Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 11/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Kevätmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Megatuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Megatuuli Oy:n tytäryhtiö Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy suunnittelee 22 tuulivoimalan rakentamista Soidinmäen alueelle, joka sijaitsee Saarijärvellä Keski-Suomessa (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan todennäköisesti YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana luontoselvitys- ja kaavoitushanketta toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Raportista Tässä raportissa esitetään huhtikuussa ja toukokuun alussa 2013 toteutetun lintujen kevätmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 17 kilometriä länsikaakkoon Saarijärven keskustaan nähden. Pylkönmäen keskusta sijaitsee puolestaan noin seitsemän kilometriä alueen luoteispuolella. Lähimpiä kyläkeskittymiä ovat noin kolme kilometriä itäpuolella oleva Mahlu, vajaa kaksi kilometriä pohjoispuolella oleva Mikonperä sekä alueen välittömässä läheisyydessä olevat Soidinmäki ja Pajumäki (kuva 1). Hankealue on kolmeosainen, joista pohjoisin, Area I, sijaitsee Rajasuon turvetuotantoalueen koillispuolella. Area II on suurin kokonaisuus, joka levittäytyy Suurisuon turvetuotantoalueen koillispuolelta Leppäperän kylään saakka. Area III on puolestaan Suurisuon turvealueen lounaispuolella. Tuulivoimaloiden sijaintipaikat esitetään kuvassa 2. Soidinmäen tuulivoimapuiston alueella on pääosin havupuuvaltaisia erityisesti mäntyvaltaisia kangasmetsiä, hakkuualoja, ojitettuja rämeitä ja monenlaisia muita pienialaisia elinympäristöjä. 3

4 Kuva 1. Kolmeosaisen hankealueen sijainti sekä suunnitellut turbiinikohteet (punaiset ympyrät) Project 0 km 0.5 km 4 1 km 1: km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi 121.Soidinmäki Description Municipality Saarijärvi Date Wind Farm Environmental Study Scale :20000 Drawing N:o 121-4

5 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat kokeneet muutonseuraajat Hannu Honkonen, Timo Mäkinen ja Hannu Tammelin, joilla on merkittävästi paikallistuntemusta Keski-Suomen linnustosta. Raportoinnista vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma. kevätmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä 11 päivänä yhteensä 66 tuntia (132 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi hankealueiden välissä oleva Suurisuon turvetuotantoalue (kuva 2). Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen, joskin katvealueita oli silti etenkin itäpuolella. Pohjois eteläsuunnassa näkyvyys oli varsin hyvä. Toinen havaintopiste sijoitettiin hankealueiden länsipuolelle Pajumäelle, sillä sieltä on erinomainen näkyvyys länteen. Näin ollen paikka toimi sekä kontrollipisteenä että hankealueen havaintopisteenä. Käytännössä koilliseen, itään tai lounaaseen lentäneet linnut lensivät jossain pisteessä hankealueen yli. Suurisuon ja Pajumäen havaintopisteiden välinen etäisyys oli noin 2,5 kilometriä. Pajumäki sijaitsee Suurisuohon nähden luoteessa. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla, ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 3) siten, että ensimmäinen aste oli 0 65 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 175 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 175 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Pajumäen lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat lähinnä pohjoiseen ja etelään matkanneet linnut. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. 5

6 Kuva 2. Kevättarkkailun havaintopisteet. Pajumäki on merkitty sinisellä ja Suurisuo punaisella pallolla. Project 0 km km 1 km 1: km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi 121.Soidinmäki Description Municipality Saarijärvi Date Wind Farm Environmental Study Scale :20000

7 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin 11 päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Hannu Honkonen havainnoi jokaisena päivänä Pajumäessä ja Timo Mäkinen sekä Hannu Tammelin Suurisuolla siten, että Tammelin vastasi havainnoinnista välisenä aikana. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan huhtikuussa ja toukokuun alussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan kaksi tuntia ja 14 minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti aikaisintaan 22 minuuttia ennen auringonnousua. Kevätmuutto oli selvästi myöhässä, minkä vuoksi neljä ensimmäistä havainnointikertaa aloitettiin kovien aamupakkasten vuoksi reilusti auringonnousun jälkeen alkaen muuttoa alettiin seurata ennen auringon nousemista (taulukko 1). Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui varsin hyvin. Aineistoa kerättiin niin myötä- ja vastatuulesta, vaihtelevissa pilvisyysolosuhteissa ja myös aamusumussa (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kahdeksasta pakkasasteesta noin kahdeksaan lämpöasteeseen. 175 m 120 m 110 m 65 m Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Kuva 3. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 7

8 Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 4 C 2/8 3/8 3 m/s SW 3 m/s SW C 0 C 7/8 6/8 3 m/s NW 5 m/s NW C 3 C 0/8 3/8 0 m/s 2 m/s SW C 4 C 0/8 0/8 3 m/s S 3 m/s SW C 5 C 0/8 8/8 3 m/s SW 5 m/s SW C 5 C 2/8 6/8 2 m/s W 6 m/s NW C 6 C 2/8 6/8 1 m/s E 6 m/s E C 6 C 1/8 5/8 2 m/s E 6 m/s SW C 5 C 1/8 7/8 2 m/s W 2 m/s W C 2 C 8/8 7/8 0 m/s 0 m/s C 6 C 5/8 6/8 3 m/s E 6 m/s E Taulukko 2. Sääolosuhteet Suurisuolla havaintopäivittäin. Päivämäärä Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 4 C 3/8 3/8 3 m/s SW 2 m/s SW C 0 C 6/8 6/8 3 m/s SW 5 m/s SE C 3 C 0/8 3/8 0 m/s 2 m/s SW C 3 C 0/8 0/8 3 m/s S 3 m/s SW C 5 C 0/8 8/8 (sadetta) 5 m/s SW 5 m/s SW C 5 C 2/8 6/8 3 m/s W 6 m/s NW C 8 C 1/8 3/8 3 m/s S 6 m/s S C 8 C 2/8 3/8 1 m/s SW 5 m/s NW C 5 C 1/8 8/8 0 m/s 2 m/s S C 2 C 7/8 (sumua) 8/8 (raesadetta) 0 m/s 0 m/s C 5 C 6/8 7/8 3 m/s S 6 m/s S Taulukko 3. Sääolosuhteet Pajumäessä havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Kevätmuuttoselvitys käsitti 11 päivänä yhteensä 66 tuntia havainnointia huhtikuussa ja toukokuun alussa. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua varsin tehokkaasti, vaikka kevätmuutto oli yleisesti tavanomaista myöhäisempi. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotkamuutto jäi havainnoimatta lähes kokonaan. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu juuri lainkaan, sillä painoarvoa annettiin enemmän suurten lintujen muutolle. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä iltatai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. 8

9 tulokset Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 59 prosenttia havaittiin Suurisuolla (taulukko 4 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä oli yllättäen vilkkaampaa hankealueen keskivaiheilla, eikä Pajumäessä, jossa oli merkittävästi laajempi havainnointisektori. Havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että samoja lintuja ei havaittu juuri lainkaan molemmissa pisteissä. Molempien paikkojen yhteislentomäärästä vain kymmenen prosenttia (1 477 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella. Suurisuolla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen, koillinen oli vähemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta melko vähän. Aineiston perusteella kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen osuus oli erittäin pieni, sillä valtaosa linnuista muutti selvästi riskikorkeuden alapuolella. Pajumäessä kirjattiin merkittävä osuus sellaisia lentoja, jotka kulkevat etäällä hankealueisiin nähden. Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuun lähestyessä muuttavien suurikokoisten lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa, joissa muutto oli kiivainta huhtikuun puolivälissä ja kuukauden jälkipuoliskolla. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin korkeammat Suurisuolla (taulukko 5 ja kuva 5). Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Suurisuo Pajumäki Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Suurisuo Pajumäki Yhteensä

10 2500 Suurisuo Pajumäki Kuva 4. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. 300 Suurisuo Pajumäki Kuva 5. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10

11 Päätelmät Vaikka havainnointi keskittyi vain kuukauden jaksolle ( ), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta kattavaa aineistoa. Toukokuussa näkyvä muutto olisi ollut vähäistä, joten lentoja olisi kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä joistain myöhään muuttavista petolinnuista. Tulosten valossa Suurisuolla muutti enemmän lintuyksilöitä, mutta toisaalta isoja lintuja, kuten laulujoutsenia, kurkia ja sepelkyyhkyjä, havaittiin enemmän Pajumäessä. Metsähanhia nähtiin molemmilla paikoilla suunnilleen saman verran. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja merkittiin selvästi eniten (5 956 yksilöä), mutta myös räkättirastaita (3 137 yks.) kirjattiin runsaasti. Kuuden seuraavaksi runsaimman lista muodostui seuraavaksi: sepelkyyhky (1 101 yks.), kurki (530 yks.), töyhtöhyyppä (473 yks.), laulujoutsen (448 yks.), metsähanhi (284 yks.) ja vihervarpunen (267 yks.). Nämä kahdeksan lajia muodostivat peräti 82 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten hanhia, kurkia ja petolintuja havaittiin 11 päivän aikana melko vähän suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia havaittiin sen sijaan melko runsaasti, peräti 448 yksilöä. Näistä kuitenkin vain 25 prosenttia oli riskilentoja. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 132 havainnointitunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 112, mikä on tavallisen vähäinen määrä keväällä sisämaassa. Seurannan perusteella Soidinmäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan hyvin tavanomaisen muuttoreitin varrella. Tuloksista ei voida kuitenkaan tehdä päätelmiä syksyn osalta, sillä muuton luonne on silloin täysin erilainen. Taulukossa 6 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia lajeja: teeri, palokärki, käpytikka, hömötiainen, talitiainen, närhi, harakka, korppi, punatulkku, keltasirkku (Suurisuo) sekä teeri, palokärki, käpytikka, pikkutikka, sinitiainen, talitiainen, närhi, harakka, korppi, viherpeippo, punatulkku ja keltasirkku (Pajumäki). 11

12 Taulukko 6. Kevätseurannan aikana Suurisuolla ja Pajumäessä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat molempien paikkojen yhteisaineistoon. Lisätietojen VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Suurisuo Pajumäki Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Laulujoutsen (Cygnus cygnus) V, L Metsähanhi (Anser fabalis) V, NT Merihanhi (A. anser) Harmaahanhilaji (Anser sp.) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) V Isokoskelo (Mergus merganser) V, NT Teeri (Tetrao tetrix) NT, L Kuikka (Gavia arctica) L Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Sinisuohaukka (Circus cyaneus) VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (A. nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (B. lagopus) Maakotka (Aquila chrysaetos) VU, L Sääksi (Pandion haliaetus) L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Kurki (Grus grus) L Pikkutylli (Charadrius dubius) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) L Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Kuovi (Numenius arquata) Metsäviklo (Tringa ochropus) Liro (T. glareola) L Naurulokki (Larus ridibundus) NT Kalalokki (L. canus) Selkälokki (L. fuscus) V, VU Harmaalokki (L. argentatus) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Palokärki (Dryocopus martius) Käpytikka (Dendrocopos major) Pikkutikka (D. minor) Kiuru (Alauda arvensis)

13 Laji Suurisuo Pajumäki Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Lisätiedot Niittykirvinen (A. pratensis) NT Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU Sepelrastas (Turdus torquatus) VU Mustarastas (T. merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos) Punakylkirastas (T. iliacus) Kulorastas (T. viscivorus) Hömötiainen (Parus montanus) Sinitiainen (P. caeruleus) Talitiainen (P. major) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Naakka (Corvus monedula) Varis (C. cornix) Korppi (C. corax) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (F. montifringilla) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (C. spinus) Hemppo (C. cannabina) Urpiainen (C. flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Pulmunen (Plectrophenax nivalis) NT Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (E. schoeniclus) Yhteensä

14 lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Suurisuolla yhteensä 68 ja Pajumäessä 62. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 25 % [L] [V] Laulujoutsenet muuttivat tavanomaiseen kevääseen nähden myöhässä. Ne tulevat Suomeen suurelta osin Pohjanlahden poikki Ruotsista ja pysähtyvät muun muassa Satakunnan pelloille ruokailemaan ja odottelemaan pohjoisempien olosuhteiden paranemista. Muutto hajaantuu viuhkamaiseksi melko pian sisämaassa. Keski-Suomessa suuria kevätkerääntymiä nähdään niin pelloilla kuin kosteikoillakin. Pajumäessä havaittiin selvästi enemmän laulujoutsenia kuin Suurisuolla. Suurisuo 102 yks. Pajumäki 346 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 46 Metsähanhi (Anser fabalis) 51 % [V] [NT] Metsähanhet saapuivat laulujoutsenten tapaan tyypillistä myöhemmin Suomeen. Päämuutto ajoittui kuitenkin lähes normaaliin aikaan, sillä hanhiparvet eivät jääneet levähtämään länsirannikolle, vaan jatkoivat pitkälti muuttomatkaansa suoraan Ruotsista kohti koillista. Metsähanhia muutti molemmilla havaintopisteillä jokseenkin sama määrä. Suurisuo 132 yks. Pajumäki 152 yks : : : : : : : : : : : : : : - Merihanhi (Anser anser) 0 % Merihanhet ovat nimensä mukaisesti rannikkoon sidoksissa olevia lintuja, mutta ne ovat levittäytymässä hiljalleen myös sisämaassa. Esimerkiksi Karstulassa pesi kesällä 2012 tiettävästi Suomenselän ensimmäinen merihanhipari. Havaintomäärät ovat olleet selvästi kasvussa viime keväinä, mutta yksilömäärät ovat silti pieniä. Ainoa havainto tehtiin kahdesta linnusta Pajumäessä Harmaahanhilaji (Anser sp.) 40 % Muutonseurannan ohessa havaittiin reilu puolensataa määrittämätöntä harmaahanhea. Todennäköisesti näistä valtaosa koskee metsähanhia. 14

15 Suurisuo 0 yks. Pajumäki 53 yks : : : : : : : : : : : : : : 2 Kanadanhanhi (Branta canadensis) 0 % Kanadanhanhilentoja kirjattiin niukasti; ainoastaan kaksi yksilöä Pajumäessä Laji on hyvin harvalukuinen muuttaja Saarijärven seudulla. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 0 % Havaintopaikoissa merkittiin yhteensä vain neljä muuttavaa sinisorsaa. Laji muuttaa voimakkaammin yöllä, mutta osa linnuista liikehtii valoisaan aikaan. Suurisuo 1 yks. Pajumäki 3 yks : : : : : : : : : : : : : : 3 Telkkä (Bucephala clangula) 67 % [V] Telkät muuttavat merellä aamuisin ja sisämaassa pääasiassa yöllä. Suurisuolla havaittiin kaksi telkkäyksilöä ja yksi lintu Isokoskelo (Mergus merganser) 100 % [V] [NT] Isokoskelo on poikkeuksellinen vesilintu keväällä, sillä sen muuttoa havaitaan yleisesti auringonnousun jälkeen ja yhtä lailla niin merellä kuin sisämaassakin. Molemmissa havainnointipaikoissa muuttoluku on havainnointitunteihin suhteutettuna erittäin pieni, vain kaksi yksilöä (Suurisuo) ja (Pajumäki). Teeri (Tetrao tetrix) 1 % [L] [NT] Teeriä havaittiin säännöllisesti molemmilla havaintopaikoilla. Lentoja kirjattiin, kun linnut siirtyvät ruokailualueilta toisille. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Suurisuo 75 yks. Pajumäki 35 yks. 7.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : - Kuikka (Gavia arctica) 50 % [L] Kuikan muuton luonne on samanlainen kuin kaakkurilla; se ajoittuu voimakkaimmillaan toukokuun arktikan yhteyteen rannikolle. Sisämaassa muuttolinjat seurailevat yleensä suuria reittivesiä. Suurisuolla havaittiin yksi lintu 2.5. ja vastaavasti Pajumäessä yksi yksilö Merikotka (Haliaeetus albicilla) 0 % [L] [VU] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin varhain maaliskuussa, mutta pesimäkannan runsastumisen myötä muuttajia on alettu nähdä myös huhtikuussa ja jopa toukokuun puolella. Ainoa merikotka havaittiin Suurisuolla

16 Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 30 % [L] [VU] Sinisuohaukat muuttavat usein peltoalueita myötäillen, mutta yksittäisiä lintuja voidaan nähdä käytännössä missä tahansa. Soidinmäen seurannassa havaittiin vain kymmenen yksilöä, joista kuitenkin peräti neljä Pajumäessä 2.5. Suurisuo 3 yks. Pajumäki 7 yks : : : : : : : : : : : : : : 4 Kanahaukka (Accipiter gentilis) 42 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Näin ollen kevään paluumuutto on yleensä varsin vaihtelevaa, eikä se ole koskaan voimakasta. Suurisuo 9 yks. Pajumäki 10 yks. 7.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Varpushaukka (Accipiter nisus) 45 % Varpushaukkoja muutti molemmilla paikoilla lähes saman verran. Muutto oli selvästi voimakkainta Suurisuo 29 yks. Pajumäki 27 yks : : : : : : : : : : : : : : - Hiirihaukka (Buteo buteo) 21 % [VU] Hiirihaukkoja muutti selvästi enemmän Pajumäessä, mutta kokonaisuutena hankealueen yli lensi melko vähän lajin edustajia. Suurisuo 10 yks. Pajumäki 23 yks. 7.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Piekana (Buteo lagopus) 29 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Merenkurkussa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Keski-Suomessa muutto ei ole tyypillisesti voimakasta. Seurannassa kirjattiin yhteensä 24 muuttavaa piekanaa. 16

17 Suurisuo 9 yks. Pajumäki 15 yks : : : : : : : : : : : : : : 6 Maakotka (Aquila chrysaetos) 100 % Maakotka on hyvin varhainen muuttaja, jonka päämuutto ajoittuu yleensä maaliskuulle. Muuttajia nähdään kuitenkin myös huhtikuun puolella. Päämuuttoaikaan parhaimmilla paikoilla nähdään vain muutamia yksilöitä. Suurisuolla ja Pajumäessä havaittiin yksi lintu 4.4. Havainnot koskivat havaintoaikojen perusteella eri yksilöitä. Sääksi (Pandion haliaetus) 17 % [L] [NT] Sääksi on tyypillisesti hyvin harvalukuinen muuttaja Keski-Suomessa. Suurisuolla havaittiin yksi lintu ja Pajumäessä vastaavasti viisi yksilöä. Suurisuo 1 yks. Pajumäki 5 yks. 4.4.: : 18.4.: : : : : : : : : : : : : : - Suurisuo 11 yks. Pajumäki 14 yks : : : : : : : : : : : : : : 2 Kurki (Grus grus) 19 % [L] Kurkimuutto oli keväällä 2013 hyvin hankalasti kontrolloitavissa, sillä useiden sumu- ja sadeaamujen jälkeen linnut lähtivät pohjoiseen hyvin myöhään iltapäivän puolella, jolloin ei ollut havainnointia. Siitä huolimatta havaintoaineistoa kertyi varsin hyvin molemmista havaintopisteistä. Suurisuo 203 yks. Pajumäki 327 yks : : : : : : : : : : : : : : 21 Pikkutylli (Charadrius dubius) 0 % Pikkutylli on erittäin harvalukuinen laji kevätmuutolla; havainnot ovat käytännössä täysin satunnaisia. Suurisuolla kirjattiin yksi muuttava lintu Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 24 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä, mutta Pajumäen kuusi lintua on Keski-Suomessa melko suuri määrä. 17

18 Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 33 % [L] Kapustarintojen päämuutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, jolloin seurantajakso oli jo lopetettu. Ne muuttavat kuitenkin tyypillisesti hyvin korkealla. Suurisuo 5 yks. Pajumäki 10 yks. 4.4.: : 18.4.: : : : : : : : : : : : : : 2 Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 18 % Töyhtöhyyppä on ensimmäinen keväällä muuttava kahlaaja, jonka päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin. Havaintopaikoilta kertyi aineistoa yhteensä peräti 473 yksilöstä. Suurisuo 211 yks. Pajumäki 262 yks : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 17 % Taivaanvuohien keväiset muuttajamäärät vaihtelevat voimakkaasti, mutta Keski-Suomessa ei koeta koskaan massamuuttopäiviä. Seurannassa kirjattiin yhteensä vain 18 yksilöä. Suurisuo 6 yks. Pajumäki 12 yks : : : : : : : : : : : : : : 2 Kuovi (Numenius arquata) 63 % Kuovit ovat hanhien ja joutsenten tavoin koillismuuttajia, joiden muutto tapahtuu yleensä lyhyen ajanjakson sisällä. Tarkkailussa ei havaittu yhtään hyvää muuttopäivää, sillä parhaat päiväsummat olivat 11 yksilöä. Suurisuo 27 yks. Pajumäki 52 yks : : : : : : : : : : : : : : 11 Metsäviklo (Tringa ochropus) 30 % Metsäviklojen kevätmuutto käynnistyi selvästi tavanomaista myöhässä, sillä ensimmäinen lintu kirjattiin vasta Seurannassa havaittiin yhteensä 46 metsävikloa, mikä on tyypillisen vähäinen kevätlukema. 18

19 Suurisuo 29 yks. Pajumäki 17 yks : : : : : : : : : : : : : : - Liro (Tringa glareola) 100 % [L] Liron päämuutto ajoittuu toukokuulle, minkä vuoksi Soidinmäen selvityksessä havaittiin vain yksi yksilö Suurisuolla 2.5. Voimakkaan muuton aikana päiväsummat saattavat olla parhaimmilla paikoilla jopa nelinumeroisia, mutta parvet lentävät tyypillisesti hyvin korkealla. Naurulokki (Larus ridibundus) 36 % [NT] Naurulokit muuttavat melko pitkällä ajanjaksolla keväällä, eikä sisämaassa nähdä usein merkittäviä muuttoja. Havainnoinnin kannalta laji on haastava, sillä muutto saattaa jatkua iltaan asti. Soidinmäen alueella havaittiin niukasti naurulokkeja. Suurisuo 46 yks. Pajumäki 123 yks : : : : : : : : : : : : : : 3 Kalalokki (Larus canus) 31 % Kalalokit muuttavat usein pieninä parvina joko lajipuhtaasti tai harmaa- ja naurulokkien kanssa. Muuttolukemat ovat tyypillisesti melko pieniä Keski-Suomessa. Soidinmäen alueella kirjattiin yhteensä vain 172 yksilöä, mikä on melko pieni lukema. Suurisuo 95 yks. Pajumäki 77 yks : : : : : : : : : : : : : : 15 Selkälokki (Larus fuscus) 18 % [V] [VU] Nimirodun selkälokkilentoja kertyi hyvin niukasti. Laji on Jyväskylän seudulla erittäin runsaslukuinen kevätlevähtäjä, mutta Saarijärven seudulla se on harvalukuinen. Suurisuo 3 yks. Pajumäki 14 yks : : : : : : : : : : : : : : 2 19

20 Harmaalokki (Larus argentatus) 20 % Harmaalokista kertyi yllättävän vähän havaintoja, mutta toisaalta massamääriä ei havaintopisteillä ollut odotettavissakaan, koska mitään merkittävää ruokailupaikkaa (esimerkiksi suuri kaatopaikka) ei ole lähistöllä. Suurisuo 7 yks. Pajumäki 18 yks : : : : : : : : : : : : : : - Sepelkyyhky (Columba palumbus) 24 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmasta päivämuuttajista keväällä, mutta muuttolukemat ovat syksyyn verrattuna selvästi pienempiä. Soidinmäen seurannan yksilöä voidaan pitää tavanomaisena kevätmääränä. Suurisuo 442 yks. Pajumäki 659 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : : : : : : : : : 35 20

21 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 21

22 liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella klo Suurisuo Pajumäki klo Suurisuo Pajumäki

23 klo Suurisuo Pajumäki klo Suurisuo Pajumäki

24 klo Suurisuo Pajumäki klo Suurisuo Pajumäki

25 klo Suurisuo Pajumäki klo Suurisuo Pajumäki

26 klo Suurisuo Pajumäki klo Suurisuo Pajumäki

27 klo Suurisuo Pajumäki

28 liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. suurisuo Pvm Pajumäki Pvm

29 29