LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys"

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan

2 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa Länsi-Lappiin, johon kuuluvat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Pello ja Ylitornio. Maakuntakaavassa osoitetaan mm. seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida maakuntakaavaan osoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutuksia keskustoihin ja niiden kehittämiseen. Maakuntakaavan yhdessä taustaselvityksessä käsiteltiin kauppaa (Länsi-Lapin maakuntakaava, Taustaselvitykset: Kauppa ; Santasalo Ky, Sito). Selvityksessä tarkasteltiin mm. nykyistä palveluverkkoa ja sen kehittämistä sekä vähittäiskaupan liiketilan lisätarvetta alueella. Tämä vaikutusten arviointi pohjautuu kaupan selvityksen tietoihin. Kaupallisten vaikutusten arvioinnin on laatinut Länsi-Lapin Liitolle Santasalo Ky. Selvityksestä vastaavat Katja Koskela ja Tuomas Santasalo. 1

3 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto Kaupan mitoitus 2030 Länsi-Lapissa Maakuntakaavan kaupan selvitys on tehty sillä olettamuksella, että alueelle rakennetaan Karsikon ydinvoimala. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Selvityksessä laskettiin kuitenkin liiketilan lisätarve myös vaihtoehtoiselle kehitykselle, eli ettei ydinvoimalaa alueelle rakenneta. Liiketilan lisätarve on vain hienoisesti pienempi tässä vaihtoehdossa, joten kaupan selvityksen johtopäätöksiä voidaan pitää oikeansuuntaisina, vaikkei ydinvoimalaa alueelle rakennetakaan. Oheisessa taulussa on vähittäiskaupan lisätilantarve (sis. kaupalliset palvelut) kunnittain ja eri tyyppisille kaupan alueille kohdistettuna. Keskusta-alueina tarkoitetaan tässä kaupunkien ja kuntien perinteisiä ydinkeskustoja tai kirkonkyliä, jonne pääosa kaupasta on sijoittunut. Alueita ei ole sen tarkemmin määritelty. Keskusta-alueina ovat myös lähiöiden, alakeskuksien ja kylien keskustat. Keskusta-alue saattaa erota maakunta- tai yleiskaavoihin merkityistä keskustatoimintojen alueista, jotka voivat olla hyvinkin laajoja. Market- ja tilaa vaativan kaupan alueet keskustan tuntumassa tai sen ulkopuolella ovat vastaavasti muita alueita, samoin kuin alueet, joille ei vielä kauppaa ole sijoittunut. Vähittäiskaupan lisätilantarve Länsi-Lapissa Ilman ydinvoimalaa ja ostovoimasiirymillä korjattu Alueille kohdistettuna K-m 2 Erikoiskauppa Tiva ja Pt-kauppa* ja palvelut autokauppa Yhteensä Keskustaalueille Muille alueille Yhteensä Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Pello Ylitornio Länsi-Lappi * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskaupan suuryksiköt on maakuntakaavassa osoitettu Kemi-Tornion seudulle, koska seudulla asukasluku on merkittävä osuus Länsi-Lapin asukkaista ja myös kauppa maakunnassa on keskittynyt seudulle. Maakuntakaavan kaupan taustaselvityksessä todettiin, että liiketilatarpeesta enimmillään k-m 2 tulee toteutumaan Ylitorniossa tai Pellossa. Kokonaislisätarpeen ollessa noin k-m 2 jää Kemi-Tornion seudulle siten noin k-m 2. Kaavan mitoituksesta voidaan tehdä hieman väljempi kuin tarkasti laskettu tarve. Ylimitoitus oi olla esimerkiksi % tarvetta suurempi eli k-m 2. Ylimitoitusta voidaan perustella sillä, ettei kaikki kaavoitettava kaupan ala mitä todennäköisimmin tule toteutumaan. Osa kauppapaikoista on vaihtoehtoisia kauppapaikkoja, osa jää toteutumatta ja osa toteutuu väljemmin kuin on suunniteltu. Lasketussa tarpeessa ei ole huomioitu myymäläpoistumaa, joka lisää mitoitusta. Myös matkailijamäärien kasvu voi lisätä tarvetta. Maakuntakaavassa mitoitus voi olla laskettua jonkin verran suurempi myös sen 2

4 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA takia, että laskelmassa käytetty keskimääräinen myyntiteho on kohtalaisen korkea Länsi- Lapissa, sillä alueella myyntiteho tällä hetkellä on keskimääräistä alhaisempi. Liiketilatarvelaskelmaan haluttiin kuitenkin ottaa varovainen tavoite paremmasta myyntitehosta tulevaisuudessa. Myös ostovoiman kasvu on selvityksessä arvioitu varovasti. Kauppa on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi enemmän. Mikäli kasvu tulee tulevaisuudessa olemaan suurempaa, kuin mitä tässä selvityksessä on oletettu, liiketilatarve tulee täyttymään arvioitua nopeammin. Keskustoissa tulee varautua kaupan kehittymiseen. Liiketilatarvelaskelmassa Kemin ja Tornion keskustojen tarve on yhteensä lähes k-m 2. Vähintään tämä määrä tulee mahdollistaa pitkällä aikavälillä keskustojen kehittämisessä. Todennäköisesti näin suuri määrä ei keskustoissa kuitenkaan tule toteutumaan. Keskustoissa toteutuminen on haastavaa, koska alueet ovat tiiviitä ja tilaa uudelle rakentamiselle on vähemmän, kuin keskustan ulkopuolisilla alueilla. Keskustojen ulkopuolisille alueille jää mitoituksesta noin k-m 2. Tämä määrä tulee jakaa kauppapaikkojen kesken. Pääosa seudun asukkaista asuu Kemissä ja Torniossa, joten Keminmaan osuus jää pienemmäksi kuin näiden suurempien kaupunkien. Keminmaalla mitoitus voi kuitenkin olla hieman suurempi kuin Keminmaan oma laskettu kunnittainen tarve. Keminmaalle suuntautuu ostovoimaa luontevasti mm. Kemistä ja Tervolasta. Mikäli Keminmaalle suunnataan tarpeesta k-m 2 Kemin ja Tornion keskustan ulkopuolisille kauppa-alueille jää jaettavaksi loput, josta noin puolet suuntautuu Kemiin ja puolet Tornioon. Mitoitus koskee pääosin tilaa vaativaa kauppaa. Alueelle voi pienessä määrin sijoittaa myös muuta erikoiskauppaa, kuten alueilla tälläkin hetkellä on. Tällä ei ole vaikutusta keskustakauppaan. Tärkeää on että alueiden luonne säilyy nykyisen kaltaisena. Kemi-Tornioin seudun suuryksikköalueiden uuden liiketilan maksimimitoitus k-m 2 Länsi-Lappi kokonaistarve Ylitornioon ja Pelloon Kemi-Tornion seudulle %:n ylimitoituksella Keskustoissa toteutuva Keskustan ulkopuolisille alueille jää Keminmaa Kemi Tornio Kemi-Tornioin seudulla vähittäiskaupan suuryksikköalueiden ohella ei ole muita keskustan ulkopuolisia kaupan alueita. Kauppa on keskittynyt joko keskustaan tai keskustan tuntumaan alueille, jotka ovat maakuntakaavassa osoitettu seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille. Näin ollen koko enimmäistarve on voitu suunnata vähittäiskaupan suuryksikköalueille. 3

5 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto Maakuntakaavan mitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla Maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikköalueet on mitoitettu. Mitoitus pitää sisällään kaiken kaupan liiketilan, sekä vähittäiskaupan suuryksiköt että pienemmät myymälät. Nykyään liiketilaa on Keminmaalla k-m 2, Karjalahdessa k-m 2 ja Torpissa k-m 2 Uutta liiketilaa sallitaan Keminmaalle k-m 2 sekä Karjalahteen ja Torppiin molempiin k-m 2. Kokonaisuudessaan uuden liiketilan määrä on suunnilleen sen suuruinen kuin maakuntakaavan kaupan selvityksessä todettiin alueille voitavan osoittaa. Näin myös riittävä määrä tarpeesta jää toteutettavaksi keskusta-alueilla. Selvityksen johtopäätöksissä todettiin, että suuryksikköalueiden mitoitus koskee pääosin tilaa vaativaa kauppaa. Alueille voi pienessä määrin sijoittaa myös muuta erikoiskauppaa, kuten alueilla tälläkin hetkellä on. Keminmaalla uuden liiketilan mitoitus koskee sellaista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Tässä selvityksessä tällaisesta kaupasta käytetään nimitystä tilaa vaativa kauppa. Torpin ja Karjalahden alueelle muun kuin tilaa vaativan kaupan osuus uudesta kaupasta saa enintään olla 30 % eli k-m 2. Muu kauppa pitää sisällään erikoiskauppaa, päivittäistavarakauppaa ja kaupallisia palveluita. Maakuntakaavan mitoitus ja nykyliiketilamäärä km-alueilla k-m 2 Uudesta Kokonaismitoitus Nykytila kaikki Uusi liiketila muuta kuin tivaa Keminmaa Karjalahti Torppi

6 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Suuryksikköalueiden vaikutukset keskustoihin Suuryksikköalueiden kokonaismitoitus ei ole ratkaiseva tekijä, siihen mitä vaikutuksia alueilla on keskustakauppaan. Kaupan laadulla on keskustakaupalle suurempi merkitys. Liiketilatarvelaskelmassa keskustojen ulkopuolisille alueille on suunnattu pieni määrä muuta erikoiskauppaa. Keskustojen ulkopuolelle voi myös sijoittaa pienimuotoisesti päivittäistavarakauppaa esimerkiksi liikenneasemien yhteyteen. Myös päivittäistavarakauppoja voi sijoittaa näille muille kaupan alueille, mikäli niiden läheisyydessä asuu riittävästi asukkaita. Muille alueille sopii luontevasti myös joidenkin erikoiskaupan toimialojen myymälöitä kuten lastentarvikekauppaa, eläinkauppaa tai polkupyöräkauppaa. Yksittäisten pienten erikoiskaupan myymälöiden sijoittaminen keskustan ulkopuolisille alueille ei yleensä haittaa keskustojen nykyisiä palveluja tai niiden kehittämistä. Lisäksi tilaa vaativan kaupan myymälöissä myydään myös jonkin verran erikoiskaupan tuotteita. Muille alueille voidaan sijoittaa myös sellaisia laajantavaravalikoiman myymälöitä, jotka eivät keskustoihin sovi. Tällaisia ovat mm. sisustustavaratalot tai laajan tavaravalikoiman myymälät, joiden tuotevalikoima painottuu tilaa vaativaan kauppaan, mutta joissa myydään myös erikoiskaupan tuotteita. Suuryksiköiden erikoiskaupan tarjonta on erityyppistä kuin keskustojen erikoiskaupan, jolloin ne enemmänkin täydentävät toisiaan, sillä asiointi laajan tavaravalikoiman myymälässä ei korvaa keskusta-asiointia. Tällaisten liiketyyppien sijoittaminen keskusta-alueiden ulkopuolelle ei yleensä vaikuta merkittävästi keskustakauppaan. Tilaa vaativan kaupan sijoittuminen keskustojen ulkopuolelle ei vaaranna keskustojen vetovoimaa. Keskustoihin sijoittuu eri tyyppistä kauppaa ja tila vaativa kauppa ei kilpaile keskustakaupan kanssa. Tällä hetkellä keskustoissa on pienimuotoisesti tilaa vaativaa kauppaa, mutta tilaa vaativan kaupan kehitysmahdollisuudet keskustoissa ovat heikot. Tilaa vaativaa kauppaa on tällä hetkellä Kemin ja Tornion keskustoissa vain viitisen prosenttia koko kaupallisten palveluiden käyttämästä pinta-alasta. Tilaa vaativan kaupan merkitys keskustoissa on joka tapauksessa pieni nykyisin ja myös tulevaisuudessa. Vastaavasti keskustan kanssa kilpailee tilaa vaativaa kauppaa ja laajan tavaravalikoiman kauppaa enemmän keskustahakuinen erikoiskauppa esimerkiksi muotikauppa tai kauppakeskustyyppinen ratkaisu, jossa on paljon pieniä erikoiskaupan ketju- ja merkkimyymälöitä. Mikäli tällaisia yksiköitä sijoitetaan keskustan ulkopuolelle voi niillä olla vaikutuksia keskustoihin. Näin ollen vaikutusten arvioinnissa keskitytään alueille suunnatun muun kaupan määrään. Tilaa vaativan kaupan sijoittumisella Keminmaalle, Karjalahteen tai Torppiin ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia keskustoihin. Vähittäiskaupan suuryksikköalueille voidaan sijoittaa tilaa vaativan kaupan ohella jonkin verran muuta erikoiskauppaa. Alueilla on jo vaihteleva määrä erikoiskauppaa. Oletetaan kuitenkin, että nykyinen palveluverkko on keskustan ja suuryksikköalueiden suhteen tasapainossa, eli suuryksikköalueiden nykyinen kauppa ei merkittävästi vaikuta keskustakauppaan. Nykyään alueet ovat toimialarakenteeltaan ja luonteeltaan toisenlaisia kuin keskustat, joten ne eivät liikaa kilpaile keskustan kanssa. Tällä hetkellä alueilla on päivittäistavarakauppaa ja muuta erikoiskauppaa ja palveluita alueiden liikepinta-alasta lähes %. Oheisessa taulussa tavaratalokaupan eli laajan 5

7 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto tavaravalikoimien myymälöiden pinta-ala on jaettu päivittäistavarakauppaan, erikoiskauppaa ja tilaa vaativaan kauppaan. Nykyiset liiketilat vähittäiskaupan suuryksikköalueila Karjalahti Keminmaa Torppi Pt-kauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa Palvelut Muut liiketilat* Liiketilat yhteensä Erikoiskauppa ja palvelut Pt-kaupan osuus 21 % 14 % 21 % Erikoiskaupan ja palveluiden osu 27 % 25 % 26 % Pt-kauppa, erikoiskauppa ja palv 48 % 39 % 46 % Tilaa vaativan kaupan osuus 50 % 58 % 51 % Muut liiketilat*: tyhjät tai muussa käytössä mm. pientoimistoina Nykyiset liiketilat Kemi-Tornion seudun keskustoissa Kemin keskusta Keminmaan keskusta Tornion keskusta Pt-kauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa Palvelut Muut liiketilat* Liiketilat yhteensä Erikoiskauppa ja palvelut Pt-kaupan osuus 13 % 17 % 6 % Erikoiskaupan ja palveluiden osu 77 % 54 % 66 % Pt-kauppa, erikoiskauppa ja palv 89 % 71 % 73 % Tilaa vaativan kaupan osuus 4 % 0 % 5 % Muut liiketilat*: tyhjät tai muussa käytössä mm. pientoimistoina Arvioinnissa tutkitaan sitä, onko suuryksikköalueille sijoitettavalla uudella erikoiskaupalla haitallisia vaikutuksia keskustan erikoiskauppaan. Näin voi olla, jos alueelle sijoitetaan erikoiskauppaa liian paljon suhteessa keskustan erikoiskauppaan. Vaikutukset ovat suurimmat läheisimmässä keskustassa. Uuden muun erikoiskaupan määrää (voi pitää sisällään myös palveluita) on verrattu lähimmän keskustan nykyiseen erikoiskaupan ja palveluiden määrän. Tämän pohjalta on arvioitu vähittäiskaupan suuryksiköiden merkitystä keskustaverkolle. Kuten jo todettiin, tilaa vaativan kaupan mitoitusta ei ole mukana tarkastelussa, sillä lähtökohtaisesti oletetaan, että tilaa vaativa kauppa ei kilpaile keskustakaupan kanssa. 6

8 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Uuden liiketilan määrä k-m 2 Pt-kauppa, erikoiskauppa Tilaa vaativa ja palvelut kauppa Yhteensä Keminmaa Karjalahti Torppi Yhteensä Keminmaan vähittäiskaupan suuryksikköön on osoitettu ainoastaan tilaa vaativaa kauppaa. Näin ollen tällä ei arvioida olevan vaikutuksia seudun keskustoihin. Keminmaan keskusta on lähipalvelukeskus eikä sinne muutoinkaan tule sijoittumaan tilaa vaativaa kauppaa. Karjalahden alueelle voidaan sijoittaa uutta muuta kuin tilaa vaativaa kauppaa 30 % eli k-m2. Tämä määrä on uuden erikoiskaupan enimmäismitoitus alueella. Kemin keskustassa erikoiskauppaa ja palveluita on noin k-m 2. Uuden erikoiskaupan liiketilan enimmäismäärä jää selkeästi alhaisemmaksi kuin mitä keskustassa tällä hetkellä on erikoiskauppaa ja palveluita. Jos verrataan Karjalahden kokonaismitoitusta niin erikoiskauppaa alueella voi olla enimmillään k-m 2 (nykyliiketila ja uusi liiketila). Tämäkin jää niin paljon alhaisemmaksi kuin keskustassa oleva tarjonta, ettei sillä arvioida olevan vaikutuksia keskustaan tai sen kehittämiseen. Lisäksi keskustakaupalle on maakuntakaavassa luotu riittävät edellytykset kehittyä, ja keskusta-aluetta on myös aktiivisesti kehitetty. Näin ollen keskustan erikoiskaupan määrä tulevaisuudessa on nykyistä korkeampi ja suhde Karjalahden erikoiskauppaan vielä tätä vertailua parempi. Uuden erikoiskaupan määrä Karjalahdessa jää alhaisemmaksi, mikäli osa muusta kaupasta on päivittäistavarakauppaa. Kaupan selvityksessä todettiin, että muun kuin tilaa vaativan kaupan osuus tulee olla sellainen, ettei kaupan luonne alueelle muutu nykyisestä. Nykyisellään alue ei kilpaile liikaa keskustan kanssa. Päivittäistavarakauppaa voisi näin laskien olla alueen uudesta kaupasta 20 % (kuten nykyäänkin on alueen liiketilasta) eli 9000 k-m 2. Tällainen määrä tarkoittaa noin kahta hypermarket-kokoluokan päivittäistavaramyymälää. Tällä hetkellä keskustassa on päivittäistavarakauppaa 7000 k-m 2 ja Karjalahden alueella 9000 k-m 2. Muualla Kemin kunnassa on päivittäistavarakauppaa noin 3000 k-m 2. Karjalahti on nykyään jo luonteeltaan seudullisen päivittäistavarakaupan keskittymä. Alueella asioidaan Länsi-Lapin alueen etelä- ja länsiosista. Alue täydentää keskustan ja asuinalueiden päivittäistavarakauppaa. Päivittäistavarakaupan lisätarve (sis. suunnatun tarpeen) Kemissä on vuoteen 2030 mennessä noin 4000 k-m 2 ja koko Länsi-Lapissa noin k-m 2. Ylimitoitusvaralla lisätarve Kemissä on noin 5000 k-m 2. Päivittäistavarakaupan tarpeeseen nähden koko muun kaupan mitoituksen (30 % eli k-m 2 ) suuntaaminen Karjalahdella päivittäistavarakauppaan, tai edes nykyisen kaltaisen rakenteen verran eli 20 %, on tarpeeseen ja nykyiseen päivittäistavarakaupan verkkoon nähden ylimitoitettua. Päivittäistavarakaupan kasvaminen Karjalahdessa nykyisestä (yli) kaksinkertaiseksi korostaisi alueen merkitystä päivittäistavarakaupan keskuksena, mikä ei tasapainoisen lähipalveluver- 7

9 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto kon kannalta olisi hyvä asia. Näin suuri määrä päivittäistavarakauppaa estäisi muiden alueiden päivittäistavarakauppojen kehittämisen. Lisäksi päivittäistavarakaupan kilpailutilanne kovenisi niin paljon, ettei kaikille myymälöille, sekä nykyisille että uusille löytyisi toimintaedellytyksiä. Torpin alueelle voidaan sijoittaa uutta muuta kuin tilaa vaativaa kauppaa 30 % eli k- m2. Tämä määrä jo joko uuden erikoiskaupan tai uuden päivittäistavarakaupan enimmäismitoitus. 30 % voi toteutua myös esim 20 % erikoiskauppana ja 10 % päivittäistavarakauppana, mutta tässä arvioidaan enimmäismitoituksen vaikutksia. Tornion keskustassa erikoiskauppaa ja palveluita on noin k-m 2. Uuden erikoiskaupan liiketilan enimmäismäärä jää selkeästi alhaisemmaksi kuin mitä keskustassa tällä hetkellä on erikoiskauppaa ja palveluita. Jos verrataan Torpin kokonaismitoitusta niin erikoiskauppaa alueella voi olla enimmillään alle k-m 2 (nykyliiketila ja uusi liiketila). Tämäkin jää selvästi alhaisemmaksi kuin keskustassa oleva tarjonta, ettei sillä arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia keskustaan tai sen kehittämiseen. Lisäksi keskustakaupalle on maakuntakaavassa luotu riittävät edellytykset kehittyä, ja keskusta-aluetta on myös aktiivisesti kehitetty. Haaparannan puolelle suunniteltu kauppakeskuksen laajennus lisää alueen vetovoimaa. Alue kytkeytyy suoraan Tornion keskustaan ja vaikuttaa seudun kokonaisvetovoimaan. Näin ollen keskustan erikoiskaupan määrä tulevaisuudessa on nykyistä korkeampi ja suhde Torpin erikoiskauppaan vielä tätä vertailua parempi. Päivittäistavarakaupassa kehitys saman suuntaista kuin Karjalahden alueellakin. Enimmäismäärän k-m 2 :n toteutuminen päivittäistavarakaupan liiketilana on alueen liiketilatarpeen ja nykyisen palveluverkon suhteen ylimitoitettua. Tornion päivittäistavarakaupan lisätarve (sis. suunnatun tarpeen) on saman suuruinen kuin Kemissä eli noin 4000 k-m 2 ja joustovaralla laskettuna noin 5000 k-m 2. Tornioin keskustassa on päivittäistavarakauppaa noin 4000 k-m 2, Torpissa nykyään noin k-m 2 ja muualla Torniossa noin 2500 k-m 2. Näin ollen Torpin nykyisen päivittäistavarakaupan pinta-alan kaksinkertaistuminen väistämättä epätasapainottaa päivittäistavarakaupan verkkoa. Keminmaan keskustaan ei vähittäiskaupan suuryksikköalueilla ole vaikutuksia. Alue on lähipalvelutyyppinen keskusta, joka palvelee paikallisasukkaiden lähitarpeita. Vähittäiskaupan suuryksikköalueille ei suunnata sen tyyppistä kauppaa, joka kilpailee lähipalvelukeskuksen kanssa. Keminmaan keskusta on myös niin pieni, asukkaita lähialueella niin vähän ja monipuolinen Kemin keskusta niin lähellä ettei alueella ole kysyntää merkittävälle kaupan uusperustannalle Keminmaan kaupan alueesta huolimatta. 8

10 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHTOPÄÄTÖKSET Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikköalueilla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustoihin tai niiden kehittämiseen, mikäli alueelle sijoittuu tilaa vaativaa kauppaa. Tilaa vaativa kauppa ei kilpaile keskustojen kanssa, sillä keskustojen palvelurakenne on toinen. Erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan merkitys keskustoihin riippuu mitoituksesta sekä kaupan laadusta. Suuryksikköalueiden kokonaismitoituksen lähtökohtana on, että riittävä määrä liiketilatarpeesta voidaan toteuttaa keskusta-alueilla.. Keminmaan suuryksikköön sallittaa sijoitettavan vain sellaista seudullista kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustelluista syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle. Näin ollen Keminmaan suuryksikkömerkinnällä ei arvioida olevan vaikutuksia keskustaan. Mikäli Torppiin tai Karjalahteen sijoittuu kaavan sallima enimmäismäärä erikoiskauppa eli k-m2, jää erikoiskaupan tarjonta keskustatarjontaa vähäisemmäksi. Näin ollen alueilla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia keskustakauppaan, sillä keskustat jäävät yhä monipuolisimmiksi keskustakaupan kauppapaikoiksi. Molempia on kuitenkin tarvetta aktiivisesti kehittää ja liiketilatarpeesta jää riittävä määrä myös keskusta-alueiden kehittämiseen. Kehityssuunnitelmia onkin tehty sekä osin myös jo toteutettu. Arvioinnissa lähtökohtana on, että suuryksikköalueille sijoittuu pääsääntöisesti sellaista erikoiskauppaa, joka ei täysmittaisesti kilpaile keskustan erikoiskaupan kanssa. Muun erikoiskaupan laadulla on siten suuri merkitys. Mikäli suuryksikköalueelle sijoittuu merkittävä määrä keskustahakuista erikoiskauppaa pienissä yksiköissä kauppakeskuksen tapaan, on tällä suurempi merkitys, kuin jos alueelle sijoittuu erikoiskauppaa suureen yksikköön kuten hypermarkettiin tai muuhun laajan tavaravalikoiman myymälään tai erikoistavarataloon (esim. Ikea). Suuryksiköiden erikoiskaupan tarjonta on erityyppistä kuin keskustojen erikoiskaupan, jolloin ne enemmänkin täydentävät toisiaan, sillä asiointi laajan tavaravalikoiman myymälässä ei korvaa keskusta-asiointia. Hypermarketin tai muun suuryksikön erikoiskaupalla ei ole yhtä merkittävää vaikutusta keskustan kauppaan, sillä keskustassa kaupan vahvuus on erikoiskaupan ketju- ja merkkiliikkeissä. Vastaavasti kauppakeskus, jonne sijoittuu keskustahakuisia ketju- ja merkkiliikkeitä kilpailee keskustan erikoiskaupan kanssa enemmän. Lisäksi on sellaisia erikoiskaupan myymälöitä, joiden sijoittuminen suuryksikköalueille ei vaikuta merkittävästi keskustaan. Näitä ovat mm. lastentarvikeliikkeet, kukkakaupat, eläinkaupat ja polkupyöräliikkeet. Lisäksi monet sisustusliikkeet ja urheiluliikkeet sijoittuvat usein keskustojen ulkopuolelle ilman että niillä on liiallisia vaikutuksia keskustan palvelutarjonnalle. Jonkin verran myös keskustahakuista merkki- ja ketjukauppaa voi alueille sijoittua, ilman että se merkittävästi vaikuttaisi keskusta-asiointiin. Mikäli läheinen keskusta on hyvin vahva ja monipuolinen kuten Kemi ja Tornio, ei esimerkiksi pieni määrä muotikauppaa tai yksittäinen suurikin urheilukauppaa suuryksikköalueella vaikuta keskustojen vetovoimaisuuteen. Monipuolinen muotikaupan tarjonta on usein tarkastelun kannalta kriittinen. Mikäli suuryksikköalueella on merkittävä määrä monipuolista muotikaupan erikoiskaupan tarjontaa, se kilpailee keskustan kanssa. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee varmistua tasapainoisesta palveluverkon kehittymisestä. 9

11 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto Mikäli Torpin tai Karjalahden alueille sijoittuva enimmäismäärä muuta kauppaa toteutuu päivittäistavarakauppana, on tällä vaikutuksia palveluverkkoon kerrosneliömetriä uutta päivittäistavarakaupan tilaa on sekä päivittäistavarakaupan tarpeeseen, että nykytilanteeseen nähden ylimitoitettua. Molempien kuntien päivittäistavarakaupan lisätilan tarve on ylimitoitusvaralla noin 5000 k-m 2. Mikäli Kemin ja Tornion päivittäistavarakaupan lisätarpeesta noin puolet tai hieman yli puolet ( k-m 2 ) toteutuu vähittäiskaupan suuryksikköalueilla, myös keskustakaupan ja asuinalueiden kaupan on mahdollista edelleen kehittyä. Keskustoissa ei ole merkittävästi tilaa suurille päivittäistavarakaupan laajennuksille. Asuinalueille syntynee lähinnä lähikauppakokoluokan päivittäistavarakauppoja, sitä suuremmat yksiköt sijoittuvat todennäköisesti keskustaan tai vähittäiskaupan suuryksikköalueille, koska asiakaskunta näillä alueilla on riittävä tämän kokoiselle myymälälle. Vähittäiskaupan suuryksikköalueille ajateltu määrä eli k-m 2 päivittäistavarakauppaa tarkoittaa yhtä uutta suurta supermarkettia tai pienehköä hypermarketin pt-osastoa tai keskikokoista supermarketkauppaa ja paria pienempää myymälää (esim liikennemyymälää). Vaihtoehtoisesti myös nykyiset päivittäistavarakaupan myymälät voivat jokin verran laajentua. Tällaisella lisäyksellä sekä Torpissa että Karjalahdella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaan tai muuhun palveluverkkoon. Sekä Torppi että Karjalahti ovat jo nyt seudullisesti merkittäviä päivittäistavarakaupan alueita. Alueilla asioidaan koko Länsi-Lapin alueelta, sekä osin myös Ruotsin puolelta. Pääosin päivittäistavarakaupan ostokset hoidetaan kuitenkin paikallisesti. Vain Simossa ja Tervolassa päivittäistavarakaupan nettosiirtymät ovat negatiiviset. Mikäli Torpin tai Karjalahden alueen päivittäistavarakauppa vahvistuu esim yhdellä supermarketilla tai pienellä hypermarketin pt-osastolla ei alueiden kokonaistarjonnan luonne suuresti muutu nykyisestä. Alueilla on tällä hetkellä jo vastaavaa tarjontaa ja saman tyyppinen tarjonta vain hienoisesti kasvaisi. Muutos ei ole niin suuri, että ostovoimasiirtymät merkittävästi tästä syystä kasvaisivat. Ostovoima on myös kasvussa, joten nykyisillekin päivittäistavarakaupoille löytyy toimintaedellytyksiä. Muiden kuntien päivittäistavarakaupan kehittymiselle ei Torpin tai Karjalahden suunnitellulla lisäyksellä ole vaikutuksia, koska tarjonnan määrä ei näin oleellisesti kasva nykyisestä. Muiden kuntien päivittäistavarakaupan kehittämiselle on merkittävämpää oman lähialueen asukasluvun kehitys. Näin ollen Torpin ja Karjalahden alueille voidaan sallia uutta päivittäistavarakauppaa noin kerrosneliömetriä, niin ettei sillä ole vaikutuksia keskustaan ja muuhun palveluverkkoon. 10

12 Lapin liitto Regional Council of Lapland Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin Rovaniemi Faksi

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta Pohjanmaan maakuntakaava Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 19.5.2011 Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 1 JOHDANTO 2 1 KAUPAN KEHITYS 3 1.1 Ostovoima 2010 3 1.2 Markkinoiden

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan

Lisätiedot

Kaupan palveluverkon vertailu pohjoisen ja suoran metron vaihtoehdoissa

Kaupan palveluverkon vertailu pohjoisen ja suoran metron vaihtoehdoissa Östersundomin yleiskaavaehdotus Kaupan palveluverkon vertailu pohjoisen ja suoran metron vaihtoehdoissa 30.3.2017 Sisältö Sisältö... 2 1. Vertailun tausta ja tavoitteet... 3 2. Östersundomin yleiskaava

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMA- LAN KAAVA-ALUEET

KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMA- LAN KAAVA-ALUEET Vastaanottaja Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 26.5.2015 KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMA- LAN KAAVA-ALUEET KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMALAN KAAVA-ALUEET

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 21.10.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaavan kaupan ratkaisu: maankäyttö ja rakennuslain muutosten vaikutukset

Kymenlaakson maakuntakaavan kaupan ratkaisu: maankäyttö ja rakennuslain muutosten vaikutukset Kymenlaakson maakuntakaavan kaupan ratkaisu: maankäyttö ja rakennuslain muutosten vaikutukset Sisällys Johdanto... 3 1. Maankäyttö ja rakennuslain muutokset... 4 1.1 Lakimuutoksen perustelut... 5 1.1.2

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus Lamminrahkan osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus 1.12.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Lamminrahka palveluverkon osana... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2.

Lisätiedot

Kortteli 17060, Espoo Laajalahti. Kaupallisten vaikutusten arviointi

Kortteli 17060, Espoo Laajalahti. Kaupallisten vaikutusten arviointi Kortteli 17060, Espoo Laajalahti Kaupallisten vaikutusten arviointi 16.6.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 1.1. Maakuntakaava ja yleiskaava... 3 1.2. Asemakaava... 4 1.3. Uudistunut maankäyttö ja rakennuslaki...

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kaupallinen selvitys

Kaupallinen selvitys Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat

Lisätiedot

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014 Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA Projekti Asiakas Päijät-Hämeen vähittäiskaupan nykyisen pinta-alan selvittäminen Päijät-Hämeen liitto Päivämäärä 19.9.2014 Laatijat Mari Pitkäaho 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos. Lähipalveluselvitys

L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos. Lähipalveluselvitys L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos Lähipalveluselvitys 18.6.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Keskilohjalla... 4 2.1. Lähialueen palveluverkko...

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Uudenmaan kaupan palveluverkon kehitys ja vertailu

Uudenmaan kaupan palveluverkon kehitys ja vertailu Uudenmaan kaupan palveluverkon kehitys ja vertailu 8.6.2016 Tiivistelmä Tämän selvitystyön tavoitteena on tuottaa tietoa Uudenmaan alueen kaupan menneestä ja tulevasta kehityksestä sekä maakuntakaavan

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot