Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys"

Transkriptio

1 Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Selvityksen tausta ja tavoitteet Kaupan nykytila Naantalissa Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Naantalissa Ostovoiman siirtymät Naantalissa Päivittäistavarakaupan verkko Naantalissa Naantalin kaupallinen rakenne Muutokset kaupallisessa rakenteessa Kaupan markkinoiden kehitys Väestön kehitys Ostovoiman kehitys Loma-asukkaat ja veneilijät Liiketilan lisätarve Kaupan kehittäminen Naantalissa Maakuntakaava Manner-Naantalin osayleiskaavan kauppaa koskevat merkinnät Kaupan kehittäminen osayleiskaavan mukaan Kaupalliset vaikutukset Kaavan mitoituksen vertailua liiketilan lisätarpeeseen Vaikutukset keskustaan ja sen kehittämiseen Vaikutukset kaupan palveluverkkoon ja kilpailun toimivuuteen Vaikutukset asiointiin ja palveluiden alueelliseen saatavuuteen Johtopäätökset / Naantalin kaupallinen selvitys

3 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet Naantalissa on vireillä Manner-Naantalin osayleiskaavan laatiminen. Tätä varten on ilmennyt tarve päivittää edellinen Naantalin kaupallinen selvitys (Santasalo Ky 2007). Kaupallisessa selvityksessä tutkitaan Naantalin vähittäiskaupan markkinoiden kehitystä. Selvitys kattaa koko vähittäiskaupan. Erikseen tarkastellaan myös päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan sekä tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan markkinoiden kehitystä. Selvitysalueena on Manner-Naantali, mutta kaupan markkinoita tarkastellaan koko Naantalin kaupungin alueella: Manner-Naantalin lisäksi Luonnonmaan sekä entiset Naantalin kanssa yhdistyneet kunnat eli Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan. Paikallisasukkaiden lisäksi myös lomaasukkailla ja matkailijoilla on merkitystä Naantalin markkinoilla. Selvityksessä kootaan tiedot Naantalin vähittäiskaupasta sekä ostovoimasta ja kilpailutilanteesta. Ostovoiman kehityksen pohjalta arvioidaan markkina-alueen liiketilan lisätarpeita vuoteen 2025 ja 2035, joka on osayleiskaavan tavoitevuosi. Kaupan nykytilan sekä kaupan markkinoiden kehityksen pohjalta tutkitaan kaupan kehittämistä Naantalissa. Lisäksi arvioidaan osayleiskaavaluonnoksen kaupan ratkaisujen vaikutuksia kaupan palveluverkkoon, Naantalin keskustaan ja sen kehittämiseen, sekä palvelujen alueelliseen saavutettavuuteen. Naantalin kaupallisen selvityksen päivityksen on tilannut WSP Finland Oy:ltä Naantalin kaupunki. Selvityksen yhteyshenkilönä on toiminut kaupungin puolelta maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen. Selvityksestä vastaavat KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela. 3/ Naantalin kaupallinen selvitys

4 2. Kaupan nykytila Naantalissa Naantalin kaupan nykytilaa analysoidaan tässä sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan vähittäiskaupan myynti ja toimipaikat. Myynnin ja ostovoiman avulla lasketaan ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin alueen kauppa myy suhteessa paikalliseen ostovoimaan. Kaupan sijoittumista Naantalissa analysoidaan kartoituksen pohjalta. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä olevista liikepinta-aloista. Lisäksi tarkastellaan, mitä muutoksia Naantalin kaupallisessa rakenteessa on tapahtunut edellisen selvityksen aikaisesta tilanteesta eli vuodesta Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Naantalissa Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myös pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Mikäli jollakin toimialalla on alle kolme toimipaikka, ei myyntitietoja ole saatavilla. Nämä myyntitiedot on arvioitu toimialojen keskimyyntien pohjalta niin, että vähittäiskaupan kokonaissumma on sama kuin vähittäiskaupan myynti Tilastokeskuksen tilastossa. Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppaluokassa ovat hypermarketit, tavaratalot ja muut laajantavaravalikoiman myymälät. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyvät rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vähittäiskaupan lisäksi tarkastellaan autokauppaa ja ravintolatoimintaa. Autokauppa sisältää autokaupan, varaosakaupan, autohuollon ja huoltamotoiminnan (pl. automaattiasemat). Vähittäiskaupan ja palveluiden toimipaikat ja myynti Naantalissa 2013 Toimi- Myynti paikat milj. e Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa 0 0 Tilaa vaativa kauppa 5 5 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Auto-, varaosa- ja rengaskauppa 8 8 Huoltamot (ei automaatteja) 4 2 Auton huolto ja korjaus 13 3 Autokauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Lähde: Tilastokeskus 4/ Naantalin kaupallinen selvitys

5 Vuonna 2013 Naantalissa oli yhteensä 74 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Autokaupan toimipaikkoja oli yhteensä 25 ja ravintola- ja kahvilapalveluiden 45. Ravintolapalveluita on paljon suhteessa vähittäiskauppaan. Vähittäiskaupan myynti Naantalissa oli vuonna 2013 yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan myynnistä yli 70 % tulee päivittäistavarakaupasta, mikä kertoo suppeasta erikoiskaupan tarjonnasta. Autokaupan ja huoltamotoiminnan myynti oli yhteensä 13 miljoonaa euroa ja ravintolatoiminnan lähes 20 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan liikevaihtoa (ilman alv.) Naantalissa on verrattu naapurikuntiin. Naantali tarjoaa peruspalveluita alueen asukkaille, mutta varsinkin erikoiskaupassa tarjonta on vähäistä. Tämä näkyy myös liikevaihdon tasossa asukasta kohden tarkasteltuna. Naantalissa vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden jää alle puoleen keskimääräisestä. Autokaupassa liikevaihto jää vielä tätäkin alhaisemmaksi. Raisio vastaavasti palvelee koko kaupunkiseutua, mikä näkyy sen liikevaihdon tasossa. Naantalissa ravintolatoiminta on suhteessa vähittäiskauppaan vilkasta, mutta liikevaihto asukasta kohden jää kuitenkin keskimääräistä alhaisemmaksi. Naantali palvelee matkailukaupunkina, mutta ostovoimaa matkailijoista saadaan pääosin vain parin kuukauden ajan vuodessa. Matkailukaupungeille tyypillisesti ravintolat toimivat vain sesonkiaikaan, joten suurin osa ravintolatarjonnasta on suljettuna sesongin ulkopuolella. Tämän takia naantalilaiset suuntaavat ravintola-asiointiaan Turkuun ja ostosmatkojen ohella myös Raisioon. Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan liikevaihto 2013 Naantalissa ja lähiympäristössä Milj. e Vähittäis- ja Vähittäiskauppa Ravintola- autokauppa Autokauppa toiminta Naantali Raisio Turku Koko Suomi per asukas Vähittäis- ja Vähittäiskauppa Ravintola- autokauppa Autokauppa toiminta Naantali Raisio Turku Koko Suomi Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskaupan ja autokaupan kehityksestä on tietoa vuosilta Viimeisimmän tilastovuoden 2013 tiedot eivät ole aikasarjana verrannollisia edellisiin vuosiin johtuen Tilastokeskuksen tilastointiuudistuksesta. Naantalin vähittäiskaupan liikevaihdon kehitystä on verrattu suurempien naapurikuntien Turun ja Raision sekä koko Suomen vähittäiskaupan kehitykseen. Vähittäis- ja autokaupan liikevaihto on Naantalissa kehittynyt vaisusti. Viimeisimpien vuosien aikana vähittäiskaupan liikevaihto on Naantalissa laskenut ja vuonna 2012 vähittäiskaupan liikevaihto oli kaupungissa alhaisempi kuin viisi vuotta aikaisemmin. Osa vähittäiskaupan vaisusta kehityksestä on selitettävissä huonolla taloustilanteella, mutta suurimman osan selittää kaupan voimakas kehittyminen Raisiossa. Tämä näkyy myös vähittäiskaupan kehityksessä Turun kaupungissa. 5/ Naantalin kaupallinen selvitys

6 Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys Naantalissa ja lähiympäristössä Indeksi 2007 = Naantali Raisio Turku Koko Suomi Lähde: Tilastokeskus Naantalin keskimääräistä korkeampi myynnin kehitys vuonna 2009 verrattuna naapurikaupunkeihin selittyy osin myynnin rakenteella eli suurella päivittäistavarakaupan osuudella sekä pienellä autokaupan osuudella. Autokaupan myynti laski tuolloin voimakkaasti, kun taas päivittäistavarakaupassa ei taantuma näkynyt vielä tuolloin. Turussa ja Raisioissa on paljon autokauppaa, joka näkyy vähittäiskaupan ja autokaupan yhteenlasketun liikevaihdon laskuna. Saatavilla olevien tietojen pohjalta voidaan arvioida, että Naantalin kaupassa käännettä parempaan on tuskin vielä tapahtunut Ostovoiman siirtymät Naantalissa Ostovoima kuvaa yksityisen kulutuksen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen paikallisväestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin, mutta ei sitä, missä asukkaat todellisuudessa rahansa käyttävät, eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten Naantalin vähittäiskauppa palvelee kaupunkilaisiaan. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. Ostovoima ja ostovoiman siirtymät on laskettu vuodelle 2013, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat vuodelta Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan kauempaakin. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja niin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää päivittäistavarakaupan siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Vaikka tilaa vaativa kauppa keskittyy, vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä on myös pienissä keskuksissa. Autokauppa keskittyy omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Naantalin ostovoiman siirtymät ovat negatiiviset eli ostovoimaa siirtyy Naantalista lähialueen monipuolisempiin kaupan keskuksiin Raisioon ja Turkuun. Vähittäiskaupan ostovoimasta vain 60 % toteutuu omassa kaupungissa. 6/ Naantalin kaupallinen selvitys

7 Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Naantalissa 2013 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Erikoiskaupan tarjonta Naantalissa on vähäistä suhteessa kysyntään. Erikoiskaupan ostovoimasta 70 prosenttia siirtyy kaupungin ulkopuolelle, suurin siirtymä on tilaa vaativassa erikoiskaupassa, jonka tarjonta Naantalissa on vähäistä. Tilaa vaativan kaupan tarjontaa on kaupungissa kohtalaisesti vain rautakaupassa. Myös muun erikoiskaupan siirtymät ovat suuret. Myynti on Naantalissa vähäistä erityisesti muotikaupassa ja urheilukaupassa, kun taas terveydenhoitokaupassa ostovoiman siirtymät ovat pienet. Verrattuna edelliseen kaupan selvitykseen ovat ostovoiman siirtymät selvästi kasvaneet. Vähittäiskaupan myynti Naantalissa on kehittynyt ostovoimaa merkittävästi hitaammin. Päivittäistavarakaupassa siirtymät ovat pienet ja samaa suuruusluokkaa kuin edellisessä selvityksessä. Siirtymät ovat nettosiirtymiä, eli naantalilaisten ostovoimaa suuntautuu ulos kaupungista laskelmaa enemmän, koska kaupunkiin tulee ostovoimaa mm. loma-asukkailta. Päivittäistavarakaupan nettosiirtymä on negatiivinen eli enemmän ostovoimaa siirtyy kaupungista ulos kuin kaupunkiin tulee ostovoimaa muualta. Loma-asutuksen ostovoima ei siis pysty kompensoimaan täysin paikallisen ostovoiman siirtymää kaupungin ulkopuolelle Päivittäistavarakaupan verkko Naantalissa Päivittäistavarakauppa on Naantalissa keskittynyt pariin keskittymään ydinkeskustan reunaan sekä Ruonan Yhdystien varrelle. Lisäksi yksittäisiä pienempiä myymälöitä on ydinkeskustassa, Nuhjalassa sekä entisissä kuntakeskuksissa. Päivittäistavarakaupan verkon tilastoanalyysi pohjautuu A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriin Naantalissa on myymälärekisterin mukaan yhteensä 16 päivittäisavarakauppaa, joista neljä on erikoiskaupan myymälöitä eli leipomoita tai luontaistuotekauppoja. Varsinaisia päivittäistavarakauppoja on kaupungissa 12, joista kuusi sijoittuu Manner-Naantalin osayleiskaava-alueelle, kolme Rymättylän alueelle, yksi Merimaskuun, yksi Velkuaan ja yksi Livonsaarelle. Mukana ei ole mm. Alkoa eikä kioskeja, jotka vastaavasti sisältyvät Tilastokeskuksen alueellisen yritystilaston toimipaikkamääriin. A.C. Nielsenin myymälärekisterin euromääräiset myynnit ja myyntipinta-alat eivät ole julkista tietoa, joten niitä ei tässä ole sellaisenaan esitetty. Tiedot on esitetty alueittain indeksinä, ja koko kuntaa koskevaa lukua kuvataan indeksillä 100. Alueet on jaettu luontevan päivittäisasioinnin ja tilastollisen aluejaon pohjalta kantakaupunkiin, muuhun Manner-Naantaliin, luonnonmaahan sekä entisiin kuntaalueisiin. Tilastotarkastelu kattaa varsinaiset päivittäistavarakaupat, mutta ei päivittäistavaroiden erikoiskauppoja. Mikäli alueella indeksi on yli 100, on myyntialaa tai myyntiä asukasta kohden enemmän kuin kunnassa keskimäärin. Mikäli teho on yli 100, on myyntiteho alueella parempi kuin koko kunnassa keskimäärin. 7/ Naantalin kaupallinen selvitys

8 Päivittäistavarakaupat Manner-Naantalissa 2014/2015 (pl. päivittäistavaroiden erikoiskaupat) Lähde: AC Nielsen, Myymälärekisteri 2014 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastokartta ja maastotietokanta 09/2015 Päivittäistavarakaupan myyntiala ja myynti painottuvat Naantalissa Manner-Naantaliin ja erityisesti kantakaupunkiin. Luonnonmaalla ei päivittäistavarakauppaa ole lainkaan (kioskikauppa ei ole mukana tilastossa) ja Luonnonmaa tukeutuukin pt-palveluissa kantakaupunkiin. Yhdistyneissä kunnissa päivittäistavarakaupan pinta-alaa ja myyntiä on varsin vähän. Päivittäistavarakaupan myynnistä ja pinta-alasta noin 90 % sijoittuu Manner-Naantalin osayleiskaava-alueelle. Päivittäistavarakauppa Naantalissa 2014 Myyntiala m2 Myynti Teho Per asukas Per asukas Myymälä- Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = Väestö- Alue määrä Osuus koko alue Osuus koko alue koko alue osuus Kantakaupunki 3 47 % % % Muu Manner-Naantali 3 42 % % % Manner-Naantali 6 89 % % % Luonnonmaa 0 0 % 0 0 % % Yhdistyneet kunnat 6 11 % 46 9 % % Naantali % % % Ei sisällä päivittäistavaroiden erikoiskauppoja (leipomot, makeiskaupat, luontaistuotekaupat) 8/ Naantalin kaupallinen selvitys

9 Asukasmäärään nähden päivittäistavarakauppa sijoittuu Naantalissa varsin epätasaisesti. Kantakaupungissa on asukkaita alle viidennes koko Naantalin asukasluvusta, mutta päivittäistavarakaupan pinta-alaa on kantakaupungissa lähes puolet koko kaupungin pinta-alasta ja myyntiä yli 40 % koko kaupungin myynnistä. Kantakaupunki palvelee myös Luonnonmaan asukkaita, koska tarjontaa ei Luonnonmaalla ole lainkaan. Muualla Manner-Naantalin alueella on pinta-alaa asukasmäärän nähden keskimääräistä vähemmän, mutta myyntiä keskimääräisesti. Alueella olisi laskennallista paikallista kysyntää nykyistä suuremmalle päivittäistavarakaupan pinta-alalle. Muualla Naantalissa päivittäistavarakaupan tarjonnan taso asukasta kohden tarkasteltuna jää vähäiseksi. Päivittäistavarakaupan myyntiteho ( /my-m 2 ) vaihtelee jonkin verran. Manner-Naantalin alueella (pl. kantakaupunki) on myyntiteho kaikkein korkein, mikä tarkoittaa sitä, että kaupalla voi olla alueella laajentumispaineita. Sekä kantakaupungin että entisten kuntien alueella on myyntiä suhteessa myyntineliöihin keskimääräistä vähemmän. Päivittäistavarakaupassa ei viime vuosina ole tapahtunut Naantalissa suuria muutoksia. Viime vuoden lopulla Turun Osuuskauppa osti Nuhjalassa sijaitsevan K-market Etapin liiketoiminnan ja kesällä myymälä uudistettiin Sale-myymäläksi. Valintatalo on kivijalassa toimiva ydinkeskustan päivittäistavarakauppa 9/ Naantalin kaupallinen selvitys

10 2.4. Naantalin kaupallinen rakenne Naantalin kaupallinen rakenne on selvitetty kenttäkartoituksella. Kartoitus tehtiin Mannar-Naantalissa syksyllä Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Hotelleista on karttaan piirretty ensimmäinen kerros. Pinta-ala ei ole yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa, mutta liikkeiden pinta-alat ovat kuitenkin alueittain keskenään verrannolliset. Kartoitus kuvaa aina tiettyä ajankohtaa. Tilanne kuitenkin elää, liikkeet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liikkeet vaihtavat paikkaa. Uusien liiketilojen rakentaminen on kuitenkin pidempiaikainen prosessi, joten kokonaiskuva alueen liiketilakannasta pysyy kohtalaisen vakaana pidemmän aikaa. Kaupat ja muut kaupalliset palvelut ovat Naantalissa keskittyneet muutamaan keskittymään, suurin osa keskustaan ja sen tuntumaan. Ydinkeskusta hahmottuu torin ja Tullinkadun ympäristöön. Tälle alueelle on sijoittunut valtaosa Naantalin erikoiskaupoista ja kaupallisista palveluista. Vanhaan kaupunkiin on sijoittunut ravintola- ja kahvilapalveluita sekä matkailua palvelevia erikoiskauppoja, lähinnä sisustus- ja lahjatavaramyymälöitä. Palvelut ovat keskittyneet ranta-alueelle sekä Kaivokadun varrelle. Matkailun sesongeista johtuen suurin osa toimijoista palvelee vain kesäaikaan. Muuna vuodenaikana alue on hiljainen. Koko vuoden auki olevia toimijoita on vain kourallinen. Ydinkeskustan sisääntuloväylän varteen ovat sijoittuneet keskustan suurimmat päivittäistavaramarketit. Näiden yhteydessä on jokin muutamia erikoiskauppoja ja palveluita. Naantalin keskustan (ydinkeskusta, vanha-kaupunki, market-alue) kaupallinen rakenne 2015 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastokartta ja maastotietokanta 09/ / Naantalin kaupallinen selvitys

11 Keskustan lisäksi palveluita on Naantalissa keskittynyt matkailualueille eli Muumimaailmaan sekä Naantalin Kylpylän läheisyyteen. Toinen market-alue on Ruonan Yhdystien ympäristössä, jossa on pari suurta päivittäistavaramarkettia. Keskittymien lisäksi yksittäisiä myymälöitä on mm. Aurinkotien varrella. Nuhjalassa on yksi päivittäistavarakauppa ja Taimontiellä on rautakaupan myymälä. Kaupan keskittymät Naantalissa 2015 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastokartta ja maastotietokanta 09/2015 Kaupan keskittymät poikkeavat luonteeltaan ja kaupalliselta rakenteeltaan toisistaan. Ydinkeskusta on kaupalliselta tarjonnaltaan kaikkein monipuolisin, alueella on sekä päivittäistavarakauppaa, erikoiskauppaa että palveluita. Ydinkeskustassa on liiketilaa kaupallisten palveluiden käytössä yhteensä 8500 m 2. Alueella on myös tyhjiä liiketiloja sekä muussa kuin palveluiden käytössä olevia liiketiloja (toimistot). Suurimman tyhjiön palvelurakenteeseen tuo ns. Unikeon korttelin tyhjä liikerakennus. Kortteliin on tarkoitus rakentaa asuntoja, ja asuntojen kivijalkaan liiketilaa. Kokonaisuudessaan ydinkeskustassa on liiketilaa noin m 2 (sis. tyhjät liiketilat ja liiketiloissa olevat toimistot). Market-alueilla on päivittäistavarakauppaa sekä huoltamotoimintaa. Market-alueilla on yhteensä enemmän liiketilaa (noin m 2 ) kuin ydinkeskustassa. Keskustan viereisellä market-alueella on liiketilaa tällä hetkellä noin 7700 m 2 ja Ruonan Yhdystien varrella lähes 5000 m 2. Vanhan kaupungin sekä matkailualueiden tarjonta painottuu majoitus- ja ravintolatoimintaan. Majoitustoiminnasta on pinta-alaan laskettu mukaan ensimmäinen kerros. Vanhassa kaupungissa on liiketilaa kohtalaisen paljon, noin 8000 m 2 eli lähes yhtä paljon kuin ydinkeskustassa on kaupallisten palveluiden käytössä, ja matkailualueilla hieman enemmän eli noin m 2. Matkailualueella ja vanhassa kaupungissa ei liiketiloja ole juuri tyhjillään. Kokonaisuudessaan Manner-Naantalissa on kaupallisten palveluiden liiketilaa noin m 2, joista lähes 10 % on tyhjillään tai muussa kuin kaupallisten palveluiden käytössä (esim. toimistona). Varsinaisten kaupan keskittymien ulkopuolella on liiketilaa yhteensä lähes 6000 m 2. Näistä yli puolet on tilaa vaativaa kauppaa, autokauppaa ja huoltamotoimintaa. Toimijat ovat sijoittuneet hajalleen pohjoisiin ja itäisiin osiin kaupunkia. 11/ Naantalin kaupallinen selvitys

12 Liiketilat Naantalissa 2015 Ydinkeskusta Market-alueet Vanhakaupunki Matkailualueet Muu Manner- Naantali Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu käyttö Tyhjä liiketila m 2 Liiketilat Naantalissa 2015 m 2 Muu Manner- Naantali Manner- Naantali yht. Ydinkeskusta Marketalueet Vanhakaupunki Matkailualueet Päivittäistavarakauppa ja Alko Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa ja autokaupp Vähittäiskauppa yhteensä Pankit, vakuutus, posti Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Muut palveluyritykset Palvelut yhteensä Kauppa ja palvelut Tyhjä Muu käyttö Liiketilat yhteensä Lähde: WSP Kartoitus / Naantalin kaupallinen selvitys

13 2.5. Muutokset kaupallisessa rakenteessa Naantalin kaupallinen rakenne on edellisen kerran kartoitettu vuonna 2007 kaupallisen selvitystyön yhteydessä. Liiketiloissa tapahtuneita muutoksia on tutkittu tarkemmin vertaamalla uutta kartoitusaineistoa edelliseen aineistoon. Vertailussa ovat mukana ne alueet/liiketilat, jotka on kartoitettu myös vuonna Tällöin keskustan ulkopuolisia alueita ei kartoitettu kokonaan. Muutoksissa on otettu huomioon, kun liiketila on täyttynyt tai tyhjentynyt ja kun toimiala on muuttunut tai liiketila on muuttunut rakenteellisesti oleellisesti. Lisäksi mukaan on otettu täysin uudet liikerakennukset tai liiketilat. Seitsemässä vuodessa on Naantalin kaupallisessa rakenteessa tapahtunut verrattain vähän muutoksia. Suurimmat muutokset ovat toimialamuutoksia. Suuri muutos katukuvassa on ns. Unikeon korttelin tyhjentyminen, joka tosin oli jo alkanut edellisen selvityksen aikana. Alue tulee edelleen muuttumaan, kun kortteliin rakentuu asuntoja ja katutasoon uutta liiketilaa. Ydinkeskustassa on liiketiloissa tapahtunut myös kohtalaisen paljon toimialamuutoksia, mutta kaupallisen rakenteen kokonaiskuvaan muutoksilla ei ole ollut suurta vaikutusta. Erikoiskauppaa ja palveluita on keskustassa lähes saman verran kuin aikaisemminkin. Vanhassa kaupungissa ja market-alueilla muutoksia on tapahtunut hyvin vähän. Aurinkotien varrelle on rakentunut yksi uusi liiketila (Forsport). Liiketiloissa tapahtuneet muutokset Naantalissa Ydinkeskusta Market-alueet Ei muutosta Vanhakaupunki Toimiala/tila muuttunut Tyhjä liiketila täyttynyt Uusi liiketila rakennettu Matkailualueet Liiketila tyhjentynyt m 2 Suurta muutosta Naantalin kaupallisessa rakenteessa ei siis ole tapahtunut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Noin lähes 90 % liiketiloista on samassa käytössä kuin seitsemän vuotta sitten. Toimialamuutoksia on tapahtunut alle kymmenessä prosentissa liiketiloista. Neljä liiketilaa on tyhjentynyt, mikä tarkoittaa pinta-alassa neljää prosenttia tyhjentynyttä liiketilaa. Yksi liiketila on edellisestä kartoituksesta täyttynyt ja yksi uusi rakentunut. 13/ Naantalin kaupallinen selvitys

14 Liiketiloissa tapahtuneet muutokset Lähde: Kartoitukset Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastokartta ja maastotietokanta 09/2015 Kaivohuoneen päätyyn on avattu vaatekauppa 14/ Naantalin kaupallinen selvitys

15 3. Kaupan markkinoiden kehitys Edellisessä luvussa tarkasteltiin kaupan markkinoita tarjonnan lähtökohdista. Tässä luvussa markkinoiden kehitystä tarkastellaan kysynnän kannalta. Kysyntää kuvataan markkina-alueen ostovoimalla. Naantalin markkina-alueeseen kuuluu Naantalin kaupunki ja lisämarkkinoita Naantali saa loma-asukkaista ja matkailijoista. Naantali vastaavasti kuuluu Turun sekä Raision seudulliseen markkina-alueeseen. Päivittäistavarakaupassa Naantali palvelee hyvin omaa kaupunkiaan, mutta erikoiskaupassa ja tilaa vaativassa kaupassa asiointia suuntautuu Turkuun ja Raisioon tarjonnan puutteen vuoksi. Luvussa esitetään paikallisten asukkaiden ostovoiman kehityksen lisäksi loma-asutuksen ja veneilyn ostovoimapotentiaali, mutta ei muuta matkailun potentiaalia. Matkailu tuo ostovoimaa majoitus- sekä ravintola- ja kahvilapalveluille sekä yksittäisiin erikoiskauppoihin lähinnä kesäaikaan. Naantali ei kuitenkaan ole profiloitunut ostosmatkailukohteena, joten matkailun merkitys (pl. loma-asukkaat ja veneilijät) varsinaisessa kokovuotisessa vähittäiskaupassa jää pieneksi Väestön kehitys Naantalissa väestö kasvaa. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan vuonna 2035 Naantalissa on asukkaita lähes Naantalin kaupunginvaltuuston hyväksymässä Naantalin kehityskuvassa 2035 tavoitellaan asukkaan väestönlisäystä ja Turun seudun rakennemalli työssä Naantalin väestötavoitteeksi asetettiin asukasta. Naantalin kehityskuvan mukaan Naantalin väestötavoite vuodelle 2035 on Tätä tavoitetta käytetään myös tässä selvityksessä, kun tarkastellaan ostovoiman kehitystä. Manner-Naantalin osayleiskaavassa väestönkasvulle luodaan edellytykset valtuuston hyväksymien Turun seudun rakennemallin 2035 ja Naantalin kehityskuvan 2035 tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on noin asukkaan kasvu osayleiskaava-alueella, jossa tällä hetkellä on asukkaita Tavoitteen mukaan osa-yleiskaava-alueella olisi noin asukasta vuonna Naantalin väestöennuste ja väestötavoitteet Tilastokeskus Naantali Turun seudun rakennemalli Naantalin kehityskuva 2035 Manner- Naantali oyk Kasvu Vuosikasvu 0,2 % 1,2 % 1,2 % 0,9-1,0 % 15/ Naantalin kaupallinen selvitys

16 3.2. Ostovoiman kehitys Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa pitkällä tähtäimellä nopeammin kuin päivittäistavarakaupan luvulla vähittäiskaupan myynti/ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Viime vuosina kaupan kehityksessä on tapahtunut muutos. Vuoden 2012 loppupuoliskolta lähtien kaupan myynti on hiipunut yhtäjaksoisesti. Edelliskerran kaupan myynti supistui vuonna 2009, mutta lasku jäi noin vuoden mittaiseksi. Toimialoittaiset vaihtelut kaupan kehityksessä ovat suuria. Keskimääräistä nopeammin kasvavat kodinkonekauppa, terveyskauppa ja urheilukauppa. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista selvästi hillitymmällä vauhdilla. Pitkän aikavälin ennusteeseen mahtuu sekä nousuja että laskuja. Tämänhetkisen taantuman ei siten odoteta olevan merkitsevä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Yleisesti taantumaa seuraa aina jossain vaiheessa kasvu, taantumavuosien aikana ostotarpeet patoutuvat ja tämän jälkeen saattavat lähteä purkautumaan joillakin toimialoilla voimakkaastikin. Kasvun odotetaan pitkällä tähtäimellä hidastuvan aikaisemmasta. Mitä pidemmälle ennusteita tehdään, sitä epävarmempia ennusteet ovat. Ostovoiman kasvua on arvioitu kahden eri mallin pohjalta, ns. perinteisen kasvuennusteen sekä hitaan kasvun pohjalta. Ostovoiman kehitystä on tässä selvityksessä arvioitu hieman maltillisemmin kuin Varsinais-Suomen palveluverkkoselvityksessä. Perinteisessä kasvuennusteessa ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 päivittäistavarakaupassa prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa noin 1,8 % vuodessa, mutta hidastuvan tästä seuraavan 10 vuoden aikana. Hitaan kasvun mallissa ostovoima kasvaa päivittäistavarakaupassa puolen prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa alle prosentin vuosivauhdilla. Ostovoiman kasvu per asukas Vuosikavsu Perinteinen malli Hidas kasvu Päivittäistavarakauppa ja Alko 1,0 % 0,7 % 0,8 % 0,5 % Tilaa vaativa kauppa 1,6 % 1,2 % 1,4 % 0,8 % Muu erikoiskauppa 1,9 % 1,3 % 1,6 % 0,9 % Erikoiskauppa yhteensä 1,8 % 1,3 % 1,5 % 0,9 % Vähittäiskauppa yhteensä 1,4 % 1,0 % 1,2 % 0,7 % Autokauppa ja huoltamot 1,5 % 1,1 % 1,3 % 0,8 % Ravintolat 1,0 % 0,7 % 0,8 % 0,5 % Kauppa ja palvelut yhteensä 1,4 % 1,0 % 1,2 % 0,7 % Ennusteet ovat positiivisia mutta realistisia, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä luvun lopun ja 2000-luvun alun kehityslukuihin tuskin kuitenkaan päästään pitkällä aikajaksolla. Ennusteet on tehty varovaisesti ottaen huomioon kaupan kasvun hidastuminen/pysähtyminen sekä kasvun vuosivaihtelut, jolloin ennusteet eivät ole herkkiä yksittäisille taantumavuosille. Tähän mennessä vähittäiskauppaan kohdistuva kulutus on pitkällä tähtäimellä ollut jatkuvassa kasvussa. Pidemmällä tulevaisuudessa kasvua tulee suuntautumaan kuitenkin enemmän palveluihin ja osa vähittäiskaupan ostovoimasta suuntautuu perinteisen kaupan sijaan verkkokauppaan. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. 16/ Naantalin kaupallinen selvitys

17 Koska väestö kasvaa Naantalissa, kasvaa myös ostovoima. Ostovoiman kasvu on laskettu Naantalin kehityskuvan mukaiselle väestötavoitteelle, jonka mukaan Naantalissa on noin asukasta vuonna Näin ollen pääosa kasvusta johtuu asukasmäärän kasvusta, mutta myös kulutuksen rakenteen muutos kasvattaa ostovoimaa. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Naantalissa Perinteinen kasvu milj. euroa Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Hidas kasvu milj. euroa Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Lähde: Santasalo Ky 17/ Naantalin kaupallinen selvitys

18 3.3. Loma-asukkaat ja veneilijät Loma-asukkaat tuovat oman lisänsä Naantalin markkinoille. Naantalissa on noin 4600 kesämökkiä. Määrän arvioidaan kasvavan, kuten se on kasvanut 2000-luvulla. Nykyiseen kehitykseen pohjautuvan arvion mukaan vuonna 2035 on loma-asuntoja Naantalissa noin Loma-asunnot ja loma-asukkaat Naantalissa * 2035* Kesämökit Eri kunnassa asuvien mökit Osuus kaikista mökeistä 74 % 74 % 74 % 74 % Loma-asukkaat Lähde: Tilastokeskus, Kesämökit Osa loma-asunnoista on omien kuntalaisten omistuksessa ja näiden asukkaat ovat jo mukana laskelmissa asukkaina. Merkitsevää on siis se, kuinka paljon loma-asunnoista on kunnan ulkopuolisten hallussa. Eri kunnassa asuvien mökkejä on koko kannasta noin kolme neljäsosaa eli markkina-alueen ulkopuolisilla on mökkejä Naantalissa noin Kesämökkibarometrin (Tilastokeskus/Työ- ja elinkeinoministeriö) mukaan pysyvästi kesämökkiä käyttää keskimäärin neljä henkilöä. Tämän pohjalta laskettuna Naantalissa on loma-asukkaita noin Määrän arvioidaan kasvavan loma-asuntojen kasvun myötä noin loma-asukkaaseen. Kesämökkibarometrin mukaan loma-asukkaat viipyvät Varsinais-Suomessa mökillä keskimäärin 85 vuorokautta vuodessa. Luku on suuri, mutta sitä selittää se, että valtaosa mökkiläisistä on eläkeläisiä. Tästä huolimatta suurin osa loma-asutuksen ostovoimasta suuntautuu loma-asukkaan asuinkuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa on tutkittu loma-asukkaiden rahankäyttöä, jonka pohjalta on laskettu Naantalin lomaasukkaiden ostovoimapotentiaali Naantalissa. Vuonna 2014 loma-asukkaiden vähittäiskauppaan kohdistuva kulutuspotentiaali on lähes 10 miljoonaa euroa ja vuonna 2035 noin 14 miljoonaa euroa. Luku kertoo potentiaalin, mutta se voi toteutua myös esim. mökkimatkalla tai omassa kotikunnassa. Loma-asukkaiden vähittäiskauppaan kohdistuva kulutuspotentiaali Naantalissa milj. e * 2035* Päivittäistavarat 7,6 9,3 11,2 Muut tavarat 2,1 2,5 3,1 Vähittäiskauppa 9,6 11,9 14,3 18/ Naantalin kaupallinen selvitys

19 Veneilijät vilkastuttavat Naantalia kesäaikaan. Naantalin venesatamassa yöpyy noin 2300 venekuntaa vuodessa. Tavoitteena on, että veneilijöiden yöpymisvuorokaudet kasvavat vuorokauteen. Veneilijät käyttävät Naantalissa rahaa matkailupalveluihin sekä päivittäistavarakauppaan. Veneilijöiden päivittäistavarakaupan ostovoimapotentiaalin on laskettu olevan samaa suuruusluokkaa loma-asukkaiden kanssa ( /vrk/loma-asunto/venekunta). Vuorokautiset yöpymismäärät jäävät kuitenkin merkittävästi alhaisemmaksi kuin mökkikunnilla, joten myös ostovoimapotentiaali on selvästi alhaisempi kuin loma-asukkailla. Veneilijöiden päivittäistavarakaupan ostovoima jää nykyyöpymistasolla noin euroon ja kasvaa yöpymisten määrän kasvaessa noin euroon. Veneilyn merkitys Naantalin vähittäiskaupassa on siten merkittävästi alhaisempi kuin lomaasukkaiden. Venelijät Naantalissa 2015 Tavoite (2035) Yöpymiset vrk Pt-ostovoima Liiketilan lisätarve Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta Naantalissa. Laskelma pohjautuu alueen asukkaiden ja loma-asukkaiden ostovoiman kasvuun. Liiketilan lisätarve on laskettu vuosille 2025 ja Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi toimialoittaisten keskimääräisten myyntitehokkuuksien avulla. Myyntitehokkuus on arvioitu vähittäiskaupan myynnin ja kartoitettujen liiketilojen pohjalta. Myyntitehokkuus vaihtelee toimialoittain. Liiketilan lisätarve on laskettu keskimääräisillä nykyisillä myyntitehokkuuksilla. Mikäli myyntiteho kasvaa paljon, myös kaupan investointihalukkuus uuteen liiketilaan kasvaa, ja tämä taas laskee myyntitehoa. Koska tietoa myyntitehokkuuden kehityksestä ei ole, ja koska kaavoituksen tulee pikemmin olla mahdollistavaa kuin rajoittavaa, ei tässä selvityksessä ole oletettu myyntitehokkuuden kasvavan. Oletuksena on, että kaupan kehitysmahdollisuuksia halutaan alueella tukea eli kaavoitetaan sopivia kauppapaikkoja ja luodaan mahdollisuuksia kaupan kasvulle. Käytetty myyntitehokkuus Kerrosala = 1,25 * Myyntipinta-ala /k-m 2 /my-m 2 Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa. Palveluiden liiketilatarpeen on laskettu suuntaa-antavasti olevan 20 % kaupan tarpeesta. Lisäksi palveluiden tarpeeseen lisätään ravintolapalvelut. Keskustoissa palvelujen osuus on suurempi kuin muilla kaupan alueilla. Tulevaisuudessa palvelujen osuus voi olla laskettua suurempikin, mikäli ostovoimaa suunnataan 19/ Naantalin kaupallinen selvitys

20 tuoteostojen sijaan palveluihin. Tällöin vastaavasti kaupan tarve olisi pienempi, joten kokonaismitoitukseen ei tällä lasketa olevan vaikutusta Laskema kertoo, kuinka paljon uutta liiketilaa tarvitaan Naantalissa, jos koko ostovoiman kasvu toteutuu uutena kaupan tilana omassa kaupungissa. Todellisuudessa osa lisätarpeesta tulee suuntautumaan mm. Raisioon ja Turkuun. Vuoteen 2035 Naantalin asukkaiden ja loma-asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta tarvitaan lisää liiketilaa kasvuvauhdista riippuen k-m 2. Veneilijöiden merkitys liikepinta-alaan jää vähäiseksi. Osa asukkaiden ostovoiman kasvusta tulee suuntautumaan läheisiin monipuolisempiin keskuksiin, mutta kaupan kasvupotentiaalia on myös Naantalissa. Jotta kauppa voisi Naantalissa kasvaa, tulee kaupalle osoittaa riittävästi hyvin saavutettavissa olevia alueita, joissa kauppaa voidaan kehittää. Liiketilan lisätarve ei ole suoraan kaavallinen mitoitus. Kaavallisen mitoituksen tulisi olla suurempi kuin liiketilan lisätarve, koska osin kaavat jäävät toteutumatta. Kilpailun toimivuuden kannalta kaupalla tulee olla myös vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Mikäli kaavat tehdään liian tiukalla mitoituksella, osa kysyntää vastaavasta liiketilasta saattaa jäädä toteutumatta. Liiketilan lisäatarve Naantalissa Ostovoiman perinteinen kasvu k-m Asukkaat Loma-asukkaa Yhteensä Asukkaat Loma-asukkaa Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palveut Kauppa ja palvelut yhteensä Ostovoiman hidas kasvu k-m Asukkaat Loma-asukkaa Yhteensä Asukkaat Loma-asukkaa Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palveut Kauppa ja palvelut yhteensä / Naantalin kaupallinen selvitys

21 4. Kaupan kehittäminen Naantalissa Kaupan kehittämisen lähtökohtina Naantalissa ovat maakuntakaava, yleiskaavat ja asemakaavat. Varsinais-Suomen liitossa on vireillä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava. Kaava laaditaan vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään mm. keskusten ja taajamien maankäyttöä sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Naantalissa on vireillä Manner-Naantalin osayleiskaava. Osayleiskaavan suunnittelualue käsittää Manner-Naantalin ja siihen liittyvät pienet lähisaaret. Osayleiskaavalla pyritään toteuttamaan Naantalin kehityskuvassa 2035 ja Turun seudun rakennemallissa 2035 asetetut väestö- ja työpaikkatavoitteet ja osoittamaan niitä varten tarpeellinen määrä aluevarauksia. Keskustassa on lähiaikoina hyväksytty myös asemakaavoja, jotka käsittelevät osittain myös kauppaa. Unikeon kortteliin on suunniteltu asuinkerrostaloja ja katutasoon liiketilaa. Liiketilan osuus kokonaiskerrosalasta on arviolta 800 k-m² ja se sijoittuu Tullikadun varteen. Keskustakorttelin asemakaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Asemakaava ei ole lainvoimainen, sillä kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallintooikeuteen. Liiketilaa on suunniteltu asuintalojen kivijalkoihin. Liikerakentamiselle ei ole osoitettu sitovia kerrosalamääriä. Asemakaavan viitesuunnitelmissa liiketilavarannoksi on arvioitu n k-m Maakuntakaava Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä Vaihemaakuntakaavassa Naantalin keskusta on merkitty keskustatoimintojen alueena. Keskustantoimintojen alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on Naantalissa k-m 2. Selostuksen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä on alueella tällä hetkellä 5900 k-m 2. Ote Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Naantalin keskustatoimintojen alueelle saa maakuntakaavaluonnoksen mukaan rakentaa vähittäiskaupan suuryksiköitä yhteensä k-m 2. Alueella on jo kaksi suuryksikköä S-market sekä K-supermarket Ellen, joiden koko rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on 5900 k-m 2. Näiden lisäksi 21/ Naantalin kaupallinen selvitys

22 alueelle saa siis rakentaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä noin k-m 2. Pieniä liikkeitä ei lasketa mukaan mitoitukseen. Maakuntakaavaluonnoksessa ei Naantaliin ole osoitettu keskustojen ulkopuolisia seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on vaihekaavassa 6000 k-m 2. Maakuntakaavan keskustatoimintojen ulkopuolelle voi maakuntakaavaluonnoksen mukaan rakentaa ainoastaan paikallisia eli alle 6000 k-m 2 suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä Manner-Naantalin osayleiskaavan kauppaa koskevat merkinnät Manner-Naantalin osayleiskaavasta on valmistunut luonnos, joka pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtävillä Osayleiskaavassa on kauppaa koskevia merkintöjä. Keskustatoimintojen alueen lisäksi kaavassa on seuraavat kauppaa koskevat merkinnät: Lähipalvelujen alue. Aurinkotien, Ruonantien, Taimontien, Soinistentien ja Maskuntien varsialueet lähinnä kaupallisten palvelujen käyttöön sekä Karvetissa asuntoalueen pieni lähipalvelukeskus. Kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen alue. Alueelle saa sijoittaa paikallisen vähittäistavarakaupan suuryksikön. Määräys sallii päivittäistavaran/ elintarvikkeiden myynnin ohella enintään 6000 kerrosneliömetrin suuruisten erikoiskaupan myymälöiden rakentamisen. Asemakaavassa osoitetun ratkaisun tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin kaupan mitoitusta, laatua ja sijaintia päätettäessä. Aluevaraukset sijaitsevat Maskuntien ja Ruonan Yhdystien varressa sekä E18 tien ja radan välisellä alueella. Kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen alue. Alueelle saa sijoittaa paikallisen vähittäistavarakaupan suuryksikön. Määräys sallii päivittäistavaran/ elintarvikkeiden myynnin ohella enintään 6000 kerrosneliömetrin suuruisten erikoiskaupan myymälöiden rakentamisen. Asemakaavassa osoitetun ratkaisun tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin kaupan mitoitusta, laatua ja sijaintia päätettäessä. Alueelle saa sijoittaa myös vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia. Aluevaraus sijaitsee Humalistossa. Kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen alue. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa ainoastaan sellaisia merkitykseltään paikallisia vähittäistavarakaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten moottoriajoneuvo- ja tarvike-, huonekalu-, rauta-, rakennustarvike-, maatalous-, puutarha- ja kodintekniikkakauppaa. Määräys sallii tilaa vaativan kaupan myymälöiden rakentamisen. Asemakaavassa osoitetun ratkaisun tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin kaupan mitoitusta, laatua ja sijaintia päätettäessä. Aluevaraukset sijaitsevat Luolalan teollisuusalueella 22/ Naantalin kaupallinen selvitys

23 Keskustatoimintojen alue kattaa kaupallisen ydinkeskustan pitäen sisällään Naantalin vanhankaupungin ja liikekeskusalueen lähiympäristöt sekä kaupungin sisääntuloalueen ja Humaliston reuna-alueet. Kaupan uutta kerrosalaa on osoitettu ydinkeskustan ulkopuolelle osayleiskaavan havainnekuvassa (Manner-Naantalin täydennysrakentamistarkastelu) noin k-m 2. Alueelle on arvioitu sijoittuvan tulevaisuudessa kaksi vähittäistavarakaupan suuryksikköä, molemmat kooltaan noin 5000 k-m Kaupan kehittäminen osayleiskaavan mukaan Keskustatoimintojen alueella aivan ydinkeskustassa kauppa kehittyy asemakaavojen pohjalta (Unikeon kortteli ja Keskustakortteli) lähinnä asuintalojen pohjakerroksissa. Asuintalojen kivijalkoihin sijoittuu palveluita ja pienimuotoista erikoiskauppaa. Erikoiskaupan ketjuliikkeitä tai market-kauppaa ei kivijalkatiloihin tule merkittävästi sijoittumaan. Keskustatoimintojen alueella tärkein kaupan kehittämisessä on ratkaista keskustan market-alueen laajentumismahdollisuudet. Laajennuksen pitäisi yhdistyä suoraan keskustan nykyiseen kaupalliseen rakenteeseen ja olla hyvin saavutettavissa. Muumiparkkina tällä hetkellä toimivia alue on kaupungin matkailutoiminnalla hyvin tärkeä. Osayleiskaavan laatija FCG arkkitehdit on laatinut kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa kaupan alueen kehittämisestä. Kevyessä vaihtoehdossa kauppaa rakentuu alueelle 7000 k-m 2 ja raskaassa k-m 2. Raskaassa vaihtoehdossa alueelle on suunniteltu myös Aurinkoareena. Molemmat vaihtoehdot toteutuessaan edellyttävät aseman seudun pistoraiteen poistumista, josta Ramboll on tehnyt erillisen selvityksen. Lyhyellä aikavälillä kevyempi vaihtoehto on todennäköisimmin toteutettavissa. Alue on hyvä kaupan laajennuspaikka Naantalin keskustassa esimerkiksi market-kaupalle tai laajantavaravalikoiman myymälälle (esim. Tokmanni). Raskasta vaihtoehtoa voidaan pitää pitkäntähtäimen mahdollisuutena. Raskaassa vaihtoehdossa alueelle on suunniteltu mm. kauppakeskusrakentamista. Jos Naantalista jossain vaiheessa löytyy kysyntää kauppakeskustyyppiselle palvelukokonaisuudelle, voidaan tätä aluetta tutkia hyvin kauppakeskuksen sijoituspaikkana. Alueen toteuttaminen tulee joka tapauksessa ratkaista asemakaavoitusvaiheessa erityisen huolellisella suunnittelulla. Osayleiskaavaluonnoksen keskustatoimintojen alue on laajempi kuin nykyinen ydinkeskustan alue. Alue ulottuu myös E18-tien eteläpuolelle, Humaliston alueelle. Humaliston keskustatoimintojen alueelle suunnitellaan mm. asuntoja, mutta asumisen suhteen alue tulee olemaan haastava, koska alueella on paljon ympäristöhäiriöitä, liikenne- ja teollisuusmelua sekä hajuja. Humaliston sisääntuloporttiin on mahdollista sijoittaa myös mm. kauppaa asuintalojen pohjakerroksiin. Ajoyhteys kaupan palveluihin tulisi E18-sillan alta katuyhteydellä suoraan kellarikerrokseen. Humaliston alueelle on osoitettu myös kaupallisten palveluiden alue, jonne on havainnekuvassa mitoitettu kaupan kerrosalaa noin k-m 2. Kauppaa voitaisiin sijoittaa myös satamaraiteen viereen heti keskustan puolelta saavuttaessa. Humaliston suunnittelussa on paljon vaihtoehtoja. Yhteydet nykyiseen keskustaan tulee kuitenkin suunnitella huolella ja toimivina. Osayleiskaavassa on myös useita muita kaupallisten palveluiden alueita. Osayleiskaavan havainnekuvassa on hahmoteltu kaupan alueita kaavakarttaa tarkemmin. Alueet ovat vaihtoehtoisia kaupan sijaintipaikkoja. Havainnekuvassa kaupan alueiksi on osoitettu Humaliston lisäksi Karvetti ja radanvarsi sekä Aurinkotie ja Murikko. Osayleiskaavan kaupallisten palveluiden alueista potentiaalisin on Karvetti ja radanvarsi eli nykyisen Ruonan Yhdystien market-alueen laajentaminen. Alueella on jo nyt kaupallisia palveluita ja se on hyvin saavutettavissa sekä asutuksen vieressä ja alueen täydentäminen vahvistaisi olemassa olevaa kaupan keskittymää. Havainnekuvaan on alueelle osoitettu uutta kauppaa noin k-m 2. 23/ Naantalin kaupallinen selvitys

24 Uudet kaupan alueet osayleiskaavassa Lähde: Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnos ja havainnekuva, Manner-Naantalin täydennysrakentamistarkastelu Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastokartta ja maastotietokanta 09/ / Naantalin kaupallinen selvitys

25 Murikkoon ja Aurinkotielle on osoitettu kaupan alueita kahteen pisteeseen. Pohjoinen alue on osoitettu lähipalveluille. Eteläisessä pisteessä on lähipalvelujen alue sekä kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen alue. Alueella ei tällä hetkellä ole lähipalveluita, ja kun asutus lähialueella kasvaa, syntyy näille kysyntää. Kokonaisuudessaan kauppaan on näille alueille osoitettu havainnekuvassa noin k-m 2. Lähipalveluiden kysyntä käytännössä jää kerrosalana selvästi tätä pienemmäksi. Siksi alueelle voidaan hyvin sijoittaa muitakin kaupan palveluita. Uudet kaupan alueet keskustatoimintojen alueen ulkopuolella Kaupan kerrosala Humalisto Karvetti Radanvarsi Aurinkotie Murikko Yhteensä Lähde: Manner-Naantalin OYK Täydennysrakentamistarkastelu mitoitustaulukko Manner-Naantalin osayleiskaavassa on kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen alueita osoitettu myös radanvarteen kapeille kaistaleille. Alueiden käyttöönotto vaatii uuden tieyhteyden rakentamista alueelle. Alue on hyvin näkyvällä paikalla valtatieltä tultaessa, mutta saavutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta alueesta tulee kaupalle soveltuva liikepaikka. Luolalan alueelle on osoitettu alueita tilaa vaativalle kaupalle. Alue jää jo hieman syrjään asutuksen painopisteestä, mutta tilaa vaativan kaupan alueella ei lähiasutuksella ole niin suurta merkitystä. Suurelle tilaa vaativan kaupan keskittymälle ei kuitenkaan lyhyellä tähtäimellä löydy Naantalissa kysyntää. 25/ Naantalin kaupallinen selvitys

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset

Naantalin kaupallinen selvitys. Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset Naantalin kaupallinen selvitys Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset 20.6.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

LIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Kaupallinen selvitys

Kaupallinen selvitys Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan

Lisätiedot

Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007. NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky

Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007. NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Muumimaailma Ravintola- ja satama-alue Matkailupalveluvyöhyke SD SF SF SF CSD Market-alue 0 150 metriä Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007 NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Ympäristövirasto

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten

Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten 7.5.2014 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Sipoon kaupan palveluverkkoselvitys

Sipoon kaupan palveluverkkoselvitys Sipoon kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys 2016 21.12.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Sipoossa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Sipoossa...

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT Lohja 21.1.2009 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Naantalin keskustakorttelien asemakaavan muutos. Kaupallinen toimivuus

Naantalin keskustakorttelien asemakaavan muutos. Kaupallinen toimivuus Kaupallinen toimivuus 4.8.2014 Kaupallinen toimivuus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 KESKUSTAN NYKYINEN PALVELURAKENNE... 3 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITELMAT... 4 4 MARKKINOIDEN KEHITYS... 5 4.1 Liiketilan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Levi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi

Levi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009 Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen tarjonta Kittilän kunnassa 3 2.1 Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus Lamminrahkan osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus 1.12.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Lamminrahka palveluverkon osana... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2.

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA

HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA Tekninen toimi www.hamina.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 23.5.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen

Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupallisten palveluiden nykytila Haukiputaalla... 4 2.1. Päivittäistavarakauppa Haukiputaalla...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014 Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN

Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:

Lisätiedot

Kortteli 17060, Espoo Laajalahti. Kaupallisten vaikutusten arviointi

Kortteli 17060, Espoo Laajalahti. Kaupallisten vaikutusten arviointi Kortteli 17060, Espoo Laajalahti Kaupallisten vaikutusten arviointi 16.6.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 1.1. Maakuntakaava ja yleiskaava... 3 1.2. Asemakaava... 4 1.3. Uudistunut maankäyttö ja rakennuslaki...

Lisätiedot

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi 29.2.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Porvoossa...

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä Rauman kaupallinen selvitys Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä 2011-2015 2.5.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Raumalla...

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot