Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto

Transkriptio

1 Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto Vesa Hyyryläinen/PaltamoPandion Kartoituksen tavoitteena oli toteuttaa Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen liittyvä pesimälinnustoselvitys. Kartoitus suoritettiin , mutta täydentäviä havaintoja tehtiin jo aikaisemmin kevätmuuton tarkkailun yhteydessä. Tulevana syksynä alueella seurataan syysmuuttoa Syysmuuton seuranta voi vielä tuoda lisätietoa pesivistä lajeista. Kartoituksessa käytettiin sovellettua kartoituslaskentamenetelmää, jossa pesimälinnusto kartoitettiin 250 metrin säteellä voimalapaikoista kahteen kertaan. Käytännössä kuitenkin kuljettiin kävellen koko puistoalue. Tämä oli mahdollista alueen kompaktin maisemarakenteen vuoksi. Kartoituksen yhteydessä selvitettiin myös kanalintujen soidinpaikat ja pesivät pöllölajit sekä inventoitiin läntisen sähkönsiirtolinjan ja hankealueen pohjoispuolella sijaitsevan sähköaseman alueen linnusto. Lintulajeja pyrittiin havainnoimaan myös jonkin verran varsinaisen alueen ulkopuolella, jotta saataisiin suuntaa antava kuva lähialueiden pesivistä lajeista. Havainnoinnissa keskityttiin lintudirektiivin I -lajeihin, erityisesti suojeltaviin lajeihin, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaisiin lajeihin sekä Suomen vastuulajeihin, mutta loppuraporttiin on koottu kaikki alueella pesivät lajit. Laskennoissa havainnot kirjattiin kartoille ja kaavakkeille. Harvalukuisista lajeista kirjattiin GPS -laitteen avulla koordinaatit, joista laaditaan paikkatietoaineisto. Alueen kaikki havaitut pesimälajit (74 lajia) on koottu taulukkoon 1. Taulukossa kerrotaan lajin lisäksi havaitut pari/reviirimäärät sekä kunkin lintulajin uhanalaisuusluokitus. Havaituista lintulajeista noin neljäsosa (22) kuului johonkin erityiskategoriaan. Näiden lajien esiintyminen inventointialueella kuvataan lajikohtaisesti. Murtomäen Haasiannevan saaressa pesivä varpuspöllö. Kuvassa koiras.

2 Taulukko 1. Pyhäjärven Murtomäen tuulipuiston pesimälinnusto (Puistoalueella, voimansiirtolinjalla ja sähköaseman alueella havaitut lajit.) LINTULAJI MÄÄRÄ UHANALAISUUSLUOKITUS Sinisorsa 1 pari -poikue sähköaseman alueella Tavi 3 paria () Telkkä 1 k -mahdollinen pesintä Valkeuslammella () Sinisuohaukka 1 pari -saalistava koiras EUD1, VU Hiirihaukka 1 soidinta alueen S -osassa -mahdollinen pesintä lähellä VU, LA Varpushaukka 1 -havaintoja alueen NW -osassa Kanahaukka 1 -alueen S-osassa useita havaintoja Tuulihaukka 2: havaintoja eri puolilla hankealuetta Metso muutama havainto keskittyen alueen N-rajalle EUD1,NT, () Teeri runsas koko alueella EUD1, NT, () Pyy 1 sähköaseman alueella, Haasianevalla ja N-osassa EUD1 Kurki 1 pari Murtonevalla EUD1 Kapustarinta 1 pari -pesintä alueen E-puolen Haasiannevalla EUD1 Töyhtöhyyppä useita havaintoja; pesintä Haasiannevalla Liro soidinta Haasiannevalla EUD1, () Metsäviklo 2-3 reviiriä Valkoviklo varoitteleva Murtonevan W-laidalla ja Haasiannevalla () Isokuovi pesintä Haasianevalla ja alueen NE -puolella () Pikkukuovi pesintä Haasiannevalla () Lehtokurppa useita havaintoja reviirillä lentävistä Taivaanvuohi useita havaintoja -luultavasti pesii ainakin Haasiannevalla Naurulokki saalistuslentoja mm. Haasiannevalla NT Kalalokki mahdollinen pesintä Valkeuslammen alueella Sepelkyyhky useita havaintoja Käki useita havaintoja Helmipöllö 1pari -pesintä alueen S-puolella EUD1, () Varpuspöllö 1 pari -pesintä Haasiannevan metsäsaarekkeessa EUD1, () Suopöllö mahdollinen pesintä alueen NE -puolella EUD1 Tervapääsky useita Palokärki 1 todennäköinen pesintä Ruunalan alueella EUD1 Käpytikka useita havaintoja Haarapääsky hyönteispyynnissä -pesivät lähialueen talojen liepeillä Räystäspääsky - - Niittykirvinen useita reviirejä alueella NT Metsäkirvinen useita reviirejä alueella Västäräkki useita reviirejä alueella Keltavästäräkki muutama reviiri: mm. Valkeuslampi, Haasianneva VU, LA Rautiainen useita reviirejä alueella Punarinta yleinen Leppälintu useita reviirejä alueella () Kivitasku 1 havainto sähkönsiirtolinjalla VU, LA Pensastasku 2 havaintoa Haasiannevalla ja sähkönsiirtolinjalla Laulurastas useita reviirejä alueella Punakylkirastas useita reviirejä alueella Kulorastas muutama reviiri Räkättirastas muutama reviiri Mustarastas pesintä sähkönsiirtolinjalla Hernekerttu useita: Haasianneva, sähkönsiirtolinja Lehtokerttu 3: sähköasema, hankealueen S- ja E-reuna Pensaskerttu 2 havaintoa: sähköasema ja siirtolinja Viitakerttunen 1 k Ä sähköaseman alueella Pajulintu yleinen

3 Sirittäjä 3 reviiriä: sähköasema 1, myllyjen 20 ja 23 alueella NT Tiltaltti useita reviirejä (sähköaseman alue 2rev.) Hippiäinen muutama reviiri Harmaasieppo useita reviirejä alueella Talitiainen yleinen Sinitiainen yleinen Töyhtötiainen 2 reviiriä Hömötiainen muutama reviiri Pyrstötiainen 2 -mahdollinen pesintä Haasiannevan saarekkeessa Puukiipijä 2 Isolepinkäinen 1 sähkölinjalla Harakka 2 pesivää paria Närhi useita Varis useita Korppi mahdollinen pesintä Murtonevan N-puolella Peippo yleinen Viherpeippo muutama reviiri Vihervarpunen yleinen Punatulkku 4-5 reviiriä Pikkukäpylintu pääasiassa vaeltavia, mutta mahdollinen pesijä Pajusirkku 2-3 reviiriä Keltasirkku useita reviirejä alueella YHT. pesiviä lajeja 74 Lyhenteiden selitykset: EUD1 EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit VU Vaarantunut (IUCN luokitus)) NT Silmälläpidettävä (IUCN luokitus)) LA Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit luonnonsuojeluasetuksessa (Liite 4) () Kansainväliset vastuulajit Suopölllö havaittiin toukokuussa muuttavana ja myöhemmin mahdollisesti pesivänä. Murtomäen alueella havaitut erilaisiin uhanalaisuuskategorioihin kuuluvat lajit systemaattisessa järjestyksessä: SALASSA PIDETTÄVÄ

4 Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä lintujen kevät- ja syysmuuton seuranta Johdanto Sweco Ympäristö Oy tilasi alikonsultointityönä PaltamoPandionilta lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitykset, joka kuuluvat Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA - menettelyn luontoselvitykseen. Yhteyshenkilönä Sweco Ympäristö Oy:n puolesta toimi Mika Manninen ja PaltamoPandionin puolesta Vesa Hyyryläinen, joka myös suoritti konsultointityön käytännössä. Seurannan tavoitteena oli toteuttaa tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen kevätmuuton seuranta ajanjaksolla ja syysmuuton seuranta Seurantaan käytettiin sekä kevään että syksyn aikana 10 maastopäivää (yhteensä 20 päivää), jotka pyrittiin hajauttamaan optimaalisesti hyville muuttopäiville siten, että saataisiin mahdollisimman kattava kuva hankealueen ylitse muuttavista lintulajeista. Seuranta on hankkeen ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyvä perusselvitys, jonka keskeisenä tavoitteena oli kerätä annettujen resurssien puitteissa mahdollisimman kattavasti lintujen muuttoon liittyvää aineistoa, jota voidaan hyödyntää arvioitaessa tuulivoimapuiston vaikutuksia hankealueen kautta muuttaviin lintuihin. Aineiston avulla pyrittiin selvittämään mm. miten tärkeimmät muuttoreitit sijoittuvat suhteessa suunniteltuihin tuulivoimaloihin. 2. Aineisto ja menetelmät Pyhäjärven Murtomäen alueelle suunniteltavan tuulipuistoalueen läpi muuttavaa linnustoa tarkkailtiin keväällä ja syksyllä Lintumuuton seuranta toteutettiin pääasiassa hankealueen koillisosaan rajoittuvalla Vittoudennevan turvetuotantoalueella, koska sieltä on hallittavissa koko alueen ylitse ulottuva etelänlännen ja pohjoisen-idän suunnilta tuleva muutto. Havainnointipisteen tarkka sijainti on (ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit). Havainnointipaikalta on hyvä näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin. Lintujen muuttoa seurattiin yleensä aamuisin auringonnoususta puoleenpäivään tai alkuiltapäivään. Peto- ja kurkimuuton aikaan tarkkailua suoritettiin myös iltapäivisin klo asti. Havaituista lentävistä linnuista kirjattiin ylös seuraavat tiedot: laji (suku, laji -ryhmä tai kokoluokkaan perustuva luokittelu), yksilömäärä, lentosuunta ja lentokorkeus, ohituspuoli ja -etäisyys havainnoijaan ja havaintopisteeseen nähden (mikäli ohittaa havainnoijan tai havaintopisteen), onko lintu muuttava, kiertelevä tai paikallinen. Lisäksi kirjattiin säätiedot. Lentokorkeuden määrittelyssä käytettiin kolmeportaista asteikkoa (1 = lapakorkeuden alapuolella lentävä/0-80m, 2 = lapakorkeudella lentävä/80-220m, 3 = lapakorkeuden yläpuolella lentävä/yli 220m). Asteikko perustuu suunniteltuun voimalakorkeuteen, jossa voimalan napakorkeus on 150 m ja roottorin lavan halkaisija 140 m. Tällaista aineistoa voidaan käyttää törmäysriskianalyysia laadittaessa. Lintujen lentosuuntien kirjaamiseen käytettiin pää- ja väli-ilmansuuntia. Ilmansuunnat määritettiin maastossa kompassin, GPS

5 -laitteen ja karttojen avulla. Mikäli linnulla ei ollut havaittavissa selkeää lentosuuntaa, lintu lenteli sinne tänne, tai lintu eteni tiettyyn suuntaan eteneviä lintuja selvästi hitaammin, se kirjattiin kierteleväksi. Lintujen ohituspuoli oli tavoitteena määrittää siten, että havainnoijan katseen ollessa linnun tulosuuntaan, oikealta puolelta ohittava lintu merkitään + ja vasemmalta puolelta ohittava - merkillä. Jos lintu, tai linnut lentävät havainnoijan päältä, kirjataan ne +-. Lintujen ohituspuoli pystyttiin kuitenkin useimmissa tapauksissa määrittämään tarkemmin siten, että kirjattiin esimerkiksi: 500 m tarkkailupisteestä itään, muuttosuunta S, korkeus 2. Tähän oli syynä tarkkailualueen selväpiirteisyys, jonka johdosta em. tekijät pystyttiin arvioimaan. 3. Tulokset Seuraavassa luettelossa esitetään systemaattisessa järjestyksessä kaikki seurannassa havaitut lajit. Yhteensä määritettiin 93 eri lajia (kevät 83 lajia, syksy 81 lajia) ja lintujen kokonaisyksilömäärä ylitti lintua. Lintujen todellinen määrä on tietenkin moninkertainen verrattuna tarkkailupäivinä havaittuihin. Tämä seikka on huomioitava kun tehdään lopullisia arvioita alueen linnustosta. Kunkin lintulajin kohdalla kuvataan muuton yksityiskohtia ja pyritään erittelemään muuton kannalta tärkeitä seikkoja. Kunkin lajin kohdalla kerrotaan myös sen lentokorkeus ja uhanalaisuusluokitus. Muutontarkkailun perusteella saatiin kohtuullinen käsitys tarkkailujakson aikana alueella tavattavista lintulajeista ja monista niiden muuttoon liittyvistä yksityiskohdista. Selkeiden muuttolinjojen määrittämiseen saatu aineisto on aika suppea, mutta suuntaa antavia tuloksia toki saatiin. Muuttavia lintuja havaittiin sekä keväällä että syksyllä tasaisesti koko hankealueen leveydeltä, joskin syysmuutto painottui alueen eteläosiin. Kaakkuri Gavia stellata EUD1,NT Kaakkureita havaittiin syysmuutolla 3 yksilöä. Linnut muuttivat hankealueen ylitse SW - suuntaan lapakorkeudella. Kuikka Gavia arctica EUD1 Muuttavia kuikkia nähtiin yhteensä 10 yksilöä. Linnut muuttivat lapakorkeudella. Muuttosuunnat keväällä olivat NE, N ja syksyllä SW. Laulujoutsen Cygnus cygnus EUD1, () Joutsenia muutti hankealueen ylitse kevään ja syksyn aikana yhteensä 400 yksilöä. Suurin osa linnuista muutti lapakorkeuden alapuolella, mutta muutama parvi myös lapakorkeudella. Jokunen pikkuparvi laskeutui syksyllä hankealueen länsipuolella olevalle Kuonanjärvelle. Metsähanhi Anser fabalis NT,() Metsähanhia havaittiin muuttavina sekä keväällä, että syksyllä. Yhteensä laskettiin 326 muuttavaa yksilöä. Kevätparvet muuttivat matalalla lapakorkeuden alapuolella luoteeseen ja pohjoiseen. Syksyllä kaksi parvea lensi hankealueen ylitse etelään ja lounaaseen lapakorkeudella. Valkoposkihanhi Branta leucopsis EUD1 Syyskuun loppupuolella (23.9) muutti yksi parvi hankealueen yli matalalla lapakorkeuden alapuolella.

6 Sinisorsa Anas platyrhynchos Sinisorsia nähtiin yhteensä 44 yksilöä. Kaikki yksilöt lensivät matalalla lapakorkeuden alapuolella. Tavi Anas crecca () Muuttavia taveja havaittiin yhteensä 7 yksilöä. Osa havainnoista saattoi koskea hankealueella pesiviä lintuja. Telkkä Bucephala clangula () Muuttavia telkkiä havaittiin seurantajakson aikana 32 yksilöä. Kevätlinnut lensivät matalalla luoteeseen ja syysmuuttajat niin ikään matalalla etelään ja länteen. Telkkien, kuten monien muidenkin arktisten vesilintujen määrät olisivat todennäköisesti kasvaneet, mikäli tarkkailujakso olisi jatkunut loka-marraskuun vaihteeseen. Myöhään syksyllä olisi todennäköisesti havaittu mm. arktisia mustalintuja ja alleja. Isokoskelo Mergus merganser NT, () Muutama yksilö havaittiin sekä keväällä että syksyllä. Kaikki lensivät matalalla lapakorkeuden alapuolella. Merikotka Haliaeetus albicilla EUD1, VU, LA Havaintojaksolla nähtiin kaksi merikotkaa. Aikuinen ja esiaikuinen merikotka muuttivat yhdessä pohjoista kohti. Linnut viipyivät alueen itäpuolella muutaman tunnin paikallisina. Todennäköisesti linnut ylittivät hankealueen eteläosan saapuessaan seudulle. On ilmeistä, että merikotkia sekä maakotkia muuttaa harvakseltaan alueen yli keväin ja syksyin. Kalasääski Pandion haliaetus EUD1, NT Sääksi nähtiin seurantajaksolla viisi kertaa. Keväällä kaksi yksilöä muutti lapakorkeudella hankealueen ylitse pohjoiseen ja yksi suuntasi matalalla koilliseen. Paikallisten tietojen mukaan sääksi käy säännöllisesti kalastamassa alueen lähellä sijaitsevalla Kuonanjärvellä. Kyseisen sääksen pesäpaikka olisi hyvä selvittää. Maakotka Aquila chrysaetos EUD1,VU, LA Maakotkia nähtiin kaksi yksilöä. Keväällä muutti vanha kotka pohjoiseen korkealla alueen itäpuolella. Syksyllä aikuinen maakotka muutti etelään hankealueen yli. Lintu kaarteli hankealueella ottaen korkeutta. Aluksi kotka lensi matalalla, mutta jatkoi muuttoaan lopulta selvästi lapakorkeudella. Koska on kyse vanhoista yksilöistä, on mahdollista, että ne ovat paikallisia reviirilintuja. Ruskosuohaukka Circus aeruginosus EUD1 Ruskosuohaukkoja nähtiin keväällä yksi ja syysmuutolla kaksi yksilöä. Kaikki lensivät suohaukoille tyypillisesti matalalla lapakorkeuden alapuolella. Sinisuohaukka Circus cyaneus Yhteensä havaittiin 9 matalalla muuttavaa yksilöä. EUD1, VU Piekana Buteo lagopus Piekanoja määritettiin seurannan aikana 46 yksilöä, joista suurin osa muutti lapakorkeudessa, mutta jotkut yksilöt myös matalammalla.

7 Hiirihaukka Buteo buteo VU, LA Yhteensä määritettiin 22 muuttavaa hiirihaukkaa, joista valtaosa muutti alueen yli leveänä rintamana lapakorkeudella, mutta monet myös matalammalla. Havaittujen piekanojen ja hiirihaukkojen lisäksi nähtiin kahdeksan Buteo -yksilöä, joita ei pystytty varmuudella määrittämään lajilleen. Mehiläishaukka Pernis apivorus EUD1, VU, LA Mehiläishaukkoja muutti elo-syyskuun vaihteessa 3 yksilöä, joista kaksi muutti lapakorkeudella ja yksi korkeammalla suoraan alueen ylitse. Muuttosuunta oli S. Varpushaukka Accipiter nisus Muuttavia ja kierteleviä varpushaukkoja havaittiin yhteensä 44 yksilöä. Selvästi muuttavista yksilöistä suurin osa muutti lapakorkeuden alarajalla, jotkut yksilöt alempana. Muutama yksilö tulkittiin paikallisiksi pesijöiksi. Kanahaukka Accipiter gentilis Kanahaukkoja laskettiin yhteensä 23, joista valtaosa oli kierteleviä lintuja. Syyskuussa hankealueen koilliskulman liepeillä nähtiin parina päivänä kisailevia nuoria kanahaukkoja, jotka olivat todennäköisesti paikallisia pesijöitä. Tuulihaukka Falco tinnunculus Tuulihaukasta tehtiin jaksolla 33 havaintoa. Suurin osa linnuista tulkittiin paikallisiksi pesijöiksi, jotka liikkuivat eri puolilla hankealuetta yleensä matalalla. Näiden lisäksi havaittiin joitakin selvästi muuttavia yksilöitä, joista monet muuttivat lapakorkeudella tai vähän alempana. Nuolihaukka Falco subbuteo Keväällä nähtiin kolme pohjoiseen muuttavaa yksilöä ja syksyllä yksi etelään muuttava nuolihaukka. Kaikki lensivät matalalla lapakorkeuden alapuolella. Ampuhaukka Falco columbarius EUD1 Sekä keväällä että syksyllä havaittiin yksi ampuhaukka muutolla. Molemmat linnut muuttivat hyvin matalalla. Teeri Tetrao tetrix EUD1, NT, () Teeriä nähtiin tarkkailualueella joitakin yksilöitä päivittäin. Havaintomääräksi kirjattiin yhteensä koko jakson aikana 226. Valtaosa havainnoista koskee turvetuotantosuolla soidintavia yksilöitä. Kurki Grus grus EUD1, NT Kurkia havaittiin keväällä 365 yksilöä ja syksyllä 520 yksilöä, eli yhteensä lähes 900. Suuri osa muutti hankealueen ylitse lapakorkeudella tai vähän alempana. Joitakin paikallisia kurkia havaittiin myös. Lähialueilla kulkee paikallisten lintuharrastajien mukaan kurkien päämuuttoväyliä, jotka olisi hyvä selvittää. Kapustarinta Pluvialis apricaria EUD1 Keväällä nähtiin yksi parvi (12 yksilöä) muutamassa pohjoiseen hyvin korkealla. Syksyllä laskettiin yhteensä 48 yksilöä, joista yksi parvi muutti lapakorkeudella. Kahlaajien osalta oltiin syyspuolella myöhässä. Useimmat lajit ovat elokuun puoliväliin mennessä jo eteläisillä talvehtimisalueillaan.

8 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Keväällä laskettiin 216 pohjoiseen suuntaavaa töyhtöhyyppää, syksyllä nähtiin vain neljä yksilöä, koska valtaosa yksilöistä oli syystarkkailun alkaessa jo muuttanut. Kaikki havaitut yksilöt muuttivat lapakorkeuden alapuolella. Lehtokurppa Scolopax rusticola Neljä matalalla muuttavaa yksilöä havaittiin. Taivaanvuohi Gallinago gallinago Taivaanvuohia laskettiin 13 yksilöä. Muuttajat liikkuivat selvästi lapakorkeuden alapuolella, mutta pari keväistä paikallista lintua esitti hankealueella soidinta, jolloin niiden lennot ulottuivat myös lapakorkeudelle. Naurulokki Larus ridibundus NT Naurulokkeja nähtiin keväällä 18 ja syksyllä vain 4 yksilöä. Suurin osa liikkui lapakorkeuden alapuolella, mutta muutama keväinen lintu kaarteli hyönteisjahdissa lapakorkeudella. Kalalokki Larus canus Vain muutama muuttava ja kiertelevä yksilö (yhteensä 8) nähtiin tarkkailupäivinä Harmaalokki Larus argentatus Tarkkailujakson aikana nähtiin 44 pääasiassa muuttavaa harmaalokkia, joista valtaosa nähtiin lapakorkeuden alapuolella, mutta osa myös ylempänä. Selkälokki Larus fuscus VU,() Yksi selkälokki muutti keväällä koilliseen. Lintu ylitti hankealueen matalalla lapakorkeuden alapuolella. Sepelkyyhky Columba palumbus Sepelkyyhkyjä muutti tarkkailualueella 557 yksilöä. Kyyhkyt muuttivat yksittäin tai muutaman yksilön pikkuparvissa. Poikkeuksetta linnut lensivät matalalla lapakorkeuden alapuolella. Käki Cuculus canorus Yhteensä havaittiin kolme yksilöä. Suopöllö Asio flammeus EUD1 Toukokuun alussa muutti suopöllö hankealueen koillisosassa länteen. Laji havaittiin myöhemmin hankealueen liepeillä ja tulkittiin pesiväksi. Tervapääsky Apus apus Kierteleviä yksilöitä nähtiin keväällä 18. Palokärki Dryocopus martius EUD1 Palokärkiä havaittiin seurannassa 8 kiertelevää yksilöä. Suurin osa havainnoista koskenee alueella pesiviä yksilöitä.

9 Käpytikka Denrocopos major Yhteensä kevään ja syksyn aikana 40 havaintoa, joista valtaosa koskee pesiviä paikallisia lintuja. Edellissyksyn kaltaista vaellusta ei lajilla ollut havaittavissa syyspuolella. Kiuru Alauda arvensis Havaintoja tehtiin 12 kiurusta, joista 4 keväällä ja 8 syysmuutolla. Kaikki havaitut yksilöt muuttivat matalalla. Törmäpääsky Riparia riparia VU, LA Törmäpääskyjä muutti keväällä matalalla alueen ylitse 15 yksilöä. Haarapääsky Hirundo rustica Haarapääskyjä tavattiin tarkkailualueella 112 yksilöä, joista valtaosa keväisiä kierteleviä yksilöitä. Räystäspääsky Delichon urbicum Räystäspääskyjä laskettiin keväällä 18 ja syksyllä 4 yksilöä. Kaikki havaitut yksilöt lensivät matalalla. Niittykirvinen Anthus pratensis NT Niittykirvinen oli yksi runsaslukuisimmista muuttavista lajeista. Keväällä alueella laskettiin 560 pohjoisiin ilmansuuntiin muuttavaa yksilöä ja syksyllä peräti yli 3000 niittykirvistä suuntasi etelään erikokoisissa parvissa. Metsäkirvinen Anthus trivialis Metsäkirvishavaintoja tehtiin 133 yksilöstä. Havainnot koskivat tyypilliseen tapaan yksittäisiä lintuja ja muutaman yksilön pikkuparvia. Lapinkirvinen Anthus cervinus VU, LA Syysmuuton aikana havaittiin vilkkaan niittykirvismuuton yhteydessä äänen perusteella myös muutama lapinkirvinen, joista kaksi viipyi hetken paikallisina tarkkailupisteen pensaissa. Västäräkki Motacilla alba Västäräkkejä muutti matalalla hajanaisissa pikkuparvissa yhteensä yli 1000 yksilöä, joista kevätmuutolla selvästi suurin osa (846). Keltavästäräkki Motacilla flava VU, LA Lajia havaittiin sekä keväällä että syksyllä muutama kymmentä yksilöä, yhteensä laskettiin 117 muuttavaa lintua. Peukaloinen Yksi syyshavainto. Troglodytes troglodytes Rautiainen Prunella modularis Muuttavia yksilöitä havaittiin keväällä 16 ja syksyllä 84, eli yhteensä 100 yksilöä. Punarinta Erithacus rubecula Muuttavia ja paikallisia lintuja havaittiin 64.

10 Sinirinta Luscinia svecica EUD1 Lapin satakielestä tehtiin yksi syyskuinen havainto. Naaraspukuinen yksilö viipyili hetken tarkkailupisteen pensaissa. Leppälintu Phoenicurus phoenicurus () Leppälinnusta tehtiin 18 havaintoa. Kivitasku Oenanthe oenanthe Yhteensä laskettiin 22 yksilöä, joista muutama koskenee pesiviä lintuja. VU, LA Pensastasku Saxicola rubetra Muutama havainto: keväällä 4 muuttavaa ja syksyllä 1 paikallinen yksilö. Laulurastas Turdus philomelos Lajia tavattiin muuttavana muiden rastaiden ohella sekä keväällä että syksyllä. Yhtesisummaksi laskettiin 212 eri suuntiin muuttavaa ja kiertelevää lintua. PunakylkirastasTurdus iliacus Punakylkirastaita määritettiin lajilleen 1175 yksilöä. Laji liikkui yhdessä muiden rastaiden kanssa ja näin ollen lukumäärä on minimiarvio. Kulorastas Turdus viscivorus Rastasmuuton yhteydessä laskettiin 63 muuttavaa yksilöä. Räkättirastas Turdus pilaris Räkätti oli selvästi runsain rastaslaji ja peipon ohella yleisin muuttolintu. Yhteensä merkittiin muistiin kevään ja syksyn aikana 7322 lajilleen määritettyä yksilöä, joista noin 2/3 syksyllä. Mustarastas Turdus merula Viisi muuttavaa yksilöä kirjattiin syksyllä. Lehtokerttu Yksi syyshavainto. Sylvia borin Hernekerttu Sylvia curruca Syysmuutolla havaittiin 4 yksilöä. Pajulintu Phylloscopus trochilus Jaksolla havaittiin 81 muuttavaa yksilöä. Tiltaltti Phylloscopus collybita Tiltaltteja muutti 8 yksilöä. Harmaasieppo Muscicapa striata Paikallisia ja muuttavia harmaasieppoja havaittiin 12 yksilöä. Taltiainen Parus major Talitiaisista tehtiin 161havaintoa, joista valtaosa syksyllä. Syyspuolen havainnot viittaavat jonkinasteiseen vaellukseen.

11 Sinitiainen Parus caeruleus Sinitiaishavaintoja tehtiin 51. Useimmat koskenevat paikallisia lintuja. Hömötiainen Parus montanus Yhteensä nähtiin 24 eri suuntiin liikkuvaa yksilöä. Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Lokakuun ensimmäisenä päivänä vaelsi pyrstötiaisparvi (12 yksilöä) pohjoiseen. Kyseessä voi olla paikallinen poikue tai havainto voi viitata myös laajempaan vaellukseen. Isolepinkäinen Lanius excubitor Lähinnä kierteleviä yksilöitä laskettiin kevään ja syksyn aikana 13. Harakka Pica pica Eri suntiin muutavia ja kierteleviä harakoita laskettiin 63. Närhi Garrulus glandarius Yhteensä laskettiin 95 yksilöä, joista valtaosa syksyllä. Närhillä esiintyi jonkin verran vaellusta. Pieniä parvia (3-8 yksilöä) nähtiin lentämässä NW- JA W -suuntaan. Kaikki yksilöt lensivät matalalla. Varis Corvus corone Eri suuntiin muuttavia ja kierteleviä variksia laskettiin kevään ja syksyn aikana 124 yksilöä. Valtaosa linnuista liikkui matalalla, mutta osa myös lapakorkeudella. Korppi Corvus corax Kierteleviä yksilöitä nähtiin yhteensä 45. Valtaosa nähtiin matalalla, mutta osa myös lapakorkeudessa. Osa havainnoista koskee alueella pesiviä lintuja. Peippo Fringilla colebs Peippo oli räkättirastaan ohella runsaslukuisin muuttaja. Yhteensä merkittiin kaavakkeisiin 9820 muuttavaa yksilöä ja näiden lisäksi 8015 lajilleen määrittämätöntä peippolintua. Edellä mainittujen lisäksi taksonissa PL (pikkulintu) laskettiin 8200 yksilöä, joista valtaosa on peippolintuja (loput kirvisiä ym.).valtaosa peipoista muutti matalalla, mutta joitakin parvia nähtiin myös korkeammalla lähellä lapakorkeuden alarajaa. Järripeippo Fringilla montifringilla Järripeippo oli lähisukulaisensa peipon ohella runsaslukuinen läpimuuttaja. Kaavakkeisiin merkittiin 5610 lajilleen määritettyä yksilöä. Todellinen määrä on huomattavasti isompi, koska lajilleen määrittämättömiä peippolintuja havaittiin tuhansittain. Urpiainen Carduelis flammea Urpiaismuutto oli kohtuullista. Yhteensä havaittiin 433 muuttavaa yksilöä. Viherpeippo Carduelis chloris Kulttuuriseutujen tyyppilintua viherpeippoa nähtiin hankealueella vain yksittäin. Yhteensä laskettiin 28 yksilöä.

12 Vihervarpunen Carduelis spinus Vihervarpusmuutto oli vaatimatonta lajin yleisyyteen suhteutettuna. Kevään ja syksyn aikana laskettiin vain 129 muuttavaa yksilöä. Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Havaittiin yhteensä 14 muuttavaa yksilöä. Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Muutamia käpylintuparvia nähtiin sekä keväällä että syksyllä, yhteensä laskettiin 78 muuttavaa yksilöä. Pajusirkku Emberiza schoeniclus Lajista tehtiin 17 havaintoa. Lapinsirkku Calcarius lapponicus Viisi yksilöä havaittiin muuttavina peippomuuton aikana. Linnut lensivät muiden peippolintujen tapaan matalalla eteläisiin ilmansuuntiin. Pohjansirkku Emberiza rustica Viisi äänihavaintoa, joista yksi keväällä ja loput syysmuutolla. VU, LA KeltasirkkuEmberiza citrinella Muuttavia keltasirkkuja laskettiin 38 yksilöä. Kevät- ja syysmuuton tarkkailussa havaitut lajit on esitetty tiivistetysti taulukoissa 1 ja 2. Taulukoihin on merkitty lintujen tarkat yksilömäärät ja joitakin yksityiskohtia muutosta: kunkin lajin päämuuttokorkeus ja sulkeissa toissijainen muuttokorkeus, mikäli lajin yksilöitä havaittiin useammissa lentokorkeuksissa; samaan sarakkeeseen on merkitty myös lajin päämuuttosuunta ja viimeiseen sarakkeeseen uhanalaisuusluokat. Taulukon lopussa esitetään lentokorkeusluokituksen ja uhanalaisuusluokkien tulkinta. 4. Epävarmuustekijät Lintujen muuton seurantaan ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Koska lintujen keväiset ja syksyiset muuttoreitit poikkeavat toisistaan selvästi, loppuanalyyseissa on huomioitava molemmat. Törmäysriskianalyysin toteuttaminen luotettavalla tavalla vaatii myös riittävän tutkimusaineiston. Seurantajaksojen olisi syytä olla tarpeeksi pitkiä, useita viikkoja kestäviä. Pitkät seurantajaksot takaavat tarpeeksi luotettavan aineiston sekä laadullisesti että määrällisesti. Seurannassa havaittujen lintujen määrä on aina vain otos lintujen todellisesta määrästä. Vuonna 2014 tämä näkyi esimerkiksi joutsenen muuton ajoittumisella keskimääräistä pidemmälle aikavälille. Myös seurantajakson ajoitus asettaa omat rajoituksensa. Syysmuutontarkkailun voisi aloittaa jo heinä-elokuun vaihteessa, tai jopa aikaisemmin. Elokuun puolivälissä monet lajit ja lajiryhmät ovat jo muuttaneet pois alueelta. Kahlaajat aloittavat syysmuuttonsa kesäkuussa ja pääosa niistä on muuttanut elokuun puoliväliin mennessä. Heinä-elokuussa muuttavia lintuja ovat mm. kertut, kerttuset, siepot, pääskylajit, monet siemensyöjät, lokkilinnut ja useat petolinnut. Toisaalta monien arktisten vesilintujen ja mm. joutsenen ja marjalintujen, kuten tilhien ja taviokuurnien, muutto jatkuu usein pitkälle joulukuuhun. Kokonaan kartoitusten ulkopuolelle jäävä lintujen yömuutto pitäisi myös jollain tapaa ottaa huomioon

13 suunniteltaessa suuria rakenteita metsäseuduille. Näiden epävarmuustekijöiden eliminoimiseksi olisi hyvä järjestää säännöllinen muutonseuranta koko muuttoajalle ja jos mahdollista, toteuttaa havainnointi useissa pisteissä kohdealueella. Paikallisilta lintuharrastusyhteisöiltä saatujen tietojen perusteella Murtomäen alueen kautta tai aivan sen lähituntumassa kulkee merkittäviä isojen lintujen, kuten kurkien päämuuttoreittejä. Nämä reitit olisi hyvä selvittää perin pohjin. Kohdealueen länsipuolella sijaitsevalla Tervanevan- Sivakkanevan soidensuojelualueella pesii monia tiukasti suojeltuja lintulajeja, joiden pesimäaikainen esiintyminen olisi hyvä huomioida paikallisissa hankkeissa. Samoin on tiedossa, että lähialueilla on suurten muuttolintujen, kuten kurkien ja joutsenten muutonaikaisia lepäilypaikkoja. Näistä saataisiin tallennettua tietoa hyödyntämällä esimerkiksi Tiira -tietokannassa olevia aineistoja. 5. Yhteenveto Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistohankealueella vuonna 2014 toteutetun muuttohavainnoinnin perusteella voidaan todeta, että suunnitellun hankealueen läpi muuttaa vuositasolla kymmeniä tuhansia lintuyksilöitä. Havainnointialueella ei todettu seurannassa selkeitä muuttolinjoja, vaan todettiin, että linnut muuttavat alueen kautta leveänä rintamana. Tämä johtuu todennäköisesti alueen tasaisuudesta ja siitä, ettei maastossa ole selkeitä muuttoa ohjaavia muotoja, kuten harjanteita, jokiuomia tai järvenrantoja. Tosin syysmuutto painottui hankealueen eteläosiin. Monista muuton yksityiskohdista saatiin kuitenkin arvokasta tietoa ryhmä- ja lajikohtaisesti. Näitä tietoja analysoidaan raportin eri osissa. Seurannan yleisimmät lintulajit olivat peippo ja räkättirastas, joiden yhteinen osuus muodostaa huomattavan osan kaikista havaituista linnuista. Tuulivoiman kannalta merkityksellisimpiä lintulajeja ovat monet suuret linnut, kuten joutsenet, kurjet, metsäkanalinnut, hanhet ja useat petolinnut. Näitä lajeja tavattiin tarkkailualueella kohtuullisesti niin, että voitiin loppuraportin lajiosiossa analysoida niiden suhdetta kaavailtuihin tuulivoimahankkeisiin. 6. Kirjallisuus Bergman, G. 1979: Muutto ja sää. Teoksessa (Hildén, O, Tiainen, J. & Valjakka, R.): Muuttolinnut: Forsman, D.(toim.)1993. Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä, Helsinki Ilmatieteen laitos (2007): Sään vaikutus lintujen muuttoon. html Koistinen, J Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö s. Ympäristöministeriö. Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B Nro 18. Vesi- ja ympäristöhallitus.helsinki. Koskimies, P. &Väisänen 1991:Monitoring bird populations in Finland. A manual of methods applied in Finland. Finnish Museum of Natural History.Helsinki 145 s. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). 142 s. BirdLife Suomi. Suomen ympäristökeskus. Matikainen Jyrki 2012: Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Matikainen Jyrki 2012: Voimamylly Oy: n Humppilan-Urjalan tuulivoimapuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2012.

14 Mullarney, K., Svensson, L., Zetterrström, D. 2008: Suuri lintukirja -Euroopan ja Välimeren alueen linnut, Otava Natura-arvion täydennys. Laulujoutsenen, hanhien ja kurjen kevätmuuton seurantaselvitys Suomen Luontotieto Oy 8/2012 Oja Jyrki ja Kosonen Lasse 2011: Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys Suomen Luontotieto Oy 12/2011. Pöyhönen, M. 1995: Muuttolintujen matkassa. Otava. Helsinki. 255 s. Rassi, P. Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. 2001: Suomen lajien uhanalaisuus s. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Tucker, G.M: & Heath, M. F. 1994: Birds in Europe: their Conservation Status. Bird Life Conservation Series No s. Cambridge, UK: Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 567 s. Ympäristöministeriö. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Ympäristöministeriö 2007a: Suomessa tavattavat lintudirektiivin I liitteen lajit. Ympäristöministeriö 2007b: Suomen kansainväliset vastuulajit. Ympäristöministeriö 2007c: Suomen kansainväliset vastuulajit, linnut.

15 Taulukko 1. Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen lintujen kevätmuutto LINTULAJI MÄÄRÄ LENTOKORKEUS JA - UHANALAISUUSLUOKITUS SUUNTA Kuikka 5 2, NE, N EUD1 Laulujoutsen 216 1, (2) N, NE EUD1, () Metsähanhi 242 1, NE, N NT,() Sinisorsa 8 1, NE Tavi 5 1, kiert. () Telkkä 14 1, NE () Isokoskelo 6 1,NE NT, () Merikotka 2 1, N, kiert. EUD1, VU, LA Sääksi 3 2, 1, N, NE EUD1, NT Maakotka 1 2, E EUD1,VU, LA Ruskosuohaukka 1 1, N EUD1 Sinisuohaukka 4 1 N, NE EUD1, VU Piekana 32 2, (1), N, NW, NE Hiirihaukka 14 2, (1), N, NE VU Buteo sp 5 2, 1, N, NE kiert. Iso petolintu 5 2, 1 NE, kiert. Varpushaukka 16 2, 1, N, NE, kiert. Kanahaukka 7 1, kiert, NE Tuulihaukka 18 1, 2, NE, kiert. Nuolihaukka 3 1, N, kiert. Ampuhaukka 1 1, NE EUD1 Teeri 128 1, kiert, S, E EUD1, NT, () Kurki 365 2, 1, NE, N, S, kiert. EUD1 Kapustarinta 12 3, N EUD1 Töyhtöhyyppä 216 1, N, NE, kiert. Lehtokurppa 1 1, N Taivaanvuohi 6 1, 2,NE, E, P Pikkukuovi 12 1, N, NE () Kuovi 17 1, NE, N () Metsäviklo 9 1, N, kiert. Liro 3 1 NE EUD1, () Valkoviklo 4 1 NE () Naurulokki 18 1, 2, NE NT Kalalokki 4 1, 2 N, NE, kiert. Harmaalokki 29 1, 2, NE, E Selkälokki 1 1, NE VU, () Pikkulokki 16 1, N, W EUD1, () Sepelkyyhky 312 1, N, E, W, kiert. Käki 2 1, NE Suopöllö 1 1 E EUD1 Tervapääsky 18 1, kiert. Palokärki 5 1 kiert. EUD1 Käpytikka 24 1 NE, W, S Kiuru 4 1,NE, N Törmäpääsky 15 1, NE VU, LA Haarapääsky 86 1, NE, kiert. Räystäspääsky 18 1, kiert Niittykirvinen 560 1, NE, W, S, kiert. NT Metsäkirvinen 48 1, NE, kiert. Västäräkki NE, S, N, W, kiert. Keltavästäräkki 49 1, NE, kiert VU, LA Rautiainen 16 1 N, NE Punarinta 38 1 N, E, W, P Leppälintu 7 1, NE, W ()

16 Kivitasku 8 1, NE, kiert. VU, LA Pensastasku 4 1, NE Laulurastas 64 1, N, NW Punakylkirastas 315 1, N, NE, NW Kulorastas 36 1 NE, W, S, P Räkättirastas , N, NW, kiert. Pajulintu 32 1, N, NE Tiltaltti 2 1, NE Harmaasieppo 3 1, NE Talitiainen 36 1, NE, kiert Sinitiainen 25 1, NE, S, kiert Hömötiainen 6 1, N Isolepinkäinen 5 1, N, kiert Harakka 29 1, N, W, kiert Närhi 9 1 NE, kiert Varis 57 1, 2, kiert Korppi 26 1,2, kiert Peippo , N, NEkiert Järripeippo N, NE Peippo laji , N, NE, Urpiainen 248 1, N, E Viherpeippo 4 1, NE Vihervarpunen 42 1, N Punatulkku 6 1, N, NE Pikkukäpylintu 46 1 NE, W Pajusirkku 3 1 NE, kiert Pohjansirkku 1 ä m 1 NE VU, LA Keltasirkku 12 1 N, NE PL (pikkulintu) ,(2) N, NE, YHT Lyhenteiden selitykset: EUD1 EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit VU Vaarantunut (IUCN luokitus)) NT Silmälläpidettävä (IUCN luokitus)) LA Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit luonnonsuojeluasetuksessa (Liite 4) () Kansainväliset vastuulajit Lentokorkeusluokat arvioituna 150 metrin napakorkeuden mukaan: 1 = 0-80 m 2 = m (lapakorkeus) 3 = yli 220 m Taulukossa ensimmäisenä lentokorkeus, jossa valtaosa, tai kaikki lajin yksilöt havaittiin. Sulkeissa toissijainen lentokorkeus, jossa osa lajin yksilöistä havaittiin.

17 Taulukko 2. Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen lintujen syysmuutto LINTULAJI MÄÄRÄ LENTOKORKEUS JA - UHANALAISUUSLUOKITUS SUUNTA Kaakkuri 3 2, SW EUD1, NT Kuikka 5 2, S, SW EUD1 Laulujoutsen 184 1, (2) SW, S, kiert. EUD1, () Metsähanhi 84 2, (1), SW, S NT,() Valkoposkihanhi 46 1, SW EUD1 Sinisorsa 36 1, SW, S, W Tavi 2 1, W () Telkkä 18 1, S, SW, W () Isokoskelo 4 1, S NT, () Sääksi 2 1, S EUD1, NT Maakotka 1 1, 2, S, p EUD1,VU, LA Ruskosuohaukka 2 1, S, SW EUD1 Sinisuohaukka 5 1, S EUD1, VU Piekana 14 2, (1), S, SW Hiirihaukka 8 2, (1), S, SW VU, LA Buteo sp 3 2, 1, S, SW Mehiläishaukka 3 2,3, S EUD1, VU, LA Varpushaukka 28 2, 1, S, SW, W, kiert. Kanahaukka 16 1, kiert., S, N Tuulihaukka 15 1, 2, S, W, N Nuolihaukka 1 1, S Ampuhaukka 1 1, S EUD1 Teeri 98 1, kiert, SW, S, E EUD1, NT, () Kurki 520 2, 1, S, SW, p EUD1 Kapustarinta 48 2, 1, S, SW EUD1 Töyhtöhyyppä 4 1,S Lehtokurppa 3 1, S, SW Taivaanvuohi 7 1, SW, S Naurulokki 4 1, 2, NE NT Kalalokki 4 1, S, kiert. Harmaalokki 15 1, 2, S, kiert. Sepelkyyhky 245 1, S, SW, N Käki 1 1,S Palokärki 3 1 kiert. EUD1 Käpytikka 16 1 kiert., p, S Kiuru 8 1,S, SW Haarapääsky 26 1, S, SW Räystäspääsky 4 1, S Niittykirvinen , S, SW, kiert. NT Metsäkirvinen 85 1, SW, S Lapinkirvinen 5 (ä m) 1, S, p VU, LA Västäräkki S, SW, W E, kiert. Keltavästäräkki 68 1, S, SW VU, LA Peukaloinen 1 1, S Rautiainen 84 1, S, SW Punarinta 26 1, S, p Sinirinta 1 1, p, S EUD1 Leppälintu 11 1, S, SW () Kivitasku 14 1, S, kiert., p VU, LA Pensastasku 1 1, kiert. Laulurastas 148 1, NW, S Punakylkirastas 860 1, S, NW, W, kiert. Kulorastas 27 1 S, NW Räkättirastas , S, NW, W, kiert.

18 Mustarastas 5 1, SW, W Lehtokerttu 1 1, S Hernekerttu 4 1, S Pajulintu 49 1, S Tiltaltti 6 1, S, p Harmaasieppo 9 1, S, SW Talitiainen 125 1, S, SW, p Sinitiainen 25 1, S, p Hömötiainen 18 1, S, N Pyrstötiainen 12(1 parvi) 1, N Isolepinkäinen 8 1, S, kiert., p Harakka 34 1, S, E, kiert Närhi 86 1 NW, W, S Varis 67 1, 2, S, W Korppi 19 1,2, kiert. Peippo , S, SW, W Järripeippo S, SW, W Peippo laji , S, SW, W Urpiainen 185 1, S, N, E Viherpeippo 24 1, S, p Vihervarpunen 87 1, S Punatulkku 8 1, S, W Pikkukäpylintu 32 ( 3 parvea) 1, S, W, N Pajusirkku 14 1, S Lapinsirkku 5 (ä m) 1, S Pohjansirkku 4 ( ä m) 1, S VU, LA Keltasirkku 26 1, S PL (pikkulintu) ,(2) S, SW, N YHT Lyhenteiden selitykset: EUD1 EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit VU Vaarantunut (IUCN luokitus)) NT Silmälläpidettävä (IUCN luokitus)) LA Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit luonnonsuojeluasetuksessa (Liite 4) () Kansainväliset vastuulajit Lentokorkeusluokat arvioituna 150 metrin napakorkeuden mukaan: 1 = 0-80 m 2 = m (lapakorkeus) 3 = yli 220 m Taulukossa ensimmäisenä lentokorkeus, jossa valtaosa, tai kaikki lajin yksilöt havaittiin. Sulkeissa toissijainen lentokorkeus, jossa osa lajin yksilöistä havaittiin.

19 Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvityksen linnustokartoitukseen liittyvä törmäysriskianalyysi Törmäysriskisanalyysi toteutettiin koko puistolle siten, että havaitun muuttolintuaineiston pohjalta laskettiin törmäysriskit kahdelle eri toteutumisvaihtoehdolle: VE1: 16 voimalaa, VE2: 25 voimalaa). Analyyseissa käytettiin Bandin (2013) törmäysriskilaskuria (menetelmä esitellään tarkemmin teoksessa Birds and Windfarms -Risk Assessments and Mitigation ). Kyseisen laskurin oletusmuuttujiin lisätään seuraavat empiiriset muuttujat: linnun pituus, siipien kärkiväli, siiven isku/liito, lentonopeus, tutkitun lentokorkeuden ylä- ja alaraja, tuulivoimapuiston leveys (tietystä suunnasta tarkasteltuna), roottorin säde ja lintujen lukumäärä/vuosi. Tehdyssä analyysissa laskettiin kaikille erityiskategorioiden lajeille ja peipolle törmäysriski todennäköisimmästä muuttosuunnasta tarkasteltuna. Taulukossa 1 on esitetty analyysin tulokset akselisuunnassa SE-NW, jolloin päämuuttosuunta on SW-NE/NE-SW. Alun perin oli tarkoitus laskea törmäysriski myös akselisuunnassa SW-NE, jolloin vastaavasti päämuuttosuunta on SE- NW/NW-SE. Kyseiset tarkastelusuunnat vastaavat parhaiten lintujen todellista muuttoa maastohavainnoinnin perusteella. Murtomäen kohdalla päädyttiin kuitenkin siihen, että yksi akselisuunta riittää, koska muista suunnista tulevaa muuttoa voidaan tarkastella suoraan suhteessa SE-NW -analyysiin. Kun tarkastelusuuntaa muutetaan, täytyy vaihtuviin muuttujiin lisätä vain puiston leveys suhteessa tarkastelukulmaan. Mitä leveämpi puisto on suhteessa lintujen tulokulmaan, sitä suuremmaksi kasvaa törmäysriski ja päinvastoin. Analyysissa vakioitiin lintujen lentonopeus arvoon 11,11 m/s, mikä vastaa noin 40 km tunnissa. Tämä on syytä ottaa huomioon lopullisissa tulkinnoissa, koska luonnollisesti lentonopeus eri lajeilla ja erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa voi vaihdella paljonkin. Törmäystaulukkoa tulkittaessa on lisäksi huomioitava, että lentokorkeus on analyysissa määritetty siten, että se vastaa kaikilla lajeilla törmäyskorkeutta (taso 2: m). Näin ollen useilla lajeilla saatu tulos ei vastaa todellisuutta, sillä esimerkiksi pienet varpuslinnut muuttavat useimmiten lapakorkeuden alapuolella ja niiden riski törmätä lapoihin on siksi hyvin pieni. Analysoitaessa saatuja tuloksia niitä pitääkin tarkastella syysja kevätmuuttotaulukoiden rinnalla. Näistä taulukoista ilmenevät lintujen todelliset lentokorkeudet. Lopullisissa analyyseissa on tietysti lisäksi otettava huomioon hankealueella pesivien ja siellä muutoin kiertelevien lintujen liikkumista, mm. ruokailulentojen suuntautumista ja kestoa suhteessa suunniteltuihin tuulimyllyihin. Saatuja tuloksia voidaan käyttää maastohavainnoinnin rinnalla arvioitaessa eri lintulajien ja - ryhmien muuttoa ja pesimäaikaista liikkumista puistoalueella sekä näiden todennäköisyyttä törmätä roottorin lapoihin. Laskuriin syötettiin lintujen lukumäärän kohdalle vain ne linnut, jotka havaittiin yhteensä syys- ja kevätmuuton aikana maastossa. Tuloksia analysoitaessa onkin huomattava, että lintujen todellinen määrä on vuositasolla selvästi havaittua aineistoa suurempi. Esimerkiksi lintujen yömuutto jää kokonaan havainnoinnin ulkopuolelle. Analyysin tuloksia arvioitaessa on myös huomioitava se, että lintujen tulokulma roottoriin nähden vaihtelee suuresti, mikä vaikuttaa oleellisesti törmäysriskiin. Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan todeta, että törmäyslaskurin tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina ja niitä pitää tulkita muiden tarkkailumenetelmien rinnalla. Törmäysriskitaulukkoa tulkittaessa voidaan päätellä, että joidenkin ryhmien kohdalla saadut tulokset tukevat ja täydentävät maastossa tehtyjä havaintoja. Yleisesti voidaan todeta, että suurten lintujen, kuten joutsenten, kurkien, hanhien ja monien petolintujen riski törmätä tuulivoimaloiden lapoihin on vuositasolla suurempi kuin monien varpuslintujen.

20 Taulukko 1: Törmäysriskianalyysi 1 Muuttosuunta SW-NE/NE-SW LINTULAJI N VE1: 25 / T* VE1: 25/ V* VE2: 16 / T* VE2: 16 / V* Kaakkuri 3 0,0192 0,0001 0,0123 0,0078 Kuikka 10 1,2383 0,0618 0,7925 0,0395 Laulujoutsen 400 4,6587 0,2329 2,9815 0,1490 Metsähanhi 326 2,4880 0,1244 1,5923 0,0796 Valkoposkihanhi 46 0,3111 0,0156 0,1991 0,0099 Tavi 7 0,0341 0,0017 0,0218 0,0011 Telkkä 32 0,1713 0,0086 0,1096 0,0701 Isokoskelo 10 0,0642 0,0032 0,0411 0,0020 Merikotka 2 0,0169 0,0008 0,0108 0,0005 Sääksi 5 0,0334 0,0017 0,0214 0,0011 Maakotka 2 0,0170 0,0008 0,0108 0,0005 Ruskosuohaukka 3 0,0180 0,0009 0,0115 0,0006 Sinisuohaukka 9 0,0559 0,0028 0,0358 0,0018 Piekana 46 0,2950 0,0148 0,1889 0,0095 Hiirihaukka 22 0,1303 0,0650 0,0083 0,0416 Mehiläishaukka 3 0,0185 0,0009 0,0118 0,0006 Isot pedot tot. 88 0,5032 0,0252 0,3220 0,0162 Varpushaukka 44 0,2103 0, ,0067 Kanahaukka 23 0,1420 0,0071 0,0909 0,0045 Tuulihaukka 33 0,1584 0,0070 0,1014 0,0045 Nuolihaukka 4 0,0192 0,0010 0,0123 0,0006 Ampuhaukka 2 0,0089 0, Teeri 226 1,2711 0,6360 0,8135 0,0004 Kurki 885 8,2810 0,4140 5,2998 0,2650 Kapustarinta 60 0,2642 0,0132 0,1691 0,0084 Liro 3 0,0118 0,0006 0,0076 0,0004 Valkoviklo 4 0,0187 0,0009 0,0120 0,0006 Kuovi 17 0,1013 0,0051 0,0648 0,0032 Pikkukuovi 12 0,0636 0,0032 0,0407 0,0020 Naurulokki 22 0,1144 0,0057 0,0732 0,0036 Selkälokki 1 0,0062 0,0003 0,0040 0,0001 Pikkulokki 16 0,0731 0,0037 0,0468 0,0023 Suopöllö 1 0,0053 0,0003 0,0034 0,0001 Palokärki 8 0,0424 0,0021 0,0271 0,0013 Niittykirvinen ,741 0,6871 8,7942 0,4397 Lapinkirvinen 5 0,0179 0,0009 0,0115 0,0006 Keltavästäräkki 117 0,4233 0,0212 0,2709 0,0136 Leppälintu 18 0,0633 0,0032 0,0405 0,0020 Kivitasku 22 0,0790 0, ,0026 Pohjansirkku 5 0,0180 0,0009 0,0115 0,0006 Peippo ,268 1, ,571 1,1286 YHT. T* = Törmäävien lintujen todellinen määrä ilman väistöliikettä/vuosi V* = Arvio väistöliikkeen kera

21 Seuraavassa tarkastellaan tuloksia joidenkin ryhmien osalta: Kuikkalinnut Muutonhavainnoinnissa nähtiin yhteensä vain 13 kuikkalintua. Sekä kaakkurin, että kuikan törmäysriskiarvo asettui päämuuttosuunnassa samoihin lukemiin. Saatujen arvojen perusteella voidaan todeta, että tämän ryhmän lintujen riski törmätä lapoihin voisi vuositasolla olla muutama lintuyksilö (mikäli arvioidaan lintujen todellinen määrä noin kymmenkertaiseksi havaittuihin verrattuna). Laulujoutsen Laulujoutsenia muutti hankealueen läpi havainnointijaksojen aikana yhteensä 400 yksilöä. Mikäli kaikki joutsenet muuttaisivat lapakorkeudella, törmäysriski olisi melko suuri. Kuitenkin suurin osa linnuista muutti matalalla lapakorkeuden alapuolella, mikä puolestaan pienentää törmäysriskiä selvästi. Lähialueen soilla pesivien joutsenparien pitkäaikainen liikkuminen hankealueella sattaa suurentaa lajin törmäysriskiä. Hanhet Hankealueella havaittiin muutontarkkailujaksoilla yhteensä 372 hanhea. Saatujen tulosten perusteella muutaman hanhen törmääminen lapoihin vuositasolla on mahdollista Törmäysriski voi kasvaa huomattavasti, mikäli tietyn vuoden hanhimäärät esimerkiksi poikkeuksellisista tuulista johtuen kasvavat. Kotkat Havainnointijaksoilla kirjattiin yhteensä 4 kotkayksilöä (maakotka ja merikotka). Saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida, että molempien kotkalajien kohdalla noin yksi lintu 100:sta on vaarassa törmätä lapoihin. Laskelma on laadittu niin, että se olettaa linnun lentävän törmäyskorkeudella suoraan kohti roottoria. Todellisuudessa lintujen yksilöllinen tulokulma kuitenkin vaihtelee samoin kuin niiden käyttämä lentokorkeus. Nämä seikat pienentävät riskiä. Muut petolinnut Kotkalajien lisäksi nähtiin seurantojen aikana 205 muuta petolintua. Odotusten mukaisesti suurimman törmäysriskin lentokorkeuksien ja muuttosuunnan mukaan arvioituna muodostavat isot petolinnut (sääksi, piekana, hiirihaukka ja mehiläishaukka), jotka melko usein myös todellisuudessa muuttavat törmäyskorkeudella. Analyysin mukaan kahdestasadasta isosta petolinnusta yksi törmää lapoihin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmista laskelmista. Riskiä lisäävät alueen lähituntumassa pesivät kyseisen ryhmän lajit ja toisaalta pienentävät yksittäisten lintujen vaihtelevat muuttokorkeudet ja lähestymissuunnat suhteessa roottoreihin. Hankealueen lähituntumassa saattaa pesiä sääksi. Tähän viittaa paikallisilta saatu tieto, jonka mukaan sääksi käy säännöllisesti kalassa hankealueen länsipuolella sijaitsevalla Kuonanjärvellä. Pesäpaikka olisi hyvä saada tietoon. Törmäysriskianalyysin perusteella yhdellä sääksellä noin 170:sta on todennäköisyys törmätä lapoihin. Analyysin mukaan melko suuri törmäysriski on myös varpushaukalla ja tuulihaukalla. Suohaukat liikkuvat yleensä matalalla eikä niillä sen vuoksi ole suurta riskiä törmätä roottoreihin. Kuitenkin hankealueella todennäköisesti pesivä sinisuohaukka lisää tämän lajin kohdalla törmäysriskiä selvästi. Varsinkin keväiset soidinlennot voivat ulottua hyvin korkealle. Sama pätee alueella mahdollisesti pesivään kanahaukkaan. Kanalinnut Kanalinnut otettiin mukaan törmäysriskianalyysiin lähinnä teoreettisista syistä. Todellisuudessa tämän ryhmän linnuilla törmäysriski on olematon, koska linnut liikkuvat yleisesti lapakorkeuden alapuolella. Hankealueen rakentamisen aikaiset aktiviteetit voivat kuitenkin aiheuttaa kanalinnuille huomattavaa häiriötä. Tämä seikka on hyvä huomioida suunniteltaessa rakentamista ja käytänteitä. Alueella on tiheä teerikanta ja myös metsoja ja pyitä esiintyy yksittäin.

22 Kurki Kurkia muutti alueen ylitse 885 yksilöä. Melko suuri osa linnuista havaittiin lapakorkeudessa, mikä lisää lajin riskiä törmätä lapoihin. Käsitellyn aineiston perusteella noin yksi lintu sadasta on törmäysvaarassa. Törmäysriskiä voi suurentaa se, että hankealueella ja lähialueiden soilla pesii joitakin kurkipareja ja toisaalta se, että alueen lähituntumassa kulkee kurkien päämuuttoreitti. Kahlaajat ja lokit Kahlaajia ja lokkilintuja havaittiin alueella suhteellisen vähän. Molempien ryhmien yksilöitä havaitaan silloin tällöin törmäyskorkeudella. Pienten yksilömäärien vuoksi näiden ryhmien riski törmätä lapoihin hankealueella on melko pieni. Varpuslinnut Vaikka varpuslinnut muodostavat havainnointiaineistoissa selvästi runsaslukuisimman lintulajiryhmän, niiden merkitys törmäysriskin kannalta on pieni, koska ne usein muuttavat suhteellisen matalalla (päivämuutto). Koska suuri osa varpuslinnuista muuttaa yöllä, olisi tärkeää ja mielenkiintoista selvittää, millä korkeuksilla ne muuttavat öisin. Varpuslintujen merkitystä törmäysriskin kannalta on selostettu muuttokatsauksessa. Kirjallisuus de Lucas, Manuela, Guyonne, F., E.,J., Ferrer, M. (edit.), 2007: BIRDS AND WIND FARMS, Risk Assessment and Mitigation. Quercus Forsman, Dick (toim.),1993: Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä Hildén, Olavi ym. (toim.), 1979: Muuttolinnut. Otava Svensson, L., Grant, P., J., Mullarney, K. & Zetterström, D. 2001, 2.painos 2008: Suuri lintukirja, Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava