Ulkomaalaistaustainen ja vieraskielinen väestö Vantaalla 2008 Riikka Henriksson

Transkriptio

1 Pitney Bowes Mapinfo Corporation Ulkomaalaistaustainen ja vieraskielinen väestö Vantaalla 2008 Riikka Henriksson

2 Julkaisija - Utgivare Vantaan kaupungin tilasto ja tutkimus Vanda stads statistik och forskning Tiedustelut - Förfrågningar Riikka Henriksson p. - tel. (09) etunimi.sukunimi@vantaa.fi Tilaukset - Beställningar p. - tel. (09) , tilasto@vantaa.fi Osoite - Adress Unikkotie 5 a C, 3. krs Vantaa Vallmovägen 5 a C, 3. våning Vanda Faksi - Fax (09) Internet Taitto - Ombrytning: Riikka Henriksson Kannen kuva - Pärmbild: Riikka Henriksson /Tilasto ja tutkimus Kannen kuvan lähde - Pärmbildens källa Pitney Bowes MapInfo Corporation, MapInfo Professional 8.5 \World.tab Paino - Tryckeri: Vantaan kaupungin paino 2008

3 Saatteeksi Ulkomaalaistaustaisen ja vieraskielisen väestön määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Samassa tahdissa on lisääntynyt kysyntä kaikenlaisesta tätä väestönosaa koskevasta tiedosta. Tietoja on toistaiseksi toimitettu tarvitsijoille aina tapauskohtaisesti. Ajatus koota oleva tieto yhdeksi kokonaisuudeksi on nyt konkretisoitunut. Tämä on ensimmäinen Vantaalla julkaistu raportti, jossa on koottu yksien kansien sisälle ulkomaalaistaustaisia ja vieraskielisiä koskevia tilastoja eri aihepiireistä. Tilastotiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta ja Facta kuntarekisteristä. Tilastoraportin on tarkoitus toimia apuvälineenä suunnittelussa sekä tuottaa tietoa keskustelujen ja päätöksien tueksi. Raportissa on pyritty tuomaan esille ulkomaalaistaustaisen ja vieraskielisen väestön moninaisuus. Tarkoituksena on ollut esittää tilastoista ilmenevät faktat, ei lähteä analysoimaan mahdollisia syitä havaittujen ilmiöiden taustalla. Moni asia saattaa herättää lukijassa kysymyksiä. Raportin loppuun onkin koottu tilastoja kerätessä heränneistä kysymyksistä syntyneitä jatkotutkimusaiheita, joiden avulla voitaisiin selvittää syitä tilastojen taustalta. Raportin tekstin, taulukot, kuvat ja taiton on tehnyt tutkija Riikka Henriksson. Erikoistutkija Juhani Riihelä on vastannut tilastojen laatimisesta eri tietolähteistä. Vantaalla tammikuun alussa 2009 Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Tilasto ja tutkimus

4

5 VANTAAN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Tilasto ja tutkimus Unikkotie 5a C, III krs. Julkaisun päivämäärä: Vantaa Tammikuu 2009 Tekijä: Riikka Henriksson Julkaisun nimi: Ulkomaalaistaustainen ja vieraskielinen väestö Vantaalla 2008 Tulosten tiivistelmä: Raportissa tarkastellaan Vantaan ulkomaalaistaustaista ja vieraskielistä väestöä tilastojen valossa. Aina kun se on mahdollista, tilastot on esitetty sekä ulkomaan kansalaisista että vieraskielisistä. Käsiteltäviä teemoja ovat ulkomaalaistaustaisten määrä ja kansalaisuudet, vieraskielisten määrä ja äidinkielet, muuttoliike, väestörakenne, perheet ja syntyvyys, sijoittuminen suuralueille ja kaupunginosiin sekä asuminen. Vantaalla asui ulkomaalaistausta, joista ulkomaan kansalaisia oli Venäjän, Viron ja Somalian kansalaiset olivat ulkomaan kansalaisten kolme suurinta ryhmää. Vieraskielisten kokonaismäärä oli Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, viro ja somali. Ulkomaan kansalaisista vuosien kertyneestä muuttovoitosta pääosa on kertynyt Euroopan kansalaisista, eniten venäläisistä, virolaisista ja entisen Serbian ja Montenegron kansalaisista. Vuonna 2007 muuttovoittoa ulkomaan kansalaisista kertyi henkeä, josta 61 prosenttia ulkomailta. Euroopan maiden kansalaiset olivat myös viime vuonna muuttovoiton suurin ryhmä. Suurimmat yksittäiset kansalaisuusryhmät olivat venäläiset, virolaiset ja thaimaalaiset. Ulkomaan kansalaiset muuttavat Suomen kansalaisia enemmän eli heidän muuttoalttiutensa on suomalaisia suurempaa. Kuten koko väestöstä, myös ulkomaalaistaustaisista ja vieraskielisistä niukka enemmistö oli naisia. Sen sijaan ulkomaan kansalaisissa on lähes yhtä paljon miehiä ja naisia, miehiä hiukan enemmän. Selkeimmät miesenemmistöt olivat ruotsalaisten, turkkilaisten ja iranilaisten joukossa. Selkein naisenemmistö oli puolestaan thaimaalaisissa. Ulkomaan kansalaisten väestön ikärakenne on nuorempi kuin koko Vantaan väestön: 46 prosenttia ulkomaan kansalaisista kuuluu ikäryhmään vuotiaat, kun koko Vantaan väestössä vastaava osuus on 30 prosenttia. Selkeästi vähemmän ulkomaan kansalaisissa on yli vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä. Afrikkalaisista ja aasialaisista on muita maaryhmiä enemmän alle 25-vuotiaita. Vieraskielisistä ja vuotiaiden osuudet ovat ulkomaan kansalaisia korkeampia, sen sijaan vuotiaiden osuus on hiukan pienempi. Täysi-ikäisistä vieraskielisistä hieman suurempi osa on naimisissa kuin suomenkielisistä, näin on kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 65 vuotta täyttäneissä. Runsaassa viidenneksessä Vantaalla vuonna 2007 solmitussa avioliitossa vähintään toisena osapuolena oli joko ulkomaan kansalainen tai vieraskielinen henkilö. Perheillä, joiden puolisoista ainakin toinen on vieraskielinen, on enemmän lapsia kuin vantaalaisilla perheillä keskimäärin. Vieraskielisissä perheissä on enemmän perheitä, joilla on vähintään kolme lasta ja vähemmän lapsettomia perheitä. Vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluvut vaihtelevat kielittäin, korkein luku on somalinkielisillä. Kaikilla Vantaan suuralueilla asuu ulkomaalaistaustaista väestöä, määrällisesti eniten Myyrmäen (3 497) ja Hakunilan (3 428) suuralueilla. Itä- Vantaan neljällä suuralueella asuu 67 prosenttia Vantaan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisten, ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten väestöosuudet ovat suuralueista korkeimmat. Kaupunginosista korkein ulkomaalaistaustaisten väestöosuus on Länsimäessä. Vuosien aikana ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten väestöosuus on kasvanut kaikilla suuralueilla, eniten Hakunilassa. Vieraskielisten väestöosuudet vaihtelevat kaupunginosittain suuresti. Kaupunginosat, joissa vieraskielisten osuudet ovat korkeimmat sijaitsevat pääosin Itä-Vantaalla. Vieraskielisten asukkaiden osuus eri talotyypeissä ja hallintasuhdemuodoissa on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen Eniten osuus on kasvanut kerrostaloissa ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvissa. Englannin- ja kiinankieliset asuvat muita yleisemmin omistusasunnoissa ja somalin- ja arabiankieliset kaupungin vuokra-asunnoissa. Vieraskieliset asuvat kotimaankielisiä ahtaammin. Vieraskielisistä erityisen ahtaasti asuvat vuokra-asunnoissa asuvat, viiden tai useamman henkilön asuntokunnat ja somalinkieliset. Asiasanat: Ulkomaalaistaustaiset, ulkomaan kansalaiset, vieraskieliset, äidinkielet, muuttoliike, väestörakenne, perheet ja syntyvyys, alueellinen sijoittuminen, asuminen Julkaisija: Vantaan kaupunki, tilasto ja tutkimus Sarjan nimi ja numero: C24:2009 ISSN ISBN Kieli: suomi Kokonaissivumäärä: 51 + liitteet Tiedustelut: Vantaan kaupunki, Tilasto ja tutkimus, Unikkotie 5a C, Vantaa Riikka Henriksson, puh , s-posti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi

6 VANDA STAD PRESENTATIONSBLAD Statistik och forskning Vallmovägen 5a C, III vån. Publikationsdatum: Vanda Januari 2009 Författare: Riikka Henriksson Publikationens namn: Befolkningen med utländsk bakgrund och främmande språk i Vanda 2008 Sammanfattning av resultaten: I rapporten granskas befolkningen i Vanda med utländsk bakgrund och främmande språk i statistisk belysning. När det varit möjligt har statistik om utländska medborgare och personer med främmande språk presenterats separat. Teman som behandlas är antalet personer med utländsk bakgrund och deras nationalitet, antalet personer med främmande språk och deras modersmål, migration, befolkningsstruktur, familjer och nativitet, fördelningen inom storområden och stadsdelar samt boende. Vanda hade under året invånare med utländsk bakgrund, av vilka var utländska medborgare. De tre största grupperna av utländska medborgare var ryssar, ester och somalier. Det totala antalet personer med främmande språk uppgick till De vanligaste främmande språken var ryska, estniska och somali. Merparten av det inflyttningsöverskott medborgare från före detta Serbien samt Montenegro. Inflyttningsöverskottet av utländska medborgare under 2007 var personer, av vilka 61 procent kom från utlandet. Också i fjol utgjorde de medborgare som kom från ett europeiskt land den största gruppen i inflyttningsöverskottet. De största enskilda nationaliteterna utgjordes av ryssar, ester och thailändare. De utländska medborgarna flyttar mer än de finländska medborgarna, de har med andra ord en större flyttningsbenägenhet än finländarna. av utländska medborgare som uppkommit under har utgjorts av europeiska medborgare, i synnerhet ryssar, ester och En knapp majoritet av befolkningen med utländsk bakgrund och främmande språk utgjordes av kvinnor, på samma sätt som gäller för hela befolkningen. Fördelningen mellan män och kvinnor inom gruppen utländska medborgare är däremot nästan lika, männen är något fler. Bland svenskarna, turkarna och iranierna var den manliga majoriteten tydligast. Thailändarna uppvisade å sin sida den tydligaste kvinnliga majoriteten. De utländska medborgarna hade en yngre åldersstruktur än Vandas befolkning i genomsnitt: 46 procent av de utländska medborgarna hör till åldersgruppen åringar, då motsvarande andel av hela Vandas befolkning är 30 procent. Bland de utländska medborgarna var andelen personer i åldersgruppen åringar och personer som fyllt 65 år betydligt mindre. Bland afrikaner och asiater var fler personer under 25 år än inom de övriga ländernas befolkningsgrupper. Andelarna 0 15-åringar och åringar är större bland grupperna med främmande språk än bland de utländska medborgarna, åringarnas andel är däremot något mindre. Andelen gifta är något större bland de vuxna med främmande språk än bland dem som har finska som modersmål, detta är fallet i alla andra åldersgrupper utom den med personer som fyllt 65 år. I drygt en femtedel av de äktenskap som ingicks i Vanda 2007 var åtminstone den ena parten antingen utländsk medborgare eller en person med främmande språk. De familjer där åtminstone den ena av makarna talar ett främmande språk har fler barn än vandafamiljerna i genomsnitt. Bland familjerna med främmande språk finns fler familjer med minst tre barn och färre barnlösa familjer. De summerade fruktsamhetstalen för familjer med främmande språk varierar enligt språkgrupp, de som talar somali har det högsta talet. Inom alla Vandas storområden bor det befolkning med utländsk bakgrund, till antalet flest i Myrbacka (3 497) och Håkansböle (3 428) storområden. I de fyra storområdena i östra Vanda bor 67 procent av Vandas befolkning med utländsk bakgrund. Andelen av befolkningen som utgörs av utländska medborgare, som är av utländsk bakgrund och talar främmande språk som modersmål är störst i Håkansböle storområde. Av stadsdelarna har Västerkulla den största befolkningsandelen med utländsk bakgrund. Under åren har andelen utländska medborgare och de som har främmande språk som modersmål av befolkningen ökat inom samtliga storområden, mest i Håkansböle. Andelen personer av befolkningen som har främmande språk som modersmål varierar stort de olika stadsdelarna emellan. Stadsdelarna där andelen med främmande språk är störst ligger huvudsakligen i östra Vanda. Andelen invånare med främmande språk i olika hustyper och förvaltningsformer har ökat från år 1998 till Mest har andelen ökat bland dem som bor i våningshus och i stadens hyresbostäder. De engelsk- och kinesisktalande bor oftare än andra i ägarbostäder medan de somalioch arabisktalande bor i stadens hyresbostäder. Personer med främmande språk bor trängre än personer som talar något inhemskt språk. Av personerna med främmande språk bor de hushåll som är bosatta i hyreshus och består av fem personer eller fler samt somalierna särskilt trångt. Ämnesord: utländsk bakgrund, utländska medborgare, personer med främmande språk, modersmål, migration, befolkningsstruktur, familjer och nativitet, placering inom områden, boende Utgivare: Vanda stad, statistik och forskning Seriens namn och nummer: C24: 2009 ISSN ISBN Språk: finska Antal sidor sammanlagt: 51 + bilagor Förfrågningar: Vanda stad, Statistik och forskning, Vallmovägen 5a C, Vanda Riikka Henriksson, tfn , e-post: fornamn.efternamn@vantaa.fi

7 CITY OF VANTAA DESCRIPTION Statistics and Research Unikkotie 5a C, III floor Date of publication: FI Vantaa January 2009 Author: Riikka Henriksson Name of publication: Foreign-background and foreign-language population in Vantaa 2008 Summary of results: The report surveys Vantaa's foreign-background and foreign-language population in the light of statistics. Whenever feasible, statistics on both foreign nationals and foreign-language speakers are given. The themes of the report consist of the following: number of people with foreign background and their nationalities; number and mother tongues of non-finnish speakers; migration; population structure; families and birthrate; placement in major areas and districts; as well as housing. The number of Vantaa residents with foreign background amounts to 15,026, of which 9,690 are foreign nationals. Nationals of Russia, Estonia and Somalia constitute the three biggest groups of foreign nationals. The total number of foreign-language speakers amounts to 14,423. The most common of these foreign languages are Russia, Estonian, and Somali. The majority of the migration gain from 1996 through 2007 consists of Europeans: citizens of Russia, Estonia, and the former Serbia and Montenegro. In 2007, the migration gain from foreign nationals amounted to 1,283, of which 61% came from abroad. European citizens remained the biggest immigrant group last year as well. The biggest groups of nationalities were Russians, Estonians, and Thais. Foreign nationals move more than Finns; that is, their willingness to move surpasses that of Finns. A slight majority of people with foreign background and foreign mother tongue are women, as is the case in the entire population. Meanwhile, the number of men and women is almost equal in the foreign nationals group, with a slight majority of men. The clearest male majorities are among the Swedish, Turkish, and Iranians. Meanwhile, the biggest female majority is in the Thais. The age structure of the foreign nationals population group is younger than that of Vantaa's overall population: 46% of foreign nationals belong to the age group year-olds, whereas the corresponding percentage for Vantaa's overall population is 30%. A clear minority of foreign nationals are over year-olds and 65-year-olds. There are more under 25-year-olds among Africans and Asians than in other groups of nationalities. There are more foreign-language speakers among 0 15-year-olds and years-olds than in the foreign nationals group, whereas their share in the group year-olds is slightly smaller. Slightly more adult foreign-language speakers than Finnish speakers are married, which is true for all age groups except for 65-year-olds. In more than every fifth married contracted in Vantaa 2007 at least one spouse was a foreign national or foreign-language speaker. Families with at least one foreign-language spouse have more children than is the average of families in Vantaa. Foreign-language families more commonly have at least three children, and this group consists of less childless families. The overall fertility rates of foreign-language speakers vary from one language to another, the highest rate is held by those whose mother tongue is Somali. All Vantaa's major areas have residents with foreign background: the biggest concentrations can be found in Myyrmäki (3,497) and Hakunila (3,428). Sixty-seven percent of Vantaa residents with foreign background live in the four East Vantaa main districts. In Hakunila area the percentages of foreign-language speakers and people with foreign background are the biggest. The population percentage of people with foreign background is the biggest in the Länsimäki district. From 1995 through 2008, the percentage of foreign nationals and foreign-language speakers increased in the population of all the main areas, most of all in Hakunila. The percentages of foreign-language speakers vary greatly from one district to another. The districts with the biggest numbers of foreign-language speakers are primarily situated in East Vantaa. The number of foreign-language residents in different types of housing and ownership increased during The biggest increase took place in the number of people living in apartment buildings and the City's rental apartments. English and Chinese speakers more frequently have owner-occupied accommodation, whereas Somali and Arabic speakers live in the City's rental apartments. Of all foreignlanguage speakers, households with five or more people and Somali speakers live in the most overcrowded housing. Keywords: People with foreign background, foreign nationals, foreign-language speakers, mother tongues, migration, population structure, families and birthrate, regional placement, housing Published: City of Vantaa, Statistics and Research Name and number of series: ISSN ISBN Language: Finnish Pages: 51 + appendixes Further information: City of Vantaa, Statistics and Research, Unikkotie 5a C, FI Vantaa Riikka Henriksson, tel , firstname.lastname@vantaa.fi

8

9 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus ja keskeiset käsitteet 1 2. Lyhyt katsaus maahanmuuton historiaan Suomessa 2 3. Ulkomaan kansalaisten määrän kehitys Vantaalla 3 4. Ulkomaan kansalaisten kansalaisuudet 5 5. Vantaalla puhutut äidinkielet 7 6. Ulkomaan kansalaisten muuttoliike Vantaalle ja Vantaalta Ulkomaan kansalaisten muuttoliike ulkomailta ja ulkomaille Ulkomaan kansalaisten muuttoliike Vantaan ja muun Suomen välillä Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten kokonaismuutto Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten muuttoalttius Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten väestörakenne Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten sukupuolijakauma Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten ikärakenne Suomessa syntyneet ulkomaan kansalaiset ja vieraskieliset Vieraskielisten perheet ja syntyvyys Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten alueellinen 23 sijoittuminen Ulkomaalaistaustaisen ja vieraskielisen väestön määrä ja osuus suuralueilla ja kaupunginosissa Ulkomaalaistaustaisen ja vieraskielisen väestön määrän ja osuuden kehitys suuralueilla ja kaupunginosissa Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten asuminen Vieraskielisten asuintalotyypit Asuintalojen hallintasuhteet Vieraskielisten määrä ja osuus asuinrakennuksissa Asuntokuntien asumisväljyys ja ahtaasti asuvat Yhteenveto Jatkotutkimusaiheita 50 Lähteet 51 Liitetaulukot 52

10

11 1. Työn tarkoitus ja keskeiset käsitteet Tässä julkaisussa tarkastellaan Vantaan ulkomaalaistaustaista ja vieraskielistä väestöä tilastojen avulla. Yhdessä näitä kahta ryhmää nimitetään ulkomaalaisväestöksi. Ulkomaalaisväestöllä tarkoitetaan siis Vantaalla asuvia ulkomaan kansalaisia, ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia ja vieraskielisiä. Ulkomaalaisväestöä tarkastellaan kunkin aihepiirin osalta parhaiten soveltuvan viiteryhmän tai viiteryhmien kautta. Viiteryhmät ovat ulkomaan kansalaiset, ulkomaalaistaustaiset ja vieraskieliset. Osassa tilastoista on saatavilla vain henkilön kansalaisuus tai äidinkieli. Näissä tapauksissa lähtöaineisto määrittelee käytettävän viiteryhmän. Raportin tilastollista tarkastelua elävöitetään kuvioiden, taulukoiden ja karttojen avulla. Lisäksi liitetaulukoihin on koottu kaikki julkaisussa esitellyt tilastot. Tarkoituksena on koota yksiin kansiin olemassa oleva tilastotieto ulkomaalaisväestöstä ja tarkastella tapahtuneita muutoksia aikasarjojen avulla. Tilastoja tarkastellaan koko Vantaan tasolla, suuralueittain sekä kaupunginosittain. Tilastojen ymmärtämisen kannalta on tärkeää määritellä muutamia aihepiiriin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Käsitteiden määrittelyssä on pyritty noudattamaan yleistä linjaa, mutta osa käsitteistä on määritelty tämän julkaisun tarpeisiin, joten ne eivät välttämättä vastaa yleisiä, esimerkiksi Tilastokeskuksen käyttämiä määritelmiä. Tietoa käsitteiden määrittelyyn on haettu Tilastokeskuksen, maahanmuuttoviraston ja ministeriöiden internetsivuilta sekä erikoistutkija Juhani Riihelältä Vantaalla käytössä olevien käsitemäärittelyjen osalta. Kansalaisuus tarkoittaa jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä se saadaan syntyessä. Mikäli henkilöllä on nk. kaksoiskansalaisuus, joista toinen on Suomen kansalaisuus, hän on tilastoissa Suomen kansalainen. Tässä yhteydessä on huomattava, että ulkomaalaisten vanhempien Suomessa syntynyt lapsi saa Suomen kansalaisuuden, jos hän ei automaattisesti saa vanhempansa kansalaisuutta (Tilastokeskus 2008_1 & Ulkoasiainministeriö 2008). Maahanmuuttaja on henkilö, joka muuttaa maasta toiseen mistä tahansa syystä (Maahanmuuttovirasto 2008). Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa, kun jokin valtio antaa henkilölle turvapaikan tai UNCHR (United Nations Commission on Human Rights) toteaa henkilön olevan pakolainen. Kiintiöpakolaiselle UN- CHR on myöntänyt pakolaisaseman ja hänelle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa (Maahanmuuttovirasto 2008). Paluumuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on ollut 1990-luvun alusta lähtien mahdollisuus muuttaa Suomeen ja saada oleskelulupa erityissäännösten perusteella. Säännökset koskevat entisen Neuvostoliiton alueella asuvia inkerinsuomalaisia sekä muita suomalaista syntyperää olevia henkilöitä, joilla on suomalaiset sukujuuret tai läheisiä yhteyksiä Suomeen (Maahanmuuttovirasto 2008). Syntymämaa määräytyy tilastoihin sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa lapsen syntymähetkellä (Tilastokeskus 2008_1). Tuntematon kansalaisuusmääritelmällä tarkoitetaan henkilöitä, joiden kansalaisuus on tuntematon (Tilastokeskuksen kansalaisuusluokat 997, 998, 999). Ulkomaalaistaustainen on henkilö, joka on joko Suomessa asuva ulkomaan kansalainen tai ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen. Käsite määritellään samoin muidenkin pääkaupunkiseudun kuntien julkaisemissa tilastoissa. Tämä määritelmä rajaa tarkastelun pääosin niin kutsuttuihin ensimmäisen polven maahanmuuttajiin. Valtioton tarkoittaa Tilastokeskuksen kansalaisuusluokkaa 991. Vieraskielinen on henkilö, jonka äidinkieli on muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, johon se kirjataan vanhempien ilmoituksesta samassa yhteydessä kun syntyneen lapsen nimi (Tilastokeskus 2008_2). 1

12 2. Lyhyt katsaus maahanmuuton historiaan Suomessa Tässä osiossa tarkastellaan lyhyesti Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrää sekä maahanmuuton eri vaiheita. Tämän luvun tarkoituksena on luoda pohjaa Vantaan ulkomaalaisväestön tarkasteluun koko maan maahanmuuttoa koskevien tilastojen valossa. Tässä katsauksessa keskitytään tarkastelemaan maahanmuuton historiaa Suomessa 1970-luvulta nykypäivään. Sisäasiainministeriön (2008) internetissä julkaistun tilastokoonnin mukaan nettomuutto ulkomailta Suomeen oli negatiivinen 1970-luvulle saakka luvun alussa oli muutamia vuosia, jolloin Suomeen muutti enemmän ihmisiä ulkomailta kuin ulkomailta Suomeen. Noiden vuosien jälkeen ulkomaille muutettiin Suomesta enemmän kuin ulkomailta Suomeen aina 1980-luvun alkuun saakka luvun alusta asti maahanmuutto on ollut suurempaa kuin maastamuutto, eli nettomuutto ulkomailta on pysytellyt siitä lähtien positiivisena. Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on kasvanut tasaisesti 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Vuoden 1990 lopussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista. Vuoden 2006 vuoden loppuun mennessä määrä oli noussut :taan (Kuva 1.). Vuoden 2006 lopussa Suomessa asui eniten venäläisiä, virolaisia ja ruotsalaisia. Kyseisen vuoden lopussa eniten ulkomaan kansalaisia asui Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Turussa. Näissä neljässä kaupungissa asui noin 50 prosenttia Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista, joista peräti 27 prosenttia Helsingissä (Sisäasiainministeriö 2008). Pakolaiset ovat maahanmuuttajien erityisryhmä, joiden määrää Suomessa tarkastellaan tässä yhteydessä 1970-luvulta lähtien luvulla Suomeen saapui useampia kuin yksittäisiä pakolaisia Latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta. Pakolaisten vuosittainen kokonaismäärä pysytteli pienenä 1980-luvun lopulle saakka luvulla eniten pakolaisia tuli Aasiasta, lisäksi pieniä määriä pakolaisia saapui Lähi- ja Keski-idästä (Sisäasiainministeriö 2008). Vuonna 1988 Suomessa otettiin käyttöön pakolaisten vastaanottojärjestelmä. Järjestelmässä pakolaisten vastaanotto perustui valtion ja kunnan väliseen sopimukseen. (Ahlgren- Leinvuo 2005) luvulla eniten pakolaisia tuli Lähi- ja Keski-idästä, yli henkilöä. Samalla vuosikymmenellä noin henkilöä saapui Afrikasta ja lähes Itä-Euroopasta luvulla pakolaisten vuosittainen kokonaismäärä vaihteli henkilön välillä. Huippuvuosi ajoittui vuoteen 1993, jolloin yksistään Itä-Euroopasta saapui yli pakolaista. Vuonna 1992 yli pakolaista saapui Afrikasta. Suomeen on saapunut vuoden 2006 loppuun mennessä eniten pakolaisia Lähi- ja Keski-idästä sekä Afrikasta, kummastakin hieman yli henki Henkilöä Ulkomaat Eurooppa Afrikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Aasia ja Oseania Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Ulkomaan kansalaisten ja maaryhmien kansalaisten määrän kehitys Suomessa

13 löä. Pakolaisten vuosittainen määrä on 2000-luvulla vaihdellut henkilön välillä (Sisäasiainministeriö 2008). Vuonna 2008 Suomen pakolaiskiintiö on 750 henkilöä, kuten myös vuonna 2007 (Vuoden 2008 pakolaiskiintiön ). Kiintiöpakolaisten lisäksi pakolaisiin tilastoidaan myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat sekä perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet henkilöt (Sisäasiainministeriö 2008). 3. Ulkomaan kansalaisten määrän kehitys Vantaalla Vuodenvaihteessa 2007/2008 Vantaalla asui ulkomaalaistausta, mikä vastasi 7,8 prosentin osuutta väestöstä. Heistä ulkomaan kansalaisia oli Heidän väestöosuutensa oli 5,0 prosenttia. Lisäksi vantaalaisista oli ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia, 2,8 prosenttia koko väestöstä Hlöä Lähde: Tilastokeskus Kuva 2. Ulkomaan kansalaisten määrän kehitys Vantaalla vuosina Vuotta 2004 lukuun ottamatta ulkomaan kansalaisten määrä on Vantaalla kasvanut 1990-luvun alusta lähtien jokaisena vuonna edelliseen vuoteen verrattuna (Kuva 2.). Vuoden 2004 ulkomaan kansalaisten määrän väheneminen liittynee kunnallisvaalien äänioikeusilmoitusten palautumiseen, jolloin paljastuvat sellaiset maasta muuttaneet ulkomaan kansalaiset, jotka eivät ole tehneet muutostaan ilmoitusta (Tilastokeskus 2008_3). Ulkomaan kansalaisten määrä on lähes seitsenkertaistunut 18 vuodessa. Määrän kasvua selittävät useat eri tekijät, muun muassa liikkuvuuden lisääntyminen EU-jäsenyyden myötä, pakolaisvirrat ja muuttoliike. Ulkomaan kansalaisten määrän vuosittainen kasvu on vaihdellut jonkin verran ajanjaksolla Edelliseen vuoteen verrattuna ulkomaan kansalaisten määrä on lisääntynyt eniten vuosina 2007, 2002 ja Vuonna 2004 ulkomaan kansalaisten määrä vähentyi. Prosentuaalisesti kasvu oli voimakkainta edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 1991 (Kuva 3.). Vuonna 2007 ulkomaan kansalaisten määrä lisääntyi Vantaalla henkilöllä. Kasvu on reilut 500 enemmän kuin edellisen vuoden aikana eli edellisvuoteen verrattuna 11,6 prosenttia. Vuoden 2007 aikana ulkomaan kansalaisten määrä lisääntyi pääkaupunkiseudulla eniten Helsingissä (3 087), mutta kasvua tapahtui merkittävä määrä myös Espoossa (1 146) ja Vantaalla (1 003). Vuoteen 2006 verrattuna ulkomaan kansalaisten määrä lisääntyi kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa (Kuva 4.). Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli prosenttimuutoksena suurinta Vantaalla (11,6 %). Helsingissä ja Espoossa se oli prosentuaalisesti runsas yhdeksän prosenttia (Kuva 5.). Ulkomaan kansalaisten määrä on lisääntynyt kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa vuosien aikana. Espoossa ja Vantaalla kasvu on ollut samansuuruista, Helsingissä selvästi suurempaa. Lukumääräisesti ulkomaan kansalaisia on ajanjaksolla ollut aina eniten Helsingissä. Espoossa ulkomaan kansalaisten määrä on ollut aina jonkin verran suurempi kuin Vantaalla ja ero on kasvanut viime vuosina. Myös ulkomaan kansalaisten osuus Vantaan väestöstä on kasvanut melko tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen Vuonna 1990 osuus oli 0,9 prosenttia ja se nousi 1990-luvun aikana 3,2 prosenttiin luvulla osuus on noussut 3,4 prosentista nykyiseen 5,0 prosenttiin (Kuva 6.). Ulkomaan kansalaisten osuus pääkaupunkiseudun kuntien koko väestöstä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Toisin sanoen ulkomaan kansalaisten määrä on lisääntynyt nopeammin kuin muun väestön määrä, joten heidän osuutensa koko väestöstä on kasvanut. Vuonna 1990 ulkomaan kansalaisten 3

14 osuudessa koko väestöstä oli pääkaupunkiseudun kunnissa eroa pienimmän ja suurimman osuuden välillä 0,9 prosenttiyksikköä, vuoteen 2007 mennessä ero oli kasvanut 3,3 prosenttiyksikköön. Vuonna 1990 ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä oli suurin Kauniaisissa (1,8 %) ja vuonna 2007 Helsingissä (6,4 %). Helsingissä väestöosuus nousi Kauniaisten edelle 1992 ja Espoo ja Vantaa ohittivat Kauniaisen vuosien aikana. Väestöosuus on kasvanut kolmen suurimman kunnan osalta samansuuntaisesti, tosin vuodesta 2004 lähtien Espoon ja Vantaan ero on kasvanut jonkin verran Espoon eduksi (Kuva 6.) Lähde: Tilastokeskus 45 % Lähde: Tilastokeskus , , , , Ulkomaan kansalaisten määrän kasvu hlöä Prosenttimuutos edelliseen vuoteen verrattuna Kuva 3. Ulkomaan kansalaisten määrän kasvu lukumääränä sekä prosenttimuutoksena edelliseen vuoteen verrattuna Vantaalla Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Kuva 4. Ulkomaan kansalaisten määrän kehitys pääkaupunkiseudun kunnissa % Lähde: Tilastokeskus 7 % Lähde: Tilastokeskus Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Kuva 5. Ulkomaan kansalaisten määrän kasvu prosenttimuutoksena edelliseen vuoteen verrattuna pääkaupunkiseudun kunnissa Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Kuva 6. Ulkomaan kansalaisten väestöosuuden kehitys pääkaupunkiseudun kunnissa

15 4. Ulkomaan kansalaisten kansalaisuudet Vuodenvaihteessa 2007/2008 Vantaalla asui 128 maan kansalaisia. Virolaiset ja venäläiset olivat suurimmat kansalaisuusryhmät. Heidän osuutensa ulkomaan kansalaisista oli 40 prosenttia. Kolmanneksi eniten Vantaalla asui Somalian kansalaisia, 7 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista. Entisen Serbia ja Montenegron kansalaisia oli 5 prosenttia. Muiden yksittäisten kansalaisuuksien osuus kaikista ulkomaan kansalaisista jäi alle viiden prosentin. Kymmenen eri valtion kansalaisia asui Vantaalla enemmän kuin yksi prosentti kaikista ulkomaan kansalaisista (Kuva 7.). Ruotsissa syntyneistä Suomen kansalaisista äidinkielenään suomea puhui valtaosa, 783 henkilöä. Heistä suurin osa on todennäköisesti paluumuuttajia. Venäjä Viro Somalia Ent. Serbia ja Montenegro Turkki Vietnam Thaimaa Irak Ruotsi Ent. Neuvostoliitto Ulkomaalaistaustaiset joista ulkomaan kansalaisia Lähde: Tilastokeskus Kuva 7. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ja ulkomaalaistaustaisten ryhmät Vantaalla vuodenvaihteessa 2007/2008. Ulkomaan kansalaisten määrä on vuosien välillä noussut jatkuvasti (Kuva 8.). Etelä- ja Pohjois-Amerikan kansalaisten määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kaikkien muiden maanosien kansalaisten määrä on kasvanut vuodesta 1990 vuoteen 2008 melko paljon. Eurooppalaisten osuus on aina ollut suurin (Kuva 9.) henkilöä Lähde: Tilastokeskus Suurimpien kansalaisuusryhmien osalta muutokset ovat olleet hieman erilaisia. Virolaisten määrä on noussut tasaisesti vuodesta 1995 vuoteen Venäläisten määrä on kasvanut vuodesta 1995 vuoteen 2003, jonka jälkeen kasvu on tasaantunut pariksi vuodeksi ja lähtenyt uudelleen nousuun vuonna Somalialaisten määrä on vähentynyt vuodesta 2004 lähtien. Turkin kansalaisten määrä on kasvanut hiukan koko tarkasteluajanjakson. Entisen Serbian ja Montenegron kansalaisten määrä on kasvanut 2000-luvun alusta puoliväliin, jonka jälkeen kasvu on taittunut (Kuva 10.) Ulkomaan kansalaiset Ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Kuva 8. Ulkomaan kansalaisten ja ulkomaalaistaustaisten määrän kehitys Vantaalla vuosina

16 Virolaiset olivat suurin ulkomaalaistaustaisten ryhmä, heistä suurin osa oli Viron kansalaisia. Myös venäläisistä suurin osa oli Venäjän kansalaisia. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että virolaisten ja venäläisten Suomeen muutto on tapahtunut viimeisten vuosien aikana, jolloin he eivät ole vielä saaneet tai he eivät ole halunneet Suomen kansalaisuutta. Kyseisten kansalaisuusryhmien muuttoliike Vantaalle on edelleen runsasta, kun taas monien muiden kansalaisuuksien suhteen muuttoliike on hidastumassa. Ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia puolestaan oli eniten entisissä neuvostoliittolaisissa ja ruotsalaisissa. Vantaan ulkomaalaistaustaisista suurin osa on tullut Euroopasta ja heistä hieman yli puolet EU-maiden ulkopuolelta. Afrikkalaisia on tullut eniten Somaliasta. Aasiasta tulleissa suurimmat ryhmät ovat irakilaiset ja vietnamilaiset. Eurooppa on ainoa maanosa, jonka yksittäisistä valtioista on Vantaalle tullut yli henkilöä (esim. Venäjä ja Viro) (Taulukko 1.). Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaisten, ulkomaan kansalaisten ja ulkomailla syntyneiden Suomen kansalaisten määrä maanosittain vuodenvaihteessa 2007/2008. Maaryhmä Ulkomaalais- Ulkomailla taustaiset Ulkomaan syntyneet yhteensä kansalaiset Suomen kans. Ulkomaat yhteensä Eurooppa EU-maat Ruotsi Viro Muu Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Venäjä Afrikka Somalia Pohjois-Amerikka Yhdysvallat Henkilöä Lähde: Tilastokeskus Eurooppa Afrikka Aasia ja Oseania Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Kuva 9. Ulkomaan kansalaisten määrä maanosittain Henkilöä Lähde: Tilastokeskus Venäjä Viro Somalia Ent. Serbia ja Montenegro Turkki Kuva 10. Ulkomaan kansalaisten määrän kehitys viidessä suurimmassa ulkomaan kansalaisten ryhmässä vuonna Latinalainen Amerikka Aasia Irak Vietnam Australia ja Oseania Tuntematon Valtioton Lähde: Tilastokeskus 6

17 5. Vantaalla puhutut äidinkielet Vuodenvaihteessa 2007/2008 Vantaalla puhuttiin äidinkielenä 98 eri kieltä. Puhutuimmat kielet olivat viralliset kielet suomi ja ruotsi. Venäjä oli kolmanneksi yleisin äidinkieli. Sitä puhui henkilöä, viroa ja somalia henkilöä. Muita yksittäisiä kieliä puhui alle henkilöä. Yhteensä vieraskielisiä oli Vantaalla Prosentuaalisesti tarkasteltuna tämä tarkoittaa, että suomi ja ruotsi ovat 92,5 prosentille vantaalaisista äidinkieli ja jotain muuta äidinkielenään puhui 7,5 prosenttia kunnan väestöstä. Venäjänkieliset ovat ainoa ryhmä, joiden osuus koko väestöstä oli yli prosentin, 1,8 prosenttia (Taulukko 2.). Taulukko 2. Ulkomaan kansalaisten ja koko väestön äidinkielet vuodenvaihteessa 2007/2008. Äidinkieli Henkilöä % Äidinkieli Henkilöä % Ulkomaan kansalaiset Koko väestö Venäjä ,1 Suomi ,5 Viro ,7 Ruotsi ,0 Somali 670 6,9 Vieraskieliset ,5 Albania 556 5,7 Venäjä ,8 Suomi 499 5,1 Viro ,9 Englanti 369 3,8 Somali ,8 Vietnam 304 3,1 Albania 907 0,5 Kurdi 296 3,1 Vietnam 713 0,4 Turkki 290 3,0 Arabia 649 0,3 Arabia 282 2,9 Englanti 550 0,3 Thai 265 2,7 Kurdi 537 0,3 Kiina 136 1,4 Turkki 487 0,3 Espanja 109 1,1 Kiina 347 0,2 Saksa 105 1,1 Thai 315 0,2 Pandzabi 103 1,1 Pandzabi 201 0,1 Muut ,1 Espanja 199 0,1 Muu ,6 Lähde: Tilastokeskus Ulkomaan kansalaiset puhuivat yleisimmin venäjää, joka oli reilun henkilön äidinkieli. Viroa puhui ulkomaan kansalaisista reilut ja somalia 670 henkilöä. Viro ja venäjä ovat siis selkeästi yleisimmät ulkomaan kansalaisten äidinkielet, lähes 40 prosenttia ulkomaan kansalaisista puhuu toista näistä kielistä. Muiden kielien osuudet jäävät selkeästi alle 10 prosentin koko ulkomaan kansalaisten määrästä. Ulkomaantaustaisten joukossa venäjä on edelleen puhutuin kieli, suomi on toiseksi yleisin äidinkieli. Ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomaalaistaustaisten joukkoon kuuluvat ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset, joten on luonnollista, että heidän joukossaan puhutaan äidinkielenä suomea ja suomen osuus nousee tarkasteltaessa heidän äidinkieliään. Kuten on mainittu, Vantaan asukkaista vieraskielisiä on 7,5 prosenttia eli henkilöä luvulla vieraskielisten määrä on kasvanut noin 7 500:lla. Viime vuoden aikana kasvua oli yli henkeä. Vieraskielisten määrän vuosittainen kasvu on ollut jonkin verran suurempaa kuin ulkomaan kansalaisten. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vuosittain muutama sata vantaalaista ulkomaan kansalaista saa Suomen kansalaisuuden. Lisäksi vieraskielisten määrään vaikuttaa eri kieliryhmien syntyvyys, vanhemmathan ilmoittavat lapsen äidinkielen Väestörekisteriin (Kuva 11. & 12.). Vuoden 2008 viiden puhutuimman kielen kehitys vuosien aikana on ollut hieman erilaista. Venäjän- ja vironkielisten määrä on kasvanut, albanian- ja vietnaminkielisten määrä on kasvanut hieman hitaammin. Somalinkielisten kasvu on pysähtynyt vuoden 2004 tienoilla ja sen jälkeen määrä on pysytellyt suunnilleen samana, kahtena vuonna jopa vähentynyt hiukan (Kuva 13.). 7

18 hlöä % Vieraskielisten määrä Lähde: Tilastokeskus Vieraskielisten väestöosuus Lähde: Tilastokeskus Kuva 11. Vieraskielisten määrän kehitys Vantaalla Kuva 12. Vieraskielisten väestöosuuden kehitys Vantaalla Venäjä Viro Somali Albania Vietnam Lähde: Tilastokeskus Kuva 13. Henkilömäärän kehitys viidessä vuonna 2008 puhutuimmassa vieraassa kielessä. 8

19 6. Ulkomaan kansalaisten muuttoliike Vantaalle ja Vantaalta Tässä luvussa keskitytään tarkastelemaan ulkomaan kansalaisia. Vieraskielisten muuttoliike muistuttaa tilastojen perustella niin paljon ulkomaan kansalaisten muuttoliikettä, että se on jätetty muutamia mainintoja lukuun ottamatta tarkastelun ulkopuolelle. Liitetaulukoissa esitetään tilastot myös vieraskielisten muuttoliikeestä. 6.1 Ulkomaan kansalaisten muuttoliike ulkomailta ja ulkomaille Vantaalle muutti vuonna 2007 yhteensä henkilöä ulkomailta. Ulkomailta Vantaalle muutti 516 henkilöä. Ulkomailta vuonna 2007 muuttaneista ulkomaan kansalaisia oli 950 henkeä eli 76 prosenttia. Ulkomaille Vantaalta muutti 162 ulkomaan kansalaista, joka vastaa 31 prosentin osuutta muuttajista. Muuttovoittoa ulkomaan kansalaisista kertyi näin ollen 788 henkilöä. Vuonna 2007 ulkomailta muuttaneista vieraskielisistä kertynyt muuttovoitto oli 770 henkeä. Vuosien aikana Vantaa on jokaisena vuonna saanut muuttovoittoa ulkomailta muuttaneista ulkomaan kansalaisista. Nettomuuton määrä on vaihdellut vajaasta kolmestasadasta reiluun seitsemään sataan. Tulomuuttajien määrä on vaihdellut henkilön välillä. Lähtömuuttajien määrät ovat vaihdelleet vähemmän kuin tulomuuttajien, vaihtelu on ollut henkilöä. Yhteensä ulkomailta on tarkasteluajanjaksolla muuttanut Vantaalle ja Vantaalta ulkomaille ulkomaan kansalaista. Muuttovoittoa on siis kertynyt henkilöä (Kuva 14.). Vieraskielisistä muuttovoittoa on vastaavalla ajanjaksolla kertynyt henkilöä. Vuosien aikana ulkomaan kansalaisten osuus kaikesta ulkomaan tulomuutosta on vaihdellut prosentin välillä. Korkein osuus oli viime vuonna ja matalin vuonna Yleensä osuus on ollut yli 60 prosenttia. Ulkomaille suuntautuneesta lähtömuutosta osuus on vaihdellut prosentin välillä. Korkein osuus oli vuonna 2004 ja matalin vuonna Vuonna 2007 ulkomailta muuttaneista ulkomaan kansalaisista 33 prosenttia oli EU-maiden kansalaisia. Muiden Euroopan maiden kansalaisia heistä Henkilöä Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus Kuva 14. Ulkomaan kansalaisten tulo-, lähtö- ja nettomuutto ulkomaiden ja Vantaan välillä vuosina oli 28 prosenttia. Aasian maiden kansalaisia oli lähes yhtä paljon (26 %). Muiden maanosien osuudet olivat selvästi pienempiä, Afrikan maiden kansalaisia tulijoista oli 9 prosenttia ja muiden maanosien valtioiden yksittäisten kansalaisuuksien osuus jäi kaikkien alle 1,5 prosenttiin muuttajista. Vuosien aikana pääosa ulkomailta muuttaneista ulkomaan kansalaisista on ollut eurooppalaisia (60 %). EU-maiden kansalaisia heistä on ollut 31 prosenttia ja muiden Euroopan maiden kansalaisia 29 prosenttia. Koko ajanjaksoa tarkasteltaessa ero EU-maiden kansalaisten ja EU:n ulkopuolisen Euroopan maiden kansalaisten välillä on pienempi kuin viime vuonna. Aasian maiden kansalaisia tulomuuttajista on ollut 22 ja Afrikan maiden 12 prosenttia (Kuva 15.). Lähtömuuttajien enemmistönä ovat olleet EUmaiden kansalaiset sekä vuonna 2007 että koko ajanjaksona ( ). Vuonna 2007 EU-maiden kansalaisten osuus lähtömuuttajista oli 53 prosenttia ja koko tarkasteluajanjaksolla 43 prosenttia. Tämä on luonnollista, koska EU-maiden kansalaisten liikkuvuus on vapaampaa kuin muiden valtioiden kansalaisten. Samalla ajanjaksolla EU:n ulkopuolisten Euroopan maiden kansalaisten osuus lähtömuuttajista on ollut 15 prosenttia ja 9

20 vuonna 2007 viisi prosenttia. Vuonna 2007 lähtömuuttajista 21 prosenttia oli aasialaisia ja 12 prosenttia afrikkalaisia. Vuosien aikana muuttaneista vastaavat osuudet olivat aasialaisilla 14 prosenttia ja afrikkalaisilla 18 prosenttia (Kuva 16.). Henkilöä Lähde: Tilastokeskus Ulkomaan kansalaisten tulomuuttoa ulkomailta tarkastellaan seuraavassa yksittäisten kansalaisuuksien osalta. Tarkastelua on tehty niiden kansalaisuuksien osalta, joita on koko ajanjaksona ( ) saapunut Vantaalle yli 100 henkilöä. Vuonna 2007 Vantaalle ulkomailta muuttaneista ulkomaan kansalaisista suurin ryhmä olivat virolaiset, noin neljännes (26 %). Venäläiset olivat toiseksi suurin ryhmä 18 prosentin osuudellaan. Thaimaalaisia saapui kolmanneksi eniten (4 %). Kun tarkastellaan koko ajanjaksoa, suurimmaksi ryhmäksi nousevat Venäjän kansalaiset, 23 prosenttia kaikista vuosien aikana ulkomailta muuttaneista ulkomaan kansalaisista. Viron kansalaisten osuus on 19 prosenttia. Yhteensä venäläisten ja virolaisten osuus on yli 40 prosenttia. Kolmanneksi suurin kansalaisuusryhmä on selkeästi pienempi, somalialaiset 6 prosentin osuudella aan. Huomionarvoista on, että Aasiasta Suomeen muuttaneissa on peräti kuusi kansalaisuusryhmää, joiden määrä ajanjaksona on yli 100. Aasialaisten kohdalla ei ole selkeästi yhtä hallitsevaa ryhmää, kuten on muiden maanosien kohdalla. Lähtömuuttajien kansalaisuustarkastelussa tulevat esiin samat kansalaisuudet kuin tulomuutossa. Vuonna 2007 ulkomaille muuttaneista ulkomaan kansalaisista oli virolaisia 32 prosenttia, mikä oli selvästi korkein yksittäisen kansalaisuusryhmän osuus. Muita suurempia ryhmiä olivat puolalaiset (4 %) sekä ruotsalaiset, venäläiset ja somalialaiset (kunkin osuus 3 %). Koko ajanjaksolla virolaisia oli ulkomaille muuttaneista 19 prosenttia, somaleita 12, venäläisiä 8 ja ruotsalaisia 7 prosenttia. Vuoden 2007 aikana ulkomailta Vantaalle muuttaneiden ulkomaan kansalaisten joukossa oli määrällisesti eniten vuotiaita, heidän osuutensa muuttajista oli 48 prosenttia vuotiaita oli muuttajien joukossa 22 prosenttia. Alle kouluikäisten (0 6-vuotiaat) ja vuotiaiden osuus oli 10 prosenttia kummankin, 7 15-vuotiaiden osuus oli 9 prosenttia. 65 vuotta täyttäneitä muuttajista oli yksi prosentti. Ulkomaan kansalaisten ikärakenne poikkesi ulkomailta Vantaalle muuttaneiden Suomen kansalaisten ikärakenteesta jonkin ver- Kuva 15. Ulkomaan kansalaisten tulomuutto ulkomailta kansalaisuusryhmittäin vuosina Lähde: Tilastokeskus Eurooppalaiset tulomuutto Afrikkalaiset tulomuutto Aasialaiset tulomuutto Kuva 16. Ulkomaan kansalaisten lähtömuutto ulkomaille kansalaisuusryhmittäin vuosina Tulo Lähtö Netto Lähde: Tilastokeskus Eurooppalaiset lähtömuutto Afrikkalaiset lähtömuutto Aasialaiset lähtömuutto Kuva 17. Ulkomaan kansalaisten nettomuutto ulkomailta kansalaisuusryhmittäin vuosina

21 ran. Vantaalle muuttaneilla ulkomaan kansalaisilla 0 6-vuotiaiden osuus oli pienempi ja puolestaan vuotiaiden ja vuotiaiden osuudet jonkin verran korkeammat. Muissa ikäryhmissä erot olivat pieniä. Ulkomaille muuttaneiden ulkomaan kansalaisten enemmistö oli vuotiaita (60 %) vuotiaiden osuus oli 14 prosenttia ja alle kouluikäisten 10 prosenttia vuotiaiden osuus oli seitsemän prosenttia ja 7 15-vuotiaiden neljä prosenttia. Pienin oli 65 vuotta täyttäneiden osuus, kolme prosenttia. Vuonna 2007 ulkomaille muuttaneista Suomen kansalaisista alle kouluikäisten (18 %) ja vuotiaiden (14 %) osuudet olivat korkeampia. Pienempi osuus oli vuotiaissa (48 %) (Kuva 18.) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus Kuva 18. Ikäryhmittäiset osuudet ulkomaan kansalaisten tulomuutossa ulkomailta, lähtömuutossa ulkomaille ja nettomuutossa vuonna Kun tarkastellaan ulkomaan kansalaisten muuttajien ikäjakauman muutoksia ajanjaksolla , voidaan havaita normaalien vuosittaisten vaihteluiden lisäksi muutamia pysyväisluonteisempia muutoksia vuotiaiden ulkomaan kansalaisten osuus ulkomaan tulomuuttajissa on kasvanut ja puolestaan vuotiaiden osuus lähtömuuttajista pienentynyt. 6.2 Ulkomaan kansalaisten muuttoliike Vantaan ja muun Suomen välillä Vuosina Vantaa on jokaisena vuonna saanut muuttovoittoa ulkomaan kansalaisista pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta Suomesta. Pääkaupunkiseudulta muuttovoittoa on kertynyt lukuun ottamatta vuosia 2001 ja Yhteensä vuosina ulkomaan kansalaisia on muuttanut Vantaalle pääkaupunkiseudulta henkeä ja muualta Suomesta henkeä. Vantaalta pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen Suomeen on muuttanut kyseisenä ajanjaksona ulkomaan kansalaista ja muulle pääkaupunkiseudulle henkilöä. Muuttovoittoa kyseiseltä ajanjaksolta on kertynyt muualta Suomesta ulkomaan kansalaista ja pääkaupunkiseudulta 529 henkeä (Kuva 19.). Pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta Suomesta ulkomaalaisten tulomuutto on kasvanut huomattavasti lähtömuuttoa nopeammin. Pääkaupunkiseudun suhteen tulo- ja lähtömuutto ovat pysytelleet lähes yhtä suurina, mutta viime vuonna tulomuutto on ollut selkeästi lähtömuuttoa vilkkaampaa. Vieraskielisistä on kertynyt muuttovoittoa vuoden 2007 aikana pääkaupunkiseudulta 405 ja muualta Suomesta 223 henkeä. Koko ajanjaksolla vastaavat henkilömäärät ovat 578 ja Henkilöä Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus Kuva 19. Ulkomaan kansalaisten tulo-, lähtö- ja nettomuutto Suomen muiden alueiden ja Vantaan välillä vuosina Vuonna 2007 Suomesta Vantaalle muuttaneista ulkomaan kansalaisista merkittävä osa on ollut eurooppalaisia, 59 prosenttia. EU-maiden kansalaisia tulijoista on ollut noin 30 prosenttia ja muiden Euroopan maiden kansalaisia 29 prosenttia. Aasia- 11

22 laiset muodostavat tulomuuttajien toiseksi suurimman ryhmän noin 24 prosentin osuudellaan, kun tarkastellaan muuttoliikettä maanosittain. Afrikkalaisia tulijoista on ollut noin 13 prosenttia. Muiden maanosien osuudet ovat olleet pienempiä, alle 1,5 prosenttia kunkin Lähde: Tilastokeskus 12 Lähtömuuttajissa luvut ovat samankaltaisia. Eurooppalaisia lähtömuuttajista oli 57 prosenttia, joista EU-maiden kansalaisia 34 prosenttia ja muiden Euroopan maiden 24 prosenttia. Afrikkalaisten osuus lähtömuuttajista on ollut hieman suurempi kuin tulomuuttajista 16 prosenttia ja aasialaisten hiukan pienempi, 23 prosenttia. Muiden osuudet jäävät alle kahden prosentin. Vuonna 2007 Vantaan Suomesta saamasta ulkomaan kansalaisten muuttovoitosta pääosa on kertynyt eurooppalaisista (62 %), josta EU-maiden kansalaisten osuus oli 25 prosenttia. Aasialaisten osuus oli suurempi kuin EU-maiden kansalaisten, 26 prosenttia. Afrikkalaisten osuus muuttovoitosta on ollut 8 prosenttia. Kun tarkastellaan koko ajanjaksoa eli vuosien aikana tapahtunutta muuttoliikettä, luvut eivät juurikaan poikkea vuoden 2007 luvuista. Yli puolet (54 %) vuosien aikana Suomesta saapuneista ulkomaan kansalaisista on ollut eurooppalaisia, EU-maiden kansalaisten osuus on neljännes ja muiden Euroopan maiden kansalaisten vajaa kolmannes. Aasialaisten osuus on ollut noin neljännes ja afrikkalaisten kuudesosa. Muiden maanosien osuudet jäävät vähäisiksi (Kuva 20.). Myös lähtömuuttajissa on ollut eniten eurooppalaisia, mutta lähtömuuttajissa EU-maiden kansalaisten osuus on suurempi (29 %) kuin muiden Euroopan maiden kansalaisten (22,0 %). Aasialaisten lähtömuuttajien osuus on ajanjaksolla ollut 24 ja afrikkalaisten 18 prosenttia (Kuva 21.). Muuttovoittoa on kertynyt eniten Euroopan maiden kansalaisista, 59 prosenttia tarkasteluajankaskolla kertyneestä muuttovoitosta. Pääosa tästä joukosta on EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia (42 %). EU-maiden kansalaisista muuttovoittoa on kertynyt 18 prosenttia, aasialaisista neljännes ja afrikkalaisista 12 prosenttia. Muiden maanosien osuudet ovat pieniä (Kuva 22.). Suurimmat kansalaisuusryhmät ulkomaan kansalaisten maassamuutossa ovat virolaiset ja venäläiset. Virolaisten osuus tulo-, lähtö- ja nettomuutosta Eurooppalaiset tulomuutto Afrikkalaiset tulomuutto Aasialaiset tulomuutto Kuva 20. Ulkomaan kansalaisten tulomuutto suurimpien maanosien suhteen Suomessa Lähde: Tilastokeskus Eurooppalaiset lähtömuutto Afrikkalaiset lähtömuutto Aasialaiset lähtömuutto Kuva 21. Ulkomaan kansalaisten lähtömuutto suurimpien maanosien suhteen Suomessa Lähde: Tilastokeskus Eurooppalaiset nettomuutto Afrikkalaiset nettomuutto Aasialaiset nettomuutto Kuva 22. Ulkomaan kansalaisten nettomuutto suurimpien maanosien suhteen Suomessa