Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007. NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky"

Transkriptio

1 Muumimaailma Ravintola- ja satama-alue Matkailupalveluvyöhyke SD SF SF SF CSD Market-alue metriä Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Ympäristövirasto Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki

2 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 1 1 JOHDANTO 2 2 NAANTALIN VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Naantalissa Markkina-alueen väestö Markkina-alueen ostovoima 2005 ja ostovoiman siirtymät Markkina-alueen ostovoima 2010 ja Vähittäiskaupan tilantarve KAUPALLINEN PALVELUVERKKO NAANTALISSA Liikekeskustan ja market-alueen kaupallinen rakenne Vanhankaupungin kaupallinen rakenne Palvelurakenteen kokonaiskuva Naantalissa Keskustan kaupalliset vyöhykkeet 20 4 NAANTALIN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN JA UUDET KAUPPAPAIKAT Liikekeskustan kehittäminen Vanhankaupungin kehittäminen Keskustojen välisten yhteyksien kehittäminen Muiden alueiden kehittäminen Yhteistoiminnan kehittäminen 32 5 YHTEENVETO 34

3 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 2 1 JOHDANTO Naantalin keskusta on kesäaikaan vetovoimainen, mutta talviaikaan kaupunki palvelee vain asukkaitaan. Hyödyntääkseen kesäaikaisen vetovoimansa ja lisätäkseen houkuttelevuutta muina vuodenaikoina keskusta tarvitsee jatkuvaa aktiivista kehittämistä. Naantalin kaupunki on käynnistänyt keskustan kehittämistyön. Kehittämisen tavoitteena on selvittää keinoja, joilla voidaan lisätä ympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta. Tavoitteena on myös lisätä kehittämistoimenpiteitä koskevaa julkista keskustelua. Näin pyritään parantamaan yritystoiminnan ja palvelujen kehittämisedellytyksiä sekä asumisympäristöä. Kehittämistyön yhtenä osana kaupunki on tilannut liiketoiminnallisen selvityksen. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Naantalin kaupallinen rakenne ja arvioida kaupallisten toimintojen kehityskuvia. Markkinoiden ostovoiman kasvun avulla lasketaan kaupan tilantarve tulevaisuudessa ja tutkitaan sen sijoittumista Naantalissa. Tavoitteena on rakentaa visio Naantalin keskustan kaupallisesta kehittämisestä. Selvitystyötä tullaan käyttämään keskustan tulevien kehittämissuunnitelmien taustaselvityksenä. Kaupallisen selvityksen on laatinut Tuomas Santasalo Ky ja tutkimuksesta vastaavat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela. Tutkimusavustajina ovat toimineet Liisa Kirjavainen sekä Auli Santasalo. Naantalin kaupungin puolelta työtä ovat ohjanneet tekninen johtaja Antero Jaskari, kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila ja arkkitehti Oscu Uurasmaa. Selvitystyötä on esitelty keskustan projektityöryhmälle, johon kuuluvat edellisten lisäksi Martti Sipponen, yhteyspäällikkö, Anne Sjöström, museonjohtaja, Esa Viertola, kaupunginpuutarhuri, Juha Kuokkanen, rakennustarkastaja, Kimmo Suonpää, kaupungininsinööri sekä Juha Oksanen, suunnitteluinsinööri. Selvitystyö tullaan viemään tiedoksi kaupunkisuunnittelujaokselle, tekniselle lautakunnalle sekä ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle. Helsinki TUOMAS SANTASALO Ky

4 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 3 2 NAANTALIN VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT Naantalin vähittäiskaupan markkinoita kuvataan tässä vähittäiskaupan tarjonnan ja kysynnän suhteen. Vähittäiskaupan tarjontaa kuvaavat vähittäiskaupan toimipaikkamäärä ja myynti. Vähittäiskaupan kysyntää kuvataan markkina-alueen ostovoimalla. Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat markkina-alueen väestön lisäksi loma-asukkaat. Ostovoimaennusteiden pohjalta arvioidaan lisäliiketilan tarvetta Naantalissa. Myös matkailijat tuovat ostovoimaa Naantaliin, mutta niiden merkitystä ei olla tässä selvityksessä laskettu. Naantalin matkailun taloudellisista vaikutuksista on Haaga-Perhon tutkimuspalvelut tehneet omat raporttinsa vuonna Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Naantalissa Vähittäiskaupan toimipaikka- ja myyntitiedot ovat Tilastokeskuksen kuntakohtaisesta yritystilastosta vuodelta Tilastosta saadaan myyntitietoja koko vähittäiskaupasta ja niistä toimialoista, joissa on toimipaikkoja vähintään 3. Pienempien toimialojen myyntitiedot on arvioitu yleisten tilastojen pohjalta, niin että kokonaissumma on sama kuin Tilastokeskuksen tilastossa vähittäiskaupan myynti. Vähittäiskauppa, autokauppa ja ravintolatoiminta Naantalissa vuonna 2005 Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa 7 29,5 Pt-erikoiskauppa 0 0,0 Kioskit 4 1,6 Päivittäistavarakauppa ja kioskit 11 31,1 Tavaratalokauppa 0 0,0 Alko 1 1,4 Apteekit ja terveydenhoitokauppa 3 3,5 Huonekalukauppa 1 1,2 Kodintekniikkakauppa 3 1,0 Rautakauppa 2 4,8 Tilaa vaativa kauppa yhteensä 6 7,0 Muotikauppa 9 1,7 Sisustuskauppa 2 0,2 Pienet erikoiskaupat 22 6,0 Muu erikoiskauppa yhteensä 33 7,8 Käytetyn tavaran kauppa 3 0,2 Korjaustoiminta 1 0,1 Vähittäiskauppa 58 51,2 Ravintolat ja kahvilat 22 10,1 Hotellit ja muu mahoitus 7 26,6 Autokauppa ja korjaamot 13 21,9 Huoltamot 3 2,4 Ravintolat, hotellit ja autokauppa 45 61,1 Vähittäis-, autokauppa ja ravintolat yht ,2 Lähde: Tilastokeskus

5 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 4 Vuonna 2005 Naantalin vähittäiskaupan myynti oli yhteensä runsas 50 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan toimipaikkoja koko Naantalissa oli yhteensä 58. Päivittäistavarakauppoja oli yhteensä seitsemän ja näiden myynti oli 30 miljoonaa eli yli puolet koko vähittäiskaupan myynnistä. Tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan myynti oli yhteensä noin 15 miljoonaa, eli puolet vähemmän kuin päivittäistavarakaupan myynti. Ravintoloiden ja hotellien ja muun majoitustoiminnan myynti oli Naantalissa vuonna 2005 yhteensä 36 miljoona euroa. Hotellien myynnissä on mukana osittain hotellien ravintoloiden myyntiä. Ravintola- ja hotellitoiminnan myynti kaupungissa oli suurempi kuin päivittäistavarakaupan myynti. Vähittäiskaupan, ravintola- ja hotellitoiminnan, autokauppojen sekä korjaamo- ja huoltamotoiminnan toimipaikkoja oli vuonna 2005 Naantalissa yhteensä noin 100 ja niiden myynti oli noin 110 miljoonaa euroa. 2.2 Markkina-alueen väestö Naantalin markkina-alueeseen lasketaan kuuluvaksi kuntaliitosselvitysalueen kunnat eli Naantalin lisäksi Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Markkina-alue kuuluu osaltaan Turun markkina-alueeseen ja osittain ostoksilla käydään myös Raisiossa. Kuntaliitosselvitysalueella asuu tällä hetkellä noin asukasta ja väestö on kasvussa. Väestön ennustetaan kasvavan alueella runsaan prosentin vuosivauhdilla. Suurinta kasvu on Merimaskussa ja pienintä Rymättylässä. Naantalin väestön arvioidaan kasvavan noin prosentin vuosivauhdilla vuoteen 2025 saakka. Vuonna 2025 markkina-alueella ennustetaan olevan lähes asukasta eli 4000 enemmän kuin nykyään. Kasvava väestö luo hyvät edellytykset kaupallisten palveluiden kehittämiselle Naantalissa. Naantalin kuntaliitosselvitysalueen väestö 2005 ja 2006 sekä väestöennuste Vuosimuutos Naantali ,2 % 1,0 % Merimasku ,4 % 1,9 % Rymättylä ,9 % 0,5 % Velkua ,2 % 1,0 % Markkina-alue ,3 % 1,1 % Lähde: Tilastokeskus ja Rymättylän kunta Markkina-alueella on myös paljon loma-asukkaita, jotka asuvat alueella loma-aikoina ja osa muulloinkin. Loma-asukkaiden määrää on arvioitu alueella olevien kesämökkien pohjalta. Kesämökit kuntaliitosselvitysalueella ja loma-asukkaat Yksityisen Samassa Eri kunnassa Omistaja Ulkopaikkakuntalaiset loma-asukkaat omistuksessa kunnassa asuvien mökit asuu eri olevat mökit asuvien mökit maakunnassa * 2020* Naantali Merimasku Rymättylä Velkua Yhteensä Naantalin loma-asukaspotentiaali Lähde:Tilastokeskus, Santasalo Ky

6 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 5 Kuntaliitosselvitysalueella on noin 3400 yksityisten omistuksessa olevaa mökkiä. Osa mökeistä on kuntalaisten ja osa naapurikuntalaisten omistuksessa eli he ovat jo mukana markkina-alueen asukasluvussa. Näiden lisäksi osa mökkiläisistä tulee markkina-alueen ulkopuolelta. Naantalin markkina-alueen mökeistä kuitenkin vain noin 450 on muussa maakunnassa asuvien hallussa, eli pääosa mökkiläisistä asuu kohtalaisen lähellä. Karkean arvioin mukaan markkina-alueen ulkopuolisia loma-asukaita Naantalin markkina-alueella on noin Loma-asukasmäärän ennakoidaan hitaasti kasvavan. Uusia mökkejä alueelle rakennetaan kuitenkin kohtalaisen vähän. Naantalissa ulkopaikkakuntalaisten mökkien omistus on jopa vähentynyt viime vuosina. 2.3 Markkina-alueen ostovoima 2005 ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan kysyntää tarkastellaan markkina-alueen ostovoiman avulla. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Santasalo Ky:n Keskukset ja markkinat alueet -tutkimuksen pohjalta, jossa päälähteinä on käytetty Tilastokeskuksen kulutustutkimusta sekä ansiotasotilastoa. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2005 Markkinaalue milj. euroa Naantali Merimasku Rymättylä Velkua yhteensä Lomaasukkaat Yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky Vuonna 2005 naantalilaisilla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 75 miljoonaa euroa ja vähittäiskauppaan, ravintolatoimintaan ja autokauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 117 miljoonaa euroa. Markkina-alueen muut kunnat ovat pieniä. Merimaskulaisilla, rymättyläläisillä ja velkualaisilla oli yhteensä vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoimaaa 21 miljoonaa euroa. Markkina-alueella oli vähittäiskauppaan, ravintolatoimintaan ja autokauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 150 miljoonaa euroa. Loma-asukkaiden ostovoimapotentiaalin arvioidaan olevan noin viisi miljoonaa euroa. Loma-asukkaat asuvat alueella vain rajatun ajan ja käyttävät pääosan ostovoimastaan omassa kotikunnassa tai sen lähettyvillä. Ostovoiman siirtymiä analysoitaessa määritellään, miten Naantalin vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa markkina-alueella olevan kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Negatiivinen siirtymä tarkoittaa ostovoiman siirtyvän alueen ulkopuolelle ja positiivinen vastaavasti sitä, että kunnan myynti on suurempaa kuin oma ostovoima, eli kunta saa ostovoimaa alueen ulkopuolelta.

7 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 6 Ostovoimasiirtymät vuonna 2005 Myynti suhteutettuna naantalilaisten ostovoimaan Myynti Ostovoima Ov-siirtymä milj. milj. milj. % Päivittäistavarakauppa % Alko % Apteekit % Tilaa vaativa kauppa % Muotikauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Ravintolat ja kahvilat* % Auto- ja varaosakauppa % Huoltamot % Vk, ak ja ravintolat yht % * ei sisällä hotellien ravintolatoimintaa kokonaisuudessaan Lähde: Santasalo Ky, Tilastokeskus Naantalin vähittäiskaupan myyntiä on verrattu naantalilaisten vähittäiskauppaan kohdistuvaan ostovoimaan. Vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2005 yhteensä noin 50 miljoonaa euroa ja ostovoima 75 miljoonaa euroa. Ostovoima oli siis noin 25 miljoonaa euroa eli noin kolmanneksen suurempi kuin Naantalin vähittäiskaupan myynti. Naantali vetää myös ostovoimaa markkina-alueen pienemmistä kunnista, joten naantalilaisten ostovoimaa valuu kunnasta ulos vieläkin enemmän. Toimialoittaiset ostovoimasiirtymät kertovat, mitkä toimialat vastaavat paremmin markkinaalueen kysyntään ja mitkä vastaavasti huonommin. Päivittäistavarakaupan ostovoimasiirtymä on myyntiin nähden kohtalaisen pieni, eli pt-kaupan tarjonta vastaa hyvin alueen kysyntään. Naantalin pt-kaupat saavat lähes saman verran asiakkaita muualta, kuin mitä naantalilaiset asioivat muiden lähikuntien päivittäistavarakaupoissa. Alko vastaa kysyntään vähittäiskaupan toimialoista seuraavaksi parhaiten. Vähittäiskaupan toimialoista muotikauppa ei onnistu Naantalissa vastaamaan kuluttajien kysyntään. Myös muussa erikoiskaupassa ostovoimasiirtymät ovat suuret. Yli puolet muun erikoiskaupan ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle. Ravintola- ja kahvilatoiminta pystyy vastaamaan toimialan kysyntään. Luonnollisesti osa naantalilaisista kuluttaa matkoillansa toimialan ostovoimaa muualla Suomessa ja ulkomailla, mutta Naantali vastaavasti vetää ostovoimaa muualta. Ravintoloiden myynnissä ei ole mukana hotellitoimintaa, joka pitää sisällään myös ravintolamyyntiä. Näin ollen ostovoimasiirtymät ravintolatoiminnassa ovat laskettua positiivisemmat. 2.4 Markkina-alueen ostovoima 2010 ja 2020 Naantalin markkina-alueen väestö kasvaa. Väestön kasvun myötä ostovoima on kasvussa. Ostovoiman kasvu pohjautuu väestön kasvun lisäksi kulutuksen kasvuun ja rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala.

8 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 7 Ostovoimaennuste perustuu ansiotason kasvuun sekä kulutuksessa tapahtuviin muutoksiin. Kulutuksen ennustetaan kasvavan Naantalin markkina-alueella. Vuosikasvun ennustetaan olevan nopeampaa vuosina kuin tämän jälkeen. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Mikäli talouden kehitys muuttuu nousevasta laskevaksi, on tällä vaikutusta ostovoimaennusteisiin. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän päivittäistavarakauppaan kohdistuvaan ostovoimaan kuin erikoiskauppaan tai palveluihin kohdistuvaan ostovoimaan, sillä päivittäistavarat ovat peruskulututusta. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa myös väestöennusteen tarkkuus. Lisäsi ennusteisiin vaikuttavat myös venäläisten matkailijoiden osalta Venäjän taloudessa tapahtuvat muutokset. Ostovoimaennustuksen epävarmuus kasvaa, mitä kauemmaksi ennusteita tehdään. Paikallisten asukkaiden ja loma-asukkaiden lisäksi Naantali saa ostovoimaa myös matkailijoilta. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2010 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2020 Markkinaalue milj. euroa Naantali Merimasku Rymättylä Velkua yhteensä Lomaasukkaat Yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky Markkinaalue milj. euroa Naantali Merimasku Rymättylä Velkua yhteensä Lomaasukkaat Yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky Vuonna 2010 naantalilaisilla arvioidaan olevan vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 100 miljoonaa euroa ja vähittäiskauppaan, ravintolatoimintaan ja autokauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 160 miljoonaa euroa. Markkina-alueella arvioidaan loma-asukkaat

9 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 8 huomioiden olevan tarkastelussa mukana oleviin kaupallisiin palveluiden kohdistuvaa ostovoimaa 212 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa arvioidaan markkina-alueella olevan 180 miljoonaa euroa ja vähittäiskauppaan, ravintolatoimintaan ja autokauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 300 miljoonaa euroa. 2.5 Vähittäiskaupan tilantarve 2020 Ostovoiman kasvun pohjalta voidaan arvioida tulevaa liiketilatarvetta Naantalissa. Laskelma pohjautuu markkina-alueen ostovoiman kasvuun ja laskelmassa on käytetty nykyisiä keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Markkina-alueen muiden kuntien ostovoiman kasvusta noin puolen lasketaan suuntautuvan Naantaliin. Loma-asukkaiden merkitys on myös laskelmassa huomioitu. Laskelma ei suoraan kerro, mihin kaupalliseen keskittymään tilatarve suuntautuu. Tähän vaikuttavat mm. nykyisten kauppapaikkojen kehittäminen ja mahdollisuudet uusiin kauppapaikkoihin. Liiketilatarpeesta on kuitenkin erotettu keskustahakuisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa market- ja tilaa vaativan kaupan alueiden osuus. Laskelmassa on otettu huomioon se, että markkina-alueen nykyiset liikkeet saavat osansa ostovoiman kasvusta ja näin niiden myynti myös kasvaa. Suurempikin liiketilamäärä on Naantalissa mahdollinen, mutta tällöin ostovoiman siirtymien tulee pienentyä. Nettotarve onkin ohjearvo, jonka verran lisää liiketilaa vuoteen 2020 suositellaan kaupungissa vähintään kaavoitettavan. Kaupallisten palveluiden pinta-alan tarve Naantalissa vuoteen 2020 mennessä Netto k-m 2 Markkinaalue Muut Loma- Tilantarve Keskusta- Muut Naantali kunnat yhteensä asukkaat yhteensä alueet alueet Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä Lähde: Tuomas Santasalo Ky Naantalilaisten ostovoiman kasvusta aiheutuva vähittäiskaupan tilantarve vuoteen 2020 mennessä on noin k-m 2 ja muiden palveluiden noin 5000 k-m 2. Myös muiden markkina-alueella olevien kuntien asukkaiden ostovoiman kasvusta suuntautuu liiketilatarvetta Naantaliin samoin loma-asukkaiden ostovoiman kasvusta. Vuoteen 2020 mennessä Naantalissa suositellaan kaavoitettavan lisää liiketilaa yhteensä lähes k-m 2. Vähittäiskaupan tilantarve tästä on noin k-m 2.

10 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 9 Liiketilatarpeesta keskusta-alueelle suuntautuu noin 9000 k-m 2 ja muille alueille saman verran. Kaavoituksella tulee mahdollista tarjonnan lisäys, jotta osa ostovoiman kasvusta saadaan suuntautumaan Naantaliin. Mikäli kaupalle ei tarjota mahdollisuuksia laajentua, mahdollisuudet siirtyvät muihin kuntiin kuten Raisioon ja Turkuun. Naantalin kauppapalveluiden liiketilamäärä 2007 ja kaavoituksessa varauduttava lisätilantarve vuoteen 2020 mennessä Muut palvelut Ravintolat, kahvilat Autokauppa, korjaamot, huoltamot Muu erikoiskauppa Tilaa vaativakauppa Nykyinen pohjapinta-ala Tilantarve Naantalissa 2020 Muotikauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Pt-kauppa ja kioskit m 2 Arvioitua lisäliiketilantarvetta Naantalissa on verrattu nykyiseen tarjontaan Naantalin keskustassa. Lisää pinta-alaa nykyiseen verrattuna tarvittaisiin erityisesti tilaa vaativassa kaupassa sekä muotikaupassa. Myös autokaupan, korjaamo- ja huoltamotoiminnan tilantarve nykytilanteeseen on merkittävä. Tilaa vaativan kaupan tarjonta kasvaa merkittävästi Raisiossa, joten tämä vaikeuttaa alan toimijoiden tulemista Naantaliin. Jotta muotikauppaa saataisiin lisää keskustaan, tulee keskustan parhaiden liikepaikkojen ympäristöä muuttaa merkittävästi nykyisestä. Päivittäistavarakaupan lisäliiketilatarve ei ole kovin suuri ja rakenteilla oleva Lidl tulee täydentämään tämän tarpeen. Päivittäistavarakauppaa ei siis ole tarpeen kaavoittaa merkittävästi lisää lähivuosina. Pt-kaupan vastaa jo nyt markkinoiden kysyntään hienosti ja Lidl tulee vielä täydentämään tarjontaa. Kehittämisen painopiste Naantalin keskustassa onkin erikoiskaupassa. Erikoiskaupan ostovoima kasvaa nopeasti eikä Naantalin erikoiskauppa ei tällä hetkellä pysty vastaamaan naantalilaisten kysyntään tyydyttävästi.

11 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 10 3 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO NAANTALISSA 2007 Tilastojen ohella tarkastellaan kaupallista palvelutarjontaa katukuvan näkökulmasta. Kaupallisen palveluverkon tarkastelu perustuu kenttäkartoitukseen. Naantalin keskustan kaupalliset palvelut kartoitettiin keväällä 2007 ja kartoitusta täydennettiin kesällä. Kartoituksessa jokainen liike merkitään karttaan omalla toimialansa värillä. Kartoituksen perusteella on hahmotettu keskustan kaupallinen palveluverkko. Toimialaluokitus Päivittäistavarakauppa Muotikauppa Alko, terveydenhoitokauppa Muu erikoiskauppa Sisustus-, lahjatavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Muu kaupallinen palvelu Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Huoltamot Muu käyttö Tyhjä liiketila Naantalin kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet aika laajalle alueelle keskustassa, rantaalueelle, liikekeskustaan ja market-alueelle. Näiden lisäksi kaupallisia palveluita on keskustan pohjoisosissa Naantalin kylpylä sekä K-supermarket Ukkopekka ja niiden lähettyvillä olevat palvelut. Kaupallisia palveluita on myös kartoitetun alueen ulkopuolella: rautakauppa Taimontiellä ja päivittäistavarakauppa Nuhjalassa. Niitä ei ole myöskään huomioitu laskettaessa keskustan liikepinta-aloja. 3.1 Liikekeskustan ja market-alueen kaupallinen rakenne Naantalin liikekeskusta on kaupallisten palveluiden osalta monipuolisin keskustan osa. Liikekeskustassa kaupalliset palvelut ovat keskittyneet pääosin Tullikadulle kolmen korttelin matkalle sekä torin ympäristöön. Lisäksi palveluita on nauhamaisesti Kaivokadun ja Luostarinkadun varrella. Tullinkadun keskeisille osille on keskittynyt muotikauppaa sekä kahvila- ja ravintolatoimintaa. Myös torin ympäristössä kahvila- ja ravintolatoiminta hallitsee. Lisäksi keskeisillä osilla on pienimuotoista keskustahakuista erikoiskauppaa, mikä elävöittää keskustakuvaa. Keskeisellä paikalla on myös kirjasto, joka tuo vastaavalla tavalla elämää keskustaan kuin kaupalliset palvelut. Kirjasto on sijoittunut onnistuneesti toiseen kerrokseen Torin vieressä. Liikekeskustassa katukuvaa passivoi se, että hyvillä liikepaikoilla on paljon pankkeja, posti ja vakuutuskonttori, jotka heikentävät kadun kaupallista ilmettä. Pankit hallitsivat aikoinaan monen keskustan parhaita paikkoja, mutta nykyään useissa keskuksissa pankit ovat hakeutuneet toiseen kerrokseen, muiden liiketilojen taustalle tai muille ei niin vilkkaille liikepaikoille ja vuokranneet parhaat liikepaikat erikoiskaupoille. Pankkien muutto toiseen kerrokseen yleensä elävöittää keskustaa kaupallisesti.

12 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 11 Liikekeskustaa passivoi myös muutamat suuret tyhjät liiketilat. S-market liikekeskustan portissa ei luo vilkasta mielikuvaa Naantalin keskustasta. Muutoinkin keskustan portti on epämääräinen ja vaikeasti hahmotettavista, mikä heikentää keskustan vetovoimaa. Liikekeskustan ja market-alueen kaupallinen rakenne Liikekeskustassa on S-marketin muuton myötä enää yksi päivittäistavarakauppa Valintatalo, joka on luonteeltaan enemmän lähikauppa. Monipuoliset päivittäistavarakauppaostokset haetaan liikekeskustan ulkopuolelta market-alueelta, K-Supermarket Ukkopekasta tai lähikunnista. Tullikadun pienliikkeitä

13 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 12 Market-alue sijaitsee irrallaan liikekeskustasta. Market-alueelle on hakeutunut myös muuta erikoiskauppaa ja Alko. Market-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on toimintoja, jotka sopisivat paremmin liikekeskustan puolelle. Tällaisia ovat mm. Info-kirjakauppa ja muotikauppa Seppälä. Market-alueen ja liikekeskustan yhteys ei houkuttele kävelemään alueiden välillä, autoilevallekin yhteys ei ole selkeä. 3.2 Vanhankaupungin kaupallinen rakenne Vanhakaupunki sijaitsee osittain rannassa ja sen kaupallinen rakenne painottuu ravintola- ja pensionaattitoimintaan. Lisäksi alueella on myös muita matkailijoita kiinnostavia kaupallisia palveluita kuten lahjatavara/sisustusmyymälöitä. Vanhankaupungin ilme on pienpiirteinen ja viehättävä Ravintola- ja kahvilapalvelut ovat painottuneet ranta-alueelle, jonka läpi kulkee kävelyreitti Muumimaailmaan. Pienet erikoiskaupat ovat keskittyneet Mannerheiminkadun varrelle. Katu on erittäin viehättävä hyvin hoidettuine vanhoine taloineen ja liikkeineen. Katukuvaa vilkastuttaisi, mikäli kadulle avautuisi nykyistä enemmän liikkeitä. Nyt alueella on liiketiloissa myös katukuvaa passivoivia toimistoja. Vanhakaupunki on hyvin vilkas kesäaikaan, mutta muina vuodenaikoina katukuva on turhankin hiljainen.

14 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 13 Vanhankaupungin kaupallinen rakenne Ranta-alueella on myös matkailupalveluita 3.3 Palvelurakenteen kokonaiskuva Naantalissa Liikekeskustan, market-alueen ja vanhankaupungin lisäksi Naantalissa on vetovoimaisia palveluita hieman ydinkeskustan ulkopuolella. Naantalin kylpylä tuo matkailijoita kaupunkiin. Kailon saarella on kaupallisia palveluita, jotka palvelevat Muumimaailmassa kävijöitä. K- Supermarket Ukkopekka palvelee monipuolisella päivittäistavaravalikoimallaan paikallisia asukkaita.

15 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 14

16 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 15 Kartoituksen pohjalta on vertailtu Naantalin keskustan eri osien kaupallista tarjontaa. Vähittäiskaupan ja palveluiden pinta-alatiedot on laskettu karttaan piirrettyjen liiketilojen pohja-alojen perusteella. Pohja-alat kuvaavat ensimmäisen kerroksen pinta-alaa talon ulkoseinien mukaan ja pitävät sisällään myös varastot ja muut myymälöiden takatilat. Pintaaloissa voi olla pieniä eroavaisuuksia todellisten pinta-alojen kanssa, mutta ne antavat kuitenkin riittävän yleiskuvan liiketilamäärästä nykyisellään. Palveluiden määrä kertoo keskustan intensiteetistä enemmän kuin pinta-ala. Mitä enemmän on liikkeitä, sitä monipuolisempi tarjonta. Naantalissa on kaupallisia palveluita yhteensä 157. Tämän lisäksi liiketiloista 15 on muussa kuin kaupallisten palveluiden käytössä esimerkiksi toimistona ja neljä on tyhjillään. Kaupallisten palveluiden määrä on suurin ydinkeskustassa, jossa on vähittäiskauppaa ja palveluita yhteensä 73 eli lähes puolet. Vähittäiskauppoja ydinkeskustassa on 30 eli myös lähes puolet Naantalin keskustan kaupoista. Alueiden rajat esitetään tässä luvussa olevassa karttakuvassa. Kaupalliset palveluiden määrä Naantalin keskustassa 2007 Ydin- Vanha- Market- Matkailu- Muu Keskusta keskusta kaupunki alue keskukset* keskusta yhteensä Päivittäistavarakauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustus- ja lahjatavarakauppa Tilaa vaativakauppa 2 2 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Huoltamot Ravintolat, kahvilat Hotellit, pensionaatit Pankki, posti, vakuutus 5 5 Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat 4 4 Liiketilat yhteensä * Muumimaailma ja Naantalin kylpylä, kylpylän ravintoloita ei eritelty Lähde: Tuomas Santasalo Ky

17 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 16 Kaupallisten palvluiden määrän jakautuminen keskustan eri alueille Kylpylä, Muumimaailma 8 % Muu keskusta 11 % Market-alue 11 % Ydinkeskusta 46 % Vanha kaupunki 24 % Kaupallisten palveluiden määrällä mitattuna vanhakaupunki on toiseksi monipuolisin keskustan osa. Vanhassakaupungissa on 37 kaupallista palvelutoimipaikkaa, joista 13 on vähittäiskaupan myymälöitä. Market-alueella ja keskustan muissa osissa on kaupallisten palveluiden määrä lähes saman suuruinen. Pinta-alojen vertailu kertoo osaltaan kauppapalveluiden tarjonnan määrästä. Keskustassa ja vanhassakaupungissa on monipuolisesti kaupan tarjontaa, mutta liikkeet ovat pääosin pieniä. Keskustan ulkopuolisilla alueilla on vastaavasti vähemmän liikkeitä, mutta liikkeiden koko on keskimääräistä suurempi. Naantalin keskustassa on kaupallisten palveluiden käytössä pinta-alaa katutasossa yhteensä m 2. Pinta-ala jakautuu keskustan eri osien välillä tasaisemmin kuin toimintojen määrä. Ydinkeskustassa on eniten pinta-alaa kaupallisten palveluiden määrässä katutasossa, mutta sama määrä pinta-alaa on matkailukeskuksissa yhteensä eli Muumimaailmassa ja Kylpylä-alueella. Ydinkeskustassa ja matkailukeskuksissa on molemmissa pinta-alaa kaupallisten palveluiden käytössä noin 9000 m 2. Market-alueella on pinta-alaa kaupallisten palveluiden käytössä noin 7500 m 2 ja vanhassakaupungissa yli 5000 m 2. Muilla keskustan alueilla eli lähinnä reuna-alueilla on kaupallisten palveluiden käytössä yli 4000 m 2. Tyhjiä liiketiloja on ainoastaan ydinkeskustassa, jossa tyhjien liiketilojen osuus koko pintaalasta on 13 %. Tämä on paljon ja näkyy jo katukuvassa. Varsinkin S-marketin tyhjä liiketila heikentää keskustan kaupallista ilmettä. Hotelli Unikeon kiinteistön katutaso on mukana tyhjissä tiloissa, mutta ilmeisesti tiloissa tulee jatkamaan uusi hotellialan yrittäjä. Mikäli Unikeon ja S-marketin liiketilat täyttyvät, tyhjien liiketilojen osuus ydinkeskustassa putoaa pariin prosenttiin, mikä on hyvin vähän.

18 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 17 Koko keskustan näkökulmasta katsoen tyhjien liiketilojen osuus oli kartoitushetkellä neljä prosenttia, mikä on normaali määrä kaupunkikeskustoissa. Tyhjiä tiloja tulee keskustassa ollakin tietty määrä, jotta uusien toimintojen tulo keskustaan on mahdollista. Kaupallisten palveluiden pinta-ala Naantalin keskustassa 2007 pohjapinta-ala m 2 Ydin- Vanha- Market- Matkailu- Muu Keskusta keskusta kaupunki alue keskukset* keskusta yhteensä Päivittäistavarakauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustus- ja lahjatavarakauppa Tilaa vaativakauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Huoltamot Ravintolat, kahvilat Hotellit, pensionaatit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Tyhjien tilojen osuus 13 % 4 % Liiketilat yhteensä * Muumimaailma ja Naantalin kylpylä, kylpylän ravintoloita ei eritelty Hotelleista huomioitu vain katutaso Lähde: Tuomas Santasalo Ky Kaupallisten palveluiden pinta-alan jakautuminen keskustan eri alueille Muu keskusta 12 % Ydinkeskusta 26 % Kylpylä, Muumimaailma 26 % Vanhakaupunki 15 % Market-alue 21 %

19 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 18 Pinta-alan jakautuminen kertoo kaupan toimialojen tilankäytön painopisteistä eri alueilla ja sitä kautta keskustojen osien luonteesta. Ydinkeskustassa on monipuolisesti kaupan eri toimintoja. Keskustassa pinta-alajakaumaa painottuu kaupallisiin palveluihin (kuten kampaamot, eläinlääkärikeskukset, pankit), myös kahvila- ja ravintolatoimintaa on ydinkeskustassa paljon. Keskustassa on myös päivittäistavarakauppaa, muotikauppaa ja muuta erikoiskauppaa sekä lisäksi tilaa vaativaa erikoiskauppaa (kodintekniikkakauppa). Market-alueella painottuu päivittäistavarakauppa. Alueella on myös kohtalaisen paljon palveluita, muotikauppaa ja muuta erikoiskauppaa. Merkittävää on että sekä muotikaupan että muun erikoiskaupan käytössä on enemmän pinta-alaa market-alueella kuin ydinkeskustassa, kun taas tilaa vaativaa kauppaa ei market-alueella ole lainkaan. Tasapainoisemman kaupallisen rakenteen kannalta market-alueelle tulisi enemminkin hakeutua tilaa vaativaa kauppaa kuin keskustahakuista erikoiskauppaa. Vanhassakaupungissa samoin kuin Kylpylän ja Muumimaailman alueilla ravintola- ja hotellitoiminta on hallitseva. Vanhassakaupungissa on myös jonkin verran lähinnä matkailijoita palvelevaa erikoiskauppaa samoin matkailukeskuksissa. Naantalin erityisen vahvan matkailullisen vetovoiman vuoksi keskustan kaupallinen rakenne painottuu merkittävästi ravintola- ja hotellitoimintaan. Kaupallisten palveluiden pinta-ala Naantalissa 2007 Ydinkeskusta Vanha kaupunki Market-alue Kylpylä, Muumimaailma Päivittäistavarakauppa Muotikauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Autokauppa ja huoltamot Ravintolat ja hotellit Muut kaupalliset palvelut Muu keskusta m2

20 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys m2 700 m m m m m2 Kaupallisten palveluiden pinta-ala keskustan eri osissa Naantalin kaupallista rakennetta on vertailtu muutamaan muuhun suomalaiseen kaupunkiin. Kaupungit ovat hyvin eri kokoisia ja ne palvelevat hyvin erikokoisia markkina-alueita. Näin ollen niiden ei ole tarvettakaan olla samanlaisia kaupalliselta rakenteeltaan. Suurten kaupunkien läheisyys näkyy myös tarjonnan rakenteessa. Yleensä mitä pienempää markkina-aluetta kunta palvelee, sen suppeampi kaupallinen tarjonta kunnassa on. Monipuolisuuden puute näkyy mm. muotikaupan pienenä osuutena ja vastaavasti päivittäistavarakaupan hallitsevuutena. Vertailukunnista pienin on Karkkila, Naantali toiseksi pienin. Haminan markkina-alue on hieman suurempi kuin Naantalin markkina-alue. Muut vertailukunnat ovat Naantalia isompia kaupunkeja. Vertailukuntien väkiluku vuonna Hämeenlinna Hyvinkää Lohja Hamina Naantali Karkkila Lähde: Tilastokeskus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

ISOKATU SELVITYS

ISOKATU SELVITYS ISOKATU SELVITYS 2016 TAUSTAA 1996 ydinkeskustaa kehitettiin kävelyaluepainotteisesti. Isokatu oli rakennettu, kunnostettu korkeatasoisesti osa-aikaiseksi kävelykaduksi Tehtaankadun Torikadun välillä.

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen Kaupunginhallitus 14.9.2015 liite nro 1 (1/11) 1 (1) Äänekosken kaupunki Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Lausuntopyyntönne Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelmasta

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset

Naantalin kaupallinen selvitys. Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset Naantalin kaupallinen selvitys Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset 20.6.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms 30.12.2016 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy ALLin menetelmä elinvoiman mittaamiseen ja seurantaan ALLin elinvoimalaskenta on kaupallinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

RAAHEN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

RAAHEN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy RAAHEN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET 2016 Martti Wilhelms 10.1.2017 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy ALLin menetelmä elinvoiman mittaamiseen ja seurantaan ALLin elinvoimalaskenta on kaupallinen

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

TORIKORTTELIT. Kiinteistökehityssuunnitelma Yhteenveto SANTASALO

TORIKORTTELIT. Kiinteistökehityssuunnitelma Yhteenveto SANTASALO TORIKORTTELIT Kiinteistökehityssuunnitelma Yhteenveto 10-06-2009 2 PROJEKTISTA.3 NYKYTILANNE..5 LIIKEIDEA JA KONSEPTIKEHITYS...7 INVESTOINNIT...9 VUOKRAUS 9 HELSINGIN LEIJONA OY.9 3 PROJEKTISTA Lähtökohdat

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 1 / 1 3224/10.02.03/2013 83 Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Ossi Keränen, puh. 050 347 5632 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa Kouvolan keskustan kaupallisten palveluiden kehitys 2012-2016 Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa 30.6.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Kouvolassa... 4 2.1. Kaupan ja

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä Rauman kaupallinen selvitys Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä 2011-2015 2.5.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Raumalla...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

NAANTALIN ELINKEINOPALVELUT

NAANTALIN ELINKEINOPALVELUT NAANTALIN ELINKEINOPALVELUT NAANTALIN ELINKEINOPALVELUT KAAVIONA NAANTALIN ELINKEINOPALVELUT Toimintaedellytysten parantaminen Naantalin Matkailu Oy Neuvontapalvelut Elinkeinoryhmä Kaavoitus- ja maankäyttö

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

SUOMALAISET KÄVELYKADUT. Selvitys Tekijä: Martti Wilhelms, FM Tilaaja: Elävät kaupunkikeskustat ry. 1 SELVITYKSEN TAVOITE

SUOMALAISET KÄVELYKADUT. Selvitys Tekijä: Martti Wilhelms, FM Tilaaja: Elävät kaupunkikeskustat ry. 1 SELVITYKSEN TAVOITE SUOMALAISET KÄVELYKADUT Selvitys 2013 16.5.2013 Tekijä: Martti Wilhelms, FM Tilaaja: Elävät kaupunkikeskustat ry. 1 SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena oli päivittää vuonna 2009 Elävä kaupunkikeskusta ry:lle

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU ÄKYMÄ RAAASEMALA PÄI JÄRVEPÄÄ PERHELÄ ALEE KEHIÄMISE KMPPASHAK ÄKYMÄ KÄVELYKADLLE JÄRVEPÄÄ PERHELÄ ALEE KEHIÄMISE KMPPASHAK A SIB EL IK SE K Asemapiirros 1:1000 M A XXV IL A Paikoitustalo II X 7 100 XII

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Toimitus: Teemu Holopainen (KSV) Teksti: Luku 1: Teemu Holopainen (KSV) Luku 2: Tuomas Santasalo ja Katja Koskela

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 684 Rauma Täyttämispvm 17.08.2016 Kaavan nimi KANALIN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi PÖYRY ENVIRONMENT OY

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi PÖYRY ENVIRONMENT OY LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi 11.4.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi TAMPEREEN KAUPUNKI PÖYRY ENVIRONMENT

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko?

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko? RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS 2016 - kiekko vai kolikko? RANTAKATU muuttui maksulliseksi kesällä 2015 TAUSTAA Rantakatu 1999 Keskustan vahvoista pääkauppakaduista Rantakatu on leveä ja yksisuuntainen.

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot