Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi
|
|
- Aarno Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupallisten vaikutusten arviointi
2 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA 6 4 KAUPAN KEHITYSMAHDOLLISUUDET OSAYLEISKAAVASSA 8 5 OSAYLEISKAAVAN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Keskustaselvityksen kehitysehdotusten toteutuminen osayleiskaavassa Vaikutukset palveluverkkoon Vaikutukset keskustakaupan rakenteeseen ja kaupan toimivuuteen Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Vaikutukset asiointikäyttäytymiseen Vaikutukset kaupan kilpailutilanteeseen 15 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO 16
3 Kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1 JOHDANTO Tampereen kaupungissa laaditaan Tampereen keskustan strategista osayleiskaavaa. Kaavassa keskitytään keskustan kannalta strategisesti keskeisiin teemoihin, joista osa liittyy kauppaan. Tampereella on vireillä keskustan kehityshanke, jonka yhteydessä Santasalo Ky on tehnyt kaupallinen selvityksen Tampereen keskustahanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi Selvityksessä tarkastellaan kaupallisten palveluiden asemaa, merkitystä ja kehittämismahdollisuuksia Tampereen keskustassa. Lisäksi arvioidaan tulevien kaupan hankkeiden ja kaupan kehityspotentiaalien vaikutuksia keskustakaupan rakenteeseen. Tässä raportissa selvitetään Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan vaikutuksia kaupan rakenteeseen ja palveluverkkoon, keskustan kaupan toimivuuteen, palveluiden saavutettavuuteen ja asiointikäyttäytymiseen sekä kaupan kilpailutilanteeseen. Yhteenveto laaditaan niin, että se voidaan liittää osayleiskaavan selostukseen. Kaupallisten vaikutusten arviointi pohjautuu Tampereen keskustan yleiskaavan luonnosvaihtoehtoihin Vaikutusten arvioinnissa verrataan kahta vaihtoehtoa ja tutkitaan, miten ne toteuttavat Tampereen keskustahankkeen yhteydessä esitettyjä kaupan suunnitelmia. Lisäksi selvitetään vaihtoehtojen kaupalliset vaikutukset. Tampereen keskustan strategien osayleiskaavan kaupallisten vaikutusten arvioinnin on tilannut Tampereen kaupunki. Kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut Aulikki Graf. Selvityksestä vastaavat tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela Santasalo Ky:stä.
4 Kaupallisten vaikutusten arviointi 3 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA Kuvaus nykyistä kaupallisesta rakenteesta Tampereen keskustassa pohjautuu selvitykseen: Tampereen keskustanhanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi; Santasalo Ky Selvityksessä keskustaa tarkastellaan kolmella osa-alueella, jotka ovat Vanha keskusta, Kyttälä ja Tammela. Tampereen keskusta on toiminnallisesti jakautunut kahteen lähes saman kokoiseen kaupallisesti vahvaan ydinkeskusta-alueeseen, jotka erottaa toistaan Tammerkoski. Tämän lisäksi rautatie erottaa Tammelan kaupunginosan omaksi kokonaisuudekseen. Tammelan kaupan rakenne ei kuitenkaan ole niin tiivis ja keskustamainen, että sitä voisi verrata ydinkeskustaan.
5 Kaupallisten vaikutusten arviointi 4 Tampereen ydinkeskustan kauppapalveluiden tarjonta on kuvattu oheisessa kartassa. Keskustassa on yhteensä noin 1500 liikepaikkaa, joista 40 % on vähittäiskaupan liiketiloja. Kyttälän ja Vanhan keskustan kaupallinen tarjonta on saman tyyppistä. Tammelassa tarjonta painottuu enemmän päivittäistavarakauppaan ja palveluihin. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala kuvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joka vastaa lähinnä kerrosalaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Kartoitukseen on otettu mukaan myös kerroksissa sijaitsevat kaupan palvelut, vaikka ne eivät näykään liitekartoissa. Hotelleista on laskettu mukaan vain ensimmäinen kerros. Kauppakeskusten käytäviä ei pinta-alassa ole mukana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan kaupan eri toimialojen tilankäytöstä alueella. Liiketilaa on Tampereen ydinkeskustassa yhteensä noin kerrosneliömetriä, josta vähittäiskauppaa on noin kerrosneliömetriä. Pinta-ala jakautuu lähes tasaisesti Kyttälän ja Vanhan keskustan välillä. Vähittäiskauppaa on jokin verran enemmän Vanhan keskustan alueella, mikä johtuu pääosin siitä että alueella on enemmän päivittäistavarakauppoja ja tavaratalokauppaa kuin Kyttälässä.
6 Kaupallisten vaikutusten arviointi 5 Tampereen keskustan liiketilojen pinta-ala 2012 Tammela Kyttälä Vanha keskusta Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa, huoltamotoiminta Muu käyttö Tyhjä k-m 2 Tampereen keskustan liiketilat 2012 (k-m 2 ) Vanha keskusta Kyttälä Tammela yhteensä Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, huoltamotoiminta Ravintolat Muut palvelut Muu käyttö Tyhjä Yhteensä Lähde: Santasalo Ky, kartoitus 2012
7 Kaupallisten vaikutusten arviointi 6 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA Tampereen kaupunkiseudulla on kauppa kehittynyt viimeisen 10 vuoden ajan varsin nopeasti. Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihto on kasvanut vuodessa keskimäärin 4,2 %, kun koko Suomessa liikevaihdon kasvu on ollut 3,7 %. Kunnittain kehitys on ollut varsin epätasainen. Tampereella vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys on ollut keskimääräistä hitaampaa, vain keskimäärin 2,7 % vuodessa. Keskimääräistä nopeammin on liikevaihto kasvanut Lempäälässä Pirkkalassa, Vesilahdella ja Ylöjärvellä, joissa on nähtävissä joko tasaisen suurta kasvua tai voimakkaita kasvupiikkejä Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys Vuosi 2002 = indeksi 100 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Koko Suomi Lähde: Tilastokeskus Tampereen vaisun kasvun selittää osin se, että kaupan rakentamisen painopiste on ollut kaupungin ulkopuolella. Tampereella on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakentunut paljon uutta liiketilaa, mutta suhteessa olemassa olevaan liikerakennuskantaan rakentaminen on ollut vähäisempää kuin muualla kaupunkiseudulla. Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä kaupan rakentaminen on ollut hyvin voimakasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.
8 Kaupallisten vaikutusten arviointi 7 Uusien liiketilojen osuus myymälärakennuskannasta k-m 2 Nykyinen liiketila* Uudet liiketilat** Uudet/ nykyiset Kangasala % Lempäälä % Nokia % Orivesi % Pirkkala % Tampere % Vesilahti % Ylöjärvi % Kaupunkiseutu % * Vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala 2012 ** Valmistuneet myymälä- ja liikerakennukset vuosina Lähde: SYKE, Tilastokeskus ja VTJ/VRK 3/2013 Tampereella on Ikanon kaavamuutoksen yhteydessä vuonna 2011 tehty palveluverkkoselvitys koko kaupunkiseutua koskien, Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi; Santasalo Ky Selvityksessä laskettiin ostovoiman kasvun pohjalta liiketilan lisätarpeita vuodelle Liiketilan lisätarve Tampereen kaupunkiseudulla Liiketilan lisätarve alueille kohdistettuna K-m 2 Erikoiskauppa Tiva ja K-m 2 Pt-kauppa* ja palvelut autokauppa Yhteensä Keskustaalueille Muille alueille Yhteensä Tampere Tampere Kangasala Kangasala Lempäälä Lempäälä Nokia Nokia Orivesi Orivesi Pirkkala Pirkkala Vesilahti Vesilahti Ylöjärvi Ylöjärvi Kaupunkiseutu Kaupunkiseutu * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky / Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys 2011 Vuoteen 2030 mennessä Tampereen kaupungissa on kaupunkilaisten oman ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna tarvetta uudelle liiketilalle yhteensä k-m 2, josta k- m 2 kohdistuu keskusta-alueille. Keskusta-alueille suunnattu liiketila on laskettu keskustahakuisten toimintojen pohjalta. Tampereen keskusta palvelee koko kaupunkiseutua ja koko maakuntaa, joten keskustaan suuntautuu tarvetta kaupungin ulkopuoleltakin. Koko kaupunkiseudulla keskusta-alueiden liiketilan lisätarve on k-m 2. Osa tästä suuntautuu Tampereen alakeskuksiin osa seudun kuntakeskuksiin, mutta nähtävissä on että ydinkeskustassa on liiketilarakentamiselle kysyntää.
9 Kaupallisten vaikutusten arviointi 8 4 KAUPAN KEHITYSMAHDOLLISUUDET OSAYLEISKAAVASSA Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa keskustan aktiivisin kaupallinen alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Alueella on mahdollista vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen. Ydinkeskustan kaupallisen kehittämisen alueet on osoitettu kaupunkikehittämisalueina. Näillä alueilla tulee parantaa ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä, saavutettavuutta ja kävelyalueen elävyyttä. Kortteleita kehitetään koko korttelia koskevien suunnitelmien avulla. Sisäpihojen liikekäytön lisääminen on sovitettava yhteen asumisen kanssa. Erillisiä tonttipihoja yhdistetään ja kortteleiden jalankulkuyhteyksiä avataan mahdollisuuksien mukaan. Kävelykeskustan toteutuksen tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia. Keskeisin osa Hämeenkadusta on merkitty kaupungin merkittäväksi katutilaksi, jota kehitetään mm. aktiivisena ympäristönä turvaamalla liike-elämän toimintaedellytykset. Katutilaa on kehitettävä siten että jalankulun asema paranee. Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta on tehty kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan mm. rakentamisen määrän sekä kaupunkikehittämisen alueiden laajuuden suhteen. Maltillisesti kehittyvässä vaihtoehdossa 1 keskustaan tavoitellaan asuntoja uudelle asukkaalle ja voimakkaasti kehittyvässä vaihtoehdossa uudelle asukkaalle. Vaihtoehdossa 1 on maankäytön lähtökohtana nykyisen laajuinen keskusta. Vaihtoehdossa 2 keskustaa laajennetaan eri suuntiin, mm. Amurin, Ratinanniemen ja Särkänniemen- Mustalahden maankäyttö muuttuu nykyisestä. Ote Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta , Maankäytön vaihtoehto 1: maltillisesti kehittyvä keskusta Malttius
10 Kaupallisten vaikutusten arviointi 9 Ote Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta , Maankäytön vaihtoehto 1: voimakkaasti kehittyvä keskusta Valttius Kaupan palvelujen kehittämisen pääerot ovat vaihtoehdoissa kaupunkikehittämisen alueiden laajuudessa. Kaupunkikehittämisen alue on vaihtoehdossa 1 selvästi suppeampi kuin vaihtoehdossa 2. Oheisissa kartoissa on punaisella rajattu kaupungin monipuolinen ydinalue, jossa kehitetään ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä. Kaupunkikehittämisen alueen itäpuolelle sijoittuu ydinkeskustan laajentumisalue. Laajentumisalueella on mm. vahvistettava alueen elävyyttä luomalla alueelle uusia, laadukkaita julkisia tiloja, kehittämällä olevien torien ja aukioiden laatua ja viihtyisyyttä sekä varaamalla maantasossa katutilaan ja/tai julkiseen alueeseen liittyvät tilat aktiiviseen käyttöön kuten liike- ja palvelutiloiksi. Laajentumisalue on samanlainen molemmissa vaihtoehdoissa. Kehitettäviä torialueita ovat molemmissa vaihtoehdoissa Asemanaukio, Keskustori, Laukontori, Pyynikintori, Sorin aukio ja Tammelantori. Niitä kehitetään viihtyisinä ja laadukkaina julkisina tiloina. Torien maantason alapuolelle voidaan sijoittaa liiketiloja ja pysäköintiä.
11 Kaupallisten vaikutusten arviointi 10 5 OSAYLEISKAAVAN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kaupallisten vaikutusten arviointi tehdään keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta Vaikutusten arvioinnissa verrataan kahta vaihtoehtoa ja tutkitaan, miten ne toteuttavat Tampereen keskustahankkeen yhteydessä esitettyjä kaupan suunnitelmia (Tampereen keskustanhanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi; Santasalo Ky ). Lisäksi selvitetään osayleiskaavan vaihtoehtojen kaupalliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään keskustaselvityksen lähtötietoja ja arviointituloksia. Vaikutuksia peilataan maakunta- ja yleiskaavoja koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin (MRL 71 b ), joita ovat: 1. Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. 2. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen. 3. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. 5.1 Keskustaselvityksen kehitysehdotusten toteutuminen osayleiskaavassa Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi -selvityksessä tarkasteltiin ydinkeskustassa vireillä olevia kaupan hankkeita ja kortteleiden lisärakentamismahdollisuuksia. Kaupan hankkeista suurin on Ratinan kauppakeskus. Muut selvityksessä esitetyt hankkeet ovat kooltaan pieniä, nykyisten liiketilojen tai uusien yksittäisten kohteiden kehittämishankkeita. Osa suunnitelmista on uusien asuinkerrostalojen pohjakerroksiin rakentuvaa liiketilaa. Keskustaselvityksessä esitetyt hankkeet sijoittuvat osayleiskaavan keskustatoimintojen alueelle lukuun ottamatta Kaijakan kiinteistöhanketta Laukontorilla, jossa on asemakaavoitus vireillä. Kortteliin suunnitellaan asumista sekä liiketiloja 1-2 kerrokseen. Alue on osayleiskaavassa asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunutta aluetta. Hankkeita on raportin mukaan ydinkeskustassa noin kerrosneliömetriä. Ratina mahdollistuu molemmissa osayleiskaavavaihtoehdoissa, koska kauppakeskuksella on jo voimassa oleva asemakaava. Kauppakeskuksen alue on osoitettu Malttius-vaihtoehdossa keskustatoimintojen alueeksi ja Valttius-vaihtoehdossa asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneeksi alueeksi. Näistä jälkimmäinen korostaa mahdollisuutta asemakaavoittaa alue muuhun käyttöön, mikäli kauppakeskusta ei rakenneta. Hankkeiden lisäksi ydinkeskustan kortteleissa on potentiaalia kortteleiden täydentämiseen. Keskustaselvityksessä tutkittiin, kuinka paljon kortteleihin voidaan saada rakentamalla lisää liiketilaa. Lisäksi keskustassa on erilaisia muussa käytössä olevia tiloja, joita voidaan kehittää osin kaupan tiloina. Potentiaalista uutta liiketilaa laskettiin ydinkeskustan alueella olevan yhteensä k-m 2. Todellisuudessa vain osa näistä voi konkretisoitua hankkeiksi, kaikki laskettu potentiaali ei tule toteutumaan. Kiinteistönomistus kortteleissa on usein hajanainen eikä yhtenäistä tahtoa kehittämisestä ole helppo löytää. Kortteleiden täydennysrakentamispotentiaalit sijoittuvat pääosin osayleiskaavassa kaupunkikehittämisen alueelle, jossa tulee parantaa ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä. Muutama potentiaalinen korttelin täydennysrakennuskohde jää tämän alueen ulkopuolelle. Näitä ovat mm. Malttius-vaihtoehdossa Sorin aukio sekä molemmissa vaihtoehdoissa Asemanpysäköintihalli. Keskustaselvityksessä on Sorin aukiolle hahmoteltu liikerakentamista torin alle
12 Kaupallisten vaikutusten arviointi 11 ja Keskustorille kulttuurirakennusta, johon mahdollisesti sijoittuisi myös liiketilaa. Torit on osayleiskaavassa merkitty kehitettävänä torialueina. Kokonaisuutena tarkasteltuna Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava mahdollistaa ydinkeskustan kaupallisen kehittämisen, niin kuin keskustan hankeselvityksessä (Tampereen keskustanhanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi ; Santasalo Ky) on hahmoteltu. Vaihtoehto 2 on kaupalliselta kehittämiseltään laajempi, ja se mahdollistaa myös kattavammin keskustan hankeselvityksessä esitettyjä potentiaaleja.
13 Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaikutukset palveluverkkoon Tampereen uudessa kaupunkistrategiassa 2025, Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki on yhtenä osatekijänä vetovoimainen keskusta. Strategisia painotuksia 2025 ovat mm: Keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä Keskustaa kehitetään monipuolisina palvelukeskittymänä. Tampereen keskustan strategisessa osalyleiskaavassa keskustan elinvoimaisuuteen pyritään vaikuttamaan mm. seuraavilla toimenpiteillä: Keskustan kaupunkitiloista tehdään eläviä Keskustan palvelujen saatavuuteen ja monipuolisuuteen panostetaan. Osayleiskaavan molemmissa vaihtoehdoissa vahvistetaan keskustan asemaa Tampereen, kaupunkiseudun ja koko maakunnan keskustana. Osayleiskaavassa luodaan mahdollisuuksia kaupan kehittämiselle keskustassa, jotta keskusta säilyy maakunnan pääkauppapaikkana. Osayleiskaavalla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tampereen seudun muuhun palveluverkkoon, alakeskuksiin tai kuntakeskuksiin. Kun seudun pääkeskuksen vetovoimaa vahvistetaan, sillä on positiivisia vaikutuksia koko seudulla. Pääkeskuksen vetovoima vaikuttaa koko seudun imagoon. Jos keskustassa ei luoda mahdollisuuksia korttelikeskittymien ja kauppakeskusten rakentamiselle, suuntautuu kaupan kasvu herkästi alakeskuksiin ja muihin kauppapaikkoihin, joissa kaupan rakentaminen on helpompaa kuin tiiviissä keskustassa. Osayleiskaava mahdollistaa Tampereen keskustan kehittymisen keskustakaupan pääkeskuksena. 5.3 Vaikutukset keskustakaupan rakenteeseen ja kaupan toimivuuteen Keskustakaupan rakenne säilyy nykyisen kaltaisena. Kivijalkakauppojen toimintaedellytyksiä kehitetään mm. kortteleiden sisäpihojen ja sisäisten yhteyksien kehittämisellä. Sisäpihojen ottaminen kaupalliseen käyttöön tuo lisää palveluita ja viihtyisyyttä ydinkeskustaan. Kortteleiden sisäiset yhteydet parantavat kivijalkakauppojen saavutettavuutta. Kaupan toimivuus tulee keskustassa paranemaan kortteleiden kehittämisen myötä. Kauppakeskusten ja kortteleiden kehittämisen myötä keskustaan muodostuu nykyistä enemmän viihtyisää säältä suojattua tilaa, mikä parantaa keskustan kivijalkakauppojen toimivuutta. Katujenvarsien kivijalkakauppojen ympäristö paranee mm. kävelykeskustana kehitettävällä alueella, joka kattaa hyvin kaupallisen keskusta-alueen. Kävelykeskustan alue on jonkin verran laajempi vaihtoehdossa 2, mutta tällä ei ole suurta merkitystä kaupan palveluiden näkökulmasta. Kävelykeskustan laajennus ve:ssa 2 ulottuu alueille, jolla on vain vähäinen kaupallinen merkitys. Tällöin kävelykeskustan laajennus ei automaattisesti vahvista alueen kaupallista toimivuutta, vaikka lisääkin viihtyisyyttä. Molemmissa vaihtoehdoissa uusi kauppakeskus voi rakentua Ratinaan, mikä tuo vetovoimaa koko keskustaan. Ratinan myötä keskustan kaupallinen painopiste siirtyy nykyistä etelämmäksi. Vaihtoehdossa 2 Ratina on osa kaupunkikehittämisen aluetta, kun taas vaihtoehdossa 1 se jää tämän alueen ulkopuolelle. Kauppakeskus liittyy paremmin muuhun keskustaan Valttiusvaihtoehdossa, jos kauppakeskuksen ympäristö kehittyy kaupunkikehittämisen alueen odotusten mukaisesti.
14 Kaupallisten vaikutusten arviointi 13 Kyttälän alueella on enemmän kaupan hankkeita kuin Vanhan keskustan alueella. Hankkeiden toteutuessa Kyttälän alue vahvistuu suhteessa Vanhan keskustan alueeseen. Hankkeet sijoittuvat pääosin kaupunkikehittämisen alueelle myös vaihtoehdossa 1, joten tässä vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. Vanhan keskustan alueella on vastaavasti enemmän potentiaalia kuin vireillä olevia hankkeita. Potentiaalit sijoittuvat pääosin kaupunkikehittämisen alueelle molemmissa vaihtoehdoissa, joten vaihtoehdoilla ei ole tämän suhteen suurta eroa. Molemmissa vaihtoehdoissa mahdollistuu mm. Frenckellin ja Takon kortteleiden ottaminen kaupalliseen käyttöön. Kaupallisten ydinkortteleiden alue laajenee nykyisestä. Vaihtoehdossa 2 kaupunkikehittämisen alue on laajempi ja se mahdollistaa ydinkeskustan laajenemisen vaihtoehtoa 1 paremmin. Ydinkeskustan vetovoiman kannalta ydinalueen kehittäminen on kuitenkin ensisijaista. Laajennusalueen toteuttaminen on kuitenkin tärkeää täydennysrakentamisen yhteydessä
15 Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava mahdollistaa kattavan maanalaisen pysäköintiverkon rakentumisen. Nykyiset ja tulevat maanalaiseen verkostoon liittyvät pysäköintilaitokset luovat edellytykset hyvälle kauppapalveluiden ulkoiselle saavutettavuudelle. Kattava pysäköintiverkosto mahdollistaa kortteleiden kehittämisen ja kortteleiden sisäosien ottamisen kaupalliseen käyttöön. Osayleiskaavassa kävelykeskustana kehitettävällä hitaan liikkumisen alueella pysäköintilaitosten paikat korvaavat maantasoisia pysäköintipaikkoja. Alue vastaa varsin hyvin sitä aluetta, jonka asiointipaikoitus voidaan keskustaselvityksen mukaan hoitaa pääosin pysäköintilaitosten avulla. Vastaavasti tämän alueen ulkopuolella asiointipaikoitus voidaan riittävissä määrin hoitaa kadunvarsipysäköinnillä. Pyöräilyreittien kehittäminen ja keskuspyöräparkkien rakentaminen parantavat keskustan saavutettavuutta pyöräillen. Kävelykeskustan kehittäminen parantaa palveluiden lähisaavutettavuutta, koska viihtyisässä kävely-ympäristössä ollaan valmiimpia kävelemään pidempiä matkoja. Tärkeät kehitettävät jalankulkuakselit yhdistävät keskustan eri osia toisiinsa ja parantavat näin palvelujen koettua saavutettavuutta. Vaihtoehdoissa ei ole merkittäviä eroja kaupan palveluiden saavutettavuudessa kävellen ja pyöräillen. Joukkoliikenteen saavutettavuuden suhteen vaihtoehdot ovat yhteneväiset. Hämeenkadun kautta kulkee intensiivisen joukkoliikenteen pääreitti, mikä mahdollistaa keskustan hyvän saavutettavuuden joukkoliikenteellä. Intensiivinen joukkoliikenne tuo asiakkaita Hämeenkadulle, mutta vastaavasti vilkas joukkoliikenne kadulla heikentää Hämeenkadun viihtyisyyttä ja luo suuremman etäisyyden tunteen kadun vastakkaisille puolille kuin hiljaisempi liikenne. Osayleiskaavan vaihtoehdoissa ei ole merkittäviä eroja palvelujen ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden suhteen. Molemmat mahdollistavat palvelujen hyvän saavutettavuuden joukkoliikenteellä sekä kävellen, pyöräillen ja autolla. Lisäksi kävelykeskustan kehittäminen parantaa palveluiden sisäistä saavutettavuutta. 5.5 Vaikutukset asiointikäyttäytymiseen Keskustan kehittämisen myötä keskustassa asioimisen määrä tulee kasvamaan. Kun kortteleiden sisätiloja kehitetään ja keskustaan saadaan uusi kauppakeskus, keskusta pystyy paremmin kilpailemaan keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten kanssa. Uutuus myös aina viehättää ja vetää asiakkaita. Viime vuosina kaupan kehittämisen painopiste on ollut keskustan ulkopuolisissa kauppapaikoissa. Kun keskusta uudistuu, asiointien määrä keskustassa kasvaa. Keskustaselvityksessä arvioitiin keskustahankkeiden ja potentiaalisen liikerakentamisen vaikutuksia keskustan liikkeiden laskennallisiin asiointimääriin. Hankkeet lisäävät asiointia Kyttälän alueella (ks. aluerajaus luku 2), kun taas potentiaalisten liiketilojen rakentaminen tasapainottaa asioinnin kasvua Vanhan keskustan alueella. Kokonaisuudessaan hankkeiden ja potentiaalisen liikerakentamisen toteutuminen lisäisi keskustaliikkeissä asiointia laskennallisesti nykyisestä lähes kaksinkertaiseksi. Kun keskustaan saadaan lisää uusia asukkaita, lähiasiointi keskustassa tulee kasvamaan. Keskusta-asukkaat hakevat pääosan palveluistaan keskustasta. Keskusta-asukkaat pitävät myös keskustan reuna-alueetkin elävinä.
16 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15 Kauppakeskuksissa kävijämäärät ovat yleensä korkeita. Kun Ratinaan rakentuu uusi kauppakeskus, lisääntyy asiointi keskustan eteläosissa. Mikäli muuta keskusta-aluetta ei aktiivisesti kehitetä, voi asiointi muissa keskustakortteleissa hieman vähentyä. Osayleiskaavan mukaan ydinkortteleita kehitetään, joten arvion mukaan keskusta-asiointi kokonaisuutena kasvaa kauppakeskusten ja kortteleiden kehittämishankkeiden myötä. Vaihtoehdossa 2 on kaupan rakentamista sekä asukkaita enemmän kuin vaihtoehdossa 1, joten myös keskusta-asiointia on enemmän. Keskusta-asiointi levittäytyy myös laajemmalle alueelle, koska kaupunkikehittämisen alue on laajempi ja koska asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneet alueet ovat laajemmat. 5.6 Vaikutukset kaupan kilpailutilanteeseen Keskustan kehittyessä sen kilpailukyky kasvaa. Muut kauppapaikat kehittyvät kuitenkin myös jatkuvasti. Ostovoima on kasvussa ja keskustan kehittyminen tapahtuu pitkällä aikavälillä, joten osayleiskaavalla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan kilpailutilanteeseen. Se pikemmin parantaa keskustan edellytyksiä pärjätä kilpailussa muiden kauppapaikkojen kanssa. Vaihtoehdossa 2 on kaupunkikehittämisen alue on laajempi eli kaupalle on mahdollista kehittää enemmän uusia kilpailukykyisiä kauppapaikkoja. Näin ollen vaihtoehto 2 kilpailunäkökulmasta parempi kuin vaihtoehto 1. Toisaalta kaupallisen alueen laajentuminen voi heikentää ydinalueen vetovoimaa. Näin ollen ydinalueen kehittäminen ja tiivistäminen on ensisijaista keskustan vetovoiman turvaamiseksi.
17 Kaupallisten vaikutusten arviointi 16 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Kokonaisuudessa Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa suunnitellulla maankäytöllä parannetaan keskustakaupan toimivuuden edellytyksiä ja luodaan mahdollisuuksia kaupallisten palveluiden kehittämiselle. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Osayleiskaava luo mahdollisuuksia keskustan kehittämiselle, mikä on edellytys sille, että keskusta säilyy seudun erikoiskaupan pääkeskuksena. Keskustan kehittäminen tuo vetovoimaa koko seudulle, eikä heikennä aluekeskusten tai kuntakeskusten toimintaedellytyksiä. Osayleiskaavan vaihtoehdoissa suurimmat erot ovat kaupunkikehittämisen alueiden laajuudessa. Vaihtoehdossa 2 mahdollisestaan laajempi kaupan kehittäminen kuin vaihtoehdossa 1, miksi se on kaupan kehittämisen kannalta parempi vaihtoehto. Vaihtoehdossa 2 tarjotaan enemmän vaihtoehtoisia kaupan sijaintipaikkoja ja luodaan enemmän mahdollisuuksia uusien toimijoiden ja uusien liikeideoiden tuloon keskustaan, joten se tarjoaa paremmat kilpailun edellytykset kuin vaihtoehto 1. Mitä enemmän asukkaita keskustassa on, sitä paremmat toimintaedellytykset ovat keskustan kaupoilla, minkä takia vaihtoehto 2 on vaihtoehtoa 1 parempi. Keskusta-asukkaat tuovat asiakkaita erityisesti keskustan lähipalveluille ja keskustan reuna-alueille. Molemmissa vaihtoehdoissa kaupan kehittyminen painottuu merkittävästi keskustan eteläisille alueille, jonne rakentuu mm. Ratinan kauppakeskus. Näin ollen ydinkortteleiden kehittäminen on hyvin tärkeää, jotta perinteinen keskustan ydinalue säilyy kilpailukykyisenä. Osayleiskaavan luonnoksessa on riittävästi otettu huomioon keskustan hankeselvityksessä (Tampereen keskustahanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi ; Santasalo Ky) esitetyt vähittäiskaupan hankkeet ja korttelit, joissa on uutta liiketilapotentiaalia. Muutamia hankkeita tai täydennysrakentamispotentiaaleja jää kaupunkikehittämisen alueen ulkopuolelle, mutta tällä ei ole kaupan kokonaisverkkoon merkittävää vaikutusta. Kokonaisuudessaan osayleiskaavan kaupunkikehittämisen alueen kortteleissa on paljon liikerakentamispotentiaalia. Kun korttelin sisäosia ja kerroksia otetaan kaupalliseen käyttöön, kortteleiden vetovoima kasvaa ja asiointimäärät kortteleissa kasvavat.
18 Kaupallisten vaikutusten arviointi 17 Yhteenveto Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan kaupallisista vaikutuksista Vaihtoehto 1 Malttius Vaihtoehto 2 Valttius Palveluverkko Keskusta kehittyy seudun pääkeskustana. Keskusta kehittyy seudun pääkeskustana. Keskustakaupan rakenne ja kaupan kehitysmahdollisuudet Kaupan toimivuus Kaupan saavutettavuus Ei heikennä aluekeskusten tai kuntakeskusten toimintaedellytyksiä. Kortteleiden kehitystä nykyisen kaupallisella ydinalueella. Ratinan kauppakeskus tuo kaupan painopistettä nykyistä etelämmäksi. Kivijalkakaupoilla kehitysmahdollisuuksia korttelikehittämisen alueella. Kortteleiden kehittäminen lisää kortteleiden vetovoimaa ja parantaa kaupan toimivuutta. Kävelykeskustan alue lisää viihtyisyyttä ja alueen vetovoimaa, eli parantaa kaupan toimivuutta. Mahdollistaa hyvän ulkoisen saavutettavuuden joukkoliikenteellä ja autolla sekä kävellen ja pyöräillen. Kävelykeskusta ja korttelien kehittäminen parantaa sisäistä saavutettavuutta. Ei heikennä aluekeskusten tai kuntakeskusten toimintaedellytyksiä. Kortteleiden kehitystä laajemmalla alueella kuin vaihtoehdossa 1. Ratinan kauppakeskus tuo kaupan painopistettä nykyistä etelämmäk si. Kivijalkakaupoilla kehitysmahdollisuuksia korttelikehittämisen alueella. Enemmän mahdollisuuksia kaupan kehittämiselle, koska kaupunkikehittämisen alue laajempi ja asukkaita enemmän kuin ve 1:ssa. Kortteleiden kehittäminen lisää kortteleiden vetovoimaa ja parantaa kaupan toimivuutta. Kävelykeskustan alue lisää viihtyisyyttä ja alueen vetovoimaa, eli parantaa kaupan toimivuutta. Mahdollistaa hyvän ulkoisen saavutettavuuden joukkoliikenteellä ja autolla sekä kävellen ja pyöräillen. Kävelykeskusta ja korttelien kehittäminen parantaa sisäistä saavutettavuutta. Keskustassa asiointi Asiointimäärät kasvavat etenkin keskustan eteläosissa. Asiointi lisääntyy keskustan eteläosissa, mutta laajemman korttelikehittämisen alueen takia asiakasmäärä kasvaa koko kes kustan alueella enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Lähiasiointimäärät kasvavat, koska asukasmäärä kasvaa. Enemmän lähiasiointia suuremman asukasmäärän vuoksi. Kaupan kilpailutilanne Keskustan kilpailukyky vahvistuu. Keskustan kilpailukyky vahvistuu. Enemmän vaihtoehtoisia kilpailukykyisiä kauppapaikkoja. Keskustan kehittämisohjelmassa Kortteleiden esitettyjen hankkeiden ja täydennysrakentamispotentiaalit sijoittuvat potentiaalien toteutusedellytykset pääos in korttelikehittämisen alueelle. Kortteleiden täydennysrakentamispotentiaalit sijoittuvat pääosin korttelikehittämisen alueelle. Mahdollistaa hyvin hankkeet ja kortteleiden täydennysrakentamisen Mahdollistaa hyvin hankkeet ja kortteleiden täydennysrakentamisen
Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotLIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotNUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky
NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotKauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA
Liiketila 02 KAUPPAKESKUS VESKA Veskan kävijämääräennuste vuodelle 2020 on yli 3 000 000. Kauppakeskus Veska Kauppakeskus Veska on hyvässä nosteessa ja kävijämäärät ovat nousseet pelkästään viime vuonna
LisätiedotKeskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto
Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotKauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA
Liiketila B1-10 02 KAUPPAKESKUS VESKA Veskan kävijämääräennuste vuodelle 2020 on yli 3 000 000. Kauppakeskus Veska Kauppakeskus Veska on hyvässä nosteessa ja kävijämäärät ovat nousseet pelkästään viime
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011
Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo
LisätiedotKauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA
Liiketila 02 KAUPPAKESKUS VESKA Veskan kävijämääräennuste vuodelle 2020 on yli 3 000 000. Kauppakeskus Veska Kauppakeskus Veska on hyvässä nosteessa ja kävijämäärät ovat nousseet pelkästään viime vuonna
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012
Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys
Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan
LisätiedotKauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA
Liiketila B2-13a 02 KAUPPAKESKUS VESKA Veskan kävijämääräennuste vuodelle 2020 on yli 3 000 000. Kauppakeskus Veska Kauppakeskus Veska on hyvässä nosteessa ja kävijämäärät ovat nousseet pelkästään viime
LisätiedotKauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA
Liiketila 02 KAUPPAKESKUS VESKA Veskan kävijämääräennuste vuodelle 2020 on yli 3 000 000. Kauppakeskus Veska Kauppakeskus Veska on hyvässä nosteessa ja kävijämäärät ovat nousseet pelkästään viime vuonna
LisätiedotKankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS
Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa
LisätiedotSTRATEGINEN KESKUSTAHANKE
STRATEGINEN KESKUSTAHANKE KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA YLEISÖTILAISUUS 6.2.2013 6.2.2013 Tero Tenhunen STRATEGINEN KESKUSTA HANKE Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Autokeitaan alueen mitoitus 19.6.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Kaupan kehittäminen Forssassa... 7 3.1. Autokeitaan
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotSaukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)
TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN
LisätiedotKauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA
Liiketila 02 KAUPPAKESKUS VESKA Veskan kävijämääräennuste vuodelle 2020 on yli 3 000 000. Kauppakeskus Veska Kauppakeskus Veska on hyvässä nosteessa ja kävijämäärät ovat nousseet pelkästään viime vuonna
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotSUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys
Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotMansikkalan liikerakentaminen. Mansikkalan liikerakentaminen Kaupallisten vaikutusten arviointi
Kaupallisten vaikutusten arviointi 29.10.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Imatran kaupunki Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 1 Johdanto 2 2 Kaupan
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009
NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen 20.11.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilan lisätarve Kanta-Hämeessä... 4 3. Kaupan
LisätiedotSodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys
Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan
LisätiedotRakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011
Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja
LisätiedotKaupallinen selvitys
Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat
LisätiedotMikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain
30.8.2018 Mikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilatarve vuoteen 2025 ja 2035... 4 3. Kaupan alueiden kehittäminen... 5 3.1. Karila... 5 3.2. Visulahti... 6 3.3.
LisätiedotLÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys
LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotSIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta
SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotPÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta
PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat
LisätiedotLausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa
Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti
LisätiedotVaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi
Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotPirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotVanhan Rauman osayleiskaava. Kaupallinen selvitys 9.11.2012
Vanhan Rauman osayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 VANHAN RAUMAN KAUPPAPALVELUIDEN KEHITYS 3 2.1 Kaupan rakenne Vanhassa Raumassa 2000 ja 2010 3 2.2
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotPERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotSuomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO
Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotVähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija
Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-
Lisätiedot1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset
TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2
LisätiedotSotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI
Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2013 IMATRAN KAUPUNKI Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotL42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos. Lähipalveluselvitys
L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos Lähipalveluselvitys 18.6.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Keskilohjalla... 4 2.1. Lähialueen palveluverkko...
LisätiedotStrateginen toimenpideohjelma
Strateginen toimenpideohjelma 2014-2018 Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa Hämeenlinnan kaupunkikeskustan kaupallista vetovoimaa, lisätä elämää ja asiakaskäyntejä
LisätiedotEURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys
EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys
Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys
LisätiedotKaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella
Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,
LisätiedotKiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus
Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotRovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010
Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3
LisätiedotKUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS
KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa
LisätiedotKUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT
KAUPALLISESSA KESKIÖSS SSÄ KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT YTÄVÄ 1 KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT YTÄVÄ 2 KUOPION ALATORI Kauppapaikka Tapaamispaikka Yhteyksien tekijä - TAVATAAN ALATORILLA! 3 KUOPION ALATORI
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotElinvoimalaskennan tulokset - Kotka H1 / TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy FM Martti Wilhelms
Elinvoimalaskennan tulokset - Kotka H1 / 2019 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy FM Martti Wilhelms 1.3.2019 Keskustojen elinvoimalaskenta Suomessa Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti
MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotTavoitteena on luoda toimiva matkakeskus ja korkeatasoista kaupunkiarkkitehtuuria asemaympäristön historiallisia piirteitä vaalien.
Rautatieliikenne on kestävä, nopea ja turvallinen kulkumuoto, joka mahdollistaa laajenevat työssäkäyntialueet. Rautateillä kulkee tulevaisuudessa entistä enemmän liikennettä, mikä toimii myös asemaseutujen
LisätiedotKempeleen keskustan kaavarunko. Yleisötilaisuus,
Kempeleen keskustan kaavarunko Yleisötilaisuus, 19.05.2017 SUUNNITTELUN NÄHTÖKOHDAT Kempeleen kunta järjesti Kempeleen kuntakeskuksen kaavoitus- ja tontinluovutuskilpailun keväällä 2016 Ollakan alueelle.
LisätiedotKARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.9.2018 MIKSI KARHULAAN TARVITAAN UUSI YLEISKAAVA? Karhulan keskustan osayleiskaavalla tarkastellaan Karhulan keskeisiä alueita
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotPorvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut
Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden
LisätiedotKivistön kaupunkikeskus
Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen
LisätiedotKARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS
KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-
Lisätiedot