Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Saba Wind Oy Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 213 AHLMAN GROUP OY Raportteja 67/213

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Kevätmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopiste, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 6 Epävarmuustekijät... 7 Tulokset... 8 Päätelmät... 1 Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 6 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikan lennot tunnin jaksoissa päivittäin Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. 213: Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 213. Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Saba Wind Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Saba Wind Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Jakkuvärkin alueelle, joka sijaitsee Porissa (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/26) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana luontoselvitys- ja kaavoitushanketta toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Raportista Tässä raportissa esitetään huhtikuussa 213 toteutetun lintujen kevätmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin 9,5 kilometrin päässä Porin keskustasta länsi lounaaseen. Alue on noin 718 hehtaarin laajuinen kokonaisuus, joka sijaitsee Viasveden ja Makholman välissä. Aluetta halkoo näitä kahta taajamaa yhdistävä metsätie. on varsin lähellä merta, ja linnustollisesti merkittävä Viasvedenlahden pohjukka sijaitsee lähimmillään vain reilun kilometrin etäisyydellä hankealueen lounaisreunaan nähden (kuva 1). Tuulivoimapuisto on suunniteltu alueelle, jossa on pääosin mäntyvaltaista metsää, joka on monin paikoin valoisaa harjumännikköä. Elinympäristöt ovat varsin pirstoutuneita hakkuiden ja muutamien maa-aineksenottoalueiden vuoksi. Alueella on myös hieman rehevämpiä metsäosuuksia ja ojitettuja soistumia. 3

4 Kuva 1. Jakkuvärkin hankealueen sijainti. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasi kokenut muutonseuraaja Markku Mäkinen. Raportoinnista vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma. 4

5 kevätmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopiste, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin yhdessä pisteessä 12 päivänä yhteensä 72 tuntia. Kontrollipistettä ei ollut, sillä Ahlman Group Oy:llä oli useina päivinä yhtä aikaa havainnointia Luvian Lemlahdella ja Laitakarissa, Porin Preiviikissä, Merikarvian Kasalassa ja Siikaisten Jäneskeitaalla. Näiden pisteiden avulla saatiin vertailtua muuton kulkua eri päivinä. Jakkuvärkin seurantaa varten parhaaksi havaintopisteeksi osoittautui kaakkoisosassa oleva maa-aineksenottoalue (kuva 3), josta oli hyvä näkyvyys erityisesti pohjoiseen ja luoteeseen. Havaintopisteestä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla, ja seurattiin hankealueen yli kulkevia sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 2) siten, että ensimmäinen aste oli 6 metriä, toinen 6 15 metriä, kolmas ja neljäs yli 2 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 22 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Lomakkeelle kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 1 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPSvastaanottimen avulla. 218 m 14 m 156 m 62 m Kuva 2. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 5

6 Kuva 3. Muutonseurannan havaintopiste (punainen pallo). Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin 12 päivänä ( ). Muutonseuranta ajoitettiin parhaan näkyvän muuton aikaan huhtikuulle. Havainnointi aloitettiin Jakkuvärkissä päivittäin korkeintaan tunti ja 53 minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti aikaisintaan 19 minuuttia ennen auringonnousua. Kevätmuutto oli selvästi myöhässä, minkä vuoksi kolme ensimmäistä havainnointikertaa aloitettiin kovien aamupakkasten vuoksi reilusti auringonnousun jälkeen alkaen muuttoa alettiin seurata suunnilleen auringon nousemisen aikaan (taulukko 1). Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mutta vallitsevat tuulet olivat eniten länsipainotteisia, eikä esimerkiksi vastatuulta ollut yhtenäkään päivänä pitkään. Pilvisyysolosuhteet ja lämpötilat vaihtelivat kuitenkin melko paljon (taulukko 2). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan viidestä pakkasasteesta noin 12 lämpöasteeseen. 6

7 epävarmuustekijät Kevätmuuttoselvitys käsitti 12 päivänä yhteensä 72 tuntia havainnointia huhtikuussa. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua melko tehokkaasti, vaikka kevätmuutto oli yleisesti tavanomaista myöhäisempi. Hankealueen metsäisyyden vuoksi yhdestä pisteestä ei ollut mahdollista hallita koko ilmatilaa. Suositeltavana menetelmänä olisi käyttää jokaisena havaintopäivänä samaan aikaan samaa kontrollipistettä. Siitä huolimatta aineistosta voidaan tehdä melko luotettavia päätelmiä muuton voimakkuudesta hankealueella. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta olisi ollut jäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan, sillä painoarvoa annettiin enemmän suurten lintujen muutolle. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. ilta- tai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. Taulukko 2. Sääolosuhteet Jakkuvärkissä havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 4.4. C 6 C 2/8 6/8 2 m/s SW 3 m/s S C 5 C 1/8 /8 m/s 2 m/s SE C 5 C 8/8 7/8 m/s 3 m/s SE C 1 C 8/8 6/8 3 m/s S 5 m/s S C 5 C 8/8 8/8 (vesisadetta) 4 m/s SE 4 m/s SE C 5 C 7/8 8/8 8 m/s SW 5 m/s S C 12 C 3/8 2/8 m/s 4 m/s S C 1 C 3/8 /8 m/s 8 m/s SW C 7 C 1/8 1/8 2 m/s SW 1 m/s NW C 6 C 8/8 (sumua) 8/8 m/s 2 m/s SW C 8 C 8/8 (sumua) 1/8 2 m/s S 5 m/s S C 8 C 8/8 2/8 3 m/s S 8 m/s SW 7

8 tulokset Kevätmuuton aikana kirjattiin yhteensä lentoa 72 tunnin aikana (taulukko 3 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä oli seurannan valossa niukkaa, vaikka alueelta oli varsin hyvä näkyvyys havainnointiin. Kokonaislentomäärästä 28 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, mikä vastaa vain yksilöä. Jakkuvärkissä lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen, mutta myös koilliseen ja itään kohdistui muuttoa lennosta lähes kaikki (99 %) ylitti hankealueen jossain pisteessä, mutta valtaosa niistä lensi selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan lintuja havaittiin vähän. Huhtikuun 27. päivän jälkeen muutto heikkeni merkittävästi; liikehdintä oli voimakkainta huhtikuun puolivälin ja 25. päivän välillä. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät vaihtelivat melko paljon (taulukko 4 ja kuva 5). Taulukko 3. Lentojen lukumäärä havaintopäivittäin. Päivämäärä Yhteensä Taulukko 4. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Yhteensä 6 8

9 Kuva 4. Päivittäiset lentojen lukumäärät Jakkuvärkissä Kuva 5. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 9

10 Päätelmät Vaikka havainnointi keskittyi vain noin kuukauden jaksolle ( ), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta aineistoa hankkeen taustatiedoksi. Toukokuussa näkyvä muutto olisi jo hyvin vähäistä, mutta lentoja olisi voinut kertyä arktisista vesilinnuista ja kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista. Jakkuvärkin runsaimpia kevätmuuttajia olivat harmaalokki (847 yksilöä), sepelkyyhky (596 yks.), kurki (491 yks.), metsähanhi (24 yks.), naakka (226 yks.) ja naurulokki (221 yks.). Nämä kuusi lajia muodostivat 61 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja havaittiin muuttavina kohtalaisesti tai vähän, sillä laulujoutsenia kirjattiin 143, metsähanhia 24, merihanhia 124 ja kurkia 491 yksilöä. Näistä valtaosa muutti kuitenkin selvästi alle törmäysriskikorkeuden. Petolinnuista ainoastaan merikotkia merkittiin havaintoaikaan nähden jokseenkin runsaasti, 33 yksilöä. Havaintopaikalta kirjattiin 72 havainnointitunnin aikana lentoa, joka on vain 6 lentoa tuntia kohden. Lukema on erittäin pieni, sillä alue sijaitsee rannikkolinjan välittömässä läheisyydessä. Seurantaa oli samaan aikaan joinakin päivinä myös Luvian Lemlahdella ja Laitakarissa, Porin Preiviikissä, Merikarvian Kasalassa ja Siikaisten Jäneskeitaalla. Aineistovertailun perusteella Jakkuvärkissä laskettiin merkittävästi vähemmän lintuja tuntia kohden. Lentojen vähäisyys johtuu osittain kuitenkin suppeasta havainnointisektorista. Seurannan perusteella kevätmuutto kulkee Jakkuvärkin lähellä melko laajana rintama, minkä vuoksi vain pieni osa suurista linnuista lentää tuulivoimapuiston yli. Tuloksista voidaan päätellä, että ei sijaitse erityisen hyvän muuttoreitin varrella, sillä se on pinta-alallisesti varsin pieni kohde. Tuloksista ei voida kuitenkaan tehdä päätelmiä syksyn osalta, sillä muuton luonne on silloin täysin erilainen. Taulukossa 5 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia lajeja: teeri, pikkutylli, harmaalokki, merilokki, palokärki, käpytikka, närhi, pähkinähakki, naakka ja korppi. Harmaalokkihavainnoista suurin osa koskee Hangassuon kaatopaikalle ruokailemaan lentäneitä yksilöitä. 1

11 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Taulukko 5. Kevätseurannan aikana Jakkuvärkissä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella (6 22 m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Lisätietojen VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Laulujoutsen (C. cygnus) V, L Metsähanhi (Anser fabalis) V, NT Tundrahanhi (A. albifrons) Merihanhi (A. anser) Harmaahanhilaji (Anser sp.) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Valkoposkihanhi (B. leucopsis) L Tavi (Anas crecca) V Sinisorsa (A. platyrhynchos) Tukkasotka (Aythya fuligula) V, VU Haahka (Somateria mollissima) V, NT Telkkä (Bucephala clangula) V Isokoskelo (Mergus merganser) V, NT Teeri (Tetrao tetrix) NT, L Kuikkalintulaji (Gavia sp.) Merimetso (Phalacrocorax carbo) Harmaahaikara (Ardea cinerea) Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) L Sinisuohaukka (C. cyaneus) VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (A. nisus) Kana- / varpushaukka (Accipiter sp.) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (B. lagopus) Hiirihaukkalaji (Buteo sp.) Sääksi (Pandion haliaetus) NT, L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Muuttohaukka (F. peregrinus) VU, L Kurki (Grus grus) L Pikkutylli (Charadrius dubius) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Kuovi (Numenius arquata) V Metsäviklo (T. ochropus)

12 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Naurulokki (Larus ridibundus) NT Kalalokki (L. canus) Harmaalokki (L. argentatus) Merilokki (L. marinus) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Kangaskiuru (Lullula arborea) L Kiuru (Alauda arvensis) Räystäspääsky (Delichon urbicum) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos) Punakylkirastas (T. iliacus) Kulorastas (T. viscivorus) Rastaslaji (Turdus sp.) Närhi (Garrulus glandarius) Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) Naakka (Corvus monedula) Varis (C. cornix) Korppi (C. corax) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Peippo (Fringilla coelebs) Peippo / järripeippo (Fringilla sp.) Viherpeippo (Carduelis chloris) Tikli (C. carduelis) Vihervarpunen (C. spinus) Hemppo (C. cannabina) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Yhteensä % 12

13 lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Jakkuvärkissä havaittiin yhteensä 71 eri lajia. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikan alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) % Kyhmyjoutsen on käytännössä täysin mereen sidoksissa oleva laji, jota tavataan epäsäännöllisesti sisämaassa. Seurannan ainoa havainto koskee seitsemää yksilöä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) % [L] [V] Laulujoutsenet muuttivat tavanomaiseen kevääseen nähden myöhässä. Ne tulevat Suomeen suurelta osin Pohjanlahden poikki Ruotsista ja pysähtyvät muun muassa Satakunnan pelloille ruokailemaan ja odottelemaan pohjoisempien olosuhteiden paranemista. Satakunnassa nähdään tyypillisesti melko isoja muuttajamääriä, mutta muutto hajaantuu viuhkamaiseksi melko pian sisämaassa. 143 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : 25 Metsähanhi (Anser fabalis) % [V] [NT] Metsähanhet saapuivat laulujoutsenten tavoin tyypillistä myöhemmin Suomeen. Päämuutto ajoittui kuitenkin lähes normaaliin aikaan, sillä hanhiparvet eivät jääneet levähtämään länsirannikolle, vaan jatkoivat pitkälti muuttomatkaansa suoraan Ruotsista kohti koillista. Satakunnassa pääjoukkojen muutto ajoittui pitkälti yhteen iltapäivään, jolloin Jakkuvärkissä havaittiin seurannan maksimimäärä. 24 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : - Tundrahanhi (Anser albifrons) % Tundrahanhi on itäinen ja arktinen laji, joka muuttaa Venäjälle pääosin Suomenlahtea pitkin. Osa kannasta liikehtii kuitenkin ilmeisesti Hangon kautta Varsinais-Suomeen ja osittain edelleen Satakuntaan. Jakkuvärkissä havaittiin neljä muuttajaa

14 Merihanhi (Anser anser) 6 % Merihanhet ovat nimensä mukaisesti rannikkoon sidoksissa olevia lintuja, mutta ne ovat levittäytymässä hiljalleen myös sisämaahan. Jakkuvärkissä havaittiin melko vähän merihanhia. 124 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : 9 Harmaahanhilaji (Anser sp.) 24 % Muutonseurannan ohessa Jakkuvärkissä havaittiin yhteensä 86 määrittämätöntä harmaahanhea. Todennäköisesti näistä valtaosa koskee metsä- ja merihanhia. Kanadanhanhi (Branta canadensis) % Kanadanhanhilentoja kirjattiin niukasti; ainoastaan yksi yksilö Laji on harvalukuinen muuttaja Satakunnassa. Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) % [L] Valkoposkihanhi on uudistulokas Suomen pesimälinnustossa, jonka pesimäkanta painottuu länsirannikolle. Se on myös arktinen laji, jonka päämuuttoreitti sijoittuu Suomenlahdelle. Jakkuvärkin seurannassa havaittiin neljän linnun parvi Tavi (Anas crecca) % [V] Tavien pääjoukot muuttavat yöllä, mutta pieni osa kannasta liikehtii myös valoisaan aikaan. Neljän viimeisen seurantapäivän aikana havaittiin yhteensä yhdeksän yksilöä. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 3 % Jakkuvärkistä merkittiin yhteensä 39 muuttavaa sinisorsaa. Laji muuttaa voimakkaammin yöllä, mutta osa linnuista liikehtii valoisaan aikaan. 39 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : 6 Tukkasotka (Aythya fuligula) % [V][VU] Tukkasotkia havaittiin neljän viimeisen päivän aikana yhteensä kuusi yksilöä. Laji muuttaa voimakkaimmin yöllä. Haahka (Somateria mollissima) % [NT] Sisämaassa harvinainen haahka havaittiin Jakkuvärkissä neljän yksilön voimin Telkkä (Bucephala clangula) % [V] Telkät muuttavat merellä aamuisin ja sisämaassa pääasiassa yöllä. Muutontarkkailun viiden viimeisen päivän aikana Jakkuvärkissä havaittiin yhteensä 24 muuttavaa yksilöä. 14

15 Isokoskelo (Mergus merganser) 73 % [V] [NT] Isokoskelo on poikkeuksellinen vesilintu keväällä, sillä sen muuttoa havaitaan yleisesti auringonnousun jälkeen ja yhtä lailla niin merellä kuin sisämaassakin. Seurannan aikana laskettiin yhteensä 22 muuttavaa yksilöä. Teeri (Tetrao tetrix) % [V] [L] [NT] Teeriä havaittiin säännöllisesti hankealueella. Lentoja kirjattiin seuraavasti, kun linnut siirtyvät ruokailualueilta toisille sekä soidinpaikoille: viisi yksilöä 12.4., yksi yks ja neljä yks Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Kuikkalaji (Gavia sp.) 5 % [L] Jakkuvärkissä havaittiin muutonseurannan aikana kaksi määrittämätöntä kuikkalintua, jotka olivat joko kaakkureita tai kuikkia. Merimetso (Phalacrocorax carbo) 1 % Merimetso on nimensä mukaisesti merialueisiin sidoksissa oleva laji, joka muuttaa ja liikehtii ravinnon perässä lähes yksinomaan rannikolla. Pieni osa pohjoisen kannasta muuttaa sisämaan yli. Jakkuvärkissä kirjattiin seurannan aikana yhteensä 44 yksilöä. Harmaahaikara (Ardea cinerea) 67 % Harmaahaikarat pesivät harvalukuisena Etelä-Suomessa, eikä merkittäviä muuttajamääriä nähdä missään. Seurannassa kirjattiin kaksi lentoa 4.4. ja yksi yksilö Merikotka (Haliaeetus albicilla) 64 % [L] [VU] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin varhain maaliskuussa, mutta pesimäkannan runsastumisen myötä muuttajia on alettu nähdä myös huhtikuussa ja jopa toukokuun puolella. Osa Jakkuvärkissä havaituista lennoista koskee ruokailupaikalta toiselle lentäneitä yksilöitä. 33 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : 2 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) % [L] Ruskosuohaukat ovat levittäytyneet pesimään lähes koko Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, mutta keväiset muuttajamäärät ovat poikkeuksetta pieniä sisämaassa. Jakkuvärkissä nähtiin kaksi muuttajaa Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 33 % [L] [VU] Sinisuohaukat muuttavat usein peltoalueita myötäillen, mutta yksittäisiä lintuja voidaan nähdä käytännössä missä tahansa. Seurannassa havaittiin yksi yksilö 17.4., ja Kanahaukka (Accipiter gentilis) 5 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Näin ollen kevään paluumuutto on yleensä varsin vaihtelevaa, eikä se ole koskaan voimakasta. Seurannassa kirjattiin yhteensä kymmenen lentoa, joista osa koski kierteleviä lintuja. Varpushaukka (Accipiter nisus) 5 % Varpushaukoilla on päiväpetolinnuistamme pisin muuttojakauma keväällä, sillä ensimmäiset yksilöt nähdään toisinaan jo maaliskuun lopulla ja viimeiset toukokuun jälkipuoliskolla. Jakkuvärkin muuttolukemat jäivät hyvin vaatimattomiksi, sillä välisenä aikana havaittiin vain kahdeksan yksilöä. 15

16 Hiirihaukka (Buteo buteo) 8 % [VU] Hiirihaukkojen päämuutto on usein hyvin lyhytkestoinen, minkä vuoksi kokonaiskuvan saaminen on haastavaa. Jakkuvärkissä havaittiin muuttavia hiirihaukkoja seuraavasti: yksi yksilö 1.4., kaksi yks ja kaksi yks Piekana (Buteo lagopus) 67 % Piekanoiden suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Merenkurkussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Satakunnassa muuttajamäärät vaihtelevat suuresti vuosittain. Seurannassa havaittiin yhteensä 12 yksilöä välisenä aikana. Sääksi (Pandion haliaetus) 29 % [L] [NT] Sääksi on tyypillisesti harvalukuinen muuttaja Satakunnassa. Jakkuvärkissä havaittiin yhteensä seitsemän yksilöä välisenä aikana. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 25 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä kaikkialla Suomessa. Jakkuvärkissä laskettiin yhteensä vain neljä yksilöä seurannan aikana, mikä on pieni lukema. Muuttohaukka (Falco peregrinus) % [L] [VU] Muuttohaukka on Satakunnassa harvalukuinen läpimuuttaja, jonka liikehdintä keskittyy huhtikuun puoliväliin ja kuukauden jälkipuoliskolle. Seurannan ainoa havainto kirjattiin Kurki (Grus grus) 27 % [L] Kurkimuutto oli keväällä 213 hyvin hankalasti kontrolloitavissa, sillä useiden sumu- ja sadeaamujen jälkeen linnut lähtivät pohjoiseen hyvin myöhään iltapäivän puolella, jolloin paikoilla ei ollut havainnointia. Havaintoaineistoa kertyi kuitenkin kohtalaisen hyvin. 491 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : 7 Pikkutylli (Charadrius dubius) % Pikkutylli havaitaan hyvin harvoin muuttavana, sillä liikehdintä keskittyy yölliseen aikaan. Seurannassa kirjattiin alkaen yhteensä 15 lentoa, jotka koskivat reviirilintuja. Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 6 % Töyhtöhyyppä on ensimmäinen keväällä muuttava kahlaaja, jonka päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin. Havaintopaikalta kertyi melko vähän aineistoa. 123 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : 2 16

17 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) % Taivaanvuohien keväiset muuttajamäärät vaihtelevat voimakkaasti, mutta Satakunnassa ei koeta juuri koskaan massamuuttopäiviä. Päämuutto ajoittuu huhtikuun puolivälin tuntumaan. Jakkuvärkissä havaittiin yksi muuttaja ja Kuovi (Numenius arquata) 58 % Kuovit ovat hanhien ja joutsenten tavoin koillismuuttajia, joiden muutto tapahtuu yleensä lyhyen ajanjakson sisällä. Tarkkailussa ei havaittu yhtään hyvää muuttopäivää, sillä seurannan kokonaissumma oli vain 36 yksilöä. 36 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : 2 Metsäviklo (Tringa ochropus) % Metsäviklojen kevätmuutto käynnistyi selvästi tavanomaisesta myöhässä keväällä 213. Seurannan aikana Jakkuvärkissä kirjattiin yhteensä 18 lintua Naurulokki (Larus ridibundus) 25 % [NT] Naurulokit muuttavat melko pitkällä ajanjaksolla keväällä, eikä sisämaassa nähdä usein merkittäviä muuttoja. Havainnoinnin kannalta laji on haastava, sillä muutto saattaa jatkua iltaan asti. Jakkuvärkin alueella laskettiin hyvin vähän muuttavia naurulokkeja. 44 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : 28 Kalalokki (Larus canus) 14 % Kalalokit muuttavat usein pieninä parvina joko lajipuhtaasti tai harmaa- ja naurulokkien kanssa. Muuttolukemat ovat tyypillisesti melko pieniä sisämaassa. Jakkuvärkissä nähtiin vain 51 muuttavaa yksilöä alkaen. Harmaalokki (Larus argentatus) 74 % Harmaalokista kertyi odotetun runsaasti lentoja, sillä lintuja liikehti muun muassa Preiviikinlahdelta ruokailemaan Hangassuon kaatopaikalle. Kevätseurannan yhteissumma oli 847 yksilöä. Merilokki (Larus marinus) % Merilokit pesivät lähinnä rannikolla ja ulkosaaristossa sekä joillakin sisämaan suurjärvillä. Harmaalokkien tavoin merilokit käyvät ruokailemassa Hangassuon kaatopaikalla. Tällaisia lentoja kirjattiin yhteensä kahdeksasta yksilöstä. Sepelkyyhky (Columba palumbus) 18 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmasta päivämuuttajista keväällä, mutta muuttolukemat ovat syksyyn verrattuna selvästi pienempiä. Jakkuvärkin tuulivoimapuiston seurannan 596 havaittua yksilöä voidaan pitää tavanomaisena kevätmääränä. 17

18 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 28: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 28. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 22: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 21: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 213: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 24: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 23: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 19. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 18

19 liite 1. Lennot 6 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella klo klo

20 klo klo

21 klo klo

22 klo klo

23 klo klo

24 klo klo

25 liite 2. Havaintopaikan lennot tunnin jaksoissa päivittäin. Pvm

26 26