LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan

2 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa Länsi-Lappiin, johon kuuluvat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Pello ja Ylitornio. Maakuntakaavassa osoitetaan mm. seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida maakuntakaavaan osoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutuksia keskustoihin ja niiden kehittämiseen. Maakuntakaavan yhdessä taustaselvityksessä käsiteltiin kauppaa (Länsi-Lapin maakuntakaava, Taustaselvitykset: Kauppa ; Santasalo Ky, Sito). Selvityksessä tarkasteltiin mm. nykyistä palveluverkkoa ja sen kehittämistä sekä vähittäiskaupan liiketilan lisätarvetta alueella. Tämä vaikutusten arviointi pohjautuu kaupan selvityksen tietoihin. Kaupallisten vaikutusten arvioinnin on laatinut Länsi-Lapin Liitolle Santasalo Ky. Selvityksestä vastaavat Katja Koskela ja Tuomas Santasalo. 1

3 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto Kaupan mitoitus 2030 Länsi-Lapissa Maakuntakaavan kaupan selvitys on tehty sillä olettamuksella, että alueelle rakennetaan Karsikon ydinvoimala. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Selvityksessä laskettiin kuitenkin liiketilan lisätarve myös vaihtoehtoiselle kehitykselle, eli ettei ydinvoimalaa alueelle rakenneta. Liiketilan lisätarve on vain hienoisesti pienempi tässä vaihtoehdossa, joten kaupan selvityksen johtopäätöksiä voidaan pitää oikeansuuntaisina, vaikkei ydinvoimalaa alueelle rakennetakaan. Oheisessa taulussa on vähittäiskaupan lisätilantarve (sis. kaupalliset palvelut) kunnittain ja eri tyyppisille kaupan alueille kohdistettuna. Keskusta-alueina tarkoitetaan tässä kaupunkien ja kuntien perinteisiä ydinkeskustoja tai kirkonkyliä, jonne pääosa kaupasta on sijoittunut. Alueita ei ole sen tarkemmin määritelty. Keskusta-alueina ovat myös lähiöiden, alakeskuksien ja kylien keskustat. Keskusta-alue saattaa erota maakunta- tai yleiskaavoihin merkityistä keskustatoimintojen alueista, jotka voivat olla hyvinkin laajoja. Market- ja tilaa vaativan kaupan alueet keskustan tuntumassa tai sen ulkopuolella ovat vastaavasti muita alueita, samoin kuin alueet, joille ei vielä kauppaa ole sijoittunut. Vähittäiskaupan lisätilantarve Länsi-Lapissa Ilman ydinvoimalaa ja ostovoimasiirymillä korjattu Alueille kohdistettuna K-m 2 Erikoiskauppa Tiva ja Pt-kauppa* ja palvelut autokauppa Yhteensä Keskustaalueille Muille alueille Yhteensä Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Pello Ylitornio Länsi-Lappi * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskaupan suuryksiköt on maakuntakaavassa osoitettu Kemi-Tornion seudulle, koska seudulla asukasluku on merkittävä osuus Länsi-Lapin asukkaista ja myös kauppa maakunnassa on keskittynyt seudulle. Maakuntakaavan kaupan taustaselvityksessä todettiin, että liiketilatarpeesta enimmillään k-m 2 tulee toteutumaan Ylitorniossa tai Pellossa. Kokonaislisätarpeen ollessa noin k-m 2 jää Kemi-Tornion seudulle siten noin k-m 2. Kaavan mitoituksesta voidaan tehdä hieman väljempi kuin tarkasti laskettu tarve. Ylimitoitus oi olla esimerkiksi % tarvetta suurempi eli k-m 2. Ylimitoitusta voidaan perustella sillä, ettei kaikki kaavoitettava kaupan ala mitä todennäköisimmin tule toteutumaan. Osa kauppapaikoista on vaihtoehtoisia kauppapaikkoja, osa jää toteutumatta ja osa toteutuu väljemmin kuin on suunniteltu. Lasketussa tarpeessa ei ole huomioitu myymäläpoistumaa, joka lisää mitoitusta. Myös matkailijamäärien kasvu voi lisätä tarvetta. Maakuntakaavassa mitoitus voi olla laskettua jonkin verran suurempi myös sen 2

4 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA takia, että laskelmassa käytetty keskimääräinen myyntiteho on kohtalaisen korkea Länsi- Lapissa, sillä alueella myyntiteho tällä hetkellä on keskimääräistä alhaisempi. Liiketilatarvelaskelmaan haluttiin kuitenkin ottaa varovainen tavoite paremmasta myyntitehosta tulevaisuudessa. Myös ostovoiman kasvu on selvityksessä arvioitu varovasti. Kauppa on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi enemmän. Mikäli kasvu tulee tulevaisuudessa olemaan suurempaa, kuin mitä tässä selvityksessä on oletettu, liiketilatarve tulee täyttymään arvioitua nopeammin. Keskustoissa tulee varautua kaupan kehittymiseen. Liiketilatarvelaskelmassa Kemin ja Tornion keskustojen tarve on yhteensä lähes k-m 2. Vähintään tämä määrä tulee mahdollistaa pitkällä aikavälillä keskustojen kehittämisessä. Todennäköisesti näin suuri määrä ei keskustoissa kuitenkaan tule toteutumaan. Keskustoissa toteutuminen on haastavaa, koska alueet ovat tiiviitä ja tilaa uudelle rakentamiselle on vähemmän, kuin keskustan ulkopuolisilla alueilla. Keskustojen ulkopuolisille alueille jää mitoituksesta noin k-m 2. Tämä määrä tulee jakaa kauppapaikkojen kesken. Pääosa seudun asukkaista asuu Kemissä ja Torniossa, joten Keminmaan osuus jää pienemmäksi kuin näiden suurempien kaupunkien. Keminmaalla mitoitus voi kuitenkin olla hieman suurempi kuin Keminmaan oma laskettu kunnittainen tarve. Keminmaalle suuntautuu ostovoimaa luontevasti mm. Kemistä ja Tervolasta. Mikäli Keminmaalle suunnataan tarpeesta k-m 2 Kemin ja Tornion keskustan ulkopuolisille kauppa-alueille jää jaettavaksi loput, josta noin puolet suuntautuu Kemiin ja puolet Tornioon. Mitoitus koskee pääosin tilaa vaativaa kauppaa. Alueelle voi pienessä määrin sijoittaa myös muuta erikoiskauppaa, kuten alueilla tälläkin hetkellä on. Tällä ei ole vaikutusta keskustakauppaan. Tärkeää on että alueiden luonne säilyy nykyisen kaltaisena. Kemi-Tornioin seudun suuryksikköalueiden uuden liiketilan maksimimitoitus k-m 2 Länsi-Lappi kokonaistarve Ylitornioon ja Pelloon Kemi-Tornion seudulle %:n ylimitoituksella Keskustoissa toteutuva Keskustan ulkopuolisille alueille jää Keminmaa Kemi Tornio Kemi-Tornioin seudulla vähittäiskaupan suuryksikköalueiden ohella ei ole muita keskustan ulkopuolisia kaupan alueita. Kauppa on keskittynyt joko keskustaan tai keskustan tuntumaan alueille, jotka ovat maakuntakaavassa osoitettu seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille. Näin ollen koko enimmäistarve on voitu suunnata vähittäiskaupan suuryksikköalueille. 3

5 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto Maakuntakaavan mitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla Maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikköalueet on mitoitettu. Mitoitus pitää sisällään kaiken kaupan liiketilan, sekä vähittäiskaupan suuryksiköt että pienemmät myymälät. Nykyään liiketilaa on Keminmaalla k-m 2, Karjalahdessa k-m 2 ja Torpissa k-m 2 Uutta liiketilaa sallitaan Keminmaalle k-m 2 sekä Karjalahteen ja Torppiin molempiin k-m 2. Kokonaisuudessaan uuden liiketilan määrä on suunnilleen sen suuruinen kuin maakuntakaavan kaupan selvityksessä todettiin alueille voitavan osoittaa. Näin myös riittävä määrä tarpeesta jää toteutettavaksi keskusta-alueilla. Selvityksen johtopäätöksissä todettiin, että suuryksikköalueiden mitoitus koskee pääosin tilaa vaativaa kauppaa. Alueille voi pienessä määrin sijoittaa myös muuta erikoiskauppaa, kuten alueilla tälläkin hetkellä on. Keminmaalla uuden liiketilan mitoitus koskee sellaista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Tässä selvityksessä tällaisesta kaupasta käytetään nimitystä tilaa vaativa kauppa. Torpin ja Karjalahden alueelle muun kuin tilaa vaativan kaupan osuus uudesta kaupasta saa enintään olla 30 % eli k-m 2. Muu kauppa pitää sisällään erikoiskauppaa, päivittäistavarakauppaa ja kaupallisia palveluita. Maakuntakaavan mitoitus ja nykyliiketilamäärä km-alueilla k-m 2 Uudesta Kokonaismitoitus Nykytila kaikki Uusi liiketila muuta kuin tivaa Keminmaa Karjalahti Torppi

6 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Suuryksikköalueiden vaikutukset keskustoihin Suuryksikköalueiden kokonaismitoitus ei ole ratkaiseva tekijä, siihen mitä vaikutuksia alueilla on keskustakauppaan. Kaupan laadulla on keskustakaupalle suurempi merkitys. Liiketilatarvelaskelmassa keskustojen ulkopuolisille alueille on suunnattu pieni määrä muuta erikoiskauppaa. Keskustojen ulkopuolelle voi myös sijoittaa pienimuotoisesti päivittäistavarakauppaa esimerkiksi liikenneasemien yhteyteen. Myös päivittäistavarakauppoja voi sijoittaa näille muille kaupan alueille, mikäli niiden läheisyydessä asuu riittävästi asukkaita. Muille alueille sopii luontevasti myös joidenkin erikoiskaupan toimialojen myymälöitä kuten lastentarvikekauppaa, eläinkauppaa tai polkupyöräkauppaa. Yksittäisten pienten erikoiskaupan myymälöiden sijoittaminen keskustan ulkopuolisille alueille ei yleensä haittaa keskustojen nykyisiä palveluja tai niiden kehittämistä. Lisäksi tilaa vaativan kaupan myymälöissä myydään myös jonkin verran erikoiskaupan tuotteita. Muille alueille voidaan sijoittaa myös sellaisia laajantavaravalikoiman myymälöitä, jotka eivät keskustoihin sovi. Tällaisia ovat mm. sisustustavaratalot tai laajan tavaravalikoiman myymälät, joiden tuotevalikoima painottuu tilaa vaativaan kauppaan, mutta joissa myydään myös erikoiskaupan tuotteita. Suuryksiköiden erikoiskaupan tarjonta on erityyppistä kuin keskustojen erikoiskaupan, jolloin ne enemmänkin täydentävät toisiaan, sillä asiointi laajan tavaravalikoiman myymälässä ei korvaa keskusta-asiointia. Tällaisten liiketyyppien sijoittaminen keskusta-alueiden ulkopuolelle ei yleensä vaikuta merkittävästi keskustakauppaan. Tilaa vaativan kaupan sijoittuminen keskustojen ulkopuolelle ei vaaranna keskustojen vetovoimaa. Keskustoihin sijoittuu eri tyyppistä kauppaa ja tila vaativa kauppa ei kilpaile keskustakaupan kanssa. Tällä hetkellä keskustoissa on pienimuotoisesti tilaa vaativaa kauppaa, mutta tilaa vaativan kaupan kehitysmahdollisuudet keskustoissa ovat heikot. Tilaa vaativaa kauppaa on tällä hetkellä Kemin ja Tornion keskustoissa vain viitisen prosenttia koko kaupallisten palveluiden käyttämästä pinta-alasta. Tilaa vaativan kaupan merkitys keskustoissa on joka tapauksessa pieni nykyisin ja myös tulevaisuudessa. Vastaavasti keskustan kanssa kilpailee tilaa vaativaa kauppaa ja laajan tavaravalikoiman kauppaa enemmän keskustahakuinen erikoiskauppa esimerkiksi muotikauppa tai kauppakeskustyyppinen ratkaisu, jossa on paljon pieniä erikoiskaupan ketju- ja merkkimyymälöitä. Mikäli tällaisia yksiköitä sijoitetaan keskustan ulkopuolelle voi niillä olla vaikutuksia keskustoihin. Näin ollen vaikutusten arvioinnissa keskitytään alueille suunnatun muun kaupan määrään. Tilaa vaativan kaupan sijoittumisella Keminmaalle, Karjalahteen tai Torppiin ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia keskustoihin. Vähittäiskaupan suuryksikköalueille voidaan sijoittaa tilaa vaativan kaupan ohella jonkin verran muuta erikoiskauppaa. Alueilla on jo vaihteleva määrä erikoiskauppaa. Oletetaan kuitenkin, että nykyinen palveluverkko on keskustan ja suuryksikköalueiden suhteen tasapainossa, eli suuryksikköalueiden nykyinen kauppa ei merkittävästi vaikuta keskustakauppaan. Nykyään alueet ovat toimialarakenteeltaan ja luonteeltaan toisenlaisia kuin keskustat, joten ne eivät liikaa kilpaile keskustan kanssa. Tällä hetkellä alueilla on päivittäistavarakauppaa ja muuta erikoiskauppaa ja palveluita alueiden liikepinta-alasta lähes %. Oheisessa taulussa tavaratalokaupan eli laajan 5

7 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto tavaravalikoimien myymälöiden pinta-ala on jaettu päivittäistavarakauppaan, erikoiskauppaa ja tilaa vaativaan kauppaan. Nykyiset liiketilat vähittäiskaupan suuryksikköalueila Karjalahti Keminmaa Torppi Pt-kauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa Palvelut Muut liiketilat* Liiketilat yhteensä Erikoiskauppa ja palvelut Pt-kaupan osuus 21 % 14 % 21 % Erikoiskaupan ja palveluiden osu 27 % 25 % 26 % Pt-kauppa, erikoiskauppa ja palv 48 % 39 % 46 % Tilaa vaativan kaupan osuus 50 % 58 % 51 % Muut liiketilat*: tyhjät tai muussa käytössä mm. pientoimistoina Nykyiset liiketilat Kemi-Tornion seudun keskustoissa Kemin keskusta Keminmaan keskusta Tornion keskusta Pt-kauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa Palvelut Muut liiketilat* Liiketilat yhteensä Erikoiskauppa ja palvelut Pt-kaupan osuus 13 % 17 % 6 % Erikoiskaupan ja palveluiden osu 77 % 54 % 66 % Pt-kauppa, erikoiskauppa ja palv 89 % 71 % 73 % Tilaa vaativan kaupan osuus 4 % 0 % 5 % Muut liiketilat*: tyhjät tai muussa käytössä mm. pientoimistoina Arvioinnissa tutkitaan sitä, onko suuryksikköalueille sijoitettavalla uudella erikoiskaupalla haitallisia vaikutuksia keskustan erikoiskauppaan. Näin voi olla, jos alueelle sijoitetaan erikoiskauppaa liian paljon suhteessa keskustan erikoiskauppaan. Vaikutukset ovat suurimmat läheisimmässä keskustassa. Uuden muun erikoiskaupan määrää (voi pitää sisällään myös palveluita) on verrattu lähimmän keskustan nykyiseen erikoiskaupan ja palveluiden määrän. Tämän pohjalta on arvioitu vähittäiskaupan suuryksiköiden merkitystä keskustaverkolle. Kuten jo todettiin, tilaa vaativan kaupan mitoitusta ei ole mukana tarkastelussa, sillä lähtökohtaisesti oletetaan, että tilaa vaativa kauppa ei kilpaile keskustakaupan kanssa. 6

8 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Uuden liiketilan määrä k-m 2 Pt-kauppa, erikoiskauppa Tilaa vaativa ja palvelut kauppa Yhteensä Keminmaa Karjalahti Torppi Yhteensä Keminmaan vähittäiskaupan suuryksikköön on osoitettu ainoastaan tilaa vaativaa kauppaa. Näin ollen tällä ei arvioida olevan vaikutuksia seudun keskustoihin. Keminmaan keskusta on lähipalvelukeskus eikä sinne muutoinkaan tule sijoittumaan tilaa vaativaa kauppaa. Karjalahden alueelle voidaan sijoittaa uutta muuta kuin tilaa vaativaa kauppaa 30 % eli k-m2. Tämä määrä on uuden erikoiskaupan enimmäismitoitus alueella. Kemin keskustassa erikoiskauppaa ja palveluita on noin k-m 2. Uuden erikoiskaupan liiketilan enimmäismäärä jää selkeästi alhaisemmaksi kuin mitä keskustassa tällä hetkellä on erikoiskauppaa ja palveluita. Jos verrataan Karjalahden kokonaismitoitusta niin erikoiskauppaa alueella voi olla enimmillään k-m 2 (nykyliiketila ja uusi liiketila). Tämäkin jää niin paljon alhaisemmaksi kuin keskustassa oleva tarjonta, ettei sillä arvioida olevan vaikutuksia keskustaan tai sen kehittämiseen. Lisäksi keskustakaupalle on maakuntakaavassa luotu riittävät edellytykset kehittyä, ja keskusta-aluetta on myös aktiivisesti kehitetty. Näin ollen keskustan erikoiskaupan määrä tulevaisuudessa on nykyistä korkeampi ja suhde Karjalahden erikoiskauppaan vielä tätä vertailua parempi. Uuden erikoiskaupan määrä Karjalahdessa jää alhaisemmaksi, mikäli osa muusta kaupasta on päivittäistavarakauppaa. Kaupan selvityksessä todettiin, että muun kuin tilaa vaativan kaupan osuus tulee olla sellainen, ettei kaupan luonne alueelle muutu nykyisestä. Nykyisellään alue ei kilpaile liikaa keskustan kanssa. Päivittäistavarakauppaa voisi näin laskien olla alueen uudesta kaupasta 20 % (kuten nykyäänkin on alueen liiketilasta) eli 9000 k-m 2. Tällainen määrä tarkoittaa noin kahta hypermarket-kokoluokan päivittäistavaramyymälää. Tällä hetkellä keskustassa on päivittäistavarakauppaa 7000 k-m 2 ja Karjalahden alueella 9000 k-m 2. Muualla Kemin kunnassa on päivittäistavarakauppaa noin 3000 k-m 2. Karjalahti on nykyään jo luonteeltaan seudullisen päivittäistavarakaupan keskittymä. Alueella asioidaan Länsi-Lapin alueen etelä- ja länsiosista. Alue täydentää keskustan ja asuinalueiden päivittäistavarakauppaa. Päivittäistavarakaupan lisätarve (sis. suunnatun tarpeen) Kemissä on vuoteen 2030 mennessä noin 4000 k-m 2 ja koko Länsi-Lapissa noin k-m 2. Ylimitoitusvaralla lisätarve Kemissä on noin 5000 k-m 2. Päivittäistavarakaupan tarpeeseen nähden koko muun kaupan mitoituksen (30 % eli k-m 2 ) suuntaaminen Karjalahdella päivittäistavarakauppaan, tai edes nykyisen kaltaisen rakenteen verran eli 20 %, on tarpeeseen ja nykyiseen päivittäistavarakaupan verkkoon nähden ylimitoitettua. Päivittäistavarakaupan kasvaminen Karjalahdessa nykyisestä (yli) kaksinkertaiseksi korostaisi alueen merkitystä päivittäistavarakaupan keskuksena, mikä ei tasapainoisen lähipalveluver- 7

9 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto kon kannalta olisi hyvä asia. Näin suuri määrä päivittäistavarakauppaa estäisi muiden alueiden päivittäistavarakauppojen kehittämisen. Lisäksi päivittäistavarakaupan kilpailutilanne kovenisi niin paljon, ettei kaikille myymälöille, sekä nykyisille että uusille löytyisi toimintaedellytyksiä. Torpin alueelle voidaan sijoittaa uutta muuta kuin tilaa vaativaa kauppaa 30 % eli k- m2. Tämä määrä jo joko uuden erikoiskaupan tai uuden päivittäistavarakaupan enimmäismitoitus. 30 % voi toteutua myös esim 20 % erikoiskauppana ja 10 % päivittäistavarakauppana, mutta tässä arvioidaan enimmäismitoituksen vaikutksia. Tornion keskustassa erikoiskauppaa ja palveluita on noin k-m 2. Uuden erikoiskaupan liiketilan enimmäismäärä jää selkeästi alhaisemmaksi kuin mitä keskustassa tällä hetkellä on erikoiskauppaa ja palveluita. Jos verrataan Torpin kokonaismitoitusta niin erikoiskauppaa alueella voi olla enimmillään alle k-m 2 (nykyliiketila ja uusi liiketila). Tämäkin jää selvästi alhaisemmaksi kuin keskustassa oleva tarjonta, ettei sillä arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia keskustaan tai sen kehittämiseen. Lisäksi keskustakaupalle on maakuntakaavassa luotu riittävät edellytykset kehittyä, ja keskusta-aluetta on myös aktiivisesti kehitetty. Haaparannan puolelle suunniteltu kauppakeskuksen laajennus lisää alueen vetovoimaa. Alue kytkeytyy suoraan Tornion keskustaan ja vaikuttaa seudun kokonaisvetovoimaan. Näin ollen keskustan erikoiskaupan määrä tulevaisuudessa on nykyistä korkeampi ja suhde Torpin erikoiskauppaan vielä tätä vertailua parempi. Päivittäistavarakaupassa kehitys saman suuntaista kuin Karjalahden alueellakin. Enimmäismäärän k-m 2 :n toteutuminen päivittäistavarakaupan liiketilana on alueen liiketilatarpeen ja nykyisen palveluverkon suhteen ylimitoitettua. Tornion päivittäistavarakaupan lisätarve (sis. suunnatun tarpeen) on saman suuruinen kuin Kemissä eli noin 4000 k-m 2 ja joustovaralla laskettuna noin 5000 k-m 2. Tornioin keskustassa on päivittäistavarakauppaa noin 4000 k-m 2, Torpissa nykyään noin k-m 2 ja muualla Torniossa noin 2500 k-m 2. Näin ollen Torpin nykyisen päivittäistavarakaupan pinta-alan kaksinkertaistuminen väistämättä epätasapainottaa päivittäistavarakaupan verkkoa. Keminmaan keskustaan ei vähittäiskaupan suuryksikköalueilla ole vaikutuksia. Alue on lähipalvelutyyppinen keskusta, joka palvelee paikallisasukkaiden lähitarpeita. Vähittäiskaupan suuryksikköalueille ei suunnata sen tyyppistä kauppaa, joka kilpailee lähipalvelukeskuksen kanssa. Keminmaan keskusta on myös niin pieni, asukkaita lähialueella niin vähän ja monipuolinen Kemin keskusta niin lähellä ettei alueella ole kysyntää merkittävälle kaupan uusperustannalle Keminmaan kaupan alueesta huolimatta. 8

10 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHTOPÄÄTÖKSET Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikköalueilla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustoihin tai niiden kehittämiseen, mikäli alueelle sijoittuu tilaa vaativaa kauppaa. Tilaa vaativa kauppa ei kilpaile keskustojen kanssa, sillä keskustojen palvelurakenne on toinen. Erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan merkitys keskustoihin riippuu mitoituksesta sekä kaupan laadusta. Suuryksikköalueiden kokonaismitoituksen lähtökohtana on, että riittävä määrä liiketilatarpeesta voidaan toteuttaa keskusta-alueilla.. Keminmaan suuryksikköön sallittaa sijoitettavan vain sellaista seudullista kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustelluista syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle. Näin ollen Keminmaan suuryksikkömerkinnällä ei arvioida olevan vaikutuksia keskustaan. Mikäli Torppiin tai Karjalahteen sijoittuu kaavan sallima enimmäismäärä erikoiskauppa eli k-m2, jää erikoiskaupan tarjonta keskustatarjontaa vähäisemmäksi. Näin ollen alueilla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia keskustakauppaan, sillä keskustat jäävät yhä monipuolisimmiksi keskustakaupan kauppapaikoiksi. Molempia on kuitenkin tarvetta aktiivisesti kehittää ja liiketilatarpeesta jää riittävä määrä myös keskusta-alueiden kehittämiseen. Kehityssuunnitelmia onkin tehty sekä osin myös jo toteutettu. Arvioinnissa lähtökohtana on, että suuryksikköalueille sijoittuu pääsääntöisesti sellaista erikoiskauppaa, joka ei täysmittaisesti kilpaile keskustan erikoiskaupan kanssa. Muun erikoiskaupan laadulla on siten suuri merkitys. Mikäli suuryksikköalueelle sijoittuu merkittävä määrä keskustahakuista erikoiskauppaa pienissä yksiköissä kauppakeskuksen tapaan, on tällä suurempi merkitys, kuin jos alueelle sijoittuu erikoiskauppaa suureen yksikköön kuten hypermarkettiin tai muuhun laajan tavaravalikoiman myymälään tai erikoistavarataloon (esim. Ikea). Suuryksiköiden erikoiskaupan tarjonta on erityyppistä kuin keskustojen erikoiskaupan, jolloin ne enemmänkin täydentävät toisiaan, sillä asiointi laajan tavaravalikoiman myymälässä ei korvaa keskusta-asiointia. Hypermarketin tai muun suuryksikön erikoiskaupalla ei ole yhtä merkittävää vaikutusta keskustan kauppaan, sillä keskustassa kaupan vahvuus on erikoiskaupan ketju- ja merkkiliikkeissä. Vastaavasti kauppakeskus, jonne sijoittuu keskustahakuisia ketju- ja merkkiliikkeitä kilpailee keskustan erikoiskaupan kanssa enemmän. Lisäksi on sellaisia erikoiskaupan myymälöitä, joiden sijoittuminen suuryksikköalueille ei vaikuta merkittävästi keskustaan. Näitä ovat mm. lastentarvikeliikkeet, kukkakaupat, eläinkaupat ja polkupyöräliikkeet. Lisäksi monet sisustusliikkeet ja urheiluliikkeet sijoittuvat usein keskustojen ulkopuolelle ilman että niillä on liiallisia vaikutuksia keskustan palvelutarjonnalle. Jonkin verran myös keskustahakuista merkki- ja ketjukauppaa voi alueille sijoittua, ilman että se merkittävästi vaikuttaisi keskusta-asiointiin. Mikäli läheinen keskusta on hyvin vahva ja monipuolinen kuten Kemi ja Tornio, ei esimerkiksi pieni määrä muotikauppaa tai yksittäinen suurikin urheilukauppaa suuryksikköalueella vaikuta keskustojen vetovoimaisuuteen. Monipuolinen muotikaupan tarjonta on usein tarkastelun kannalta kriittinen. Mikäli suuryksikköalueella on merkittävä määrä monipuolista muotikaupan erikoiskaupan tarjontaa, se kilpailee keskustan kanssa. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee varmistua tasapainoisesta palveluverkon kehittymisestä. 9

11 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto Mikäli Torpin tai Karjalahden alueille sijoittuva enimmäismäärä muuta kauppaa toteutuu päivittäistavarakauppana, on tällä vaikutuksia palveluverkkoon kerrosneliömetriä uutta päivittäistavarakaupan tilaa on sekä päivittäistavarakaupan tarpeeseen, että nykytilanteeseen nähden ylimitoitettua. Molempien kuntien päivittäistavarakaupan lisätilan tarve on ylimitoitusvaralla noin 5000 k-m 2. Mikäli Kemin ja Tornion päivittäistavarakaupan lisätarpeesta noin puolet tai hieman yli puolet ( k-m 2 ) toteutuu vähittäiskaupan suuryksikköalueilla, myös keskustakaupan ja asuinalueiden kaupan on mahdollista edelleen kehittyä. Keskustoissa ei ole merkittävästi tilaa suurille päivittäistavarakaupan laajennuksille. Asuinalueille syntynee lähinnä lähikauppakokoluokan päivittäistavarakauppoja, sitä suuremmat yksiköt sijoittuvat todennäköisesti keskustaan tai vähittäiskaupan suuryksikköalueille, koska asiakaskunta näillä alueilla on riittävä tämän kokoiselle myymälälle. Vähittäiskaupan suuryksikköalueille ajateltu määrä eli k-m 2 päivittäistavarakauppaa tarkoittaa yhtä uutta suurta supermarkettia tai pienehköä hypermarketin pt-osastoa tai keskikokoista supermarketkauppaa ja paria pienempää myymälää (esim liikennemyymälää). Vaihtoehtoisesti myös nykyiset päivittäistavarakaupan myymälät voivat jokin verran laajentua. Tällaisella lisäyksellä sekä Torpissa että Karjalahdella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaan tai muuhun palveluverkkoon. Sekä Torppi että Karjalahti ovat jo nyt seudullisesti merkittäviä päivittäistavarakaupan alueita. Alueilla asioidaan koko Länsi-Lapin alueelta, sekä osin myös Ruotsin puolelta. Pääosin päivittäistavarakaupan ostokset hoidetaan kuitenkin paikallisesti. Vain Simossa ja Tervolassa päivittäistavarakaupan nettosiirtymät ovat negatiiviset. Mikäli Torpin tai Karjalahden alueen päivittäistavarakauppa vahvistuu esim yhdellä supermarketilla tai pienellä hypermarketin pt-osastolla ei alueiden kokonaistarjonnan luonne suuresti muutu nykyisestä. Alueilla on tällä hetkellä jo vastaavaa tarjontaa ja saman tyyppinen tarjonta vain hienoisesti kasvaisi. Muutos ei ole niin suuri, että ostovoimasiirtymät merkittävästi tästä syystä kasvaisivat. Ostovoima on myös kasvussa, joten nykyisillekin päivittäistavarakaupoille löytyy toimintaedellytyksiä. Muiden kuntien päivittäistavarakaupan kehittymiselle ei Torpin tai Karjalahden suunnitellulla lisäyksellä ole vaikutuksia, koska tarjonnan määrä ei näin oleellisesti kasva nykyisestä. Muiden kuntien päivittäistavarakaupan kehittämiselle on merkittävämpää oman lähialueen asukasluvun kehitys. Näin ollen Torpin ja Karjalahden alueille voidaan sallia uutta päivittäistavarakauppaa noin kerrosneliömetriä, niin ettei sillä ole vaikutuksia keskustaan ja muuhun palveluverkkoon. 10

12 Lapin liitto Regional Council of Lapland Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin Rovaniemi Faksi