Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014"

Transkriptio

1 Kaupallisten vaikutusten arviointi

2 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA 6 4 KAUPAN KEHITYSMAHDOLLISUUDET OSAYLEISKAAVASSA 8 5 OSAYLEISKAAVAN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Keskustaselvityksen kehitysehdotusten toteutuminen osayleiskaavassa Vaikutukset palveluverkkoon Vaikutukset keskustakaupan rakenteeseen ja kaupan toimivuuteen Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Vaikutukset asiointikäyttäytymiseen Vaikutukset kaupan kilpailutilanteeseen 15 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO 16

3 Kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1 JOHDANTO Tampereen kaupungissa laaditaan Tampereen keskustan strategista osayleiskaavaa. Kaavassa keskitytään keskustan kannalta strategisesti keskeisiin teemoihin, joista osa liittyy kauppaan. Tampereella on vireillä keskustan kehityshanke, jonka yhteydessä Santasalo Ky on tehnyt kaupallinen selvityksen Tampereen keskustahanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi Selvityksessä tarkastellaan kaupallisten palveluiden asemaa, merkitystä ja kehittämismahdollisuuksia Tampereen keskustassa. Lisäksi arvioidaan tulevien kaupan hankkeiden ja kaupan kehityspotentiaalien vaikutuksia keskustakaupan rakenteeseen. Tässä raportissa selvitetään Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan vaikutuksia kaupan rakenteeseen ja palveluverkkoon, keskustan kaupan toimivuuteen, palveluiden saavutettavuuteen ja asiointikäyttäytymiseen sekä kaupan kilpailutilanteeseen. Yhteenveto laaditaan niin, että se voidaan liittää osayleiskaavan selostukseen. Kaupallisten vaikutusten arviointi pohjautuu Tampereen keskustan yleiskaavan luonnosvaihtoehtoihin Vaikutusten arvioinnissa verrataan kahta vaihtoehtoa ja tutkitaan, miten ne toteuttavat Tampereen keskustahankkeen yhteydessä esitettyjä kaupan suunnitelmia. Lisäksi selvitetään vaihtoehtojen kaupalliset vaikutukset. Tampereen keskustan strategien osayleiskaavan kaupallisten vaikutusten arvioinnin on tilannut Tampereen kaupunki. Kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut Aulikki Graf. Selvityksestä vastaavat tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela Santasalo Ky:stä.

4 Kaupallisten vaikutusten arviointi 3 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA Kuvaus nykyistä kaupallisesta rakenteesta Tampereen keskustassa pohjautuu selvitykseen: Tampereen keskustanhanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi; Santasalo Ky Selvityksessä keskustaa tarkastellaan kolmella osa-alueella, jotka ovat Vanha keskusta, Kyttälä ja Tammela. Tampereen keskusta on toiminnallisesti jakautunut kahteen lähes saman kokoiseen kaupallisesti vahvaan ydinkeskusta-alueeseen, jotka erottaa toistaan Tammerkoski. Tämän lisäksi rautatie erottaa Tammelan kaupunginosan omaksi kokonaisuudekseen. Tammelan kaupan rakenne ei kuitenkaan ole niin tiivis ja keskustamainen, että sitä voisi verrata ydinkeskustaan.

5 Kaupallisten vaikutusten arviointi 4 Tampereen ydinkeskustan kauppapalveluiden tarjonta on kuvattu oheisessa kartassa. Keskustassa on yhteensä noin 1500 liikepaikkaa, joista 40 % on vähittäiskaupan liiketiloja. Kyttälän ja Vanhan keskustan kaupallinen tarjonta on saman tyyppistä. Tammelassa tarjonta painottuu enemmän päivittäistavarakauppaan ja palveluihin. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala kuvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joka vastaa lähinnä kerrosalaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Kartoitukseen on otettu mukaan myös kerroksissa sijaitsevat kaupan palvelut, vaikka ne eivät näykään liitekartoissa. Hotelleista on laskettu mukaan vain ensimmäinen kerros. Kauppakeskusten käytäviä ei pinta-alassa ole mukana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan kaupan eri toimialojen tilankäytöstä alueella. Liiketilaa on Tampereen ydinkeskustassa yhteensä noin kerrosneliömetriä, josta vähittäiskauppaa on noin kerrosneliömetriä. Pinta-ala jakautuu lähes tasaisesti Kyttälän ja Vanhan keskustan välillä. Vähittäiskauppaa on jokin verran enemmän Vanhan keskustan alueella, mikä johtuu pääosin siitä että alueella on enemmän päivittäistavarakauppoja ja tavaratalokauppaa kuin Kyttälässä.

6 Kaupallisten vaikutusten arviointi 5 Tampereen keskustan liiketilojen pinta-ala 2012 Tammela Kyttälä Vanha keskusta Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa, huoltamotoiminta Muu käyttö Tyhjä k-m 2 Tampereen keskustan liiketilat 2012 (k-m 2 ) Vanha keskusta Kyttälä Tammela yhteensä Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, huoltamotoiminta Ravintolat Muut palvelut Muu käyttö Tyhjä Yhteensä Lähde: Santasalo Ky, kartoitus 2012

7 Kaupallisten vaikutusten arviointi 6 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA Tampereen kaupunkiseudulla on kauppa kehittynyt viimeisen 10 vuoden ajan varsin nopeasti. Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihto on kasvanut vuodessa keskimäärin 4,2 %, kun koko Suomessa liikevaihdon kasvu on ollut 3,7 %. Kunnittain kehitys on ollut varsin epätasainen. Tampereella vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys on ollut keskimääräistä hitaampaa, vain keskimäärin 2,7 % vuodessa. Keskimääräistä nopeammin on liikevaihto kasvanut Lempäälässä Pirkkalassa, Vesilahdella ja Ylöjärvellä, joissa on nähtävissä joko tasaisen suurta kasvua tai voimakkaita kasvupiikkejä Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys Vuosi 2002 = indeksi 100 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Koko Suomi Lähde: Tilastokeskus Tampereen vaisun kasvun selittää osin se, että kaupan rakentamisen painopiste on ollut kaupungin ulkopuolella. Tampereella on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakentunut paljon uutta liiketilaa, mutta suhteessa olemassa olevaan liikerakennuskantaan rakentaminen on ollut vähäisempää kuin muualla kaupunkiseudulla. Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä kaupan rakentaminen on ollut hyvin voimakasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

8 Kaupallisten vaikutusten arviointi 7 Uusien liiketilojen osuus myymälärakennuskannasta k-m 2 Nykyinen liiketila* Uudet liiketilat** Uudet/ nykyiset Kangasala % Lempäälä % Nokia % Orivesi % Pirkkala % Tampere % Vesilahti % Ylöjärvi % Kaupunkiseutu % * Vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala 2012 ** Valmistuneet myymälä- ja liikerakennukset vuosina Lähde: SYKE, Tilastokeskus ja VTJ/VRK 3/2013 Tampereella on Ikanon kaavamuutoksen yhteydessä vuonna 2011 tehty palveluverkkoselvitys koko kaupunkiseutua koskien, Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi; Santasalo Ky Selvityksessä laskettiin ostovoiman kasvun pohjalta liiketilan lisätarpeita vuodelle Liiketilan lisätarve Tampereen kaupunkiseudulla Liiketilan lisätarve alueille kohdistettuna K-m 2 Erikoiskauppa Tiva ja K-m 2 Pt-kauppa* ja palvelut autokauppa Yhteensä Keskustaalueille Muille alueille Yhteensä Tampere Tampere Kangasala Kangasala Lempäälä Lempäälä Nokia Nokia Orivesi Orivesi Pirkkala Pirkkala Vesilahti Vesilahti Ylöjärvi Ylöjärvi Kaupunkiseutu Kaupunkiseutu * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky / Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys 2011 Vuoteen 2030 mennessä Tampereen kaupungissa on kaupunkilaisten oman ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna tarvetta uudelle liiketilalle yhteensä k-m 2, josta k- m 2 kohdistuu keskusta-alueille. Keskusta-alueille suunnattu liiketila on laskettu keskustahakuisten toimintojen pohjalta. Tampereen keskusta palvelee koko kaupunkiseutua ja koko maakuntaa, joten keskustaan suuntautuu tarvetta kaupungin ulkopuoleltakin. Koko kaupunkiseudulla keskusta-alueiden liiketilan lisätarve on k-m 2. Osa tästä suuntautuu Tampereen alakeskuksiin osa seudun kuntakeskuksiin, mutta nähtävissä on että ydinkeskustassa on liiketilarakentamiselle kysyntää.

9 Kaupallisten vaikutusten arviointi 8 4 KAUPAN KEHITYSMAHDOLLISUUDET OSAYLEISKAAVASSA Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa keskustan aktiivisin kaupallinen alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Alueella on mahdollista vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen. Ydinkeskustan kaupallisen kehittämisen alueet on osoitettu kaupunkikehittämisalueina. Näillä alueilla tulee parantaa ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä, saavutettavuutta ja kävelyalueen elävyyttä. Kortteleita kehitetään koko korttelia koskevien suunnitelmien avulla. Sisäpihojen liikekäytön lisääminen on sovitettava yhteen asumisen kanssa. Erillisiä tonttipihoja yhdistetään ja kortteleiden jalankulkuyhteyksiä avataan mahdollisuuksien mukaan. Kävelykeskustan toteutuksen tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia. Keskeisin osa Hämeenkadusta on merkitty kaupungin merkittäväksi katutilaksi, jota kehitetään mm. aktiivisena ympäristönä turvaamalla liike-elämän toimintaedellytykset. Katutilaa on kehitettävä siten että jalankulun asema paranee. Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta on tehty kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan mm. rakentamisen määrän sekä kaupunkikehittämisen alueiden laajuuden suhteen. Maltillisesti kehittyvässä vaihtoehdossa 1 keskustaan tavoitellaan asuntoja uudelle asukkaalle ja voimakkaasti kehittyvässä vaihtoehdossa uudelle asukkaalle. Vaihtoehdossa 1 on maankäytön lähtökohtana nykyisen laajuinen keskusta. Vaihtoehdossa 2 keskustaa laajennetaan eri suuntiin, mm. Amurin, Ratinanniemen ja Särkänniemen- Mustalahden maankäyttö muuttuu nykyisestä. Ote Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta , Maankäytön vaihtoehto 1: maltillisesti kehittyvä keskusta Malttius

10 Kaupallisten vaikutusten arviointi 9 Ote Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta , Maankäytön vaihtoehto 1: voimakkaasti kehittyvä keskusta Valttius Kaupan palvelujen kehittämisen pääerot ovat vaihtoehdoissa kaupunkikehittämisen alueiden laajuudessa. Kaupunkikehittämisen alue on vaihtoehdossa 1 selvästi suppeampi kuin vaihtoehdossa 2. Oheisissa kartoissa on punaisella rajattu kaupungin monipuolinen ydinalue, jossa kehitetään ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä. Kaupunkikehittämisen alueen itäpuolelle sijoittuu ydinkeskustan laajentumisalue. Laajentumisalueella on mm. vahvistettava alueen elävyyttä luomalla alueelle uusia, laadukkaita julkisia tiloja, kehittämällä olevien torien ja aukioiden laatua ja viihtyisyyttä sekä varaamalla maantasossa katutilaan ja/tai julkiseen alueeseen liittyvät tilat aktiiviseen käyttöön kuten liike- ja palvelutiloiksi. Laajentumisalue on samanlainen molemmissa vaihtoehdoissa. Kehitettäviä torialueita ovat molemmissa vaihtoehdoissa Asemanaukio, Keskustori, Laukontori, Pyynikintori, Sorin aukio ja Tammelantori. Niitä kehitetään viihtyisinä ja laadukkaina julkisina tiloina. Torien maantason alapuolelle voidaan sijoittaa liiketiloja ja pysäköintiä.

11 Kaupallisten vaikutusten arviointi 10 5 OSAYLEISKAAVAN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kaupallisten vaikutusten arviointi tehdään keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta Vaikutusten arvioinnissa verrataan kahta vaihtoehtoa ja tutkitaan, miten ne toteuttavat Tampereen keskustahankkeen yhteydessä esitettyjä kaupan suunnitelmia (Tampereen keskustanhanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi; Santasalo Ky ). Lisäksi selvitetään osayleiskaavan vaihtoehtojen kaupalliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään keskustaselvityksen lähtötietoja ja arviointituloksia. Vaikutuksia peilataan maakunta- ja yleiskaavoja koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin (MRL 71 b ), joita ovat: 1. Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. 2. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen. 3. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. 5.1 Keskustaselvityksen kehitysehdotusten toteutuminen osayleiskaavassa Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi -selvityksessä tarkasteltiin ydinkeskustassa vireillä olevia kaupan hankkeita ja kortteleiden lisärakentamismahdollisuuksia. Kaupan hankkeista suurin on Ratinan kauppakeskus. Muut selvityksessä esitetyt hankkeet ovat kooltaan pieniä, nykyisten liiketilojen tai uusien yksittäisten kohteiden kehittämishankkeita. Osa suunnitelmista on uusien asuinkerrostalojen pohjakerroksiin rakentuvaa liiketilaa. Keskustaselvityksessä esitetyt hankkeet sijoittuvat osayleiskaavan keskustatoimintojen alueelle lukuun ottamatta Kaijakan kiinteistöhanketta Laukontorilla, jossa on asemakaavoitus vireillä. Kortteliin suunnitellaan asumista sekä liiketiloja 1-2 kerrokseen. Alue on osayleiskaavassa asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunutta aluetta. Hankkeita on raportin mukaan ydinkeskustassa noin kerrosneliömetriä. Ratina mahdollistuu molemmissa osayleiskaavavaihtoehdoissa, koska kauppakeskuksella on jo voimassa oleva asemakaava. Kauppakeskuksen alue on osoitettu Malttius-vaihtoehdossa keskustatoimintojen alueeksi ja Valttius-vaihtoehdossa asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneeksi alueeksi. Näistä jälkimmäinen korostaa mahdollisuutta asemakaavoittaa alue muuhun käyttöön, mikäli kauppakeskusta ei rakenneta. Hankkeiden lisäksi ydinkeskustan kortteleissa on potentiaalia kortteleiden täydentämiseen. Keskustaselvityksessä tutkittiin, kuinka paljon kortteleihin voidaan saada rakentamalla lisää liiketilaa. Lisäksi keskustassa on erilaisia muussa käytössä olevia tiloja, joita voidaan kehittää osin kaupan tiloina. Potentiaalista uutta liiketilaa laskettiin ydinkeskustan alueella olevan yhteensä k-m 2. Todellisuudessa vain osa näistä voi konkretisoitua hankkeiksi, kaikki laskettu potentiaali ei tule toteutumaan. Kiinteistönomistus kortteleissa on usein hajanainen eikä yhtenäistä tahtoa kehittämisestä ole helppo löytää. Kortteleiden täydennysrakentamispotentiaalit sijoittuvat pääosin osayleiskaavassa kaupunkikehittämisen alueelle, jossa tulee parantaa ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä. Muutama potentiaalinen korttelin täydennysrakennuskohde jää tämän alueen ulkopuolelle. Näitä ovat mm. Malttius-vaihtoehdossa Sorin aukio sekä molemmissa vaihtoehdoissa Asemanpysäköintihalli. Keskustaselvityksessä on Sorin aukiolle hahmoteltu liikerakentamista torin alle

12 Kaupallisten vaikutusten arviointi 11 ja Keskustorille kulttuurirakennusta, johon mahdollisesti sijoittuisi myös liiketilaa. Torit on osayleiskaavassa merkitty kehitettävänä torialueina. Kokonaisuutena tarkasteltuna Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava mahdollistaa ydinkeskustan kaupallisen kehittämisen, niin kuin keskustan hankeselvityksessä (Tampereen keskustanhanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi ; Santasalo Ky) on hahmoteltu. Vaihtoehto 2 on kaupalliselta kehittämiseltään laajempi, ja se mahdollistaa myös kattavammin keskustan hankeselvityksessä esitettyjä potentiaaleja.

13 Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaikutukset palveluverkkoon Tampereen uudessa kaupunkistrategiassa 2025, Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki on yhtenä osatekijänä vetovoimainen keskusta. Strategisia painotuksia 2025 ovat mm: Keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä Keskustaa kehitetään monipuolisina palvelukeskittymänä. Tampereen keskustan strategisessa osalyleiskaavassa keskustan elinvoimaisuuteen pyritään vaikuttamaan mm. seuraavilla toimenpiteillä: Keskustan kaupunkitiloista tehdään eläviä Keskustan palvelujen saatavuuteen ja monipuolisuuteen panostetaan. Osayleiskaavan molemmissa vaihtoehdoissa vahvistetaan keskustan asemaa Tampereen, kaupunkiseudun ja koko maakunnan keskustana. Osayleiskaavassa luodaan mahdollisuuksia kaupan kehittämiselle keskustassa, jotta keskusta säilyy maakunnan pääkauppapaikkana. Osayleiskaavalla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tampereen seudun muuhun palveluverkkoon, alakeskuksiin tai kuntakeskuksiin. Kun seudun pääkeskuksen vetovoimaa vahvistetaan, sillä on positiivisia vaikutuksia koko seudulla. Pääkeskuksen vetovoima vaikuttaa koko seudun imagoon. Jos keskustassa ei luoda mahdollisuuksia korttelikeskittymien ja kauppakeskusten rakentamiselle, suuntautuu kaupan kasvu herkästi alakeskuksiin ja muihin kauppapaikkoihin, joissa kaupan rakentaminen on helpompaa kuin tiiviissä keskustassa. Osayleiskaava mahdollistaa Tampereen keskustan kehittymisen keskustakaupan pääkeskuksena. 5.3 Vaikutukset keskustakaupan rakenteeseen ja kaupan toimivuuteen Keskustakaupan rakenne säilyy nykyisen kaltaisena. Kivijalkakauppojen toimintaedellytyksiä kehitetään mm. kortteleiden sisäpihojen ja sisäisten yhteyksien kehittämisellä. Sisäpihojen ottaminen kaupalliseen käyttöön tuo lisää palveluita ja viihtyisyyttä ydinkeskustaan. Kortteleiden sisäiset yhteydet parantavat kivijalkakauppojen saavutettavuutta. Kaupan toimivuus tulee keskustassa paranemaan kortteleiden kehittämisen myötä. Kauppakeskusten ja kortteleiden kehittämisen myötä keskustaan muodostuu nykyistä enemmän viihtyisää säältä suojattua tilaa, mikä parantaa keskustan kivijalkakauppojen toimivuutta. Katujenvarsien kivijalkakauppojen ympäristö paranee mm. kävelykeskustana kehitettävällä alueella, joka kattaa hyvin kaupallisen keskusta-alueen. Kävelykeskustan alue on jonkin verran laajempi vaihtoehdossa 2, mutta tällä ei ole suurta merkitystä kaupan palveluiden näkökulmasta. Kävelykeskustan laajennus ve:ssa 2 ulottuu alueille, jolla on vain vähäinen kaupallinen merkitys. Tällöin kävelykeskustan laajennus ei automaattisesti vahvista alueen kaupallista toimivuutta, vaikka lisääkin viihtyisyyttä. Molemmissa vaihtoehdoissa uusi kauppakeskus voi rakentua Ratinaan, mikä tuo vetovoimaa koko keskustaan. Ratinan myötä keskustan kaupallinen painopiste siirtyy nykyistä etelämmäksi. Vaihtoehdossa 2 Ratina on osa kaupunkikehittämisen aluetta, kun taas vaihtoehdossa 1 se jää tämän alueen ulkopuolelle. Kauppakeskus liittyy paremmin muuhun keskustaan Valttiusvaihtoehdossa, jos kauppakeskuksen ympäristö kehittyy kaupunkikehittämisen alueen odotusten mukaisesti.

14 Kaupallisten vaikutusten arviointi 13 Kyttälän alueella on enemmän kaupan hankkeita kuin Vanhan keskustan alueella. Hankkeiden toteutuessa Kyttälän alue vahvistuu suhteessa Vanhan keskustan alueeseen. Hankkeet sijoittuvat pääosin kaupunkikehittämisen alueelle myös vaihtoehdossa 1, joten tässä vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. Vanhan keskustan alueella on vastaavasti enemmän potentiaalia kuin vireillä olevia hankkeita. Potentiaalit sijoittuvat pääosin kaupunkikehittämisen alueelle molemmissa vaihtoehdoissa, joten vaihtoehdoilla ei ole tämän suhteen suurta eroa. Molemmissa vaihtoehdoissa mahdollistuu mm. Frenckellin ja Takon kortteleiden ottaminen kaupalliseen käyttöön. Kaupallisten ydinkortteleiden alue laajenee nykyisestä. Vaihtoehdossa 2 kaupunkikehittämisen alue on laajempi ja se mahdollistaa ydinkeskustan laajenemisen vaihtoehtoa 1 paremmin. Ydinkeskustan vetovoiman kannalta ydinalueen kehittäminen on kuitenkin ensisijaista. Laajennusalueen toteuttaminen on kuitenkin tärkeää täydennysrakentamisen yhteydessä

15 Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava mahdollistaa kattavan maanalaisen pysäköintiverkon rakentumisen. Nykyiset ja tulevat maanalaiseen verkostoon liittyvät pysäköintilaitokset luovat edellytykset hyvälle kauppapalveluiden ulkoiselle saavutettavuudelle. Kattava pysäköintiverkosto mahdollistaa kortteleiden kehittämisen ja kortteleiden sisäosien ottamisen kaupalliseen käyttöön. Osayleiskaavassa kävelykeskustana kehitettävällä hitaan liikkumisen alueella pysäköintilaitosten paikat korvaavat maantasoisia pysäköintipaikkoja. Alue vastaa varsin hyvin sitä aluetta, jonka asiointipaikoitus voidaan keskustaselvityksen mukaan hoitaa pääosin pysäköintilaitosten avulla. Vastaavasti tämän alueen ulkopuolella asiointipaikoitus voidaan riittävissä määrin hoitaa kadunvarsipysäköinnillä. Pyöräilyreittien kehittäminen ja keskuspyöräparkkien rakentaminen parantavat keskustan saavutettavuutta pyöräillen. Kävelykeskustan kehittäminen parantaa palveluiden lähisaavutettavuutta, koska viihtyisässä kävely-ympäristössä ollaan valmiimpia kävelemään pidempiä matkoja. Tärkeät kehitettävät jalankulkuakselit yhdistävät keskustan eri osia toisiinsa ja parantavat näin palvelujen koettua saavutettavuutta. Vaihtoehdoissa ei ole merkittäviä eroja kaupan palveluiden saavutettavuudessa kävellen ja pyöräillen. Joukkoliikenteen saavutettavuuden suhteen vaihtoehdot ovat yhteneväiset. Hämeenkadun kautta kulkee intensiivisen joukkoliikenteen pääreitti, mikä mahdollistaa keskustan hyvän saavutettavuuden joukkoliikenteellä. Intensiivinen joukkoliikenne tuo asiakkaita Hämeenkadulle, mutta vastaavasti vilkas joukkoliikenne kadulla heikentää Hämeenkadun viihtyisyyttä ja luo suuremman etäisyyden tunteen kadun vastakkaisille puolille kuin hiljaisempi liikenne. Osayleiskaavan vaihtoehdoissa ei ole merkittäviä eroja palvelujen ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden suhteen. Molemmat mahdollistavat palvelujen hyvän saavutettavuuden joukkoliikenteellä sekä kävellen, pyöräillen ja autolla. Lisäksi kävelykeskustan kehittäminen parantaa palveluiden sisäistä saavutettavuutta. 5.5 Vaikutukset asiointikäyttäytymiseen Keskustan kehittämisen myötä keskustassa asioimisen määrä tulee kasvamaan. Kun kortteleiden sisätiloja kehitetään ja keskustaan saadaan uusi kauppakeskus, keskusta pystyy paremmin kilpailemaan keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten kanssa. Uutuus myös aina viehättää ja vetää asiakkaita. Viime vuosina kaupan kehittämisen painopiste on ollut keskustan ulkopuolisissa kauppapaikoissa. Kun keskusta uudistuu, asiointien määrä keskustassa kasvaa. Keskustaselvityksessä arvioitiin keskustahankkeiden ja potentiaalisen liikerakentamisen vaikutuksia keskustan liikkeiden laskennallisiin asiointimääriin. Hankkeet lisäävät asiointia Kyttälän alueella (ks. aluerajaus luku 2), kun taas potentiaalisten liiketilojen rakentaminen tasapainottaa asioinnin kasvua Vanhan keskustan alueella. Kokonaisuudessaan hankkeiden ja potentiaalisen liikerakentamisen toteutuminen lisäisi keskustaliikkeissä asiointia laskennallisesti nykyisestä lähes kaksinkertaiseksi. Kun keskustaan saadaan lisää uusia asukkaita, lähiasiointi keskustassa tulee kasvamaan. Keskusta-asukkaat hakevat pääosan palveluistaan keskustasta. Keskusta-asukkaat pitävät myös keskustan reuna-alueetkin elävinä.

16 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15 Kauppakeskuksissa kävijämäärät ovat yleensä korkeita. Kun Ratinaan rakentuu uusi kauppakeskus, lisääntyy asiointi keskustan eteläosissa. Mikäli muuta keskusta-aluetta ei aktiivisesti kehitetä, voi asiointi muissa keskustakortteleissa hieman vähentyä. Osayleiskaavan mukaan ydinkortteleita kehitetään, joten arvion mukaan keskusta-asiointi kokonaisuutena kasvaa kauppakeskusten ja kortteleiden kehittämishankkeiden myötä. Vaihtoehdossa 2 on kaupan rakentamista sekä asukkaita enemmän kuin vaihtoehdossa 1, joten myös keskusta-asiointia on enemmän. Keskusta-asiointi levittäytyy myös laajemmalle alueelle, koska kaupunkikehittämisen alue on laajempi ja koska asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneet alueet ovat laajemmat. 5.6 Vaikutukset kaupan kilpailutilanteeseen Keskustan kehittyessä sen kilpailukyky kasvaa. Muut kauppapaikat kehittyvät kuitenkin myös jatkuvasti. Ostovoima on kasvussa ja keskustan kehittyminen tapahtuu pitkällä aikavälillä, joten osayleiskaavalla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan kilpailutilanteeseen. Se pikemmin parantaa keskustan edellytyksiä pärjätä kilpailussa muiden kauppapaikkojen kanssa. Vaihtoehdossa 2 on kaupunkikehittämisen alue on laajempi eli kaupalle on mahdollista kehittää enemmän uusia kilpailukykyisiä kauppapaikkoja. Näin ollen vaihtoehto 2 kilpailunäkökulmasta parempi kuin vaihtoehto 1. Toisaalta kaupallisen alueen laajentuminen voi heikentää ydinalueen vetovoimaa. Näin ollen ydinalueen kehittäminen ja tiivistäminen on ensisijaista keskustan vetovoiman turvaamiseksi.

17 Kaupallisten vaikutusten arviointi 16 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Kokonaisuudessa Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa suunnitellulla maankäytöllä parannetaan keskustakaupan toimivuuden edellytyksiä ja luodaan mahdollisuuksia kaupallisten palveluiden kehittämiselle. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Osayleiskaava luo mahdollisuuksia keskustan kehittämiselle, mikä on edellytys sille, että keskusta säilyy seudun erikoiskaupan pääkeskuksena. Keskustan kehittäminen tuo vetovoimaa koko seudulle, eikä heikennä aluekeskusten tai kuntakeskusten toimintaedellytyksiä. Osayleiskaavan vaihtoehdoissa suurimmat erot ovat kaupunkikehittämisen alueiden laajuudessa. Vaihtoehdossa 2 mahdollisestaan laajempi kaupan kehittäminen kuin vaihtoehdossa 1, miksi se on kaupan kehittämisen kannalta parempi vaihtoehto. Vaihtoehdossa 2 tarjotaan enemmän vaihtoehtoisia kaupan sijaintipaikkoja ja luodaan enemmän mahdollisuuksia uusien toimijoiden ja uusien liikeideoiden tuloon keskustaan, joten se tarjoaa paremmat kilpailun edellytykset kuin vaihtoehto 1. Mitä enemmän asukkaita keskustassa on, sitä paremmat toimintaedellytykset ovat keskustan kaupoilla, minkä takia vaihtoehto 2 on vaihtoehtoa 1 parempi. Keskusta-asukkaat tuovat asiakkaita erityisesti keskustan lähipalveluille ja keskustan reuna-alueille. Molemmissa vaihtoehdoissa kaupan kehittyminen painottuu merkittävästi keskustan eteläisille alueille, jonne rakentuu mm. Ratinan kauppakeskus. Näin ollen ydinkortteleiden kehittäminen on hyvin tärkeää, jotta perinteinen keskustan ydinalue säilyy kilpailukykyisenä. Osayleiskaavan luonnoksessa on riittävästi otettu huomioon keskustan hankeselvityksessä (Tampereen keskustahanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi ; Santasalo Ky) esitetyt vähittäiskaupan hankkeet ja korttelit, joissa on uutta liiketilapotentiaalia. Muutamia hankkeita tai täydennysrakentamispotentiaaleja jää kaupunkikehittämisen alueen ulkopuolelle, mutta tällä ei ole kaupan kokonaisverkkoon merkittävää vaikutusta. Kokonaisuudessaan osayleiskaavan kaupunkikehittämisen alueen kortteleissa on paljon liikerakentamispotentiaalia. Kun korttelin sisäosia ja kerroksia otetaan kaupalliseen käyttöön, kortteleiden vetovoima kasvaa ja asiointimäärät kortteleissa kasvavat.

18 Kaupallisten vaikutusten arviointi 17 Yhteenveto Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan kaupallisista vaikutuksista Vaihtoehto 1 Malttius Vaihtoehto 2 Valttius Palveluverkko Keskusta kehittyy seudun pääkeskustana. Keskusta kehittyy seudun pääkeskustana. Keskustakaupan rakenne ja kaupan kehitysmahdollisuudet Kaupan toimivuus Kaupan saavutettavuus Ei heikennä aluekeskusten tai kuntakeskusten toimintaedellytyksiä. Kortteleiden kehitystä nykyisen kaupallisella ydinalueella. Ratinan kauppakeskus tuo kaupan painopistettä nykyistä etelämmäksi. Kivijalkakaupoilla kehitysmahdollisuuksia korttelikehittämisen alueella. Kortteleiden kehittäminen lisää kortteleiden vetovoimaa ja parantaa kaupan toimivuutta. Kävelykeskustan alue lisää viihtyisyyttä ja alueen vetovoimaa, eli parantaa kaupan toimivuutta. Mahdollistaa hyvän ulkoisen saavutettavuuden joukkoliikenteellä ja autolla sekä kävellen ja pyöräillen. Kävelykeskusta ja korttelien kehittäminen parantaa sisäistä saavutettavuutta. Ei heikennä aluekeskusten tai kuntakeskusten toimintaedellytyksiä. Kortteleiden kehitystä laajemmalla alueella kuin vaihtoehdossa 1. Ratinan kauppakeskus tuo kaupan painopistettä nykyistä etelämmäk si. Kivijalkakaupoilla kehitysmahdollisuuksia korttelikehittämisen alueella. Enemmän mahdollisuuksia kaupan kehittämiselle, koska kaupunkikehittämisen alue laajempi ja asukkaita enemmän kuin ve 1:ssa. Kortteleiden kehittäminen lisää kortteleiden vetovoimaa ja parantaa kaupan toimivuutta. Kävelykeskustan alue lisää viihtyisyyttä ja alueen vetovoimaa, eli parantaa kaupan toimivuutta. Mahdollistaa hyvän ulkoisen saavutettavuuden joukkoliikenteellä ja autolla sekä kävellen ja pyöräillen. Kävelykeskusta ja korttelien kehittäminen parantaa sisäistä saavutettavuutta. Keskustassa asiointi Asiointimäärät kasvavat etenkin keskustan eteläosissa. Asiointi lisääntyy keskustan eteläosissa, mutta laajemman korttelikehittämisen alueen takia asiakasmäärä kasvaa koko kes kustan alueella enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Lähiasiointimäärät kasvavat, koska asukasmäärä kasvaa. Enemmän lähiasiointia suuremman asukasmäärän vuoksi. Kaupan kilpailutilanne Keskustan kilpailukyky vahvistuu. Keskustan kilpailukyky vahvistuu. Enemmän vaihtoehtoisia kilpailukykyisiä kauppapaikkoja. Keskustan kehittämisohjelmassa Kortteleiden esitettyjen hankkeiden ja täydennysrakentamispotentiaalit sijoittuvat potentiaalien toteutusedellytykset pääos in korttelikehittämisen alueelle. Kortteleiden täydennysrakentamispotentiaalit sijoittuvat pääosin korttelikehittämisen alueelle. Mahdollistaa hyvin hankkeet ja kortteleiden täydennysrakentamisen Mahdollistaa hyvin hankkeet ja kortteleiden täydennysrakentamisen

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos 1 (6) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tampere / J.Mäkelä 3.4.2007 TÄMÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ON OLLUT NÄHTÄVILLÄ 13.4.-4.5.2007 Yhdyskuntalautakunnan kuulutuksella 12.4.2007 Asemakaavan

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila Strategiset kaavat Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 0400-231096 Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 040-70124356 Yleiskaavojen hyväksyminen 2015 1. Yliopiston yleiskaava

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi PÖYRY ENVIRONMENT OY

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi PÖYRY ENVIRONMENT OY LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi 11.4.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi TAMPEREEN KAUPUNKI PÖYRY ENVIRONMENT

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) koskien Jämsän kaupungin asemakaavan muutosta korttelissa 9

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) koskien Jämsän kaupungin asemakaavan muutosta korttelissa 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) koskien Jämsän kaupungin asemakaavan muutosta korttelissa 9 Keskusta LUONNOSVAIHE 3.11.2009 3 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN 2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY KIVENLAHDEN METROKESKUS SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Suunnittelutehtävä 3. Kaupungin

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot