NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009"

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI Nokia

2 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset palvelut Nokian kaupungissa Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan toimipaikat ja myynti Nokian keskustojen palvelurakenne Nokian keskustojen liiketilat 8 3 Kaupallisten palveluiden kehitys vuoteen Väestön kehitys Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Kaupan ja palveluiden tilantarpeet 16 4 Visio Nokian keskustan kaupallisista palveluista Vireillä olevat liikepaikkahankkeet ja kaavavaraukset Keskustojen palvelutarjonnan kehittäminen 25 Liite 1 Liiketilan lisätarpeiden laskennan arvot

3 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 2 1 JOHDANTO Nokian kaupungilla on tarve tarkastella kaupan palveluverkkoa ja sen kehitystarpeita niin kaavoituksen kuin elinkeinopolitiikkansa kannalta. Vähittäiskaupan mitoitus- palveluverkkoselvitys ei siten liity yksittäiseen liikepaikkahankkeeseen vaan tarkastelun näkökulma on koko kaupan liikepaikkaverkon tasapainoinen kehittäminen. Nokian kaupunki on yksi voimakkaimmin kasvavista alueista Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseutu kasvaa kokonaisuudessaan niin väestöltään kuin palveluiltaan. Nokia kaupunki on jo lähtökohdiltaan yksi seudun suurista kaupungista niin asukaspohjaltaan kuin palvelutarjonnaltaan. Nokian kauppapalvelut ovat rakentuneet pitkällä aikavälillä ja ovat tyypillisiä vanhan kaupunkikeskustan palveluita. Nykyinen palveluverkko on rakentunut ydinkeskustan ja keskusta-alueiden sekä kaupungin eteläosaan sijoittuneen marketalueen varaan. Erillään olevia palvelupisteitä on kaupungissa vähän. Tarve palveluiden monipuolistamiseen on pitkälti kiinni alueen kasvavasta väestöstä ja kuluttajien palvelutarpeen kasvusta. Mitoitus- ja palveluverkkoselvityksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva kauppapalveluiden tarpeesta ja kehityskuvasta Nokian kaupungin sisällä. Selvitystyö antaa myös välineitä kaavoitukselle turvaamaan tasapainoisen palveluverkon kehittämistä kaupungissa. Osa kauppapalveluista palvelee kaupunkilaisia, mutta Nokialla on tarve kehittää myös seudullisia palveluita läntisen ja lounaisen Tampereen kaupunkiseudun tarpeisiin. Nokian kaupungin mitoitus- ja palveluverkkoselvityksestä vastaa Santasalo Ky. Selvityksen ovat tehneet KTM Tuomas Santasalo, KTM Katja Koskela sekä BBA Liisa Kirjavainen. Työtä ovat valvoneet kaupungin edustajina elinkeinopäällikkö Henry Moisio ja kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki. Työn yhteydessä on käyty myös neuvottelu Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa.

4 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 3 2 NYKYISET KAUPALLISET PALVELUT NOKIAN KAUPUNGISSA Kaupallista tarjontaa Nokialla kuvataan tilastojen ja kartoituksen pohjalta. Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilastosta saadaan vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan toimipaikat ja liikevaihto vuodelta Liikevaihto on muutettu myynniksi, joka pitää sisällään arvonlisäveron. Liikevaihtotietoja on tilastossa toimialoista, joissa on vähintään kolme toimipaikkaa kunnassa. Pienempien toimialojen liikevaihto on arvioitu. Nokian keskustat ja kauppapalvelut on kartoitettu heinäkuussa 2009 kenttäkäynnillä, jossa karttaan merkittiin keskustojen kaupalliset palvelut. Kartoituksen pohjalta lasketaan kaupallisten palveluiden liikemäärät ja pinta-ala, joka kuvaa rakennuksen tai sen osan pohjapintaalaa. 2.1 Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan toimipaikat ja myynti Vuonna 2007 Nokian kaupungissa oli vähittäiskaupan toimipaikkoja yhteensä 125, ravintoloita ja kahvioita oli 39 sekä autokaupan ja huoltamotoiminnan toimipaikkoja yhteensä 53. Autokaupan myynti oli yhteensä 48 miljoonaa euroa. Vähittäiskapan myynti oli yli miljoona euroa ja ravintoloiden 11 milj. euroa. Vähittäiskaupan myynnistä 50 miljoonaa on päivittäistavarakaupan ja 33 milj. i tavaratalojen myyntiä (sisältää niiden pt-myynnin). Tavaratalokaupoissa (Citymarket, Löytötavaratalo ja Vapaa Valinta) myydään Nokialla myös muuta kuin päivittäistavaraa ja laajan tavaravalikoiman kaupoissa päivittäistavaramyynnin osuus on selvästi alle puolet myynnistä. Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravitsemusalan toimipaikat ja myynti Nokialla vuonna 2007 Toimi- Myynti paikat mil. Päivittäistavarakauppa ja kioskit 24 50,2 Tavaratalokauppa 3 33,2 Alko 1 1,7 Apteekit 4 13,5 Huonekalukauppa 2 2,9 Rautakauppa 10 12,0 Kodintekniikkakauppa 2 3,1 Tilaa vaativa kauppa yht ,0 Muotikauppa 26 9,5 Muu erikoiskauppa 53 13,8 Erikoiskauppa yhteensä 93 41,3 Vähittäiskauppa yhteensä ,9 Auto- ja varaosakauppa 48 40,3 Huoltamot 5 8,3 Autokauppa ja huoltamot 53 48,6 Ravintolat, kahvilat ja baarit 39 10,7 Kaikki yhteensä ,1 Lähde: Tilastokeskus

5 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 4 Nokian erikoiskaupan tarjonta on rakenteeltaan monipuolinen. Tilaa vaativan kaupan eli kodintekniikka- rauta- ja huonekalukaupan toimipaikkoja on yhteensä neljätoista, muotikauppoja 26 ja muita erikoiskauppoja 53. Muun erikoiskaupan tarjonta on hyvin monipuolinen ja kattaa varsin hyvin keskustakaupan toimialoille tyypilliset toimialat. Nokian erikoiskauppojen myynti oli yhteensä 36 miljoonaa euroa. Keskimääräisen suomalaisen kaupungin erikoiskaupan rakenteeseen verrattuna Nokialla tarjonta on melko tyypillinen. Myös ravintoloita ja kahviloita on Nokialla keskimääräisen kaupungin varustukseen verrattuna kohtuullinen määrä. Ravintoloiden ja kahviloiden myynti vuonna 2007 oli yhteensä 11 miljoonaa euroa. Luvusta puuttuu hotellien ravintoloiden myynti. 2.2 Nokian keskustojen palvelurakenne Nokian kaupungin kauppapalveluita tarkastellaan neljän keskustan osalta ja loput palvelut sijoittuvat muille alueille. Pääkeskus Nokialla on ydinkeskusta, joka käsittää Härkätien eteläpään ja torin ympäristön. Yrittäjäkadun palveluita tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Keskustan reuna-alueena tarkastellaan Härkätien pohjoispään kauppa-aluetta ja Nokianvaltatien pohjoispuolisia kauppa-alueita. Samoin tarkastellaan Market-aluetta omana kokonaisuutenaan. Muilla alueilla olevia kauppapalveluita on käsitelty yhtenä tilastoalueena ja siihen sisältyy myös Kolmenkulman alue, johon on tulossa uusia kauppapalveluita.

6 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 5 Nokian keskusta on kaupungin pääkeskus, joka palvelee hyvin monipuolisella tarjonnallaan kaupungin asukkaita. Kaupungin keskustan palvelurakenne on monipuolinen ja keskustasta löytyy useiden erikoiskaupan toimialojen liikkeitä sekä palveluyrityksiä sekä kaupungin omia palveluita. Palvelupisteinä keskustassa on 80 myymälää. Kaupallisten palveluiden lukumäärä Nokian kaupallisissa keskittymissä 2009 Ydinkeskusta Yrittäjäkatu Keskustan reuna-alue Market-alue Muut alueet YHTEENSÄ Pt-kauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat 5 5 Liiketilat yhteensä Lähde: Tuomas Santasalo Ky Yrittäjäkadun alue on aivan keskustan koillispuolella. Se on rakenteeltaan yhden kadun varteen muodostunut työpaikka- ja myymäläkeskittymä lähinnä tiva-kauppaa eli autokauppaa ja rakentamiseen liittyvää kauppaa. Alueella on myös kahviloita ja lounasravintoloita. Yrittäjäkadulla myymälät ovat suurelta osin hallimaisia myymälöitä ja rakennuskanta on elinkaarensa loppupäässä. Alueella on kaupallisia palvelupisteitä yhteensä 28. Keskustan reuna-alueella Kauppakadun ympäristö muodostaa hyvin urbaanin kauppakeskittymän, mutta sen yhteys ydinkeskustaan on Kauppakadun varassa. Puropuisto erottaa alueen fyysisesti ydinkeskustasta. Nokianvaltatien pohjoispuolella olevat palvelut ovat enemmän hajallaan eivätkä muodosta kovinkaan urbaania ympäristöä. Alueella on 48 erilaista myymälää ja palvelupistettä. Keskustan eteläpuolella Viholassa on market-alue, jonne ovat sijoittuneet vähittäiskaupan suuryksiköt City-market ja Löytötavaratalo. Niiden yhteydessä toimii parikymmentä erikoiskauppaa sekä joukko palveluyrityksiä. Market-alueeseen lasketaan kuuluvan myös Edenin ravintola ja kylpylä sekä muita hajallaan olevia palveluita, vaikka ne eivät toiminnallisesti kuitenkaan kytkeydy toisiinsa. Kaikkiaan market-alueella on 35 liikepaikkaa. Muualla Nokialla on lähinnä yksittäisiä liikepaikkoja ja pienempiä keskittymiä. Lehtimäen alueella on hajallaan erikoisliikkeitä työpaikka-alueen seassa. Kaupungin itälaitaan on rakentumassa uusi Kolmenkulman alue, mutta sinne tuleva liiketoiminta on vasta rakenteilla. Muualla kartoitetuilla alueilla on 16 liikepaikkaa.

7 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 6

8 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 7

9 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko Nokian keskustojen liiketilat Kartoituksen pohjalta on laskettu Nokian keskustojen liiketilamäärät ja kaupallisten palveluiden käytössä oleva pinta-ala. Vähittäiskaupan ja palveluiden pinta-alatiedot on laskettu karttaan piirrettyjen liiketilojen pohjapinta-alojen perusteella. Pinta-alassa mukana ovat myyntipinta-alan lisäksi liikkeiden takatilat ja varastot sekä seinät. Pinta-aloilla voi olla pieniä eroavaisuuksia todellisten pinta-alojen kanssa. Ne antavat kuitenkin riittävän yleiskuvan liiketilamääristä ja suhteista eri keskuksissa. Kartoituksen mukaan Nokialla oli kesällä 2009 yhteensä 207 kaupan ja palvelualan yritystä. Lisäksi kaupungissa on vielä yksittäisiä liikepaikkoja, joita ei ole kartoitettu. Tyhjiä liiketiloja kaupungissa on melko vähän. Tyhjiä huoneistoja on vain viisi ja niistäkin osa ei ole markkinahintaan vuokrattavissa. Tyhjien tilojen vähäisyys ei mahdollista keskusten palveluiden kehittämistä. Kaupallisten palveluiden lukumäärän jakautuminen alueittain Nokialla 2009 Muut alueet 8 % Market-alue 18 % Ydinkeskusta 37 % Keskustan reuna-alue 23 % Yrittäjäkatu 14 % Palveluiden tarjonta Nokialla on painottunut keskustaan ja sen lähialueille. Kolme neljäsosaa palveluista on keskustassa ja lähialueella. Palvelupisteet ovat kuitenkin suurelta osin pieniä, mikä näkyy palveluiden pinta-alatietojen tarkastelussa. Vaikka keskustassa on paljon tarjontaa, siellä on kaupallista myymälätilaa vain 23 % koko kaupungin kaupallisten palveluiden pinta-alasta. Kun keskustan reunat vielä otetaan mukaan tarkasteluun, niin tällä alueella on noin puolet kaupallisesta liiketilasta. Marketalueella on kolmannes koko kaupungin kaupallisten palveluiden käytössä olevasta pintaalasta. Kolmikulman alueen rakentuminen lisää keskustan reuna-alueen liiketilamäärää, jolloin keskustan osuus koko liiketilasta pienenee edelleen.

10 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 9 Kaupallisten palveluiden pinta-alan jakautuminen alueittain Nokialla 2009 Muut alueet 13 % Ydinkeskusta 23 % Market-alue 34 % Yrittäjäkatu 17 % Keskustan reuna-alue 13 % Kaupallisten palveluiden pinta-ala Nokian kaupallisissa keskittymissä 2009 Ydinkeskusta Yrittäjäkatu Keskustan reuna-alue Market-alue Muut alueet YHTEENSÄ Pt-kauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Tyhjien tilojen osuus 4 % 1 % Liiketilat yhteensä Lähde: Tuomas Santasalo Ky

11 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 10 Tarjonnan sisällöllä on suuri merkitys siihen, miten paljon alueella kaupallista pinta-alaa on käytössä. Keskustassa pinta-ala jakautuu melko tasan eri toimintojen kesken. Marketalueella vastaavasti näkyy tavaratalotoimintojen sijoittuminen alueelle ja miten se käyttää merkittävän osan pinta-alasta. Market-alueeseen on laskettu mukaan myös Nokian Edenin ravintola ja kylpylän pohjakerros, mikä lisää merkittävästi ravintoloiden ja kahviloiden painoa tilankäytössä. Kaupallisten palveluiden pinta-alan jakautuminen osa-alueittain ja toimialoittain Nokialla Ydinkeskusta Yrittäjäkatu Keskustan reuna-alue Market-alue Pt-kauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Muut alueet Keskustassa on selvästi vähemmän muotikaupan pinta-alaa kuin yleensä kaupungeissa. Vastaavasti muotikauppaa on sijoittunut market-alueelle enemmän kuin keskustaan. Market-alueelle on sijoittunut erityisesti ketjuliikkeitä, kun keskustassa on selkeästi enemmän paikallisia myymälöitä. Yrittäjäkadun alueella tiva- ja autokaupan suhteellisen suuri pinta-ala näkyy selvästi. Yrittäjäkadun alueelta puuttuu päivittäistavarakaupan tarjonta lähes kokonaan.

12 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 11 Kaupan alueiden painopisteet näkyvät hyvin tarkasteltaessa toimialojen suhteellisia osuuksia käytössä olevasta pinta-alasta. Keskustassa palveluiden monipuolisuus korostuu eikä siellä ole yhtä vahvaa toimialaedustusta. Eniten pinta-alaa on päivittäistavarakaupalla ja ravintolatoiminnoilla. Yrittäjäkadulla taas tilaa vaativan erikoiskaupan toimialat edustavat merkittäviä toimialoja. Keskustan reuna-alueella taas supermarket-kauppa on vahvasti hallitseva toiminta. Market-alueella vastaavasti päivittäistavara- ja tavaratalokauppa käyttää noin puolet koko pinta-alasta. Muilla alueilla päivittäistavarakauppa ja tilaa vaativa kauppa käyttää eniten pinta-alaa. Kaupallisten palveluiden pinta-alan suhteellinen jakautuminen osa-alueittain ja toimialoittain Nokialla % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ydinkeskusta Yrittäjäkatu Keskustan reuna-alue Market-alue Muut alueet YHTEENSÄ Pt-kauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat

13 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 12 3 KAUPALLISTEN PALVELUIDEN KEHITYS VUOTEEN 2030 Kaupallisten palveluiden markkinoita tarkastellaan markkina-alueen kuluttajien ostovoiman pohjalta. Ostovoimassa erotetaan markkina-alueen eri kuntien asukkaiden ostopotentiaali, jolloin saadaan tarkemmin arvioitua markkina-alueen eri osien kehitystä. Ostovoiman kehityksen pohjalta tarkastellaan tulevaisuuden kaupan mitoitusta ja uuden liiketilan tarvetta Nokian kaupungin alueella. Nokian kaupunki on yksi vahvoista kaupunkikeskuksista Tampereen kaupunkiseudulla. Seudun pääkeskuksena on Tampereen keskusta, joka palvelutarjonnaltaan on edelleen ylivertainen muihin seudun kaupunkikeskuksiin nähden. Nokian kaupunki on kuitenkin selvästi yksi seudun vahvimmista kaupunkimaisista keskuksista omine alakeskuksineen. Nokian päämarkkina-alueeksi on määriteltävissä koko kaupungin alue. Markkina-alueeseen kuuluvat myös Tampereen lounaiset osa-alueet, joihin kuuluvat Pispalan, Rahon ja Tesoma osa-alueet sekä Ylöjärvi. Sekä Tampereen lounaisella suuralueella että Ylöjärvellä on omat vahvat palvelukeskuksensa jakamassa markkina-alueen markkinoita. Nokian länsi- ja lounaispuolella on Sastamalan kaupunki, jossa erityisesti Vammalan ja Mouhijärven suunnat ovat potentiaalista markkina-aluetta. Pirkkala kaupungin itäpuolella on heikommin tavoitettavissa kuin nämä muut markkina-alueen osat. Pirkkala kuitenkin voidaan vielä laskea jossain määrin Nokian markkina-alueeseen. Sieltä yhteydet Kolmenkulmaan Tampereen kehätietä pitkin ovat luontevat. Nokian kaupungin markkina-alue

14 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko Väestön kehitys Nokialla on yli asukasta, joten kaupunki on riittävän suuri, jotta sillä voi olla monipuolinen palvelurakenne. Lisäksi ympärillä olevat alueet ovat myös tiheään asuttuja kuntia ja kaupunginosia. Tampereen lounaisosassa asuu jo Nokian kaupungin asukasluvun verran asukkaita, Yläjärven kaupungin eteläosassa asuu vajaa asukasta ja Pirkkalassa asukasta. Nokian länsipuolella Sastamalan kaupungissa on sielläkin asukasta. Asukasmäärä Nokialla kasvaa voimakkaasti ja Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen (2209) mukaan arvioidaan väestömäärän jatkavan kasvua voimakkaana vuoteen Väestöennusteessa Nokian kaupungin väestö saavuttaa yli asukaan määrän ennustekauden loppuun eli kaupunkiin tulee kolmannes lisää nykyiseen väestöpohjaan. Kaikilla markkina-alueen osa-alueilla väestökasvu on ennusteiden mukaan hyvin voimakasta. Voimakasta kasvu tulee olemaan myös Ylöjärvellä, mutta Ylöjärven kasvu jää pienemmäksi Tilastokeskuksen ennusteessa kuin Tampereen seudun rakennemallityössä on arvioitu. Nokian markkina-alueen väestöennuste vuoteen 2030 Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Nokia Pirkkala Ylöjärvi * Lounais- Tampere Sastamala KOKO ALUE *) Ylöjärvi ilman Kurun väestöä Väestöennuste: Tilastokeskus 2009 Nokian markkina-alueen väestöpohjan lisäys tulee olemaan merkittävä. Yhteensä näille alueille arvioidaan tulevan yli uutta asukasta eli noin Nokian tulevan asukasluvun verran. Tämän asukasmäärän kauppapalveluiden turvaaminen edellyttää merkittävää palvelurakenteen kasvua seudulla tulevina vuosina.

15 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskauppaan ja palveluihin kohdistuva ostovoima kuvaa alueen asukkaiden kauppaan ja palveluihin kohdistamaa kysyntää. Ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä seudun asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nokian markkina-alueella vuonna 2009 milj. euroa Nokia Pirkkala Ylöjärvi Tesoma Vammala KOKO ALUE Päivittäistavarakauppa 79,0 39,8 63,8 95,0 41,1 318,7 Tilaa vaativa kauppa 37,9 19,9 31,5 45,7 19,3 154,3 Muu erikoiskauppa 66,5 36,0 55,5 83,8 34,3 276,1 Erikoiskauppa yhteensä 104,4 55,9 87,0 129,5 53,6 430,4 Vähittäiskauppa yhteensä 183,4 95,7 150,8 224,5 94,7 749,1 Ravintolat ja kahvilat 26,2 14,6 22,4 34,1 12,9 110,2 Auto- ja varaosakauppa 82,6 43,6 69,0 98,7 41,4 335,4 Huoltamot 41,2 21,3 34,0 49,0 20,4 165,9 Vk, ak ja ravintolat yht. 333,4 175,2 276,2 406,2 169, ,6 Lähde:Santasalo Ky Vuonna 2009 Nokian markkina-alueella arvioidaan olevan vähittäiskauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa noin miljoonaa euroa. Siitä Nokian kaupungin oma ostovoima on noin neljännes eli 333 miljoonaa euroa. Nokian kaupungin alueelta ostovoimasta nokialaiset palvelut tavoittavat merkittävän osan, mutta markkina-alueen muilta alueilta Nokian palveluiden mahdollisuudet saada ostovoimaa vaihtelevat melko paljon. Kaikilla keskuksilla on kohtuullisen hyvä oma tarjonta ja lisäksi vaihtoehtona Tampereen keskukset, mikä vähentää ostovoiman tavoitettavuutta. Ostovoiman siirtymiä analysoitaessa voidaan määritellä, miten Nokian vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa markkina-alueella olevan kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Nokialla tavaratalot myyvät päivittäistavaraa sekä erikoiskaupan tuotteita ja näiden myynnit on laskelmissa jaettu pt-kaupan myyntiin ja erikoiskaupan toimialoille. Negatiivinen siirtymä tarkoittaa ostovoiman siirtyvän alueen ulkopuolelle ja positiivinen vastaavasti sitä, että kunnan myynti on suurempaa kuin ostovoima, eli myymälät saavat ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Ostovoiman siirtymät ovat vuodelta 2007, koska uusimmat vähittäiskaupan myyntitiedot ovat saatavissa kyseiseltä vuodelta. Ostovoiman siirtymälaskelmassa on ostovoimaa verrattu nokialaisten ostovoimaan ei siis koko markkina-alueen ostovoimaan. Näin saadaan selville kuinka paljon ostovoimaa kuntaan tulee ulkopuolisilta eli Tampereen seudun muilta asukkailta. Ostovoiman siirtymät ovat nettosiirtymiä, eli osa nokialaisten ostovoimasta valuu seudun muihin kaupan keskittymiin kuten Tampereen keskustaan, Lielahteen tai Tesomaan, Pirkkalaan, Partolaan tai Ylöjärvelle.

16 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 15 Ostovoiman siirtymät milj. euroa Nokian kaupungissa 2007 milj. euroa Ostovoima Kaupan myynti Siirtymä osuus Päivittäistavarakauppa 69,0 70,3 1,3 2 % Muotikauppa 17,6 16,0-1,6-9 % Alko, terveydenhoitokauppa 17,2 15,1-2,1-12 % Erikoiskauppa 24,9 18,4-6,5-26 % Tilaa vaativa kauppa 31,6 20,0-11,7-37 % Vähittäiskauppa 160,4 139,9-20,6-13 % Vuonna 2007 nokialaisilla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 160 miljoonaa euroa ja vähittäiskaupan myynti Nokialla oli noin 140 miljoonaa. Nokian vähittäiskaupasta valuu siten kaupungin ulkopuolelle 20 miljoonaa euroa, eli 13 %. Näyttää siltä, että ainoastaan päivittäistavarakauppa saa ostovoimaa ulkopuolelta eli suuret myymälät kaupungin puolella vetävät riittävästi myyntiä seudulta. Muun kaupan osalta ostovoiman siirtymä on pientä mutta suuntautuu muualle. Tilaa vaativan kaupan kohdalla siirtymät ovat kuitenkin merkittävät, mikä kertoo alueella tarjonnan olevan selvästi riittämätöntä Nokian kaupungissa jo nokialaisten omiin tarpeisiinsa. Vähittäiskapan ostovoimasta prosentuaalisesti suurimmat siirtymät ovat tilaa vaativan kaupan toimialoilla. Näiden toimialojen myynnistä lähes puolet siirtyy pois Nokialta. Toimialan liikkeitä Nokialla on selvästi keskimääräistä vähemmän ja alan keskittymät löytyvät muualta Tampereen kaupunkiseutua. Tiva-kaupan toimitintojen saaminen alueelle vähentäisi siirtymämenetyksiä. Kodin Terran rakentaminen osaltaan tulee vähentämään ostovoiman siirtymää Nokialla. Nokian väestön määrä on kasvussa, samoin myös ostovoima kasvaa. Ostovoima kasvaa nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on kasvussa. Ostovoimaennuste pohjautuu väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Ostovoima on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kulutuksen ennustetaan yhä pitkällä aikavälillä kasvavan, mutta hillitymmällä vauhdilla. Vuosina ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa keskimärin noin 1,2 prosenttia vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin 1,9 % vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Pitkän aikavälin ennusteissa ostovoiman ennustetaan kasvavan vuosina himan hitaammin eli päivittäistavarakaupan 0,8 % ja erikoiskaupan 1,3 %. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa kuluttajien luottamuksen vaihtelut omaan talouteensa. Viimeaikaisessa kehityksessä kuluttajien luottamus omaan talouteensa on hieman heikentynyt, mutta yksityisen kulutuksen heilahtelut eivät ole olleet niin suuria kuin kansantalouden heilahtelut. Yksityisen kulutuksen odotetaan pitkällä aikavälillä edelleen kasvavan. Yksityisessä kulutuksessa pitkän aikavälin taantumavuodet ja voimakkaan kasvun vuodet kuitenkin kumoavat toisensa ja näkyvät hillittynä kasvuna. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän perushyödykkeitä myyviin päivittäistavarakauppoihin kuin erikoiskauppaan, palveluihin tai matkailuelinkeinoon. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa myös väestöennusteen tarkkuus.

17 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 16 Vuonna 2020 Nokialla ennustetaan olevan vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 250 miljoonaa euroa ja tarkastelujakson lopussa vuonna 2030 yli 300 milj. euroa. Koko markkina-alueella Nokia mukaan lukien on vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa vuonna 2030 yhteensä vajaa 1,3 mrd. euroa. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nokian markkina-alueella (TK) milj milj. Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lounais-Tampere Sastamala Markkina-alueella Nokian kaupungin asukkaiden ostovoima kasvaa samassa suhteessa koko markkina-alueen kasvuun nähden. Nokian ostovoima kasvaa suhteellisesti hieman nopeamman väestökasvun seurauksena.

18 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 17 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nokian markkina-alueella vuonna 2020 milj. euroa Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lounais- Tampere KOKO Sastamala ALUE Päivittäistavarakauppa 104,7 55,1 88,3 117,1 69,1 434,3 Tilaa vaativa kauppa 54,0 29,6 46,8 60,5 34,8 225,8 Muu erikoiskauppa 95,6 53,9 83,3 112,0 62,2 407,0 Erikoiskauppa yhteensä 149,7 83,5 130,1 172,5 97,0 632,8 Vähittäiskauppa yhteensä 254,3 138,6 218,4 289,6 166, ,1 Ravintolat ja kahvilat 35,1 20,5 31,3 42,5 21,8 151,2 Auto- ja varaosakauppa 142,4 78,3 124,1 158,3 90,7 593,7 Huoltamot 43,2 23,3 37,1 47,7 27,2 178,5 Vk, ak ja ravintolat yht. 475,0 260,8 411,0 538,1 305, ,5 Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nokian markkina-alueella vuonna 2030 milj. euroa Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lounais- Tampere KOKO Sastamala ALUE Päivittäistavarakauppa 124,7 66,8 106,2 133,1 76,5 507,3 Tilaa vaativa kauppa 69,2 38,6 60,6 73,9 41,4 283,6 Muu erikoiskauppa 118,8 67,9 104,5 132,7 71,9 495,7 Erikoiskauppa yhteensä 188,0 106,5 165,1 206,5 113,2 779,4 Vähittäiskauppa yhteensä 312,7 173,3 271,3 339,7 189, ,6 Ravintolat ja kahvilat 42,1 25,0 37,9 48,6 24,3 177,9 Auto- ja varaosakauppa 198,3 110,9 174,5 210,3 117,3 811,3 Huoltamot 44,7 24,6 38,9 47,2 26,2 181,5 Vk, ak ja ravintolat yht. 597,8 333,7 522,7 645,8 357, ,4 Lähde: Santasalo Ky Kauppaan kohdistuvan ostovoiman kehitystä on tarkasteltu koko markkina-alueella. Sen pohjalta tehdään mitoitusarviot kaupan tilantarpeista. Mitoitustarkastelussa on otettu huomioon ostovoiman siirtymät niin, että kaikkea ostovoimaa ei saada kohdistumaan Nokian myymälöihin vaan osa ostovoimasta siirtyy pois Nokialta. Markkina-alueen muilta osin vain osa ostovoimasta kohdistuu Nokian kauppapalveluihin sillä suurin osa ostovoimasta kohdistuu osa-alueiden omiin keskuksiin. Siirtymät muualta Nokialle ovat pieniä, koska kilpailevia keskuksia on kaikissa ympäristökunnissa. Lisäksi kaikilta alueilta lasketaan ostovoimaa siirtyvän Tampereelle.

19 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 18 Vähittäiskaupan vähimmäistilantarve kunnittain vuoteen 2030 ja Nokialle ostovoimasiirtymien mukaan suuntautuva tilantarve (TK) Nokialle yht Sastamala Lounais-Tampere Ylöjärvi Pirkkala Nokia Tilantarve kunnassa Nokialle potentiaalisesti suuntautuva tilantarve Kuvassa on arvioitu alueittain vähittäiskaupan tilantarpeet ja oranssilla se osa kokonaistilantarpeesta, joka kohdistuu ostovoiman siirtymien kautta Nokialle kauppapalveluihin. Suuntautumiset ovat tulevaisuuden potentiaaleja, jotka voivat toteutua jos Nokian vähittäiskauppa kehittyy riittävästi markkinoilla. Suuntautuminen tulee kohdistumaan erityisesti Kolmenkulman alueelle. Vammalan suunnasta ostovoima kohdistuu market-alueelle. Nokian oma tuleva tilantarve on k-m 2, mutta siitä kaupunki menettää oman ostovoiman siirtymän kautta noin 5000 k-m 2, mutta saa takaisin siirtymää muualta markkina-alueelta niin, että kokonaisvähimmäistarpeeksi tulee k-m 2.

20 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 19 Verrattaessa vähimmäistilantarvetta vuoteen 2030 nykyisiin liiketiloihin, tilantarve vaihtelee merkittävästi eri toimialoilla. Päivittäistavarakaupassa liiketilaa on kohtuullisen hyvin tarjolla ja lisätilan tarve on suhteellisen pieni, noin kolmannes nykyisiin tiloihin verrattuna. Erikoiskaupan kohdalla tilantarve on hieman suurempi, mutta paljon tilaa vaativan kaupan kohdalla tilantarve on selvästi suurempi kuin nykyiset tilat. Tämä johtuu osin siitä, että nykyiset tilat ovat liian vähäiset alueen asukkaiden kysyntään nähden. Palveluiden tilaa kaupungissa on merkittävästi ja niiden tilantarve jää melko pieneksi olevaan tilaan nähden. Nykyiset käytössä olevat liiketilat 2009 ja vähimmäistilatarve 2020 ja 2030 nykyiset liiketilat k-m2 ja vähimmäistilantarve k-m2 Ravintolat ja palvelut Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa ja autokauppa Tavaratalokauppa Päivittäistavarakauppa Nykyiset liiketilat Vähimmäistilantarve Vähimmäistilantarve Tavaratalojen tilantarvetta ei ole eroteltu, vaan niiden tilantarpeet ovat osa erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan tilantarpeista. Jos alueelle sijoittuisi uusi hypermarket esim k-m 2, se käyttäisi pääosan päivittäistavarakaupan tilantarpeesta ( k-m 2 ) sekä osan muun erikoiskaupan ja tiva-kaupan tilantarpeista.

21 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko Kaupan ja palveluiden tilantarpeet Ostovoiman kasvu vaikuttaa kaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta voidaan arvioida tulevaa liiketilan lisätarvetta Nokialla. Liiketilan tarvelaskelma pohjautuu ostovoiman kasvuun ja ostovoiman suuntautumisiin kuntien välillä. Laskelmassa on käytetty toimialoittaisia arvioituja keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, joita on saatu erilaisten yrityskyselyjen pohjalta, Laskelma antaa siis pohjan, mihin ostovoiman kasvun perusteella tulisi liiketilakaavoituksessa vähintään varautua. Eli mm. kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia ei laskelmalla pystytä ennustamaan. Ne voivat aiheuttaa lisätarvetta arvioidun tarpeen lisäksi, mutta vastaavasti saattavat muuttaa markkina- ja kilpailuasetelmia merkittävästikin. Kaupallisten palveluiden enimmäislisätilantarve vuoteen 2020 mennessä Nokialle suuntautuneen ostovoiman mukaan Enimmäistarve k-m2 Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lounais- Tampere Sastamal a KOKO ALUE Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Autokauppa ja huoltamot Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä Kaupallisten palveluiden vähimmäistilantarve vuoteen 2020 mennessä Nokialle suuntautuneen ostovoiman mukaan Vähimmäistarve k-m 2 Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lounais- Tampere Sastamal a KOKO ALUE Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Autokauppa ja huoltamot Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä Lähde: Santasalo Ky 2009 Tilantarpeet laskettiin vuoteen 2020 asti ja pitkän aikavälin tilantarve vuoteen 2030 asti. Edellä olevassa taulussa on tarkastelu tilantarvetta vuoden 2009 ja 2020 välillä ja jälkimmäisessä taulussa 2021 ja 2030 välillä.

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys

Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvitys 28.8.2008 TUOMAS SANTASALO Ky TAMPEREEN KAUPUNKI Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Palveluverkkoselvitys 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 2 1 Kaupalliset keskittymät

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa Kouvolan keskustan kaupallisten palveluiden kehitys 2012-2016 Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa 30.6.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Kouvolassa... 4 2.1. Kaupan ja

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi PÖYRY ENVIRONMENT OY

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi PÖYRY ENVIRONMENT OY LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi 11.4.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi TAMPEREEN KAUPUNKI PÖYRY ENVIRONMENT

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä Rauman kaupallinen selvitys Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä 2011-2015 2.5.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Raumalla...

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus 25.5.2011 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKKOJEN JA SIJAINTIRAKENNUSTEN TIEDOT Johdanto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Toimitus: Teemu Holopainen (KSV) Teksti: Luku 1: Teemu Holopainen (KSV) Luku 2: Tuomas Santasalo ja Katja Koskela

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014 Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014 Raportin laatimiseen taustaa Perustuu SYKE:n tutkimushankkeisiin Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 21.10.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen Varsinais-Suomen keskusverkko Antti Vasanen Nykyisen maakuntakaavan keskusverkko Lähtökohdat keskusverkkoanalyysille Perinteinen hallinnollis-hierarkkinen keskusten luokittelu tarjoaa melko yksipuolisen

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 684 Rauma Täyttämispvm 17.08.2016 Kaavan nimi KANALIN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot