistavarakaupan tarjonta ei näyttäisi täysin vastaavan vaikutusalueen kysyntää. Päivittäistavarakaupan tunnusluvuissa on voinut tapahtua pieniä muutoksia viime vuosina, mutta kuten edellä todettiin, päivittäistavarakaupan pinta-ala on pysynyt myymälämuutoksista huolimatta ennallaan. Parikkalassa oli vuonna 2010 neljä tilaa vaativan kaupan myymälää, joiden myynti oli 5 miljoonaa euroa ja muita erikoiskauppoja yhteensä 16, joiden myynti oli 8 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Parikkalan vähittäiskaupan myynti (päivittäistavarakauppa ja erikoistavarakauppa yhteensä) vuonna 2010 oli 32 miljoonaa euroa. 7 Erikoistavarakaupan tarjonnan kattavuutta on arvioitu tarkemmin jäljempänä luvussa 2.3. ostovoiman siirtymien yhteydessä. 6 Etelä-Karjalan kaupan mitoitus ja rakenne vuoteen 2025, Santasalo ky, Etelä-Karjalan kaupan mitoitus ja rakenne vuoteen 2025, Santasalo ky,

8 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupan toimintaympäristön muutokset Parikkalan kaupallinen vaikutusalue muodostuu pääosin Parikkalan kunnasta, mutta lisäksi Parikkalassa asioidaan jonkin verran Rautjärven kunnan alueelta ja Punkaharjun eteläosista. Em. kunnista asiointia kuitenkin suuntautuu Parikkalaan enemmän suurempiin kaupunkeihin Imatralle ja Savonlinnaan. 8 Parikkalan väkiluku on reilut asukasta ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö Parikkalassa vähenee hiljalleen noin -0,4 prosentin vuosivauhdilla ollen vuonna 2030 alle asukasta 9. Seuraavalla kartalla on esitetty väestön sijoittuminen Parikkalassa ja lähialueilla. Kartalta nähdään, että valtaosa Parikkalan väestöstä on sijoittunut nauhamaiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Parikkalan kuntakeskuksen eteläpuolelta Särkisalmelle asti. Tässä selvityksessä arvioitavana oleva Koirniemen alue sijoittuu myös em. asutusvyöhykkeelle. Kuva 3 Väestön sijoittuminen Parikkalassa ja lähialueilla (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta ) Asukkaiden lisäksi Parikkalan kaupan palveluiden kehittämismahdollisuuksiin vaikuttavat myös loma-asukkaiden ja matkailijoiden määrän kehitys. Tilastokeskuksen mukaan Parikkalassa oli vuonna 2011 noin kunnan ulkopuolista kesäasukasta. Parikkalan kesäasukkaiden lukumäärän ennakoidaan pysyvän tulevaisuudessa samalla tasolla 10. Kesäasukkaita merkittävämpi vähittäiskaupan toimintaympäristöön vaikuttava kehitystekijä onkin matkailijoiden ja tilapäisten loma-asukkaiden määrän kehitys. Merkittävin kaupan kehittymiseen vaikuttava tekijä on venäläisten matkailijoiden määrän kehittyminen ja tässä selvityksessä arvioitavana olevan Koirniemen alueen kaupan kaavoitus perustuu pääosin Venäjältä odotettavissa olevaan ostovoiman kasvuun. Koirniemen osalta venäläisten matkailijoiden kasvupotentiaali on huomioitu Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavan ratkaisussa ja perustuu 8 Parikkalan keskustaajaman liikerakennuksen asemakaavan muutos, kaupallisten vaikutusten arviointi, Santasalo ky Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025, Santasalo Ky Ks. Etelä-Karjalan kaupan mitoitus ja rakenne vuoteen 2025, Santasalo ky,

9 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 8 Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymiseen ja viisumivapauteen. Vaihemaakuntakaavan ratkaisun yhteydessä on arvioitu, että venäläisten ostovoima koko Etelä-Karjalan maakunnassa yltäisi vuonna 2025 samalle tasolle maakunnan asukkaiden ostovoiman kanssa. Venäläisen matkailijoiden määrän kehittymisestä on kuitenkin tehty useita erilaisia skenaarioita ja suurimmissa skenaarioissa matkailijoiden ostovoima kaksinkertaistuisi maakunnan asukkaiden ostovoimaan nähden. Tämä vaikuttaa merkittävästi myös tulevaan liiketilatarpeeseen Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Parikkalan vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät vuonna 2010 on esitetty seuraavassa taulukossa 2. Vähittäiskaupan ostovoima vuonna 2010 oli kaikkiaan 39 miljoonaa euroa. Kaupan ja palveluiden yhteenlaskettu ostovoima oli yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Verrattaessa ostovoimaa kaupan myyntiin havaitaan, että Parikkalasta virtaa ostovoimaa ulos. Kaikkiaan vähittäiskaupan ostovoiman ulosvirtaus oli vuonna 2010 noin 7,8 miljoonaa euroa, eli noin 20 % kunnan ostovoimasta virtaa ulos. Päivittäistavarakaupan osalta ulosvirtaus oli 0,9 miljoonaa euroa eli vain noin 5 % päivittäistavarakaupan ostovoimasta. Toisin sanoen Parikkala on lähes omavarainen päivittäistavarakaupan tarjonnan osalta. Tilaa vaativan kaupan osalta ulosvirtaus oli 2,6 miljoonaa euroa eli reilut 32 % ostovoimasta ja muun erikoiskaupan osalta 4,3 miljoonaa euroa eli noin 31 % ostovoimasta. Parikkalasta virtaa ulos runsaasti erikoistavarakaupan ostovoimaa. Taulukko 2 Vähittäiskaupan ostovoima ja ostovoiman siirtymät vuonna 2010 (Lähde: Santasalo ky, ) Toimiala Ostovoima, milj. Siirtymä, milj. Osuus ostovoimasta % Päivittäistavarakauppa, 17-0,9-5 % ml. Alko Tilaa vaativa kauppa 8-2,6-32 % Muu erikoiskauppa 14-4,3-31 % Vähittäiskauppa 39-7, 8-20 % yhteensä Autokaupat ja 18 huoltamot Ravintolat 3 Kauppa ja palvelut yhteensä Liiketilan lisätarve Ostovoiman kasvun perusteella voidaan arvioida liiketilaan lisätarvetta. Ostovoiman kasvu perustuu edellä esitettyihin väestön, kesäasukkaiden ja matkailijoiden määrän kasvuun ja kulutukseen kasvuun. Parikkalan lisäliiketilantarvetta on arvioitu aikaisemmissa selvityksissä seuraavasti: Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavan yhteydessä tehdyssä maakunnan kaupan palveluverkkoselvityksessä Parikkalan lisäliiketilantarpeeksi päivittäistavarakaupan osalta vuoteen 2025 mennessä on arvioitu 300 k-m2, tilaa vievän kaupan osalta k-m2 ja muun erikoistavarakaupan osalta k-m2. Vähittäiskaupan lisäliiketilantarve on näin ollen yhteensä k-m2. Lisäksi selvityksessä on arvioitu kaupallisten palveluiden osalta lisäliiketilantarvetta 400 k-m2. Em. luvuissa on huomioitu vain kunnan asukkaiden ostovoima ja ulkomaakuntalaisten loma-asukkaiden ostovoima. Venäläisten matkailijoiden tuomaa potentiaalista lisäliiketilantarvetta ei ole huomioitu em. luvuissa ja venäläisten matkailijoiden tuomaa lisäliiketilantarvetta ei ole selvityksessä esitetty kunnittain. Selvityksessä on kuitenkin lopulta päädytty Parikkalan osalta huomattavasti em. lisäliiketilantarvetta suurempiin mitoitussuosituksiin huomioiden venäläisten matkailijoiden tuoman lisäpotentiaalin. Tässä 11 Etelä-Karjalan kaupan mitoitus ja rakenne vuoteen 2025, Santasalo ky, Etelä-Karjalan kaupan mitoitus ja rakenne vuoteen 2025, Santasalo ky,

10 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 9 selvityksessä käsiteltävän Koirniemen vähittäiskaupan suuryksiköiden kokonaismitoitussuositus on k-m2, josta k-m2 tilaa vievää kauppaa ja k-m2 matkailijoita palvelevaa vähittäiskauppaa. Parikkalan keskustan vähittäiskaupan suuryksiköiden kokonaismitoitus taas k-m2. 13 Parikkalan keskustaajaman liikerakennuksen asemakaavan vaikutusten arvioinnissa Parikkalan lisäliiketilantarpeen arvioinnissa on huomioitu Parikkalan oman kunnan asukkaiden ja lomaasukkaiden lisäksi Punkaharjulta ja Rautjärveltä Parikkalaan suuntautuva ostovoima. Parikkalan päivittäistavarakaupan lisäliiketilantarpeeksi vuoteen 2020 mennessä on näin arvioitu k-m2, tilaa vievän kaupan k-2 ja muun erikoiskaupan k-m2. Vähittäiskaupan lisäliiketilantarve vuoteen 2020 mennessä siis yhteensä k-m2. Lisäksi autokaupan ja huoltamoiden lisäliiketilantarpeeksi on arvioitu k-m2, ravintoloiden k-m2 ja kaupallisten palveluiden k-m2. 14 Lisäliiketilatarpeen minimi- ja maksimilaskelmat on esitetty seuraavissa taulukoissa: Taulukko 3 Minimitarve, Parikkalan lisäliiketila vuoteen 2020, k-m2 (Lähde: Santasalo ky, ) Kohderyhmä Ptkauppa, ml. Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yht. Autokaupat ja huoltamot Ravintolat Kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yht. Asukkaat (Parikkala) Asukkaat (Punkaharju ja Rautjärvi) Loma-asukkaat Yhteensä Taulukko 4 Maksimitarve, Parikkalan lisäliiketila vuoteen 2020, k-m2 (Lähde: Santasalo ky, ) Kohderyhmä Ptkauppa, ml. Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yht. Autokaupat ja huoltamot Ravintolat Kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yht. Asukkaat (Parikkala) Asukkaat (Punkaharju ja Rautjärvi) Loma-asukkaat Yhteensä Etelä-Karjalan kaupan mitoitus ja rakenne vuoteen 2025, Santasalo ky, Parikkalan keskustaajaman liikerakennuksen asemakaavan muutos, kaupallisten vaikutusten arviointi, Santasalo ky

11 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1 Vaikutukset päivittäistavarakauppaan Päivittäistavarakaupan tarjonnan osalta Parikkalan on todettu olevan lähes omavarainen vain 5 prosentin ostovoiman ulosvirtauksella. Edellä kuitenkin todettiin myös, että päivittäistavarakaupan tarjonta ei täysin vastaa kysyntää huomioiden asukaskohtainen myyntipinta-ala ja neliömyyntiteho vuonna Parikkalan S-market on laajentanut em. ajankohdan jälkeen ja K-market on lopettanut. Näin ollen päivittäistavarakaupan pinta-ala on pysynyt ennallaan, vaikkakin päivittäistavarakaupan valikoimien ja kilpailutilanteen osalta tarjonnassa on tapahtunut muutoksia. S-marketin laajennus on mahdollistanut laajemman tavaravalikoiman ja parantanut näin ollen tarjontaa. K-marketin lopettaminen taas osaltaan supisti valikoimia ja ennen kaikkea heikensi päivittäistavarakaupan kilpailua alueella. Nyt arvioitavana oleva Koirniemen asemakaava mahdollistaisi k-m2 uutta päivittäistavarakaupan pinta-alaa, mikä toteutuessaan edelleen laajentaisi päivittäistavarakaupan valikoimia Parikkalassa ja ennen kaikkea lisäisi kilpailua. Verrattaessa Koirniemen asemakaavan mahdollistamaa päivittäistavarakaupan pinta-alaa Parikkalan laskennalliseen lisäliiketilantarpeeseen, voidaan todeta, että Koirniemen asemakaava ylittää Parikkalan laskennallisen lisäliiketilatarpeen. Päivittäistavarakaupan lisäliiketilantarve on selvityksestä riippuen korkeintaan 600 k-m2 vuoteen 2020 mennessä perustuen vaikutusalueen asukkaiden ja vakituisten loma-asukkaiden ostovoimaan. Lisäliiketilantarvelaskelmat on tehty ennen S-marketin laajennusta, mutta kuten edellä on jo todettu, K-marketin sulkeutumisen jälkeen Parikkalan päivittäistavarakaupan pinta-ala on pysynyt ennallaan ja em. laskelmat ovat näin ollen edelleen käyttökelpoisia. Toteutuessaan Koirniemen asemakaavan mahdollistama päivittäistavarakaupan pinta-ala lähes kaksinkertaistaisi Parikkalan nykyisen päivittäistavarakaupan pinta-alan (4 200 k-m2). Koirniemen asemakaavan mahdollistama päivittäistavarakaupan lisäpinta-ala on merkittävä suhteessa nykyiseen pinta-alaan ja laskennalliseen lisäliiketilantarpeeseen. Näin ollen ei voida yksiselitteistä todeta, etteikö Koirniemen asemakaavamuutoksella saattaisi olla vaikutuksia Parikkalan nykyisiin päivittäistavarakaupan toimijoihin. Todennäköisesti kuitenkin vaikutukset Parikkalan keskustan päivittäistavarakaupan tarjontaan jäävät vähäisiksi huomioiden muutaman kilometrin etäisyyden Koirniemen ja keskustan välillä. Todennäköisemmin vaikutukset kohdistuvat Särkisalmen palveluihin. Seuraavalla kartalla (Kuva 4) on havainnollistettu päivittäistavarakaupan nykyisen tarjonnan vaikutusalueita asiointitodennäköisyysmallinnuksen avulla. Mallinnus perustuu ns. Huffin vetovoimamalliin, jossa ihmiset asioivat tietyssä keskuksessa sitä todennäköisemmin, mitä lähempänä ja mitä vetovoimaisempi keskus on. Vetovoimamalli ottaa huomioon ajoaikaetäisyyden (minuuttia, ruuhka-ajan ulkopuolella) henkilön kotoa tiettyyn keskukseen ja vastaavasti myös kaikkiin muihin keskuksiin. Ajoaikaetäisyyden lisäksi malli huomioi keskuskohtaisen ns. houkuttelevuustekijän, joka näissä tarkasteluissa on ollut keskuksen pintaala. Mallinnuksessa Parikkalan osalta on huomioitu keskuksina Parikkalan nykyinen keskusta ja Särkisalmi, joiden nykyinen pinta-ala on huomioitu taulukossa 1 esitetyn mukaisesti. Kilpailevina keskuksina on huomioitu lähimmät muut vastaavankokoiset keskukset sekä seudun pääasiointipaikat, kuten Imatra ja Lappeenranta. Mallinnus ei luonnollisesti huomioi esimerkiksi työmatkan varrella tapahtuvaa tai muuta satunnaista asiointia, mutta se kuvaa melko hyvin todennäköisyyttä asioida tietyssä keskuksessa. Kodin sijainti on oleellinen tekijä ostopaikan valinnassa, sillä vaikkei kauppaan lähdettäisikään kotoa, sieltä palataan yleensä kotiin. Huomioitavaa on myös se, ettei mallinnus myöskään huomioi myymäläkonseptien välisiä eroja. Kuvasta 4 nähdään, että Koirniemen alue jää Parikkalan keskustan ja Särkisalmen nykyisten vaikutusalueiden väliin ja Koirniemen lähialueilta asioidaan molemmissa em. keskuksissa.

12 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 11 Mallinnuksen mukaan Koirniemen lähialueiden asukkaiden päivittäistavarakaupan asiointimatkoista noin puolet suuntautuu keskustaajamaan ja puolet vastaavasti Särkisalmelle. Kuva 4 Päivittäistavarakaupan keskittymien vaikutusalueet Seuraavalla kartalla (Kuva 5) on esitetty Koirniemen asemakaavan mahdollistaman k-m2 päivittäistavarakaupan vaikutusalue. Mallinnus ei ota kantaa siihen, minkäkokoisina ja millä konsepteilla toimivina myymälöinä em. pinta-ala toteutuu vaan tässä on arvioitu ainoastaan keskuskohtaisia kokonaispinta-aloja ja kaavan mahdollistamaa maksimipinta-alaa. Käytännössä vaikutusalue ja vaikutukset muihin päivittäistavarakaupan keskittymiin riippuvat osin Koirniemeen toteutuvasta myymäläkoosta: yhden k-m2:n myymälän vaikutukset ovat suuremmat kuin usean pienemmän myymälän. Kartalta 5 nähdään, että Koirniemen vaikutusalueesta muodostuu päivittäistavarakaupan osalta todennäköisesti kuitenkin varsin paikallinen ja suurin osa asioinneista tulee lähialueelta keskustaajaman ja Särkisalmen väliltä. Vaikutukset ovat todennäköisesti suhteellisesti suuremmat Särkisalmen päivittäistavarakaupan palveluihin kuin Parikkalan keskustaajamaan. Kartalta nähdään, että Särkisalmen länsi- ja koillispuolelta asioidaan Koirniemessä noin prosentin todennäköisyydellä. Särkisalmen päivittäistavarakaupan tarjonta on Koirniemen asemakaavan mahdollistamaa pinta-alaa vähäisempi, joten Koirniemen mittavampi tarjonta muodostuu todennäköisesti vetovoimaisemmaksi. Todettakoon tässä yhteydessä lisäksi, että Särkisalmen päivittäistavarakaupan tarjonta koostuu pääosin liikenneasemien yhteydessä toimivista päivittäistavarakaupan myymälöistä, jotka toimivat yleensä muutenkin täydennysostopaikkoina.

13 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 12 Kuva 5 Koirniemen todennäköinen päivittäistavarakaupan vaikutusalue Seuraavassa kaaviossa (Kuva 6) on vielä esitetty päivittäistavarakaupan asiointien ja matkatuotoksen muutos Koirniemen mahdollistaman asemakaavamuutoksen toteuduttua asiointitodennäköisyysmallinnuksen mukaan. Tässä on oletettu, että muissa kaupan keskittymissä ei tapahdu muutoksia. Taulukosta nähdään, että Parikkalan keskustaajama menettää todennäköisesti noin 19 prosenttia nykyisistä asioinneista ja Särkisalmi lähes 30 prosenttia nykyisistä asioinneista Koirniemelle. Mallinnus ei kuitenkaan ota huomioon Särkisalmen mahdollista satunnaista asiakaskuntaa valtatien ohiajavan liikenteen osalta, mikä osaltaan parantaa Särkisalmen toimintaedellytyksiä. Muihin vaikutusalueen keskuksiin kohdistuvat vaikutukset ovat marginaalisia ja vain muutaman prosentin luokkaa. Koska asiakkaat suuntautuvat Koirniemeen sen lähialueilta, kaiken kaikkiaan asiointimatkat lyhenevät ja matkatuotos pienenee kokonaisuutena arviolta noin prosentin verran asiointimäärien pysyessä kokonaisuutena ennallaan. Todettakoon vielä, että tässä esitettyjä lukuja tulee käsitellä suuntaa-antavina eikä esimerkiksi matkatuotosten osalta ole tehty tarkempaa liikenteellistä mallintamista vaan ne perustuvat yksinomaan asiointitodennäköisyyteen ja keskuksen ja asiakkaiden asuinpaikan väliseen etäisyyteen. Kaava-alue sijoittuu kuitenkin liikenteellisesti hyvin saavutettavaan paikkaan, josta on mahdollista hakea kattavasti päivittäistavarakaupan palveluita. Päivittäistavarakaupassa asiointimatkat eivät tyypillisesti kasva kovin suureksi, vaan ostokset pyritään tekemään läheltä kotia. Asiointitodennäköisyys-mallinnuksen antamia tuloksia voidaan pitää maksimivaikutuksina (ns. worst-case scenario) ja vaikutukset voivat jäädä tässä esitettyä vähäisemmiksi riippuen esimerkiksi toimenpiteistä, joilla nykyiset kaupan toimijat vastaavat lisääntyneeseen kilpailuun.

14 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Asiointien ja matkatuotoksen muutos Koirniemen kaupan toteuduttua Asiointien muutos (indeksi, perustilanne = 100) Matkatuotosmuutos (indeksi, perustilanne = 100) Kuva 6 Koirniemen asemakaavan toteutumisen vaikutukset keskusten asiakaspohjaan ja matkatuotoksiin asiointitodennäköisyysmallinnuksen mukaisesti Yhteenvetona edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Koirniemen asemakaavan mahdollistamalla päivittäistavarakaupalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Parikkalan keskustaajaman kaupallisten palveluiden kehittämiseen päivittäistavarakaupan osalta ja suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehittymistä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset. Arvio perustuu pääosin asiointitodennäköisyysmallinnuksen antamiin tuloksiin. Em. mallinnusta käytetään yleisesti päivittäistavarakaupan alalla investointipäätösten yhteydessä tulevien markkinaosuuksien arvioimiseen suuntaa-antavasti Päivittäistavarakaupan maksimimitoitus Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa merkitykseltään seudullisen päivittäistavarakaupan suuryksikön koon alarajaksi Parikkalassa on määritelty k-m² ja tämä on myös Koirniemen päivittäistavarakaupan maksimimitoitus vaihemaakuntakaavan mukaisesti. Rajaus on perusteltu huomioiden Parikkalan nykyisen päivittäistavarakaupan pinta-alan ja liiketilan lisätarpeen. Parikkalan keskustaajaman nykyinen päivittäistavarakaupan pinta-ala on noin k-m². Mikäli keskustan ulkopuolelle sijoittuu päivittäistavarakaupan pinta-alaa keskustan tarjontaa enemmän, muodostuu keskustan ulkopuolisesta suuremmasta keskittymästä todennäköisesti vetovoimaisempi keskittymä. Tällä on haitallisia vaikutuksia keskustaajaman nykyisten toimijoiden toimintaedellytyksiin ja keskustan kehittämisedellytyksiin. Mikäli päivittäistavarakaupan pinta-ala Koirniemessä kasvaisi nyt esitettyä k-m²:ä suuremmaksi, kohdistuvat vaikutukset kuitenkin edelleen pääosin Parikkalan keskustaajamaan ja Särkisalmen kaupan palveluihin. Varsinaiset seudulliset vaikutukset muiden lähiseudun kuntien päivittäistavarakaupan tarjontaan ja kehittämisedellytyksiin jäävät vähäisiksi. Päivittäistavarakaupassa asiointitiheys on suuri, joten asiointimatkat eivät tyypillisesti kasva yhtä pitkiksi kuin erikoistavarakaupassa vaan ostokset tehdään mieluummin lähellä kotia. Edellä asiointitodennäköisyysmallinnuksen yhteydessä nähtiin, että k-m²:n sijoittaminen Koirniemen alueelle vähentäisi seudun muiden keskusten asiointeja suurimmillaan kahdeksan prosenttia Kiteen osalta ja viisi prosenttia Punkaharjun osalta. Mikäli Koirniemen päivittäistavarakaupan pinta-ala kuitenkin esimerkiksi tuplaantuisi k-m²:n, vaikutukset seudun muihin keskuksiin jäävät edelleen vähäisiksi. Suurimmat seudulliset vaikutukset kohdistuisivat Kiteeseen, noin 12 prosenttia, ja noin kahdeksan prosentin vaikutus Punkaharjuun

15 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 14 vetovoimamallinnuksen mukaan. Samanaikaisesti vaikutus Parikkalan keskustaajamaan ja Särkisalmeen olisi kuitenkin moninkertainen. Suositeltava päivittäistavarakaupan maksimitoitus Koirniemessä on vaihemaakuntakaavan mukainen merkitykseltään seudullisen päivittäistavarakaupan suuryksikön koon alaraja k- m². Suositus maksimitoituksesta perustuu ennen kaikkea Parikkalan keskustaajaman toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamiseen eikä niinkään mahdollisiin seudullisiin vaikutuksiin. Kuten edellä on jo todettu, Koirniemen vaikutukset muihin päivittäistavarakaupan keskittymiin riippuvat osin kuitenkin Koirniemeen toteutuvasta myymäläkoosta. Yhden k-m²:n myymälän vaikutukset ovat suuremmat kuin usean pienemmän myymälän. Päivittäistavarakaupassa kahden samankokoisen myymälän perustuotevalikoima on hyvin samankaltainen eri konsepteista huolimatta, joten kahden pienemmän myymälän vetovoima ei ole yhtä suuri kuin yhden suuren myymälän. Suuressa myymälässä tuotevalikoima olisi laajempi kuin kahdessa em. myymälässä yhteensä. Näin ollen, mikäli Koirniemen päivittäistavarakaupan ratkaisu toteutuu useamman päivittäistavarakaupan muodostamana myymäläkeskittymänä, voidaan em. maksimitoituksesta perustellusti poiketa ylöspäin vähäisessä määrin ilman, että haitalliset vaikutukset lisääntyvät. Arviolta noin 30 prosentin poikkeama ylöspäin on vielä hyväksyttävissä ilman, että haitalliset vaikutukset lisääntyvät eli myymäläkeskittymän suositeltava maksimimitoitus korkeintaan k-m². Tällöin kuitenkin yksittäisten myymälöiden maksimikoko tulisi rajoittaa alle vähittäiskaupan suuryksikön eli alle k-m². 3.2 Vaikutukset erikoistavarakauppaan Erikoistavarakaupassa Parikkalan tarjonta on kohtuullinen huomioiden Parikkalan väestöpohjan. Parikkalasta kuitenkin virtaa noin 30 % erikoistavarakaupan ostovoimasta muualle alueen suurempiin keskuksiin. Erikoistavarakaupan osalta lisäliiketilantarvetta on edellä esitetyn mukaisesti selvityksestä riippuen tilaa vievän kaupan osalta maksimissaan k-m2 ja muun erikoistavarakaupan osalta maksimissaan k-m2 vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi autokaupan ja huoltamoiden lisäliiketilantarpeeksi on arvioitu maksimissaan k-m2, ravintoloiden 200 k-m2 ja kaupallisten palveluiden 600 k-m2 vuoteen 2020 mennessä. Em. luvuissa on huomioitu vain asukkaiden ja vakituisten loma-asukkaiden aiheuttama tilantarve. Kaava-alueelle nyt asemakaavassa esitetty erikoistavarakaupan pinta-ala ylittää em. tilantarpeen huomattavasti. Kaava-alueen asemakaavan ratkaisua onkin perusteltu Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan ratkaisulla ja selvityksillä. Alueen mitoitus perustuu pääasiassa Venäjältä odotettavissa olevaan ostovoimaan, mutta osin myös vaikutusalueeseen kuuluvien lähitaajamien ostopotentiaaliin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osalta. Vaihemaakuntakaavan yhteydessä on arvioitu erikoistavarakaupan vaikutuksia. Arvioitu kaavan sisältö vastaa nykyistä asemakaavaa ja on seuraavanlainen: merkitykseltään seudullinen paljon tilaa vaativa vähittäiskaupan suuryksikköalue, yhteensä k-m2, josta k-m2 tilaa vievää kauppaa ja k-m2 matkailua palvelevaa kauppaa. Kaupallisten vaikutusten osalta vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin keskeiset johtopäätökset ovat seuraavanlaisia 15 : Koirniemeen tarkoitetut kaupalliset palvelut eivät sovellu keskustaan vaan Koirniemeen sijoittuva kauppa vaatii laajat rakentamisalueet ja pysäköintialueet. Nyt keskustassa sijaitsevilla pienillä rautakaupoilla ei ole kehittämismahdollisuuksia. Koirniemen alueen kehittäminen ei vaikuta keskustan palveluihin. Keskustassa on muun muassa Tokmanni, uusi S market ja Alko, joilla on pysyvä asiakaskunta laajalta Parikkalan seudun alueelta sekä läheisiltä uusilta vaihemaakuntakaavan taajama-alueilta. 15 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, Vaikutusten arviointi, Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne, Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston hyväksymä, , haettu

16 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 15 Kaupalliset palvelut parantavat huomattavasti lähialueen asutuksen kaupallisia palveluita. Koirniemen alueella ei asioida päivittäin. Mikäli alueelle sijoittuu lähituotantoa ja leipomotuotteita, asiointia voi olla vähäisessä määrin myös useamman kerran viikossa. ABC:llä ja Parikkalan keskustan kauppapalveluissa asioivat seudun asiakkaat Parikkalan ulkopuolelta ovat Koirniemen alueen potentiaalisia asiakkaita. Koirniemen tuleva kaupallinen kehittyminen palvelee Parikkalan seutua laajemmallakin säteellä tuoden palveluja lähemmäs asukkaita. Nyt kyseisiä palveluja haetaan kauempaa Savonlinnasta ja Imatralta. Alueen asukkaille sekä maaseudun asukkaille asiointimatkat lyhenevät. Parikkalan seudun palvelutarjonnassa on puutteita, jonka vuoksi asiointimatkat ovat olleet pitkiä. Monipuoliset palvelut saadaan lähelle seudun asutusta ja loma-asutusta. Matkailijoille ja ohikulkijoille sijainti on hyvä, se ei pidennä asiointimatkoja sijaintinsa vuoksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa Koirniemen alueen kaupallisten palvelujen merkittävän kehittymisen ja tätä kautta osaltaan venäläisen ostovoiman ohjaamiseen Parikkalaan. Myös ympärystaajamien ostovoimasta pieniosa kuluu tämän jälkeen Koirniemeen. Laadittujen selvitysten perusteella oletettavaa on, että venäläisten ostosmatkailu edelleen kasvaa ja Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymisen myötä (vuoteen 2018 tai viimeistään vuoteen 2020 mennessä) venäläisten ostovoimaa voidaan merkittävässä määrin hyödyntää myös Parikkalassa. Yhteenvetona edellä esitetyn valossa voidaan todeta, että Koirniemen erikoiskaupan palveluilla on seudullista merkitystä, mutta niiden ei katsota vaikuttavan Parikkalan keskustataajaman erikoiskaupan palveluiden kehittymiseen, koska Koirniemeen sijoittuvalla kaupalla ei ole kehittymismahdollisuuksia keskustaajamassa. Seudulla on puutteita erikoiskaupan tarjonnassa, mistä Parikkalastakin ulosvirtaava erikoiskaupan ostovoima kertoo. Koirniemen erikoiskaupan tarjonta parantaa näin ollen palveluita huomattavasti ja asiointimatkat lyhenevät, koska osa mm. Imatralle ja Savonlinnaan suuntautuvasta asioinnista voi suuntautua nyt asukkaita lähemmäksi Koirniemeen. Kaavaratkaisu myös mahdollistaa venäläisten ostovoimasta hyötymisen ja venäläisten ostosmatkailun kasvua pidetään todennäköisenä myös Parikkalassa rajanylityspaikan kehittymisen takia. Vaihemaakuntakaavaratkaisun vaikutusten arvioinnissa on todettu, että mikäli alueelle sijoittuu leipomo- ja lähialueen tuotteita, voi asiointitiheys Koirniemeen kasvaa. Tilanteessa jossa Koirniemen alueelle sijoittuu myös keskustahakuisia erikoiskaupan ja/tai muiden palveluiden toimintoja piileekin todennäköisin vaara sille, että Koirniemen kaava-alueen kehityksellä on merkittäviä vaikutuksia Parikkalan keskustaajaman palveluille. Matkailua palvelevan kaupan sisältöä ei ole asemakaavassa tarkemmin määritetty ja Koirniemen kaupan kokonaismitoitus ylittää reilusti Parikkalan vaikutusalueen asukkaiden ja vakituisten loma-asukkaiden ostovoimaan perustuvan liiketilan lisätarpeen. Koirniemen kaupan mitoitus kokonaisuutena on myös yli kolminkertainen Parikkalan kunnan nykyiseen kaupan pinta-alaan nähden. Näin ollen, mikäli kaavan mahdollistama erikoiskaupan määrä toteutuu Koirniemen alueelle, saattaa sillä olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia Parikkalan keskustaajaman erikoistavarakaupan tarjontaan. Erityisesti haitallisia vaikutuksia saattaa ilmaantua, mikäli matkailua palveleva kauppa käsittää myös perinteisesti keskustahakuisia toimialoja. Tarkkojen toimialarajojen määritteleminen osana kaavaratkaisua on haasteellista huomioiden kaupan konseptien viimeaikaisen kehittymisen: toimialarajat ovat hämärtyneet ja esimerkiksi tilaa vievän kaupan piiriin kuuluvissa rautakaupoissa myydään myös perinteisesti

17 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 16 keskustahakuisia sisustustarvikkeita, minkä lisäksi niiden yhteydessä saattaa toimia lounasravintola ja kahvila. Kauppa sekoittuu entistä voimakkaammin palveluiden, ravintoloiden ja viihteen eri konseptien kanssa. Varsinkin pienillä markkina-alueilla myymälän laaja lajitelma on sen toimintaa tukeva ilmiö: eri tuoteryhmät ja niiden kausivaihtelut mahdollistavat kannattavan yritystoiminnan. Sen sijaan pienille, vain kapeaan sektoriin keskittyville erikoiskaupoille markkinoita ei välttämättä riitä. Päivittäistavarakaupan sijoittuminen samalle Koirniemen kaava-alueelle luo paremmat toimintaedellytykset myös tilaa vievän erikoiskaupan toimijoille. Päivittäistavarakaupoissa asioidaan useammin kuin erikoistavarakaupoissa, joten ne toimivat alueen ankkurimyymälöinä ja tuovat alueelle vilkkaat asiointivirrat. Tämä parantaa erikoiskaupan toimintaedellytyksiä ja tarjontaa mahdollisesti siinä määrin, että ostovoiman ulosvirtaus kunnasta pienenee. Yhteenvetona edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Koirniemen asemakaavan mahdollistamalla tilaa vievällä kaupalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Parikkalan keskustaajaman kaupallisten palveluiden kehittämiseen. Matkailua palvelevalla kaupalla saattaa olla vaikutuksia Parikkalan keskustaajaman palveluihin, mikäli matkailua palveleva kauppa käsittää merkittävässä määrin keskustahakuista erikoiskauppaa ja palveluita. Kuitenkin kokonaisuutena suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehittymistä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset myös erikoistavarakaupan osalta ja toteutuessaan Koirniemi pienentää erikoiskaupan ostovoiman ulosvirtausta Parikkalasta ja lähialueilta Tilaa vievän kaupan maksimitoitus Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa merkitykseltään seudullisen tilaa vievän kaupan suuryksikön koon alarajaksi Parikkalassa on määritelty k-m². Koirniemeen osoitettu tilaa vievän erikoistavarakaupan mitoitus on kuitenkin huomattavasti suurempi, koska alueelle on osoitettu seudullinen, paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköalue. Vaihemaakuntakaavan suuryksikön koon alaraja vaikuttaa melko tiukalta huomioiden vastaavan, päivittäistavarakaupalle asetetun suuremman alarajan (3 000 k-m²). Tilaa vievän kaupan ostovoiman ulosvirtaus, mitoitus nykytilanteessa ja tilantarve Parikkalassa ovat suuremmat kuin päivittäistavarakaupan osalta. Tästä näkökulmasta, päivittäistavarakauppaan verrattuna, tilaa vievän kaupan suuryksikön koon alarajan tulisi olla päivittäistavarakauppaan nähden suurempi. Tilaa vievän kaupan tilantarve on nimensä mukaisesti suurempi, mistä kertoo esimerkiksi tilaa vievän kaupan alhaisempi neliömyyntiteho päivittäistavarakauppaan verrattuna. Parikkalassa sijaitsee tällä hetkellä noin k-m² tilaa vievää kauppaa keskustaajamassa, Koirniemellä ja Särkisalmella yhteensä. Tilaa vievän kaupan lisäliiketilantarvetta on maksimissaan k-m² ja lisäksi autokaupan ja huoltamoiden osalta maksimissaan k- m² vuoteen 2020 mennessä eli yhteensä k-m². Edellä on myös todettu, että tilaa vievällä kaupalla ei ole kehittymisedellytyksiä Parikkalan keskustaajamassa. Mikäli Koirniemen tilaa vievä kauppa ei toteutuisi kaavaehdotuksen mukaisesti seudullisesti merkittävänä, voidaan kaavassa perustellusti poiketa ylöspäin seudullisesti merkittävän tilaa vievän kaupan suuryksikön koon alarajasta ilman, että tällä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaajaman tai seudun muiden kaupallisten keskittymien kehittämisedellytyksiin. Mikäli tilaa vievä kauppa rajoitetaan Koirniemen alueella k-m²:n, mahdollistaa tämä käytännössä vain yhden uuden toimijan sijoittumisen alueelle. Tällöin mitoitus on myös vähemmän kuin tilaa vievän kaupan ja autokaupan lisätilantarve yhteensä. Tilaa vievän kaupan osalta asemakaavan selostuksessa viitataan Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti myös moottoriajoneuvojen kauppaan (eli autokauppaan). Näin ollen myös autokaupan mitoitus tulisi huomioida Koirniemen maksimitoituksen määrittelyssä.

18 Koirniemi, Parikkala Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 17 Tarkkaa pinta-alarajaa Koirniemen maksimitoitukselle tilaa vievän kaupan osalta on haastavaa määritellä, koska vaikutukset riippuvat pitkälti myös siitä, mitä toimialoja alueelle tilaa vievän kaupan sisältä toteutuu. Vaikutukset ovat erilaiset, mikäli alueelle toteutuu useita eri toimialoja tilaa vievän kaupan sisältä, tai mikäli alueelle toteutuu yhden toimialan klusteri. Todennäköisesti alueelle toteutuu kuitenkin useita eri toimialoja huomioiden vaikutusalueen rajallinen ostovoima: paikallisen ostovoiman varaan ei voi rakentaa vahvaa yhden toimialan (kuten esimerkiksi outletkaupan) klusteria. Mikäli Koirniemen tilaa vievä kauppa ei toteudu seudullisesti merkittävänä ja alueelle toteutuu em. oletuksen mukaisesti useammasta myymälästä muodostuva useita tilaa vievän kaupan toimialoja (ml. autokauppa) sisältävä myymäläkeskittymä, voidaan vaihemaakuntakaavan mukaisesta tilaa vievän kaupan suuryksikön koon alarajasta poiketa siten, että vähintään lisäliiketilatarpeen mukainen pinta-ala on mahdollinen (3 400 k-m²). Kilpailun ja alueen todellisten kehittämismahdollisuuksien varmistamiseksi poikkeama tulisi olla arviolta vähintään k-m², mikä mahdollistaisi jo useamman myymälän sijoittumisen alueelle. Yksittäisten myymälöiden maksimikoko tulisi rajoittaa korkeintaan vähittäiskaupan suuryksikön kokoiseksi eli korkeintaan k-m². Mikäli toimialoja halutaan mahdollistaa alueella useampia (Ympäristöministeriönkin suosituksessa eri toimialoja on mainittu laskutavasta riippuen yli 10), voi myymäläkeskittymän maksimitoitus olla tarpeen asettaa vielä tätäkin suuremmaksi, arviolta k-m².

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI

Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2013 IMATRAN KAUPUNKI Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1 50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta

Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta Lausunto UUDELY/12124/2017 24.1.2018 Julkinen Lohjan kaupunki PL 71 08101 LOHJA kaavapalaute@lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 27.11.2017 Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Autokeitaan alueen mitoitus 19.6.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Kaupan kehittäminen Forssassa... 7 3.1. Autokeitaan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) SAVITAIPALEEN KUNTA SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Aloite ja suunnittelualue Osallistumis-

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMA- LAN KAAVA-ALUEET

KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMA- LAN KAAVA-ALUEET Vastaanottaja Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 26.5.2015 KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMA- LAN KAAVA-ALUEET KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMALAN KAAVA-ALUEET

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 5. 5.

Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 5. 5. Parikkalan kunta Koirniemen asemakaava 17.12.2014 Kaavaluonnos oli nähtävillä 26.6.2014 28.7.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin 7 lausuntoa ja 2 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan niihin

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Jämijärven kunta 8-1. Kauppa

Jämijärven kunta 8-1. Kauppa 7. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 1 aineisto (MH 22.1.2018) lausunnoilla 29.3.2018 asti KAUPPA / lausuntojen lyhennelmät ja laaditut vastineet Lyhenne lausunnon aiheesta 8 8-1 Jämijärven

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe uudelleen nähtävillä olleesseen ehdotukseen

Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe uudelleen nähtävillä olleesseen ehdotukseen TEKNISET PALVELUT Kaavoitus 2. ehdotusvaiheen palaute Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe uudelleen nähtävillä olleesseen ehdotukseen KESKUSTA / RISTISUO

Lisätiedot

Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 4. 5.

Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 4. 5. Parikkalan kunta Koirniemen osayleiskaava 17.12.2014 Kaavaehdotus oli nähtävillä 26.6.2014 28.7.2014. Kaavaehdotuksesta saatiin 7 lausuntoa ja 1 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen 20.11.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilan lisätarve Kanta-Hämeessä... 4 3. Kaupan

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34588 Loppuraportti 1 (22) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Heinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi

Heinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi Heinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava 2030 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Osayleiskaavan kaupan alueet... 4 3. Kaupan nykytila

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ 29.8.2013 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen ASIAKOHTA 4. Maakuntakaavatyön tilannekatsaus Periaatelinjaukset ovat tarpeellisia: Ehdotuksen laatimisen takia Tarvittavat

Lisätiedot

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33315 Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot