Rauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011"

Transkriptio

1 Rauman yleiskaava Kaupallinen selvitys

2 Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Kaupan palveluiden sijoittuminen keskustassa Rauman kaupallinen palveluverkko 9 3 KAUPAN KEHITYS- JA LAAJENTUMISTARPEET RAUMALLA Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitysennusteet Liiketilatarpeet vuoteen Liikerakentamishankkeet Raumalla Kaupan näkemys keskustan ja muiden kaupan alueiden kehittämisestä 23 4 KAUPAN YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT SUOMESSA JA RAUMALLA Kaupan yleinen kehitys Suomessa Kaupan konseptien kehitys Suomessa Kaupan konseptit ja klusterit Raumalla 31 5 RAUMAN KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN YLEISKAAVASSA Rauman keskustan kaupallinen kehittäminen Muut kaupan keskittymät Raumalla Pt-kaupan verkko Raumalla 39 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET YLEISKAAVAAN 42 Liite Haastattelut 44

3 Kaupallinen selvitys 2 1 JOHDANTO Rauman kaupunki on aloittanut yleiskaavan laatimisen koko kaupungin alueelle. Yleiskaavan pohjaksi Eriksson Arkkitehdit Oy on parhaillaan laatimassa maankäytön strategista visiota. Tammi-helmikuussa 2011 ovat nähtävillä Rauman yleiskaavan rakennemallit, joissa esitetään erilaisia maankäytön vaihtoehtoja. Näiden pohjalta on tarkoitus luoda vuonna 2011 yksi visio. Se kertoo, miten kaupunkia tullaan kehittämään seuraavat vuosikymmenet. Tämä kaupallinen selvitys on tehty yleiskaavan taustaselvitykseksi. Tavoitteena on selvittää, miten kaupungin eri kaupallisia alueita tulee tulevaisuudessa kehittää. Tavoitteena on ohjata kaupan kehitystä alueellisesti ja toiminnallisesti siten, että kuluttajien tarpeet voidaan tulevaisuudessa tyydyttää eikä Vanhan Rauman kaupallisia toimintamahdollisuuksia häiritä. Selvityksen ovat tehneet Rauman kaupungin toimeksiantamana UnitedLog Consulting Finland Oy ja Santasalo Ky. Selvityksen asiantuntijoina ovat Dipl.ekon. Steen Manelius UnitedLog Consulting Oy:stä sekä KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela Santasalo Ky:stä. Työtä ovat Rauman kaupungista ohjanneet kaupunkisuunnittelupäällikkö Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola.

4 Kaupallinen selvitys 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS Nykyistä Rauman keskustan kaupallista palveluverkkoa tarkastellaan tässä tilastojen ja kartoitusten pohjalta. Toimipaikat ja myynnit ovat Tilastokeskuksen kuntakohtaisesta yritystilastosta. Tilastosta saadaan myyntitietoja koko vähittäiskaupasta ja niistä toimialoista, joissa on toimipaikkoja vähintään 3. Pienempien toimialojen myyntitiedot on arvioitu yleisten tilastojen pohjalta, niin että kokonaissumma on sama kuin Tilastokeskuksen tilastossa vähittäiskaupan myynti. Tilastotietoja on myös autokaupasta sekä ravintolatoiminnasta. Kaupalliset palvelut keskustassa on kartoitettu kenttäkäynneillä lokakuussa Kartoituksesta on laskettu kaupallisten palveluiden liikemäärät ja pinta-ala, joka kuvaa rakennuksen pohjapinta-alaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat ja varastot sekä seinät. Kauppakeskusten käytäviä ei pinta-alassa ole mukana. Hotelleista on laskettu mukaan vain ensimmäinen kerros. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa. Alueet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Tilastokeskuksen uusimmat kuntakohtaiset tilastot vähittäiskaupan toimipaikoista ja myynnistä ovat vuodelta Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Raumalla vuonna 2009 Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa 4 84 Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2009 Raumalla oli vähittäiskaupan toimipaikkoja 232, joista 40 eli vajaa viidennes oli päivittäistavarakauppoja (ml. kioskit ja Alko). Tavaratalokauppoja oli neljä, joista kaksi hypermarkettia ja kaksi muuta pienempää laajan tavaravalikoiman myymälää. Erikoiskauppoja oli yhteensä 188, joista suurin osa oli keskustahakuisia erikoiskauppoja eli muotikauppoja ja muita erikoiskauppoja kuten kulta- ja kellokauppoja, optikoita, lahjatavaraliikkeitä, sisustuskauppoja, kirjakauppoja ja urheilukauppoja. Tilastokeskuksen tilastosta saadaan liikevaihto, johon tässä on lisätty arvonlisävero. Näin myynti on verrannollinen ostovoiman kanssa. Vuonna 2009 vähittäiskaupan myynti Raumalla oli lähes 300 miljoonaa euroa. Myynnistä lähes 28 % muodostuu päivittäistavarakaupoissa ja hieman suurempi osa tavaratalokaupoissa, jotka myyvät sekä päivittäistavaraa että erikoistavaraa. Erikoiskauppojen myynti vuonna 2009 oli yhteensä 131 miljoonaa euroa. Tästä vajaa 40 % oli tilaa vaativaa kauppaa.

5 Kaupallinen selvitys Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Rauman pääasialliseen markkina-alueeseen kuuluvat TNS Gallup Oy:n Suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan Rauman ohella lähikunnat Eurajoki ja Pyhäranta. Näistä kunnista monipuoliset erikoiskauppaostokset tehdään pääosin Raumalla. Eurajoella on jonkin verran erikoiskauppoja, Pyhärannassa hyvin vähän. Päivittäistavaroita ostetaan valtaosin omasta kunnasta, mutta Rauman hypermarketit vetävät päivittäistavarakauppaostoksille naapurikuntalaisia etenkin viikonloppuisin. I-markkina-alue II-markkina-alue Eurajoki Eura Rauma Köyliö Pyhäranta Säkylä Raumalla käydään ostoksilla myös Euralta, Köyliöstä ja Säkylästä. Euralla on kohtalaisen monipuolinen erikoiskaupan tarjonta, mutta ostoksia tehdään myös Raumalla, jossa tarjonta on vieläkin monipuolisempi. Toissijaiselta markkina-alueelta suuntautuu asiointimatkoja Raumalle jo vähemmän kuin ensisijaiselta markkina-alueelta. Raumalle suuntautuu myös ostovoimaa Laitilasta. TNS Gallupin mukaan Laitila kuuluu kuitenkin Turun markkinaalueeseen, joten pääasiointivirrat suuntautuvat Turkuun. Laitilasta siirtyvän ostovoiman osuus Rauman markkinoista jää sen verran pieneksi, ettei sitä ole otettu mukaan toissijaiseen markkina-alueeseen. Laitilan ostovoiman siirtymät Raumalle sisältyvät laajemmalta alueelta tulevaan ostovoiman siirtymään

6 Kaupallinen selvitys 5 Vuonna 2010 Raumalla on laskelman mukaan vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 244 miljoonaa euroa. Vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintoloihin kohdistuvaa ostovoimaa on kaupungissa 388 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan ensisijaisella markkina-alueella on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintoloihin kohdistuvaa ostovoimaa noin 460 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella 645 miljoonaa euroa. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rauman markkina-alueella vuonna 2010 milj. euroa I-markkinaalue yht. II-markkinaalue Rauma Eurajoki Pyhäranta Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Lähde: Santasalo Ky Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten Rauman vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kaupungissa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Rauma on markkina-alueensa pääkeskus, jonne suuntautuu ostovoimaa oman kaupungin ulkopuolelta. Laskelmalla saadaan euromääräinen nettosiirtymä, mutta se ei kerro mistä siirtymä saadaan. Ostovoiman siirtymät on laskettu suhteessa raumalaisten ostovoimaan ja suhteessa pääasiallisen markkina-alueen ostovoimaan. Siirtymät ovat vuodelta 2009, koska tältä vuodelta ovat viimeisimmät myyntitiedot. Vuonna 2009 Rauman vähittäiskapan myynti oli lähes 300 miljoonaa euroa. Kaupungissa vastaavasti oli ostovoimaa noin 244 miljoonaa euroa, eli vähittäiskaupan myynnistä noin 50 miljoonaa tulee kaupungin ulkopuolisilta asiakkailta. Ostovoiman siirtymät ovat erikoiskaupassa suuremmat kuin päivittäistavarakaupassa. Keskustahakuisessa erikoiskaupassa (muu erikoiskauppa) siirtymät ovat suuremmat kuin tilaa vaativassa kaupassa.

7 Kaupallinen selvitys 6 Ostovoiman siirtymät Raumalla 2009 suhteessa raumalaisten ostovoimaan Myynti OV OV-siirtymä milj. milj. milj. % Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Lähde: Santasalo Ky, Tilastokeskus Ostovoiman siirtymät Raumalla 2009 suhteessa I-markkina-alueen ostovoimaan Myynti OV OV-siirtymä milj. milj. milj. % Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Lähde: Santasalo Ky, Tilastokeskus Ensisijaisen markkina-alueen (Rauma, Eurajoki, Pyhäranta) ostovoimaan suhteutettuna ostovoiman siirtymät ovat positiiviset. Päivittäistavarakaupan siirtymät ovat kuitenkin negatiiviset, eli osa pt-kaupan ostovoimasta jää Eurajoelle ja Pyhärantaan. Erikoiskaupassa siirtymät ovat positiiviset. Tämä vahvistaa sitä, että Rauma palvelee vieläkin laajempaa markkina-aluetta eli ostovoimaa virtaa kaupunkiin myös toissijaiselta markkina-alueelta. Erikoiskaupan myynti on laskelman mukaan 12 miljoonaa euroa suurempi kuin ensisijaisen markkina-alueen ostovoima. Tämä vastaa noin 8 % kaupunkilaisten ostovoimasta. Osa eurajokelaisten ja pyhärantalaisten ostovoimasta jää kuitenkin omaan kuntaan ja osa siirtyy Poriin, joten toissijaiselta markkina-alueelta suuntautuu ostovoimaa Raumalle jonkin verran tätä enemmän.

8 Kaupallinen selvitys Kaupan palveluiden sijoittuminen keskustassa Kaupan palvelut ovat keskittyneet keskustaan. Kauppapalveluiden rungon on muodostanut Vanha Rauma ja siitä kauppapalvelut ovat laajentuneet länteen Kanalin yli Valtakadun alueelle. Market-alue keskusten pohjoisreunalle on rakentunut viimeisen 10 vuoden aikana. Rauman kauppapalvelut ovat hyvin keskittyneet suhteellisen pienelle alueelle keskustaan ja keskustan reunaan. Vanhan Rauman pääkauppakadut ovat rinnakkaiset Kuninkaankatu ja Kauppakatu. Näiden väliset poikkikadut eivät ole kaupallisesti kovin aktiivisia. Intensiivisin kauppa-alue ulottuu Kanalilta aina torin reunaan asti. Uudemman kaupunginosan kauppapalvelut keskittyvät Valtakadun ympäristöön. Rauman keskustassa on kolme pienehköä liikekeskusta, Tarvontori, Potkuri ja Suvituuli, joissa kaikissa on katettu kauppakäytävä. Tarvontorin ja Potkurin kaupallinen rakenne painottuu pitkälti päivittäistavarakauppaan. Tarvontorilla on lisäksi mm. muutamia muotikauppoja ja Potkurissa muuta erikoiskauppaa ja palveluita. Keskustassa on myös yksi keskustatavaratalo Sokos, joka jää jo hieman irralleen muusta ydinkeskustan kaupallisesta rakenteesta. Keskustan pohjoisosan market-alueella on pari hypermarkettia ja näiden yhteydessä erikoiskauppaa. Näiden erikoiskauppojen merkitys keskustan erikoiskaupassa jää pieneksi. Lisäksi alueella on Tokmannin laajan tavaravalikoiman myymälä. Market-alueen viereen on rakentunut tilaa vaativan kaupan ja autokaupan alue, joka jatkuu aina Valtatie 8 risteyksen yli. Alueella on toinen laajantavaravalikoiman myymälä Hong Kong sekä mm. S-market. Toinen tilaa vaativan kaupan alue on Papinhaanalue, jossa on myös pt-market, Lidl. Keskustakauppa jatkuu Valtakatua koilliseen Syväraumankadulle, jonka kaupallinen rakenne on jo toisen tyyppinen kuin aivan ydinkeskustassa. Kadun varrelle on keskittynyt reunaalueen kaupallisia palveluita mm. kampaamoja, kauneushoitoloita ja hierontaliikkeitä. Osa liiketiloista on muussa käytössä kuten toimistoina. Alueella on myös yksi pieni päivittäistavarakauppa lähialueen asukkaita palvelemassa. Myös keskustan eteläosissa on palveluiden alue, joka ei enää toiminnallisesti kuulu aivan kaupalliseen ytimeen. Keskustassa on myös lähipalveluita sijoittunut mm. Monnankadun varrelle ja Otanlahdesta etäämmälle Syväraumankadun varrelle.

9 Kaupallinen selvitys 8

10 Kaupallinen selvitys Rauman kaupallinen palveluverkko Pääosa Rauman kaupallisista palveluista on sijoittunut keskustaan ja sen tuntumaan. Keskusta voidaan jakaa eri tyyppisiin kaupan alueisiin. Ydinkeskustassa on valtaosa kaupan palveluista, alueesta voidaan erottaa Vanha Rauma, jonka rakenne on toisen tyyppinen kuin Valtakadun alueella eli uudessa keskustassa. Ydinkeskustaa reunustavat lähinnä kaupungin koillis- ja eteläpuolella keskustan kaupalliset reuna-alueet. Keskustan pohjoispuolelle sijoittuu market- ja tilaa vaativaa kauppaa. Tilaa vaativaa kauppaa on kahdella erillisellä alueella valtatie 12:n ja Luoteisväylän risteysalueen tuntumassa market alueen vieressä ja Papinhaan alueella. Raumalla on yksi alakeskus, Lapin entinen kuntakeskus. Lapin keskuksessa on monipuolisesti paikallispalveluita alueen asukkaille. Alueen asukkaiden lähipalvelut löytyvätkin omasta keskuksesta. Erikoiskauppoja on kuitenkin vähän, ja erikoiskauppaostoksilla käydään Rauman pääkeskuksessa. Kaupallisten palveluiden lukumäärä Raumalla Vanha Rauma Uusi keskusta Market-alue Tiva-alue Papinhaka Muu keskusta Lappi 127 Kaupallisia palveluita Raumalla on kartoituksen mukaan yhteensä lähes 470 kpl. Ydinkeskustassa palveluita on selvästi kaikkein eniten, yhteensä noin 300, josta puolet Vanhassa Raumassa ja puolet uuden keskustan alueella. Market-alueella on palveluita yhteensä 38 kpl ja tilaa vaativan kaupan alueilla (tiva-alue ja Papinhaka) 31 kpl. Muun keskustan alueella palveluita on 67 kpl. Palveluiden määrä kertoo alueen kaupallisesta intensiivisyydestä. Mitä enemmän liikkeitä sen intensiivisempää kauppa näillä alueella on.

11 Kaupallinen selvitys 10

12 Kaupallinen selvitys 11 Pinta-alojen vertailu kertoo lukumäärän ohella osaltaan kauppapalveluiden tarjonnan määrästä ja luonteesta. Varsinaisissa keskustoissa on monipuolisesti kaupan tarjontaa, mutta liikkeet ovat pääosin pieniä. Keskustan ulkopuolisilla alueilla on vastaavasti vähemmän liikkeitä, mutta liikkeiden koko on keskimääräistä suurempi. Raumalla on liiketilaa yhteensä yli k-m2, josta tyhjiä tiloja on pari prosenttia ja muussa esim. toimistokäytössä myös pari prosenttia. Kaupallisten palveluiden käytössä Raumalla on liiketilaa noin k-m 2. Liiketilojen pinta-ala keskustan eri osissa jakautuu eri tavoin kuin kaupallisten palveluiden lukumäärä. Alueiden luonne paljastuu hyvin pintaalavertailussa. Alueilla on tyyppisesti hyvin erityyppinen toimialarakenne. Liiketilojen pinta-ala Raumalla 2010 Vanha Rauma Uusi keskusta Market-alue Tiva-alue Papinhaka Pt-kauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot Käytetyn tavaran kauppa Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Muu käyttö Tyhjä liiketila Muu keskusta Lappi m2 Liiketilaltaan suurimmat kaupan alueet ovat market- ja tilaa vaativan kaupan alueet, joissa on liiketilaa yhteensä noin k-m 2. Liikkeiden lukumäärä on vähäinen ja liiketilat keskimäärin suuria. Market-alueella liiketilaa on yhteensä k-m 2, josta valtaosa on tavaratalokauppaa. Market-alueella on myös vähän erikoiskauppaa ja kohtalaisen paljon tilaa vaativaa kauppaa. Tiva-alueella ja Papinhaassa on liiketilaa yhteensä k-m 2. Papinhaan toimialarakenne painottuu tilaa vaativaan kauppaan ja valtatie 12:n ja Luoteisväylän risteysalueen kauppa autokauppaan. Alueella on myös pt-kauppaa ja tavaratalokauppaa (Hong Kong).

13 Kaupallinen selvitys 12 Ydinkeskustassa liiketilaa on hieman vähemmän kuin market- ja tilaa vaativan kaupan alueilla yhteensä. Liiketilaa ydinkeskustassa on noin k-m 2, josta noin k-m 2 sijoittuu Vanhan Rauman puolelle ja k-m 2 uuteen keskustaan. Vanhassa Raumassa liiketilat ovat pääosin pieniä. Alueen toimialarakenne painottuu erikoiskauppaan. Myös ptkaupat alueella ovat pieniä erikoiskauppoja. Uuden keskustan alueella on päivittäistavarakauppaa sekä tavaratalokauppaa, alueen toimialarakenne painottuu kuitenkin vahvasti erikoiskauppaan ja palveluihin. Alueella on myös jonkin verran tilaa vaativaa kauppaa. Muun keskustan kauppapalvelut sijoittuvat keskustan reuna-alueille. Alueella on merkittävästi päivittäistavarakauppaa ja laajan tavaravalikoiman myymälä (Pick n Pay). Keskustahakuista erikoiskauppaa on vähän ja toimialarakenne painottuu autokauppaan ja muihin kaupallisiin palveluihin. Keskustan reuna-alueilla on liiketilaa yhteensä k-m 2 eli noin 15 % koko kaupungin liiketilamäärästä. Lapin alakeskuksessa liiketilaa on vähän, yhteensä noin 5600 k-m 2. Kaupallisia palveluita on kuitenkin lukumääräisesti paljon (21 kpl) pienelle alakeskukselle. Päivittäistavarakaupan pinta-alaa on eniten ja autokaupan ja huoltamotoiminnan pinta-alaa toiseksi eniten, mutta muutoin toimialarakenne on hyvin tasaisesti jakautunut. Kaupalliset palvelut ovat pääosin keskustassa. Ne ovat sijoittuneet pitkänomaisesti Sahamäentien ja Meijeritien varrelle. Autokauppa ja huoltamotoiminta on sijoittunut valtatien varrelle samoin yksi kahvila-/erikoisliike.

14 Kaupallinen selvitys 13 Kaupallisten palveluiden lukumäärä Raumalla 2010 Vanha- Uusi Market- Tiva- Papin- Muu Rauma keskusta alue alue haka keskusta Lappi Yhteensä Pt-kauppa, Alko ja kioskit Tavaratalokauppa Apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, korjaamot, huoltamo Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Liiketilat yhteensä Lähde: Santasalo Ky Kaupallisten palveluiden pinta-ala Raumalla 2010 Vanha- Uusi Market- Tiva- Papin- Muu Rauma keskusta alue alue haka keskusta Lappi Yhteensä Pt-kauppa, Alko ja kioskit Tavaratalokauppa Apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, korjaamot, huoltamo Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Tyhjien tilojen osuus 3 % 3 % 0 % 2 % 0 % 3 % 2 % 2 % Liiketilat yhteensä Lähde: Santasalo Ky

15 Kaupallinen selvitys 14

16 Kaupallinen selvitys 15 Päivittäistavarakaupat ovat Raumalla sijoittuneet varsin kiinteästi muuhun kaupan palveluverkkoon. Valtaosa päivittäistavarakaupoista on Rauman ydinkeskustassa ja sen reunaalueilla, missä suurin osa asukkaistakin on. Lapin keskustassa on pari pientä lähikauppaa ja Kodisjoella yksi. Liikenneasemien yhteydessä on päivittäistavarakauppoja keskustassa sekä keskustan eteläpuolella Kortelassa valtatie 8:n varrella. Suuret päivittäistavarakaupan yksiköt, hypermarketit ovat keskittyneet market-alueelle. Suuria supermarketteja on keskustan reuna-alueilla, lähinnä kokoojakatujen varrella. Näitä täydentää lähikauppojen verkko, joka sijoittuu enemmän asutusalueille. Päivittäistavarakaupan verkko Raumalla 2010

17 Kaupallinen selvitys 16 3 KAUPAN KEHITYS- JA LAAJENTUMISTARPEET RAUMALLA Kaupan kehitystä Raumalla tarkastellaan tässä markkina-alueen ostovoiman kasvun pohjalta. Markkina-alueen väestö ei ole kasvussa, mutta koska ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden, ostovoima alueella on yhä kasvussa. Tämä luo positiivisia kehitysodotuksia kaupalle Raumalla. Laskelmien lisäksi on kartoitettu haastatteluilla kaupan, kauppiaiden ja ketjujohtajien näkemyksiä kaupan kehittämisestä Raumalla. 3.1 Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitysennusteet Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa markkina-alueen väestönkehitys. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Rauman markkina-alueella väestön määrä hienoisesti vähenee. Tällä hetkellä Raumalla on asukkaita lähes ja koko markkina-alueella Markkina-alueen väestön painopiste on Raumalla ja ensisijaisella markkina-alueella. Väestön kehitys Rauman markkina-alueella Toteutunut ja ennuste Muutos Vuosimuutos Rauma ,3 % Eurajoki ,2 % Pyhäranta ,1 % I-markkina-alue ,2 % Eura ,2 % Köyliö ,1 % Säkylä ,4 % II-markkina-alue ,3 % Markkina-alueet yht ,2 % Lähde: Tilastokeskus Väestö vähenee alueella noin 0,2 % vuosivauhdilla ja vuonna 2030 Raumalla ennustetaan olevan asukkaita eli lähes vähemmän kuin nyt. Koko markkina-alueella arvioidaan olevan asukkaita vuonna 2030 yhteensä Vaikka väestö hieman vähenee, ostovoima on pitkällä tähtäimellä kasvussa, sillä kulutus asukasta kohden kasvaa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat tilaa vaativa erikoiskauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Aikaisempiin kehityslukuihin tuskin kuitenkaan enää pitkällä aikajaksolla päästään.

18 Kaupallinen selvitys 17 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rauman markkina-alueella vuonna 2030 milj. euroa I-markkinaalue (sis. Rauman) II-markkinaalue Vuosikasvu per asukas Rauma Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko ,9 % Tilaa vaativa kauppa ,0 % Muu erikoiskauppa ,0 % Erikoiskauppa yhteensä ,0 % Vähittäiskauppa yhteensä ,5 % Autokauppa ja huoltamot ,1 % Ravintolat ,7 % Kauppa ja palvelut yhteensä ,7 % Lähde: Santasalo Ky Vuonna 2030 laskemme markkina-alueella olevan vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintoloihin kohdistuvaa ostovoimaa nykyrahassa yhteensä 860 miljoonaa euroa. Valtaosa kasvusta tapahtuu Raumalla. Vuonna 2030 Raumalla on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintoloihin kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 513 miljoonaa euroa ja muissa kunnissa lähes 350 miljoonaa euroa. Vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuva ostovoima Rauman markkina-alueella Rauma Eurajoki Pyhäranta Eura Köyliö Säkylä Milj.

19 Kaupallinen selvitys Liiketilatarpeet vuoteen Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta kaupungissa. Laskelma pohjautuu raumalaisten ostovoiman kasvuun. Kaupunkilaisten ostovoiman lisäksi on otettu huomioon markkina-alueen muissa kunnissa tapahtuva ostovoiman kasvu ja lisäksi matkailijoiden ja kesäasukkaiden tuoma lisäpotentiaali. Osa markkina-alueen muiden kuntien liiketilatarpeesta suuntautuu siis Raumalle, osa muihin kuntiin tai muihin seudullisiin keskittymiin. Pienimmissä kunnissa ei todennäköisesti merkittävää uusperustantaa tapahdu, vaan ostovoiman kasvu suuntautuu suuriin keskittymiin. Muiden markkina-alueen kuntien liiketilantarpeesta lasketaan suuntautuvan Raumalle %. Suuntautuminen on päivittäistavarakaupassa pienempää kuin erikoiskaupassa ja lähialueilta suurempaa kuin toissijaiselta markkina-alueelta. Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myynnin ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) käytetty myyntitehokkuus on keskimäärin 5900 i/k-m 2 (n.7400 i/my-m 2 ), tilaa vaativassa kaupassa 2000 i/k-m 2 (2500 i/my-m 2 ) ja muussa erikoiskaupassa 2900 i/k-m 2 (3600 i/my-m 2 ). Osa ostovoiman kasvusta toteutunee nykyisissä myymälöissä, kun nämä kehittävät toimintaansa. Vähimmäistarvelaskelmassa tämä on otettu huomioon siten, että ostovoiman kasvusta osan on laskettu menevän nykyisille myymälöille ja osan uusiin myymälätiloihin joko uusille toimijoille tai nykyisten toimijoiden laajennuksille. Vähimmäistarvelaskelmassa päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin kahden kolmasosan odotetaan toteutuvan uusien myymälöiden muodossa ja erikoiskaupan ostovoiman kasvusta puolet. Päivittäistavarakaupassa osuus on suurempi siksi, että toimialalla on laajentumistarvetta vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat laajenevat, joten päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää pinta-alaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Myymäläpinta-alan kasvu voi joissain tapauksissa heikentää pinta-alaan suhteutettua myymälätehokkuutta lyhyellä aikavälillä. Vähimmäistarvelaskelma on nettolaskelma, johon kaavoituksessa tulisi vähintään varautua, jotta nykyinen palvelutaso kunnassa säilyisi. Mikäli kuntaan ei saada lisää liiketilaa, virtaa kunnasta ulos nykyistä enemmän ostovoimaa. Vähimmäistarvetta suuremmallekin pintaalalle saattaa olla kysyntää. Enimmäistarvelaskelma asettaa rajan sille, mihin ostovoiman kasvu riittää. Vähimmäistarve ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna on Raumalla vuoteen 2030 mennessä yhteensä k-m 2. Matkailijoiden ja kesäasukkaiden lisäpotentiaaliksi on laskettu 10 % raumalaisten potentiaalista. Raumalaisten oma ostovoiman kasvu tuottaa lisätilantarvetta k-m 2, muu tarve siirtyy Raumalle kaupungin ulkopuolelta.

20 Kaupallinen selvitys 19 Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Vähimmäistarve k-m 2 Muut I- alueen kunnat* * Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky Vähimmäistarvelaskelma on nettolaskelma, johon kaavoituksessa tulee vähintään varautua, jotta nykyinen palvelutaso kunnassa säilyy. Mikäli kuntaan ei saada lisää liiketilaa, virtaa kunnasta ulos nykyistä enemmän ostovoimaa. Vähimmäistarvetta suuremmallekin pintaalalle saattaa olla kysyntää. Enimmäistarvelaskelma asettaa rajan sille, mihin ostovoiman kasvu riittää. Enimmäistarvelaskelma pohjautuu ajatukselle, että koko ostovoiman kasvu suuntautuu uuteen liiketilaan. Tällöin nykyisten myymälöiden myynti kasvaa vain inflaation verran. Myymälät voivat toki laajentua ja näin kasvattaa myyntiään. Mikäli koko ostovoiman kasvu suuntautuu uuteen liiketilaan, tarvitaan kaupungissa lisää liiketilaa k-m 2 vuoteen 2030 mennessä. Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla Enimmäistarve k-m 2 Muut I- alueen kunnat* IImarkkinaalue** Matkailijat** Rauma Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä IImarkkinaalue** Matkailijat** Rauma Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden ja kesäasukkaiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä Rauman kaupallinen selvitys Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä 2011-2015 2.5.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Raumalla...

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 684 Rauma Täyttämispvm 17.08.2016 Kaavan nimi KANALIN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2011

Kauppakeskusbarometri 2011 Kauppakeskusbarometri 2011 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2011 Toteutettu nettikyselynä 3.-12.10.2011

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND 22.9.2016 1 MARKKINA JA TALOUDELLINEN KEHITYS 2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS TOIMINTAMAISSA LIUKUVA 3 KK 12,0 10,0 % (liukuva 3 kk) 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Viro

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu?

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä kaupan vapautuneista aukioloajoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kaupan liiton

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi 29.2.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Porvoossa...

Lisätiedot

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa Kouvolan keskustan kaupallisten palveluiden kehitys 2012-2016 Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa 30.6.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Kouvolassa... 4 2.1. Kaupan ja

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2010

Kauppakeskusbarometri 2010 Kauppakeskusbarometri 21 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Barometri 21 Web-kyselyn toteutus: 14.-19. lokakuuta

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Kaupan näkymät

Kaupan näkymät Kaupan näkymät 2017 2018 Joitakin poimintoja ennusteesta Koko materiaali on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia ja tilastoja -osiosta. Vuosi 2016: liikevaihto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys

Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvitys 28.8.2008 TUOMAS SANTASALO Ky TAMPEREEN KAUPUNKI Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Palveluverkkoselvitys 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 2 1 Kaupalliset keskittymät

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

TORIKORTTELIT. Kiinteistökehityssuunnitelma Yhteenveto SANTASALO

TORIKORTTELIT. Kiinteistökehityssuunnitelma Yhteenveto SANTASALO TORIKORTTELIT Kiinteistökehityssuunnitelma Yhteenveto 10-06-2009 2 PROJEKTISTA.3 NYKYTILANNE..5 LIIKEIDEA JA KONSEPTIKEHITYS...7 INVESTOINNIT...9 VUOKRAUS 9 HELSINGIN LEIJONA OY.9 3 PROJEKTISTA Lähtökohdat

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 21.10.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot