LUVIAN JA PORIN OOSIN MARTINPALON HANGASSUON ALUEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2010 AHLMAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUVIAN JA PORIN OOSIN MARTINPALON HANGASSUON ALUEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2010 AHLMAN"

Transkriptio

1 LUVIAN JA PORIN OOSIN MARTINPALON HANGASSUON ALUEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu

2 SISÄLLYSLUETTELO Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 6 Työstä vastaavat henkilöt... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät Saalistuksesta ja muista tekijöistä johtuneet riskilennot Lajiluettelo Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin... 36

3 Pori Energia Oy ja TuuliWatti Oy suunnittelevat tuulivoimapuistoa Luvian (kuva 1) ja Porin rajamaille. Koska kyseessä on laaja hanke ja sillä on yhteisvaikutuksia, sovelletaan siihen YVAlain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 2 5 MW ja tornikorkeudet metriä. Tuulivoimaloiden lukumäärä on tämänhetkisten suunnitelmien mukaan noin yksikköä. Osana YVA-menettelyä laadittiin lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Syysmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset voidaan arvioida YVA-menettelyn myöhemmässä vaiheessa. Tämä raportti esittelee FCG Finnish Consulting Group Oy:n Ahlman Konsultointi & suunnittelulta tilaaman Luvian ja Porin Oosin Martinpalon Hangassuon alueen lintujen syysmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. RAPORTISTA Tässä raportissa esitetään elo-lokakuussa 2010 toteutetun lintujen syysmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisesti. Kuva 1. Luvian sijainti. 3

4 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä Luvian keskustasta pohjoiseen. Alue on varsin laaja ja levittäytyy itäosassa sijaitsevalta Hangassuon kaatopaikalta aina länsipuolella mereen työntyvään Lankoorinnokkaan saakka (kuva 2). Hankealueen leveys on näin noin yhdeksän kilometriä. Tuulivoimapuisto on suunniteltu alueelle, jossa on niin metsiä, hakkuualueita kuin ojitettuja soitakin. Elinympäristöt ovat varsin pirstoutuneita. Hankealueella ei käytännössä ole lainkaan peltoja, mutta eteläpuolella sijaitsevat Luvian Lankoorinnokkaa myötäilevät viljelysalueet ja vastaavasti pohjoispuolella Porin Viasveden pellot. Porin keskustaan on matkaa noin 11 kilometriä ja se sijaitsee tuulivoimapuiston koillispuolella. Pohjoispuolella ovat puolestaan merkittävinä lintupaikkoina tunnetut Viasvedenlahti ja Preiviikinlahti. Alueelle on kaavailtu noin 30 tuulivoimayksikköä, jotka sijoitetaan esiselvityssuunnitelman mukaan melko tasaisesti hankealueelle (kuva 3). Hankealueen havaintopiste sijaitsi Hangassuolla uuden kaatopaikan välittömässä läheisyydessä. Paikan lähiympäristössä on pääosin joutomaaksi tulkittavia alueita ja erilaisia ruderaatteja. Avointen alueiden laitamilla on myös metsiä. Muutonseurannan kontrollipiste sijaitsi puolestaan Porissa Preiviikinlahdella olevassa Etelärannan lintutornissa. Kuva 2. Tuulivoimapuistoalue on merkitty karttaan oranssilla katkoviivalla ja Hangassuon havaintopiste punaisella pallolla. 4

5 Kuva 3. Hankealueelle suunniteltujen tuulivoimalayksiköiden sijaintipaikat. TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä 12 päivänä yhteensä 60 tuntia (120 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat käytännössä kokonaan puustoisia, osoittautui parhaaksi paikaksi Porin ja Luvian rajalla sijaitseva Hangassuon kaatopaikka (kuva 4), josta näki jokseenkin hyvin hankealueen itäosasta pitkälle länteen. Havaintopisteestä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Puuston vuoksi aivan läntisimmän osan lentojen seuraaminen jäi hyvin vajavaiseksi, sillä koko hankealuetta hallitsevaa tähystyspistettä ei ollut saatavilla. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti siten, että ensimmäinen aste oli 0 50 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs metriä. Näistä toisen, kolmannen ja neljännen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Havaintojaksojen aikana ei havaittu lainkaan lentoja, jotka olivat yli 195 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Hangassuon kaatopaikalla lomakkeelle kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan 5

6 Kuva 4. Syystarkkailun havaintopisteet. Hangassuon kaatopaikka on merkitty punaisella ja Eteläranta sinisellä pallolla. hankealueen itäpuolella, eikä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Myös lokki- ja varislintujen nousut ja niiden mahdolliset aiheuttajat kirjattiin tarkasti. Lisäksi lomakkeelle merkittiin säätiedot päivittäin. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla. Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta Preiviikinlahden pohjukan koilliskolkasta, jossa havaintopaikkana oli Etelärannan lintutorni. Kaatopaikan ja Etelärannan havaintopaikkojen välinen etäisyys oli noin 13,2 kilometriä. Eteläranta sijaitsee tuulivoimapuiston havaintopisteeseen nähden pohjoisluoteessa. Kaatopaikalta oli korkeuden ja sijainnin vuoksi selvästi laajempi näkyvyys hankealueelle kuin Etelärannassa, mutta Etelärannan ylitse lentävien lintujen etenkin varpuslintujen muutto suppiloitui selvemmin. Kaatopaikalla havaittiin puolestaan esimerkiksi petolintuja huomattavasti enemmän kuin Etelärannassa. 6

7 Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu :00 12:00 6: :15 12:15 6: :00 12:00 6: :00 12:00 7: :15 12:15 7: :30 12:30 7: :00 13:00 7: :45 12:45 7: :45 12:45 7: :00 13:00 8: :00 13:00 8: :30 13:30 8:30 Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin 12 päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Sami Luoma havainnoi jokaisena päivänä Hangassuon kaatopaikalla ja Santtu Ahlman Etelärannan lintutornissa. Muutonseuranta pyrittiin jakamaan tasaisesti pitkin syksyä. Kurkien päämuutto pyrittiin ennustamaan siten, että olisimme kyseisenä päivänä havainnoimassa. Kurkien huippumuuttopäivän ajoituksessa onnistuimme, mutta toimeksiannon havainnointipäivien vähyyden vuoksi seuranta ei kata koko syysmuuttokautta. Puutteellisuus korostuu selvimmin hanhien ja petolintujen seuranta-aineistossa. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan 44 minuuttia ennen auringonnousua ja enimmillään 25 minuuttia sen jälkeen (taulukko 1), riippuen syysmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Havainnointia tehtiin viisi tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui varsin hyvin. Aineistoa kerättiin niin myötä- ja vastatuulesta, vaihtelevissa pilvisyysolosuhteissa ja vähäisesti myös aamusumussa. Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan muutamasta pakkasasteesta aina noin kymmeneen lämpöasteeseen. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Luvian ja Porin Oosin Martinpalon Hangassuon alueen lintujen syysmuutonseurannasta vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma (Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Heillä molemmilla on pitkä lintuharrastustausta etenkin muutonseurannassa, minkä vuoksi lentokorkeuksien ja -suuntien sekä etäisyyksien arvioimisesta on runsaasti kokemusta. Raportoinnista vastasi suurelta osin Sami Luoma. Santtu Ahlman taittoi raportin. 7

8 Päivämäärä Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 13 C 7/8 6/8 2 m/s S 3 m/s S C 13 C 5/8 7/8 1 m/s S 2 m/s W C 8 C 8/8 7/8 2 m/s S 4 m/s S C 12 C 7/8 8/8 2 m/s S 4 m/s SSE C 14 C 3/8 5/8 2 m/s N 5 m/s NW C 10 C 2/8 0/8 3 m/s NW 6 m/s NW C 11 C sumua 4/8 0 m/s 2 m/s NW C 7 C 7/8 4/8 3 m/s S 7 m/s S C 8 C 4/8 4/8 1 m/s N 4 m/s N C 4 C 7/8 3/8 1 m/s N 5 m/s N C 1 C 4/8 2/8 0 m/s 3 m/s N C 3 C 4/8 5/8 1 m/s N 4 m/s N Taulukko 2. Sääolosuhteet Hangassuon kaatopaikalla havaintopäivittäin. Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 14 C 7/8 6/8 2 m/s S 3 m/s S C 14 C 3/8 7/8 0 m/s 3 m/s W C 12 C 8/8 8/8 1 m /s S 4 m/s S C 12 C 3(8 8/8 4 m/s SE 6 m/s S C 12 C 2/8 6/8 2 m/s N 5 m/s NW C 10 C 0/8 0/8 0 m/s NE 5 m/s NE C 10 C 0/8 sumua 2/8 0 m/s 2 m/s S C 10 C 8/8 5/8 3 m /s S 6 m/s S C 10 C 7/8 4/8 4 m /s S 8 m/s S C 8 C 4/8 5/8 1 m/s N 4 m/s N C 5 C 8/8 2/8 0 m/s N 2 m/s N C 3 C 4/8 5/8 0 m/s N 4 m/s N Taulukko 3. Sääolosuhteet Etelärannassa havaintopäivittäin. EPÄVARMUUSTEKIJÄT Syysmuuttoselvitys käsitti 12 päivänä yhteensä 60 tuntia havainnointia elo-lokakuussa. Myöhäisen toimeksiannon vuoksi elokuun aikana tapahtuva useiden petolintujen päämuutto meni käytännössä kokonaan ohi. Havainnointipäivät eivät myöskään riittäneet kattamaan syysmuuton viimeistä vaihetta, johon kuuluu laulujoutsenten päämuutto. 8

9 Hangassuon kaatopaikka sijaitsee hankealueen itälaidalla, minkä vuoksi länsilaidalta ei saatu havaintoja kattavasti. Parempaa havaintopistettä ei kuitenkaan ollut tarjolla. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä iltatai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. TULOKSET Syysmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista 33 prosenttia havaittiin Hangassuon kaatopaikalla (taulukko 4). Liikehdintä oli varsin selvästi vilkkaampaa Etelärannassa ja matkapuhelinyhteyden avulla pystyimme osittain varmistamaan mitkä parvet näkyivät molempiin havaintopisteisiin. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida varmuudella päätellä, kuinka suuri osa Etelärannassa havaituista linnuista jatkoi muuttoaan hankealueen läpi, sillä tuulivoimapuiston länsiosan ylittäviä lintuja ei ollut mahdollista havaita Hangassuolta. Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan talven lähestyessä yksilömäärät vähenivät selvästi (kuva 5 ja liite 2). Havaintojakson merkittävin muuttopiikki koskee lähes yksinomaan Etelärannassa havaittua peippojen massamuuttoa Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Etelärannassa (taulukko 5). Etelärannan aineistossa korostuu edellä mainittu peippojen päämuutto, mutta jo syyskuun jälkipuoliskolla lentojen määrät tasaantuivat. Lokakuussa Hangassuon kaatopaikalla liikehti jo selvästi enemmän lintuja, kun lähes kaikkien lajien päämuuttokausi oli jo takanapäin (kuva 6). Päivämäärä Hangassuo Eteläranta Yhteensä Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. 9

10 Luvia Eteläranta Kuva 5. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Luvia Eteläranta Kuva 6. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. PÄÄTELMÄT Vaikka havainnointi jakautui syksylle melko harvasti, saatiin jakson aikana tapahtunut muutto- ja muu liikehdintä selvitettyä melko hyvin. Tulosten valossa Etelärannassa kirjattiin selvästi enemmän lentoja, koska siellä varpuslintumuutto suppiloitui suoraan paikan ylle. Kaatopaikan kohdalla kyseinen muutto oli jo ilmeisen hajaantunutta, eikä valtaisaa varpuslintujen ilmasiltaa kulkenut hankealueen yllä niittykirvistä lukuun ottamatta. Todettakoon, että rastaita havaittiin kaatopaikan havainnointipisteestä enemmän kuin Etelärannassa. Hangassuolla kirjattiin 60 tunnin aikana yhteensä yli lentoa, eli keskimäärin noin

11 Päivämäärä Hangassuo Eteläranta Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. lentoa tuntia kohden. Näistä valtaosan muodostivat lokki- ja varislinnut, jotka hyödynsivät kaatopaikan ehtymätöntä ravintolähdettä. Myös esimerkiksi merikotkat ja kottaraiset kuuluvat samaan kategoriaan. Riskikorkeudella lentävien lintujen prosentuaalinen osuus kaatopaikalla oli noin 65 prosenttia (taulukko 7). Hanhet, sorsalinnut ja petolinnut muuttavat riskikorkeudella, mutta muun muassa kaatopaikalle saapuneet ja sieltä lähteneet merikotkat lensivät lähes poikkeuksetta riskikorkeuden alapuolella. Kaatopaikan aineistoa tarkastellessa on syytä mainita, että ylivoimainen enemmistö lintujen muuttoreiteistä kulki hankealueen sisällä ja sen länsiosassa. Ulkopuolisten lentojen osuus (itäpuolella) oli vain 0,3 prosenttia, vaikka itäpuoli oli seurannassa koko muun näkyvän sektorin kanssa. Etelärannassa lentomäärä 60 tunnin aikana oli erittäin suuri, yli Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen lähes Lentojen suuri määrä muodostuu pääosin peipon, järripeipon ja vihervarpusen massamuutosta. Näiden varpuslintujen osuus koko Etelärannan aineistosta on yli 86 prosenttia. Molemmat havaintopisteet ovat suurella todennäköisyydellä keväällä huomattavasti merkittävämpiä muuttoreittejä, sillä laulujoutsenten, hanhien ja petolintujen muutto kulkee kapeammalla sektorilla silloin. Kaatopaikan lentomäärät ovat merkittäviä ympäri vuoden, sillä ruokailijoiden määrä on suuri vuodenajasta riippumatta. Saalistuksesta ja muista tekijöistä johtuneet riskilennot Kaatopaikalla saalistelevat merikotkat sekä kana- ja varpushaukat aiheuttivat seurannan aikana peräti riskilentoa, kun lokit, varislinnut ja kottaraiset nousivat yli 50 metriin asti pyörimään ympyrää, kunnes tilanne rauhoittui. Kiertely tapahtui monesti useiden satojen metrien säteellä kaatopaikalta. Toisinaan kanahaukat saivat aikaan sen, että lokit eivät uskaltautuneet koko aamupäivän aikana laskeutua maahan, vaan jatkoivat kaatopaikalta matkaansa kohti erästä Porin keskustassa sijaitsevaa Aittaluodon ravintolähdettä. Kaatopaikan ruokailijoiden pakoreaktion lukumäärät ja niiden mahdollisesti havaitut syyt esitetään taulukossa 6. Ulkopuolisista syistä johtuneiden riskilentojen osuus on koko aineistosta 27 prosenttia. Nämä 11

12 lennot muodostuivat nauru-, kala-, selkä-, harmaa- ja merilokeita sekä naakoista, variksista ja kottaraisista. Huomionarvoista on, että saalistuspaine kasvoi selvästi syksyn havaintojakson loppua kohden. Hyökkäysten keskiaika oli kello 10:30. Huomioitavaa on se, että kaatopaikan ruokavieraat eivät säikähtäneet lainkaan mehiläis-, sinisuo- tai hiirihaukkaa, mutta varpushaukka sai aikaan suhteettoman paljon paniikkia lokeissa ja varislinnuissa. Laji muistuttanee liikaa kanahaukkaa. Taulukko 6. Ulkopuolisten syiden vuoksi aiheutuneet riskilennot. Pvm Riskilennot Syy Kellonaika Lisätietoja Merikotka Merikotka ? 9 Lintujen voimakas paniikki viittasi kanahaukkaan Merikotka Varpushaukka 10 Kaikki nousseet linnut olivat kottaraisia Merikotka ? 10 Kaikki nousseet linnut olivat harmaalokkeja Nuolihaukka 11 Lähti jahtaamaan kaatopaikalta lähtenyttä taivaanvuohta Kanahaukka Kanahaukka ? Kanahaukka ? 8 Kaikki nousseet linnut olivat harmaalokkeja ? 9 Lintujen voimakas paniikki viittasi kanahaukkaan ? Varpushaukka 11 Naarasvarpushaukka sai varislinnutkin ilmaan Kanahaukka Merikotka + kanahaukka ? 10-8 Samanaikainen saalistus Varpushaukka 11 Naarasvarpushaukka sai sinisorsatkin ilmaan Varpushaukka Varpushaukka Kanahaukka Kanahaukka Kanahaukka Kanahaukka Kanahaukka Kanahaukka Ihminen 11 Ihminen nousi henkilöautosta ulos Merikotka Merikotka Merikotka 13 - Yhteensä

13 Taulukko 7. Hangassuolla kirjatut lennot korkeuksien mukaan. Lentoja kuvaa kokonaislentomäärää, Riskilentoja metrin korkeuden lentoja, Alilentoja 0 50 metrin korkeuden lentoja, Ylilentoja yli 195 metrin korkeuden lentoja, U hankealueen itäpuolen lentoja ja Riski % prosentuaalista osuutta riskilennoista suhteessa kokonaislentomäärään. Eteläranta tarkoittaa kontrollipisteen kokonaislentomääriä ja Lennot yht. kummankin havaintopaikan yhteislentomäärää. Lisätietojen EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintuderektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lentoja Riskilentoja Alilentoja Ylilentoja U Riski % Eteläranta Lennot yht. Lisätiedot Laulujoutsen V, L Metsähanhi V, NT Tundrahanhi Merihanhi Kanadanhanhi Valkoposkihanhi L Harmaahanhilaji Hanhilaji Tavi V Sinisorsa Jouhisorsa VU Lapasorsa Tukkasotka V, VU Lapasotka EN Alli Telkkä V Isokoskelo V, NT Kaakkuri L, NT Kuikka L Merimetso Harmaahaikara Mehiläishaukka L, VU Merikotka L, VU Ruskosuohaukka L Sinisuohaukka L, VU Suohaukkalaji Kanahaukka Varpushaukka Hiirihaukka VU Piekana Kalasääski L, NT Tuulihaukka Ampuhaukka L Nuolihaukka Muuttohaukka L, VU Kurki L Tylli NT 13

14 Laji Lentoja Riskilentoja Alilentoja Ylilentoja U Riski % Eteläranta Lennot yht. Lisätiedot Kapustarinta L Tundrakurmitsa Töyhtöhyyppä Lapinsirri VU Suosirri Suokukko L, EN Taivaanvuohi Punakuiri L Valkoviklo V Naurulokki NT Kalalokki Selkälokki V, VU Harmaalokki Merilokki Kesykyyhky Uuttukyyhky Sepelkyyhky Käki Tervapääsky Harmaapäätikka L Palokärki L Käpytikka Valkoselkätikka L, EN Pikkutikka Pohjantikka V, L Kangaskiuru L Kiuru Törmäpääsky VU Haarapääsky Räystäspääsky Metsäkirvinen Niittykirvinen NT Lapinkirvinen VU Keltavästäräkki VU Västäräkki Tilhi Rautiainen Leppälintu V Kivitasku VU Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas

15 Laji Lentoja Riskilentoja Alilentoja Ylilentoja U Riski % Eteläranta Lennot yht. Lisätiedot Pieni rastas Rytikerttunen Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Uunilintulaji Hippiäinen Harmaasieppo Viiksitimali NT Pyrstötiainen Hömötiainen Kuusitiainen Sinitiainen Talitiainen Isolepinkäinen Närhi Harakka Pähkinähakki Naakka Mustavaris Varis Korppi Kottarainen Varpunen Pikkuvarpunen Peippo Järripeippo Peippolaji Viherpeippo Tikli Vihervarpunen Hemppo Urpiainen Kirjosiipikäpylintu Pikkukäpylintu Pikku-/isokäpylintu Punatulkku Nokkavarpunen Lapinsirkku Pulmunen NT Keltasirkku Pohjansirkku VU Pajusirkku Yhteensä

16 LAJILUETTELO Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Lajeja tai määrittämättömiä lajiryhmiä havaittiin kaatopaikalla yhteensä 105 ja Etelärannassa 132. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Nimien oikealla puolella palstan reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja, kuten levinneisyys, muuton ajoittuminen ja niin edelleen. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Paikan nimen vieressä on syksyn kokonaisyksilömäärä ja kaatopaikan tiedoissa lisäksi ns. riskilentojen prosentti. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) [L] [V] Laulujoutsen on runsastunut Suomessa merkittävästi viime vuosina. Se pesii nykyään kaikenlaisissa vesistöissä, mutta suosii reheviä järviä ja suolampia. Laulujoutsenen syysmuutto venyy myöhään alkutalveen saakka ja päämuuton laukaisee vasta vesistöjen jäätyminen. Viimeisten seurantapäivien aikana lokakuussa muuttoa oli vasta vähän. Metsähanhi (Anser fabalis) [V] [NT] Valtaosa kannastamme pesii pohjois-suomen aapasoilla. Lounaaseen suuntautuva syysmuutto kulkee Satakunnan läpi useina voimakkaina muuttopäivinä. Seurannan aikana muuttoa esiintyi ja lentoja karttui lähes 300. Hangassuo 20 yks. / 70 % Eteläranta 104 yks. Hangassuo 100 yks. / 87 % Eteläranta 190 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 4 16

17 Tundrahanhi (Anser albifrons) Tundrahanhi on Suomessa läpimuuttaja, joka pesii Venäjällä. Pääosa Suomessa havaittavasta kevät- ja syysmuutosta kulkee Itä-Suomen kautta. Länsirannikolla muuttoa menee keväin syksyin vähemmän. Seurannan ainoa lintu havaittiin metsähanhiparvessa. Harmaahanhilaji (Anser sp.) Muutonseurannan ohessa havaittiin vähäisesti määrittämättömiä hanhia, jotka olivat hyvin todennäköisesti metsähanhia. Hangassuo 1 yks. / 100 % Eteläranta 0 yks. Hangassuo 68 yks. / 100 % Eteläranta 0 yks : : : : : : - Merihanhi (Anser anser) Merihanhi on Satakunnassa merellinen laji, joka pesii niin sisä- kuin ulkosaaristossakin. Lajin syysmuuton laukaisee metsästys ja Preiviikinlahdelle kerääntyy joskus mittavia kerääntymiä. Hanhet nukkuvat lahdella ja ruokailevat sekä lahdella että pelloilla. Lentoja tuli huomattavasti enemmän Etelärannassa kuin kaatopaikalla : : : : : : - Kanadanhanhi (Branta canadensis) Kanadanhanhi on uudistulokas Suomen pesimälajistossa. Se asuttaa suurempia järviä ja rannikkoseutua. Preiviikinlahdella linnut levähtävät samaan tapaan kuin merihanhi, mutta määrät ovat aina pienempiä. Hangassuo 7 yks. / 100 % Eteläranta 908 yks. Hangassuo 0 yks. / 0 % Eteläranta 98 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 54 17

18 Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) [L] Valkoposkihanhi on arktinen laji, joka pesii nykyään Suomessakin etelä- ja länsirannikolla paikoin varsin runsaana. Se levähtää Preiviikinlahdella syksyisin runsaimpana hanhilajina ja ruokailulennot pelloille ovat hyvin näyttäviä, kun satapäiset parvet matkaavat kovasti mekastaen kohti ruokailupaikkoja. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Sinisorsa on kaikenlaisten vesistöjen pesimälaji koko Suomessa. Se muuttaa enimmäkseen yöllä ja päämuutto osuu lokakuulle. Lajin levähdystavat ovat samanlaiset kuin tavilla. Sinisorsalennot muodostuivat kaatopaikalla paikallisten lintujen liikehdinnästä, kun ne joko lähtivät tai saapuivat alueen altaille. Hangassuo 0 yks. / 0 % Eteläranta yks. Hangassuo 65 yks. / 64 % Eteläranta 50 yks : : : : : : : : : : : : : : 200 Tavi (Anas crecca) [V] Tavi on pienin puolisukeltajasorsamme, joka pesii koko Suomessa yleisenä, mutta painopiste on pohjoisessa. Tavit muuttavat pääosin yölliseen aikaan ja levähtävät merenlahdilla sekä pienin määrin kaikenlaisissa vesistöissä : : : : : : : : : : : : : : : : - Jouhisorsa (Anas acuta) [VU] Jouhisorsan pesimäkannan painopiste on pohjoisessa. Se levähtää merenlahdilla syksyisin ja muuttaa haapanan ohella valoisaankin aikaan yömuuton lisäksi syys-lokakuussa. Hangassuo 0 yks. Eteläranta 60 yks. Hangassuo 0 yks. / 0 % Eteläranta 30 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 14 18

19 Lapasorsa (Anas clypeata) Rehevien kosteikoiden pesimälaji, lapasorsa, levähtää vuosittain lähellä hankealuetta Preiviikin- ja Viasvedenlahdella merkittävissä määrin sekä maakunnallisella että valtakunnallisella tasolla. Laji muuttaa yöllä tai lyöttäytyy päivällä muuttavien haapanoiden ja jouhisorsien parviin. Lapasotka (Aythya marila) [EN] Lapasotka on nykyään erittäin uhanalainen laji, joka pesii rannikolla ja Lapin järvillä. Se levähtää samoissa paikoissa kuin tukkasotka, mutta määrät ovat pienempiä. Seurannan ainoa lajin edustaja havaittiin Etelärannassa tukkasotkaparveen lyöttäytyneenä. Hangassuo 0 yks. / 0 % Eteläranta 39 yks. Hangassuo 0 yks. / 0 % Eteläranta 1 yks : : : : : : : : : : 10 Tukkasotka (Aythya fuligula) [V] [VU] Tukkasotka pesii koko Suomessa sekä sisämaassa että rannikolla. Lajin pesivä kanta on taantunut maassamme ja tuoreessa uhanalaisluokituksessa se sai uuden statuksen. Se muuttaa yölliseen aikaan ja levähtää suurina parvina lähellä hankealuetta Preiviikin- ja Viasvedenlahdella : : : : : : : : 1 Alli (Clangula hyemalis) Alli pesii vähäisessä määrin Lapin tunturijärvillä. Pääosa kannasta pesii Venäjän tundraalueella. Alli esiintyy muuttoaikaan harvalukuisena sisämaan suurilla järvillä ja muuttaa pääosin merellä. Seurannan ainoat lennot havaittiin Etelärannassa. Hangassuo 0 yks. / 0 % Eteläranta 9 yks. Hangassuo 0 yks. / 0 % Eteläranta 10 yks : : : : : : : : : : : : : : : : 10 19

20 Telkkä (Bucephala clangula) [V] Telkkä pesii yleisenä koko Suomessa kaikenlaisissa vesistöissä. Suomen merkittävimpiin telkän kerääntymisalueisiin lukeutuu Preiviikin- ja Viasvedenlahden kokonaisuus. Siellä telkkiä levähtää vuodessa parhaimmillaan noin yksilöä. Tästä huolimatta lentoja ei hankealueelle tullut kuin nimeksi. Kaatopaikalla lennot tulivat alueen altaiden johdosta. Kaakkuri (Gavia stellata) [L] [NT] Kaakkuri pesii pääosin Pohjois-Suomen soisilla järvillä ja suoallikoilla sekä varsinkin Venäjän tundra-alueella. Pohjanlahden kautta muuttaa keväisin paljon kaakkureita, mutta syysmuutto on pitkän aikavälin liikehdintää, ilman suuria huippuja. Seurannan ainoa lintu muutti alueen poikki lounaaseen syyskuussa. Hangassuo 2 yks. / 0 % Eteläranta 0 yks. Hangassuo 1 yks. / 100 % Eteläranta 0 yks : : : : : : : : - Isokoskelo (Mergus merganser) [V] [NT] Isokoskelo asuttaa koko Suomea ja suosii karuja järviä sekä merellä saaristoa. Laji levähtää keväin syksyin hyvin runsaana Meri-Porin vesillä hyvän ravintomäärän vuoksi (kuore). Isokoskelo muuttaa päiväsaikaan ja muutto kulkee epämääräisesti sisämaassa ja merellä : : : : : : - Kuikka (Gavia arctica) [L] Kuikka asuttaa lähes koko Suomea, mutta painopiste on suurilla reittivesillä Keski-Suomessa ja Savossa. Se pesii yleensä karuilla järvillä. Lajin muutto on Pohjanlahdella samankaltainen kuin kaakkurilla, joskin määrät ovat suurempia. Seurannassa havaittiin neljä lintua. Hangassuo 4 yks. / 100 % Eteläranta 21 yks. Hangassuo 0 yks. / 0 % Eteläranta 4 yks : : : : : : : : : : : : : : - 20

21 Merimetso (Phalacrocorax carbo) Merimetsokannan vahvistuttua koko Suomen merialueella, on lajin kesäiset pesimättömien lintujen parvet jopa tuhansien yksilöiden suuruisia. Seuranta ei kattanut kyseistä ajankohtaa, mutta hyvin vähän merimetsoja kaiken kaikkiaan sisämaahan kulkeutuu. Suuret parvet liikkuvat ulkomerellä, saaristossa ja lähellä suurien jokien suistoja. Mehiläishaukka (Pernis apivorus) [L] [VU] Mehiläishaukka pesii Suomessa runsaimmin Etelä-Suomessa. Se on Suomen suurimpia haukkalajeja ja aikaisimpia syysmuuttajia. Muuttokausi on pitkähkö, alkaa heinäkuussa ja päättyy syyskuussa. Seuranta ei kata päämuuttoa, mutta Etelärannan kautta ei havaittu yhtään lintua ja kaatopaikalla havaitut linnut muuttivat hankealueen itäpuolella. Hangassuo 0 yks. / 0 % Eteläranta 13 yks. Hangassuo 6 yks. / 50 % Eteläranta 0 yks : : : : : : : : - Harmaahaikara (Ardea cinerea) Harmaahaikara pesii Satakunnassa ja eteläisen Suomen rannikkoseudulla kasvavissa määrin. Heinäkuusta alkaen Suomeen saapuu kierteleviä lintuja Virosta asti ja yksilömäärät ovat suurimmillaan heinä-elokuussa. Syysmuutto jatkuu aina lokakuun lopulle saakka : : : : : : : : : : - Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) [L] Ruskosuohaukka pesii runsaimmin eteläisessä Suomessa ja suosii reheviä ja ruoikoituneita kosteikoita rannikolla sekä sisämaassa. Laji muuttaa heinä-elokuussa melko satunnaisella tavalla ja periaatteessa kaikkialla. Seurannan ainoat lennot kirjattiin Etelärannassa. Hangassuo 1 yks. / 100 % Eteläranta 12 yks. Hangassuo 0 yks. / 0 % Eteläranta 3 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 21

22 Merikotka (Haliaetus albicilla) [L] [VU] Merikotkakanta Satakunnassa ja koko Suomessa on ollut hienoisessa elpymistilassa. Laji pesii pääosin rannikon tuntumassa ja on erittäin näkyvä laji. Merikotkalentoja kirjattiin hyvin monenlaisista syistä ja havaintoja tulisikin arvioida erityisen yksityiskohtaisesti. Merikotkalentoja syntyi kaakon ja lännen välille muuttavien lintujen johdosta. Merikotkien ruokailulennot voivat olla huomattavan pitkiä ja tällaisia lentoja tuli molemmista paikoista (kuva 7). Yhtä hyvin niitä voi kuvata kierteleviksi linnuiksi, sillä jokaisen linnun päämäärää ei voi tietää. Merikotka ei yleensä kuitenkaan käytä energiaansa tyhjänpäiväiseen lentelyyn, vaan pikemminkin ravinnon hankintaan. Edellä mainittujen syiden lisäksi lentoja syntyi varsinkin kaatopaikalla saalistuslentojen seurauksena. Kotkat päivystivät metrin etäisyydellä kaatopaikan biojätekipiltä. Kun ne saalistivat kaatopaikalta lintuja tai saapuivat jätteille, lentivät ne hankealueen sisällä vaihtelevan pituisia matkoja ja paluu mieluiselle tähystyspuulle tapahtui usein ruokailun tai saalistuksen / saalistusyrityksen jälkeen. Merikotkalennoista noin puolet oli riskikorkeudella. Muuttavat linnut menivät aina riskikorkeudella, mutta saalistelevat linnut lentävät puiden latvojen tasalla nk. alikorkeudella. Kaatopaikalla havaittiin kaiken ikäisiä lintuja ja ilmojen viiletessä lentojen määrä kasvoi, kun viimeisenä seurantapäivänä lentoja tuli jo vähintään yksi per tunti. Jos talvi on ankara ja merialue jäässä, saattaa merikotkien määrät kaatopaikalla olla huomattavia syysmääriin verrattuna, koska kaatopaikalla on varmaa ravintoa kotkille. Merikotkien saalistuksista on lisää tietoa taulukossa 6. Hangassuo 25 yks. / 48 % Eteläranta 27 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 6 Kuva 7. Päivittäiset merikotkalentojen lukumäärät havaintopisteittäin. Luvia Eteläranta

23 Sinisuohaukka (Circus cyaneus) [L] [VU] Sinisuohaukan pesimäkannan painopiste on Pohjois-Suomessa, mutta muuttoaikaan niitä tapaa mistä tahansa Etelä-Suomesta. Peltoaukeita ja merenrantaniittyjä saalistusmainaan suosiva laji muuttaa syksyisin pääasiassa elo-lokakuussa. Se oli seurannassa ruskosuohaukkaa lukuisampi. Varpushaukka (Accipiter nisus) Varpushaukka pesii koko maassa kuusivaltaisissa metsissä. Lajin syysmuutto on pitkä, alkaen heinäkuusta ja päättyen marraskuussa. Varpushaukka on runsain muuttava petolintumme. Molemmilta paikoilta lennot koostuivat pääasiassa muuttavista linnuista. Kaatopaikalla laji saalisti melko vähän (taulukko 6.). Hangassuo 8 yks. / 88 % Eteläranta 5 yks. Hangassuo 96 yks. / 42 % Eteläranta 51 yks : : : : : : : : : : : : : : : : - Kanahaukka (Accipiter gentilis) Kanahaukka on haukoista eniten kaatopaikkoihin sidoksissa oleva laji, koska siellä esiintyy juuri optimikokoista saalista (lokit ja varislinnut) runsaasti. Laji pesii koko Suomessa, mutta runsaammin Etelä-Suomessa. Kanahaukka oli varsin yleinen saalistaja kaatopaikalla (taulukko 6.) : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Hiirihaukka (Buteo buteo) [VU] Hiirihaukka asuttaa lähes koko maatamme pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se on keskikokoisena petolintuna varsin näkyvä, jonka muutto tapahtuu elo-lokakuussa. Seurannassa lähes kaikki lennot tulivat kaatopaikalta. Hiirihaukan muutto kulki mehiläishaukan tavoin hankealueen itäosassa. Hangassuo 10 yks. / 60 % Eteläranta 5 yks. Hangassuo 28 yks. / 96 % Eteläranta 2 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - 23

24 Piekana (Buteo lagopus) Pohjois-Lapin näyttävä petolintu, piekana, muuttaa Satakunnan kautta harvalukuisena syys-lokakuussa. Seurannassa havaittiin vain kaksi lintua lokakuussa. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Tuulihaukka pesii monenlaisissa ympäristöissä viljelyksiltä saaristoihin. Lajin tapaa muutolla heinäkuulta lokakuulle. Seurannan lennot tulivat muuttavista linnuista. Hangassuo 1 yks. / 0 % Eteläranta 1 yks. Hangassuo 5 yks. / 20 % Eteläranta 3 yks : : : : : : : : : : 1 Kalasääski (Pandion haliaetus) [L] [NT] Kalasääski eli sääksi pesii koko Suomessa harvakseltaan erilaisten vesistöjen läheisyydessä, suot mukaan lukien. Laji on muutolla aina harvalukuinen ja sen saattaa havaita missä tahansa. Kaatopaikan kaksi lentoa ensimmäisenä seurantapäivänä koostuivat ruokaa kantavasta emolinnusta. Näin ollen hankealueen läpi tapahtuu ainakin yhden kalasääskiparin ruoanhakulentoja. Laji muuttaa elo-syyskuussa, mutta painopiste on elokuun puolella : : : : : : : : : : - Ampuhaukka (Falco columbarius) [L] Ampuhaukka pesii koko Suomessa, mutta selvästi runsaammin Pohjois-Suomen soiden ja tuntureiden äärellä. Etelä-Suomessa laji pesii aivan kaupunkien äärelläkin. Se muuttaa heinäkuusta marraskuulle. Harvalukuista muuttajaa tapaa muutolla useammin rannikon tuntumassa kuin sisämaassa. Seurannassa havaittiin vain kaksi muuttavaa lintua kaatopaikalla. Hangassuo 2 yks. / 100 % Eteläranta 1 yks. Hangassuo 2 yks. / 0 % Eteläranta 0 yks : : : : : : : : : : : : : : : : - 24

25 Nuolihaukka (Falco columbarius) Nuolihaukka pesii pääosin Pohjois-Pohjanmaan eteläpuolella koko eteläisessä Suomessa. Vesistöjen äärellä elävä ja sudenkorentoja pääosin ravinnokseen käyttävä taitolentäjä muuttaa Suomesta etelään syyskuun loppuun mennessä. Kaatopaikan ainoa havaittu lintu yritti hyödyntää kaatopaikan paikallislinnustoa (taulukko 6.). Hangassuo 1 yks. / 100 % Eteläranta 2 yks : : : : : : : : - Muuttohaukka (Falco peregrinus) [L] [VU] Muuttohaukka on laji, joka saa kauhun valtaan kaikki hanhia pienemmät linnut. Sen lentotaito ja kyky syöksyä hurjaa vauhtia on vertaansa vailla. Laji pesii suurelta osin Pohjois-Suomen aapasoilla, mutta kannan elpymisen vuoksi se alkaa palata pesimälajiksi yhä etelämmäs. Muuttohaukka muuttaa pääosin elo-lokakuussa ja lounaaseen painottuva liikehdintä tapahtuu aavistuksen runsaampana rannikolla kuin sisämaassa. Laji käyttää ravinnokseen lintuja laidasta laitaan. Seurannan kaikki havainnot tulivat kaatopaikalta, mutta yksikään näistä ei hyödyntänyt kaatopaikan runsasta lintumäärää. Hangassuo 3 yks. / 100 % Eteläranta 0 yks : : : : : : : : - Selkälokki (Larus fuscus) [V] [VU] Selkälokki pesii laajalti Suomessa sekä rannikolla että sisävesillä. Lajin kanta on taantunut koko Suomessa, myös Porissa. Sen pesimämenestys on ollut pitkään heikkoa. Selkälokit eivät Satakunnassa käytä ravintolähteinään kovin merkittävästi kaatopaikkoja, kuten esimerkiksi Pirkanmaalla, jossa kaatopaikalla ruokailee huomattavasti suuremmat määrät selkälokkeja. Porin selkälokit hakevat ravintonsa pääasiassa mereltä, mutta vähissä määrin myös kaatopaikalta. Nämä ruokailulennot kaatopaikalle tapahtuivat hankealueen halki. Selkälokit poistuvat maastamme pääosin syyskuuhun mennessä. Hangassuo 22 yks. / 86 % Eteläranta 5 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - 25

26 Kurki (Grus grus) [L] Kurki pesii lähes koko Suomessa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Suosituimmat elinympäristöt ovat suot ja järvien rantaluhdat. Kurkien pesimättömien lintujen nk. luppoparvet ovat nykyisin lähes sadan linnun suuruisia ja niitä esiintyy miltei koko Suomessa. Kurkien syysmuutto alkaa hiljalleen elokuussa ja huipentuu syys-lokakuussa, jolloin levähdyspaikat tyhjenevät päivässä tai parissa ja tuhannet kurjet matkaavat perinteisiä reittejä pitkin etelään. Suomessa tällaisia valtaväyliä on Keski- Suomessa ja länsirannikolla. Rannikon kurjet ovat peräisin pääasiassa Vaasan Söderfjärdenin levähdyspaikalta. Satakunnan yli soljuvan muuton luonne vaihtelee hieman vuosittain. Lähtötuulista ja muuton aikana kääntyvistä tuulista riippuen muutto kulkee toisinaan aivan rannikkoa pitkin ja toisinaan Satakunnan itäosia myöden viuhkamaisesti. Nykyään Porin yli etelään muuttaa pelkästään päämuuttopäivänä usein yli kurkea. Havaintokauden aikana seurasimme säitä ja päämuuton ajankohtaa, missä onnistuimme (kuva 8). Havaintopaikkojen välisestä etäisyydestä oli suuri etu; pystyimme puhelimitse toteamaan samojen parvien muuttavan samoista havaintopisteistä ja vastaavasti joidenkin parvien menevän hankealueen ulkopuolelta merellä. Massapäivänä tuuli painoi kurkimuuttoa tunti tunnilta idemmäs ja työjakson jälkeen kaatopaikan havaitsija laski pihaltaan (22 km kaatopaikalta itään) noin kurkea matkalla etelään. Osa muutosta kulki siis reilusti hankealueen ulkopuolella. Massapäivän aamutunnit olivat merkittäviä nimenomaan hankealueen tietojen kannalta. Muutto kulki pääosin koko hankealueen halki, kunnes se alkoi painua hankealueen ulkopuolelle itään. Meren puolella alueen ulkopuolella muutti kurkia samaan aikaan, kun suurin liikenne oli meneillään hankealueen yllä. Merellä muutti kuitenkin vain satunnaisia parvia. Hangassuo yks. / 86 % Eteläranta 515 yks : : : : : : : : Luvia Eteläranta Kuva 8. Päivittäiset kurkilentojen lukumäärät havaintopisteittäin. 26

27 Harmaalokki (Larus argentatus) Harmaalokki pesii koko maassamme rannikolla, sisävesillä ja soillakin. Lajin kanta on varsin runsas lähinnä ihmistoiminnan ansiosta ja kaatopaikkojen merkitys on ollut kasvussa keskeinen tekijä. Harmaalokeista suuri osa talvehtii Suomessa ja silloin niiden tärkeimpiä ravintolähteitä ovat kaatopaikat. Harmaalokki on merikotkalle ja kanahaukalle oivaa saalista. Harmaalokit saapuivat Hangassuolle tyynellä säällä luoteesta ja itäisillä tuulilla suoraan lännestä, jonne tuuli painoi parvet ruokailumatkoilla. Valtaosa linnuista saapui Porin Viasvedenlahdelta ja osa Luvialta. Kaatopaikan lentomäärä vaihteli välillä päivittäin, ollen aina kuitenkin vähintään toistatuhatta. Alkutalvea kohden määrä kasvoi räjähdysmäisesti ja osan siitä sai aikaan petolinnut, joiden saalistuspaine lokkeihin kasvoi huomattavasti säiden kylmentymisten myötä. Hangassuo yks. / 97 % Eteläranta 571 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 4 Merilokki (Larus marinus) Merilokki pesii koko rannikkoseudullamme ja Lapissa suurimmilla soilla. Laji asuttaa myös suurimpia sisävesiä. Merilokeista suuri osa talvehtii harmaalokin tavoin ja kaatopaikka on tärkeä ravintolähde varsinkin Satakunnassa. Merkille pantavaa oli, että suurimmillaan noin 80 % merilokeista saapui kaatopaikalle Luvian suunnasta, eikä Viasvedenlahden suunnasta, josta harmaalokkimassat saapuivat. Merilokit saapuivat suurelta osin siis lännestä ja pieniltä osin luoteesta harmaalokkien mukana. Hangassuo 624 yks. / 89 % Eteläranta 9 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - 27

28 Naakka (Corvus monedula), mustavaris (Corvus frugilegus), varis (Corvus cornix) ja korppi (Corvus corax) muodostavat huomattavan osan kaatopaikan lennoista. Naakkalentojen suuri lentomäärä (21 902) sisältää myös tuhansia muuttavia yksilöitä. Naakat saapuivat pääosin koillisesta ja olivat Porin keskustan lintuja. Myös Luvian ja Nakkilan suunnasta saapui lintuja. Mustavariksia muutti hankealueen yli melko runsaasti, mutta ruokailulentoja kertyi kaatopaikalle hieman lähinnä lokakuussa (lentomäärä 406). Variksia saapui kaatopaikalle kaikista ilmansuunnista ja talvea kohden määrät kasvoivat kerta kerran jälkeen. Varislentoja kirjattiin kaatopaikalta Korppi on kaatopaikan tunnuslintu suuren näyttävän ulkomuodon vuoksi. Linnut saapuivat pääasiassa idästä kaatopaikalle ja oli ainoa laji paikalla, joka ei suuremmin piitannut petolintujen saalistuksista. Korppi on runsastunut Satakunnassa huomattavasti viime vuosikymmeninä helpon ravinnon saannin seurauksena. Korppilentojen määrä kaatopaikalla oli muhkeat Kottarainen (Sturnus vulgaris) Kottarainen pesii lähes koko Suomessa. Pohjoisimmasta Lapista se kuitenkin uupuu pesimälajistosta. Kottaraiset ovat melko kaikkiruokaisia ja ne hyödyntävät yllättävän paljon juuri kaatopaikkoja. Ne ruokailevat suoraan biojätekipillä suurena yhtenäisenä parvena. Petolinnun iskiessä kipille, nousevat kottaraiset lokki- ja varislintujen tapaan pyörimään korkealle. Kottarainen ansaitsee raportissa esilletulon suurella lentomäärällään, joka muodostui pääasiassa kaatopaikalta. Linnut saapuivat nopeaa vauhtia aamuhämärissä kaatopaikalle alikorkeudella lounaasta. Riskilennot kottaraisilla muodostuvatkin yksinomaan petolintujen saalistuksen aikaansaaman pakoreaktion vuoksi, joka aiheutti lähes puolet kaikista lennoista. Etelärannan lennot ovat pääosin muuttavia lintuja. Kottaraiset muuttavat maastamme pääosin lokakuun loppuun mennessä. Pieni määrä sisukkaita lintuja jää myös talvehtimaan Suomeen ja suuri osa näistä kaatopaikoille. Hangassuo yks. / 46 % Eteläranta 313 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - 28

29 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Pöyry: Sijoitussuunnitelma. Esiselvityksen loppuraportti. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajit 29

30 Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi 7:30 8:00 jakson lentomäärä on kerrottu kahdella klo 7:00 12: Luvia Eteläranta klo 7:15 12:15. Luvia Eteläranta

31 14.9. klo 7:00 12: Luvia Eteläranta klo 7:00 12: Luvia Eteläranta

32 22.9. klo 7:15 12: Luvia Eteläranta klo 7:30 12:30. Luvia Eteläranta

33 30.9. klo 8:00 13: Luvia Eteläranta klo 7:45 12: Luvia Eteläranta

34 7.10. klo 7:45 12: Luvia Eteläranta klo 8:00 13: Luvia Eteläranta

35 klo 8:00 13: Luvia Eteläranta klo 8:30 13: Luvia Eteläranta

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4

Lisätiedot

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Saba Wind Oy Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 213 AHLMAN GROUP OY Raportteja 67/213 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY Kankaanpään kaupunki Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 0 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 78/0 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Tulokset...

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 5 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 5 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 213 AHLMAN GROUP OY Raportteja 114/213 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 8/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 111/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 116/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 109/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Saba Wind Oy Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 112/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka

Lisätiedot

SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 27/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Viiatti Oy. Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Viiatti Oy. Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Viiatti Oy Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Pöyry Finland Oy. Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Pöyry Finland Oy. Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Pöyry Finland Oy Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä

Lisätiedot

Intercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Intercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Intercon Energy Oy Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 215 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 115/215 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun

Lisätiedot

Honkajoen kunta. Honkajoen Kankaanpään tuulivoimapuistojen lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Honkajoen kunta. Honkajoen Kankaanpään tuulivoimapuistojen lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Honkajoen kunta Honkajoen Kankaanpään tuulivoimapuistojen lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 108/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Joupinkangas Wind Farm Oy. Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Joupinkangas Wind Farm Oy. Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Joupinkangas Wind Farm Oy Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 11/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 15/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 11/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 9/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Marko Ruti EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin aurinkoisessa säässä lauantaina 23.4.2011. Yhtään sellaista havainnointipaikkaa,

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012.

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Jyrki Matikainen

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta 15.8. -15.10.2013 Vesa Hyyryläinen Tavoitteet Seurannan päätavoitteena oli kerätä aineistoa siitä, miten

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 7/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

Intercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY

Intercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY Intercon Energy Oy Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 119/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. Suomen Luontotieto Oy Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

TLY:n retki Örön saarelle

TLY:n retki Örön saarelle TLY:n retki Örön saarelle 3.-4.10. Maisema eteläkärjestä Bengtskärin majakalle päin Juhani & Paula Piekkala Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikain ensimmäisen retken legendaariselle Örön

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Vesa Hyyryläinen/PaltamoPandion Kartoituksen tavoitteena oli toteuttaa Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen

Lisätiedot

HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN

HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN TUTKIMUSRAPORTTI HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN MUUTTAVAN JA LEVÄHTÄVÄN LINNUSTON SEURANTA VUONNA 2011 Tekijät: Rauno Yrjölä, Jorma Vickholm SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 menetelmät... 4 3 Tulokset... 8 3.1

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 Pekka Routasuo 7.2.2011 KALJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus. Liite 7. Linnustoselvitykset. - Saara-Kaisa Konttori

Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus. Liite 7. Linnustoselvitykset. - Saara-Kaisa Konttori Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus 3 Liite 7 Linnustoselvitykset - Saara-Kaisa Konttori - Liite 7 SISÄLLYSLUETTELO - 1 (3) 4 SYYSMUUTTOSELVITYS... 3 KEVÄTMUUTTOSELVITYS... 35 METSOJEN SOIDINPAIKKASELVITYS...

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Rautiaisia muuttaa alueen poikki kevättä enemmän. Kuvan lintu rengastajan kädessä Suomen

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 42/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Tervetuloa mukaan Kuikan 28:een in! n säännöt 1 Alue ja aika Alueena on Lintuyhdistys Kuikan toimialue eli Pohjois-Savo tai toimialueelle erikseen rajattu alue. Kilpailuaika

Lisätiedot

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN Lintujen syysmuuton selvitys 2011 29.5.2012 2 (14) 29.5.2012 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LINTUJEN MUUTON YLEISPIIRTEISTÄ

Lisätiedot

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Pekka Routasuo 18.1.2012 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta 2000 2005

Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta 2000 2005 Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta Olli Orell Olin kerännyt havainnot kasaan jo aiemmin joten päätin tehdä jonkinmoisen koosteen Kangasalan Keisarinharjun näkötornin muutontarkkailusta syksyinä

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 4/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY. Huso Pöylän tuulivoimapuiston. soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

PÖYRY FINLAND OY. Huso Pöylän tuulivoimapuiston. soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY PÖYRY FINLAND OY Huso Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaalueen metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 2/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Marko Ruti EKLY:n kevätyhteishavainnointi vietettiin pääsiäisviikonlopun lauantaina 19.4.2014. Tällä kertaa havaintopaikat olivat

Lisätiedot

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 sekä vaikutusarvio Jari Kontiokorpi & Antti Tanskanen Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys

Lisätiedot

FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F.

FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Vastaanottaja Föreningen Konstamfundet r.f. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 11.11.213 FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. OLOFSGÅRDIN MUUTTOLINNUSTOSELVITYS FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Päivämäärä

Lisätiedot

Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitys Vöyrin alueella - muuttolinnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointi

Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitys Vöyrin alueella - muuttolinnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitys Vöyrin alueella - muuttolinnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointi Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tiina Mäkelä

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta 3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 Esa Lammi 21.5.2012 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYSALUEJAMENETELMÄT...3

Lisätiedot

Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011

Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011 TuuliSaimaa Oy Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011 Kevätmuutto ja syysmuutto Ympäristötutkimus Kuitunen Luontoselvitys Kotkansiipi Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 22.4.2017 Timo Tikka EKLY:n yhteishavainnointiin 22.4.2017 osallistui kolme havaintopistettä: 1. Lappeenranta, Joutseno, Myllymäki klo 05:00

Lisätiedot

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 TuuliSaimaa Oy Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 Kasvillisuusselvitys, luontotyyppiselvitys, liito-oravaselvitys, muuttolintuselvitys ja pesimälinnustoselvitys T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 4.11.214 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- PUISTON KEVÄTMUUTON SELVITYS 214 PUNKALAITUMEN

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen

Lisätiedot

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan

Lisätiedot

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi

Lisätiedot