Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Kankaanpään kaupunki Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 0 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 78/0

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Tulokset... 6 Kaakkuri... 6 Sääksi... 6 Mehiläishaukka... 7 Hiirihaukka... 7 Päätelmät... 8 Kirjallisuus... 9 Liitteet... 0 Liite. Liitekarttojen tulkintaohjeet... 0 Liite. Leppijärven havainnot päivittäin... Tähän raporttiin suositetaan viitattaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 0: Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 0. Ahlman Group Oy.

3 JOHDANTO Kankaanpään kaupungin hallinnoima Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke suunnittelee tuulivoimalaa Siikaisten Leppijärven alueelle. Hankealue sijaitsee Pohjois- Satakunnassa noin kahdeksan kilometriä Siikaisten keskustan pohjoispuolella (kuva ). Tuulivoimaloiden suunnitellut sijaintipaikat esitetään kuvassa. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Osana kaavoitusprosessia toteutettiin kaakkureiden pesimäaikainen seuranta, jossa tutkittiin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Seurannassa huomioitiin myös suurikokoiset ja huomionarvoiset päiväpetolinnut, kuten sääksi, mehiläishaukka ja hiirihaukka. Kuva. Hankealueen sijainti (vihreä viiva).

4 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseurannasta vastasi kokenut muutonseuraaja Tapani Lilja. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. TUTKIMUSMENETELMÄT Seurannan ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää alueella liikkuvien kaakkurien lentoratoja ja -korkeuksia, sillä alueen itäpuolella Haapakeitaan Natura-kohteella pesii kaakkureita, jotka käyvät ilmeisesti merellä saalistamassa. Toimeksiantoon lukeutui myös suurikokoisten ja huomionarvoisten päiväpetolintujen lentojen kirjaaminen. Tuulivoimapuistoalueen metsäisyydestä johtuen seurantapisteeksi valittiin noin kuusi kilometriä hankealueen itä-kaakkopuolella oleva Katselmankallion näkötorni. Paikalta oli mahdollista hallita koko hankealueen ilmatilaa, sillä nykyisillä kaukoputkilla ja riittävällä maastokokemuksella on mahdollista määrittää lintuja huomattavan kaukaa, useiden kilometrien päästä. Katselmankallio sijaitsee lisäksi Haapakeitaan länsilaidalla, mikä auttoi kaakkurien seurannassa. Kaakkurien ja suurikokoisten päiväpetolintujen lentoreittejä havainnoitiin vaihtelevissa sääolosuhteissa välisenä aikana 5 päivänä yhteensä 45 tuntia (taulukko ). Yksi havaintojakso oli tasan kolme tuntia ja se ajoitettiin satunnaisesti vuorokauden valoisaan aikaan, jotta otanta olisi mahdollisimman sattumanvarainen. Havaintoaikana kirjattiin kaikki kohdelajien lennot niin tarkasti kuin mahdollista. Kerättäviä tietoja olivat lentoreitin lisäksi yksilömäärä, kellonaika ja lentokorkeus suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva ) sekä mahdolliset lisätiedot. korkeudet olivat seuraavia: = 0 65 m (alle roottorien lapojen korkeuden), = m (roottorien lapakorkeus), = m (roottorien lapakorkeus) ja 4 = yli 75 m (yli roottorien lapakorkeuden). korkeuksina käytettiin yleisten turbiinimallien tietoja. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 00 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. suunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. 75 m 0 m 0 m 65 m Kuva. Seurannassa lentokorkeuden luokittelussa käytetyt voimaloiden korkeustiedot. 4

5 Kuva. Katselmankallion näkötornin havainnointipiste (punainen pallo). Taulukko. Seurantapäivien havainnointiajat ja sääolosuhteet. Päivämäärä Havainnointiaika Lämpötila Pilvisyys Tuuli Näkyvyys C 4/8 4 m/s E > 0 km C 0/8 5 m/s NE > 40 km C 0/8 m/s E > 0 km C 6/8 6 m/s NW 0 km C /8 m/s W > 50 km C 4/8 4 m/s S > 40 km C /8 4 m/s SW > 40 km C 0/8 m/s NW > 40 km C /8 4 m/s NW > 0 km C 7/8 7 m/s W > 0 km C 7/8 5 m/s NW > 0 km C /8 0 m/s > 5 km C /8 m/s SW > 0 km C /8 m/s NE > 0 km C 7/8 4 m/s S > 0 km 5

6 TULOKSET Seurannan aikana kirjattiin yhteensä 44 lentoa, joista kymmenen koski kaakkureita, kymmenen sääksiä, mehiläishaukkoja ja hiirihaukkoja. Lintujen liikehdintä vaihteli osittain sekä vuorokauden ajan että vuodenajan mukaan, mutta lentojen määrä ei kasvanut erityisesti poikasaikaan loppukesällä, mikä viittaa yleensä pesintöjen heikkoon tulokseen. Tulokset esitetään seuraavassa lajikohtaisesti. Kustakin lajista on laskettu yhteislentomäärä sekä hankealueen yllä tapahtuneiden riskilentoja summa. Havainnointiaika (45 h) on suhteutettu päivän pituuteen siten, että toukokuun päivien keskipituudeksi on laskettu 8 tuntia, kesäkuun 9 tuntia, heinäkuun 8 h ja elokuun 6 h ( Linnut saattavat lentää myös muina vuorokaudenaikoina erityisesti alkukesällä, jolloin ei ole pimeää, mutta tässä on esitetty karkeasti lentomäärin nimenomaan valoisan ajan suhteen. Kesäkuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana on valoisia tunteja yhteensä 8 (toukokuu 558 h, kesäkuu 570 h, heinäkuu 558 h ja 496 h). Kaakkuri (Gavia stellata) Kaakkureista kirjattiin yhteensä kymmenen lentoa, joista kahdeksan koskee hankealueella riskikorkeudella lentäneitä yksilöitä. Suhteutettuna havainnointiaika päivän pituuteen, on riskilentojen yhteismäärä touko-elokuussa laskennallisesti 88 lentoa. Kokonaislentomäärä on vastaavasti 485. Kaakkuri pesii ilmeisesti usean parin voimin Leppijärven tuulivoimapuiston itä- ja koillispuolen suolammilla, sillä lentoja merkittiin sekä länteen merelle että lounaaseen. Kokonaisuudessaan lentoja kirjattiin eniten aamuisin, mutta lentojen määrät eivät kasvaneet merkittävästi poikasaikaan loppukesällä. Kaakkurit kantavat saaliinsa nokissaan, ja lennot tapahtuivat suurelta osin alle sadan metrin korkeudella. Lapakorkeuslentoprosentti on 80 %. Sääksi (Pandion haliaetus) Sääksistä kirjattiin yhteensä kymmenen lentoa, joista viisi koskee hankealueella riskikorkeudella lentäneitä yksilöitä. Suhteutettuna havainnointiaika päivän pituuteen, on riskilentojen yhteismäärä touko-elokuussa laskennallisesti 4 lentoa. Kokonaislentomäärä on vastaavasti 485. Sääkset pesivät ilmeisesti hankealueen pohjois- tai eteläpuolella, sillä lentosuunnat vaihtelivat eniten luoteen ja koillisen sekä lounaan ja kaakon välillä. ja kertyi eniten aamupäivän ja puolenpäivän aikana. Sääkset kantavat saaliinsa yleensä pesilleen monella eri korkeudella. Lapakorkeuslentoprosentti on 50 %. 6

7 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Mehiläishaukoista kirjattiin yhteensä lentoa, joista yhdeksän lensi riskikorkeudella hankealueen yllä. Suhteutettuna havainnointiaika päivän pituuteen, on riskilentojen yhteismäärä touko-elokuussa laskennallisesti 46 lentoa. Kokonaislentomäärä on vastaavasti 60. Mehiläishaukkoja saattaa pesiä enemmän kuin yksi pari hankealueen lähellä, sillä lentoja kirjattiin lähes kaikkiin ilmansuuntiin. Lapakorkeuslentoprosentti on 69 %. Hiirihaukka (Buteo buteo) Hiirihaukoista kirjattiin yhteensä lentoa, joista neljä lensi riskikorkeudella hankealueen yllä. Suhteutettuna havainnointiaika päivän pituuteen, on riskilentojen yhteismäärä touko-elokuussa laskennallisesti 94 lentoa. Kokonaislentomäärä on vastaavasti 5. Hiirihaukkoja saattaa pesiä enemmän kuin yksi pari hankealueen lähellä, sillä lentoja kirjattiin useisiin ilmansuuntiin. Lapakorkeuslentoprosentti on 6 %. 7

8 PÄÄTELMÄT Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston pesimäaikaisen seurannan tuloksena voidaan todeta, että alueella liikkuu kohtalaisesti kaakkureita, sääksiä, mehiläishaukkoja ja hiirihaukkoja. Kokonaislentomääristä erityisesti sääksillä ja hiirihaukoilla iso osa koski riskikorkeuden alapuolella lentäviä lintuja, minkä vuoksi lapakorkeusprosentti on melko alhainen. Kaakkureista ja mehiläishaukoista puolestaan suurin osa lensi lapakorkeudella. Havainnointijakson aikana kirjatut kaakkurilennot koskevat varmuudella Haapakeitaan ja hyvin todennäköisesti myös Isojoen Mustansaarenkeitaan pesiviä pareja (kuva 4). Hankealueelle lounaaseen suuntautuneet lennot koskevat luultavasti Pomarkun Isojärvelle Mustansaarenkeitaalta saalistamaan lentäviä lintuja ja vastaavasti länteen kohdistuvat linnut Haapakeitaalta merelle saalistamaan lähteviä yksilöitä. Haapakeitaalta merelle ja takaisin suuntautuneita lentoja kirjattiin seurannan aikana viisi, joista vain kolme oli riskikorkeudella. Pelkästään Haapakeitaan yksilöiden tietoja tarkastellessa touko-elokuussa alueella tapahtuu laskennallisesti 4 lentoa, joista 45 on riskikorkeudella. Lukema on varsin pieni, mutta se johtunee siitä, että pesintä ilmeisesti epäonnistui, sillä lentojen määrä ei kasvanut loppukesää kohden. Aineiston perusteella Haapakeitaan yksilöt käyvät nimenomaan merellä saalistamassa, joten valtaosan lennoista kulkee tuulivoimapuistoalueen yli. Tuloksissa tulee kuitenkin huomioida, että mikäli tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan korkeampia turbiineja, niin pesimäaikaisista lennoista käytännössä kaikilla neljällä lajilla riskilentojen osuus pienenee. Esimerkiksi kolmen megawatin turbiinin lavan alin pyyhkäisykorkeus saattaa olla 85 metriä, mikä vähentää riskien määrää. Seurannassa havaituille neljälle huomionarvoiselle lajille ei voida esittää havaintoaineiston perusteella erityisiä lentoreittejä tuulivoimapuiston alueella. Kuva 4. Kaakkureiden todennäköisesti pesäpaikat (punaiset pallot). 8

9 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 00: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 74. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 00: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 09. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 9

10 LIITE. LIITEKARTTOJEN TULKINTAOHJEET. Liitteen karttoihin on koottu kaikki seurannan aikana kertyneet lentotiedot Katselmankallion havainnointipisteestä. Lennot esitetään päiväkohtaisesti siten, että sivun ylälaidassa on taulukkona kunkin yksilön tarkat tiedot. Taulukon numerot vastaavat karttojen numeroita. Taulukon muut tiedot koskevat lajia, lukumäärää, lentosuuntaa, lentokorkeutta ja kellonaikaa. Karttojen nuolten värit kuvaavat lajeja seuraavasti: punainen = kaakkuri, musta = sääksi, harmaa = hiirihaukka ja sininen = mehiläishaukka. Nuolet on pyritty piirtämään mahdollisimman tarkasti maastossa karttapohjille. Jokainen nuoli kuvaa linnun lentorataa siltä matkalta, kuin se on pystytty havaitsemaan. 0

11 LIITE. LEPPIJÄRVEN HAVAINNOT PÄIVITTÄIN. Havainnot Sääksi N. Sääksi S.45 Liitekarttojen punaiset nuolet kuvaavat kaakkureita, mustat sääksiä, siniset mehiläishaukkoja ja harmaat hiirihaukkoja.

12 Havainnot Kaakkuri SW 8.4 Kaakkuri SW 8.44 Kaakkuri SW Mehiläishaukka S Sääksi W Hiirihaukka E

13 Havainnot.6.0. Kaakkuri W 4.55

14 Havainnot.6.0. Mehiläishaukka W 4.40 Hiirihaukka S 6. Hiirihaukka W

15 Havainnot Hiirihaukka NE

16 Havainnot Sääksi SSE 9.57 Sääksi SSW.5 Mehiläishaukka SW.08 6

17 Havainnot Hiirihaukka NE.5 Kaakkuri NNE

18 Havainnot Hiirihaukka S 6. Hiirihaukka SE 7. Kaakkuri W 7.9 8

19 Havainnot.7.0. Sääksi NW 8.5 Kaakkuri W 9.5 Hiirihaukka NNE Sääksi SSE Mehiläishaukka N

20 Havainnot Sääksi NW.8 Hiirihaukka SE.0 0

21 Havainnot.7.0. Mehiläishaukka SE 6.46 Mehiläishaukka S 7.4 Hiirihaukka NE 8.5

22 Havainnot Kaakkuri E 7.46 Kaakkuri NW 7.48

23 Havainnot Sääksi NE 8.0 Sääksi SSE 8.7 Mehiläishaukka SW Kaakkuri ESE Mehiläishaukka NNE Hiirihaukka SW