Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus. Liite 7. Linnustoselvitykset. - Saara-Kaisa Konttori

Transkriptio

1 Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus 3 Liite 7 Linnustoselvitykset - Saara-Kaisa Konttori -

2 Liite 7 SISÄLLYSLUETTELO - 1 (3) 4 SYYSMUUTTOSELVITYS... 3 KEVÄTMUUTTOSELVITYS METSOJEN SOIDINPAIKKASELVITYS TUULIPUISTON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SÄHKÖNSIIRTOREITTIEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

3 5 Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 88/2014

4 6 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Syysmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 8 Epävarmuustekijät... 9 Tulokset Päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Liite 3. Kurkien ruokailulentojen reitit hankealueella Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. 2014: Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 2

5 7 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Sito Oy:n tilaaman Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lintujen syysmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia linnustoon. Sito Oy laatii wpd Finland Oy:lle ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Wpd Finland Oy suunnittelee noin tuulivoimalan rakentamista Karhunnevankankaan alueelle, joka sijaitsee Pyhäjoella. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 11 kilometriä Pyhäjoen keskustan eteläpuolella (kuva 1). Välimaanperän peltoalueet sijaitsevat alueen länsipuolella (kuva 2). Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi noin MW. Suunniteltujen voimalayksiköiden maksimikorkeus on 230 metriä. Osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä toteutettiin lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Syysmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset ja mahdolliset populaatiotason riskit voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Kuva 1. Hankealueen sijainti. 3

6 8 Raportista Tässä raportissa esitetään elokuun lopun ja lokakuun lopun välisenä aikana 2014 toteutetun lintujen syysmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä etelään Pyhäjoen keskustaan nähden. Lähimpiä paikkoja ovat Välimaanperä länsipuolella, Viirretjärvi pohjoispuolella, Pirttikoski koillispuolella ja Talusperä kaakkoispuolella Merijärven kunnan alueella. Hankealueen lähellä ei ole mainittavia vesistöjä itä- ja koillispuolella virtaavaa Pyhäjokea lukuun ottamatta (kuva 4). Tuulivoimapuistoa suunnitellaan hehtaarin laajuiselle alueelle, jossa on pääosin metsätalouden piiriin kuuluvia kangasmetsiä, hakkuualoja ja taimikoita sekä ojitettuja rämeitä. Myös muutamia luonnontilaisia soita on alueella. Maaperä on monin paikoin kallioista, eikä kulttuuriympäristöjä, kuten viljelysalueita ole lainkaan. Alueen länsipuolella on kuitenkin hyvin laajat Välimaanperän pellot. Kuva 2. Tuulivoimapuistoalueen tutkimusrajaus. Karhunnevankankaan hankealue Wtg Hankealueen rajaus Maanmittauslaitos, 8/2014. km 0 0,5 1 4

7 9 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lintujen syysmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat luontokartoittaja Sami Luoma ja Tapani Lilja. Heillä molemmilla on hyvin merkittävä kokemus muutonseurannoista tuulipuistohankkeissa. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman ja Luoma. syysmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia (120 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, siirrettiin Yppärinnevan pohjoislaidalla olevan hakkuualan laiteille (kuva 3) saksinosturi, jonka lava pystyttiin nostamaan 13 metrin korkeudelle. Havaintopisteeltä oli erinomainen näkyvyys koko hankealueen havainnointiin, sillä se oli tutkimusrajausta ajatellen keskeisellä paikalla. Kuva 3. Hankealueen havainnointipaikka (punainen pallo). Karhunnevankankaan hankealue Wtg Hankealueen rajaus Maanmittauslaitos, 8/2014. km 0 0,5 1 5

8 10 Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Hanhikiven eteläpuolella oleva Parhalahden lintutorni, joka tunnetaan merkittävänä muuttoreittinä lukuisten lajien osalta. Yppärinnevan ja Parhalahden havaintopaikkojen välinen etäisyys oli noin 18 kilometriä. Parhalahti sijaitsee tuulipuistoon nähden pohjoisessa (kuva 4). Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 5) siten, että ensimmäinen aste oli 0 70 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 230 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin niukasti lentoja, jotka olivat yli 230 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Yppärinnevan lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoas- Yppärinnevan saksinosturi. taan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulipuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puusto ja puhelinmastojen sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. Tapani Lilja Näkymä saksinosturista luoteeseen ja pohjoiseen. sami luoma 6

9 11 Kuva 4. Syystarkkailun havaintopisteet. Yppärinneva on merkitty punaisella ja Parhalahti sinisellä pallolla. 7

10 12 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin kymmenenä päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Havainnoijat vaihtoivat havaintopistettä joka toinen kerta siten, että Tapani Lilja oli Yppärinnevalla 29.8., 8.9., 16.9., ja ja Sami Luoma vastaavasti 30.8., 9.9., 17.9., ja Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan elo lokakuussa. Havainnoinnin melko tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan neljä tuntia ja seitsemän minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti 34 minuuttia sitä ennen (taulukko 1), riippuen syysmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Havainnointia tehtiin viidestä seitsemään tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui hyvin, sillä vallitsevat tuulet olivat tarkkailupäivinä pohjoisesta, koillisesta, etelästä, lounaasta ja lännestä (taulukko 2 ja 3). Myös pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteet olivat vaihtelevia, mutta syksyä leimasi hyvin usein esiintyneet aamusumut, joiden vuoksi havaintopäiviä jouduttiin siirtämään useita kertoja. Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kolmesta pakkasasteesta 18 lämpöasteeseen. 230 m m m Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. 70 m Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Kuva 5. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 8

11 13 Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 11 C 3/8 3/8 1 m/s NE 7 m/s NE C 14 C 7/8 4/8 1 m/s NE 4 m/s NE C 15 C 8/8 (sumua) 7/8 0 m/s 1 m/s SW C 17 C 6/8 5/8 1 m/s S 4 m/s S C 14 C 3/8 0/8 1 m/s SW 1 m/s S C 13 C 6/8 8/8 1 m/s S 1 m/s SW C 8 C 8/8 5/8 8 m/s N 7 m/s N C 9 C 2/8 1/8 1 m/s S 3 m/s S C 5 C 1/8 1/8 5 m/s W 9 m/s W C 2 C 6/8 1/8 1 m/s N 2 m/s N Taulukko 2. Sääolosuhteet Yppärinnevalla havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 11 C 2/8 6/8 2 m/s NE 4 m/s NE C 14 C 7/8 5/8 3 m/s NE 4 m/s NE C 16 C 5/8 7/8 2 m/s SW 3 m/s SW C 18 C 7/8 6/8 3 m/s S 6 m/s S C 15 C 2/8 1/8 1 m/s S 2 m/s NW C 12 C 7/8 8/8 2 m/s S 3 m/s SW C 9 C 8/8 2/8 6 m/s N 4 m/s N C 7 C 1/8 0/8 4 m/s S 7 m/s S C 6 C 2/8 2/8 10 m/s W 11 m/s W C 3 C 5/8 1/8 2 m/s N 3 m/s N Taulukko 3. Sääolosuhteet Parhalahdessa havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Syysmuuttoselvitys käsitti kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia havainnointia elokuun lopun ja lokakuun lopun välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua melko tehokkaasti, vaikka esimerkiksi päiväpetolinnut muuttivat ilmeisesti pääosin hyvin korkealla, eikä sitä voitu havaita erityisen hyvin. Kokonaisuutta ajatellen aineistoa kertyi kuitenkin erittäin hyvin. Marraskuun puolella näkyvästä muutosta on jäljellä enää laulujoutsenten ja isokoskeloiden muuttoa sekä joidenkin vaelluslintujen liikehdintää, mutta joutsenista saatiin kuitenkin runsaasti aineistoa lokakuun puolella. Yömuuttajien osuuden selvittäminen vaatisi tutkaseurantaa, mutta isojen lintujen osalta tämä selvitys on varsin kattava. 9

12 14 tulokset Syysmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 32 prosenttia havaittiin Yppärinnevalla (taulukko 4 ja kuva 6). Muuttoliikehdintä oli voimakkaampaa Parhalahdessa, sillä kokonaislentomäärä oli siellä yli kaksinkertainen Yppärinnevan nähden. Seurannan aikana havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että samoja lintuja ei havaittu molemmilla paikoilla hyvin suurella todennäköisyydellä lainkaan. Yppärinnevan yhteislentomäärästä vain kymmenen prosenttia (787 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa urpiaisia merkittiin eniten (5 654 yksilöä), mutta myös vihervarpusia (2 394 yks.), niittykirvisiä (2 237 yks.), peippoja (1 798 yks.), räkättirastaita (1 550 yks.), taviokuurnia (1 472 yks.) ja laulujoutsenia (1 067 yks.) kirjattiin muita enemmän. Nämä seitsemän lajia muodostivat 64 prosenttia kokonaislentomäärästä. Yppärinnevalla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin etelään ja lounaaseen, mutta myös muihin ilmansuuntiin liikehti lintuja. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen osuus oli pieni, sillä valtaosa linnuista muutti selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärät eivät vaihdelleet erityisen voimakkaasti seurannan aikana, joskin oli kokonaisuutta ajatellen vilkkain muuttopäivä. Yppärinnevalla oli tuolloin kuitenkin tavanomaista liikehdintää (taulukko 4). Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin korkeammat Parhalahdessa (taulukko 5 ja kuva 7). Taulukko 4. Lentojen lukumäärät päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Yppärinneva Parhalahti Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Yppärinneva Parhalahti Yhteensä

13 15 Yppärinneva Parhalahti Kuva 6. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Yppärinneva Parhalahti Kuva 7. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 11

14 16 Päätelmät Havainnointia tehtiin noin kahden kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin melko kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Marraskuun puolella näkyvä muutto olisi ollut vähäistä, sillä lentoja olisi mahdollisesti kertynyt laulujoutsenista, isokoskeloista ja joistakin vaelluslinnuista. Tulosten valossa Parhalahdessa havaittiin runsaasti enemmän muuttavia lintuyksilöitä, mikä johtuu merenrantavyöhykkeen muuttoa ohjaavasta vaikutuksesta. Isoista linnuista lähes kaikkia lajeja havaittiin selvästi enemmän Parhalahdessa kuin Yppärinnevalla. Kookkaita lintuja kuten laulujoutsenia, hanhia ja kurkia havaittiin kymmenen päivän aikana hyvin vaihtelevasti, sillä laulujoutsensummat olivat suuria, hanhimäärät hyvin pieniä ja kurkimäärät kohtalaisia. Kurkien osalta on kuitenkin huomioitava, että lentoreitit vaihtelevat yleensä erittäin voimakkaasti vallitsevien tuulten mukaan. Sen vuoksi esimerkiksi itäiset virtaukset painavat muuttoparvia rannikon tuntumaan ja läntiset tuulet sisämaan suuntaan. Lisäksi lentokorkeudet ovat tyypillisesti erittäin korkeita, minkä vuoksi törmäysriski on pieni, mikäli parvien lähtöalueet ovat riittävän kaukana, jotta kurjet ehtivät nostaa korkeutta. Päiväpetolintujen muuttajamäärät olivat useiden lajien osalta pieniä tai korkeintaan kohtalaisia, mutta kokonaisuutta ajatellen aineistoa kertyi riittävästi luotettavien johtopäätösten tekemisen kannalta. Lisäksi syksyn haastavat sääolosuhteet vaikuttivat seurannan toteuttamiseen siten, että jopa iltapäivien puolelle kestäneiden sumujen vuoksi muutto käynnistyi toisinaan vasta hyvin myöhään iltapäivällä. Se teki havainnoinnin ajoittamisesta hyvin haastavaa. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 120 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 212, mikä on melko vähäinen lukema. Yppärinnevan lentomäärä oli 136 yksilöä tunnissa, mikä on hyvin vähäinen summa. Seurannan perusteella Yppärinnevan puiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen muuttoreitin varrella, jonka muuttajamäärät ovat merkittävästi pienemmät kuin rannikkolinjan välittömässä läheisyydessä. Taulukossa 6 mainitut lajit ovat pääosin muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: teeri, metso, palokärki, puukiipijä, töyhtötiainen, harakka ja korppi (Yppärinneva) sekä teeri, harakka ja korppi (Parhalahti). 12

15 17 Taulukko 6. Syyseurannan aikana Yppärinnevalla ja Parhalahdessa muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat Yppärinnevan aineistoon. Lisätietojen EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Yppärinneva Parhalahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Laulujoutsen (Cygnus cygnus) L, V Joutsenlaji (Cygnus sp.) Metsähanhi (Anser fabalis) NT, V Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) Merihanhi (Anser anser) Harmaahanhilaji (Anser sp.) Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) L Ristisorsa (Tadorna tadorna) VU Haapana (Anas penelope) V Tavi (Anas crecca) V Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Jouhisorsa (Anas acuta) VU Lapasorsa (Anas clypeata) Lapasotka (Aythya marila) EN Alli (Clangula hyemalis) Mustalintu (Melanitta nigra) Pilkkasiipi (Melanitta fusca) NT, V Telkkä (Bucephala clangula) V Uivelo (Mergus albellus) L, V Tukkakoskelo (Mergus serrator) NT, V Isokoskelo (Mergus merganser) NT, V Teeri (Lyrurus tetrix) NT, L, V Metso (Tetrao urogallus) NT, L, V Kaakkuri (Gavia stellata) NT, L Kuikka (Gavia arctica) L Kuikkalaji (Gavia sp.) Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Merimetso (Phalacrocorax carbo) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU, L Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) L Sinisuohaukka (Circus cyaneus) VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (Accipiter nisus)

16 18 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Yppärinneva Parhalahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (Buteo lagopus) Sääksi (Pandion haliaetus) NT, L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Ampuhaukka (Falco columbarius) L Nuolihaukka (Falco subbuteo) Kurki (Grus grus) L Keräkurmitsa (Charadrius morinellus) NT, L Kapustarinta (Pluvialis apricaria) L Tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola) Pikkusirri (Calidris minuta) Suosirri (Calidris alpina) Suokukko (Philomachus pugnax) EN, L Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Punakuiri (Limosa lapponica) L Pikkukuovi (Numenius phaeopus) V Mustaviklo (Tringa erythropus) V Valkoviklo (Tringa nebularia) V Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus) Kihulaji (Stercorarius sp.) Naurulokki (Larus ridibundus) NT Kalalokki (Larus canus) Selkälokki (Larus fuscus) VU, V Harmaalokki (Larus argentatus) Merilokki (Larus marinus) Kala-/lapintiira (Sterna hir/aea) L Sepelkyyhky (Columba palumbus) Turkinkyyhky (Streptopelia decaocto) VU Hiiripöllö (Surnia ulula) L Tervapääsky (Apus apus) Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Pohjantikka (Picoides tridactylus) L, V Kiuru (Alauda arvensis) Törmäpääsky (Riparia riparia) VU Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbicum) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (Anthus pratensis) NT Lapinkirvinen (Anthus cervinus) VU Keltavästäräkki (Motacilla flava) VU Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis)

17 19 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Yppärinneva Parhalahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Iso rastas (Turdus pil/vis/mer) Pieni rastas (Turdus phi/ili) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Uunilintulaji (Phylloscopus sp.) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Kuusitiainen (Parus ater) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Puukiipijä (Certhia familiaris) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) Naakka (Corvus monedula) Varis (Corvus corone cornix) Korppi (Corvus corax) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Pikkuvarpunen (Passer montanus) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Peippolaji (Fringilla sp.) Viherpeippo (Carduelis chloris) Tikli (Carduelis carduelis) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Lisätiedot Vuorihemppo (Carduelis flavirostris) VU Urpiainen (Carduelis flammea) Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Pikku-/isokäpylintu (Loxia cur/pyt) Taviokuurna (Pinicola enucleator) V Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)

18 20 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Yppärinneva Parhalahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) Pulmunen (Plectrophenax nivalis) NT Keltasirkku (Emberiza citrinella) Peltosirkku (Emberiza hortulana) EN, L Pohjansirkku (Emberiza rustica) VU Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Yhteensä ,7 lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Yppärinnevalla yhteensä 72 ja Parhalahdessa 119. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Kyhmyjoutsenet muuttavat ja oleilevat tiiviisti merellä. Sisämaassa ja ylipäätään mantereen yllä tapahtuvat lennot ovat satunnaisia. Parhalahdessa kirjattiin neljä muuttajaa Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 55 % [L] [V] Laulujoutsen on eräs maamme myöhäisimpiä muuttolintuja, jonka päämuutto ajoittuu Pohjois-Pohjanmaalla yleensä aikaisintaan lokamarraskuun vaihteeseen. Muuton kulku riippuu yksinomaan sääolosuhteista, sillä linnut lähtevät liikehtimään vasta järvien jäädyttyä. Kaksi viimeistä havainnointipäivää ajoitettiin joutsenmuuton kannalta suotuisaan aikaan, minkä vuoksi lentoja kertyi runsaasti. Yppärinneva 180 yks. Parhalahti 887 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 602 Joutsenlaji (Cygnus sp.) Parhalahdessa nähtiin kaksi muuttavaa joutsenta, joita ei saatu määritettyä lajilleen. Metsähanhi (Anser fabalis) 74 % [NT] [V] Metsähanhien syysmuutto ajoittuu tyypillisesti syyskuun jälkipuoliskolle. Liikehdintä suuntautuu lähes yksinomaan lounaaseen. Seurannan kokonaisyksilömäärä jäi pieneksi. 16

19 21 Yppärinneva 81 yks. Parhalahti 79 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) 100 % Lyhytnokkahanhien yksilömäärät ovat tyypillisesti syysmuutolla hyvin pieniä Pohjois- Pohjanmaalla. Yppärinnevalla nähtiin yksi muuttaja Merihanhi (Anser anser) 100 % Merihanhien syysmuutto keskittyy pitkälti rannikolle, mutta parvia nähdään yleisesti myös mantereen puolella. Muutto ajoittuu metsähanheen verrattuna huomattavasti varhaisemmaksi, ja iso osa populaatiosta matkaa etelään jo elokuun puolella. Seurannassa havaittiin hyvin vähäistä muuttoa. Yppärinneva 23 yks. Parhalahti 18 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Harmaahanhilaji (Anser sp.) 0 % Muutonseurannan aikana molemmissa paikoissa nähtiin vähäisesti määrittämättömiä harmaahanhia. Yppärinneva 11 yks. Parhalahti 23 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) [L] Etelä-Suomessa nykyään varsin runsaana pesivä valkoposkihanhi oli vuosikymmeniä sitten Suomessa vain läpimuuttava laji, mutta se on alkanut pesiä yleisenä rannikolla. Pesimäkanta liikehtii vilkkaasti etenkin elokuussa, mutta parvet pysyttelevät usein hyvin lähellä merta. Pohjois-Pohjanmaan havainnot koskevat yleensä arktista kantaa, mutta Parhalahdessa nähtiin 8.9. neljä muuttajaa, jotka tulkittiin koskevan ei-arktista kantaa. Ristisorsa (Tadorna tadorna) Ristisorsa on mereen sidoksissa oleva laji, joka pesii rannikolla hyvin harvalukuisena. Parhalahdessa kirjattiin yksi lento 9.9. Haapana (Anas penelope) [V] Haapanahavainnot jäivät hyvin vähäisiksi seurannan aikana, sillä Parhalahdessa merkittiin yhteensä vain 12 lentoa. Tavi (Anas crecca) [V] Tavien muutto keskittyy pääosin yölliseen aikaan, eikä seurannassa nähty kuin 27 muuttajaa Parhalahdessa. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Sinisorsia ei havaita Pohjois-Pohjanmaalla juuri koskaan merkittäviä muuttajamääriä, mutta suurkerääntymiä nähdään erityisesti matalilla ja rehevillä merenlahdilla. Parhalahdesta kertyi yhteensä 27 lentoa. 17

20 22 Jouhisorsa (Anas acuta) [VU] Syksyn jouhisorsamäärät olivat seurannassa erittäin pieniä, mikä selittyy etenkin sillä, että laji on pääosin yömuuttaja. Parhalahdessa nähtiin yksi muuttaja ja Lapasorsa (Anas clypeata) Seurannan ainoa lapasorsa havaittiin Parhalahdessa Osa kannasta muuttaa varhain syksyllä, joten lentojen vähäinen määrä selittyy osittain myös sillä, ettei muuttoa seurattu lainkaan elokuun puolella kuukauden kahta viimeistä päivää lukuun ottamatta. Lapasotka (Aythya marila) [EN] Lapasotka on merellinen laji, josta kertyi seurannan aikana yhteensä 22 lentoa Parhalahden havaintopisteestä. Alli (Clangula hyemalis) Allien muutto keskittyy hyvin pitkälti merialueille, mutta Parhalahdesta saatiin seurannan aikana havainto vain viidestä yksilöstä. Mustalintu (Melanitta nigra) Mustalintujen päämuuttoreitti keskittyy ulkomerelle. Seurannan havaintomäärä jäi erittäin pieneksi, sillä Parhalahdessa nähtiin vain kuusi yksilöä. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) [NT] [V] Pilkkasiipiä nähdään eniten muuttamassa merellä. Parhalahdessa havaittiin yhteensä vain viisi yksilöä. Telkkä (Bucephala clangula) [V] Telkät muuttavat merellä aamuisin ja sisämaassa pääasiassa yöllä. Seurannan kokonaisyksilömäärä oli varsin pieni, sillä Parhalahdessa laskettiin yhteensä 155 yksilöä, eikä Yppärinnevalta kertynyt yhtään havaintoa. Uivelo (Mergus albellus) [L] [V] Uivelo on aina harvalukuinen muuttaja, jota näkee useammin muutolla merellä kuin sisämaassa. Parhalahdessa nähtiin 14 muuttajaa Tukkakoskelo (Mergus serrator) [NT] [V] Tukkakoskelo muuttaa päiväsaikaan pääasiassa merellä ja sisämaassa ilmeisesti lähinnä yölliseen aikaan. Parhalahdessa nähtiin yksi muuttaja Isokoskelo (Mergus merganser) [NT] [V] Isokoskelomuutto on voimakkainta merellä, mutta se on varsin viuhkamaista sisämaassa. Päämuutto ajoittuu yleensä lokakuun lopulle ja marraskuun puolelle, jolloin järvet alkavat jäätyä. Parhalahdesta kertyi yhteensä 105 lentoa. Teeri (Lyrurus tetrix) 0 % [NT] [L] [V] Teeriä havaittiin melko säännöllisesti Yppärinnevalla, mutta myös Parhalahdessa tehtiin havaintoja, kun linnut siirtyivät ruokailualueilta toisille ja vastaavasti syyssoidinalueille. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Yppärinneva 66 yks. Parhalahti 10 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Metso (Tetrao urogallus) 0 % [NT] [L] [V] Metsoista kertyy yleensä hyvin niukasti lentoja tuulivoimapuistohankkeissa. Parhalahdessa kirjattiin yhteensä neljä lentoa kahtena viimeisenä päivänä. Metsot lentävät poikkeuksetta matalalla. 18

21 23 Kaakkuri (Gavia stellata) 0 % [NT] [L] Kaakkureiden suurimmat muuttajalukemat kirjataan poikkeuksetta merellä. Seurannan kokonaislentomäärä oli hyvin vähäinen. Yppärinneva 4 yks. Parhalahti 7 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Kuikka (Gavia arctica) 100 % [L] Kuikkia muuttaa selvästi enemmän merellä kuin mantereella. Seurannassa havaittiin hyvin vähäistä liikehdintää. Yppärinneva 3 yks. Parhalahti 7 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Kuikkalaji (Gavia sp.) [L] Parhalahdessa merkittiin kahdeksan määrittämätöntä kuikkalintua, jotka olivat joko kaakkureita tai kuikkia. Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Silkkiuikut muuttavat pääosin sisämaassa yöllä ja merellä aikaisin aamulla. Parhalahdessa muutti kaksi lintua ja yksi yksilö Merimetso (Phalacrocorax carbo) Merimetso on nimensä mukaisesti merialueisiin sidoksissa oleva laji, joka muuttaa ja liikehtii ravinnon perässä lähes yksinomaan rannikolla. Parhalahden yhteislentomäärä oli yhteensä 62 yksilöä. Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 33 % [VU] [L] Mehiläishaukan päämuutto ajoittuu elokuulle, jolloin syysseurantaa tehtiin vain kuun lopulla. Seurannan kokonaislentomäärä oli hyvin pieni. Yppärinneva 3 yks. Parhalahti 2 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Merikotka (Haliaeetus albicilla) 71 % [VU] [L] Merikotkien syysmuuttokausi alkaa jo syyskuussa, mutta lokakuu jälkipuolisko on tyypillisesti päämuuttoaikaa. Parhalahden elokuiset havainnot koskevat kiertelijöitä. Yppärinneva 7 yks. Parhalahti 31 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 8 19

22 24 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) [L] Ruskosuohaukat ovat levittäytyneet pesimään lähes koko Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, mutta syksyiset muuttajamäärät ovat pieniä käytännössä kaikkialla. Parhalahdessa nähtiin yhteensä 11 muuttajaa kolmen ensimmäisen havainnointipäivän aikana. Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 100 % [VU] [L] Sinisuohaukat muuttavat usein peltoalueita myötäillen, mutta yksittäisiä lintuja voidaan nähdä käytännössä missä tahansa. Seurannassa havaittiin vähäistä muuttoa. Yppärinneva 3 yks. Parhalahti 4 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Kanahaukka (Accipiter gentilis) 40 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Seurannassa havaittiin vähäistä liikehdintää. Yppärinneva 10 yks. Parhalahti 5 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Varpushaukka (Accipiter nisus) 48 % Varpushaukkojen muutto jakautuu syksyllä pitkälle ajanjaksolle elokuun puolivälistä marraskuulle saakka. Seurannassa nähtiin vähäisesti muuttavia yksilöitä. Yppärinneva 25 yks. Parhalahti 14 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Hiirihaukka (Buteo buteo) 67 % [VU] Hiirihaukkojen muutto ajoittuu elokuun lopulta lokakuun lopulle, mutta syyskuu on päämuuttokuukausi. Seurannassa havaittiin hyvin vähäistä muuttoa. Yppärinneva 3 yks. Parhalahti 4 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Piekana (Buteo lagopus) 0 % Piekanoiden suurimmat määrät havaitaan Suomessa syksyisin muun muassa Pohjois- Pohjanmaan luoteisosissa. Yppärinnevalla nähtiin yksi muuttaja ja Parhalahdessa vastaavasti yksi lintu

23 25 Sääksi (Pandion haliaetus) 100 % [NT] [L] Sääksi on tyypillisesti harvalukuinen muuttaja Pohjois-Pohjanmaalla. Seurannan ainoa havainto koskee yhtä yksilöä Yppärinnevalla Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 50 % Tuulihaukkojen päämuutto ajoittuu yleensä elokuun lopulle ja elo-syyskuun vaihteeseen. Seurannassa havaittiin hyvin vähäistä muuttoa. Yppärinneva 4 yks. Parhalahti 7 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Ampuhaukka (Falco columbarius) 50 % [L] Ampuhaukkojen muutto on tyypillisesti vähälukuista; parhaillakin paikoilla havaitaan vain muutamia yksilöitä. Seurannassa havaittiin muuttajia tavanomaisen niukasti. Yppärinneva 2 yks. Parhalahti 6 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Nuolihaukka (Falco subbuteo) Nuolihaukkojen päämuutto ajoittuu elokuun jälkipuoliskolle, minkä vuoksi seurannan havaintomäärä jäi hyvin pieneksi. Parhalahdessa nähtiin yhteensä neljä muuttajaa. Kurki (Grus grus) 13 % [L] Seurannassa havaittiin kohtalaista kurkimuuttoa, mutta Yppärinnevan elokuiset havainnot koskevat ruokailulentoja (liite 3). Kurjet muuttavat tyypillisesti erittäin korkealla, ja muuttoreitit ovat riippuvaisia tuulista; esimerkiksi länsituulet painavat parvia itään sisämaahan ja päinvastoin. Yppärinneva 656 yks. Parhalahti 201 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Keräkurmitsa (Charadrius morinellus) [NT] [L] Keräkurmitsa on hyvin harvalukuinen tunturilaji, jota tavataan Pohjois-Pohjanmaalla vain läpimuuttajana. Parhalahdessa muutti kaksi yksilöä 8.9. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 0 % [L] Kapustarintojen päämuutto ajoittuu elokuulle, minkä vuoksi seurannan kokonaisyksilömäärä jäi erittäin vähäiseksi. Yppärinneva 2 yks. Parhalahti 4 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - 21

24 26 Tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola) Tundrakurmitsa on arktinen kahlaaja, jonka päämuuttoreitti kulkee Suomenlahdella. Parhalahdessa merkittiin yksi lento Pikkusirri (Calidris minuta) Pikkusirri on arktinen kahlaaja, jonka muutto ajoittuu heinä-elokuulle. Parhalahdessa nähtiin yksi muuttaja hyvin erikoisesti vihervarpusparven mukana Suosirri (Calidris alpina) Suosirri on Suomessa tavattavista sirrilajeista runsaslukuisin läpimuuttaja, jonka päämuutto ajoittuu heinä-elokuulle. Nuoret muuttavat myöhemmin kuin vanhat yksilöt. Parhalahdessa muutti yksi yksilö 9.9. Suokukko (Philomachus pugnax) [EN] [L] Suokukkojen päämuutto ajoittuu vanhojen lintujen osalta heinä-elokuulle ja nuorten lintujen kohdalla syyskuun alkuun. Parhalahdessa kirjattiin yhteensä 81 lentoa seurantajakson aikana. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Taivaanvuohien syksyiset muuttajamäärät vaihtelevat voimakkaasti, mikä näkyy hyvin seurannan aineistossa, sillä Parhalahdesta kertyi 127 lentoa, mutta lajia ei havaittu lainkaan Yppärinnevalla. Lisäksi lajin muuttoaika on erittäin pitkä; heinäkuulta lokakuulle. Punakuiri (Limosa lapponica) Punakuiri on arktinen kahlaaja, jonka päämuutto ajoittuu heinä-elokuulle. Parhalahdessa merkittiin yksi muuttaja Pikkukuovi (Numenius phaeopus) [V] Pikkukuovi on osittain arktinen kahlaaja, jonka päämuutto ajoittuu heinä-elokuulle. Parhalahdessa nähtiin yksi muuttaja Mustaviklo (Tringa erythropus) [V] Mustaviklo on monien muiden kahlaajien tavoin varhain muuttava kahlaaja, minkä vuoksi syyskuun puolella muuttajia nähdään satunnaisesti. Parhalahdessa tehtiin havainto yhdestä yksilöstä 9.9. Valkoviklo (Tringa nebularia) [V] Valkoviklon päämuutto ajoittuu heinä-elokuulle, eikä seurannassa nähty kuin yksi lintu Parhalahdessa. Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus) Leveäpyrstökihu on arktinen laji, jota tavataan Suomessa syksyisin harvinaisena läpimuuttajana. Syksyllä 2014 maassamme koettiin kuitenkin poikkeuksellinen kihuilmiö, minkä seurauksena havainto tehtiin ennätysmäisen runsaasti. Parhalahdessa nähtiin yksi lintu Kihulaji (Stercorarius sp.) Parhalahdessa havaittiin yhteensä viisi määrittämätöntä kihulajia neljän viimeisen tarkkailupäivän aikana. Havainnot koskevat todennäköisesti meri- tai leveäpyrstökihuja. Naurulokki (Larus ridibundus) [NT] Naurulokki on keväästä poiketen hyvin huomaamaton muuttaja syksyllä, sillä päämuutto ajoittuu heinäkuun lopulle ja elokuulle. Parhalahdessa merkittiin yksi lento Kalalokki (Larus canus) 100 % Kalalokit pysyttelevät syksyllä hyvin pitkälti meren ja suurten järvien äärellä, minkä vuoksi Yppärinnevalla havaittiin erittäin vähän lentoja. 22

25 27 Yppärinneva 12 yks. Parhalahti 234 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 18 Selkälokki (Larus fuscus) [VU] [V] Selkälokit muuttavat etelämmäksi elokuun loppuun mennessä. Parhalahdessa havaittiin yksi muuttaja ja Harmaalokki (Larus argentatus) 0 % Harmaalokkien muuttoliikehdintä keskittyy hyvin pitkälle ajanjaksolle syksyllä, eikä sisämaassa nähdä yleensä mainittavia muuttajamääriä. Yppärinneva 3 yks. Parhalahti 282 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 76 Kala-/lapintiira (Sterna hir/aea) [L] Kala- ja lapintiirat muuttavat hyvin varhain heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Parhalahdessa nähtiin kaksi lajiparin edustajaa Sepelkyyhky (Columba palumbus) 66 % Sepelkyyhkyjen päämuutto ajoittuu syksyllä yleensä hyvin lyhyelle ajanjaksolle syyskuun viimeiselle kolmannekselle. Seurannan kokonaisyksilömäärä on melko pieni. Yppärinneva 324 yks. Parhalahti 217 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Turkinkyyhky (Streptopelia decaocto) [VU] Turkinkyyhky on pääosin paikkalintu, ja muuttohavaintoja tehdään täysin satunnaisesti. Parhalahdessa kirjattiin kuitenkin yksi lento Hiiripöllö (Surnia ulula) [L] Hiiripöllö on pohjoinen pesimälaji, joka vaeltaa vaihtelevalla voimakkuudella syksyisin. Yppärinnevalla kirjattiin yksi lento 9.9. ja vastaavasti Parhalahdessa yksi yksilö Merilokki (Larus marinus) Merilokit pesivät lähinnä rannikolla ja ulkosaaristossa sekä joillakin sisämaan suurjärvillä. Lennot sisämaassa ovat satunnaisia, eikä seurannassa havaittu mainittavaa liikehdintää, sillä Parhalahdessa kirjattiin yhteensä neljä lentoa neljän ensimmäisen tarkkailupäivän aikana. 23

26 28 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 24

27 29 liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella KLO Yppärinneva Parhalahti KLO Yppärinneva Parhalahti

28 KLO Yppärinneva Parhalahti KLO Yppärinneva Parhalahti

29 KLO Yppärinneva Parhalahti KLO Yppärinneva Parhalahti

30 KLO Yppärinneva Parhalahti KLO Yppärinneva Parhalahti

31 KLO Yppärinneva Parhalahti KLO Yppärinneva Parhalahti

32 34 liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. Yppärinneva Pvm parhalahti Pvm

33 35 liite 3. Kurkien ruokailulentojen reitit hankealueella. Karhunnevankankaan hankealue Wtg Hankealueen rajaus Maanmittauslaitos, 8/2014. km 0 0,5 1 Kurkien ruokailulentoja havaittiin säännöllisesti Majavajärven ja Välimaanperän peltoalueiden välillä. Seurannassa nähtiin lähinnä järveltä pelloille lentäneitä lintuja, mutta paikalla käytiin myös illalla, jolloin nähtiin pelloilta palaavia yksilöitä. Reittiä käytti maksimissaan 250 yksilöä, joten lentojen määrä on syksyn aikana suuri. Toisaalta linnut lensivät pääosin hyvin matalalla. Pohjoisemman reitin yöpymispaikka ei ole tiedossa, eikä sitä käyttänyt kuin muutama kymmenen yksilöä. 31

34 32 36

35 37 Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 41/2015

36 38 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Kevätmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 8 Epävarmuustekijät... 9 Tulokset Päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2015: Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 2

37 39 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Sito Oy:n tilaaman Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lintujen kevätmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia linnustoon. Sito Oy laatii wpd Finland Oy:lle ympäristövaikutusten arviointia. wpd Finland Oy suunnittelee noin tuulivoimalan rakentamista Karhunnevankankaan alueelle, joka sijaitsee Pyhäjoella. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 11 kilometriä Pyhäjoen keskustan eteläpuolella (kuva 1). Välimaanperän peltoalueet sijaitsevat alueen länsipuolella (kuva 2). Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi noin MW. Suunniteltujen voimalayksiköiden maksimikorkeus on 230 metriä. Osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset ja mahdolliset populaatiotason riskit voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Kuva 1. Hankealueen sijainti. 3

38 40 Raportista Tässä raportissa esitetään huhtikuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana 2015 toteutetun lintujen kevätmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä etelään Pyhäjoen keskustaan nähden. Lähimpiä paikkoja ovat Välimaanperä länsipuolella, Viirretjärvi pohjoispuolella, Pirttikoski koillispuolella ja Talusperä kaakkoispuolella Merijärven kunnan alueella. Hankealueen lähellä ei ole mainittavia vesistöjä itä- ja koillispuolella virtaavaa Pyhäjokea lukuun ottamatta (kuva 4). Tuulivoimapuistoa suunnitellaan hehtaarin laajuiselle alueelle, jossa on pääosin metsätalouden piiriin kuuluvia kangasmetsiä, hakkuualoja ja taimikoita sekä ojitettuja rämeitä. Myös muutamia luonnontilaisia soita on alueella. Maaperä on monin paikoin kallioista, eikä kulttuuriympäristöjä, kuten viljelysalueita ole lainkaan. Alueen länsipuolella on kuitenkin hyvin laajat Välimaanperän pellot. Kuva 2. Tuulivoimapuistoalueen tutkimusrajaus. Karhunnevankankaan hankealue Wtg Hankealueen rajaus Maanmittauslaitos, 8/2014. km 0 0,5 1 4

39 41 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lintujen kevätmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat luontokartoittaja Sami Luoma ja Tapani Lilja. Heillä molemmilla on hyvin merkittävä kokemus muutonseurannoista tuulipuistohankkeissa. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman. kevätmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia (120 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, siirrettiin Yppärinnevan pohjoislaidalla olevan hakkuualan laiteille (kuva 3) saksinosturi, jonka lava pystyttiin nostamaan 13 metrin korkeudelle. Havaintopisteeltä oli erinomainen näkyvyys koko hankealueen havainnointiin, sillä se oli tutkimusrajausta ajatellen keskeisellä paikalla. Kuva 3. Hankealueen havainnointipaikka (punainen pallo). Karhunnevankankaan hankealue Wtg Hankealueen rajaus Maanmittauslaitos, 8/2014. km 0 0,5 1 5

40 42 Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Hanhikiven eteläpuolella oleva Parhalahden lintutorni, joka tunnetaan merkittävänä muuttoreittinä lukuisten lajien osalta. Yppärinnevan ja Parhalahden havaintopaikkojen välinen etäisyys oli noin 18 kilometriä. Parhalahti sijaitsee tuulipuistoon nähden pohjoisessa (kuva 4). Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 5) siten, että ensimmäinen aste oli 0 70 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 230 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin niukasti lentoja, jotka olivat yli 230 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Yppärinnevan lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoas- Yppärinnevan saksinosturi. taan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulipuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puusto ja puhelinmastojen sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. Tapani Lilja Näkymä saksinosturista länteen. sami luoma 6

41 43 Kuva 4. Kevättarkkailun havaintopisteet. Yppärinneva on merkitty punaisella ja Parhalahti sinisellä pallolla. 18 km 7

42 44 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin kymmenenä päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Havainnoijat vaihtoivat havaintopistettä joka toinen kerta siten, että Tapani Lilja oli Yppärinnevalla 6.4., 17.4., 24.4., 5.5. ja ja Sami Luoma vastaavasti 7.4., 18.4., 25.4., 6.5. ja Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan huhti toukokuussa. Havainnoinnin melko tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan kuusi minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti minuutti sitä ennen (taulukko 1). Havainnointia tehtiin viidestä seitsemään tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui hyvin, sillä vallitsevat tuulet olivat tarkkailupäivinä kaakosta, etelästä, lounaasta, lännestä, luoteesta ja pohjoisesta (taulukko 2 ja 3). Myös pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteet olivat vaihtelevia. Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan viidestä pakkasasteesta 15 lämpöasteeseen. 230 m m m Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. 70 m Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Kuva 5. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 8

43 45 Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 1 C 7/8 8/8 (räntää) 3 m/s S 8 m/s SW C 10 C 7/8 3/8 4 m/s SW 7 m/s SW C 4 C 7/8 3/8 4 m/s N 5 m/s N C 4 C 2/8 7/8 0 m/s 3 m/s NW C 6 C 4/8 4/8 0 m/s 1 m/s W C 5 C 3/8 2/8 0 m/s 4 m/s N C 13 C 7/8 7/8 4 m/s SE 5 m/s SE C 15 C 3/8 6/8 4 m/s SE 8 m/s SE C 15 C 2/8 2/8 2 m/s S 5 m/s SW C 13 C 1/8 2/8 2 m/s SW 5 m/s S Taulukko 2. Sääolosuhteet Yppärinnevalla havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 4 C 7/8 8/8 (räntää) 4 m/s SW 10 m/s SW C 4 C 7/8 6/8 9 m/s SW 9 m/s SW C 5 C 7/8 2/8 5 m/s NE 5 m/s N C 2 C 2/8 7/8 3 m/s N 3 m/s NW C 4 C 6/8 4/8 1 m/s SW 3 m/s NW C 1 C 5/8 1/8 5 m/s W 6 m/s W C 6 C 5/8 7/8 5 m/s SE 3 m/s SE C 12 C 6/8 7/8 10 m/s SE 12 m/s SE C 8 C 2/8 3/8 4 m/s SW 6 m/s SW C 13 C 0/8 0/8 5 m/s SW 8 m/s S Taulukko 3. Sääolosuhteet Parhalahdessa havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Kevätmuuttoselvitys käsitti kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia havainnointia huhtikuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua varsin tehokkaasti, sillä muutto ei alkanut kunnolla vielä edes huhtikuun alkupäivinä. Lisäksi sekä laulujoutsenten että metsähanhien päämuuttopäivinä seuranta oli käynnissä. Toukokuun jälkipuoliskolla näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain joidenkin kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen (mehiläis- ja nuolihaukka) muutto, mutta niidenkin osalta kerättiin aineistoa kahden viimeisen havainnointipäivän aikana. Yömuuttajien osuuden selvittäminen vaatisi tutkaseurantaa, mutta isojen lintujen osalta tämä selvitys on varsin kattava. 9

44 46 tulokset Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 21 prosenttia havaittiin Yppärinnevalla (taulukko 4 ja kuva 6). Muuttoliikehdintä oli voimakkaampaa Parhalahdessa, sillä kokonaislentomäärä oli siellä lähes nelinkertainen Yppärinnevaan nähden. Seurannan aikana havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että samoja lintuja ei havaittu molemmilla paikoilla hyvin suurella todennäköisyydellä lainkaan. Yppärinnevan yhteislentomäärästä peräti 26 prosenttia (1 915 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja merkittiin eniten (5 326 yksilöä), mutta myös naurulokkeja (3 530 yks.), laulujoutsenia (3 330 yks.), metsähanhia (2 824 yks.), sepelkyyhkyjä (2 517 yks.) ja urpiaisia (1 939 yks.) kirjattiin muita enemmän. Nämä kuusi lajia muodostivat 55 prosenttia kokonaislentomäärästä. Yppärinnevalla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen ja koilliseen, mutta myös muihin ilmansuuntiin liikehti lintuja. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä. Riskilentojen osuus oli kohtalainen, sillä valtaosa linnuista muutti selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärät vaihtelivat melko paljon, ja neljän ensimmäistä seurantapäivää olivat selvästi vilkkaimpia muuttopäivä molemmissa paikoissa. Yppärinnevan muuttajamäärät olivat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin Parhalahden lukemat (taulukko 4). Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin korkeammat Parhalahdessa (taulukko 5 ja kuva 7). Taulukko 4. Lentojen lukumäärät päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Yppärinneva Parhalahti Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Yppärinneva Parhalahti Yhteensä

45 47 Yppärinneva Parhalahti Kuva 6. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Yppärinneva Parhalahti Kuva 7. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 11

46 48 Päätelmät Havainnointia tehtiin noin 1,5 kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin varsin kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Toukokuun lopusta eteenpäin näkyvä muutto olisi ollut vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista (mehiläis- ja nuolihaukka) ja arktisista vesilinnuista. Tulosten valossa Parhalahdessa havaittiin runsaasti enemmän muuttavia lintuyksilöitä, mikä johtuu merenrantavyöhykkeen muuttoa ohjaavasta vaikutuksesta. Lisäksi arktika kulkee merellä, eikä yllä mantereen puolella olevalle hankealueelle. Isoista linnuista lähes kaikkia lajeja havaittiin selvästi enemmän Parhalahdessa kuin Yppärinnevalla. Kookkaita lintuja erityisesti laulujoutsenia ja hanhia havaittiin kymmenen päivän aikana hyvin runsaasti, sillä seurannan kaksi ensimmäistä päivää osuivat päämuuttoajalle. Molempien paikkojen lentomäärät olivat korkeita näiden lajien osalta. Muiden suurikokoisten lajien muuttajamäärät jäivät korkeintaan kohtalaisiksi Yppärinnevalla, kun taas Parhalahdessa kirjattiin useiden lajien ja lajiryhmien kohdalla merkittäviä muuttoja. Päiväpetolintujen muuttajamäärät olivat varsin pieniä molemmissa paikoissa. Lukemat saattavat osittain johtua etelävirtauksista, jolloin muutto-olosuhteet olivat suotuisat. Linnut ovat todennäköisesti muuttaneet tuolloin hyvin korkealla iltaan saakka. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 120 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin Yppärinnevalla 122, mikä on kohtalainen lukema keväällä sisämaassa. Parhalahdessa kirjattiin puolestaan peräti 465 lentoa tuntia kohden, mikä on erittäin suuri määrä. Seurannan perusteella Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen muuttoreitin varrella, jonka muuttajamäärät ovat merkittävästi pienemmät kuin rannikkolinjan välittömässä läheisyydessä. Joidenkin lajien kuten laulujoutsen ja metsähanhien muuttajamäärät ovat kuitenkin merkittäviä. Taulukossa 6 mainitut lajit ovat pääosin muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: teeri, metso, osa sinisuo-, kana-, varpus- ja hiirihaukoista, palokärki ja korppi (Yppärinneva) sekä teeri, harakka ja korppi (Parhalahti). 12

47 49 Taulukko 6. Kevätseurannan aikana Yppärinnevalla ja Parhalahdessa muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat Yppärinnevan aineistoon. Lisätietojen EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Yppärinneva Parhalahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Laulujoutsen (Cygnus cygnus) L, V Joutsenlaji (Cygnus sp.) Metsähanhi (Anser fabalis) NT, V Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) Tundrahanhi (Anser albifrons) Merihanhi (Anser anser) Harmaahanhilaji (Anser sp.) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) L Ristisorsa (Tadorna tadorna) VU Haapana (Anas penelope) V Tavi (Anas crecca) V Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Jouhisorsa (Anas acuta) VU Lapasorsa (Anas clypeata) Tukkasotka (Aythya fuligula) VU, V Haahka (Somateria mollissima) NT, V Allihaahka (Polysticta stelleri) L Alli (Clangula hyemalis) Mustalintu (Melanitta nigra) Pilkkasiipi (Melanitta fusca) NT, V Mustalintulaji (Melanitta sp.) Telkkä (Bucephala clangula) V Uivelo (Mergus albellus) L, V Tukkakoskelo (Mergus serrator) NT, V Isokoskelo (Mergus merganser) NT, V Teeri (Lyrurus tetrix) NT, L, V Metso (Tetrao urogallus) NT, L, V Kaakkuri (Gavia stellata) NT, L Kuikka (Gavia arctica) L Kuikkalaji (Gavia sp.) Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Härkälintu (Podiceps grisegena) Merimetso (Phalacrocorax carbo)

48 50 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Yppärinneva Parhalahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Harmaahaikara (Ardea cinerea) Lisätiedot Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) L Sinisuohaukka (Circus cyaneus) VU, L Arosuohaukka (Circus macrouros) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (Accipiter nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (Buteo lagopus) Maakotka (Aquila chrysaetos) VU, L Sääksi (Pandion haliaetus) NT, L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Ampuhaukka (Falco columbarius) L Muuttohaukka (Falco peregrinus) VU, L Kurki (Grus grus) L Meriharakka (Haematopus ostralegus) Pikkutylli (Charadrius dubius) Tylli (Charadrius hiaticula) NT Kapustarinta (Pluvialis apricaria) L Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Lapinsirri (Calidris temminckii) VU Jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus) V Suokukko (Philomachus pugnax) EN, L Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Mustapyrstökuiri (Limosa limosa) EN Punakuiri (Limosa lapponica) L Pikkukuovi (Numenius phaeopus) V Kuovi (Numenius arquata) V Mustaviklo (Tringa erythropus) V Punajalkaviklo (Tringa totanus) NT Valkoviklo (Tringa nebularia) V Metsäviklo (Tringa ochropus) Liro (Tringa glareola) L, V Rantasipi (Actitis hypoleucos) NT, V Karikukko (Arenaria interpres) VU Merikihu (Stercorarius parasiticus) Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) L, V Naurulokki (Larus ridibundus) NT Kalalokki (Larus canus) Selkälokki (Larus fuscus) VU, V Harmaalokki (Larus argentatus) Merilokki (Larus marinus) Räyskä (Hydroprogne caspia) NT Kalatiira (Sterna hirundo) L, V 14

49 51 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Yppärinneva Parhalahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lapintiira (Sterna paradisaea) L Kala-/lapintiira (Sterna hir/aea) L Lisätiedot Pikkutiira (Sternula albifrons) EN, L Uuttukyyhky (Columba oenas) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Tervapääsky (Apus apus) Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) EN, L Pikkutikka (Dendrocopos minor) Pohjantikka (Picoides tridactylus) L, V Kiuru (Alauda arvensis) Törmäpääsky (Riparia riparia) VU Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbicum) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (Anthus pratensis) NT Keltavästäräkki (Motacilla flava) VU Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Pensastasku (Saxicola rubetra) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU Sepelrastas (Turdus torquatus) VU Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Pieni rastas (Turdus phi/ili) Hernekerttu (Sylvia curruca) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Uunilintulaji (Phylloscopus sp.) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Hömötiainen (Parus montanus) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) L Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Naakka (Corvus monedula) Mustavaris (Corvus frugilegus)

50 52 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Yppärinneva Parhalahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Varis (Corvus corone cornix) Korppi (Corvus corax) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Peippolaji (Fringilla sp.) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Hemppo (Carduelis cannabina) Vuorihemppo (Carduelis flavirostris) VU Urpiainen (Carduelis flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) V Käpylintulaji (Loxia sp.) Pikku-/isokäpylintu (Loxia cur/pyt) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) NT Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) Pulmunen (Plectrophenax nivalis) NT Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pohjansirkku (Emberiza rustica) VU Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Yhteensä lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Yppärinnevalla yhteensä 96 ja Parhalahdessa 136. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. 16

51 53 Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Kyhmyjoutsenet muuttavat ja oleilevat tiiviisti merellä. Sisämaassa ja ylipäätään mantereen yllä tapahtuvat lennot ovat satunnaisia. Parhalahdessa kirjattiin seurannan aikana yhteensä 45 lentoa. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 53 % [L] [V] Laulujoutsenet muuttivat tavanomaiseen kevääseen nähden etuajassa. Joutsenet muuttavat Suomeen suurelta osin Pohjanlahden poikki Ruotsista ja pysähtyvät pelloille ruokailemaan. Muutto on voimakkainta Pohjois- Pohjanmaan rannikkolinjassa. Yppärinnevalla nähtiin voimakasta ja Parhalahdessa erittäin voimakasta muuttoa. Toukokuun lopun laulujoutsenlennot koskevat pesimättömien lintujen muuttoa. Yppärinneva 408 yks. Parhalahti yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 75 Joutsenlaji (Cygnus sp.) Parhalahdessa nähtiin 5.5. ja neljä muuttavaa joutsenta, joita ei saatu määritettyä lajilleen. Metsähanhi (Anser fabalis) 89 % [NT] [V] Metsähanhet saapuivat laulujoutsenten tavoin tyypillistä aiemmin Suomeen, mutta Pohjois- Pohjanmaalla liikehdintä tapahtui tavanomaiseen aikaan. Metsähanhien muuttoreitti kulkee Ruotsista kohti koillista. Havaintomäärä oli Yppärinnevalla korkea ja Parhalahdessa hyvin korkea. Yppärinneva 819 yks. Parhalahti yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) 100 % Lyhytnokkahanhien yksilömäärät ovat tyypillisesti melko vähäisiä. Suurimmat kevätmuuttajamäärät painottuvat Pohjois-Pohjanmaalle. Seurannassa nähtiin melko voimakasta liikehdintää. Yppärinneva 25 yks. Parhalahti 89 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Tundrahanhia (Anser albifrons) Tundrahanhien päämuuttoreitti kulkee Suomenlahdella, minkä vuoksi Pohjois-Pohjanmaalla kevätlukemat ovat tyypillisesti hyvin vähäisiä. Parhalahdessa havaittiin yhteensä kymmenen muuttajaa 6.4., 7.4. ja 6.5. Merihanhi (Anser anser) 50 % Merihanhien syysmuutto keskittyy pitkälti rannikolle, mutta parvia nähdään yleisesti myös mantereen puolella. Parhalahden kokonaismäärä oli hyvin korkea. 17

52 54 Yppärinneva 2 yks. Parhalahti 716 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 21 Harmaahanhilaji (Anser sp.) 67 % Muutonseurannan aikana molemmissa paikoissa nähtiin kohtalaisesti määrittämättömiä harmaahanhia. Erityisesti Yppärinnevan havainnot koskevat hyvin todennäköisesti metsähanhia. Yppärinneva 229 yks. Parhalahti 652 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Kanadanhanhi (Branta canadensis) Kanadanhanhi on hyvin harvalukuinen muuttaja Pyhäjoen seudulla. Seurannan ainoat havainnot koskevat yhteensä kuutta yksilöä Parhalahdessa välisenä aikana. Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) 100 % [L] Etelä-Suomessa nykyään varsin runsaana pesivä valkoposkihanhi oli vuosikymmeniä sitten Suomessa vain läpimuuttava laji, mutta se on alkanut pesiä yleisenä rannikolla. Seurannassa nähtiin vähäistä muuttoa. Yppärinneva 11 yks. Parhalahti 99 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 11 Ristisorsa (Tadorna tadorna) Ristisorsa on mereen sidoksissa oleva laji, joka pesii rannikolla hyvin harvalukuisena. Parhalahdessa kirjattiin seurannan aikana yhteensä kahdeksan lentoa. Haapana (Anas penelope) [V] Haapanahavainnot jäivät hyvin vähäisiksi seurannan aikana, sillä Parhalahdessa merkittiin yhteensä vain 76 lentoa. Tavi (Anas crecca) 0 % [V] Tavien muutto keskittyy pääosin yölliseen aikaan, eikä seurannassa nähty mainittavaa liikehdintää. Yppärinneva 4 yks. Parhalahti 52 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 60 % Sinisorsia ei havaita Pohjois-Pohjanmaalla juuri koskaan merkittäviä muuttajamääriä, mutta suurkerääntymiä nähdään erityisesti matalilla ja rehevillä merenlahdilla. Seurannan lentomäärät olivat vähäisiä. 18

53 55 Yppärinneva 10 yks. Parhalahti 123 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 6 Jouhisorsa (Anas acuta) [VU] Kevään jouhisorsamäärät olivat seurannassa erittäin pieniä, mikä selittyy etenkin sillä, että laji on pääosin yömuuttaja. Parhalahdessa kirjattiin yhteensä 33 lentoa. Lapasorsa (Anas clypeata) Lapasorsien keväiset muuttajamäärät ovat tyypillisesti kaikkialla vähäisiä. Parhalahden lentomäärä oli niin ikään pieni, vain 13 yksilöä neljän viimeisen seurantapäivän aikana. Tukkasotka (Aythya fuligula) [VU] [V] Tukkasotkien päämuutto ajoittuu yöaikaan, mutta liikehdintää nähdään yleisesti myös aamulla. Parhalahdessa havaittiin yhteensä 128 muuttajaa. Haahka (Somateria mollissima) [NT] [V] Haahkojen muuttajamäärät ovat yleensä vähäisiä Pyhäjoen korkeudella, sillä pesimäkanta painottuu etelämmäksi. Parhalahdessa nähtiin yhteensä neljä muuttajaa välisenä aikana. Allihaahka (Polysticta stelleri) [L] Allihaahka on hyvin harvalukuinen läpimuuttaja Pohjanlahdella. Seurannan ainoa havainto koskee yhtä muuttajaa Parhalahdessa Alli (Clangula hyemalis) Allien muutto keskittyy hyvin pitkälti merialueille. Parhalahdesta saatiin seurannan aikana havainto 195 yksilöstä, joista 190 nähtiin Mustalintu (Melanitta nigra) Mustalintujen päämuuttoreitti keskittyy ulkomerelle. Seurannan havaintomäärä jäi pieneksi, sillä Parhalahdessa nähtiin vain 226 yksilöä seurannan aikana. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) [NT] [V] Pilkkasiipiä nähdään eniten muuttamassa merellä. Parhalahdessa havaittiin yhteensä 450 yksilöä, mikä on kohtalainen lukema. Niistä 424 kirjattiin Mustalintulaji (Melanitta sp.) Seurannan viimeisenä päivänä Parhalahdessa havaittiin 19 määrittämätöntä mustalintulajia, jotka olivat joko mustalintuja tai pilkkasiipiä. Telkkä (Bucephala clangula) 0 % [V] Telkät muuttavat merellä aamuisin ja sisämaassa pääasiassa yöllä. Yppärinnevalta kirjattiin vain muutama satunnaishavainto. Parhalahden kokonaissumma oli kohtalainen. Yppärinneva 3 yks. Parhalahti 256 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 9 Uivelo (Mergus albellus) [L] [V] Uivelo on aina harvalukuinen muuttaja, jota näkee useammin muutolla merellä kuin sisämaassa. Parhalahdessa nähtiin kaksi muuttajaa

54 56 Tukkakoskelo (Mergus serrator) [NT] [V] Tukkakoskelo muuttaa päiväsaikaan pääasiassa merellä ja sisämaassa ilmeisesti lähinnä yölliseen aikaan. Parhalahdessa merkittiin seurannan aikana yhteensä 184 muuttajaa. Isokoskelo (Mergus merganser) 86 % [NT] [V] Isokoskelomuutto on voimakkainta merellä, mutta se on varsin viuhkamaista sisämaassa. Parhalahden muuttajamäärä on korkea, mutta Yppärinnevalta kertyi vain satunnaishavaintoja. Yppärinneva 14 yks. Parhalahti 701 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 100 Teeri (Lyrurus tetrix) 0 % [NT] [L] [V] Teeriä havaittiin melko säännöllisesti Yppärinnevalla, mutta myös Parhalahdessa tehtiin havaintoja, kun linnut siirtyivät ruokailualueilta toisille ja vastaavasti soidinalueille. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Yppärinneva 60 yks. Parhalahti 18 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Metso (Tetrao urogallus) 0 % [NT] [L] [V] Metsoista kertyy yleensä hyvin niukasti lentoja tuulivoimapuistohankkeissa. Yppärinnevalla kirjattiin yksi lento 18.4., 6.5. ja Metsot lentävät poikkeuksetta matalalla. Kaakkuri (Gavia stellata) 100 % [NT] [L] Kaakkurin päämuutto ajoittuu sekä huhtikuun lopulle että kuikan päämuuton aikaan toukokuun loppuun, jolloin arktinen kanta ohittaa läntisen Suomen. Liikehdintä on voimakkainta rannikkoseudulla. Sisämaassa suuret vesistölinjat ohjaavat muuttoa. Parhalahden kokonaismäärä oli melko vähäinen, eikä Yppärinnevalla havaittu kuin yksi muuttaja. Yppärinneva 1 yks. Parhalahti 98 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 10 Kuikka (Gavia arctica) 83 % [L] Kuikan muuton luonne on kaakkurin tavoin kaksiosainen, mutta yksilömäärät ovat suurempia toukokuun jälkipuoliskolla. Seurannan yhteislentomäärä oli hyvin vähäinen. Yppärinneva 6 yks. Parhalahti 34 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 20

55 57 Kuikkalaji (Gavia sp.) [L] Parhalahdessa merkittiin neljän viimeisen seurantapäivän aikana yhteensä 61 määrittämätöntä kuikkalintua, jotka olivat joko kaakkureita tai kuikkia. Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Silkkiuikut muuttavat pääosin sisämaassa yöllä ja merellä aikaisin aamulla. Parhalahdessa muutti kaksi lintua 18.4., ja Härkälintu (Podiceps grisegena) Härkälintujen arktinen muutto seurailee Pohjanlahtea, mutta suurimmat muuttajamäärät havaitaan ulkomerellä. Parhalahdessa nähtiin kaksi muuttajaa Merimetso (Phalacrocorax carbo) 0 % Merimetso on nimensä mukaisesti merialueisiin sidoksissa oleva laji, joka muuttaa ja liikehtii ravinnon perässä lähes yksinomaan rannikolla. Parhalahden yhteislentomäärä oli kohtalainen. Yppärinneva 4 yks. Parhalahti 624 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 8 Harmaahaikara (Ardea cinerea) Harmaahaikara on hyvin harvalukuinen muuttaja Pyhäjoen seudulla. Parhalahdessa havaittiin yksi muuttaja ja 6.5. Merikotka (Haliaeetus albicilla) 50 % [VU] [L] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin varhain maalis-huhtikuussa, mutta pesimäkannan runsastumisen myötä muuttajia on alettu nähdä myös toukokuun puolella. Kokonaislentomäärä oli melko korkea Yppärinnevalla ja korkea Parhalahdessa. Yppärinneva 14 yks. Parhalahti 34 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) [L] Ruskosuohaukat ovat levittäytyneet pesimään lähes koko Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, mutta keväiset muuttajamäärät ovat pieniä käytännössä kaikkialla. Parhalahdessa nähtiin yhteensä 16 muuttajaa seurannan aikana. Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 18 % [VU] [L] Sinisuohaukat muuttavat usein peltoalueita myötäillen, mutta yksittäisiä lintuja voidaan nähdä käytännössä missä tahansa. Seurannassa havaittiin vähäistä muuttoa, sillä valtaosa Yppärinnevan lennoista koskee reviirilintuja. Yppärinneva 39 yks. Parhalahti 3 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - 21

56 58 Arosuohaukka (Circus macrourus) 25 % Arosuohaukka on hyvin harvalukuinen pesijä Pohjois-Pohjanmaalla. Yppärinnevalla kirjattiin ja kaksi lentoa, jotka koskivat ilmeisesti läheisen reviirin kiertelijöitä. Kanahaukka (Accipiter gentilis) 48 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Näin ollen kevään paluumuutto on yleensä varsin vaihtelevaa, eikä se ole koskaan voimakasta. Seurannan kokonaislentomäärä oli vähäinen. Valtaosa Yppärinnevan lennoista koskee reviirilintuja. Yppärinneva 23 yks. Parhalahti 11 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Varpushaukka (Accipiter nisus) 43 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu kevätmuutolla, mutta lajin edustajia havaittiin melko niukasti koko seurannan aikana. Osa Yppärinnevan lennoista koskee reviirilintuja. Yppärinneva 28 yks. Parhalahti 28 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Hiirihaukka (Buteo buteo) 56 % [VU] Hiirihaukka on varhaisimpia kevätmuuttajia. Muuttajamäärät jäivät hyvin vähäisiksi, sillä osa Yppärinnevan havainnosta koskee reviirilintuja. Yppärinneva 16 yks. Parhalahti 4 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Piekana (Buteo lagopus) 88 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa keväisin muun muassa Pohjois-Pohjanmaan luoteisosissa. Molemmissa paikoissa nähtiin korkeintaan kohtalaista muuttoa. Yppärinneva 34 yks. Parhalahti 33 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Maakotka (Aquila chrysaetos) 100 % [VU] [L] Maakotka on Pohjois-Pohjanmaalla harvalukuinen muuttaja, jonka liikehdintä ajoittuu varhaiselle keväälle. Yppärinnevalla merkittiin yksi lento

57 59 Sääksi (Pandion haliaetus) 100 % [NT] [L] Sääksi on harvalukuinen muuttaja kaikkialla, eikä suuria muuttoja nähdä käytännössä missään. Molemmissa paikoissa havaittiin kolme muuttajaa. Yppärinneva 3 yks. Parhalahti 3 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 33 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä, eikä kummallakaan havaintopaikalla havaittu mainittavaa muuttoa. Yppärinneva 6 yks. Parhalahti 13 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 3 Ampuhaukka (Falco columbarius) 0 % [L] Ampuhaukkojen muutto on tyypillisesti vähälukuista; parhaillakin paikoilla havaitaan vain muutamia yksilöitä. Seurannassa havaittiin muuttajia tavanomaisen niukasti. Yppärinneva 1 yks. Parhalahti 4 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Muuttohaukka (Falco peregrinus) 100 % [VU] [L] Muuttohaukka on Pohjois-Pohjanmaalla harvalukuinen muuttaja. Yppärinnevalla kirjattiin peräti viisi lentoa, mutta osa koskee kiertelijöitä, eikä selviä muuttajia. Yppärinneva 5 yks. Parhalahti 2 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Kurki (Grus grus) 51 % [L] Kurkimuutto oli keväällä hankalasti havainnoitavissa, sillä se keskittyi voimakkaasti myöhäisiltapäivään ja iltaan, eikä sen ennustaminen ollut mahdollista. Siitä huolimatta seurannassa nähtiin kohtalaisesti muuttajia. 23

58 60 Yppärinneva 298 yks. Parhalahti 296 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 17 Meriharakka (Haematopus ostralegus) Meriharakka on nimensä mukaisesti merellä viihtyvä laji, jonka suurimmat muuttolukemat havaitaan poikkeuksetta meren puolella. Parhalahdessa kirjattiin yhteensä 31 muuttajaa. Pikkutylli (Charadrius dubius) Pikkutylli on harvalukuinen muuttaja, eikä suuria muuttoja havaita missään. Parhalahdessa nähtiin yksi muuttaja 5.5. Tylli (Charadrius hiaticula) Tyllien muutto on voimakkainta merellä, eikä sisämaassa havaita mainittavia määriä. Parhalahdessa havaittiin yhteensä seitsemän muuttajaa seurannan aikana. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 73 % [L] Kapustarintojen päämuutto ajoittuu toukokuulle. Kokonaishavaintomäärä oli hyvin vähäinen. Yppärinneva 90 yks. Parhalahti 46 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 16 % Töyhtöhyyppä on ensimmäinen keväällä muuttava kahlaaja, jonka päämuutto ajoittuu maaliskuun lopulle ja huhtikuun alkuun. Seurannassa havaittiin melko vähäistä muuttoa. Yppärinneva 175 yks. Parhalahti 252 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 12 Lapinsirri (Calidris temminckii) Lapinsirrejä nähtään muuttavana lähinnä merellä toukokuussa. Parhalahdessa merkittiin yhteensä kymmenen muuttajaa kahden viimeisen seurantapäivän aikana. Jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus) Jänkäsirriäinen on melko harvalukuinen muuttaja merellä. Seurannan ainoa havainto koskee Parhalahden yhtä yksilöä Suokukko (Philomachus pugnax) 51 % [EN] [L] Suokukkojen päämuutto ajoittuu keväällä toukokuun alkupuolelle ja puoliväliin. Yppärinnevan nähtiin vähän ja Parhalahdessa kohtalaisesti muuttajia. Yppärinneva 56 yks. Parhalahti 302 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 8 24

59 61 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 11 % Taivaanvuohien keväiset muuttajamäärät vaihtelevat voimakkaasti, mutta Pohjois-Pohjanmaalla ei koeta juuri koskaan massamuuttopäiviä lukuun ottamatta rannikkovyöhykettä. Seurannan kokonaislentomäärä oli melko vähäinen. Yppärinneva 27 yks. Parhalahti 44 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 7 Mustapyrstökuiri (Limosa limosa) [EN] Mustapyrstökuiri on hyvin harvalukuinen muuttaja Suomessa. Parhalahdessa havaittiin yksi muuttaja 6.5. ja Punakuiri (Limosa lapponica) Punakuiri on arktinen kahlaaja, jonka suurimmat muuttomäärät nähdään rannikolla. Parhalahdessa merkittiin seurannan aikana yhteensä seitsemän muuttajaa. Pikkukuovi (Numenius phaeopus) 21 % [V] Pikkukuovi on osittain arktinen kahlaaja. Seurannan havaintomäärät olivat hyvin vähäisiä. Yppärinneva 14 yks. Parhalahti 2 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Kuovi (Numenius arquata) 37 % [V] Kuovit ovat hanhien ja joutsenten tavoin koillismuuttajia, joiden muutto tapahtuu yleensä lyhyen ajanjakson sisällä. Yppärinnevalla havaittiin niukkaa muuttoa, mutta Parhalahden kokonaislukema on varsin suuri. Yppärinneva 55 yks. Parhalahti 395 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 4 Mustaviklo (Tringa erythropus) [V] Mustaviklon päämuutto ajoittuu toukokuulle. Parhalahdessa kirjattiin neljän viimeisen päivän aikana yhteensä 51 muuttajaa. Punajalkaviklo (Tringa totanus) [NT] Punajalkaviklo on melko harvalukuinen muuttaja. Parhalahden kokonaislentomäärä oli viiden viimeisen havainnointipäivän aikana yhteensä 18 yksilöä. Valkoviklo (Tringa nebularia) [V] Valkoviklojen kevätmuutto on voimakkaimmillaan toukokuun alkupuolella. Seurannan aikana havaittiin niukasti lajin edustajia; 58 yksilöä Parhalahdessa, eikä yhtään Yppärinnevalla. Metsäviklo (Tringa ochropus) 6 % Metsäviklojen kevätmuutto käynnistyi tavanomaiseen aikaan, sillä päämuutto koettiin välisenä aikana. Liikehdintä oli kuitenkin heikkoa. 25

60 62 Yppärinneva 18 yks. Parhalahti 7 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Liro (Tringa glareola) 64 % [L] [V] Liron päämuutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle. Yppärinnevan lentomäärä oli vähäinen, mutta Parhalahdessa havaittiin voimakasta muuttoa. Yppärinneva 33 yks. Parhalahti 742 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 47 Rantasipi (Actitis hypoleucos) [NT] [V] Rantasipi on yömuuttaja, joten lentomäärät ovat tyypillisesti hyvin vähäisiä. Parhalahdessa nähtiin kaksi muuttajaa Karikukko (Arenaria interpres) [VU] Karikukko on merilaji, jota nähdään vain satunnaisesti sisämaassa. Seurannan ainoa havainto koskee Parhalahden yhtä lintua Merikihu (Stercorarius parasiticus) Merikihuja nähdään eniten muuttavina merellä. Suurimmat muuttajamäärät nähdään Suomenlahdella. Parhalahdessa nähtiin yhteensä kahdeksan muuttajaa neljän viimeisen päivänä aikana. Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) [L] [V] Pikkulokkien muutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, mutta se on käytännössä aina hyvin vaatimatonta sisämaassa. Parhalahdessa kirjattiin 87 lentoa neljän viimeisen seurantapäivän aikana. Naurulokki (Larus ridibundus) 58 % [NT] Naurulokit muuttavat melko pitkällä ajanjaksolla keväällä, eikä sisämaassa nähdä usein merkittäviä muuttoja. Yppärinnevalla nähtiin kohtalaista ja Parhalahdessa voimakasta muuttoa. Yppärinneva 391 yks. Parhalahti yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 153 Kalalokki (Larus canus) 66 % Kalalokit muuttavat usein pieninä parvina joko lajipuhtaasti tai harmaa- ja naurulokkien kanssa. Yppärinnevalla muutti vähäisesti kalalokkeja, kun taas Parhalahden lukema oli korkea. Yppärinneva 61 yks. Parhalahti 533 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 25 26

61 63 Selkälokki (Larus fuscus) 100 % [VU] [V] Selkälokkien muutto keskittyy rannikolle ja sisämaassa suurille reittivesille. Seurannan yhteislentomäärä oli hyvin vähäinen. Yppärinneva 2 yks. Parhalahti 24 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 3 Harmaalokki (Larus argentatus) 50 % Harmaalokkien muuttoliikehdintä keskittyy rannikolle, kun taas liikehdintä on sisämaassa viuhkamaista. Yppärinnevan lentomäärä oli kohtalainen ja Parhalahden vastaavasti korkea. Yppärinneva 135 yks. Parhalahti 562 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 79 Merilokki (Larus marinus) 100% Merilokit pesivät lähinnä rannikolla ja ulkosaaristossa sekä joillakin sisämaan suurjärvillä. Lennot sisämaassa ovat satunnaisia, eikä seurannassa havaittu mainittavaa liikehdintää. Yppärinneva 1 yks. Parhalahti 17 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 5 Räyskä (Hydroprogne caspia) 0 % [NT] Muuttavia räyskiä nähdään käytännössä yksinomaan merellä. Parhalahdessa havaittiin yhteensä seitsemän lentoa seurannan aikana. Kalatiira (Sterna hirundo) 100 % [L] [V] Kalatiirojen suurimmat muuttajasummat kirjataan tyypillisesti merellä. Seurannan kokonaislentomäärä oli erittäin pieni. Yppärinneva 2 yks. Parhalahti 6 yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Lapintiira (Sterna paradisaea) [L] Lapintiirojen muutto keskittyy lähes yksinomaan avomerelle. Parhalahden kokonaislentomäärä oli kahden viimeisen päivänä aikana yhteensä 18 yksilöä. Kala-/lapintiira (Sterna hir/aea) [L] Kala- ja lapintiirat muuttavat pääosin avomerellä, jolloin niiden määrittäminen erittäin haastavaa. Parhalahdessa laskettiin yhteensä 149 muuttajaa neljän viimeisen seurantapäivän aikana. 27

62 64 Pikkutiira (Sternula albifrons) [EN] [L] Pikkutiira on hyvin harvinainen muuttaja Suomessa. Parhalahdessa havaittiin yhteensä viisi muuttajaa kolmen viimeisen seurantapäivän aikana. Uuttukyyhky (Columba oenas) 0 % Uuttukyyhky on harvalukuinen muuttaja Pohjois-Pohjanmaalla, eikä seurannassa havaittu kuin yksi yksilö Parhalahdessa Sepelkyyhky (Columba palumbus) 24 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmasta päivämuuttajista keväällä. Yppärinnevan kokonaislentomäärä oli kohtalainen ja Parhalahden korkea. Yppärinneva 468 yks. Parhalahti yks. 6.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : :

63 65 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 29

64 66 liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella KLO Yppärinneva Parhalahti KLO Yppärinneva Parhalahti

65 KLO Yppärinneva Parhalahti KLO Yppärinneva Parhalahti

66 KLO Yppärinneva Parhalahti KLO Yppärinneva Parhalahti

67 KLO Yppärinneva Parhalahti KLO Yppärinneva Parhalahti

68 KLO Yppärinneva Parhalahti KLO Yppärinneva Parhalahti

69 71 liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. Yppärinneva Pvm parhalahti Pvm

70 36 72

71 73 Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 42/2015

72 74 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Epävarmuustekijät... 6 Metsojen elintavoista... 6 Tulokset ja päätelmät... 6 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2015: Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys Ahlman Group Oy. 2

73 75 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Sito Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia kyseiselle lajille. Sito Oy laatii wpd Finland Oy:lle ympäristövaikutusten arviointia wpd Finland Oy suunnittelee noin tuulivoimalan rakentamista Karhunnevankankaan alueelle, joka sijaitsee Pyhäjoella. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 11 kilometriä Pyhäjoen keskustan eteläpuolella (kuva 1). Välimaanperän peltoalueet sijaitsevat alueen länsipuolella. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi noin MW. Suunniteltujen voimalayksiköiden maksimikorkeus on 230 metriä. Osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä toteutettiin metsojen soidinpaikkaselvitys, jonka tavoitteena oli löytää tutkimusalueella mahdollisesti olevat soidinkeskukset. Kuva 1. Hankealueen sijainti. 3

74 76 Karhunnevankankaan hankealue Wtg Hankealueen rajaus Kuva 2. Tuulivoimapuistoalueen tutkimusrajaus. Maanmittauslaitos, 8/2014. km 0 0,5 1 Raportista Tässä raportissa esitetään maaliskuun puolivälin ja toukokuun puolivälin välisenä aikana 2015 toteutetun metsojen soidinpaikkaselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä etelään Pyhäjoen keskustaan nähden. Lähimpiä paikkoja ovat Välimaanperä länsipuolella, Viirretjärvi pohjoispuolella, Pirttikoski koillispuolella ja Talusperä kaakkoispuolella Merijärven kunnan alueella. Hankealueen lähellä ei ole mainittavia vesistöjä itä- ja koillispuolella virtaavaa Pyhäjokea lukuun ottamatta. Tuulivoimapuistoa suunnitellaan hehtaarin laajuiselle alueelle, jossa on pääosin metsätalouden piiriin kuuluvia kangasmetsiä, hakkuualoja ja taimikoita sekä ojitettuja rämeitä. Myös muutamia luonnontilaisia soita on alueella. Maaperä on monin paikoin kallioista, eikä kulttuuriympäristöjä, kuten viljelysalueita ole lainkaan. Alueen länsipuolella on kuitenkin hyvin laajat Välimaanperän pellot (kuva 2). 4

75 77 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvityksestä vastasi ympäristönhoitaja Toni Ahlman, jolla on runsaasti kokemusta tuulivoimapuistojen linnustoinventoinneista. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman. TUTKIMUSMENETELMÄT Metsojen soidinpaikkoja inventoitiin Metsoparlamentin ( virallisen ohjeistuksen mukaan. Maastotyöskentelyssä inventoitiin kävellen tutkimusalueen kaikki soidinpaikoiksi soveliaat kohteet sekä lukuisia muita paikkoja varmuuden saamiseksi. Käytännössä koko tutkimusalue saatiin kartoitettua varsin hyvin. Maastotyöt tehtiin osittain lumiseen aikaan jälkien löytämiseksi 15.3., 16.3., 17.3., 18.3., ja sekä pesimälinnustoinventointien yhteydessä noin klo klo välisenä aikana. Inventoinnit tehtiin hyvällä säällä, jolloin tuuli on ollut riittävän tyyni yksilöiden havaitsemiseksi soitimen huippuaikana. Räntäja lumisateiden aikana ei tehty kartoituksia, sillä jäljet olisivat olleet peitossa. Maastoinventoinneissa tarkastettiin kohteita seuraavasti: Yhtenäiset, yli kymmenen hehtaarin metsäalueet Vanhat ja luonnontilaiset havumetsät, joissa puustorakenne harva ja maastoeroja Rämeitä reunustavat metsät Myös yli 30-vuotiaat ensiharventamattomat männiköt Karttapohjille merkittiin seuraavat havainnot: Kävely- ja muut jäljet Siipienvetämisjäljet Hakomismännyt ja ruokailupuut Jätökset Havaitut yksilöt Päiväreviirit Varsinaiset soidinpaikat Käytännössä inventointien aikana pyrittiin tarkastamaan kaikkien soveliaiden kohteiden lumijäljet, jotta mahdolliset soidinalueet voidaan haarukoida tarkemmin tai poissulkea. Erityistä huomiota kiinnitettiin siipienvetojälkiin, sillä ne liittyvät oleellisesti soitimeen. Yksittäistä jälkeä ei kuitenkaan voida tulkita soidinalueeksi. Lisäksi siipijälkiä voidaan löytää myös koiraan päiväreviiriltä, joka on soidinpaikan läheisyydessä. Soidin huipentuu huhtikuun jälkipuoliskolla, jolloin tarkastuskäynti potentiaalisille paikoille tehtiin. Havainnointia tehtiin myös toukokuun puolivälissä. 5

76 78 epävarmuustekijät Metsojen soidinpaikkakartoituksien epävarmuustekijät liittyvät yleensä lumettomaan aikaan tehtyihin inventointeihin, jolloin esimerkiksi siipienvetojälkiä ei voi löytää sulaneilta paikoilta. Tällöin uloste- ja hakomispuulöydöillä saadaan kuitenkin arvioitua lajin esiintymistä ja tehtyä lopullinen tarkastus soidinaikaan. Karhunnevankankaan selvitystä voidaan pitää epävarmuustekijöiden osalta luotettavana, sillä lumijälkiä ja muita havaintoja etsittiin maaliskuussa lumiseen aikaan ja tarkastuskäynti tehtiin soitimen huippuaikaan Lisäksi potentiaalisia paikkoja tarkastettiin myös METSOJEN ELINTAVOISTA Metso on suurin metsäkanalintumme, joka suosii elinpiirinään tyypillisesti luonnontilaisia ja vanhoja havumetsiä. Se on varsin paikkauskollinen laji, jonka on todettu rengastusaineistojen perusteella siirtyneen yleensä korkeintaan alle kymmenen kilometrin matkan (Saurola ym. 2013). Suurimmat tunnetut siirtymät ovat kuitenkin peräti 52, 45 ja 26 kilometriä, mutta tällaiset ovat hyvin poikkeuksellisia. Metso pariutuu ryhmäsoitimella, jossa on muutama koiraslintu parittelemassa useiden naaraiden kanssa. Soidinpaikka on lajin kannalta tärkeä osa sen elinympäristöä, ja se on elinehtona vakaalle metsokannalle. Soidinalan laajuus riippuu sitä käyttävien yksilöiden lukumäärästä, minkä vuoksi se voi vaihdella muutamasta hehtaarista jopa kymmeniin hehtaareihin. Suomen tuorein kannanarvio on paria (Saurola ym. 2013), mutta laji on taantunut merkittävästi eteläisestä Suomesta. Tulokset ja päätelmät Maastoinventointien aikana tutkimusalueella tehtiin vain kaksi havaintoa koirasmetsosta ja yksi naaraasta (kuva 2). Soitimeen viittaavia selviä havaintoja kuten esimerkiksi siivenvetojälkiä ei kuitenkaan löydetty. Sen sijaan Toukkalankallioiden kaakkoispuolella oli hyvin runsaasti ulosteita, mikä antoi viitteitä mahdollisesta soidinpaikasta. Kyseessä oli koko tutkimusalueen ainoa potentiaalinen soidinalue, minkä vuoksi aamuyöllä 22.4 tehtiin varmistuskäynti paikalle. Soidinhavaintoa ei kuitenkaan tehty, eikä soivia yksilöitä havaittu myöskään pesimälinnustoselvityksen yhteydessä. Maastotöiden aikana ei näin ollen löydetty soidinpaikkaa, eikä sellaista ole hyvin suurella todennäköisyydellä Karhunnevankankaan tutkimusalueella. 6

77 79 Kuva 3. Metsohavainnot (mustat pallot). Havaitut yksilöt on kuvattu symbolein = koiras ja = naaras. Alue, josta löydettiin hyvin runsaasti ulosteita on merkitty vihreällä värillä. 7

78 80 KIRJALLISUUS Helle, P., Lindén, H., Aarnio, M. & Timonen, K. 1999: Metso ja metsien käsittely. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 20. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Metsoparlamentti: Kuinka löydän metsojen soidinpaikan? < Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 8

79 9 81

80 82 Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston pesimälinnustoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 80/2015

81 83 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Pesimälinnustoselvitys... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Sovellettu kartoituslaskenta... 5 Linjalaskenta... 6 Pistelaskenta... 7 Pöllö- ja riekkokuuntelu... 8 Yölaulajalaskenta... 8 Epävarmuustekijät... 9 Tulokset ja päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Linjalaskentatulosten yhteenveto Liite 2. Linjalaskentojen linjakohtaiset havainnot Liite 3. Pistelaskentojen paikkakohtaiset havainnot Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2015: Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston pesimälinnustoselvitys Ahlman Group Oy. 2

82 84 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Sito Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston pesimälinnustoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia pesiville linnuille. wpd Finland Oy suunnittelee noin tuulivoimalan rakentamista Karhunnevankankaan alueelle, joka sijaitsee Pyhäjoella. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 11 kilometriä Pyhäjoen keskustan eteläpuolella (kuva 1). Välimaanperän peltoalueet sijaitsevat alueen länsipuolella. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW, jolloin tuulipuiston kokonaisteho olisi noin MW. Suunniteltujen voimalayksiköiden maksimikorkeus on 230 metriä. Raportista Tässä raportissa esitetään maaliskuun puolivälin ja kesäkuun lopun välisenä aikana 2015 toteutettujen pesimälinnustoinventointien tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä etelään Pyhäjoen keskustaan nähden. Lähimpiä paikkoja ovat Välimaanperä länsipuolella, Viirretjärvi pohjoispuolella, Pirttikoski koillispuolella ja Talusperä kaakkoispuolella Merijärven kunnan alueella. Hankealueen lähellä ei ole mainittavia vesistöjä itä- ja koillispuolella virtaavaa Pyhäjokea lukuun ottamatta. Tuulipuistoa suunnitellaan hehtaarin laajuiselle alueelle, jossa on pääosin metsätalouden piiriin kuuluvia kangasmetsiä, hakkuualoja ja taimikoita sekä ojitettuja rämeitä. Myös muutamia luonnontilaisia soita on alueella. Maaperä on monin paikoin kallioista, eikä kulttuuriympäristöjä, kuten viljelysalueita ole lainkaan. Alueen länsipuolella on kuitenkin hyvin laajat Välimaanperän pellot (kuva 1). 3

83 85 Karhunnevankankaan tuulipuisto 1: (A3) m Kuva 1. Karhunnevankankaan tuulipuiston tutkimusalue (punainen katkoviiva). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston pesimälinnustoselvityksen maastotöistä vastasivat luontokartoittaja Sami Luoma ja ympäristönhoitaja Toni Ahlman. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 4

84 86 pesimälinnustoselvitys tutkimusmenetelmät sovellettu kartoituslaskenta Hankealueella tehtiin 19 kartoituslaskentaa, joista kolme toteutettiin linjalaskennan ohessa, neljä pistelaskentojen aikana, kuusi metsojen soidinpaikkaselvityksen aikana (Ahlman 2015a) sekä kolme lepakkoinventointien ohessa yöllä (taulukko 1). Lisäksi lintujen kevätmuuttoselvityksen aikana kerättiin reviiritietoja kymmenenä päivänä välisenä aikana (Ahlman 2015b). Kartoituslaskennat toteutettiin koko hankealueen osalta otollisilta kohteilta, jolloin painopisteenä olivat uhanalaiset, EU:n lintudirektiivin liitteen I-lajit sekä Suomen erityisvastuulajit. Kartoituslaskennassa merkittävien lajien reviirit merkittiin kartalle paikan päällä maastossa ja sijainti varmistettiin GPS-vastaanottimen avulla. Maastotyöt tehtiin aamuisin pääosin noin klo 3 11 välisenä aikana. Pareiksi tulkittiin seuraavat havainnot: laulava koiras, varoitteleva koiras, nähty koiras, varoitteleva naaras, nähty naaras, varoitteleva pari ja nähty pari. Taulukko 1. Maastoinventointien päivämäärät ja tarkoitukset. PVM Sovellettu kartoituslaskenta Linjalaskenta Pistelaskenta Yölaulajainventointi x x x x (pöllöt) x x x (pöllöt, riekot) x (pöllöt, riekot) x x x - x x - x x x x x x - x x x x - x x x x - - x x - - x x - - x 5

85 87 Karhunnevankankaan tuulipuisto 1: (A3) m Kuva 2. Linjalaskentareitit (vihreät viivat). linjalaskenta Hankealueella tehtiin kolme linjalaskentaa, jotka olivat yhteispituudeltaan 20,5 kilometriä. Läntisin oli 7,7, koillisin 5,9 ja kaakkoisin 6,9 kilometriä pitkiä (kuva 2). Linjat toteutettiin osittain teitä pitkin, ja niillä pyrittiin kattamaan pinta-alallisesti mahdollisimman laaja alue. Laskennat suoritettiin aikaisin aamulla klo välisenä aikana 5.6., ja Linjalaskennalla pystytään laskemaan suuntaa antavasti alueen lintutiheys ja siinä merkitään yksilömäärät ylös pääsarkaan (alle 25 metrin päässä havaitut linnut) ja apusarkaan (yli 25 metrin päässä havaitut linnut). Lintutiheys laskettiin myös lajikohtaisesti, mutta siihen on syytä suhtautua varauksella, koska aineisto on pieni ja monet lajit (esimerkiksi käki ja korppi) havaitaan lähes aina apusaralla. Tiheydet ovat siten esimerkinomaiset, eivätkä esitä lajien todellisia parimääriä. 6

86 88 Karhunnevankankaan tuulipuisto 1: (A3) m Kuva 3. Tuulipuiston pistelaskentakohteet (vihreät pallot). pistelaskenta Pistelaskennat tehtiin hankealueella kahdesti yhteensä 36 paikalta, jotka sijoitettiin maastoon alustavan turbiinisuunnitelman (VE2) mukaan (kuva 3). Ensimmäiset laskennat tehtiin ja sekä toiset ja Pistelaskennassa merkitään ylös kaikki viiden minuutin aikana havaitut lintuyksilöt pää- ja apusarkaan (kuten linjalaskennassa). Pisteille saavuttiin GPSvastaanottimeen syötettyjen koordinaattien avulla. Pistelaskennalla pystytään laskemaan suhteellisia tiheyksiä, mutta ei absoluuttisia tiheyksiä. Vertailu onnistuu esimerkiksi habitaattien välillä. Pistelaskentojen yhteydessä aamulla tehtiin kartoituslaskentoja. 7

87 89 pöllö- ja riekkokuuntelu Pöllöjen reviirejä kartoitettiin kuuntelemalla mahdollisia soidinääniä sopivan leutona yönä , ja noin klo välisenä aikana useasta eri pisteestä (kuva 4). Pöllöt ovat yöaktiivisia, ja niiden soidinkausi alkoi varhain keväällä Kahden viimeisen inventoinnin aikana kuuntelupisteissä soitettiin riekkoatrappia reviirietsinnöissä. Erityisesti laajojen suoalueiden laiteilla soitettiin äänitteitä. Tällaisia olivat muun muassa Sydänneva, Lähdesuonneva ja Leppäkivenräme. yölaulajalaskenta Yöaktiivisia lajeja inventoitiin lepakkoselvityksen yhteydessä. Yölaulajalaskennat keskittyivät pimeimpään aikaan noin klo väliselle ajanjaksolle , ja Paritulkinnat tehtiin samalla tavalla kuin kartoituslaskennoissa. Kuva 4. Pöllöinventointien kuuntelupisteet (punaiset pallot). Karhunnevankankaan tuulipuisto 1: (A3) m 8

88 90 Lajit, joista kerättiin kaikki reviirihavainnot: Vesilinnut Metsä-, pelto- ja rantakanat (ei fasaani) Kahlaajat (ei metsäviklo, taivaanvuohi ja lehtokurppa) Pöllöt Tikat (ei käpytikka) ja kivitasku Niittykirvinen ja keltavästäräkki Sirkkalinnut Sirittäjä ja idänuunilintu Lepinkäiset ja kuhankeittäjä Järripeippo ja nokkavarpunen Peltosirkku ja pohjansirkku Päiväpetolinnut Kurki Lokit ja tiirat Uuttukyyhky ja turkinkyyhky Kehrääjä ja tervapääsky Kangaskiuru ja törmäpääsky Peukaloinen, satakieli ja leppälintu Viita-, luhta- ryti- ja rastaskerttunen Pikkusieppo ja pyrstötiainen Mustavaris Isokäpylintu ja punavarpunen EPÄVARMUUSTEKIJÄT Pesimäaikaan linnustoa inventoitiin 16 päivän ja kuuden yön aikana. Linnustoselvitystä voidaan pitää kattavana. Suurella todennäköisyydellä huomionarvoisten lajien reviirit on löydetty. Päiväpetolintujen reviirien tarkkoja sijainteja ei kuitenkaan pystytty varmistamaan muiden inventointien yhteydessä. 9

89 91 Tulokset ja päätelmät Karhunnevankankaan suunnitellun tuulipuistoalueen pesimälinnusto saatiin selvitettyä kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin (taulukko 1, liite 1 3). Lisäksi havaintoaineistoa kertyi pöllökuunteluiden yhteydessä ja lepakkoinventointien aikana. Pesimätiheydet ovat tavanomaisia, mikä johtuu metsien nuoresta ikärakenteesta ja elinympäristöjen yksipuolisuudesta. Tuloksiin vaikuttavat kuitenkin hieman keväällä vallinneet tuuliset olosuhteet. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 58 lajin reviirit (taulukko 2), joista valtaosa on hyvin tavallisia pesimälajeja. Lajistoon lukeutuu 17 huomionarvoista lajia: tavi, pyy, teeri, metso, sinisuohaukka, hiirihaukka, kurki, kapustarinta, pikkukuovi, liro, viirupöllö, helmipöllö, palokärki, niittykirvinen, keltavästäräkki, leppälintu ja pikkulepinkäinen. Huomionarvoisista lajeista 11 on EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja, seitsemän Suomen erityisvastuulajeja, neljä valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäviä (NT) ja kolme vaarantuneita (VU). Alueella pesivillä lajeilla on vastaavia elinympäristöjä runsaasti tutkimusalueen ulkopuolella, minkä vuoksi suurinta osaa ei tarvitse huomioida erityisesti hankkeessa. Lisäksi monilla huomionarvoisilla lajeilla ei ole yleensä vuosittain sama pesimäpaikka. Kokonaisuudessaan hankealueen pesimälajisto on melko monipuolista, mikä näkyy myös linja- ja pistelaskentatuloksissa (liite 1 3). Kattavan pesimälinnustoselvityksen perusteella linnustollisesti arvokkaaksi kohteeksi voidaan arvioida sekä Sydännevan että Leppäkivenrämeen suoalueita (kuva 5). Sydännevalla pesi monipuolisesti suolajistoa, kuten pikkukuovi, kapustarinta, keltavästäräkki ja niittykirvinen. Leppäkivenrämeellä pesi muun muassa kurki, kapustarinta ja keltavästäräkki. Alueet ovat luonnontilaisia, joten niiden voidaan olettaa olevan vuosittain suolajistolle arvokkaita. Kuvassa 5 esitetty punainen alue suositetaan säilytettävän täysin luonnontilassa siten, että turbiinit sijoitetaan mahdollisimman kauan siihen nähden. Muilta osin arvokkaita alueita ei ole, eikä tuulipuiston toteuttamisella katsota olevan mainittavaa vaikutusta yhdenkään alueella pesivän lajiin pesimäpopulaatioon. Kuva 5. Tutkimusalueen linnustollisesti arvokkaat kohteet (punaiset rajaukset). 10

90 92 Karhunnevankankaan tuulipuiston alueelta laskettiin lintuja kolmelta linjalta (kuva 2), jotka olivat yhteispituudeltaan 20,5 kilometriä. Reviirihavaintoja kirjattiin yhteensä 699, jotka jaettiin pää- ja apusarkahavaintoihin (liite 1) havaintoetäisyyden mukaan (katso tutkimusmenetelmät > linjalaskenta). Havaintoaineiston avulla laskettiin kullekin alueella havaitulle lajille keskitiheys neliökilometriä kohden. Tutkimussarkatiheys (pääsarka + apusarka) laskettiin seuraavalla kaavalla: lajikohtainen kuuluvuuskerroin x tutkimussarkahavainnot / laskentakilometrit (Rajasärkkä 2005). Kuuluvuuskertoimia käytettiin Muuttuva pesimälinnusto -teoksessa esitettyjä peruskertoimia (Väisänen ym. 1998). Lopullinen lajikohtainen tiheys korjattiin y-kertoimella (0,752), joka puolestaan laskettiin seuraavalla kaavalla: 0,0302 x 2,24 (maalinnuston pääsarkahavainnot / laskentakilometreillä) + 0,684 (Järvinen & Väisänen 1983). Linjalaskennat antavat vertailukelpoista ja helposti toistettavaa aineistoa, jonka avulla voidaan seurata lintukantojen vaihteluja. Laskennoissa havaitaan keskimäärin noin 60 prosenttia todellisesta yksilömäärästä, joten ne eivät anna absoluuttista kuvaa alueen linnustosta. Tiheyslaskentakaavojen avulla voidaan kuitenkin arvioida alueen lajiston rakennetta melko hyvin. Tulosten valossa hankealueella ja sen lähistöllä pesi 107,31 paria (liite 1) neliökilometriä kohden. Se on varsin tavanomainen lukema kangasmetsille ja nuoren ikäluokan puustolle. Tiheys lienee kuitenkin hieman todellisuutta alhaisempi, sillä kevät oli poikkeuksellisen tuulinen, minkä vuoksi suotuisia linjalaskentaolosuhteita ei ollut käytännössä ollenkaan. Metsämaiden perustiheys on yleensä paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohota jopa pariin per neliökilometri. Tutkimusalueen runsaimpia lajeja olivat pajulintu (17,99 paria / km 2 ), peippo (15,63) ja harmaasieppo (9,22). Nämä kolme lajia muodostivat 40 prosenttia kokonaisparimäärästä. Peruslajeja olivat myös vihervarpunen, metsäkirvinen ja punakylkirastas. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavaintoja yhteensä 43 lajista. Taulukko 2. Hankealueella havaitut reviirilajit maastotöiden aikana. Uhanalaisuusluokat ovat seuraavat: VU = vaarantunut, NT = Silmälläpidettävä. Runsausluokat ovat: 1 = harvalukuinen, 2 = tavallinen ja 3 = runsaslukuinen. Laji Tieteellinen nimi Uhanalaisuusluokitus EU:n direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä Runsaus Tavi Anas crecca - - x 2 - Pyy Tetrastes bonasia - x Teeri Lyrurus tetrix NT x x 8 - Metso Tetrao urogallus NT x x 5 - Sinisuohaukka Circus cyaneus VU x Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo VU Kurki Grus grus - x Kapustarinta Pluvialis apricaria - x

91 93 Laji Tieteellinen nimi Uhanalaisuusluokitus EU:n direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä Runsaus Taivaanvuohi Gallinago Gallinago Lehtokurppa Scolopax rusticola Pikkukuovi Numenius phaeopus - - x 1 - Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola - x x 1 - Kalalokki Larus canus Sepelkyyhky Columba palumbus Käki Cuculus canorus Viirupöllö Strix uralensis - x Helmipöllö Aegolius funereus NT x x 5 - Palokärki Dryocopus martius - x Käpytikka Dendrocopos major Metsäkirvinen Anthus trivialis Niittykirvinen Anthus pratensis NT Keltavästäräkki Motacilla flava VU Västäräkki Motacilla alba Rautiainen Prunella modularis Punarinta Erithacus rubecula Leppälintu Phoenicurus phoenicurus - - x 10 - Pensastasku Saxicola rubetra Mustarastas Turdus merula Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Lehtokerttu Sylvia borin Hernekerttu Sylvia curruca Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Harmaasieppo Muscicapa striata Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Hömötiainen Parus montanus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Puukiipijä Certhia familiaris Pikkulepinkäinen Lanius collurio - x Närhi Garrulus glandarius Varis Corvus cornix

92 94 Laji Tieteellinen nimi Uhanalaisuusluokitus EU:n direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä Runsaus Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifringilla Viherpeippo Carduelis chloris Vihervarpunen Carduelis spinus Urpiainen Carduelis flammea Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Keltasirkku Emberiza citrinella Yhteensä 58 lajia Lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa käsitellään Karhunnevankankaan tuulipuiston alueella maastotöiden aikana havaittuja huomionarvoisia tai muuten mielenkiintoisia lajeja. Lajiluettelossa käytetään termeinä sekä reviiriä että pesiviä paria. Molemmat tarkoittavat kuitenkin pesimähavaintoja. Merkittävien lajien reviirit esitetään reviirikartoissa sivulla Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Tavi (Anas crecca) [V] Yppärinnevan ojalinjojen varsilla pesi kaksi paria (reviirikartta 1). Tavi on pesimäpaikkansa suhteen vaatimattomin vesilintumme, joka pesii toisinaan jopa metsäojien varsilla. Se on Suomen erityisvastuulaji. Pyy (Tetrastes bonasia) [L] Hankealueella oli yhteensä kymmenen reviiriä (reviirikartta 1). Pyy viihtyy kuusivaltaisissa havu- ja sekametsissä, joissa esiintyy leppää ruokailua varten. Se on EU:n lintudirektiivin I- liitteen laji. Teeri (Lyrurus tetrix) [L] [NT] [V] Alueella tulkittiin pesivän kahdeksan paria (reviirikartta 1). Rajauksella ja sen lähiympäristössä havaittiin kartoitusten aikana vain muutamia soidintavia koiraita. Suurin keskittymä koskee Lähdesuonnevan viittä yksilöä. Teeren soidinpaikat ovat avoimia, usein soita, turvetuotantoalueita, peltoja tai hakkuuaukkoja. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja Suomen erityisvastuulaji. Metso (Tetrao urogallus) [L] [NT] [V] Alueelta löydettiin viisi pesäpaikkaa (reviirikartta 1). Metson tyypillisiä elinympäristöjä ovat iäkkäämmät havumetsät. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, Suomen erityisvastuulaji ja valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). 13

93 95 Sinisuohaukka (Circus cyaneus) [L] [VU] Majavajärven koillispuolella oli yksi reviiri, mutta karttamerkintä ei kuvaa tarkkaa paikkaa (reviirikartta 1). Sinisuohaukan pesimäkannan painopiste on Suomen pohjoispuoliskolla. Tyypillisiä elinympäristöjä ovat viljelysten ja soiden pirstomaan puoliavoimet elinympäristöt. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji ja uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut (VU). Kanahaukka (Accipiter gentilis) Karhunnevan eteläpuolella oli yksi reviiri, mutta karttamerkintä ei kuvaa tarkkaa paikkaa suojelullisista syistä (reviirikartta 2). Kanahaukka pesii tyypillisesti iäkkäissä havumetsissä syrjäseuduilla. Varpushaukka (Accipiter nisus) Sydännevan pohjoispuolella oli yksi reviiri, mutta karttamerkintä ei kuvaa tarkkaa paikkaa suojelullisista syistä (reviirikartta 2). Varpushaukka pesi varsin monentyyppisillä metsämailla, mutta yleensä syrjäseuduilla. Hiirihaukka (Buteo buteo) [VU] Kauhaviidan alueella oli yksi reviiri, mutta karttamerkintä ei kuvaa tarkkaa paikkaa (reviirikartta 2). Hiirihaukka pesii iäkkäissä metsissä, joissa on riittävän järeitä puita pesän rakentamista varten. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut (VU). Kurki (Grus grus) [L] Leppäkivenrämeellä pesi yksi pari (reviirikartta 2). Kurki pesii tyypillisesti avosoilla ja rehevien lintukosteikkojen rantaluhdilla. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) [L] Sydännevalla pesi kaksi paria ja Leppäkivenrämeellä yksi pari (reviirikartta 2). Kapustarinta on avosoiden pesijä, joka on taantunut eteläisestä Suomesta soiden hävitessä. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Pikkukuovi (Numenius phaeopus) [V] Sydännevalla oli yksi elinpiiri (reviirikartta 3). Pikkukuovi on melko vaatelias avosoiden pesijä, joka asettuu pesimään myös hyvin harvoin peltoalueille. Se on Suomen erityisvastuulaji. Liro (Tringa glareola) [L] [V] Karhunnevankankaan kaakkoispuolella oli yksi reviiri (reviirikartta 3). Liro pesii avosoilla ja järvien rantaluhdilla sekä toisinaan myös avoimien ojalinjojen varsilla. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji ja Suomen erityisvastuulaji. Kalalokki (Larus canus) Sydännevalla pesi kaksi paria (reviirikartta 3). Kalalokki pesii monenlaisissa vesistöissä, mutta kivikkorantaiset järvet ja rannat ovat tyypillisimpiä paikkoja. Laji asettuu usein pesimään myös vetisille avosoille. 14

94 96 Käki (Cuculus canorus) Alueella oli kymmenen kukkuvaa käkeä (reviirikartta 3). Laji on kuulunut aiemmin alueellisesti uhanalaisten listaan, mutta tuoreimmasta luettelosta se on poistettu. Käki on loisiva laji, joka munii muun muassa leppälintujen, harmaasieppojen ja västäräkkien pesiin. Viirupöllö (Strix uralensis) [L] Yppärinnevan pohjoispuolella pesi yksi pari, mutta suojelullisista syistä reviirimerkintä ei kuvaa todellista paikkaa (reviirikartta 3). Viirupöllö pesii varsin monenlaisissa metsäisissä elinympäristöissä, kunhan tarjolla on savupiippukeloja, suuria luonnonkoloja tai pönttöjä pesimiseen. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Helmipöllö (Aegolius funereus) [L] [NT] [V] Hankealueella puputti viisi yksilöä (reviirikartta 4). Helmipöllö pesii monenlaisilla metsämailla, joissa on tarjolla sovelias pesäkolo. Mieluiten se suosii kuitenkin yhtenäisiä havupuumetsiä. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja Suomen erityisvastuulaji. Palokärki (Dryocopus martius) [L] Tutkimusalueelta löydettiin kaksi reviiriä (reviirikartta 4). Laji on hyvin kuuluva reviirillään, joka on kooltaan yleensä melko laaja. Palokärki on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Niittykirvinen (Anthus pratensis) [NT] Sydännevalla oli viisi reviiriä (reviirikartta 4). Niittykirvinen on taantunut laji, joka pesii viljelysalueilla ja avosoilla. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettävä (NT). Keltavästäräkki (Motacilla flava) [VU] Leppäkivenrämeeltä varmistettiin yksi ja Sydännevalta kaksi elinpiiriä (reviirikartta 4). Keltavästäräkki on voimakkaasti taantunut avosoiden laji, joka pesii hyvin harvalukuisena toisinaan myös peltoalueilla. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa vaarantunut (VU). Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) [V] Tutkimusalueella kuultiin kuusi kymmenen koirasta (reviirikartta 4). Laji pesii vanhemmissa metsissä, asutuksen piirissä ja runsaimmin mäntykankailla. Leppälintu on Suomen erityisvastuulaji. Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) [L] Yppärinnevan koillispuolella oli yksi pesimäpiiri (reviirikartta 5). Pikkulepinkäinen on kuivien pensaikkomaiden laji, joka viihtyy niin katajikoissa kuin hakkuuaukoillakin. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Järripeippo (Fringilla montifringilla) Elinpiirejä löydettiin neljästä eri paikasta Sydännevan ja Leppäkivenrämeen laiteilta (reviirikartta 5). Järripeippo on eräs runsaimpia Lapin pesimälajeja, jonka tavanomainen levinneisyysalue ulottuu myös Pohjois-Pohjanmaan puolelle. Tyypillisiä elinympäristöjä ovat soiden laiteet ja koivikot. Järripeippo on alueellisesti uhanalainen laji. 15

95 97 Reviirikartta 1. Tavin (2 paria), pyyn (10 pr), teeren (8 pr), metson (5 pr) ja sinisuohaukan (1 pr) reviirit. Tavi Pyy Metso Sinisuohaukka Teeri Karhunnevankankaan tuulipuisto 1: (A3) m 16

96 98 Reviirikartta 2. Kanahaukan (1 pari), varpushaukan (1 pr), hiirihaukan (1 pr), kurjen (1 pr) ja kapustarinnan (3 pr) reviirit. Kanahaukka Varpushaukka Kurki Kapustarinta Hiirihaukka Karhunnevankankaan tuulipuisto 1: (A3) m 17

97 99 Reviirikartta 3. Pikkukuovin (1 pari), liron (1 pr), kalalokin (2 pr), käen (10 pr) ja viirupöllön (1 pr) reviirit. Pikkukuovi Liro Käki Viirupöllö Kalalokki Karhunnevankankaan tuulipuisto 1: (A3) m 18

98 100 Reviirikartta 4. Helmipöllön (5 paria), palokärjen (2 pr), niittykirvisen (5 pr), keltavästäräkin (3 pr) ja leppälinnun (10 pr) reviirit. Helmipöllö Palokärki Keltavästäräkki Leppälintu Niittykirvinen Karhunnevankankaan tuulipuisto 1: (A3) m 19

99 101 Reviirikartta 5. Pikkulepinkäisen (1 pari) ja järripeipon (4 pr) reviirit. Pikkulepinkäinen Järripeippo Karhunnevankankaan tuulipuisto 1: (A3) m 20

100 102 KIRJALLISUUS Ahlman, S. 2015a: Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston metsojen soidinpaikkaselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2015b: Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Rajasärkkä, A. 2005: Linjalaskenta. Eripainos monisteesta: Rytkönen, S., Leppäjärvi, M., Rajasärkkä, A., Siekkinen, J., Várkonyi, G. & Vä äki, P. 2005: Maaeläimistön tuntemus ja ekologia. Biologian laitoksen monisteita 1/2005. Oulun yliopisto. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajit 21

101 103 liite 1. Linjalaskentatulokset. Laji Pääsarka Apusarka Tutkimussarka Pääsarkatiheys Tutkimussarkatiheys Parimäärä y-korjauskertoimella Teeri ,98 1,03 1,03 Metso 2-2 1,95 1,40 1,05 Sinisuohaukka ,04 0,03 Kanahaukka ,25 0,19 Varpushaukka ,30 0,30 Kurki ,03 0,03 Taivaanvuohi ,78 0,59 Metsäviklo ,95 0,47 0,47 Liro ,14 0,14 Sepelkyyhky ,55 0,55 Käki ,29 0,22 Palokärki ,10 0,10 Käpytikka ,97 0,97 Metsäkirvinen ,30 7,30 Rautiainen ,96 1,47 Punarinta ,95 3,75 2,82 Leppälintu ,12 0,84 Pensastasku ,98 1,18 0,89 Mustarastas ,98 2,48 2,48 Laulurastas ,95 3,41 2,56 Punakylkirastas ,95 4,38 4,38 Kulorastas ,07 0,81 Hernekerttu ,54 3,54 Lehtokerttu ,96 0,96 Tiltaltti ,18 1,64 Pajulintu ,68 23,94 17,99 Hippiäinen ,98 2,76 2,08 Harmaasieppo ,93 9,22 9,22 Kirjosieppo ,98 2,11 1,58 Hömötiainen ,98 3,92 2,94 Töyhtötiainen ,98 1,93 1,93 Sinitiainen ,84 0,84 Talitiainen ,95 3,98 2,99 Puukiipijä ,52 1,15 Närhi ,26 0,95 Korppi ,10 0,10 Peippo ,83 20,79 15,63 Järripeippo ,31 0,31 Vihervarpunen ,93 8,25 8,25 Urpiainen ,14 0,10 Pikkukäpylintu ,51 2,51 Punatulkku ,86 1,86 Keltasirkku ,98 1,49 1,49 Yhteensä ,88 126,63 107,31 22

102 104 liite 2. Linjalaskentojen linjakohtaiset havainnot. Linja 1 (koillinen) Laji 5,9 km Pääsarka 5.6. Apusarka Linja 2 (kaakko) Laji 6,9 km Pääsarka Apusarka Teeri 1 2 Teeri - 1 Metso 1 - Sinisuohaukka - 1 Kanahaukka - 1 Varpushaukka - 1 Taivaanvuohi - 3 Kurki - 1 Metsäviklo - 2 Taivaanvuohi - 4 Sepelkyyhky - 3 Metsäviklo 1 1 Käki - 2 Liro - 1 Käpytikka - 1 Sepelkyyhky - 3 Metsäkirvinen - 13 Käki - 4 Rautiainen - 3 Palokärki - 1 Punarinta 1 6 Käpytikka - 2 Leppälintu - 2 Metsäkirvinen - 19 Mustarastas 1 4 Rautiainen - 3 Laulurastas 1 10 Punarinta - 4 Punakylkirastas - 7 Leppälintu - 2 Kulorastas - 2 Pensastasku 1 3 Hernekerttu - 5 Mustarastas - 2 Lehtokerttu - 1 Laulurastas - 6 Tiltaltti - 6 Punakylkirastas 1 6 Pajulintu 3 32 Kulorastas - 4 Hippiäinen 1 2 Hernekerttu - 6 Harmaasieppo - 4 Lehtokerttu - 3 Kirjosieppo - 3 Tiltaltti - 5 Hömötiainen - 4 Pajulintu 5 55 Töyhtötiainen 1 1 Hippiäinen - 2 Sinitiainen - 1 Harmaasieppo 1 8 Talitiainen 1 3 Kirjosieppo - 4 Puukiipijä - 1 Hömötiainen - 4 Närhi - 1 Töyhtötiainen - 2 Korppi - 1 Sinitiainen - 1 Peippo 2 24 Talitiainen - 5 Vihervarpunen 2 13 Puukiipijä - 2 Pikkukäpylintu - 3 Närhi - 2 Punatulkku - 2 Korppi - 2 Keltasirkku - 2 Peippo 2 39 Pikkukäpylintu - 3 Järripeippo - 1 Keltasirkku 1 2 Vihervarpunen - 16 Urpiainen - 1 Pikkukäpylintu - 2 Punatulkku - 6 Keltasirkku 1 4 Yhteensä Yhteensä

103 105 Linja 3 (luode) Laji 7,7 km Pääsarka Apusarka Teeri - 1 Metso 1 - Taivaanvuohi - 2 Metsäviklo 1 - Sepelkyyhky - 1 Käki - 5 Palokärki - 1 Käpytikka - 2 Metsäkirvinen - 22 Rautiainen - 5 Punarinta 1 6 Leppälintu - 5 Pensastasku - 2 Mustarastas - 3 Laulurastas 1 9 Punakylkirastas 1 11 Kulorastas - 4 Hernekerttu - 6 Lehtokerttu - 1 Tiltaltti - 4 Pajulintu 5 59 Hippiäinen - 3 Harmaasieppo 2 6 Kirjosieppo 1 3 Hömötiainen 1 3 Töyhtötiainen - 1 Talitiainen 1 5 Puukiipijä - 1 Närhi - 1 Peippo 3 41 Järripeippo - 1 Vihervarpunen 1 21 Pikkukäpylintu - 5 Punatulkku - 2 Keltasirkku - 2 Yhteensä

104 106 LIITE 3. Pistelaskentojen paikkakohtaiset (kuva 3) havainnot. Piste 1 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 6 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Punakylkirastas - 1Ä Taivaanvuohi - 1Ä Pajulintu - 2Ä Pensastasku - 1Ä Peippo 1ä 1Ä Mustarastas 1/p - Vihervarpunen - 1ä Pajulintu - 2Ä Piste 2 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Peippo 1/1p 2Ä Taivaanvuohi - 1Ä Keltasirkku - 1Ä Sepelkyyhky - 1Ä Piste 7 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Laulurastas - 1Ä Metsäviklo - 1Ä Hernekerttu 1Ä - Pensastasku 1/1p 1/p Pajulintu - 3Ä Hernekerttu - 1Ä Peippo 1Ä 1Ä Pajulintu - 2Ä Vihervarpunen 1ä 1Ä Peippo - 1Ä Piste 3 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Keltasirkku 1/p - Metsäkirvinen - 1Ä Piste 8 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Punarinta - 1Ä Metsäkirvinen 1p 1Ä Talitiainen 1ä - Pajulintu - 1Ä Pajulintu 1var 2Ä Peippo - 1Ä Peippo - 2Ä Vihervarpunen - 1ä Piste 4 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 9 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Leppälintu - 1Ä Metso /1p - Kulorastas - 1Ä Kapustarinta - 1ä Tiltaltti - 1Ä Hernekerttu - 1Ä Pajulintu 1p 2Ä Pajulintu - 3Ä Peippo - 1Ä Sinitiainen 1 var - Vihervarpunen - 2ä Peippo - 1ä Piste 5 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 10 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Teeri - 1Ä Taivaanvuohi - 1Ä Käpytikka - 1ä Sepelkyyhky - 1p Metsäkirvinen - 2Ä Laulurastas - 1Ä Rautiainen - 1Ä Pajulintu 1Ä 2Ä Punakylkirastas 1p - Peippo - 1Ä Pajulintu - 3Ä Vihervarpunen 1ä 1Ä Peippo 1Ä 2Ä Piste 11 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Vihervarpunen 1/p - Metsäkirvinen 1Ä - Pajulintu - 2Ä Selitteet: Ä = laulava, ä = ääntelevä, var = varoitteleva, rumm = rummuttava, p = paikallinen, 1/ = koiras, /1 = naaras. 25

105 107 Piste 12 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 18 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Punarinta 1 var - Metsäkirvinen - 1Ä Pajulintu - 2Ä Pajulintu - 1Ä Talitiainen - 1ä Piste 19 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 13 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Kanahaukka - 1var Metsäkirvinen - 1Ä Palokärki - 1ä Laulurastas - 1Ä Metsäkirvinen - 1Ä Kulorastas - 1ä Punarinta 1var - Tiltaltti - 1Ä Mustarastas 1var 1ä Pajulintu 1Ä 3Ä Punakylkirastas - 1Ä Peippo /1p 1Ä Pajulintu 1ä 1Ä Vihervarpunen 3p 1ä Hippiäinen - 1Ä Piste 14 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Hömötiainen - 1var Mustarastas - 1Ä Närhi - 1var Hernekerttu - 1Ä Peippo 1ä 1Ä, 1var Talitiainen - 1Ä Vihervarpunen - 1var, 1ä Pajulintu - 2Ä Piste 20 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Peippo 1ä 2Ä Metsäviklo - 1var Vihervarpunen - 1Ä Pensastasku - 1Ä Piste 15 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Keltasirkku - 1Ä Taivaanvuohi - 1p Piste 21 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Metsäkirvinen - 1Ä Laulurastas - 1Ä Rautiainen 1Ä - Pajulintu - 2Ä Mustarastas 1/p - Vihervarpunen - 1ä Kulorastas - 1Ä Piste 22 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Hernekerttu - 1Ä Metsäkirvinen - 1Ä Pajulintu - 2Ä Hernekerttu - 1Ä Peippo 1Ä 1Ä Pajulintu 1Ä 2Ä Keltasirkku 1/1p - Peippo 1ä 1Ä Piste 16 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Vihervarpunen 1/p 1ä Punakylkirastas - 1Ä Piste 23 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Tiltaltti - 1Ä Käpytikka - 1ä Hömötiainen 1var - Rautiainen - 1Ä Korppi - 1ä Punarinta - 1var Peippo - 1Ä Punakylkirastas - 1Ä Piste 17 (18.5.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu 1p 2Ä Leppälintu - 1Ä Hippiäinen - 1Ä Pajulintu - 2Ä Töyhtötiainen - 1ä Peippo 1/p - Peippo 1Ä 2Ä Vihervarpunen 1ä Vihervarpunen 1ä 2Ä Pikkukäpylintu - 1/p 26

106 108 Piste 24 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 28 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Metsäkirvinen - 1Ä Teeri - 2Ä Punarinta - 1Ä Sepelkyyhky - 1Ä Laulurastas - 1ä Rautiainen - 1Ä Hippiäinen - 1Ä Punarinta - 1Ä Pajulintu - 3Ä Mustarastas - 1Ä Peippo - 1ä, 1var Laulurastas - 1ä Vihervarpunen - 1Ä Punakylkirastas - 2Ä Piste 25 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Tiltaltti - 1Ä Teeri - 1Ä Pajulintu 1Ä 2Ä Metso /1p - Hippiäinen 1Ä - Sepelkyyhky - 1Ä Kirjosieppo - 1Ä Punakylkirastas - 1Ä Talitiainen - 1Ä Pajulintu - 1Ä Närhi - 1ä Peippo 1Ä - Peippo 1ä 2Ä Vihervarpunen - 2ä Vihervarpunen /1p 1Ä Piste 26 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Punatulkku - 1ä Metsäkirvinen 1p 1Ä Piste 29 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Korppi - 1ä Laulurastas - 1Ä Peippo - 2Ä Hernekerttu - 1Ä Piste 27 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu 1ä 3Ä Laulurastas - 1Ä Peippo 1ä 2Ä Hernekerttu - 1Ä Piste 30 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu - 3Ä Metsäviklo - 1ä Peippo - 1Ä Metsäkirvinen - 2Ä Vihervarpunen 1/1 p - Pajulintu - 4Ä Keltasirkku - 1ä Peippo 1/p 1Ä Vihervarpunen 1ä - Piste 31 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Teeri - 1Ä Leppälintu - 1Ä Punakylkirastas - 1Ä Tiltaltti - 1Ä Pajulintu - 2Ä Töyhtötiainen 1p - Vihervarpunen - 1ä 27

107 109 Piste 32 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 2 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Metsäkirvinen - 1Ä Laulurastas - 1Ä Pajulintu 1ä 1Ä Kulorastas - 1p Peippo - 1Ä Tiltaltti - 1Ä Punatulkku 1/1p - Pajulintu - 2Ä Piste 33 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Peippo - 2Ä Sepelkyyhky - 1Ä Vihervarpunen - 1ä Laulurastas 1ä 1Ä Piste 3 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu - 2Ä Käki - 1Ä Peippo 1var 1Ä Metsäkirvinen 1Ä - Piste 34 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Lehtokerttu - 1Ä Kurki - 1ä Pajulintu - 2Ä Taivaanvuohi - 1Ä Harmaasieppo - 1ä Käki - 1Ä Peippo 1/p, 1ä 1Ä Laulurastas - 1Ä Piste 4 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Hernekerttu - 1Ä Käki - 2Ä Pajulintu 1ä 3Ä Metsäkirvinen - 1Ä Peippo 1Ä 2Ä Leppälintu - 1Ä Vihervarpunen 2ä 1Ä Pajulintu - 3Ä Piste 35 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Kirjosieppo /1p - Käki - 1Ä Peippo - 2Ä Punakylkirastas - 1ä Pikkukäpylintu - 1/p Hömötiainen 1p - Piste 5 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu 1Ä 1Ä Taivaanvuohi - 1Ä Peippo - 1ä Metsäkirvinen - 1Ä Piste 36 (19.5.) Alle 50 m Yli 50 m Laulurastas 1var - Käki - 1Ä Punakylkirastas 1ä - Metsäkirvinen - 1Ä Pajulintu 1ä 4Ä Tiltaltti - 1Ä Peippo 1Ä 1Ä Pajulintu 1ä 2Ä Piste 6 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Vihervarpunen - 1ä Pensastasku - 1var Piste 1 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu - 2Ä Kurki 1ä - Peippo - 1/1p Pajulintu 1ä 1Ä Keltasirkku - 1ä Peippo - 1Ä Piste 7 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Vihervarpunen - 2ä Pensastasku 1var 1/1p Hernekerttu - 1Ä Pajulintu - 1Ä Harmaasieppo - 2p Vihervarpunen 1ä 1Ä 28

108 110 Piste 8 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 15 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Kapustarinta - 1ä Metsäkirvinen - 2p Käki - 1Ä Rautiainen 1ä - Pajulintu - 2Ä Hernekerttu - 1Ä Peippo 1ä 1Ä Hömötiainen 2var - Piste 9 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu 1ä 3Ä Käki - 1Ä Peippo 1Ä 2Ä Pajulintu - 2Ä Keltasirkku 1var - Peippo 1Ä 1/p Piste 16 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Vihervarpunen - 1ä Käki - 1Ä Piste 10 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Käpytikka 1/p - Metsäkirvinen - 1Ä Metsäkirvinen - 1Ä Pajulintu - 3Ä Pajulintu - 2Ä Harmaasieppo - 1p Peippo /1p 1Ä Peippo - 2Ä Vihervarpunen - 1Ä Piste 11 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 17 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Käki - 1Ä Pajulintu 1Ä 2Ä Leppälintu - 1Ä Peippo - 1Ä Pajulintu - 3Ä Vihervarpunen - 1Ä Peippo - 1Ä Punatulkku 1ä - Vihervarpunen 1/1p - Piste 18 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 12 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Käki - 1Ä Käki - 1Ä Pajulintu - 2Ä Punakylkirastas - 1Ä Harmaasieppo - 1ä Pajulintu - 4Ä Peippo - 1Ä Vihervarpunen - 1ä Piste 19 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 13 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Metsäkirvinen - 1Ä Käki - 1Ä Punarinta 1var - Metsäkirvinen - 2Ä Mustarastas - 2p Laulurastas - 1Ä Laulurastas 1p - Pajulintu - 3Ä Pajulintu - 2Ä Töyhtötiainen 1ä - Hippiäinen 1ä - Peippo - 2Ä Peippo 1var 2Ä Piste 14 (11.6.) Alle 50 m Yli 50 m Vihervarpunen - 1ä Metsäkirvinen - 2Ä Piste 20 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Laulurastas - 1ä Pensastasku - 2/2p Hernekerttu 1var - Keltasirkku - 1Ä Pajulintu - 4Ä Korppi - 1ä Peippo 1var 2Ä 29

109 111 Piste 21 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 26 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Sepelkyyhky - 1p Pajulintu - 2Ä Metsäkirvinen - 1Ä Peippo - 1Ä Pajulintu 1Ä 2Ä Piste 27 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Harmaasieppo - 2p Metsäkirvinen - 1Ä Peippo - 1ä Kulorastas - 1ä Piste 22 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Lehtokerttu - 1Ä Käki - 1Ä Hernekerttu - 1Ä Käpytikka - 1p Pajulintu - 2Ä Metsäkirvinen - 1Ä Harmaasieppo - 2p Punakylkirastas - 1Ä Hömötiainen 2var - Pajulintu - 2Ä Peippo - Ä Harmaasieppo 1ä - Piste 28 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 23 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Käki - 1Ä Käki - 1Ä Rautiainen - 1Ä Punarinta - 1Ä Mustarastas - 1/p Laulurastas - 1ä Tiltaltti - 1Ä Pajulintu 1ä 3Ä Pajulintu - 2Ä Talitiainen - 1ä Peippo 1Ä 1Ä Puukiipijä - 1ä Pikkukäpylintu - /1p Peippo - 2Ä Piste 29 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Vihervarpunen 1/p 1ä Leppälintu - 1Ä Piste 24 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Hernekerttu - 1Ä Metsäviklo - 1var Pajulintu - 4Ä Käki - 1Ä Talitiainen - 1var Metsäkirvinen - 2Ä Peippo 1Ä 1Ä Punakylkirastas - 1ä Piste 30 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu 1Ä 2Ä Metsäkirvinen - 1Ä Kirjosieppo - 1/p Punarinta - 1var Peippo /1p 2Ä Pajulintu 1ä 3Ä Punatulkku - 1ä Peippo - 2Ä Piste 25 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Vihervarpunen 1ä 1ä Sepelkyyhky 1p 1Ä Piste 31 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Rautiainen - 1Ä Leppälintu - 1Ä Hernekerttu - 1Ä Punakylkirastas - 1var Pajulintu - 4Ä Hernekerttu - 1Ä Peippo 1/p 1Ä Pajulintu - 3Ä Harmaasieppo 1p - Peippo 1Ä 1/p 30

110 112 Piste 32 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 35 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Käki - 1Ä Käki - 1Ä Metsäkirvinen - 1Ä Hömötiainen - 2var Pajulintu - 1Ä Pajulintu 1Ä 3Ä Piste 33 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Peippo - 1Ä Rautiainen - 1Ä Vihervarpunen - 1Ä Talitiainen - 1ä Piste 36 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu - 2Ä Käki - 1Ä Peippo - 1ä Leppälintu - 1Ä Piste 34 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Kulorastas - 1p Taivaanvuohi - 1ä Pajulintu 1Ä 2Ä Käki - 1Ä Harmaasieppo - 2p Punakylkirastas - 1var Peippo - 2Ä Pajulintu - 2Ä Pikkukäpylintu - 2/p Peippo - 1Ä 31

111 32 113

112 114 Pyhäjoen Karhunnevankankaantuulipuiston 110 kv voimajohdon pesimälinnustoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 68/2015

113 115 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 5 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Pesimälinnustoselvitys... 6 Tutkimusmenetelmät... 6 Epävarmuustekijät... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Lajikohtaista tarkastelua... 9 Kirjallisuus Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2015: Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston 110 kv voimajohdon pesimälinnustoselvitys Ahlman Group Oy. 2

114 116 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Sito Oy:n tilaaman Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston 110 kv voimajohdon pesimälinnustoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimajohdon mahdollisia vaikutuksia linnustoon. Sito Oy laatii wpd Finland Oy:lle ympäristövaikutusten arviointia. wpd Finland Oy suunnittelee noin tuulivoimalan rakentamista Karhunnevankankaan alueelle, joka sijaitsee Pyhäjoella. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 11 kilometriä Pyhäjoen keskustan eteläpuolella (kuva 1). Voimajohdon linjaukselle on kaksi vaihtoehtoista reittiä tuulipuistoalueen eteläpuolella (kuva 2). Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi noin MW. Suunniteltujen voimalayksiköiden maksimikorkeus on 230 metriä. Osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä toteutettiin voimajohtolinjausten alueelta pesimälinnustoselvitys, jonka perusteella voidaan arvioida 110 kv voimajohdon vaikutuksia pesivään linnustoon. Kuva 1. Hankealueen sijainti. 3

115 117 Kuva 2. Vaihtoehtoisten 110 kv -voimajohtojen linjaukset. 4

116 118 Raportista Tässä raportissa esitetään toukokuun jälkipuoliskon ja kesäkuun puolivälin välisenä aikana 2015 toteutetun pesimälinnustoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Karhunnevankankaan tuulipuisto sijaitsee noin kymmenen kilometriä etelään Pyhäjoen keskustaan nähden. Lähimpiä paikkoja ovat Välimaanperä länsipuolella, Viirretjärvi pohjoispuolella, Pirttikoski koillispuolella ja Talusperä kaakkoispuolella Merijärven kunnan alueella. Hankealueen lähellä ei ole mainittavia vesistöjä itä- ja koillispuolella virtaavaa Pyhäjokea lukuun ottamatta. Tuulivoimapuistoa suunnitellaan hehtaarin laajuiselle alueelle. Vaihtoehtoiset voimajohtolinjaukset on suunniteltu alueen eteläpuolelle. Läntinen linjaus on yhteensä noin seitsemän kilometriä pitkä, josta noin kolmannes kulkee tuulipuistorajauksen sisällä ja edelleen noin neljä kilometriä etelään. Linjan länsipuolella on Jylynkalliot ja eteläpuolella Marjanevan turvetuotantoalue. Loppupäästä noin 1,5 kilometriä sijoittuu jo olemassa olevan voimajohdon laiteille. Itäinen vaihtoehto on noin yhdeksän kilometriä pitkä, josta kaksi kilometriä on tuulipuiston sisällä ja saman verran kaakkoon Majavajärven länsipuolelta ja Viitaperän peltojen itäpuolelta. Loppupäästä lähes viisi kilometriä sijoittuu jo olemassa olevan voimajohtokäytävän laiteille. Molemmista linjavaihtoehdoista noin puolet tai yli puolet kulkee Kalajoen kunnan puolella. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston 110 kv voimajohdon pesimälinnustoselvityksestä vastasi luontokartoittaja Sami Luoma, jolla on merkittävästi kokemusta monenlaisista linnustoinventoinneista. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman. 5

117 119 pesimälinnustoselvitys tutkimusmenetelmät Suunniteltujen voimajohtojen linjauksilta (100 metriä molemmin puolin) tehtiin yhteensä neljä sovellettua kartoituslaskentaa, jolloin tuulipuiston ulkopuoliset linjaukset käveltiin edestakaisin läpi. Puistoalueelle sijoittuvat osuudet on inventoitu Karhunevankankaan tuulipuiston pesimälinnustolaskentojen yhteydessä, eikä niitä kartoitettu uudelleen päällekkäisyyden vuoksi. Kartoituslaskennat tehtiin 28.5., 29.5., ja noin klo välisenä aikana, jolloin linnut olivat aktiivisesti äänessä. Laskentojen painopisteenä olivat uhanalaiset, EU:n lintudirektiivin liitteen I-lajit sekä Suomen erityisvastuulajit. Kartoituslaskennassa merkittävien ja muuten mielenkiintoisten lajien reviirit merkittiin kartalle paikan päällä maastossa ja sijainti varmistettiin GPS-vastaanottimen avulla. Pareiksi tulkittiin seuraavat havainnot: laulava koiras, varoitteleva koiras, nähty koiras, varoitteleva naaras, nähty naaras, varoitteleva pari ja nähty pari. Lajit, joista kerättiin kaikki reviirihavainnot: Vesilinnut Metsä-, pelto- ja rantakanat (ei fasaani) Kahlaajat (ei metsäviklo, taivaanvuohi ja lehtokurppa) Pöllöt Tikat (ei käpytikka) ja kivitasku Niittykirvinen ja keltavästäräkki Sirkkalinnut Sirittäjä ja idänuunilintu Lepinkäiset ja kuhankeittäjä Järripeippo ja nokkavarpunen Peltosirkku ja pohjansirkku Päiväpetolinnut Kurki Lokit ja tiirat Uuttukyyhky ja turkinkyyhky Kehrääjä ja tervapääsky Kangaskiuru ja törmäpääsky Peukaloinen, satakieli ja leppälintu Viita-, luhta- ryti- ja rastaskerttunen Pikkusieppo ja pyrstötiainen Korppi ja mustavaris Isokäpylintu ja punavarpunen epävarmuustekijät Pesimäaikaan linnustoa inventoitiin neljän päivän aikana. Alueen pinta-alaan nähden linnustoselvitystä voidaan pitää kattavana. Suurella todennäköisyydellä huomionarvoisten lajien reviirit on löydetty. 6

118 120 tulokset ja päätelmät Suunnitellun 110 kv voimajohdon molempien vaihtoehtoisen linjausten pesimälinnusto saatiin selvitettyä riittävällä tarkkuudella touko-kesäkuun aikana. Linjausten varsilta varmistettiin maastotöiden aikana vain kahden huomionarvoisen lajin reviiri, sillä läntisellä linjalla pesi kaksi metsoparia ja itäisellä linjalla yksi metsopari ja kaksi punavarpusparia. Metso on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, Suomen erityisvastuulaji ja valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). Punavarpunen on puolestaan valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). Metso on varsin tavanomainen pesimälaji Pyhäjoen seudulla, samoin punavarpunen. Molemmat käyttävät monentyyppisiä elinympäristöjä reviireinään, eikä niiden vuoksi voida antaa erityisiä maankäyttösuosituksia. Läntisellä linjauksella oli yhteensä 26 lajin reviiri (taulukko 1) ja itäisellä vastaavasti 38 lajin elinpiiri (taulukko 2). Kumpaakaan ei voida kuitenkaan arvottaa toista korkeammalle lajiston suhteen, sillä lajimäärät olivat vähäisiä, eikä huomionarvoisia lajeja havaittu mainittavasti. Kokonaisuutena tutkimusalueiden pesimälajistoa voidaan pitää tavanomaisena. 110 kv voimajohdon rakentaminen kummallekaan suunnitellulle reitille ei vaaranna minkään alueella esiintyvän pesimälajin populaatiota merkittävästi. Taulukko 1. Läntisen (sininen) voimajohtolinjauksen varrella vuonna 2015 pesineet kaikki lintulajit. Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Metso Tetrao urogallus Tiltaltti Phylloscopus collybita Taivaanvuohi Gallinago Gallinago Pajulintu Phylloscopus trochilus Metsäviklo Tringa ochropus Hippiäinen Regulus regulus Käki Cuculus canorus Harmaasieppo Muscicapa striata Käpytikka Dendrocopos major Hömötiainen Parus montanus Metsäkirvinen Anthus trivialis Töyhtötiainen Parus cristatus Rautiainen Prunella modularis Sinitiainen Parus caeruleus Punarinta Erithacus rubecula Talitiainen Parus major Pensastasku Saxicola rubetra Peippo Fringilla coelebs Laulurastas Turdus philomelos Vihervarpunen Carduelis spinus Punakylkirastas Turdus iliacus Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Lehtokerttu Sylvia borin Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Hernekerttu Sylvia curruca Keltasirkku Emberiza citrinella Yhteensä 26 lajia 7

119 121 Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Metso Tetrao urogallus Pensaskerttu Sylvia communis Taivaanvuohi Gallinago Gallinago Tiltaltti Phylloscopus collybita Metsäviklo Tringa ochropus Pajulintu Phylloscopus trochilus Sepelkyyhky Columba palumbus Hippiäinen Regulus regulus Käki Cuculus canorus Harmaasieppo Muscicapa striata Käpytikka Dendrocopos major Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Kiuru Alauda arvensis Hömötiainen Parus montanus Metsäkirvinen Anthus trivialis Töyhtötiainen Parus cristatus Västäräkki Motacilla alba Sinitiainen Parus caeruleus Rautiainen Prunella modularis Talitiainen Parus major Punarinta Erithacus rubecula Puukiipijä Certhia familiaris Pensastasku Saxicola rubetra Varis Corvus cornix Mustarastas Turdus merula Peippo Fringilla coelebs Räkättirastas Turdus pilaris Viherpeippo Carduelis chloris Laulurastas Turdus philomelos Vihervarpunen Carduelis spinus Punakylkirastas Turdus iliacus Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Kulorastas Turdus viscivorus Punavarpunen Carpodacus erythrinus Lehtokerttu Sylvia borin Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Hernekerttu Sylvia curruca Keltasirkku Emberiza citrinella Yhteensä 38 lajia Taulukko 2. Itäisen (punainen) voimajohtolinjauksen varrella vuonna 2015 pesineet kaikki lintulajit. 8

120 122 Lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa käsitellään suunnitellun voimajohdon kahden vaihtoehtoisen linjauksen tutkimusalueilla maastotöiden aikana havaittuja huomionarvoisia tai muuten mielenkiintoisia lajeja. Lajiluettelossa käytetään termeinä sekä reviiriä että pesiviä paria. Molemmat tarkoittavat kuitenkin pesimähavaintoja. Merkittävien lajien reviirit esitetään reviirikartoissa sivulla 10. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Metso (Tetrao urogallus) [L] [NT] [V] Läntisen linjan varrelta varmistettiin kaksi pesimäpiiriä ja itäisen varrelta vastaavasti yksi (reviirikartta 1). Metson tyypillisiä elinympäristöjä ovat iäkkäämmät havumetsät. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, Suomen erityisvastuulaji ja valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). Käki (Cuculus canorus) Läntisen linjan varrella oli kaksi reviiriä ja itäisen linjan varrella yksi kukkuva yksilö (reviirikartta 1). Laji on kuulunut aiemmin alueellisesti uhanalaisten listaan, mutta tuoreimmasta luettelosta se on poistettu. Käki on loisiva laji, joka munii muun muassa leppälintujen, harmaasieppojen ja västäräkkien pesiin. Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) [NT] Itäisen linjauksen varrella oli kaksi pesivää paria (reviirikartta 1). Punavarpunen on erilaisten metsälaiteiden ja pensaikkomaiden laji. Sen tapaa monesti myös pihapiiristä. Punavarpunen on valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). 9

121 123 Reviirikartta 1. Metson (3 paria), käen (3 pr) ja punavarpusen (2 pr) reviirit. Metso Käki Punavarpunen 10