S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6

Transkriptio

1 S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E Speciassa jo 4000 jäsentä! Tutkittua tietoa specialaisista! f sivu3 f sivu6

2 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Harrastuksesta tuli työ Aloitin kesäkuun alussa Akavan Erityisalojen Keskusliiton toiminnanjohtajana. AEK:lle on valittu näin ollen uusi puheenjohtaja Jorma Rihto. Samoin Specialle on valittu uusi puheenjohtaja Leena-Maija Talikka. Toivotan heille molemmille kosolti onnea, mutta myös voimia ja jaksamista vaativissa luottamustehtävissä. Tultuani valituksi keväisen rekrytointiprosessin kautta AEK:n toiminnanjohtajaksi, sain tehtävän, jossa harrastuksestani on tullut nyt uusi ammattini. Olen ollut aktiivisella panoksella mukana yhdistystoiminnassa vuodesta 1991 alkaen. Takanani on pitkä ajanjakso kokemusta ja näkemystä järjestötoiminnasta kaikkine eri vivahteineen. Edessäni on nyt mielenkiintoinen ja vaativa tehtävä ja myös sisäänajo uuteen työyhteisöön. AEK:lla on jatkuvana haasteena vastata parhaalla mahdollisella tavalla jäsenistön eri edunvalvontatarpeisiin ja tarjota hyviä palveluita jäsenjärjestöille ja niiden jäsenille. Nykytilanteessa myös järjestön ulkoinen ja sisäinen markkinointi on noussut merkittävään asemaan eri ammattijärjestöjen kilpaillessa jäsenistä. Akavan Erityisalojen Keskusliitolla asiat ovat hyvin. Järjestön taloudellinen tilanne on vakaa, edunvalvonta ja palvelutarjonta ovat kehittyneet hyvin. Myös AEK:n toimiston henkilökunta on osaavaa ja hyvin ammattitaitoista. Meillä on näin ollen kaikki mahdollisuudet kehittää ja hoitaa sekä edunvalvontaa että palvelutarjontaa entistä paremmaksi ja huolehtia, että jäseninä pysytään ja jäseniksi myös halutaan. Työpaikan muutos on henkilökohtaisessa elämässä iso asia. Uudelle tehtävälleni saan kuitenkin merkittävän kokemustaustan ja vakaan pohjan monivuotisesta urastani ja rikkaasta ammatillisesta sekä syvällisestä esimiestason toimestani Kustannusosakeyhtiö Tammen palveluksessa. Jäsenyys tässä hyvin toimivassa ja mukavassa toisiaan arvostavassa työyhteisössä sekä erittäin ammattitaitoisessa asiantuntijaorganisaatiossa on uudelle työlleni tärkeä tausta toimiessani uuden työyhteisön jäsenenä ja johtajana. Nyt on tullut aika kiittää Speciaa ja specialaisia monivuotisesta luottamuksesta. Toivon myös, että teidän suuresta joukosta kasvaisi ja tulisi lisää aktiivisia toimijoita jäsenjärjestön eri tehtäviin. Myös palautteen antaminen omalle järjestölle ja AEKorganisaatiolle on tärkeää kehittäessämme niitä edelleen. Mukavaaa kesää! Salla Luomanmäki asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 4200 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puhelin Telefax (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka leena-maija.talikka@cimo.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut AEK:n jäsensihteerit Puh Faksi (09) jaana.honni@aek.fi katja.kosonen@aek.fi mary.luokkamaki@aek.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki puhelin (09) Telekopio (09) päivystys: ma to klo a s i a n t u n t i j a

3 Sari on jäsen Speciaan hyväksyttiin kiirastorstaina jäsen. Espoolainen Sari Pyrhönen opiskelee kasvatustieteitä Helsingin yliopistossa tavoitteenaan valmistua tulevana syksynä. Tätä ennen Sari on jo suorittanut sairaanhoitajan tutkinnon. Opiskelujen ohessa Sari toimii järjestösihteerinä Positiiviset ry:ssä. Yhdistys tukee hiv-tartunnan saaneita ja heidän omaisiaan. Jäseniä yhdistyksessä on noin viitisensataa ja Sarin työnkuvaan kuuluvat kaikki järjestön toiminnot postituksesta lausuntojen valmistamiseen. Ammattijärjestöön liittymistä Sari pitää itsestäänselvyytenä. Järjestötyö on hyvin epävakaata ja tämän takia haluaa saada tukea ja turvaa ammattijärjestöstä, Sari toteaa. Samoin hän haluaa saada perustietoa työelämästä ja tavata samanlaisissa työtehtävissä toimivia. Specia on tämän vuoksi Sarin mielestä paras vaihtoehto. Annen aloitteesta yliopistotapaaminen Jäsenen oma-aloitteinen yhteydenotto johti huhtikuun lopulla pääkaupunkiseudun yliopistoissa ja korkeakouluissa työskenteleville jäsenille suunnatun koulutustilaisuuden järjestämiseen. Helsingin yliopistossa työskentelevä koulutussihteeri Anne Kaihola otti helmikuussa yhteyttä Specian toimistoon ja ihmetteli sitä, miksi yhdistys ei järjestä mitään toimintaa yliopistoissa työskenteleville. Asiaan tartuttiin yhdistyksessä ja aloitetta vietiin eteenpäin AEK:n valtionsektorin neuvottelukuntaan, joka järjesti huhtikuussa yliopistoväelle tapaamisen palkkauudistuksesta. Paikalla oli noin parikymmentä asiasta kiinnostunutta, joista suurin osa oli specialaisia. AEK:n asiamies Kalevi Juntunen selvitti kuulijoille uuden järjestelmän mukanaan tuomaa työtehtävien vaativuuden arviointia ja niiden pisteytystä palkkojen määrittämistä varten. Osa palkasta on vaativuuden mukaan määräytyvää tehtäväkohtaista palkkaa ja osa oman osaamisen mukaista henkilökohtaista palkkaa. Tämä arviointityö on yliopistoissa ja korkeakouluissa vasta alkamassa ja työ ei tule olemaan helppo. Keskustelua tilaisuudessa herätti juuri omaan osaamiseen eli henkilökohtaiseen palkan määräytymiseen liittyvät tekijät, niiden määrittely ja mittaaminen. Specian jäsen Sari Pyrhönen Myös uudistuksen näkyminen kunkin tilinauhassa puhutti. Tilaisuudessa ilmoittautui kymmenkunta innokasta jäsentä yhteyshenkilöiksi, joihin AEK jatkossa pitää yhteyttä ja informoi palkkauudistuksen aikataulusta. Vastaavanlaisia tilaisuuksia tullaan myös jatkossa järjestämään yliopisto- ja korkeakouluväelle. Anne Kaihola ja Esko Kuittinen jäsenasiaa a s i a n t u n t i j a 3

4 SPECIA ry:n kevätkokous sujui tuttuun tapaan Specia asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sään tö määräinen kevätkokous pidettiin lauantaina Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2003 toimintakertomus, tilinpäätös ja tilinpäätöskertomus. Näiden poh jalta käsiteltiin ja päätettiin antaa vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille. vuosikokous Ennen kokousta työnohjaaja Leila Kujanpää- Kyyhkynen alusti aiheesta Hiljainen tieto johtajuuden apuna. Leila Kujanpää-Kyyhkynen totesi hiljaisen tiedon olevan yritykselle valtava voimavara, jota pitäisi osata myös hyödyntää. Se on vuosien aikana kertynyt henkinen pääoma, jolla on organisaatioissa jokapäiväinen vaikutus. Hiljaisen tiedon määritelmä voi olla moninainen. Se voi olla sitä kuuluisaa kokemuksen tuomaa maalaisjärkeä. Se voi olla myös ns. oppinutta tietämättömyyttä. Kujanpää-Kyyhkysen mukaan hiljaista tietoa on vaikea kommunikoida. Se hankitaan vain kokemuksen kautta ja me tiedämme paljon enemmän kuin osaamme kertoa. Hiljainen tieto muodostuu yksilön kokemuksista, uskomuksista, näkökannoista ja arvoista. Haasteena on, miten hiljaista tietoa onnistutaan vaalimaan ja levittämään organisaatioissa. Tehokas tapa on luonnollisesti hyvä johtajuus, jonka kautta onnistutaan jakamaan hiljaista tietoa mm. yhteisöllisyyden, sosiaalisuuden, yhteenkuuluvuuden ja vuorovaikutuksen avulla. Alustus herätti runsaasti kysymyksiä ja keskusteluja. Kokousedustajat kiittivät Speciaa myös tavasta yhdistää järjestön kokouksiin myös alustuksia jäsenistöä yleisesti kiinnostavista teemoista ja aiheista. Leila Kujanpää-Kyyhkynen, Hanna Ronkainen Tampereelta ja Ritva Partanen Jyväskylästä (kuva alla) ovat myös aek:laisia alueaktiiveja. 4 a s i a n t u n t i j a

5 Leena-Maija Talikasta Specian uusi puheenjohtaja Specian puheenjohtajan vaihdos tuli ajankohtaiseksi, kun Salla Luomanmäki valittiin keväisen rekrytointiprosessin kautta Akavan Erityisalojen Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi nykyisen jäädessä eläkkeelle. Salla Luomanmäki ilmoitti yhdistyksen hallitukselle pysyvän esteellisyyden puheenjohtajan tehtävään ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti loppukauden tehtävää hoitaa hallituksen varapuheenjohtaja Leena-Maija Talikka. Seuraava sääntömääräinen kokous, jossa tehdään sekä hallitusvalintoja että käydään puheenjohtajan vaali on Specian syyskokous lauantaina 23. lo ka - kuuta Leena-Maija Talikka on toiminut luottamustehtävissä Speciassa vuodesta 2002 alkaen. Hän työskentelee suunnittelijana Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO:ssa, joka on opetusministeriön alainen vuonna 1991 perustettu kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Leena-Maijan tehtäviin kuuluvat EU:n Leonardo Da Vinci -ohjelman liikkuvuustoiminnon hallintoon ja toimeenpanoon liittyvät asiat, valittujen hankkeiden seuranta ja raportointi, koulutukset ja silloin tällöin kontaktiseminaarit eri jäsenmaissa. Salla Luomanmäki ja Leena-Maija Talikka. Jorma Rihdosta AEK:n uusi puheen - johtaja Jorma Rihdosta AEK:n uusi puheenjohtaja. AEK:n Helsingissä kokoontunut ylimääräinen liittokokous valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi viitasaarelaisen Jorma Rihdon. Puheenjohtajan kausi kestää kuluvan vuoden loppuun. Puheenjohtaja vaihtui, koska puheenjohtaja Salla Luomanmäki valittiin liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi 1. kesäkuuta alkaen. Jorma Rihto on Taide- ja kulttuurialojen ammattijärjestön TAKU:n puheenjohtaja ja AEK:n Salla Luomanmäki kunnan jatkaa sektorin hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan hän puheenjohtajana. on Viitasaaren kaupungin kulttuurisihteeri a s i a n t u n t i j a 5

6 Julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksen tuloksia SPECIAn näkökulmasta Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK:n vuosittainen työmarkkinatutkimus suoritettiin joulukuun 2003 alussa. Kyselylomake postitettiin kaikille niille liiton jäsenille, jotka AEK:n jäsenrekisterin mukaan työskentelivät julkisella sektorilla. Lomakkeen saajilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn myös Internetin välityksellä. AEK:n kyselylomakkeen palautti 45,7 % kyselylomakkeen saaneista. SPECIAn jäsenten vastausprosentti oli 45,5 %. Kunnissa sekä valtion virastoissa ja laitoksissa on meneillään merkittävä palkkausjärjestelmäuudistus. Palkkaukseen ja liiton toimintaan liittyvien kysymysten lisäksi kysyttiin mm. palvelussuhteen määräaikaisuudesta, työajasta, ylitöiden tekemisestä ja muutoksista työssä. Taustatietoja kyselyyn vastanneista, % Yhteensä (N=630) Miehet Naiset Sukupuoli 100,0 20,6 79,4 Keski-ikä 38,9 42,6 37,9 Siviilisääty Naimisissa 55,4 60,8 54,0 Avoliitossa 18,3 14,6 19,3 Naimaton 19,3 16,2 20,1 Eronnut tai leski 7,0 8,5 6,6 Koulutusaste Keskiaste 1,6 2,4 1,4 Alin korkea-aste 1,9 2,4 1,8 Alempi korkeakoulututkinto 10,3 10,4 10,3 Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus 85,6 83,2 86,1 Ulkomailla suoritettu tutkinto 0,6 1,6 0,4 Toimiasema Johtotehtävät 15,2 30,2 11,0 Asiantuntijatehtävät 56,7 56,6 56,7 Toimihenkilöt 25,3 11,6 29,1 Koulutustaso julkisella sektorilla oli korkea: ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita oli 86 % vastanneista. Naisten ja miesten koulutustasossa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kyselyyn vastanneista SPECIAn jäsenistä suurin osa työskenteli asiantuntijatehtävissä. Miehistä lähes kolmasosa työskenteli johtotehtävissä ja naisista reilu kymmenesosa. Naiset työskentelivät miehiä useammin toimihenkilöinä. Miehillä yleisimmät tehtävänimikkeet olivat suunnittelija, tutkija ja ylitarkastaja sekä naisilla suunnittelija, projektipäällikkö, tutkija ja koulutussuunnittelija. MÄÄRÄAIKAISUUS EI USEINKAAN OLE OMA VALINTA Hieman vajaa puolet (49 %) vastaajista työskenteli pysyvässä palvelussuhteessa loput olivat määräaikaisia. Määräaikaisista 9 %:lla oli olemassa pysyvä palvelussuhde, johon he voivat palata määräaikaisuuden päätyttyä. Vastaajan arvio omasta tilanteestaan määräaikaisuuden päätyttyä, % Määräaikaisuus jatkuu Määräaikaisesta vakituiseksi Uusi työ muualla Luultavasti työttömäksi Ei halua uutta työtä Ei tietoa mitä tapahtuu Määräaikaisena työskentelevillä oli ollut keskimäärin 4 määräaikaista palvelussuhdetta nykyisessä työpaikassaan, kun nykyinen palvelussuhde laskettiin mukaan. 40-vuotiailla tai sitä vanhemmilla oli ollut samassa työpaikassa keskimäärin 5,8 määräaikaista palvelussuhdetta eli keskimäärin 2 enemmän kuin alle 40- vuotiailla. Vajaa neljäsosa (23 %) vastaajista työskenteli määräaikaisena omasta tahdostaan. Määräaikaisista lähes puolet arvioi määräaikaisuuden jatkuvan samassa työpaikassa nykyisen määräaikaisen palvelussuhteen päätyttyä. Kymmenesosa määräaikaisena työskennelleistä uskoi solmivansa vakinaisen palvelussuhteen samaan työpaikkaan. UUSI PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KANNUSTAA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEEN Kunnissa sekä valtiolla uudistetaan palkkausjärjestelmiä. Tämän kyselyn mukaan uuden palkkausjärjestelmän piirissä oli reilu kymmenesosa (11 %) vastanneista, sopimuspalkkaa maksettiin 17 %:lle ja kiinteää peruspalkkaa ikä- tai kokemuslisineen 69 %:lle. Kiinteä peruspalkka lisineen oli siis edelleen käytetyin palkkausjärjestelmä. Palkkausjärjestelmäuudistuksella pyritään siihen, että palkkaa maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella ja sen perusteella, kuinka hyvin henkilö työnsä tekee ja millaisia ovat työn tulokset. Kyselyyn vastanneiden mielestä uusi palkkausjärjestelmä kannustaa ammattitaidon kehittämiseen. Tätä mieltä oli kuusi vastaajaa kymmenestä. Lähes puolet oli sitä mieltä, että uusi palkkausjärjestelmä reagoi työtehtävien muutoksiin ja palkitsee hyvästä työsuorituksesta. Vastaajan omalla palkkausjärjestelmällä oli vaikutusta mielipiteisiin uudesta palkkausjärjestelmästä. Kolmasosa uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevista vastaajista piti palkkausjärjestelmäänsä selkeänä ja ymmärrettävänä 6 a s i a n t u n t i j a

7 Mielipiteet uudesta palkkausjärjestelmästä (samaa mieltä olleet), % Kokonaispalkka koulutuksen mukaan, euroa/kk On selkeä ja ymmärrettävä Reagoi työtehtävien muutoksiin Kannustaa ammattitaidon kehittämiseen Kaikki Miehet Naiset Keskiaste tai alin korkea-aste Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Tutkijakoulutusaste Palkkaporrastus eri työtehtävien välillä on oikeudenmukainen Palkitsee hyvästä työsuorituksesta Antaa kilpailukykyisen palkkatason Kohtelee nuoria ja vanhoja työntekijöitä tasapuolisesti Kohtelee nais- ja miespuolisia työntekijöitä tasapuolisesti % 46 ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja koulutusasteen mukaan. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet naiset saivat pienempää keskimääräistä kokonaispalkkaa kuin vastaavan koulutusasteen tutkinnon suorittaneet miehet. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten keskimääräinen kokonaispalkka oli reilut 20 % korkeampi kuin vastaavan koulutustason omaavien naisten. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla sukupuolten välinen keskimääräinen kokonaispalkkaero oli 17 % miesten eduksi. muiden palkkausjärjestelmien piirissä olevista viidesosa. Uuden palkkausjärjestelmän piirissä olleet myös pitivät palkkaporrastusta eri työtehtävien välillä oikeudenmukaisena, katsoivat uuden palkkausjärjestelmän antavan kilpailukykyisen palkkatason sekä kohtelevan nais- ja miespuolisia työntekijöitä tasapuolisesti. Kiinteän peruspalkan piirissä olleet taas olivat useammin sitä mieltä, että uusi palkkausjärjestelmä reagoi työtehtävien muutoksiin, kannustaa ammattitaidon kehittämiseen, palkitsee hyvästä työsuorituksesta sekä kohtelee nuoria ja vanhoja työntekijöitä tasapuolisesti. NAISTEN KESKIPALKAT KORKEIMMAT UUDEN PALKKAUS- JÄRJESTELMÄN PIIRISSÄ Palkkatietoja laskettaessa on otettu huomioon kokopäivätyössä olleiden SPECIAn jäsenten (514 henkilöä) palkkatiedot marraskuulta Kokonaispalkkaan luetaan mukaan vain päätoimesta saadut tulot sekä mahdollisten luontaisetujen verotusarvo. Julkisella sektorilla SPECIAn jäsenten keskimääräinen kokonaispalkka oli 2437 euroa. Naisten keskipalkka oli 2351 euroa ja miesten 2738 euroa. Naisten keskipalkka oli 14 % alhaisempi kuin miesten keskipalkka. Kokonaispalkka iän mukaan, euroa/kk Lkm (%) Keskiarvo F10 Mediaani F90 Alle 30 v 18, , , , Iän mukanaan tuoma kokemus nostaa keskipalkkaa julkisella sektorilla. Alle 30- vuotiaiden keskipalkka oli hieman vajaat 70 % 50-vuotiaiden tai sitä vanhempien keskipalkasta. Palkkahajonta oli suurinta 50-vuotiaiden tai sitä vanhempien ikäryhmässä. Koulutusasteella oli vaikutusta naisten palkkaukseen. Tutkijakoulutuksen suorittaneilla naisilla keskimääräinen kokonaispalkka oli korkeampi kuin sitä alemman koulutusasteen tutkinnon suorittaneilla. Sen sijaan miesten keskipalkassa a s i a n t u n t i j a 7

8 Kokonaispalkka toimiaseman mukaan, euroa/kk Kaikki Miehet Naiset Johtotehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilöt Vastaajan toimiasemalla oli vaikutusta keskimääräiseen kokonaispalkkaan. Korkeinta keskipalkkaa saivat johtotehtävissä työskentelevät ja alhaisinta toimihenkilöt. Johto- tai toimihenkilötehtävissä työskennelleiden miesten ja naisten palkkauksessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Sen sijaan asiantuntijatehtävissä työskentelevät miehet ansaitsivat keskimäärin 8 % naisia enemmän. Kokonaispalkka päätoimen palvelussuhteen lajin mukaan, euroa/kk Kaikki Miehet Naiset Pysyvä Määräaikainen/tilapäinen (pysyvä palvelussuhde) Määräaikainen/tilapäinen Myös palvelussuhteen lajilla oli vaikutusta keskimääräiseen kokonaispalkkaan. Ne, jotka työskentelivät pysyvässä palvelussuhteessa tai, joilla oli olemassa pysyvä palvelussuhde, saivat keskimäärin % korkeampaa keskimääräistä kokonaispalkkaa kuin määräaikaisessa tai tilapäisessä palvelussuhteessa työskentelevät. Kokonaispalkka palkkausjärjestelmän mukaan, euroa/kk Kaikki Miehet Naiset Kiinteä peruspalkka lisineen Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä Uusi palkkausjärjestelmä nosti naisten keskimääräistä kokonaispalkkaa. Sekä kiinteän peruspalkan että sopimuspalkan piirissä olevilla miesten palkkataso oli korkeampi kuin naisten. Ainoastaan uudessa palkkausjärjestelmässä sukupuolten välinen palkkaero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kokonaispalkka marraskuussa 2003 YHTEENSÄ Miehet Naiset IKÄ Alle 30 vuotta vuotta vuotta 50 vuotta - TOIMIASEMA Johto Asiantuntija Toimihenkilö PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Kiinteä peruspalkka lisineen Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä ALUE Pääkaupunkiseutu Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Nauhakuvion vasen pää ilmoittaa tunnusluvun F10, oikea pää F90:n ja nauhan keskellä on mediaanipalkka (F50). Mediaanipalkka ilmoittaa palkan, jota pienempää saa puolet mukana olleista ja suurempaa puolet (50 %). F10 ilmoittaa palkan, jota pienempää saa 10 % ja suurempaa 90 %. F90:n ilmoittaman palkan alapuolelle jää 90 % ja yläpuolelle 10 % vastanneista. Mitä pidempi nauha on, sitä suurempaa on palkkojen hajonta. Vastaajan palkkausjärjestelmä vaikutti keskimääräiseen kokonaispalkkaan. Palkkataso oli keskimäärin alhaisin niillä, joilla oli kiinteä peruspalkka ikä- tai kokemuslisineen ja korkein uuden palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvilla. Kokonaispalkkojen vaihtelu oli suurinta uuden palkkausjärjestelmän piirissä olleilla. KUNNISSA KILPAILUKYKYISET PALKAT Vuoden 2003 marraskuussa SPECIAn kokopäivätyössä olleiden keskimääräinen kokonaispalkka kunnissa oli 2440 euroa/kk ja valtiolla 2427 euroa/kk. Kunnissa SPECI- An jäsenet saivat keskimäärin korkeampaa palkkaa kuin Tilastokeskuksen Ansiotasoindeksin mukaan kunnissa keskimäärin. Valtiolla sen sijaan SPECIAn jäsenten keskimääräinen kokonaispalkka oli keskimäärin 96 euroa/kk alhaisempi kuin valtiolla keskimäärin. SPECIAn marraskuun palkkatietoja on tässä verrattu Tilastokeskuksen Ansiotasoindeksin 4. neljänneksen lukuihin /kk F10 F50 Palkkakehitys julkisella sektorilla Kunta Valtio SPECIA Keskipalkka 2003 (euroa/kk) Muutos (%) 6,7 6,7 Muutos (%) 8,9 4,5 Muutos (%) 2,9 5,0 Kaikki palkansaajat* Keskiansio 2003/IV (euroa/kk) Muutos 2001/IV 2003/IV (%) 6,0 10,3 *Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus Kunnissa SPECIAn jäsenten nimellispalkat olivat nousseet keskimäärin 2,9 % vuoden 2001 marraskuusta vuoden 2003 marraskuuhun. Valtiolla kasvu oli ollut suurem- 8 a s i a n t u n t i j a

9 paa eli keskimäärin 5 %. Tilastokeskuksen Ansiotasoindeksin mukaan keskiansioiden nousu sekä kunnissa että valtiolla vuoden neljänneksestä vuoden neljännekseen oli ollut puolet suurempaa kuin SPECIAn jäsenillä. Kyselyyn vastanneista 66 % arvioi kokonaiskuukausiansionsa nousseen marraskuusta 2002 marraskuuhun Syynä palkan nousuun oli useimmilla yleiskorotus. Palkkaukseen ainakin jossain määrin vaikuttavat tekijät, % Työn vaativuus 59 Ryhmän/ työyksikön tulos 16 Työn laatu 48 Työn määrä % Tärkeimpinä palkkaukseen vaikuttavina tekijöinä pidettiin työn vaativuutta ja laatua. Vastaajista 59 % katsoi työn vaativuuden vaikuttavan ainakin jossain määrin palkkaukseen. JOHTAJIEN TYÖAIKA VENYY Kyselyyn vastanneiden kokopäivätyössä olleiden SPECIAn jäsenten keskimääräinen virka- tai työehtosopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika oli julkisella sektorilla 37 tuntia. Todellinen viikoittainen työaika oli 39,8 tuntia eli vajaat 3 tuntia enemmän kuin työehtosopimuksen mukainen työaika viikossa. Miehillä sekä työehtosopimuksen mukainen viikkotyöaika että todellinen tehty työaika olivat keskimäärin hieman pidemmät kuin naisilla. Erot eivät ole suuren suuria, mutta kylläkin tilastollisesti merkitseviä. Työehtosopimuksen mukaisen työajan pituudessa ei ollut sektorikohtaisia tai vastaajan ikään, koulutukseen tai asemaan liit- tyviä eroja. Sen sijaan todellinen viikoittainen työaika vaihteli taustatekijöittäin. Kunnissa todellinen viikkotyöaika oli pidempi kuin valtiolla. Johtotehtävissä työskenneltiin keskimäärin reilut 4 tuntia enemmän viikossa kuin toimihenkilötehtävissä. Todellinen viikkotyöaika piteni iän karttuessa ja koulutustason noustessa. Kokopäivätyötä tehneiden keskimääräinen viikkotyöaika, tuntia/viikko Työsopimuksen mukainen viikkotyöaika Todellinen viikkotyöaika Yhteensä 37,0 39,8 Miehet 37,2 40,5 Naiset 36,9 39,6 Kunta 37,0 40,1 Valtio 37,0 39,5 Johtotehtävät 37,0 42,4 Asiantuntijatehtävät 37,1 39,8 Toimihenkilöt 36,9 38,2 Osa-aikatyötä tehneiden keskimääräinen virka- tai työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli 27,2 tuntia ja keskimääräinen todellinen viikoittainen työaika 28,4 tuntia. Työmääräänsä ainakin ajoittain liian suurena pitäneiden osuudet (%) Yhteensä Kunta Valtio Johtotehtävät Asiantuntijat Toimihenkilöt % a s i a n t u n t i j a 9

10 Työmääräänsä piti ainakin ajoittain liian suurena 64 % vastanneista. Erityisesti johtotehtävissä työskentelevien mielestä heidän työaikansa oli ainakin ajoittain liian suuri. YLITÖIDEN TEKEMINEN ON VAPAAEHTOISTA Kyselyyn vastanneista 64 % teki ylitöitä. Ylitöitä tehtiin keskimäärin 12,6 tuntia kuukaudessa. Ylitöitä tekivät eniten korkeimmin koulutetut ja johtotehtävissä työskentelevät. Miehet tekivät ylitöitä keskimäärin 16,4 ja naiset 11,5 tuntia kuukaudessa. Tehdyistä ylitöistä korvattiin 58 % joko täysimääräisenä tai osittain. Tehdyistä ylitöistä jäi kokonaan korvaamatta 42 %. Miesten tekemistä ylitöistä jäi korvaamatta yli puolet (52 %). Erityisesti asiantuntijatehtävissä työskentelevät miehet saivat naisia harvemmin korvauksen tekemistään ylitöistä. Koulutustason noustessa palkattomien ylitöiden määrä lisääntyi. Tarkastelusta on jätetty pois johtotehtävissä työskennelleet, joilla ylityöt yleensä sisältyvät peruspalkkaan. Vapaa-aikana korvattavat ylityöt jäivät 14 %:lta vastaajista pääsääntöisesti käyttämättä miehillä naisia useammin. Vastaajista vajaa kolmasosa katsoi tekemiensä ylitöiden määrän kasvaneen viimeisen vuoden aikana ja 17 % vähentyneen. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 39 % ilmoitti ylitöiden määrän kasvaneen vuoden aikana. Ylitöitä tehtiin yleensä vapaaehtoisesti (95 %). Henkilökohtaisen elämäntilanteen vuoksi ylitöitä teki 28 % ja työnantajan velvoittamana, vastentahtoisesti viidesosa (21 %) vastaajista. Miehet tekivät ylitöitä henkilökohtaisen elämäntilanteen vuoksi useammin kuin naiset. Naiset taas tekivät ylitöitä miehiä useammin vastentahtoisesti, työnantajan velvoittamana. Alle 30-vuotiaat ja toisaalta taas sitten 50-vuotiaat tai sitä vanhemmat tekivät muita ikäluokkia enemmän ylitöitä henkilökohtaisen elämäntilanteen vuoksi. Yli puolet (56 %) vastaajista oli joko samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että heidän työpaikallaan oli liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden: ylitöitä tehneistä 62 % oli tätä mieltä. Barometri viime aikoina työssä tapahtuneista muutoksista, % Mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin Mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan ja kykyjään työssä Mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin Mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon Esimiehen antama tuki ja rohkaisu Työtovereiden antama tuki ja rohkaisu Työtovereiden keskinäinen kilpailu Työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖSSÄ LISÄÄNTYNEET KILPAILU KIRISTYNYT Kyselyyn vastanneet SPECIAn jäsenet kokivat työpaikallaan tapahtuneiden muutosten olleen enimmäkseen positiivisia. Mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan ja kykyjään työssä oli lisääntynyt viime aikoina. Erityisesti nuoret ja johtotehtävissä työskentelevät olivat tätä mieltä. Mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin oli myös lisääntynyt erityisesti nuorten mielestä. Esimiehen antamaa tukea ja rohkaisua saivat eniten vuotiaat ja vähiten vuotiaat. Työtovereiden antama tuki ja rohkaisu väheni iän karttuessa. Tutkijakoulutuksen omaavat saivat eniten tukea ja rohkaisua työtovereilta. Barometriluku on saatu vähentämällä niiden osuudesta, jotka katsoivat työssä tapahtuvan ilmiön lisääntyneen, niiden osuus, jotka katsoivat ilmiön vähentyneen. Barometriluku kertoo muutoksen suunnan. Positiivinen luku kertoo kyseisen ilmiön lisääntyneen viime aikoina. Työssä tapahtuneet muutokset eivät olleet pelkästään myönteisiä. Työtovereiden keskinäisen kilpailun koettiin lisääntyneen ja työpaikan ilmapiirin ja yhteishengen huonontuneen. Työpaikan ilmapiirin ja yhteishengen kokivat huonoimpana keskiasteen tai alimman korkeaasteen tutkinnon suorittaneet. NAISILLE PALKKA- JA TYÖSUHDEASIAT TÄRKEITÄ EDUNVALVONNASSA AEK:n edunvalvonnassa pidettiin erityisen tärkeänä palkka- ja palvelussuhdeasioita sekä panostamista virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin. Vähäisimmälle painoarvolle jäivät kansainvälinen edunvalvonta, alue- ja elinkeinopolitiikka sekä henkilöresurssointi työpaikkatason tukeen % 10 a s i a n t u n t i j a

11 Edunvalvonnassa erittäin tärkeänä pidetyt asiat, % HENKILÖRESURSSOINTI yksilökohtaiseen tukeen työpaikkatason tukeen virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin PALKKA- JA PALVELUS- SUHDEASIAT yleensä kilpailukykyinen palkkataso korkeasti koulutettujen, alipalkattujen alojen palkkataso sukupuolten välinen palkkatasa-arvo määräaikaisten palvelussuhteiden saattaminen tasa-arvoiseen asemaan määräaikaisten palvelussuhteiden vähentäminen AMMATILLINEN EDUN- VALVONTA koulutuksen mukaan toteutettuna ammattiryhmittäin toteutettuna SOSIAALITURVA eläkkeet työuran eri vaiheisiin sij. opiskelun tuet perhepoliittiset etuudet Alue- ja elinkeinopolitiikka Kansainvälinen edunvalvonta Syrjinnän poisto työelämästä TYÖSUOJELU JA -TURVALLISUUS fyysinen työsuojelu henkinen työsuojelu YHTEISTYÖ AKAVAn jäsenjärjestöjen kesken yli keskusjärjestöjen % Naiset ja kunnissa työskentelevät kaipasivat eniten AEK:lta yksilökohtaista tukea. Naisille palkka- ja työsuhdeasiat olivat edunvalvonnassa tärkeämpiä kuin miehille. Toimihenkilöille oli palkkojen yleinen kilpailukyky tärkeä. Korkeasti koulutetut ja määrä-aikaisessa palvelussuhteessa työskentelevät toivoivat parannusta korkeasti koulutettujen ja alipalkattujen alojen palkkatasoon. Määräaikaisessa tai tilapäisessä palvelussuhteessa työskentelevien, toimihenkilöiden ja alle 30-vuotiaiden mielestä AEK:n tulisi panostaa määräaikaisten aseman parantamiseen työmarkkinoilla. Kunnissa työskentelevät pitivät tärkeänä ammatillisen edunvalvonnan toteuttamista koulutuksen mukaan. Naisten mielestä ammatillinen edunvalvonta olisi tärkeätä toteuttaa ammattiryhmittäin. Naiset ja nuoret pitivät tärkeänä opiskelun tukemista. Perhepoliittiset tuet koet- Mielipiteitä AEK:n toiminnasta, % kantansa ilmoittaneista On ollut yhteydessä AEK:n toimistoon Yleinen jäsenpalvelu hyvää Edunvalvonta hyvää Koulutustoiminta hyvää Tiedotustoiminta hyvää Palvelussuhdeneuvonta hyvää Lakimiespalvelu hyvää Ay-jäsenmaksu oikean suuruinen Vaikutusmahdollisuudet AEK:n toimintaan hyvät On yrittänyt vaikuttaa AEK:n toimintaan Naiset Miehet Yhteensä % a s i a n t u n t i j a 11

12 Mielipiteitä oman jäsenyhdistyksen toiminnasta, % kantansa ilmoittaneista On ottanut yhteyttä oman yhdistyksen toimistoon Yleinen jäsenpalvelu hyvää Edunvalvonta hyvää Koulutustoiminta hyvää Tiedotustoiminta hyvää Palvelussuhdeneuvonta hyvää Mahdollisuudet vaikuttaa oman yhdistyksen toimintaan hyvät On yrittänyt vaikuttaa oman yhdistyksen toimintaan Naiset Miehet Yhteensä % tiin tärkeiksi naisten, nuorten, määrä - aikaisten sekä asiantuntija- tai toimihenkilötehtävissä työskentelevien parissa. Naiset pitivät miehiä useammin tärkeänä panostamista kansainväliseen edunvalvontaan ja syrjinnän poistoon työelämästä. AEK:n edunvalvonnassa sekä fyysinen että henkinen työsuojelu ja -turvallisuus olivat naisille tärkeämpiä kuin miehille. Toimihenkilöt pitivät henkistä työsuojelua tärkeämpänä kuin muissa tehtävissä työskentelevät. NUORET JA NAISET KÄYTTÄVÄT LIITON PALVELUJA Kyselyyn vastanneista SPECIAn jäsenistä kolmasosa oli ottanut yhteyttä AEK:n toimistoon viimeisen vuoden aikana. Naiset olivat olleet miehiä useammin yhteydessä AEK:n toimistoon ja myös arvostivat AEK:n toimintaa enemmän kuin miehet. Alle 30-vuotiaat olivat olleet sitä vanhempia useammin yhteydessä AEK:n toimistoon ja pitivät yleistä jäsenpalvelua parempana kuin yli 30-vuotiaat. Oman jäsenyhdistyksensä toimistoon oli ollut yhteydessä viidesosa vastanneista naiset olivat miehiä aktiivisempia. Naiset pitivät oman jäsenyhdistyksensä yleistä jäsenpalvelua ja palvelussuhdeneuvontaa parempana kuin miehet. Naiset pitivät mahdollisuuksiaan vaikuttaa oman yhdistyksensä toimintaan selvästi parempina kuin miehet. Miehet sen sijaan olivat yrittäneet vaikuttaa yhdistyksen toimintaan naisia useammin. SPECIAn jäsenet olivat siis olleet yhteydessä AEK:n toimistoon useammin kuin oman jäsenyhdistyksensä toimistoon. AEK:n tarjoamia palveluja pidettiin myös hieman parempina kuin oman jäsenyhdistyksen palveluita. 12 a s i a n t u n t i j a

13 Vuoden 2004 jäsenhankinta - kilpailu jatkuu Kuka ystäväsi, tuttavasi tai työkaverisi voisi kuulua joukkoomme? Toimiiko hän asiantuntija- tai esimiestehtävissä, onko hän ylempi toimihenkilö? Voisiko juuri hän olla SPECIA asiantuntijat ja esimiehet ry:n uusi jäsen? Osallistu meneillään olevaan jäsenhankintakilpailuun tuo yksi tai useampi jäsen. Mitä useamman tuot, sitä enemmän hankit palkintoja ja osallistut luonnollisesi myös pääpalkinnon arvontaan. Suosittele jäsenyyttämme, me teemme jäsenhankinnan puolestasi ja sinä saat mukavan palkinnon. Muistamme palkinnolla myös ehdottamaasi uutta specialaista. Jäsenhankintakilpailu jatkuu saakka. Tuo yksi uusi jäsen tai useampi Jokaisesta tuomastasi jäsenestä saat itsellesi henkilökohtaisen palkinnon. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden ja uusia jäseniä tuoneiden kesken arvotaan lokakuussa upea pääpalkinto lomaviikko Levillä Specian lomahuoneistossa vapaavalintaisena ajankohtana tai 500 euron arvoinen matkalahjakortti. Kilpailun säännöt ovat yksinkertaiset: ehdottomasi uuden jäsenen hankinta kirjautuu jäsenhankinnaksi, kun henkilö täyttää Specia ry:n jäsenkriteerit ja hallitus on kokouksessaan hyväksynyt uuden jäsenen. Kuinka toimit? Suosittelusi tueksi saat hyödyllistä tietoa osoitteesta Halutessasi saat toimistosta myös esitteitä. Ilmoita meille yhteystiedot uudesta jäsenehdokkaasta. Otamme yhteyttä ehdokkaaseesi ja lähetämme hänelle kirjallisesti lisätietoa siitä, mitä etua ja iloa on kuulua nykyaikaiseen asiansa osaavaan ammattiyhdistykseen. Itsellesi on tärkeää ilmoittaa myös omat yhteystietosi, jotta hankkimasi uudet jäsenet kirjautuvat kilpailutietoihisi, ja pääset valitsemaan mieluisen palkinnon sekä osallistut pääpalkinnon arvontaan. Jäsenhankintakilpailuun osallistuminen ja tietojen välittäminen on helppoa. Voit toimia myös netin kautta osoitteessa: tai ottamalla suoraan yhteyttä Specian toimistoon. Jäsenhankinnan palkinnot Jokaisesta tuomastasi ja hyväksytystä jäsenestä voit valita yhden palkinnon oheisesta listasta. Palkitsemme myös tuomasi ehdokkaan liittymislahjalla. Piristämme hänen iltaansa elokuvalipulla tai mielenkiintoisella kirjalla. Jäsenhankintapalkinnot (yksi palkinto jokaista uutta jäsentä kohti) 2 kpl Finnkinon elokuvalippuja Pietari, metropoli nurkan takana -kirja Intohimot hellallani-kirja Parisuhteen keittokirja Marimekon hiirimatto P P P P P Uusille jäsenille P 1 elokuvalippu tai P pokkarikirja Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan joulukuussa pääpalkinto: viikko Specian lomahuoneistossa valitsemanasi ajankohtana vuoden 2004 aikana tai 500 euron suuruinen matkalahjakortti. Jäsenmaksu maksetaan kaikesta verotuksenalaisesta tulosta! Tässä vaiheessa vuotta on hyvä taas muistutella mieliin tärkeä jäsenmaksuasia, koska mm. itse maksavat jäsenet ovat saaneet aiemmin tänä vuonna AEK:n lähettämät kuukausikohtaiset maksulomakkeet. Specialaisten jäsenmaksu on yksi prosentti kaikesta ennakonpidätyksenalaisesta tulosta sisältäen myös luontoisedut ja lomarahat. Jäsen voi suorittaa jäsenmaksunsa itse tai antaa maksun työnantajaperintään. Työnantajaperintää varten tarvitaan valtakirja, jonka saa pyynnöstä soittamalla AEK:n jäsensihteereille. Työtön Jäsenmaksuvelvoite koskee myös Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamia etuuksia. Jäsenmaksu suoritetaan kaikista työttömyyskassan maksamista korvauksista. Työtön voi valtuuttaa kassan perimään suoraan jäsenmaksun korvauksista jättämällä valtakirjan perintää varten. KELAn peruspäivärahasta ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Äitiys- ja vanhempainlomalaiset Jäsenmaksu maksetaan normaalisti siltä ajalta, jota saa työnantajan maksamaa palkkaa. KELAn äitiyspäivärahasta ei jäsenmaksua tarvitse maksaa. Keskeytyksestä on muistettava ilmoittaa AEK:n jäsensihteereille. Jäsenmaksut maksettu työttömyys - turva kunnossa Mikäli jäsenmaksut eivät ole kunnossa, ei työttömyyden kohdatessa voi saada työttömyyspäivärahaa. Päivärahahakemuksen tullessa kassaan tarkastetaan ensin jäsenyysehdon ja työssäoloehdon täyttyminen. Tämä tehdään vertaamalla hakemuksen liitteenä olevaa palkkatodistusta maksettuihin jäsenmaksuihin. Jäsenelle monia etuja Ansiosidonnainen työttömyysturva on yksi tärkeimmistä eduista jäsenille, mutta yhtätärkeitä ovat mm. työsuhdeneuvonta ja mahdollisuus lakimiespalveluihin. Näistä eduista ja muista konkreettisista eduista saat lisätietoa mm. -osoitteessa ja seuramaalla Specian omaa tiedotusta Specian eduista se omille jäsenille a s i a n t u n t i j a 13

14 Uusi lomaosake Levillä Ensi vuosi haussa syyskuussa Jäsenten käytössä on joulukuun alusta alkaen uusi lomaosake Levillä. Hirvasporo Oy on kolmen paritalon muodostama kiinteistöyhtiö, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa. Specian hallitus päätti ostaa näistä yhden huoneiston jäsenten käyttöön sen jälkeen, kun vanhan lomahuoneiston, Taalonmökin, vuokrasopimusta ei enää uusittu. Uuden mökin varauksia/hakemuksia vuodelle 2005 alamme ottaa vastaan alkaen ja haku jatkuu koko syyskuun. Hakutoiveen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen Tarkat lomahuoneiston varausehdot ja hinnat löytyvät netistä osoitteesta ja sieltä linkki jäsenedut. Pääperiaatteena on, että etusijalla ovat ne hakijat, jotka ovat ensikertalaisia tai eivät ole viimeisen kahden vuoden aikana mökkiä varanneet. Mikäli hakijoita on useita samalla viikolle, arpa ratkaisee. Myös syyskuun jälkeen voi kysellä mahdollisia vapaita viikkoja. pesuhuone sekä iso ulkoterassi ja parveke. Mökki on täysin kalustettu sisältäen myös tarvittavat astiat ja kodinkoneet. Suunnittelussa on otettu huomioon myös erittäin hyvin lapsiperheiden tarpeet (mm. lasten vuoteet jne.). Lisäetuna jäsenillemme tarjoamme kaksi mökkikohtaista hissilippua, joita voi käyttää loman aikana. Mökki perheystävällinen Hirvasporo sijaitsee Etelä-Rakassa, vain reippaan kävelymatkan (noin 2km:n) päässä kaikista palveluista ja laskettelurinteestä. Suksibussilla pääsee sesonkiaikaan muutaman kymmenen metrin päästä rinteisiin tai keskustaan aivan ilmaiseksi. Valaistu hiihtolatu kulkee aivan vieressä. Lomaosake on suunniteltu vapaa-ajan käyttöön ja huoneisto on niin tilava, että jopa kahdeksan henkeä sopii majoittumaan. Asunnossa on kaksi makuuhuonetta, parvi, tilava tupa, keittiö, sauna, Vapaat viikot loppuvuonna 2004 Uutta mökkiä myymme jo tämän vuoden jou lu - kuuksi. Viikot myydään kysyntäjärjestyksessä. Tiedustelut Specian toimistoon sähköpostilla toimisto@specia.fi Taalonmökin vapaat viikot 2004: 27, 29, 35, 41, 43, 44, 45, 47, 48 ja a s i a n t u n t i j a

15 Tiedä oikeutesi ja velvollisuutesi työmarkkinoilla Koulutuksen tavoitteena on antaa lyhyillä tietoiskuilla perustiedot työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Päivän aikana käydään läpi mm. työntekijän oikeudet vuosilomaan ja lomakorvauksiin, sairausajan korvauksiin, työttömyysturvaan, erorahaan, eläkkeeseen sekä ylityö kor vauk - siin. Samoin läpikäymme työntekijän velvollisuudet suhteessa työnantajaan. Koulutuspäivä järjestetään Helsingissä hotelli Pasilassa lauantaina klo ja se on Spe cian jäsenille ilmainen (sisältää tulokahvin ja lounaan). Kouluttajina toimivat alan asiantuntijat. Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään ma sähköpostilla osoitteeseen toimisto@specia.fi tai puhelinnumeroon Lisätietoja koulutuksesta antaa ko. numerossa Markku Saarinen. Työssä jaksaminen Työelämä vaatii yhä enemmän henkisiä ja fyy - sisiä voimavaroja, stressin sietokykyä ja vuorovaikutustaitoja. Useilla työpaikoilla järjestetään ns. tyky-toimintaa. Silloin mukana on koko työyhteisö sekä työterveyshuolto. Aina tähän ei ole mahdollisuutta tai halua syystä tai toisesta. Jaksaminen on ihmisestä itsestään kiinni. Ku - kaan muu ei voi toisen puolesta liikkua, syödä, rentoutua, nukkua, harrastaa kuin ihminen itse. Kurssilla osallistujille annetaan eväitä arjen haasteista selviämiseen, elämisen laadun parantamiseen ja ylläpitämiseen. Kurssi on tarkoitettu sinulle, joka haluat motivaatiota työhösi ja laatua elämääsi. Kurssin järjestää TJS-opintokeskus ja se pidetään Haikon kartanossa. Vastuuhenkilönä toimii TJS:n koulutussuunnittelija Marjo Raivio. Tiedustelut ja ilmoittautumiset koulutussihteeri Sinikka Klingelle p. (09) Kurssimaksu Specian jäsenille on vain 75 euroa (ovh.150, ). Muista ilmoittautumisesi yhteydessä kertoa, että olet Specian jäsen. koulutusta a s i a n t u n t i j a 15

16