Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Transkriptio

1 Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2

3 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan nykytilasta sekä kehittymismahdollisuuksista Työssä hyödynnetään Oy Luotsaamo Ab tekemää Kemiön keskustan kaupallisten toimintojen nykyinen sijoittuminen ja tulevaisuuden tilantarpeet Salon kaupunki teettämää Salon kaupallista selvitystä Tilastokeskuksen väestö- ja toimipaikkatilastoja AC Nielsenin päivittäistavarakaupparekisteriä. kesämökkibarometri, Kemiönsaaren kehityskuva (2012) ja Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotus (2010) Nykytilaa kuvataan kuvaamalla alueen kaupan kehittymiseen vaikuttava suunnittelutilanne ja kaupan nykytila sekä väestö- ja työpaikkatilastoilla Kehittymismahdollisuuksia kuvaamaan tähän selvitykseen on valittu kulutuksen kehittyminen, ostovoiman kehittyminen ja laskennallisen lisäliiketilatarpeen selvittäminen Kaupallisista palveluista on lisäksi tehty karttaesitys Kemiönsaaren kaupan nykytilaan ja kehittämistarpeita tuodaan esiin myös kaupan toimijoiden haastatteluilla. 3

4 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT LÄHTÖKOHDAT Kemiönsaaren kehityskuva Kemiönsaaren kehityskuva on vuonna 2012 laadittu näkemys kunnan tulevaisuuden tavoitetilasta Kemiönsaaren kehityskuvassa (2012) Kemiön keskustassa on palveluiden keskittymä ja sinne sijoittuu uutta palvelutoimintaa; vähittäis- ja päivittäistavarakauppaa sekä tilaa vievää erikoiskauppaa Taalintehdas on matkailuun painottunut palvelukeskus Kasnäs saaristoon, luontoon ja virkistykseen erikoistunut lomakeskus Västanfjärdistä on saatavissa kylä- ja virkistyspalvelut. 4

5 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT Asukkaiden lukumäärä LÄHTÖKOHDAT VÄESTÖ Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 2011 Kemiönsaaressa oli asukkaita 7173 Kemiönsaaren ikärakenne on maaseutupaikkakunnille tyypillisesti keskimääräistä vanhempaa Vuodesta 1980 väestömäärä on laskenut 1849 asukkaalla Suurinta muutos on ollut työikäisten vuotiaiden ikäluokassa ( as.) Yli 45-vuotiaden absoluuttinen määrä on pysynyt lähes ennallaan ( as.) Uuden (2012) Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2035 asukkaita arvioidaan olevan 6728 Muutos v : n. 450 as Kemiönsaari - Väestön kehitys ja ennusteet vuoteen Mennyt kehitys Kehityslinja "Strategian mukaan" Ennustettu kehitys 5

6 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT LÄHTÖKOHDAT KESÄASUKKAAT Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Kemiönsaaressa oli 4618 vapaa-ajan asuntoa, vuonna 2000 oli 3863 Keskimäärin 2000-luvulla vuodessa on rakennettu n. 70 uutta vapaa-ajanasuntoa Noin vapaa-ajan asukasta (Trygga Skärgårdsboendet ry) Vapaa-ajan asunnoista n. 89 % on ulkopaikkakuntalaisten omistamia ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asunnossa asuu keskimäärin 2,4 henkilöä Vapaa-ajan asukkaiden merkitys kunnalle on hyvin suuri keväästä syksyyn; ASUKASMÄÄRÄ TUPLAANTUU 6

7 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT Lkm LÄHTÖKOHDAT KESÄASUKKAAT Kemiönsaaren kesämökkien ja vapaaajanasukkaiden määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosikymmenien aikana. Suurin osa kesäasunnoista on rakennettu välisenä aikana. Kemiönsaaressa on runsaasti kaavoitettuja lomaasumisen paikkoja, mikä edesauttaa vapaa-ajan asutuksen lisääntymistä kunnassa. Vapaita vapaa-ajan asumisen paikkoja on noin eli vapaa-ajan asukkaiden (ulkopaikkakuntalaiset) määrä voisi kasvaa noin 6900 henkilöllä (keskim. 2,35 hlö/mökki) henkilöön Kyselyn mukaan noin kolmannes voisi muuttaa pysyvästi Kemiönsaareen Tilastokeskus ei laadi ennusteita vapaa-ajan asukkaiden osalta Kesämökit Hanko Kemiönsaari Raasepori Salo Sauvo 7

8 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT LÄHTÖKOHDAT TYÖPAIKAT Kemiönsaaressa oli vuonna työpaikkaa, joista vajaa neljännes oli Tukku ja vähittäiskaupan, kuljetuksen ja varastoinnin tai majoitus ja ravitsemistoiminnan toimialalla Kauppa ja majoituspalvelut ovat nykyään lähes suurin toimiala Kemiönsaaren elinkeinoelämässä Työlliset toimialan (TOL 2008) mukaan (15-74-vuotiaat) vuosina Kemiönsaaressa

9 KAUPALLINEN ASEMA JA SEN KEHITTYMINEN 9

10 KAUPALLINEN ASEMA JA SEN KEHITTYMINEN Toimipaikkojen lkm liikevaihto /henkilö, 1000 Vähittäiskauppa Kemiönsaaressa KAUPAN TARJONTA Kemiönsaaressa toimii tilastokeskuksen yritysrekisterin tietojen mukaan 83 vähittäiskaupan toimipaikkaa Vähittäiskauppa pitää sisällään päivittäistavarakaupan sekä erikoiskaupan (ml tilaa vievä kauppa) Valtaosa kaupallisesta tarjonnasta sijoittuu Kemiön taajamaan. Liikevaihtoa kertyi /henkilö, mikä on noin saman verran kuin Suomessa keskimäärin ( /hlö) Kokonaisuudessaan Kemiönsaareen sijoittuva vähittäiskauppa tuotti 63 milj. vuonna 2010 (liikevaihto) 85, , , , Toimipaikkoja Liikevaihto/henkilö ,8 293,9 304,

11 KAUPALLINEN ASEMA JA SEN KEHITTYMINEN KAUPAN TARJONTA Päivittäistavarakauppa Kemiönsaaressa oli vuonna 2011 A.C. Nielsenin rekisterin mukaan 13 päivittäistavarakauppaa. Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohden on Kemiönsaaren kunnassa korkein verrattuna muihin Salon talousalueen kuntiin. Myyntiteho, eli myynnin ( ) suhde myynnin pinta-alaan, on Kemiönsaaressa korkeampi kuin maassa keskimäärin ja korkeampi kuin Salon talousalueen keskuksessa eli Salossa. Korkea myyntitehokkuus kertoo usein siitä, että kaupan pinta-ala on alimitoitettu tai kilpailua ei ole. Myös alueen ulkopuolelta tuleva, merkittävä ostovoima (loma-asukkaat) luovat edellytykset korkealle myyntitehokkuudelle. Taulukko 3. Päivittäistavarakaupan tunnuslukuja Kemiönsaaressa vuonna 2010 (A.C Nielsenin myymälärekisteri 2010). Päivittäistavarakauppa Myymälöiden lukumäärä 13 Valintamyymälä, iso 4 Valintamyymälä, pieni 3 Pienmyymälä 3 Supermarket, iso 1 Supermarket, pieni 2 Pt-pinta-ala 3910 Pt-pinta-ala /asukas 0,5 Pt-myynti ( ) 255 Pt-myynti ( ) /asukas 3550 Myyntiteho (PT-myynti/PT-pinta-ala) 6520 Taulukko 6. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2009 indeksillä esitettynä, koko maa=100 (Salon kaupallinen selvitys, 2011, A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala / asukas PT-myynti /asukas Myyntiteho Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila SALON TALOUSALUE Koko maa

12 KAUPALLINEN ASEMA JA SEN KEHITTYMINEN Alkot, apteekit, ym. Muoti-kauppa Tieto-tekninen kauppa Muu erikois-kauppa Huone-kalu-kauppa Kodin-kone-kauppa Rauta-kauppa Muu tilaa vaativa kauppa KAUPAN TARJONTA Erikoistavarakauppa Kemiönsaaressa toimi vuonna 2010 Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan 54 erikoiskaupan toimipistettä Erikoiskaupan liikevaihto oli Kemiönsaaressa Tilastokeskuksen yritystietojen mukaan n. 34 milj. Selvityksen mukaan Kemiönsaaressa on vähiten asukkaita yhtä erikoiskauppaa kohden (as./myymälä) muihin Salon talousalueen kuntiin verrattuna (Kemiönsaari 146 as./myymälä, Salon talousalue 224 as./myymälä, kokomaa 265 as./myymälä (Salon kaupallinen selvitys, 2011) Taulukko 4. Kemiönsaaren erikoiskauppa 2010 (Tilastokeskus) Myymälöiden lkm Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Liikevaihto

13 KAUPALLINEN ASEMA JA SEN KEHITTYMINEN KAUPAN KYSYNTÄ Pysyväisasukkaiden ostovoima ja sen kehittyminen Ostovoima arvioidaan asukkaiden kulutuslukujen ja väestömäärätiedon perusteella Tällä hetkellä Kemiönsaaren asukkaiden vähittäiskaupan ostovoima on noin 50 milj. vuodessa. Tästä noin 22 milj. on ostovoimaa päivittäistavarakauppaan ja 28 milj. ostovoimaa erikoistavarakauppaan Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvan ostovoiman kehitysarvion mukaan ostovoima tulee kasvamaan vuoteen 2035 noin 10 milj.. Kunnan väestötavoitteeseen (+0,3 %/v.) perustuvan arvion mukaan ostovoima tulee kasvamaan noin 19 milj. vuoteen 2035, mikä on noin 9 milj. enemmän kuin Tilastokeskuksen ennusteeseen perustuva arvio Vaikka Tilastokeskuksen mukainen väestöennuste on laskeva, vaikuttaa yleinen kulutuksen kasvu kuitenkin merkittävästi ostovoimaa suurentaen 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Ostovoimalla tarkoitetaan asukkaiden kulutuslukuun perustuvaa laskennallista arviota siitä, kuinka paljon kunnan asukkaat kuluttavat kaikkiaan vähittäiskaupan tuotteisiin yhden vuoden aikana. Ostovoima-arvio ei kerro siitä, missä ostaminen tapahtuu eli mihin ostovoima kohdistuu. Kemiönsaaren asukkaiden Ostovoima: Tilastokeskuksen väestöennuste ja kunnan väestötavoite Päivittäistavara TK Erikoiskauppa yht. TK Päivittäistavara TAV Erikoiskauppa yht. TAV

14 KAUPALLINEN ASEMA JA SEN KEHITTYMINEN KAUPAN KYSYNTÄ Vapaa-ajan asukkaiden ostovoima ja sen kehittyminen Ostovoimaa alueelle tuovat myös vapaa-ajan asukkaat, jotka ovat merkittävä paikallisten palvelujen käyttäjä Ostovoimasiirtymäarvion mukaan selvityksesssä mainittuihin lähteisiin perustuen päivittäistavarakaupan ostovoimasta n. 50 % kohdistuu kesämökkikuntaan (Trygga skärgårdsboendet -tutkimus 2011, Turun markkinatutkimus 2008), rakentamiseen ja korjaukseen kohdistuvasta ostovoimasta 60 % (kesämökkibarometri 2009) ja muun erikoiskaupan osalta 50 % (kesämökkibarometri 2009). Kehitysarviot perustuvat olettamukseen, että ostovoiman siirtymät eivät muutu. Päivittäistavarakauppa Kesämökkibarometri 2009 Loma-asumisen investoinnin (TEM) Trygga skärgårdsboendet slutraport Erikoiskauppa Rakentamiseen ja korjaukseen olemassa olevilla mökeillä (60 % ostoksista lähiseudulta) Muut tavarat (esim. koneet, polttoaine, puutarhanhoito, kalusteet yms.) Vapaa-ajan asukkaiden rahankäyttö ( /pvä) Mökillä vietettyjä vuorokausia vuodessa ,97 28,3 83 4,79 34,61 84,5 5,96 Kulutus 1200 /v./mökki 4, /v./mökki 2,45 Merkitys Kemiönsaarelle (milj. ) -->50 % ostovoimasta kuntaan Merkitys Kemiönsaarelle (milj. ) --> ostovoima Taulukko 11. Arvio osavuosiasukkaiden Kemiönsaaren vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta (milj. ) ja sen kehityksestä vuoteen 2035 huomioiden ostovoiman siirtymän. Arvion perusta: kesämökkeilyn määrä kasvaa 40/mökkiä/v vuoden jälkeisen kehityksen mukaisesti. OSTOVOIMA (kasvua 40 mökkiä/vuosi) Muutos Päivittäistavara 5,9 6,0 6,4 7,0 7,5 8,1 8,8 2,9 Tilaa vaativa kauppa (ainoastaan rakentaminen ja korjaus) 4,9 5,0 5,5 6,1 6,8 7,6 8,5 3,6 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 1,2 1,3 1,4 1,5 1,7 1,9 2,1 0,8 Erikoiskauppa yht. (rakentaminen ja korjaus + muut tavarat kuten koneet, polttoaineet, puutarhanhoito) 6,1 6,3 6,9 7,7 8,5 9,5 10,5 4,4 Vähittäiskauppa yhteensä 12,0 12,3 13,3 14,6 16,1 17,6 19,3 7,3

15 KAUPALLINEN ASEMA JA SEN KEHITTYMINEN KAUPAN KYSYNTÄ Ostovoiman siirtymä Ostovoima-arviot eivät itsessään kerro, missä osto tapahtuu myyntinä. Kaikki kemiönsaarelaiset tai osavuosiasukkaat eivät tee ostoksiaan Kemiönsaaressa, vaan ostoksia tehdään myös oman kunnan ulkopuolella esim. työpaikkakunnalta, työmatkan varrelta, laajempien palveluiden ääreltä tai osavuosiasukkaiden osalta asuinkunnassa ja muualla matkan varrella. Ostovoiman siirtymällä pyritään kuvaamaan osuutta, joka jää kuntaan ostovoimasta (eli se on vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus) Positiivinen ostovoima kertoo myynnin olevan suurempaa kuin asukkaiden ostovoiman; eli ostovoimaa tulee myös muualta kuntaan. Negatiivinen ostovoima voi kertoa mm. heikosta palvelutarjonnasta tai vahvasta palvelukeskuksesta kunnan lähellä; eli kunnan ostovoima on tuolloin suurempi kuin kunnan vähittäiskaupan myynti. Huomioiden vain pysyväisasukkaat Huomioiden pysyväisasukkaat ja osavuosiasukkaat PT-myynti 25, 5 milj. 25, 5 milj. PT-ostovoima 21, 7 milj. 27,5 milj. Siirtymä 3,8 milj. -2,0 Siirtymä % 18 % -7 % ET-myynti 40,1 milj. 40,8 milj. ET-ostovoima 28,2 milj. 34,2 milj. Siirtymä 12,6 milj. 6,6 milj. Siirtymä % 45 % 19 % Ostovoiman nettosiirtymä on arvion mukaan (huomioiden perinteisesti vain pysyväisasukkaiden ostovoiman) Kemiönsaaressa päivittäistavarakaupan osalta noin 18 % (n. 3,8 milj. ) ja erikoistavarakaupan osalta 45 %. Kemiönsaaressa myynti on huomattavasti suurempaa kuin asukkaiden ostovoima, eli ostovoimaa virtaa merkittävästi muualta etenkin erikoistavarakaupan osalta Huomattavaa eroa myynnin ja ostovoiman välillä selittää osavuosiasukkaiden suuri määrä Kemiönsaaressa.

16 KAUPALLINEN ASEMA JA SEN KEHITTYMINEN KAUPAN KYSYNTÄ Lisäpinta-alan tarve Kaupan lisäpinta-alan tarvearvio on laskettu kemiönsaarelaisten ostovoiman ja kaupan keskimääräisten myyntitehokkuuslukujen perusteella. Liiketilan lisäpinta-alan tarpeesta on laskettu vähimmäistarve sekä enimmäistarve samoin laskentaperustein kuin Salon talousalueelle tehdyn kaupallisen selvityksen kanssa. Lisäpinta-alan tarvelaskelman taustaoletukset: Vähhimmäislisätarve k-m2 eli nettotilantarve: suuri osa kasvusta toteutuu nykyisissä myymälätiloissa Enimmäislisätarve k-m2 eli bruttotilantarve - lisätila suuntautuu uusille toimijoille ja laajennuksiin Vähimmäis/enimmäistarve: Päivittäistavara 66 %, Tilaa vaativa kauppa 50 %, Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 50 % Keskitehokkuus /k-m2: Päivittäistavara 7 000, Tilaa vaativa kauppa 2 500, Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi Kerrosalaneliömetri x 1,25 = Myyntineliö Arviot eivät huomioi ostovoiman siirtymää esim. pysyväisasukkaiden osalta (ostovoimavirtaus kunnasta; asiointia myös mm. Salossa ja Turussa) tai päivämatkailijoiden tuomaa ostovoimaa (ostovoimavirtaus kuntaan). Liiketilan lisätarve arvio on suuntaa antava ennuste kehityksestä ja perustuu myös useisiin suhdanteista riippuviin taustamuuttujiin Kaavallinen ylimitoitus 1, Lisäpinta-ala -arviot PYS TK PYS TK + VAP PYS TK +VAP+1,5 PYS STRAT+VAP Pys tk= Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan (-460as.) Pys tk + vap = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos (vuoden 2005 jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu) Pys tk + vap + 1,5 = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos (vuoden 2005 jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu) ja huomioidaan kaavallinen ylimitoitus 1,5 Pys strat + vap = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö lisääntyy 0,3%/v. kuntastrategian mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos (vuoden 2005 jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu) Pys strat + vap +1,5 = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö lisääntyy 0,3%/v. kuntastrategian mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos (vuoden 2005 jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu) ja huomioidaan kaavallinen ylimitoitus 1,5