Tuulivoimapuisto Viiatti Oy. Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Viiatti Oy Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 108/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Syysmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Megatuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen syysmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Megatuuli Oy:n tytäryhtiö Tuulivoimapuisto Viiatti Oy suunnittelee neljän tuulivoimalan rakentamista Pitkärasin alueelle, joka sijaitsee Saarijärvellä Keski-Suomessa. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana tuulivoimapuistohanketta toteutettiin lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Syysmuuttoaineiston avulla mahdolliset törmäysvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Raportista Tässä raportissa esitetään elokuun lopun ja lokakuun alun 2013 välisenä aikana toteutetun lintujen syysmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 1,5 kilometriä Saarijärven keskustan pohjoispuolella. Lähimpiä taajamia ovat eteläpuolen Heramäki ja Härkälähde sekä kaakkoispuolella välittömässä läheisyydessä oleva Mustikkakorpi. Länsipuolella kahden kilometrin etäisyydellä on puolestaan Kolkanlahti (kuva 1). Hankealue on pinta-alaltaan noin 200 hehtaarin laajuinen kokonaisuus, joka levittäytyy pohjois-eteläsuunnassa Mustikkakorvesta Varkauskorpeen. Pitkärasin tuulivoimapuiston alueella on pääosin mänty- ja kuusivaltaisia tuoreita, kuivahkoja ja kuivia kankaita sekä hakkuualoja. 3

4 Project 0 km 0.5 km 1 km 1: km 197.Pitkärasi Description Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi Municipality Saarijärvi Date Wind Farm Environmental Study Scale :20000 Drawing N:o Kuva 1. Pitkärasin tuulivoimapuiston sijainti (sininen katkoviiva). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat kokeneet muutonseuraajat Hannu Honkonen ja Timo Mäkinen. Raportoinnista vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma. 4

5 syysmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kahdeksana päivänä yhteensä 48 tuntia (96 henkilötyötuntia). Molemmat havainnointipisteet valittiin siten, että niistä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle ja muualle ympäristöön. Koska suunniteltu tuulivoimapuisto ja lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi länsipuolella noin 1,2 kilometrin etäisyydellä oleva, jossa havainnointia tehtiin maa-aineksenottoalueen eteläpuolella olevalta hakkuualalta (kuva 2). Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen. Samalla oli mahdollista havainnoida melko laajaa näkymää pohjoispuolelle. Länsipuolelle oli erittäin laaja näkyvyys. Toinen havainnointipiste sijoitettiin alueen lounaispuolelle Kusiaismäen mäkihyppytorniin, joka sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä. Havaintopaikalta oli erinomainen näkyvyys erittäin laajalle alueelle kaikkialle muualle paitsi etelään. Varkausmäen ja Kusiaismäen havaintopaikat toimivat samalla kontrollipisteinä, sillä huomattavan laajojen näkösektorien vuoksi koko lähiseudun muuttoliikenne oli mahdollista kontrolloida. Pisteiden välinen etäisyys oli kahdeksan kilometriä ja ne sijaitsivat hankealueeseen nähden sellaisilla paikoilla, että suuret linnut oli mahdollista havaita vähintään toisesta pisteestä. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla, ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 3) siten, että ensimmäinen aste oli 0 80 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 200 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 200 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Molemmille lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. 5

6 Kuva 2. Syysmuutontarkkailun havaintopisteet. on merkitty sinisellä ja punaisella pallolla. 6

7 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin kahdeksana päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Hannu Honkonen havainnoi jokaisena päivänä Varkausmäessä ja Timo Mäkinen Kusiaismäessä. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan pääosin syyskuussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen reilun kuukauden ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan 28 minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti aikaisintaan 19 minuuttia sitä ennen (taulukko 1). Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui osittain hyvin. Aineistoa kerättiin vaihtelevissa pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteissa, mutta syysmuutto oli hyvin poikkeuksellinen, sillä vallitsevat tuulet puhalsivat useiden viikkojen ajan etelästä, kunnes ne kääntyivät koilliseen ja pysyttelivät sekä koillisen että pohjoisen välillä lokakuun alkuun saakka (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kolmesta 18 lämpöasteeseen. 200 m 120 m 140 m 80 m Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Kuva 3. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 7

8 Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 14 C 7/8 2/8 0 m/s 2 m/s W C 15 C 4/8 5/8 0 m/s 0 m/s C 12 C 0/8 1/8 1 m/s E 4 m/s S C 18 C 5/8 1/8 0 m/s 4 m/s S C 12 C 2/8 6/8 0 m/s 2 m/s W C 6 C 2/8 7/8 3 m/s NE 4 m/s N C 7 C 8/8 8/8 2 m/s N 1 m/s N C 9 C 8/8 4/8 2 m/s W 3 m/s W Taulukko 2. Sääolosuhteet Varkausmäessä havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 14 C 2/8 2/8 1 m/s W 2 m/s W C 15 C 7/8 5/8 0 m/s 1 m/s W C 16 C 0/8 0/8 0 m/s 3 m/s C 17 C 7/8 5/8 1 m/s E 3 m/s E C 14 C 5/8 5/8 0 m/s 2 m/s W C 9 C 1/8 5/8 4 m/s NE 7 m/s NE C 7 C 8/8 7/8 2 m/s NE 4 m/s NE C 8 C 8/8 5/8 2 m/s SW 4 m/s SW Taulukko 3. Sääolosuhteet Kusiaismäessä havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Syysmuuttoselvitys käsitti kahdeksana päivänä yhteensä 96 tuntia havainnointia elokuun lopun ja lokakuun alun välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua melko tehokkaasti, vaikka oli syksyn massamuuttopäivä, eikä havainnointia ollut tuolloin. Kyseisenä päivänä Saarijärvellä muutti poikkeuksellisen runsaasti arktisia hanhia ja kurkia. Havaintopäivien lukumäärän vuoksi osa hyvistä isojen lintujen muuttopäivistä on muutenkin jäänyt vääjäämättä havainnoimatta. Havainnointi lopetettiin jo lokakuun alussa, sillä lintujen muutto oli jo lukuisten lajien osalta ohi. Jäljellä olisi ollut enää isokoskeloiden ja laulujoutsenten muutto, mutta se saattaa ajoittua marraskuun puolelle. Vaikka havainnointipisteistä oli erittäin laaja näkösektori, lisää niiden kaukainen etäisyys hankealueeseen nähden epävarmuustekijöitä. Ongelmat kohdistuvat kuitenkin lähinnä pikkulintuihin, joita ei voida määrittää ja havainnoida kaukaa. Lisäksi niiden törmäämisriski on hyvin vähäinen. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä iltatai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. 8

9 tulokset Syysmuutonseurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 62 prosenttia havaittiin Varkausmäessä (taulukko 4 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä oli näin ollen varsin selvästi vähäisempää Kusiaismäessä. Havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että vain hyvin pieni osa havainnoista koski samoja lintuyksilöitä, mutta kokonaisuuden kannalta päällekkäisten havaintojen osuus on vähäinen. Molempien paikkojen yhteislentomäärästä vain prosentti (93 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella hankealueen yllä. Molemmilla paikoilla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin lounaaseen, mutta myös etelä oli selvä päämuuttosuunta. Aineiston perusteella hyvin pieni osa havaituista linnuista lensi tuulivoimapuistoalueen yli. Lentojen lukumäärä ei vaihdellut merkittävästi, mutta lokakuuta lähestyessä liikehdintä kuitenkin väheni hieman. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa, joissa muutto oli kiivainta syyskuun 4. ja 24. päivän välillä. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi suuremmat Varkausmäessä (taulukko 5 ja kuva 5). Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Yhteensä

10 Kuva 4. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain Kuva 5. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10

11 Päätelmät Vaikka havainnointi keskittyi vain noin kuukauden jaksolle ( ), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta jokseenkin kattavaa aineistoa. Lokakuun puolella lentoja olisi kertynyt lähinnä vain rastaista ja muista varpuslinnuista sekä mahdollisesti isokoskeloista ja laulujoutsenista. Kahden viimeksi mainitun lajin muutto ajoittuu kuitenkin usein marraskuun alkuun. Myös yksittäisiä maa- ja merikotkia saattaa muuttaa seudulla loka-marraskuussa. Tulosten valossa Varkausmäessä muutti enemmän lintuja, mutta lentomäärät olivat silti hyvin vaatimattomia. Isojen lintujen lukumäärät olivat jokseenkin samankaltaisia molemmissa havaintopisteissä, mutta varpushaukkoja laskettiin selvästi enemmän Varkausmäessä. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin selvästi eniten (3 143 yksilöä), mutta myös peippoja (2 050 yks.) havaittiin muita lajeja enemmän. Viiden seuraavaksi runsaimman lajin lista muodostui seuraavaksi: naakka (848 yks.), sepelkyyhky (615 yks.), varis (408 yks.), keltasirkku (257 yks.) ja närhi (248 yks.). Nämä seitsemän lajia muodostivat peräti 78 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten laulujoutsenia ja petolintuja havaittiin kahdeksan päivän aikana erittäin vähän suhteessa havainnointiaikaan. Metsähanhia ei havaittu yllättäen lainkaan. Kaikkien kookkaiden lintujen riskilentojen osuus koski vain 70 yksilöä, mikä on suorastaan mitätön määrä, mutta se selittynee sillä, että linnut muuttavat hyvin viuhkamaisesti hajallaan Saarijärven keskustan lähellä. Lisäksi kaikkia hankealueen läpi lentäneitä pikkulintuja ei saatu laskettua havaintopisteiden etäisyyden vuoksi, mikä vaikuttaa myös osittain lentojen pieneen määrään. Myös hankealueen pohjois-eteläsuuntainen kapea muoto pienentää lentomääriä, sillä mahdollinen törmäysikkuna on hyvin kapea. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 96 havainnointitunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 102 mikä on hyvin pieni lukema syksyllä. Seurannan perusteella Pitkärasin tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan hyvin tavanomaisen tai heikon muuttoreitin varrella. Taulukossa 6 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia lajeja: teeri, kanahaukka, kesykyyhky, palokärki, pensastasku, isolepinkäinen, harakka, naakka, korppi, punatulkku ja keltasirkku () sekä teeri, kanahaukka, kesykyyhky, palokärki, hömötiainen, harakka, naakka, korppi, punatulkku ja keltasirkku (Muittari). 11

12 Taulukko 6. Syysseurannan aikana Varkausmäessä ja Kusiaismäesä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat molempien paikkojen yhteisaineistoon. Lisätietojen VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Laulujoutsen (Cygnus cygnus) V, L Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Isokoskelo (Mergus merganser) V, NT Teeri (Tetrao tetrix) NT, L Kaakkuri (Gavia stellata) NT, L Kuikka (G. arctica) L Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU, L Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Sinisuohaukka (Circus cyaneus) VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (A. nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (Buteo lagopus) Maakotka (Aquila chrysaetos) VU, L Sääksi (Pandion haliaetus) L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Nuolihaukka (F. subbuteo) Kurki (Grus grus) L Suokukko (Philomachus pugnax) EN, L Kalalokki (Larus canus) Selkälokki (L. fuscus) V, VU Harmaalokki (L. argentatus) Kesykyyhky (Columba livia) Sepelkyyhky (C. palumbus) Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Pikkutikka (D. minor) Pohjantikka (Picoides tridactylus) L, V Kiuru (Alauda arvensis) Haarapääsky (Hirundo rustica) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (A. pratensis) NT Lapinkirvinen (A. cervinus) Keltavästäräkki (Motacilla flava) VU Västäräkki (M. alba) Tilhi (Bombycilla garrulus)

13 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Rautiainen (Prunella modularis) Pensastasku (Saxicola rubetra) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos) Punakylkirastas (T. iliacus) Kulorastas (T. viscivorus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (P. trochilus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Hömötiainen (Parus montanus) Sinitiainen (P. caeruleus) Talitiainen (P. major) Isolepinkäinen (L. excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Naakka (Corvus monedula) Varis (C. cornix) Korppi (C. corax) Varpunen (Passer domesticus) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (F. montifringilla) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (C. spinus) Urpiainen (C. flammea) Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pikkukäpylintu (L. curvirostra) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (E. schoeniclus) Yhteensä Lisätiedot 13

14 lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Varkausmäessä 60 ja Kusiaismäessä 59. Lukemat ovat varsin vaatimattomia. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 13 % [L] [V] Laulujoutsenten syysmuutto ajoittuu yleensä järvien jäätymiseen, minkä vuoksi liikehdintä on usein voimakkainta lokakuun lopulla ja marraskuun alkupuoliskolla. Seurannassa havaittiin yhteensä vain 85 yksilöä, joista kaikki kirjattiin kolmen viimeisen päivän aikana. 47 yks. 38 yks : : : : : : : : : : : : : : : 11 Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 0 % Sinisorsien muuttajamäärät ovat tyypillisiä pieniä Keski-Suomessa, mutta Kusiaismäestä kertyi kuitenkin yhteensä peräti 140 lentoa. Lentäviä sinisorsia havaittiin lähes kaikkina päivinä. Isokoskelo (Mergus merganser) 0 % [V] [NT] Isokoskeloiden päämuutto ajoittuu usein laulujoutsenten tavoin vasta järvien jäätymiseen loka-marraskuun vaihteessa. Varkausmäessä nähtiin neljä muuttajaa ja Kusiaismäessä kolme Teeri (Tetrao tetrix) 0 % [V] [L] [NT] Teeriä havaittiin säännöllisesti, yhteensä 27 yksilöä, Varkausmäen havaintopaikalla ja vain yksi Kusiaismäessä Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Kaakkuri (Gavia stellata) 0 % [L] [NT] Kaakkurit ovat hyvin harvalukuisia syysmuuttajia Keski-Suomessa. Varkausmäessä laskettiin yhteensä viisi yksilöä neljän viimeisen havainnointipäivän aikana. Kuikka (Gavia arctica) 0 % [L] Kuikkien syysmuutto keskittyy pitkälti suurille reittivesille, eikä seurannassa havaittu merkittävää liikehdintää. 8 yks. 9 yks : : : : : : : : : : : : : : : 2 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 0 % [L] [VU] Mehiläishaukka on varhaisimpia syysmuuttavia päiväpetolintujamme. Liikehdintä on usein voimakkainta jo elokuun jälkipuoliskolla, jolloin havainnointia ei vielä aloitettu. Kusiaismäessä merkittiin kaksi muuttajaa

15 Merikotka (Haliaeetus albicilla) 0 % [L] [VU] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin myöhään loka-marraskuussa, mutta pesimäkannan vahvistumisen myötä havaintoja on alkanut kertyä Keski-Suomessa säännöllisesti jo syyskuun puolella. Varkausmäessä havaittiin yksi ja Kusiaismäessä kaksi lintua Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 0 % [L] [VU] Sinisuohaukkojen syysmuuttajamäärät vaihtelevat melko paljon Keski-Suomessa, eikä merkittäviä muuttosummia yleensä havaita missään. Kusiaismäessä kirjattiin yksi muuttaja Kanahaukka (Accipiter gentilis) 17 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Seurannassa laskettiin yhteensä vain kuusi lentoa. 4 yks. 2 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Varpushaukka (Accipiter nisus) 5 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu syysmuutolla, mutta seurannan yhteislentomäärä jäi vähäiseksi. Varkausmäen lukema on kohtalainen. 30 yks. 9 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Hiirihaukka (Buteo buteo) 11 % [VU] Hiirihaukkojen muutto tapahtuu usein melko pitkällä aikavälillä elokuun lopulta lokakuun alkuun. Seurannan yhteislukema jäi vaatimattomaksi. 12 yks. 6 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Piekana (Buteo lagopus) 0 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Suomessa muutto ei ole tyypillisesti voimakasta. Seurannassa kirjattiin yksi yksilö Varkausmäessä Maakotka (Aquila chrysaetos) 100 % [L] [VU] Maakotkat ovat merikotkien tavoin myöhäisiä osittaismuuttajia, joiden liikehdintä keskittyy yleensä loka-marraskuulle. Kusiaismäessä merkittiin yksi lento Sääksi (Pandion haliaetus) 50 % [L] [NT] Sääksi on tyypillisesti hyvin harvalukuinen muuttaja Keski-Suomessa. Kusiaismäessä muutti yksi lintu ja Varkausmäessä yksi Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 14 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä, eikä seurannassa havaittu kuin viisi yksilöä Varkausmäessä ja kaksi lintua Kusiaismäessä. Nuolihaukka (Falco subbuteo) 0 % Nuolihaukat ovat mehiläishaukkojen tavoin aikaisimpia syysmuuttajiamme, joiden liikehdintä on yleensä voimakkainta elokuun lopulla. Kusiaismäessä kirjattiin yksi lento

16 Kurki (Grus grus) 20 % [L] Kurkimuutto ajoittui syksyllä 2013 lähes kokonaan 23.9., jolloin paikalla ei ollut havainnointia. Syksyn yhteismäärä jäi erittäin pieneksi. Saarijärvi sijaitsee kurkien päämuuttoreitillä ja pitäjän alueella on havaittu useina vuosina tuhansien kurkien muuttopäiviä. 98 yks. 114 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Suokukko (Philomachus pugnax) 0 % Suokukkoja ei havaita koskaan syksyllä yhtä suuria määriä kuin keväällä. Muuttajia nähdään tyypillisesti eniten elokuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Varkausmäessä kirjattiin neljä muuttajaa 4.9. Kalalokki (Larus canus) 0 % Kalalokit ovat syksyllä selvästi harvalukuisempia muuttajia kuin keväällä. Kusiaismäen syksyn yhteismäärä on melko suuri. 18 yks. 183 yks : : : : : : : : : : : : : : : 18 Harmaalokki (Larus argentatus) 0 % Harmaalokeista kertyi hyvin vähän havaintoja, sillä kokonaislentomäärä oli yks. 9 yks : : : : : : : : : : : : : : : 3 Kesykyyhky (Columba livia) 0 % Kesykyyhky on kulttuurisidonnainen paikkalintu, jota tavataan hyvin harvoin muuttomatkalla. Kusiaismäestä kertyi yhteensä 56 lentoa ja Varkausmäestä vastaavasti 34 lentoa. Sepelkyyhky (Columba palumbus) 1 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmista päivämuuttajista syksyllä. Päämuutto ajoittuu usein muutamien päivien sopiville sääjaksoille. Pitkärasin seurannan yhteismäärä oli melko pieni tai kohtalainen, vain 615 yksilöä. 171 yks. 444 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Selkälokki (Larus fuscus) 0 % [V] [VU] Nimirodun selkälokkilentoja kertyi tyypilliseen syksyiseen tapaan hyvin niukasti; vain yksi yksilö Varkausmäestä

17 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 17

18 liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella klo klo

19 klo klo

20 klo klo

21 klo klo

22 liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. Pvm varkausmäki Pvm

23 23