Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus"

Transkriptio

1 Luonnos Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset

2 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto Selvityksen tavoite ja lähtökohdat Selvityksen tavoite Kaavatilanne Kaavojen mahdollistama kaupan pinta-ala Seudun kaupan rakenne ja ostovoima Tuurin sijainti ja vaikutusalue Alueen kaupan rakenne Kaupan sijoittuminen ja hankkeet Kaupan myynti v Väestö vaikutusalueella Ostovoiman kehitys vaikutusalueella Ostovoimavirtaukset Vähittäiskaupan laskennallinen lisätarve Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset nykyisiin kaupan keskittymiin Vaikutukset päivittäistavarakauppaan Vaikutukset erikoiskauppaan Vaikutukset alueen seudulliseen kaupan asemaan Matkailulliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset...24

3 3 Yhteenveto Töysän Tuurin kylään valmisteillaan yleiskaavan laajennusta sekä Tuurinportin alueen asemakaavaa. Nämä mahdollistaisivat kaupan pinta-alan mittavat lisäykset. Jo nykyisten kaavojen sallima rakennusoikeus Tuuriin on lähes neliötä. Kaikki mahdollinen rakennusoikeus tuskin tulee toteutumaan Tuurissa ainakaan vielä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yleiskaavan C-alueelle voi toteutua kaupan lisäksi paljon muitakin toimintoja. Todennäköistä on, että Tuurin kaavoista tulee alkuvaiheessa toteutumaan etenkin valtatien varren Tuurinportin alue. Kaupallisia ja sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa on oletettu, että vuoteen 2030 kaupan pinta-alaa toteutuisi reilut neliötä, josta valtaosa olisi tilaa vievää kauppaa ja muuta erikoiskauppaa.. Tuurin yleiskaavan laajennuksen ja Tuurinportin asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa täytyy huomioida Tuurin ainutlaatuinen asema kauppapaikkana. Vastaavan tyyppistä kaupan keskittymää ei ole missään muualla Suomessa. Töysälle on nykyisin muodostunut oma paikallismarkkina-alueensa, jolta kauppa-asioinnit suuntautuvat suurelta osin Tuuriin. Paikallismarkkina-alueella on asukkaita on yli Lisäksi toissijaiseksi vaikutusalueeksi on määritetty 100 km:n ajoetäisyydellä sijaitsevat kunnat. Sadan kilometrin etäisyydelle Tuurista asukasmäärä kasvaa jonkin verran tulevaisuudessa ollen vuonna 2030 noin Yli sadan kilometrin päästä tulevien matkailijoiden tuoma rahamäärä Tuuriin on huomattava. Siksi perinteisen vaikutusalueen määrittäminen Tuurin tapauksessa on vaikeaa ja epätarkoituksenmukaistakin. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten lähialueelle, mutta muutoin vaikutukset jakautuvat erittäin laajalle alueelle ja lukuisien kaupallisten keskusten välille. Siten vaikutus yksittäiseen kaupunkiin tai kaupan keskukseen on vähäinen. Ostovoiman kehitykseen perustuvan laskelman mukaan uuden kaupan pinta-alan tarve Töysän paikallismarkkina-alueella vuoteen 2030 mennessä on lähes neliötä. Tästä lähes neliötä olisi erikoiskauppaa. Erikoiskaupan lisätarpeesta lähes puolet on paikallis-markkina-alueen ulkopuolelta tulevan ostovoimavirtauksen ansiota. Toteuttamalla tämän verran kauppaa paikallismarkkina-alueelle alue säilyttää suhteellisen asemansa

4 4 asiointikohteena verrattuna maakuntatason kaupallisiin keskuksiin (Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere). Kaikissa näissä suurissa kaupan keskittymissä kaupan tarjonta kasvaa huomattavasti lähivuosien aikana. Ilman Tuurin kaupallista vahvistamista sen paikallismarkkina-alue uhkaisi supistua. Lisärakentamisen myötä ostovoimavirtaus ja ostosmatkailu Tuuriin kasvaa jonkin verran etenkin erikoiskaupassa. Erikoistavaroiden palvelujen saavutettavuus paranee ja seudun palvelutarjonta monipuolistuu, joten seudulta tehdään entistä vähemmän ostosmatkoja seudun ulkopuolelle. Tuurinportin asemakaavan ja Tuurin yleiskaavan laajennuksen mahdollistama uusi kaupan tarjonta täydentäisi ja monipuolistaisi Tuurin nykyistä kaupan tarjontaa. Uudet liikerakennukset syntyisivät kävelyetäisyydelle nykyisistä myymälöistä ja Veljekset Keskisen kyläkaupasta. Suurin tarjonnan lisäys olisi tilaa vievää kauppaa ja muuta erikoiskauppaa. Päivittäistavarakaupan tarjonnan lisäys olisi vähäistä. Siten vaikutukset päivittäistavarakaupan ja muiden peruspalveluiden tarjontaan ja saavutettavuuteen olisivat vähäiset. Erikoiskaupassa puolestaan lähes kaikki paikallismarkkina-alueen uusi pinta-ala syntyisi Tuuriin. Uuden kaupan mittava rakentaminen Tuuriin saattaa jossain määrin heikentää paikallismarkkinaalueen muiden kuntien kaupan toimintaedellytyksiä ja kehittymisnäkymiä. Toisaalta ilman kaupan keskittämistä Tuuriin ko. pinta-ala syntyisi pääosin paikallismarkkina-alueen ulkopuolelle. Siten paikallismarkkina-alueen asukkaiden näkökulmasta lähialueen kaupan tarjonta paranee. Tuuriin todennäköisesti saadaan joitain sekä tilaa vievän että keskustahakuisen erikoiskaupan ketjumyymälöitä, joita ei ilman keskittämistä ja Tuurin vetovoimaa saataisi ollenkaan seudulle. Uusi kaupan rakentaminen lisää alueen työpaikkoja selvästi. Hankkeella on selvä positiivinen vaikutus kuntatalouteen, vaikka hankkeen toteutus suunnitellussa laajuudessa edellyttääkin kunnalta merkittäviä taloudellisia panoksia infrastruktuurin kehittämiseen. Työpaikkojen lisääntyminen vaikuttaa osaltaan myös asuntojen kysyntää alueella. Kokonaisvaltaisella suunnittelulla Tuurin yleiskaava-alueesta voidaan kehittää toimiva ja viihtyisä kaupan alue. Alueen liikennejärjestelyjen myötä sekä autoilijoiden että kevyen liikenteen turvallisuus paranee. Espoossa Kyösti Pätynen KTM, konsultti Saku Järvinen KTM, konsultti

5 5 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat 1.1. Selvityksen tavoite Selvityksessä tarkastellaan Töysän Tuurin kylään valmisteilla olevan uuden Yleiskaavan sekä Tuurinportin alueen asemakaavan mahdollistaman kaupan lisärakentamisen kaupallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Työn keskeisimmät kysymykset liittyvät suunniteltujen kaavojen vaikutuksiin koko seudun kaupan palveluverkon rakenteeseen. Arvioinnissa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: miten Tuurin tuleva kaupan lisäkapasiteetti vaikuttaa Töysän kunnan kaupallisten palvelujen kehittymiseen? mitä vaikutuksia on seutukunnan ja muiden naapurikuntien kauppaan? vaikutukset ostovoiman ja asiakasvirtojen suuntautumiseen? palvelujen saavutettavuus ja päivittäistavarakaupan lähipalvelujen kehityskuva? mihin mahdolliset kaupan tulevat investoinnit suuntautuvat? Laaditaan ostovoimalaskelmat vuosille 2020 ja 2030 Esitetään kaupan palveluverkon nykytila ja tiedossa olevat hankkeet Kuvataan Tuurin vaikutusalue 1.2. Kaavatilanne Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kuusiokuntien keskuksia ovat Alavus ja Ähtäri, jotka kuuluvat ylempiin seutukuntatason palvelukeskittymiin. Vähittäis- ja tukkukaupan palvelutarjonta on runsasta. Erityisesti Töysän Tuurin kylä muodostaa palvelutarjonnaltaan monipuolisen kauppakeskittymän, joka toimii alueellisen tarjonnan lisäksi ostosmatkailun kohteena. Kuusiokuntien palvelutarjonnan erityispiirteisiin kuuluu myös luontomatkailu sekä liikunta- ja urheilumatkailu. Seuraavassa maakuntakaavan kartan otteessa kuntakeskukset on merkitty symbolilla c (keskustatoimintojen alue). Keskustatoimintojen alakeskus (ca) on osoitettu kohdemerkinnällä Töysän Tuuriin. Se muodostaa valtakunnallisesti merkittävän ja voimakkaasti kasvavan kaupallisen ja matkailullisen keskittymän. Merkintä tukee alueen kehittämistä poikkeuksellisen monipuolisten ja laaja-alaisten toimintojen keskuksena.

6 6 Kuva 1 Maakuntakaava Tuurissa ja lähialueilla Töysän Tuurin kylän oikeusvaikutteista yleiskaavaa ollaan päivittämässä. Seuraavassa kartassa on esitetty luonnos Tuurin vuoteen 2030 tähtäävässä yleiskaavassa (Suunnittelutalo Oy). Kuva 2 Tuurin yleiskaavaluonnos (Suunnittelutalo Oy )

7 Kaavojen mahdollistama kaupan pinta-ala Nykyisin Tuurissa on kaupan pinta-alaa kerrosneliötä. Monissa Tuurin liikerakennuksissa on kuitenkin normaaliin vähittäiskaupan toimintaan nähden ylisuuret varastotilat, joten liiketilakäytössä oleva pinta-ala on tätä pienempi. Nykyisten kaavojen sallima rakennusoikeus Tuurissa on m2. Lisäksi Tuurinportin alueelle (ml. Nahkapaikka) olisi mahdollista toteuttaa noin neliötä. Kaikki mahdollinen rakennusoikeus tuskin tulee toteutumaan Tuurissa ainakaan vielä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yleiskaavan C-alueelle voi toteutua kaupan lisäksi paljon muitakin toimintoja. Tässä selvityksessä luvussa 2.6 on tarkasteltu kaupallisen pinta-alan laskennallista lisätarvetta. Lisäksi liikenneselvityksessä on tehty arvioita, kuinka paljon yleiskaavan mahdollistamasta rakennusoikeudesta toteutuu vuoteen 2030 mennessä. Liikenneselvityksessä (Tuurin ja ympäristön yleiskaavan muutos ja laajennus. Liikenteelliset vaikutukset. Luonnos ) on tehty seuraavia realistisia oletuksia Tuurin yleiskaavan kaupan toteutumisesta vuoteen 2030 mennessä: Vähittäiskauppaa toteutuu yhteensä kerrosneliötä, josta o 4 % eli noin neliötä on päivittäistavarakauppaa o 60 % eli noin neliötä on tilaa vievää kauppaa o 27 % eli noin neliötä on erikoisliikkeitä Yleiskaava-alueella Tuurinportin alue valtatien varressa toteutuu nopeimmin. Seuraavassa kartassa on esitetty oletukset rakennusoikeuden toteutumista alueittain vuoteen 2030 mennessä: Kuva 3 Arviot rakennusoikeuden toteutumasta vuoteen 2030 mennessä (Ramboll)

8 8 2. Seudun kaupan rakenne ja ostovoima 2.1. Tuurin sijainti ja vaikutusalue Tuuri sijaitsee vajaan 7 kilometrin eli 6 minuutin automatkan päässä sekä Alavuden keskustasta että Tuurin kirkonkylältä valtatie 18:n varrella. Ähtäriin Tuurista on matkaa noin 22 kilometriä ja Seinäjoelle 59 kilometriä. Seuraavassa kuvassa on osoitettu yleiskaavaalueen sijainti kartalla. Kuva 4 Hankkeen sijainti Tuurin kylä muodostaa nykyisin seudun selvästi suurimman kaupan keskittymän. Veljekset Keskisen kyläkaupan lisäksi alueella on lukuisia muitakin kaupan yksiköitä. Kaupallisen keskuksen vaikutusalue määräytyy saavutettavuuden ja kilpailevien saman valikoiman tarjoavien keskusten perusteella. Vaikutusalue voidaan jakaa karkeasti kahteen

9 9 osaan: ydinvaikutusalueeseen, jolta tulisi kertyä suurin osa myynnistä, sekä toissijaiseen vaikutusalueeseen. Myyntiä kertyy myös ohikulkuliikenteestä ja esimerkiksi kesäasukkaiden ja matkailijoiden asioinneista. Tuurin tapauksessa perinteinen vaikutusaluejako on vaikeaa, koska ostosmatkailun merkitys on huomattavaa. Tehtyjen selvitysten perusteella keskimääräinen ostosmatka Tuuriin on jopa 150 kilometriä ja jopa lähes 2/3 kyläkaupan asiakkaista saapuu yli 100 kilometrin päästä. Kaupallisia ja sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa silti lähelle olevat alueet ja asukkaat ovat tärkeimpiä, sillä läheltä Tuurissa asioidaan useammin. Seuraavassa kartassa on esitetty TNS Gallup Oy:n määrittämät paikallismarkkina-alueet Töysässä ja lähialueilla. Töysän kunnalle on Tuurin kauppakeskittymän myötä muodostunut oma paikallismarkkina-alueensa, johon kuuluivat vuoden 2006 tilanteessa Töysä, Alavus, Ähtäri, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Alajärvi sekä Virrat ja Kihniö. Töysän paikallismarkkina-alue on alisteinen Seinäjoelle, jonka päämarkkina-alueeseen kuuluvat kartalla näkyvät Töysän ja Kauhajoen paikallismarkkina-alueet. Kuva 5 Töysän paikallismarkkina-alueen kunnat Kartassa näkyvällä Töysän paikallismarkkina-alueella asukkaita on yli Idässä ja etelässä Töysän paikallismarkkina-aluetta rajoittavat Jyväskylän ja Tampereen laajalle alueelle levittyneet markkina-alueet.

10 10 Paikallismarkkina-alueen lisäksi tässä selvityksessä on käytetty toissijaisena markkinaalueena 100 km:n ajoetäisyyden sisään mahtuvia kuntia. Seuraavaan karttaa on merkitty paikallismarkkina-alueen 8 kuntaa sekä kehän, jonka sisään mahtuvat näiden lisäksi 24 kuntaa. Kuva 6 Tuurin markkina-alueet Toissijaisella markkina-alueella asuu yhteensä noin asukasta, joten yhteensä 100 km:n ajovyöhykkeellä Tuurista asuu noin Asiakkaista kuitenkin jopa suurin osa tulee tämän alueen ulkopuolelta Alueen kaupan rakenne Kaupan sijoittuminen ja hankkeet Päivittäistavarakaupan myymäläverkostoa on tarkasteltu A.C. Nielsenin myymälärekisterin avulla. Myymälöiden pinta-ala ja myyntitiedot on ollut käytettävissä Töysän paikallismarkkina-alueen kunnista. Ylivoimaisesti alueen suurin päivittäistavarakauppa on Veljekset Keskinen, joka päivittäistavarakaupan valikoimiltaan vastaa Suomen suurimpia hypermarketteja. Seuraavaksi suurimpia päivittäistavarakauppoja ovat alueella Alajärven Halpa-Halli sekä suuret supermarketit, joita löytyy alueelta kaupunkikeskuksista (Alajärvi, Alavus, Ähtäri, Virrat).

11 11 Päivittäistavarakaupan verkostoa täydentävät pienemmät lähimyymälät, jotka ovat sijoittuneet asuinalueille, keskustoihin ja taajamiin. Liikennepalveluasemat ja halpatavaratalot ovat nykyään entistä merkittävämpi osa päivittäistavarakaupan myymäläverkostoa. Lisäksi Töysän paikallismarkkina-alueella on vielä muutamia pienissä kylissä sijaitsevia kyläkauppoja. Seuraavassa kartassa on esitetty päivittäistavaramyymälät Töysän paikallismarkkinaalueella. Ympyrän koko kuvaa myymälän päivittäistavarakaupan myyntipinta-alaa. Kuva 7 Päivittäistavarakaupat Töysän paikallismarkkina-alueella Kaikissa paikallismarkkina-alueen kuntakeskuksissa on vähintään kaksi päivittäistavarakauppaa lukuun ottamatta Töysän kirkonkylää, jossa on vain yksi. Virtain, Alavuden, Ähtärin ja Alajärven keskustoissa on useita päivittäistavarakauppoja. Töysän paikallismarkkina-alueen erikoistavarakauppa sijoittuu pääosin kaupunki- ja kuntakeskuksiin. Veljekset Keskisen kyläkaupan erikoiskaupan myynti on omaa luokkaansa ja muutenkin Töysän kunnan alueella tapahtuu yli 60 % paikallismarkkina-alueen erikoistavarakaupasta. Monipuolisin erikoiskaupan tarjonta paikallismarkkina-alueen

12 12 kunnista on Alajärvellä. Alavudella ja Ähtärissä erikoiskaupan tarjonta on kohtalainen huolimatta Tuurin läheisyydestä. Töysän paikallismarkkina-alueen kunnissa on kuitenkin melko vähän suomalaisia tai kansainvälisiä kaupan ketjuja. Ongelmana on riittävän suuren keskuskaupungin puuttuminen. Tuurin kaupan tarjonnan kasvattaminen voisi mahdollistaa myös ketjumyymälöiden saamisen alueelle. Tuurin lisäksi Töysän paikallismarkkinaalueella ei ole muita suuria kaupan hankkeita tiedossa. Tuurin kanssa kilpailevia kaupan keskittymiä ovat etenkin läheisten markkina-alueiden keskukset. Näitä ovat etenkin läheinen Seinäjoki sekä Tampere ja Jyväskylä. Näissä kaikissa kolmessa on lisäksi suuri määrä kaupan hankkeita vireillä. Seinäjoen seudulla on lukuisia mittavia kaupan hankkeita, jotka vahvistavat maakuntakeskuksen kaupallista asemaa. Suurimmat hankkeet ovat Seinäjoella Kapernaumin-Pohjan ja Joupin alueilla keskustan eri puolilla. Yhteensä Seinäjoen kaupan hankkeet ovat suuruudeltaan neliön luokkaa. Lisäksi Seinäjoen seudulla on muitakin kaupan hankkeita vireillä näistä suurin on Lapuan NovaPark. Kaupan hankkeiden toteutuminen riippuu etenkin talouden ja ostovoiman kehityksestä lähivuosina. Todennäköistä on, etteivät kaikki suunnitteilla olevat hankkeet toteudu ainakaan lähivuosien aikana Kaupan myynti v Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio vähittäiskaupan myynnistä Töysän paikallismarkkina-alueella kunnittain vuonna Tilasto perustuu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtotietoihin. Apuna on käytetty myös A. C. Nielsenin myymälärekisteriä. Päivittäistavarakauppa (Pt) sisältää varsinaisten elintarvikemyymälöiden lisäksi myös Alkon sekä kioskit ja huoltoasemamyymälät, joiden myynti on pääosin arvioitu. Erikoistavarakauppa (Et) sisältää puolestaan sekä keskustahakuisenerikoistavarakaupan (terveys- ja kauneuskauppa, muotikauppa, kulttuurija vapaa-ajan kauppa, muu erikoiskauppa) että tilaa vaativan erikoistavarakaupan (huonekalukauppa, kodinkonekauppa, rautakauppa, tietotekninen kauppa) toimialat. Ajoneuvokauppaa tai polttoainekauppaa luku ei pidä sisällään. Taulukko 1 Vähittäiskaupan myynti kunnittain vuonna 2007 Myynti, milj. Alue Pt Et Yht. Töysä Alavus Kuortane Alajärvi Soini Ähtäri Virrat Kihniö Paikallismarkkina-alue Töysän paikallismarkkina-alueella vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2007 reilut 400 miljoonaa euroa. Tästä yli puolet tapahtui Töysässä eli käytännössä Tuurin kylässä. Etenkin erikoiskaupasta yli 60 prosenttia tehdään Tuurissa.

13 Väestö vaikutusalueella Seuraavassa kartassa on esitetty seudun väkimäärän muutokset Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan vuodesta 2008 vuoteen Kuva 8 Väestömäärän muutokset kunnittain v Töysän paikallismarkkina-alueella väestökehitys on negatiivinen lukuun ottamatta Töysän kuntaa, jossa väkimäärä kasvaa ennusteen mukaan 8 % vuoteen 2025 mennessä. Sen sijaan 100 km:n säteellä monissa kunnissa väestömäärä kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa. Etenkin Seinäjoki kasvattaa väkimääräänsä ennusteen mukaan huomattavasti. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestökehitys Töysän paikallismarkkina-alueella sekä toissijaiselle markkina-alueella 100 km:n ajoetäisyysvyöhykkeen sisään mahtuvissa kunnissa. Taulukko 2 Asukasmäärät Tuurin markkina-alueella v. 2008, 2020 ja 2030 Alue Paikallismarkkina-alue Toissijainen markkina-alue Yhteensä Kokonaisuutena asukasmäärä 100 km:n säteellä Tuurista kasvaa jonkin verran tulevaisuudessa. Kunnissa, jotka mahtuvat pääosin 100 kilometrin ajoetäisyyden sisään Tuurista, on myös tulevaisuudessa noin asukasta.

14 14 Seuraavassa kartassa on havainnollistettu asutuksen tiheyttä Tuurin lähialueella. Asukasmäärät on esitetty 250 metrin ruuduittain. Kuva 9 Asutus Tuurin lähialueella 250 m * 250 m ruuduissa Kymmenen kilometrin ajoetäisyyden sisään mahtuvat Töysän ja Alavuden päätaajamat, ja asukkaita on yli Seuraavassa kartassa asukasmäärät on esitetty 2 kilometrin ruuduittain laajemmalta alueelta. Suurin osa Seinäjoesta mahtuu 60 kilometrin säteen sisään. Oheisessa taulukossa väestömäärät on esitetty Tilastokeskuksen ruututietokannan mukaisesti ajovyöhykkeittäin Tuurista vuosina 2002 ja Taulukko 3 Asukasmäärät eri ajoetäisyyksillä Tuurista vuonna 2002 ja 2007 Asukkaat Työpaikat Säde km km km km km km km km Aivan Tuurin lähivyöhykkeellä 10 kilometrin säteellä väkimäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. 70 kilometrin säteen sisään Tuurista mahtuu jo noin asukasta.

15 15 Kuva 10 Asutus 2 km:n ruuduittain lähialueella 2.4. Ostovoiman kehitys vaikutusalueella Ostovoima lasketaan väestömäärän ja keskimääräisten kulutuslukujen perusteella. Kasvuoletuksena käytetään inflaatiokorjattua reaalikasvua ja ennusteissa otetaan huomioon väestömäärän ennustetut muutokset. Ostovoimaennusteiden pohjalta voidaan edelleen arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarve tulevaisuudessa. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima saadaan laskettua kulutusluvun (euroa per asukas) sekä asukasmäärän avulla. Kulutusluvun lähtökohtana on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo, Koskela) julkaisun päivitettyjä asukaskohtaisia kulutuslukuja. Tulevaisuuden kulutuslukuja laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia ja laskentakaavoja: Väestömäärä kehittyy Tilastokeskuksen ennusteen ( ) mukaan Vuoden 2007 Etelä-Pohjanmaan kulutusluvut on päivitetty vuoden 2008 tilanteeseen koko Suomen vähittäiskaupan toteutuneen liikevaihtokehityksen mukaan

16 16 Vuoden 2009 kulutuksen muutos arvioidaan toteutuneen tammi-kesäkuun 2009 liikevaihtokehityksen mukaan Vuosille lasketaan kaksi vaihtoehtoista kehityspolkua (sekä niiden keskiarvo) o Hidas kasvu Vuoden 2010 kasvu 0 % kaikilla toimialoilla Vuosien kasvu päivittäistavaroissa 1 % vuodessa erikoistavaroissa 2 % vuodessa Vuosien kasvu päivittäistavaroissa 0,5 % vuodessa erikoistavaroissa 1,5 % vuodessa o Nopea kasvu Vuosien kasvu päivittäistavaroissa 2 % vuodessa erikoistavaroissa 4 % vuodessa Vuosien kasvu päivittäistavaroissa 1 % vuodessa erikoistavaroissa 3 % vuodessa Seuraavissa taulukoissa on esitetty edellä olevien oletusten pohjalta kulutusluvut vuosille , 2020 ja 2030 hitaan ja nopean kasvun mukaisesti. Taulukko 4 Kaupan kulutusluvut (euroa per asukas) v Hidas kasvu Kulutusluku, euroa per asukas vuodessa Toimiala Pt-kauppa Alko Terveys- ja kauneus Muoti Tilaa vievä kauppa Kulttuuri- ja vapaa-aika Tietotekninen Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Nopea kasvu Kulutusluku, euroa per asukas vuodessa Toimiala Pt-kauppa Alko Terveys- ja kauneus Muoti Tilaa vievä kauppa Kulttuuri- ja vapaa-aika Tietotekninen Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Erot hitaan ja nopean kasvun vaihtoehdoissa kasvavat suuriksi etenkin vuoteen 2030 mennessä. Siksi näiden rinnalla on laskettu keskiarvoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoiman kehitys Töysän paikallismarkkina-alueella (vasen kuva) sekä 100 kilometrin säteellä Tuurista (oikea kuva).

17 17 Päivittäistavarakaupan ostovoiman kehitys Töysän paikallismarkkina-alueella v Päivittäistavarakaupan ostovoiman kehitys 100 km:n ajoetäisyydellä Tuurista v milj. euroa milj. euroa Hidas kasvu Keskiarvo Nopea kasvu Kuva 11 Päivittäistavarakaupan ostovoiman kehitys Päivittäistavarakaupan ostovoima Töysän paikallismarkkina-alueella kasvaa miljoonaa euroa eli % vuoteen 2030 mennessä. Keskiarvo on 24 miljoonaa euroa eli 20 %. Pt-kaupan ostovoima kasvaa 100 km:n ajoetäisyydellä Tuurista (sis. paikallismarkkinaalueen) vuoteen 2030 mennessä miljoonaa euroa eli %. Keskiarvo on 212 miljoonaa euroa eli 31 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty erikoistavarakaupan ostovoiman kehitys Töysän paikallismarkkina-alueella (vasen kuva) sekä 100 kilometrin säteellä Tuurista (oikea kuva). Erikoiskaupan ostovoiman kehitys Töysän paikallismarkkina-alueella v Erikoiskaupan ostovoiman kehitys 100 km:n ajoetäisyydellä Tuurista v milj. euroa milj. euroa Hidas kasvu Keskiarvo Nopea kasvu Kuva 12 Erikoistavarakaupan ostovoiman kehitys Erikoiskaupan ostovoima Tuurin paikallismarkkina-alueella kasvaa vuoteen 2030 mennessä miljoonaa euroa eli % keskiarvon ollessa 65 miljoonaa euroa eli 50 %. Erikoiskaupan ostovoima kasvaa 100 km:n ajoetäisyydellä Tuurista (sis. paikallismarkkinaalueen) vuoteen 2030 mennessä miljoonaa euroa eli % keskiarvon ollessa 474 miljoonaa euroa eli 63 %.

18 Ostovoimavirtaukset Ostovoimavirtaukset kunnittain saadaan vertailemalla myyntiä ja ostovoimaa. Seuraavassa taulukossa ostovoimavirtaukset on esitetty miljoonina euroina ja indeksinä. Taulukko 5 Ostovoimavirtaukset kunnittain miljoonina euroina ja indeksinä vuonna 2007 Ostovoimavirtaukset milj. euroa indeksi Alue Pt Et Yht. Pt Et Yht. Töysä Alavus Kuortane Alajärvi Soini Ähtäri Virrat Kihniö Paikallismarkkina-alue Paikallismarkkina-alueen kunnista Töysä on omaa luokkaansa. Kunnassa tapahtuva vähittäiskaupan myynti ylittää oman ostovoiman lähes 190 miljoonalla eurolla. Päivittäistavarakaupassa Töysän myynti on yli 12-kertainen ostovoimaan nähden ja erikoiskaupassa peräti 17-kertainen. Nämä luvut ovat selvästi suurimmat Suomessa. Tuurin mittavasta kaupan tarjonnasta huolimatta muiden paikallismarkkina-alueen kuntien kaupan tarjonta on pääosin melko hyvä ostovoimaan suhteutettuna. Etenkin päivittäistavarakaupassa monet kunnat pääsevät myynnissään lähelle tai jopa yli oman ostovoimansa. Koko vähittäiskaupan ostovoimasta ainoastaan Kihniö ja Kuortane luovuttavat suurimman osan oman kunnan ulkopuolelle. Ostovoimavirtaustilasto tukee kävijätutkimusten tulosta, että suurin osa Tuurin kylän asiakkaista saapuu alueelle kaukaa. Koko Töysän paikallismarkkina-alueen vähittäiskaupan myynti ylittää ostovoiman 165 miljoonalla eurolla eli 69 prosentilla. Erikoistavaroissa paikallismarkkina-alueen (eli käytännössä Tuurin) myynti on lähes kaksinkertainen alueen ostovoimaan nähden Vähittäiskaupan laskennallinen lisätarve Ostovoiman kasvu edellyttää uutta myymäläpinta-alaa täydentämään nykyisten myymälöiden kapasiteettia. Tässä selvityksessä ostovoiman laskennallinen lisätarve perustuu seuraaviin olettamuksiin: ostovoima kasvaa edellä esitettyjen kasvuoletusten mukaan tässä laskennassa on käytetty ostovoiman kehityksen keskiarvolukua (nopean ja hitaan kasvun vaihtoehdoista) myyntitehokkuus (euroa per neliö) kasvaa tulevaisuudessa ollen vuonna 2030 päivittäistavarakaupassa euroa/myyntineliö (Alkossa kolmanneksen

19 19 suurempi) ja erikoistavarakaupassa pääosin euroa/myyntineliö (terveys- ja kauneuskaupassa tästä yli nelinkertainen). kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena pinta-alana käytännössä osa ostovoiman kasvusta voi toteutua kuitenkin nykyisen myymäläverkoston lisämyyntinä poistuvaa ja siirtyvää pinta-alaa ei ole huomioitu vanhan myymäläkannan luonnollinen poistuma lisäisi uuden pinta-alan tarvetta Töysän paikallismarkkina-alueen suhteellinen kaupan asema pysyy ennallaan (eli ostovoimaisvirtausindeksi pysyy nykyisellään: pt-kaupassa 140 ja erikoiskaupassa 191) myyntipinta-ala on muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,3 Edellä olevien oletusten mukaisesti on olemassa tekijöitä, jotka lisäisivät tai vähentäisivät pinta-alan tarvetta. Tärkein lisäpinta-alan tarpeeseen vaikuttava tekijä on talouden kehitys ja ostovoiman kasvu. Seuraavan kuvion lukuja voidaan pitää kuitenkin suuntaa-antavana arvioitaessa kaupan uusperustannalle varattavaa pinta-alaa. Seuraavassa kuviossa on esitetty laskennallinen pinta-alan lisätarve Töysän paikallismarkkina-alueelle erikseen vuosille ja Laskelmassa on eritelty paikallismarkkina-alueen ostovoiman (kuviossa Ov:n ) kasvun edellyttämä lisäpinta-ala sekä ostovoimavirtauksen (eli käytännössä ostosmatkailun) edellyttämä lisäpinta-alan tarve. Laskennallinen pinta-alan lisätarve Töysän paikallismarkkina-alueella v k-m Virtaus: Erikoiskauppa Ov:n kasvu: Erikoiskauppa Virtaus: Pt-kauppa ml Alko Ov:n kasvu: Pt-kauppa ml Alko Kuva 13 Laskennallinen lisäpinta-alan tarve Töysän paikallismarkkina-alueella

20 20 Laskelman mukaan pinta-alan tarve vuoteen 2020 mennessä on lähes neliötä ja vuoteen 2030 mennessä lähes neliötä. Vuosien tarpeesta lähes neliötä olisi erikoiskauppaa ja vajaa neliötä päivittäistavarakauppaa. Erikoiskaupan lisätarpeesta lähes puolet on paikallis-markkina-alueen ulkopuolelta tulevan ostovoimavirtauksen ansiota. Päivittäistavarakaupasta puolestaan suurin osa tarpeesta johtuu alueen oman ostovoiman kasvusta. Edellisen kuvion osoittamista pinta-aloista suurin osa on osoitettavissa suoraan Tuuriin, joka on alueensa selkeästi ainoa seudullinen kaupan keskittymä. Etenkin erikoiskaupan lisätarpeesta lähes kaikki on osoitettavissa Tuuriin, joka nykyiseen tapaan jatkaa paikallismarkkina-alueen ja etenkin sen ulkopuolelta tulevan erikoiskaupan monipuolisena asiointikohteena. Päivittäistavarakaupan rooli ostosmatkakohteena on vähäisempi, joten osa vajaan neliön lisätarpeesta voidaan hyvin osoittaa myös muihin kuntiin.

21 21 3. Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset Tuurin yleiskaavan laajennuksen ja Tuurinportin asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa täytyy huomioida Tuurin ainutlaatuinen asema kauppapaikkana. Tuurille on muodostunut oma asiointitutkimuksissa todennettavissa oleva paikallismarkkina-alueensa Seinäjoen, Jyväskylän ja Tampereen väliselle alueelle. Yhtä pienellä paikkakunnalla ei vastaavaa ole missään Suomessa. Tuuri on ympäröivien kuntien asukkaille kuin keskuskaupunki eli asiointikohde alueella, jossa ei ole suuria kaupunkeja. Tuurista ainutlaatuisen kauppapaikan tekee Veljekset Keskisen kyläkauppa, joka kerää asiakkaista erittäin laajalta alueelta. Kyläkaupan ympärille on muodostunut kaupallinen keskittymä, jollaista ei löydy mistään muualta Suomesta. Matkailijoiden tuoma rahamäärä on huomattava. Perinteisen vaikutusalueen määrittäminen Tuurin tapauksessa on vaikeaa ja epätarkoituksenmukaistakin. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten lähialueelle, mutta muutoin vaikutukset jakautuvat erittäin laajalle alueelle ja lukuisien kaupallisten keskusten välille. Siten vaikutus yksittäiseen kaupunkiin tai kaupan keskukseen on vähäinen Vaikutukset nykyisiin kaupan keskittymiin Alavudella, Ähtärissä ja muissa Töysän paikallismarkkina-alueen kunnissa uudet kaupan investoinnit ovat vähäisiä tulevaisuudessa etenkin jos väestökehitys jatkuu negatiivisena. Varsinkin erikoiskauppa keskittyy viime vuosien tapaan Tuuriin, joka voi kiinnostaa myös ketjuyrityksiä sijaintipaikkana toisin kuin paikallismarkkina-alueen muut kunnat. Sen sijaan päivittäistavarakaupan lisäinvestointeja jo viime aikoina ollut etenkin Alavudella ja Ähtärissä, ja myös tulevaisuudessa laajennukset ja muut päivittäistavarakaupan lisäinvestoinnit kuntakeskuksiin ovat mahdollisia. Töysän paikallismarkkina-alueen ulkopuolella vaikutukset nykyisiin kaupan keskittymiin ovat vähäisiä. Vaikutukset jakautuvat laajalle alueelle ja monen kaupan keskittymän välille, joten yksittäisen kaupan keskittymän kannalta Tuurin kaupallinen vahvistuminen ei ole vakava uhka. Tuurin kaupallinen vahvistuminen vähentää paikallismarkkina-alueen asukkaiden ostosmatkoja jonkin verran Seinäjoelle, Tampereelle ja Jyväskylään. Lisäksi paikallismarkkina-alueen ulkopuolelta kävijämäärät Tuurissa saattavat jonkin verran

22 22 kasvaa. Tuurin voimistumisen kilpailuvaikutus jakautuu hyvin laajalle alueelle, joten yksittäisen keskuksen kannalta tällä on tuskin suurempia vaikutuksia. Yksittäinen myymälä tai liikkeenharjoittaja saattaa kuitenkin jossain tapauksessa sijoittua Tuuriin esimerkiksi Seinäjoen kustannuksella. Uuden kaupan mittava rakentaminen Tuuriin saattaa jossain määrin heikentää paikallismarkkina-alueen muiden kuntien kaupan toimintaedellytyksiä ja kehittymisnäkymiä. Toisaalta ilman kaupan keskittämistä Tuuriin ko. pinta-ala syntyisi pääosin paikallismarkkina-alueen ulkopuolelle. Siten paikallismarkkina-alueen asukkaiden näkökulmasta lähialueen kaupan tarjonta paranee Vaikutukset päivittäistavarakauppaan Tuuriin suunnitellun päivittäistavarakaupan suuruus on melko vähäinen. Todennäköistä on, että Tuuriin syntyisi yksi uusi alle neliön päivittäistavarakauppa sekä jonkin verran päivittäistavaroiden myyntiä muiden liikkeiden yhteydessä. Liikenneselvityksen oletuksen mukaan päivittäistavaraa olisi 4 % vuoteen 2030 toteutuneesta kerrosneliöstä. Tämä tarkoittaisi kerrosneliötä uutta päivittäistavarakauppaa Tuuriin. Jo nykyisellään Tuurin päivittäistavarakaupan pinta-ala lähentelee kerrosneliötä, joten lisäys ei olisi prosentuaalisesti kovinkaan suuri. Paikallismarkkina-alueen laskennallinen lisäpinta-alan tarve on suurempi kuin Töysään todennäköisesti pt-kauppaa tulee toteutumaan. Siten myös muiden kuntien päivittäistavarakaupalle jää tilaa kehittyä. Päivittäistavarakaupan kilpailu kiristyy jonkin verran etenkin Tuurin Kyläkaupan päivittäistavaraosaston kanssa. Tosin kaupan lisärakentamisen myötä alueen lisääntyvät asiakasmäärät voivat hyödyttää myös kyläkaupan päivittäistavarakauppaa. Alavudella ja Ähtärissä on uusia suuria päivittäistavarakauppoja, jotka ovat vahvistaneet ko. keskustojen päivittäistavarakaupan tarjontaa. Alueen kaupunki- ja kuntakeskuksissa myymälöiden myyntitehokkuudet vaihtelevat. Heikkotehoisilla myymälöillä saattaa olla edessä lopettaminen tai tilojen supistaminen riippumatta Tuurin päivittäistavarakaupan lisäyksestä. Tuurin lisäkapasiteetti saattaa jonkin verran nopeuttaa ko. kehityskulkua. Tällöin kuitenkin korvaava myymälä löytyy samasta taajamasta, joten palveluiden saavutettavuus ei ainakaan olennaisesti heikkene. Töysän kirkonkylällä puolestaan toimii ainoastaan yksi pieni päivittäistavarakauppa, jonka toimintaedellytykset kuitenkin lähiväkimäärän pysyessä vähintään ennallaan ovat kohtalaisen hyvät. Seudulla on vielä jonkin verran pieniä yksityisiä kyläkauppoja, jotka pääosin toimivat nykyisin erittäin alhaisilla myyntitehokkuuksilla. Siten kannattavuusongelmat saattavat johtaa myymälöiden lopettamisiin riippumatta Tuuriin suunnitelluista uusista myymäläneliöistä. Yleinen kilpailun kiristyminen voi nopeuttaa tätä luonnollista kehitystä.

23 Vaikutukset erikoiskauppaan Suurin osa Tuurin uudesta kaupan rakentamisesta olisi erikoiskauppaa. Liikenneselvityksen mukainen oletus kaupan lisärakentamisesta vuoteen 2030 mennessä oli kerrosneliötä, josta 60 prosenttia olisi tilaa vievää erikoiskauppaa ja 27 prosenttia keskustatyyppistä erikoiskauppaa. Tämä merkitsisi kerrosneliötä uutta erikoistavarakauppaa. Tämä olisi samaa luokkaa kuin edellä laskettu pinta-alan lisätarve koko Töysän paikallismarkkinaalueelle vuoteen 2030 mennessä. Siten Töysän paikallismarkkina-alueella käytännössä lähes kaikki uusi erikoiskaupan lisäpinta-ala syntyisi Tuuriin. Tuurin vahvistuminen kauppapaikkana saattaisi nopeuttaa yksittäisten erikoiskauppojen lopettamisia Alavudella, Ähtärissä tai muissa paikallismarkkina-alueen kunnissa. Osittain syynä on kilpailun kiristyminen, osittain se, että erikoiskaupalle ei löydy jatkajaa väestöään menettävissä kunnissa markkinapohjan heikentyessä. Jossain määrin Tuurin uudet kaupat kilpailevat myös Keskisen kyläkaupan kanssa. Kilpailusta johtuvaa myynnin laskua kompensoi todennäköisesti Tuurin vetovoiman kasvu, joka lisää asiakasmääriä alueella. Tuuriin todennäköisesti saadaan joitain sekä tilaa vievän että keskustahakuisen erikoiskaupan ketjumyymälöitä, joita ei ilman keskittämistä ja Tuurin vetovoimaa saataisi ollenkaan seudulle. Tämä lyhentää keskimääräistä erikoiskaupan asiointimatkaa paikallismarkkina-alueella ja vähentää jonkin verran tarvetta asioida Seinäjoella tai muualla kauempana sijaitsevassa kaupan keskuksessa. Tällä on vähäinen merkitys Seinäjoen kaupan hankkeiden asiakaspotentiaaliin, joka etenkin Töysän paikallismarkkina-alueen suunnasta vähenee jonkin verran Vaikutukset alueen seudulliseen kaupan asemaan Tuurin kaupan lisärakentamisen myötä koko paikallismarkkina-alueen kaupan tarjonta kasvaa huomattavasti. Kaupan keskittäminen jo nykyisin selvästi alueen suurimpaan kaupan keskukseen mahdollistaa synergiaedun. Siten paikallismarkkina-alueelle on mahdollisuus saada ketjumyymälöitä, jotka eivät muutoin olisi kiinnostuneita sijoittumaan alueelle. Vastaavan kaupallisen keskuksen synnyttäminen muualle paikallismarkkinaalueelle olisi vaikeaa, sillä alueelta puuttuu suuri ja vetovoimainen kaupunkikeskus. Lisäksi Tuurin vetovoima perustuu suurelta osin ainutlaatuiseen konseptiin, joka kerää ostosmatkailijoita laajalta alueelta. Alueen kaupallisella veturilla Keskisen kyläkaupalla on historialliset siteet Tuuriin, joten vastaavaa konseptia ei voida siirtää muualle. Kaupan hankkeiden myötä Tuuri säilyttää suhteellisen asemansa asiointikohteena verrattuna maakuntatason kaupallisiin keskuksiin (Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere). Kaikissa näissä suurissa kaupan keskittymissä kaupan tarjonta kasvaa huomattavasti lähivuosien aikana. Ilman Tuurin kaupallista vahvistamista sen paikallismarkkina-alue uhkaisi supistua. Lisärakentamisen myötä ostovoimavirtaus ja ostosmatkailu Tuuriin kasvaa jonkin verran etenkin erikoiskaupassa. Erikoistavaroiden palvelujen saavutettavuus paranee ja seudun

24 24 palvelutarjonta monipuolistuu, joten seudulta tehdään entistä vähemmän ostosmatkoja seudun ulkopuolelle Matkailulliset vaikutukset Matkailua ja matkailutuloja kasvattamalla olisi mahdollisuus parantaa alueen työllisyyttä ja taloutta. Nykyinen taloudellinen tilanne on vaikea myös matkailualalle, mutta kotimaan matkailun suosio suhteessa ulkomaanmatkailuun saattaa olla jopa kasvussa. Siten Tuurin matkailullista asemaa on mahdollista parantaa yhdessä muiden seudun matkailukohteiden kanssa. Suosittuja matkakohteita lähialueella ovat mm. Ähtärin eläinpuisto, PowerPark sekä Seinäjoen tapahtumat. Tuuriin on ostosmatkailukohteiden lisäksi syntyneet mm. suuri leirintäalue ja Labyrinttimaailma. Vaikka suurin osa Tuuriin saapuvista matkailijoista tuleekin omalla autolla, ovat etenkin bussimatkat myös suosittuja. Lisäksi matkailu Tuuriin on mahdollista myös rautateitse juna pysähtyy Tuurin kyläkaupan vieressä kolmesti päivässä. Ostosmatkailu Tuuriin kasvaa jonkin verran kaupan lisärakentamisen myötä. Tosin lisärakentaminen on pääosin perinteistä vähittäiskauppaa, jota löytyy myös ostosmatkaajan kotiseudulta. Siten Tuurin matkailullinen vetovoima ei nouse samassa suhteessa kuin kaupan pinta-alaa tulee lisää. Ostosmatkaajien Tuuriin jättämä keskimääräinen rahamäärä todennäköisesti kasvaa kuitenkin kaupan pinta-alan ja siten ostohoukutusten kasvaessa. Tuurin yleiskaava mahdollistaa myös matkailutoimintojen rakentamisen Tuuriin. Esimerkiksi viihde- ja kulttuuripalveluiden lisääminen alueella monipuolistaisi Tuurin keskusta ja tekisi siitä entistä vetovoimaisemman matkailukohteen. Tämä todennäköisesti pidentäisi matkailijoiden alueella käyttämää aikaa, ja siten matkailijoiden alueelle jättämä rahamääräkin lisääntyisi Sosiaaliset vaikutukset Tuurin kylän vahvistuminen kauppapaikkana tekee siitä entistä monipuolisemman kaupan keskittymän. Tämä vaikuttaa etenkin lähialueen ja koko Töysän paikallismarkkina-alueen asukkaiden kauppa-asiointeihin. Pidemmät ostosmatkat alueen ulkopuolelle kuten Seinäjoelle vähenevät. Pieni vähennys saattaa tapahtua asioinneissa myös oman kunnan keskustassa etenkin erikoiskaupan osalta. Tuurin uusien kauppojen työllisyysvaikutukset olisivat huomattavat. Rakennusaikaiset vaikutukset ovat noin 400 henkilötyövuotta. Pysyviä työpaikkoja kaupan lisääntyvä kapasiteetti tuo mukanaan noin 300. Lisäksi tulee huomioida välilliset työllisyysvaikutukset. Hankkeella on selvä positiivinen vaikutus kuntatalouteen. On kuitenkin huomattava, että hankkeen toteutus suunnitellussa laajuudessa edellyttää kunnalta merkittäviä taloudellisia panoksia infrastruktuurin kehittämiseen. Uusien

25 25 työpaikkojen saaminen alueelle lyhentää keskimääräistä työmatkaa ja hidastaa väestökatoa. Työpaikkojen lisääntyminen vaikuttaa osaltaan myös asuntojen kysyntää alueella. Sosiaaliset vaikutukset koskevat etenkin lähialueella asuvia ja Töysän paikallismarkkinaalueella asuvia sekä Tuurissa työssäkäyviä. Tuurin asema kaupan keskuksena vahvistuu selvästi. Kaupan ja palveluiden tarjonta monipuolistuu ja Tuuri mielletään tulevaisuudessa entistä enemmänkin muunakin kuin vain Veljekset Keskisen kyläkaupan sijaintipaikkana. Tuurin alueelle on jo nykyisin keskittynyt lähes kaikki Töysän kaupalliset lähipalvelut mukaan lukien apteekki. Kaavamuutosten mahdollistamat kaupan hankkeet eivät suoraan vaikuta seudun lähikauppojen toimintaedellytyksiin. Etenkin kuntakeskuksissa päivittäistavaroiden ja muiden lähipalveluiden varustus säilyy todennäköisesti lähes nykyisellään. Yksittäisiä päivittäistavarakauppoja saattaa joutua lopettamaan riippumatta Tuurin kaupan hankkeista. Palvelujen saavutettavuuteen ei kuitenkaan tällä ole suurta merkitystä, koska ko. keskuksista löytyy vähintään toinen päivittäistavarakauppa. Julkisten peruspalveluiden sijoittumiseen tai ko. palveluiden saavutettavuuteen kaupan hankkeilla ei ole merkitystä. Tosin väestömäärän kasvaminen Tuurin kylässä saattaa lisätä paineita Tuurin julkisten palveluiden lisäämiseen (ehkä Töysän kirkonkylän kustannuksella). Kaupan lisääntyminen Tuurissa mahdollistaa julkisen liikenteen yhteyksien lisäämisen. Kokonaisvaltaisella suunnittelulla Tuurin yleiskaava-alueesta voidaan kehittää toimiva ja viihtyisä kaupan alue. Alueen liikennejärjestelyjen myötä sekä autoilijoiden että kevyen liikenteen turvallisuus paranee. Töysän paikallismarkkina-alueelle saadaan kokonaan uudentyyppistä kaupan tarjonta, jota on tähän asti haettu kauempaa. Erikoisliikkeiden muodostamat kokonaisuudet pyritään rakentamaan kauppakeskuksiksi, joihin tulla viihtymään ja viettämään aikaa.

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS 30.11.2009

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS 30.11.2009 TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Tarkastus LUONNOS Päivämäärä 30.11.2009

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan

Lisätiedot

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset. TEKNIIKKAKESKUS 25.6.2008 (26.02.09) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 25.9.2015 KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Päivämäärä 25/9/2015 Laatija Mari Pitkäaho,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 8.12.2008 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat... 7 1.1. Selvityksen tavoite... 7 1.2. Kauppa ja kaavoitus... 7 1.3. Liikennemäärät...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot