Megatuuli Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Megatuuli Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 116/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Syysmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Megatuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Megatuuli Oy suunnittelee 11 tuulivoimalan rakentamista Sikamäen alueelle, joka sijaitsee Viitasaarella Keski-Suomessa (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan todennäköisesti YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana tuulivoimapuistohanketta toteutettiin lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Raportista Tässä raportissa esitetään elokuun lopun ja lokakuun alkupuolen välisenä aikana 2013 toteutetun lintujen syysmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 15 kilometriä Viitasaaren keskustan itäpuolella. Lähellä olevia paikkoja ovat muun muassa eteläpuolen Kalliojärvi, lounaispuolen Mäntylä, luoteispuolen Pohjoiskylä ja pohjoispuolen Mäkrämäki (kuva 1). Hankealue on noin hehtaarin laajuinen metsäinen kokonaisuus, johon lukeutuu myös vesistöjä, kuten Ylimmäinen Töyrijärvi, Keskimmäinen Töyrijärvi ja Vuorijärvi. Hankealueen ulkopuolella on runsaasti luode-kaakkosuuntaisia järviä. Metsät ovat pitkälti kivikkoisia ja havupuuvaltaisia kankaita, mutta rajauksella on myös ojitettuja soita. Hakkuualoja on varsin paljon ja hankealueella on myös vähäisesti peltoja. 3

4 Kuva 1. Hankealueen sijainti (vihreä rajaus). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat kokeneet muutonseuraajat Hannu Honkonen ja Timo Mäkinen. Raportoinnista vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma. 4

5 syysmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kahdeksana päivänä yhteensä 48 tuntia (96 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi hankealueen itälaidalla oleva Vuorimäen hakkuuala, joka sijaitsee Vuori- ja Salmijärven välisellä kannaksella (kuva 2). Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen ja näkyvyyttä oli erittäin laajasti erityisesti pohjoiseen, koilliseen ja itään. Toinen havaintopiste sijoitettiin hankealueen lounaispuolelle Mäntylässä sijaitsevalle Mäntykankaan hakkuualalle, sillä sieltä oli erinomainen näkyvyys pohjoispuolen ilmansuuntiin. Vuorimäen ja Mäntylän havaintopisteiden välinen etäisyys oli noin 5,5 kilometriä. sijaitsee Mäntylään nähden koillisessa. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla, ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että ensimmäinen aste oli 0 80 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 200 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 200 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. 5

6 Kuva 2. Syystarkkailun havaintopisteet. Mäntylä on merkitty sinisellä ja punaisella pallolla. 6

7 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin kahdeksana päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Hannu Honkonen havainnoi jokaisena päivänä Vuorimäessä ja Timo Mäkinen Mäntylässä. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan pitkälti syyskuussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan neljä tuntia ja kaksi minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti aikaisintaan 19 minuuttia ennen auringonnousua (taulukko 1). Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui melko hyvin. Aineistoa kerättiin vaihtelevissa pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteissa, mutta syysmuutto oli hyvin poikkeuksellinen, sillä vallitsevat tuulet puhalsivat useiden viikkojen ajan etelästä, kunnes ne kääntyivät koilliseen ja pysyttelivät sekä koillisen että pohjoisen välillä lokakuun alkuun saakka (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan yhdestä 18 lämpöasteeseen. 200 m 120 m 140 m 80 m Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Kuva 3. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 7

8 Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 14 C 0/8 2/8 1 m/s W 2 m/s S C 17 C 1/8 1/8 0 m/s 0 m/s C 14 C 8/8 8/8 0 m/s 0 m/s C 15 C 8/8 8/8 3 m/s S 3 m/s SE C 2 C 8/8 7/8 2 m/s N 4 m/s N C 9 C 8/8 4/8 2 m/s S 4 m/s S C 11 C 2/8 3/8 1 m/s W 3 m/s W C 9 C 1/8 7/8 0 m/s 0 m/s Taulukko 2. Sääolosuhteet Vuorimäellä havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 18 C 0/8 2/8 1 m/s SW 2 m/s S C 18 C 7/8 2/8 0 m/s 2 m/s S C 17 C 8/8 8/8 0 m/s 2 m/s S C 15 C 8/8 6/8 2 m/s E 3 m/s SE C 7 C 8/8 6/8 2 m/s N 3 m/s N C 11 C 8/8 3/8 2 m/s SW 3 m/s SW C 11 C 8/8 3/8 3 m/s W 4 m/s W C 9 C 1/8 7/8 1 m/s SW 1 m/s SW Taulukko 3. Sääolosuhteet Mäntylässä havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Syysmuuttoselvitys käsitti kahdeksana päivänä yhteensä 96 tuntia havainnointia elokuun lopun ja lokakuun alkupuolen välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua melko hyvin, vaikka oli syksyn massamuuttopäivä, eikä havainnointia ollut tuolloin. Kyseisenä päivänä Keski-Suomessa muutti poikkeuksellisen runsaasti arktisia hanhia sekä melko paljon kurkia. Havaintopäivien lukumäärän vuoksi osa hyvistä isojen lintujen muuttopäivistä on kuitenkin jäänyt vääjäämättä havainnoimatta. Havainnointi lopetettiin jo lokakuun alkupuolella, sillä lintujen muutto oli jo lukuisten lajien osalta ohi, eikä arktisia vesilintuja havaittu odotetusti. Jäljellä olisi ollut enää isokoskeloiden ja laulujoutsenten muutto, mutta se saattaa ajoittua marraskuun puolelle. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeisiin aamuihin sekä aamu- ja iltapäiviin, eikä ilta- tai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. 8

9 tulokset Syysmuutonseurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 59 prosenttia havaittiin Vuorimäellä (taulukko 4 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä oli näin ollen hieman heikompaa Mäntylässä. Havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että vain pieni osa havainnoista koski samoja lintuyksilöitä, mutta kokonaisuuden kannalta päällekkäisten havaintojen osuus on merkityksetön. Molempien paikkojen yhteislentomäärästä vain seitsemän prosenttia (654 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella hankealueen yllä. Vuorimäellä lintujen liikehdintä suuntautui Vuorimäellä pääosin etelään ja Mäntylässä lounaaseen. Molempien paikkojen päämuuttosuunnat olivat etelä, lounas ja länsi. Aineiston perusteella iso osa havaituista linnuista (6 700 yksilöä) lensi tuulivoimapuiston yli. Lentojen lukumäärät eivät vaihdelleet merkittävästi, mutta havaittiin eniten muuttoa. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin hieman suuremmat Vuorimäellä (taulukko 5 ja kuva 5). Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Mäntylä Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Mäntylä Yhteensä

10 1400 Mäntylä Kuva 4. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. 200 Mäntylä Kuva 5. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10

11 Päätelmät Vaikka havainnointi keskittyi vain reilun kuukauden jaksolle ( ), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Lokakuun puolivälissä ja kuukauden loppupuolella lentoja olisi kertynyt lähinnä vain rastaista ja muista varpuslinnuista sekä mahdollisesti isokoskeloista ja laulujoutsenista. Kahden viimeksi mainitun lajin muutto ajoittuu kuitenkin usein marraskuun alkuun. Myös yksittäisiä maa- ja merikotkia saattaa muuttaa seudulla loka-marraskuussa. Tulosten valossa Vuorimäellä muutti enemmän lintuja, mutta ero ei ole erityisen suuri. Myös isojen lintujen lukumäärät olivat vain vähäisesti suuremmat. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin selvästi eniten (4 555 yksilöä). Viiden seuraavaksi runsaimman lajin lista muodostui seuraavaksi: peippo (1 124 yks.), varis (1 028 yks.), punakylkirastas (833 yks.), sepelkyyhky (251 yks.) ja järripeippo (148 yks.). Nämä kuusi lajia muodostivat peräti 83 prosenttia kokonaisyksilömäärästä. Kookkaita lintuja kuten hanhia ja kurkia havaittiin kahdeksan päivän aikana hyvin niukasti, sillä lentoja kirjattiin yhteensä vain 749 yksilöistä. Kaikkien kookkaiden lintujen riskilentojen osuus koski vain 228 yksilöä, mikä on erittäin pieni määrä, mutta se selittynee sillä, että linnut muuttavat viuhkamaisesti hajallaan Viitasaarella. Myös läheiset vesistölinjat saattavat vaikuttaa lintujen muuttoreitteihin siten, että osa muuttajista kiertää hankealueen. Arktisia vesilintuja ei havaittu odotuksista huolimatta lainkaan. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 96 havainnointitunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 100, mikä on hyvin pieni lukema syksyllä. Seurannan perusteella Sikamäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan hyvin tavanomaisen tai heikon muuttoreitin varrella. Taulukossa 6 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia lajeja: teeri, hiiripöllö, palokärki, hömötiainen, töyhtötiainen, harakka ja korppi () sekä teeri, hiiripöllö, palokärki, hömötiainen, töyhtötiainen ja korppi (Mäntylä). 11

12 Taulukko 6. Syysseurannan aikana Vuorimäellä ja Mäntylällä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat molempien paikkojen yhteisaineistoon. Lisätietojen VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Mäntylä Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Laulujoutsen (Cygnus cygnus) V, L Metsähanhi (Anser fabalis) NT, V Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Isokoskelo (Mergus merganser) V, NT Teeri (Tetrao tetrix) NT, L Metso (T. urogallus) NT, V, L Kaakkuri (Gavia stellata) NT, L Kuikka (G. arctica) L Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU, L Sinisuohaukka (Circus cyaneus) VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (A. nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (B. lagopus) Maakotka (Aquila chrysaetos) VU, L Sääksi (Pandion haliaetus) L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Ampuhaukka (F. columbarius) L Nuolihaukka (F. subbuteo) Kurki (Grus grus) L Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Harmaalokki (Larus argentatus) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Hiiripöllö (Surnia ulula) L Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Haarapääsky (Hirundo rustica) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (A. pratensis) NT Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos)

13 Laji Mäntylä Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Punakylkirastas (T. iliacus) Kulorastas (T. viscivorus) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Hippiäinen (Regulus regulus) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (P. cristatus) Sinitiainen (P. caeruleus) Talitiainen (P. major) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Naakka (Corvus monedula) Varis (C. cornix) Korppi (C. corax) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (F. montifringilla) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (C. spinus) Urpiainen (C. flammea) Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pikkukäpylintu (L. curvirostra) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (E. schoeniclus) Yhteensä Lisätiedot 13

14 lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Vuorimäellä 57 ja Mäntylässä 50. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 28 % [L] [V] Laulujoutsenten syysmuutto ajoittuu yleensä järvien jäätymiseen, minkä vuoksi liikehdintä on usein voimakkainta lokakuun lopulla ja marraskuun alkupuoliskolla. Seurannassa havaittiin yhteensä 133 yksilöä, joista lähes kaikki kirjattiin syyskuun puolivälin jälkeen. 92 yks. Mäntylä 41 yks : : : : : : : : : : : : : : : 5 Metsähanhi (Anser fabalis) 15 % [V] [NT] Metsähanhet muuttavat yleensä suoraviivaisesti lounaaseen kohti talvehtimisalueitaan Keski-Suomessa koettiin poikkeuksellisen voimakasta hanhimuuttoa, mutta paikalla ei ollut havainnointia. 62yks. Mäntylä 44 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 0 % Sinisorsien muuttajamäärät ovat tyypillisiä pieniä Keski-Suomessa, eikä seurannassa havaittu merkittävää liikehdintää. 45 yks. Mäntylä 7 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Isokoskelo (Mergus merganser) 57 % [V] [NT] Isokoskeloiden päämuutto ajoittuu usein laulujoutsenten tavoin vasta järvien jäätymiseen loka-marraskuun vaihteessa. Vuorimäellä havaittiin kolme muuttajaa ja neljä Teeri (Tetrao tetrix) 1 % [L] [NT] [V] Teeriä havaittiin säännöllisesti molemmilla paikoilla alkaen, kun linnut lensivät ruokailu- ja soidinalueille. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. 40 yks. Mäntylä 28 yks : : : : : : : : : 3 14

15 4.10.: : : : : : 15 Metso (Tetrao urogallus) 0 % [L] [NT] [V] Metsoista kertyy yleensä hyvin niukasti lentoja tuulivoimapuistohankkeissa. Seurannan ainoa havainto koskee Mäntylän yhtä yksilöä Kaakkuri (Gavia stellata) 56 % [L] [NT] Kaakkurit ovat hyvin harvalukuisia syysmuuttajia Keski-Suomessa. Vuorimäellä havaittiin yhteensä yhdeksän muuttajaa ja Kuikka (Gavia arctica) 0 % [L] Kuikkien syysmuutto keskittyy pitkälti suurille reittivesille, eikä seurannassa havaittu merkittävää liikehdintää. 15 yks. Mäntylä 10 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 63 % [L] [VU] Mehiläishaukka on varhaisimpia syysmuuttavia päiväpetolintujamme. Liikehdintä on usein voimakkainta jo elokuun jälkipuoliskolla, jolloin havainnointia ei vielä aloitettu. Vuorimäellä nähtiin kahden ensimmäisen päivän aikana yhteensä kuusi lintua sekä Mäntylässä kaksi yksilöä 5.9. Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 17 % [L] [VU] Sinisuohaukkojen syysmuuttajamäärät vaihtelevat melko paljon Keski-Suomessa, eikä merkittäviä muuttosummia yleensä havaita missään. 5 yks. Mäntylä 1 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Kanahaukka (Accipiter gentilis) 29 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. 14 yks. Mäntylä 7 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Varpushaukka (Accipiter nisus) 11 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu syysmuutolla. Seurannassa havaittiin heikkoa muuttoa. 19 yks. Mäntylä 8 yks : : : : : : : : : : : : : : : - Hiirihaukka (Buteo buteo) 17 % [VU] Hiirihaukkojen muutto tapahtuu usein melko pitkällä aikavälillä elokuun lopulta lokakuun alkuun. Seurannan yhteislukema jäi vaatimattomaksi, sillä Vuorimäellä nähtiin viisi muuttajaa 5.9. ja Mäntylässä yksi

16 Piekana (Buteo lagopus) 0 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Suomessa muutto ei ole tyypillisesti voimakasta. Vuorimäellä kirjattiin yksi lento 30.9., ja Maakotka (Aquila chrysaetos) 0 % [L] [VU] Maakotkat ovat merikotkien tavoin myöhäisiä osittaismuuttajia, joiden liikehdintä keskittyy yleensä loka-marraskuulle. Vuorimäellä havaittiin kolme muuttajaa Mäntylässä nähtiin puolestaan yksi lintu ja Sääksi (Pandion haliaetus) 0 % [L] [NT] Sääksi on tyypillisesti hyvin harvalukuinen muuttaja Keski-Suomessa. Vuorimäellä merkittiin kaksi lentoa ja Mäntylässä yksi muuttaja 5.9. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 14 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä. Vuorimäellä merkittiin yhteensä neljä muuttajaa neljän ensimmäisen seurantapäivän aikana. Mäntylässä havaittiin puolestaan kolme yksilöä Ampuhaukka (Falco columbarius) 0 % [L] Ampuhaukkojen muutto on tyypillisesti vähälukuista; parhaillakin paikoilla havaitaan sisämaassa vain muutamia yksilöitä. Mäntylässä kirjattiin kaksi lentoa Nuolihaukka (Falco subbuteo) 50 % Nuolihaukat ovat mehiläishaukkojen tavoin aikaisimpia syysmuuttajiamme, joiden liikehdintä on yleensä voimakkainta elokuun lopulla. Vuorimäellä nähtiin yksi yksilö 5.9. Mäntylässä havaittiin yksi lintu 31.8., 5.9. ja poikkeuksellisen myöhään Kurki (Grus grus) 24 % [L] Itäisten kurkien muutto ajoittui syksyllä 2013 lähes kokonaan 23.9., jolloin Viitasaaren länsipuolella Saarijärvellä laskettiin yhteensä noin yksilöä. Havainnointia ei ollut tuolloin Sikamäen tarkkailupisteissä, mutta Viitasaari ei sijaitse itäisten kurkien tärkeimmän muuttoreitin varrella. Seurannassa havaittiin vain yhteensä kolme yksilöä Vuorimäellä 5.9. ja Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 0 % Taivaanvuohien syysmuuttajamäärät ovat yleensä varsin pieniä sisämaassa, eikä seurannassa havaittu merkittävää liikehdintää, sillä ainoa havainto koskee Mäntylän yhtä yksilöä Harmaalokki (Larus argentatus) 0 % Harmaalokeista kertyi odotetusti hyvin vähän havaintoja, sillä Vuorimäellä kirjattiin yksi lento Sepelkyyhky (Columba palumbus) 53 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmista päivämuuttajista syksyllä. Päämuutto ajoittuu usein muutamien päivien sopiville sääjaksoille. Seurannan yhteismäärä oli hyvin vähäinen. 224 yks. Mäntylä 27 yks : : : : : : : : : : : : : : : - 16

17 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 17

18 liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella klo Mäntyvuori klo Mäntyvuori

19 klo Mäntyvuori klo Mäntyvuori

20 klo Mäntyvuori klo Mäntyvuori

21 klo Mäntyvuori klo Mäntyvuori

22 liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. Pvm Mäntylä Pvm

23 23