Esipuhe 1. KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE

Transkriptio

1

2 Esiphe 1. KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE 2. AIKALISÄ-TOIMINTAMALLIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Norten miesten erityinen ten tarve Varsmies- ja siviilipalvelksen lkopolelle jäävät noret miehet riskiryhmänä Tavoitteena mahdollisimman varhainen tki Miksi kannattaa ja pitääkin tartta jri tässä? Minkälainen tki tavoittaa noret miehet? 3. AIKALISÄ-TOIMINTAMALLI 4. AIKALISÄ-TOIMINTA KUTSUNNOISSA JA VARUSMIES- TAI SIVIILIPALVELUKSEN KESKEYTYESSÄ Tkipalveln ohjaamisen periaatteet Toiminta ktsnnoissa Aikalisä-toiminnan seranta ktsnnoissa Toiminta varsmiespalvelksen keskeytyessä Aikalisä-toiminta palvelksen keskeytyessä terveydellisistä syistä Aikalisä-toiminta missa varsmiespalvelksen keskeytymistilanteissa Toiminta siviilipalvelksen keskeytyessä Mita väyliä tkipalveln 5. TIME OUT! AIKALISÄ! ELÄMÄ RAITEILLEEN - TUKIPALVELU Aikalisä-tkipalveln lonne ja tarkoits Aikalisä-tkipalveln periaatteet Aktiivisen tavoittamisen periaate Asiakas- ja tilannelähtöisyyden periaate Kokonaisvaltaisden periaate Voimavarakeskeisyyden periaate Ratkaishakisden ja tavoitteellisden periaatteet Konkreettisden / käytännöllisyyden periaate Palvelohjaksellinen työote Aikalisä-ohjaksen vaiheet Tkipalveln seranta ja arviointi 6. TOIMINTAMALLI ON VAIKUTTAVA Vaikttavsttkimksen totettamisesta Minkälaisia miehiä tavoitettiin tkipalveln piiriin? Tkipalveln hyöty osallistjille ja vaikttavs Tkipalveln anti asiakkaiden arvioimana Stakes ja kirjoittajat: Hyöty ohjaajien arvioimana Eija Stengård Tkipalveln vaikttavs Tanja Haarakangas 7. LOPUKSI Maila Upanne Kirjalliss Kaija Liitteet Appelqvist-Schmidlechner Minna LIITE 1 Savolainen Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toiminnan vosikalenteri Jha LIITE Ahonen 2 Yleistietoa asevelvollisdesta ja ktsnnoista toimintaympäristönä LIITE 3 Aikalisä-asiakasesite Graafinen LIITE 4 Tkipalveln snnittel esittelydiat ja taitto: Tiina ktsnnoissa Koppala Kannen LIITE 5 Lähetelomake valokva: Pan Aikalisä-tkipalveln Pälviä LIITE Kvan 6 käsittely: Aikalisä-toiminnan Tiina Koppala tilastointilomake ktsntoihin LIITE 7 Yleistietoa varsmiespalvelksesta 1. painos ilmestyi 2008 LIITE 8 Yleistietoa siviilipalvelksesta LIITE 9 Tkipalveln asiakkaan alkhaastattellomake Yliopistopaino Oy, 2010 LIITE 10 Tkipalveln seranta ja lopparviointi -lomake ISBN (painett) ISBN (verkkojlkais)

3 Esiphe Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen on ttkims- ja kehittämishanke, jota on totetett vosina laaja-alaisessa yhteistyössä Stakesin, polstsvoimien, työministeriön ja osallistneiden kntien kanssa. Hankkeen käynnisti holi syrjäytymisvaarassa olevista norista miehistä ja tahto edistää norten miesten psykososiaalista hyvinvointia. Hankkeen tavoitteiksi asetettiin norille miehille soveltvien psykososiaalisten tkitoimien kehittäminen sekä niiden tarkoitksenmkaisden ja vaikttavden ttkiminen. Lisäksi kehitettiin toimintamalleja palveln organisoimiseksi. Kehitettyä interventiota voidaan perstellsti pitää sosiaalisena innovaationa. Toiminnan ytimen modostaa asiakaslähtöinen tkipalvel, joka totetetaan sektorirajoja ylittävänä yhteistyönä. Hankkeen arviointittkimksen tlokset on jlkaist kahtena raporttina. Ensimmäisen raportin tlokset antavat perstelt kehitetyn tkitoiminnan kohdentamiselle palvelksen lkopolelle jääviin noriin miehiin. Toisessa raportissa käsitellään tkipalveln vaikttavtta. Tässä käsikirjassa kvataan toimintamallin käytännön totettaminen. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen -hankkeen tavoitteiden totettamiseen sitoti sri jokko ihmisiä, joista jokainen on antant arvokkaan panoksensa työn eteenpäin viemisessä. Hanke ei olisi koskaan käynnistynyt ilman polstsvoimien myönteistä shtatmista ja aktiivista yhteistyötä. Työministeriö ja Lapinjärven koltskesks mahdollistivat myös siviilipalvelksen keskeyttävien pääsyn tkiohjelmaan. Snnittelryhmä vastasi aineiston kern snnittelsta. Ohjasryhmä ohjasi ja tki toiminnan totettamista. Halamme lasa parhaat kiitokset kaikille näille tahoille.

4 Helsingin ja Vantaan kapngit tarjosivat hankkeen käyttöön 19 projektiohjaajan työnpanoksen. Ohjaajat osallistivat tkiohjelman kehittämiseen sekä totettivat tkiohjelman oman työnsä ohella. Lisäksi he vastasivat sresta osasta ttkimksen aineiston kerta. Keskeinen rooli toimintamallin kehittämisessä oli myös Helsingin sotilasläänin ktsnnoista vastanneella henkilöstöllä sekä hankkeeseen osallistneilla sosiaalikraattoreilla. Ilman kaikkien näiden tahojen innostntta ja holellista työtä koko hankkeen totettaminen ei olisi ollt mahdollista. Kiitämme myös projektissa työskennelleitä Lea Söderblomia ja Jaakko Harkkoa holellisesti tehdystä työstä aineiston kervaiheessa. Hanke on rahoitett Sosiaali- ja terveysministeriön ja Sotilaslääketieteen keskksen myöntämillä määrärahoilla. Kirjoittajat

5 Sisällys Esiphe 1 KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE AIKALISÄ-TOIMINTAMALLIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Norten miesten erityinen ten tarve Varsmies- ja siviilipalvelksen lkopolelle jäävät noret miehet riskiryhmänä Tavoitteena mahdollisimman varhainen tki Miksi kannattaa ja pitääkin tartta jri tässä? Minkälainen tki tavoittaa noret miehet? AIKALISÄ-TOIMINTAMALLI AIKALISÄ-TOIMINTA KUTSUNNOISSA JA VARUSMIES- TAI SIVIILIPALVELUKSEN KESKEYTYESSÄ Tkipalveln ohjaamisen periaatteet Toiminta ktsnnoissa Toiminta varsmiespalvelksen keskeytyessä Toiminta siviilipalvelksen keskeytyessä Mita väyliä tkipalveln TIME OUT! AIKALISÄ! ELÄMÄ RAITEILLEEN - TUKIPALVELU Aikalisä-tkipalveln lonne ja tarkoits Aikalisä-tkipalveln periaatteet Aikalisä-ohjaksen vaiheet Tkipalveln seranta ja arviointi TOIMINTAMALLI ON VAIKUTTAVA Vaikttavsttkimksen totettamisesta Minkälaisia miehiä tavoitettiin tkipalveln piiriin? Tkipalveln hyöty osallistjille ja vaikttavs LOPUKSI KIRJALLISUUS LIITTEET LIITE 1. Aikalisä-toiminnan vosikalenteri LIITE 2. Yleistietoa asevelvollisdesta ja ktsnnoista toimintaympäristönä LIITE 3. Aikalisä-asiakasesite LIITE 4. Tkipalveln esittelydiat ktsnnoissa LIITE 5. Lähetelomake Aikalisä-tkipalveln LIITE 6. Aikalisä-toiminnan tilastointilomake ktsntoihin LIITE 7. Yleistietoa varsmiespalvelksesta LIITE 8. Yleistietoa siviilipalvelksesta LIITE 9. Tkipalveln asiakkaan alkhaastattellomake LIITE 10. Tkipalveln seranta ja lopparviointi -lomake

6

7 1 KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE 7 Käsikirjan käyttötarkoits ja kohderyhmä Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamallin käsikirja on tarkoitett tkiaineistoksi Aikalisä 1 -toimintaa käytännössä totettaville sekä koltsmateriaaliksi ohjaajakoltksiin ja sien toimijoiden perehdyttämiseen. Käsikirja on tarkoitett tkemaan erityisesti Aikalisä-ohjaajien, sosiaalikraattoreiden sekä siviilipalvelskeskksen henkilöknnan työtä. Kirja antaa yleiskvan Aikalisä-toimintamallista, joten se sovelt hyvin myös toiminnan paikallisesta koordinoinnista vastaaville, toimintaa totettavien esimiehille sekä voimavarojen käytöstä päättäville. Käsikirja ei yksin anna valmitta Aikalisä-toiminnan totettamiseen, vaan toimintamallin käyttöön ottaminen edellyttää aina knnan sitotmista palveln järjestämiseen sekä yhteistyöhön polstsvoimien kanssa. Aikalisä-ohjaajaksi voi pätevöityä osallistmalla ohjaajakoltkseen tai erityiseen perehdytykseen. Mihin käsikirja perst Mitä käsikirja sisältää Aikalisä-toimintamalli on kehitetty Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen -hankkeessa vosina Toimintamalli perst systemaattiseen ttkims- ja kehittämistyöhön, toiminnan kokeiln erilaisissa toimintaympäristöissä ja jatkvaan arviointiin. Toimintamallin kehittämistyö totetettiin moniammatillisesti sektorirajoja ylittävänä yhteistyönä. Käsikirjassa raportoidaan myös hankkeen arviointittkimksessa saadt keskeisimmät tlokset toiminnan persteista, hyödyllisyydestä ja vaikttavdesta. Kokonaisdessaan ttkimsraportit ovat lettavissa omina jlkaisinaan. Käsikirja sisältää keskeiset tiedot Aikalisä-toiminnan lähtökohdista, toimintamallista ja tkipalveln kohderyhmästä. Kirjassa kvataan käytännönläheisesti prosesseja, jotka mahdollistavat tkea tarvitsevien norten tavoittamisen ja ohjaamisen tkipalveln piiriin. Tkipalveln periaatteisiin ja sisältöön panedtaan omassa lvssaan. Ohjaajan työtä tetaan käytännön nevoin ja sositksin. Lisäksi kvataan Aikalisä-toiminnan ydinpiirteet, joille toiminnan tarkoitksenmkaiss ja vaikttavs perstvat. Näiden ydin- 1 Käsikirjassa toimintamallista käytetään nimitystä Aikalisä lyhyyden takia. Sositeltavinta on kitenkin käyttää toimintamallista phttaessa sen virallista nimeä Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

8 8 piirteiden tlisi toteta käsikirjassa kvatn mkaisesti. Mikään toimintamalli ei kitenkaan ole toistettavissa täysin samanlaisena erilaisissa toimintaympäristöissä. Ydinpiirteitä lkn ottamatta toimintamallia voidaan mokata paikallisia tarpeita vastaavaksi. Tärkeintä toiminnan totettamisessa on Aikalisä-ohjaajien kyky hahmottaa toiminnan kokonaiss ja totettaa tkiohjelmaa kvattjen periaatteiden mkaisesti. Käsikirjassa on käytännön opas Käsikirja on lonteeltaan käytännön opas. Erityistermejä on pyritty välttämään ja käytetyt käsitteet ovat pääosin yhteisiä sosiaali- ja terveydenhollon ammateissa toimiville. Lähdeviitteet on sijoitett käsikirjan loppn lettavden lisäämiseksi. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

9 2 AIKALISÄ-TOIMINTAMALLIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 9 Norten miesten erityinen ten tarve Noret miehet terveys- ja yhteiskntapoliittisena haasteena Miehille kasaant pahoinvointia Miesten riskialtis nors Norten miesten itsemrhakolleiss on edelleen holestttavaa Riskiryhmässä erityisesti heikosti koltett ja työelämän lkopolelle jääneet Holi lasten ja norten hyvinvoinnista on viime vosina ollt näkyvästi esillä, vaikka srin osa norisosta voikin hyvin. Erityisesti norten miesten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisy ovat viime vosien aikana nosseet merkittäväksi terveys- ja yhteiskntapoliittiseksi haasteeksi. Ttkimsten mkaan norten pahoinvointia kasat erityisen paljon pojille. Poikien elämänklssa saattaa ilmetä jo varhain erilaisia ongelmia. Pojilla on tyttöihin verrattna enemmän varhaislapsden terveysongelmia ja aikaisia lastensojelkokemksia. Honosti kolssa viihtyvissä, kolkisatissa ja koltksen keskeyttäneissä on poikaenemmistö. Noret miehet ovat myös noria naisia seammin työttöminä ja heillä on enemmän pitkäaikaisen toimeentloten tarvetta. Miehillä ongelmat näyttävät kasatvan aikaisemmin kin naisilla. Myös ongelmien jatkvs elämänvaiheesta toiseen on miehillä todennäköisempää. Pahoinvoinnin ohella norten miesten elämä on paljon vaarallisempaa kin norten naisten votiailla somalaisilla miehillä on samanikäisiin naisiin nähden yli kolminkertainen riski kolla tapatrmaisesti tai väkivaltaan. Lk on Eroopan Unionin keskitasoa korkeampi. Eniten noria miehiä kolee tieliikennetapatrmiin, itsemrhiin, myrkytyksiin ja väkivaltaan. Hyvin sein päihteillä on ostta asiaan. Itsemrhakolleiss Somessa on saat laskemaan kaikissa ikäryhmissä sekä miesten että naisten kohdalla onnistneiden itsemrhien ehkäisyohjelmien ansioista. Myös votiaiden miesten itsemrhat ovat vähentyneet 1990-lvn alsta lähtien, mtta edelleen yli 200 norta miestä tekee itsemrhan vosittain. Miesten itsemrhat ovat noin neljä kertaa niin yleisiä kin naisten itsemrhat. Erityisesti alle 35-votiaiden itsemrhakolleiss on Somessa yhä korkeaa mihin Eroopan maihin verrattna. Pojilla elämänhallinta ja elintavat näyttävät olevan tyttöjä heikommat, mikä osaltaan tekee väkivalta- ja tapatrmakolleisden kasatmisen miehille ymmärrettäväksi. Riskiryhmässä ovat erityisesti heikosti Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

10 10 koltett ja työelämän lkopolelle jääneet miehet. Norten miesten kolleiss liittyykin selvästi hono-osaisteen ja sosiaaliseen syrjäytymiskehitykseen. Myöhemmällä iällä miesten sosiaaliset ongelmat korostvat entisestään. Yksinäisiä miehiä elää toimeentloten varassa homattavasti enemmän kin yksinäisiä naisia. Neljä viidestä asnnottomasta on mies. Alkoholiin kolee lähes neljä kertaa enemmän votiaita miehiä kin samanikäisiä naisia. Noret miehet ovat vaikeasti sosiaali- ja terveyspalveljen tavoitettavissa Miehet eivät kovin mielellään haked terveyspalvelihin saati sitten mielenterveyspalvelihin. Ttkimsten mkaan seimmat psyykkisesti oireilevista norista eivät hae apa tai haked sosiaali- ja terveyspalvelihin. On arvioit, että vain mrto-osa mielenterveysongelmista kärsivistä 18-votiaista somalaisista miehistä haket mielenterveyspalvelihin. Sosiaalityön piiriin noret tlevat yleensä vasta silloin, kn ongelmat ovat jo päässeet pahoiksi. Norten miesten onkin todett modostavan palvelille erityisen vaikeasti tavoitettavan kohderyhmän. Palvelihin haketmattoms voi johta siitä, että kynnys hakea apa nimenomaan mielenterveyspalvelista voi olla joillekin liian korkea. Mielenterveyspalvelihin haketmattoms voi johta myös siitä, että ongelmaa ei yksinkertaisesti tnnisteta. Norten naisten skotaan tnnistavan avntarpeensa miehiä paremmin. Terveydestä phmisen onkin todett olevan pojille ja miehille hankalampaa vastakkaiseen skpoleen verrattna. Nyky-yhteisknnassa nortta leimaavat kiihkeä elämänrytmi ja monet osin ristiriitaisetkin vaateet. Elämänklk on mttnt entistä katkonaisemmaksi ja epävarms on lisääntynyt. Samalla norten ongelmatkin ovat mttneet yhä monisäikeisemmiksi samoin kin ten sekä avn tarpeet. Palvelja tleekin kehittää matalakynnyksisemmiksi ja norten tarpeita paremmin vastaaviksi. Tkea tarvitsevien norten miesten tavoittamiseksi tarvitaan ennen kaikkea varhaisen tnnistamisen ja ten toimintamalleja sekä sektorirajat ylittävää yhteistoimintaa. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

11 11 Varsmies- ja siviilipalvelksen lkopolelle jäävät noret miehet riskiryhmänä Ktsntatarkastksessa ja edelleen varsmies- tai siviilipalvelksen eri vaiheissa osa miehistä karsit palvelksesta joko itse ilmoittamistaan tai selvityksissä havaitista syistä. Vosi-ikälokasta noin 20 % eli noin 6600 norta miestä koko maassa ei sorita varsmiespalvelsta. Heistä lähes polet vapatetaan mielenterveydellisten syiden persteella. Vajaa polet vapatetaan fyysisten sairaksien voksi, vajaa viidennes hakee siviilipalvelkseen ja vajaalla kymmenesosalla on m syy (esim. skonto, kaksoiskansalaiss tai ahvenanmaalaiss). Mielenterveyden häiriöt ovat srin varsmiespalvelksen sorittamatta jättämisen syy Ktsntatarkastksessa joka vosi noin joka kymmenennellä asevelvollisella todetaan terveydellinen palvelseste. Noin polet ktsntatarkastksessa palvelksesta vapatetista jää palvelksen lkopolelle mielenterveydellisistä syistä. Palvelksensa aloittaneista asevelvollisista noin joka kymmenes keskeyttää varsmiespalveln vosittain ja heistä yli polet keskeyttää mielenterveydellisistä syistä. Mielenterveyden häiriöt ovatkin srin varsmiespalvelksen sorittamatta jäämisen syy. Aiemmat ttkimkset ovat osoittaneet, että varsmiespalvelksen keskeyttäneille miehille tyypillistä ovat lapssajan ongelmat, vaatimaton kolmenestys, ongelmat parishteessa, rikollinen käyttäytyminen, rnsas alkoholinkäyttö, työttömyys, talodelliset ongelmat ja psyykkinen oireil. Miehillä, jotka ovat saaneet lykkäystä määräajaksi ktsntatarkastksissa tai palvelksen keskeytyessä on enemmän erilaisia psykososiaalisia ongelmia kin palvelksesta kokonaan vapatetilla miehillä. Terveysongelmien lisäksi heillä on rnsasta alkoholin käyttöä, hmeiden käyttöä, ihmisshdeongelmia sekä mielenterveyspalveljen käyttöä. Terveydellisin perstein pysyvän vapatksen saaneiden ongelmat liittyvät pääasiassa ihmisshteisiin ystävien ja perheen kanssa. Varsmiespalvelksen lkopolelle jäävät eroavat tastoiltaan, elämätavoiltaan ja -tilanteeltaan palvelkseen määrätyistä miehistä Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen -hankkeen ttkimstlokset vahvistavat aikaisempien ttkimsten havaintoja sekä osoittavat, että varsmies- ja siviilipalvelksen lkopolelle jäävät noret miehet eroavat tastoiltaan, elämäntavoiltaan ja -tilanteeltaan merkitsevästi Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

12 12 palvelksen sorittavista miehistä. Palvelksen lkopolelle jäävät miehet ovat jo lapssajan elinolojen shteen lähtökohtaisesti palvelkseen määrättyjä miehiä heikommassa asemassa. Noren aikisen iässä heille on ehtinyt kasata palvelkseen määrättyjä enemmän erilaisia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia kten päihteiden ongelmakäyttöä, talodellisia ongelmia, työttömyyttä, asnnottomtta ja psyykkistä oireila. Erityisen holestttavaa on, että palvelksen lkopolelle jääneistä miehistä peräti kolmasosa on josks elämänsä aikana harkinnt vakavasti itsemrhaa. Palvelksen lkopolelle jääville on kasatnt enemmän: lapsden ajan ongelmia, mm. vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmia, kolkisaamista jne. stressaavia elämäntapahtmia viimeisen voden aikana monenlaista psyykkistä oireila kten psyykkistä kormittneistta, nihäiriöitä, masentneistta, itsemrhaharkintoja sekä heikkoa itselottamsta päihteiden ongelmakäyttöä tyytymättömyyttä nykyiseen elämäntilanteeseen sosiaalisia ongelmia, mm. talodellisia ongelmia, työttömyyttä, asnnottomtta sosiaalisen ten vähäisyyttä. Palvelksen lkopolelle jäävillä todettiin myös olevan vähemmän ns. sojaavia tekijöitä. Sojaaviksi tekijöiksi ktstaan niitä tekijöitä, jotka lovat edellytyksiä terveelle kehitykselle ja kannattelevat tai sojaavat ihmistä elämänvaikeksissa. Sojaavat tekijät attavat kohtamaan vaikeksia ja ratkomaan ongelmia. Ne voivat liittyä henkilöön itseensä, lähiyhteisöön ja yhteiskntaan. Seraavien sojaavien tekijöiden ptteet lonnehtivat ttkimstlosten mkaan palvelksen lkopolelle jääviä: itselottams toivorikkas tlevaisden shteen toimiva sosiaalinen tkiverkosto kodin lkopolista harraststoimintaa säännöllinen liiknta Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

13 13 Palvelksen lkopolelle jäävät ovat varsin heterogeeninen ryhmä. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihteiden käytön takia palvelksen lkopolelle määrätyillä oli ttkimksen mkaan enemmän ongelmia kin fyysisen sairaden tai vamman takia palvelksen lkopolelle jäävillä. Toisaalta fyysisen sairaden tai vamman takia palvelksen lkopolelle jääneillä psyykkiset oireet olivat yleisiä. Palvelksen keskeyttäneillä miehillä oli enemmän ongelmia kin ktsnnoissa palvelksen lkopolelle määrätyillä miehillä. Vakavin tilanne oli siviilipalvelksen keskeyttävillä, joilla erilaiset psykososiaaliset ongelmat olivat yleisimpiä. Varsmiespalvelksen lkopolelle jäävät modostavat riskiryhmän Varsmiespalvelksen lkopolelle jääneet noret miehet modostavat mielenterveyden, päihdekäyttäytymisen ja sosiaalisten ongelmien shteen riskiryhmän, joka tarvitsee yhteisknnan tkea. Palvelksen lkopolelle jäävät ovat heterogeeninen ryhmä myös siitä näköklmasta, että kaikilla palvelksen lkopolelle jääneillä ei välttämättä ole mitään ongelmia tai plmia. Riskiryhmätasolla voidaan kitenkin tehdä havainto, että vaikka ongelmat eivät vielä kaikkien kohdalla olekaan kärjistyneitä, niin seilla ongelmat ovat jo kasatneet ja sitä katta myös syrjäytymisriski on kohonnt. Kyseessä on ryhmä noria miehiä, joilla on vaara jäädä sosiaali- ja terveyspalveljen tavoittamattomiin ja joiden hyvinvoinnin edistämiseen tlee tartta denlaisin innovatiivisin menetelmin. Tavoitteena mahdollisimman varhainen tki Varhainen tki on varhaista shteessa vaikeksien ilmenemiseen, ei ihmisen ikään Vaikka ongelmien kasatminen on sein pitkäaikainen prosessi, se ei aina lähde liikkeelle lapsdesta. Myös norden tai aikisiän kehitys voi käynnistää ongelmaketjja. Varhainen tki tleekin ymmärtää shteessa vaikeksien ja ongelmien ilmenemiseen, ei miehen ikään. Erilaiset epäonnistmiset, menetykset ja yleensä stressaavat elämäntilanteet voivat vahdittaa jo alkantta riskikehitystä silloin, kn norelta ptt sojaavia tekijöitä, hallintakeinoja ja tkea. Esimerkiksi työttömyys tai epäonnistmisena koett varsmiespalvelksen keskeytyminen ovat haitallisimpia silloin, kn ongelmia ja epäonnistmisia on jo kasatnt seita. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

14 14 Kielteiseen kehityssntaan klkeva elämänklk tai alkant syrjäytymiskehitys on mahdollista katkaista sotisissa oloshteissa. Moniongelmaistenkin norten ongelmavyyhdit voivat lähteä prkatmaan jonkin merkittävän elämäntapahtman ns. kehityksen käännekohdan myötävaiktksesta. Kehityksen käännekohdilla tarkoitetaan elämäntapahtmia, jotka saavat aikaan pitkäaikaisia psykologisia mtoksia ihmisen elämänklssa tai asioiden merkitysten mttmista ja joita yksilö itse pitää elämänklknsa kannalta tärkeänä. Varsmiespalvels miehen elämän käännekohtana Syrjäytyminen ymmärretään ongelmien kasatmisena pitkällä aikavälillä Syrjäytymiskehityksen ehkäisy tarkoittaa tkitoimia, joilla ongelmien kasatminen pyritään torjmaan Ttkimsten mkaan miesten elämän käännekohdat liittyvät naisia seammin koltkseen, raan ja varsmiespalvelkseen tai erilaisiin elämäntyylin mtoksiin, kten esimerkiksi siin harrastksiin. Näiden elämäntapahtmien sojaava vaikts voi persta elämänoloshteiden mtokseen, mtta myös siihen, että ne vahvistavat yksilön sisäisiä voimavaroja kten hallinnantnnetta. Voidaan myös ajatella, että käännekohdassa käynnistyy positiivisia kasatvasti eteneviä ketjreaktioita. Esimerkiksi si työpaikka voi attaa yksilöä irrottatmaan ongelmia aihettavasta ympäristöstä ja ihmisshteista ja avaamaan hänen elämässään sia kehitys- ja pätemismahdollisksia sekä den sosiaalista tkea tarjoavan ympäristön. Aikalisä-toiminnassa syrjäytyminen ymmärretään erilaisten vaikeiden ongelmien ja hono-osaisden kasatmisena, joka etenee pitkän ajan klessa. Syrjäytyminen ei siten tarkoita esimerkiksi pelkästään kesken jäänyttä koltsta, ajoittaista työttömyyttä, satnnaista päihteiden käyttöä tai keskeytynyttä varsmies- tai siviilipalvelsta. Vaikka palvelksen lkopolelle jääville on ryhmätasolla kasatnt selvästi enemmän erilaisia ongelmia kin palvelkseen määrätyille, ei kaikkien kohdalla ole kyse vakavasta syrjäytymisestä tai hono-osaisdesta. Vaikeksien ja hono-osaisden kasatessa elämäntilanteet voivat kitenkin kärjistyä monella tavalla ja johtaa erilaisiin mpikjiin. Itsemrha on ttkimsten mkaan yleensä serasta pitkään jatkneesta elämänvaikeksien kasatmisesta. Itsemrhan riskitekijät ovat samoja, jotka ovat monien midenkin elämänvaikeksien tastalla, mm. päihdeongelmat, mielenterveysongelmat, elämänkriisit, vaikeat elämänolot ja sosiaalisen ten pte. Norten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisyllä tarkoitetaan tässä kaikkia mahdollisia tkitoimia, joilla ongelmien ilmenemiseen, vaiketmiseen ja kasatmiseen johtava kehitysklk pyritään torjmaan. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

15 15 Ajatksena on tartta pieniinkin ajankohtaisiin asioihin ja estää näin pienien plmien kasvaminen isoiksi ongelmiksi. Aikalisä-toiminta rakent seraavien käsitysten varaan psykososiaalisten ongelmien kehittymisestä ja ehkäisemisestä: Ongelmia eivät aiheta soraviivaisesti yksittäiset syyt. Ongelmat kehittyvät. Ongelmat kehittyvät yksilötekijöiden ja oloshteiden vorovaiktksen tloksena vähitellen vaiktksiltaan kasatvana prosessina. Ennalta ehkäisyssä on oleellisinta ennakoida kehitystä ja estää ongelmiin johtava kehitysklk pttmalla sen osatekijöihin ja prosessiin ja tkemalla sojaavia tekijöitä. Osatekijät ovat psykologisia eli yksilötekijöitä ja sosiaalisia eli oloshdetekijöitä. Ongelmien ehkäisyssä nodatetaan aktiivista, etsivää strategiaa, sen sijaan että ajateltaisiin asioihin voitavan ptta vasta ongelman jo ilmettyä. Ennalta ehkäisy voi toteta missä tahansa kontekstissa ja millä tahansa sektorilla. Miksi kannattaa ja pitääkin tartta jri tässä? Tärkeimpiä norteen klvia kehitystehtäviä ovat vanhemmista irtatminen ja itsenäistyminen, opiskeln ja työelämään asettminen, parishteen lominen sekä perheen perstaminen. Ikävaiheeseen kl myös seksaalisen identiteetin lopllinen modostminen. Myöhäisnors (18 24 votta) on ennen kaikkea vakiintmisen ja den tasapainon löytämisen aikaa. Kohvimmat pberteettivodet ovat takanapäin, tnteet tasoittvat ja itsetnto vakiint. Toisaalta myöhäisnorteen voi liittyä myös norsiän kriisi, joka herkistää vaikeksien ja ongelmien kasatmiselle ja häiriöiden ilmenemiselle. Somen asevelvollissjärjestelmä tarjoaa aintkertaisen mahdollisden tavoittaa miesten koko ikälokka, tarkastella yhdessä miesten Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

16 16 kanssa heidän elämäntilannettaan ja tlevaisttaan sekä tarjota aktiivista tkea erityisesti riskiryhmään klville miehille. Minkälainen tki tavoittaa noret miehet? Norten ten tarve ja ongelmat ovat sein monimotoisia, eikä yksittäisen organisaation osaaminen aina takaa riittävää tkea. Palveljärjestelmän pirstaleiss sekä sektoroitnt työtapa asettavat mittavan haasteen yhteistyölle ja palveljen kehittämiselle norten kannalta toimivammaksi kokonaisdeksi. Tavoitteena norille kohdennettjen palveljen osalta voidaan pitää sitä, että nori löytäisi vaivattomasti itselleen sopivat palvelt ja saisi tarvitsemansa ten ja ohjaksen yhdestä paikasta. Norten palveliden vaikttavdesta tiedetään meillä toistaiseksi vähän ja vaikttavden arviointiin liittyvät käytännöt ovat vasta mototmassa. Kansainvälisten ttkimsten persteella voidaan kitenkin nostaa esille norten kohdalla vaikttaviksi todettjen tkitoimien ominaisksia: Matalakynnyksisyys: nimenomaan noret miehet modostavat tavoitettavden shteen haasteellisen ryhmän Asiakaslähtöisyys, asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt tkitoimet Kokonaisvaltaiss ja laaja-alaiss, lähtökohtana nori kokonaisena ihmisenä Noren kehitysvaiheen ja kehitystehtävien tkeminen Voimavaroja ja selviytymiskykyä edistävien ja ongelmia ehkäisevien strategioiden yhdistäminen Norten mielenterveyden edistämisessä toimenpiteet tlisi kohdistaa elämänvaiheen kannalta oleellisiin kehitystehtäviin. Tällaisia ovat mm. opiskel, ammatinvalinta, itsenäistyminen, kotoa pois mttaminen, serstel ja perheen perstaminen. Myös yhteisknnallista ja sosiaalista integraatiota (opiskel, kolmenestys, työ) tlisi tkea kaikissa psykososiaaliseen hyvinvointiin tai mielenterveyden edistämiseen liittyvissä interventioissa. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

17 3 AIKALISÄ-TOIMINTAMALLI 17 Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen on norten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen tähtäävä toimintamalli, joka perst kntien, polstsvoimien ja siviilipalvelskeskksen yhteistyölle (Kvio 1). Toimintamallin avlla haltaan edistää norten miesten hyvinvointia, ehkäistä elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vaiketmista sekä attaa ongelmien ratkaisemisessa. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tarttmisen tkea tarvitseviin noriin miehiin ktsnnoissa ja varsmies- tai siviilipalvelksen keskeytyessä. Kvio 1. Aikalisä-toimintamalli. Knnan palvelt Polstsvoimat l Ktsnnat l Varsmiespalvels Työ- ja elinkeinoministeriö l Siviilipalvels Tkipalvel Sosiaalitoimi Terveystoimi Opetstoimi Norisotoimi Mt palvelt Kolmas sektori Työvoimapalvelt Mitä Aikalisä-toimintamallilla tarkoitetaan Aikalisä-toimintamallilla tarkoitetaan kntien, polstsvoimien ja siviilipalvelskeskksen välisen yhteistyön organisoimista siten, että se mahdollistaa miesten aktiivisen ohjaamisen tkipalveln ktsnnoissa ja palvelksen keskeytyessä. Toimintamalli koost kolmesta osasta: palveln ohjaamisesta, tkipalvelsta sekä palvelohjaksesta. Toimintamalliin sisältyvät toimintaperiaatteet, prosessit ja käytännöt, jotka mahdollistavat miehen psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Toimintamalli on enemmän kin osiensa smma ja toisaalta myös yhtä vahva kin sen toimimattomin osanen. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

18 18 Kviossa 2 on esitetty Aikalisä-toimintamallin kokonaiss ydinpiirteineen. Ydinpiirre-kaavio kvaa Aikalisä-toimintaa ohjelmateoreettisella tasolla. Ydinpiirteet ovat oleellisia tkitoiminnan vaikttavden kannalta ja niiden tlisi pysyä samoina kaikissa toimintaympäristöissä. Sen sijaan mita toiminnan totettamiseen liittyviä käytäntöjä voidaan mokata paikallisten oloshteiden mkaisesti. Kvio 2. Aikalisä-toiminnan ydinpiirteet. TOIMINTAMALLI YDINPIIRTEET VAIKUTTAVUUS Toiminnan organisointi l Sitotminen l Yhteistyö l Tarvittavat resrssit l Kolts (tiedot, taidot, asenteet) l Koordinointi Interventio 1) Palveln ohjatminen l Kaikille avoin l Matala kynnys l Normalisoiva l Aktiivisesti tavoittava 2) Ohjasshde l Asiakas- /tilannelähtöinen l Kokonaisvaltainen l Voimavarakeskeinen l Ratkaishakinen l Tavoitteellinen l Konkreettinen / käytännöllinen l Palvelohjaksellinen työote Lyhyen aikavälin vaiktkset: Psykososiaalisen hyvinvoinnin kohentminen l Psykologinen l Sosiaalinen l Talodellinen l Toiminnallinen l Terveydellinen näköklma Pitkäaikaisvaiktkset: Syrjäytymiskehityksen ehkäisy Toimintamallin organisoinnin kannalta keskeiset ydinpiirteet ovat sitotminen, yhteistyö, tarvittavien resrssien ja koltksen järjestäminen sekä toiminnan koordinointi. Toimintamallin käyttöön ottaminen edellyttää knnan sitotmista tkipalveln järjestämiseen sekä yhteistyöhön polstsvoimien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa virallista päätöstä toimintamallin käyttöönotosta mieliten latakntatasolla. Knta myös rekrytoi tkipalvela totettavat Aikalisä-ohjaajat, jotka saavat tehtävään tarvittavan koltksen. Lisäksi knta osoittaa toiminnan vaatimat mt voimavarat kten tilat ja tarvittavat materiaalit. Toimintamalli edellyttää knnalta myös sovittja rakenteita toiminnan koordinoimiseksi, seraamiseksi ja arvioimiseksi. Tällainen koordinoinnin rakenne voi olla esimerkiksi kaikkia yhteistyötahoja edstava Aikalisä-ohjasryhmä. Ryhmän tehtävänä on toiminnan koordinointi ja jatkvden trvaaminen sekä sektorirajoja ylittävän toiminnan johtaminen. Toimintamalliin sisältyvät vosittain toistvat tehtävät on esitetty liitteessä 1. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

19 19 Interventiolla tarkoitetaan tässä sekä palveln ohjatmista että varsinaista tkipalvela. Palveln ohjatmisen periaatteita käsitellään tarkemmin lvssa 4. Tkipalvel käsittää monenlaiset noren miehen kanssa tehtävät selvitys- ja tkitoimet Tkipalveln kohderyhmä Tkipalveln ydinpiirteet ovat asiakas- ja tilannelähtöisyys, kokonaisvaltaiss, voimavarakeskeisyys, ratkaishakiss sekä käytännöllisyys. Ydinpiirteisiin sisältyy myös palvelohjaksellinen työote. Tkipalvel sisältää monenlaisia selvitys- ja tkitoimenpiteitä, jotka on kvatt yksityiskohtaisesti lvssa 6. Tkipalvela totettavat Aikalisä-ohjaajat, jotka ovat saaneet tehtävään erityisen koltksen. Ohjaajat ovat kntien työntekijöitä, joilla on sosiaali- tai terveysalan kolts (esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, terveydenhoitajia ja psykiatrisia sairaanhoitajia). He totettavat tkipalvela osana perstyötään. Ohjaaja tarjoaa miehelle mahdollisden arvioida elämäntilannettaan ja toimintavaihtoehtojaan. Hän myös lo kontakteja tarvittaviin mihin palvelihin sekä tkee norta niiden käytössä. Tkipalvel on avoin kaikille norille miehille ja sitä tarjotaan ktsnnoissa koko ikälokalle. Myös vapaaehtoisen asepalvelksen sorittavat naiset klvat tkipalveln kohderyhmään. Tkipalveln tleminen ei edellytä erityisiä ongelmia tai häiriöitä. Palveln voi tlla myös silloin kn nori halaa keskstella tlevaisden snnitelmistaan tai tarvitsee tkea yksittäisessä ajankohtaisessa plmatilanteessa. Erityisen kohderyhmän modostavat palvelksen lkopolelle jäävät miehet sekä varsmies- tai siviilipalvelksen keskeyttävät, jotka pyritään aktiivisesti tavoittamaan ja ohjaamaan tkipalveln. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

20 4 AIKALISÄ-TOIMINTA KUTSUNNOISSA JA VARUS- MIES- TAI SIVIILIPALVELUKSEN KESKEYTYESSÄ 20 Tässä lvssa käsitellään Aikalisä-toiminnan totettamista ktsnnoissa sekä varsmies- tai siviilipalvelksen keskeytyessä. Tarkasteltavana ovat ne käytännöt, joiden mkaisesti tkea tarvitseva mies ohjataan tkipalveln asiakkaaksi (Kvio 3). Tkipalveln ohjaamisen periaatteet ovat yhteisiä toiminnan totettamiselle sekä ktsnnoissa että palvelksen keskeytyessä jokko-osastoissa tai siviilipalvelskeskksessa. Kvio 3. Tkipalveln ohjatmisen prosessi. Knnan palvelt Polstsvoimat l Ktsnnat l Varsmiespalvels Työ- ja elinkeinoministeriö l Siviilipalvels Tkipalvel Sosiaalitoimi Terveystoimi Opetstoimi Norisotoimi Mt palvelt Kolmas sektori Työvoimapalvelt Tkipalveln ohjaamisen periaatteet Tkipalveln osallistminen on vapaaehtoista ja se on avoin koko miesten ikälokalle (Kvio 4). Palveln ohjaaminen tapaht positiivisessa ja ten hakemiseen rohkaisevassa hengessä. Tkipalveln markkinoiminen kaikille avoimena tkee tätä tavoitetta ja attaa välttämään trhaa leimatmista. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

21 21 Kvio 4. Palveln ohjaamisen ydinpiirteet. TOIMINTAMALLI Toiminnan organisointi l Sitotminen l Yhteistyö l Tarvittavat resrssit l Kolts (tiedot, taidot, asenteet) l Koordinointi Interventio 1) Palveln ohjatminen l Kaikille avoin l Matala kynnys l Normalisoiva l Aktiivisesti tavoittava 2) Ohjasshde l Asiakas- /tilannelähtöinen l Kokonaisvaltainen l Voimavarakeskeinen l Ratkaishakinen l Tavoitteellinen l Konkreettinen / käytännöllinen l Palvelohjaksellinen työote YDINPIIRTEET Lyhyen aikavälin vaiktkset: Psykososiaalisen hyvinvoinnin kohentminen l Psykologinen l Sosiaalinen l Talodellinen l Toiminnallinen l Terveydellinen näköklma VAIKUTTAVUUS Pitkäaikaisvaiktkset: Syrjäytymiskehityksen ehkäisy Palvela tarjotaan miehille aktiivisesti ja samalla ten hakemista normalisoidaan. Palveln tlee päästä mahdollisimman helposti ilman monimtkaisia lähetemenettelyjä. Tkipalveln esittelyssä korostetaan sitä, että palveln tleminen ei edellytä erityisiä ongelmia tai häiriöitä. Mies voi tlla tkipalveln, kn kokee tarvitsevansa nevoja tai tkea tilanteensa jäsentämiseen ja ratkaisjen löytämiseen. Käsiteltävät asiat voivat olla tavanomaisia norteen klvia tavoitteita kten opiskel- tai työsnnitelmien selkiyttäminen tai oman asnnon hankkiminen. Ten hakemisen normalisoinnilla pyritään siihen, että noret miehet haketisivat palveln piiriin jo silloin kn ongelmat ovat vielä pieniä ja helpommin ratkaistavissa. Tkipalveln on lonnollisesti toivottavaa tlla etenkin silloin, kn ongelmat ovat jo kärjistyneet ja nori mies on avn tai hoidon tarpeessa. Tällöin olisi kyettävä tarttmaan noren elämäntilanteen kannalta keskeisiin asioihin ja rohkaisemaan häntä osallistmaan tkipalveln. Ohjaajan kanssa noren on mahdollista selvitellä ongelmalliseltakin tntvaa elämäntilannettaan ja saada tkea sopivien palveljen löytämiseen. Aikalisä-toiminnan arvopohjassa on keskeistä myös se, ettei siinä oteta kantaa asevelvollisden sorittamiseen sinänsä. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

22 22 Toiminta ktsnnoissa Yleistietoa asevelvollisdesta ja ktsnnoista toimintaympäristönä on koott liitteeseen 2. Ktsnnoissa totetettava Aikalisä-toiminta perst sotilasläänien ja aletoimistojen kanssa sovittihin käytäntöihin. Tässä esitetään yleiset toimintaperiaatteet, mtta käytännöissä on vaihtela knnittain. Joissakin knnissa ktsntojen totettamiseen osallist Sotilaslääketieteen keskksen sairaanhoitajia, jotka avstavat ktsntalääkäreitä miesten palvelskelpoisden arvioinnissa. Näissä knnissa sairaanhoitajat myös ohjaavat miehiä Aikalisä-infopisteeseen. Jokaisen Aikalisä-ohjaajan tlee selvittää tässä kerrottjen yleisten käytäntöjen lisäksi toimintatavat oman kntansa ktsnnoissa. Aikalisä-toiminnan tarkoits ktsnnoissa Toiminnalle tarvittavat tilat ja materiaalit Aikalisä-toiminnan tarkoits ktsnnoissa on antaa tietoa tkipalvelsta ja tehdä palvela tnnetksi miesten koko ikälokalle, pyrkiä aktiivisesti tavoittamaan erityisesti C- ja E-lokkiin määrättyjen miesten riskiryhmä, motivoida miehiä osallistmaan tkipalveln, ja varmistaa tkipalveln käynnistyminen mahdollisimman nopeasti. Aikalisä-ohjaajat ovat mkana ktsnnoissa joka vosi. Aikalisä-toiminnalle varataan ktsntoihin oma informaatiopistepiste, jossa ohjaajan on mahdollista esitellä tkipalvela kiinnostneille. Mikäli tila tlee varata etkäteen, niin siitä holehtii toiminnan koordinoinnista vastaava knnan ohjasryhmä tai m vastaava. Ktsntapaikalla Aikalisä-toiminnan käytettävissä olevista tiloista ohjaajat sopivat yhdessä ktsntatoiminnasta vastaavien aletoimiston edstajien kanssa. Informaatiopisteenä voidaan käyttää erillistä honetta tai sermeillä isommasta tilasta erotetta rahallista nrkkasta. Aikalisä-ohjaajat toimittavat ktsntapaikalle tarvittavan materiaalin. Toiminnan esittelyä varten tarvitaan norille miehille snnatt asiakasesite sekä knnan edstajille tarkoitett toimintamallin esite. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

23 23 Liitteenä 3 on vonna 2007 käytössä ollt asiakasesite. Miesten tavoittaminen ktsnnoissa Tkipalveln esittely Ktsntalataknnan siviilijäsen ohjaa tkipalveln Miesten tavoittamiseksi toimitaan seraavasti: ohjaaja esittelee lyhyesti tkipalvela ktsntaoppitnnin yhteydessä, knnan ktsntalatakntaan nimeämä siviilijäsen ohjaa miehiä tkipalveln infopisteeseen, ohjaaja päivystää informaatiopisteen lona, ottaa aktiivisesti kontaktia miehiin ja tekee halkkaille lähetteet tkipalveln. Ktsntaoppitnnin yhteydessä Aikalisä-ohjaaja esittelee lyhyesti tkipalvela ja kertoo, että kaikkien on mahdollista päästä siihen haketmalla ohjaajan pheille Aikalisä-infopisteeseen. Esittelyn tkena on hyvä käyttää tkipalvela kvaavia PowerPoint -dioja. Liitteessä 4 on esitetty voden 2007 ktsnnoissa käytetyt esittelydiat. Aikalisä-ohjaajan on sositeltavaa informoida toiminnasta ktsntalatakntaan nimettyjä knnan edstajia jo ennen ktsntojen alkamista. Viimeistään ktsnnoissa ohjaaja tapaa knnan edstajat ja informoi heitä Aikalisä-toiminnasta sekä knnan edstajien roolista tkipalveln ohjaamisessa. Tiedottamisen apna on hyvä käyttää kirjallista esittelymateriaalia. Ktsntalataknnan siviilijäsenen tehtävänä on ohjata miehiä Aikalisä-informaatiopisteeseen, jossa ohjaajat ottavat miehet vastaan, esittelevät tkipalvela ja tekevät halkkaille lähetteen palveln. Joissakin knnissa ktsntalataknnan siviilijäsenenä toimii Aikalisä-ohjaaja eikä ktsnnoissa ei ole erillistä Aikalisä-informaatiopistettä. Näissä tapaksissa käytännöistä on sovitt erikseen aletoimiston kanssa. Sremmissa kapngeissa kaikkia ktsnnanalaisia ei ole mahdollista ohjata informaatiopisteeseen. Tällöin informaatiopisteeseen ohjataan etpäässä C- ja E-palvelskelpoisslokkiin määrätyt miehet, koska ten tarvetta on ttkimsten persteella eniten tässä ryhmässä. Ohjaksessa käytetään kitenkin harkintaa eli katsotaan enemmän miehen tilannetta ja ten tarvetta kin palvelskelpoisslokkaa. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

24 24 Kokems on osoittant, että miehiä kannattaa ohjata informaatiopisteeseen lempeällä mtta napakalla otteella. Vaikka tkipalveln osallistminen on vapaaehtoista, ei vapaaehtoistta kannata tässä vaiheessa korostaa liikaa. Tarkoitksena on kaikin keinoin rohkaista ja motivoida miehiä tarttmaan tarjottn tkeen. Sotilaslääketieteenkeskksen sairaanhoitaja ohjaa tkipalveln Ohjaaja hakee aktiivisesti kontaktia informaatiopisteen lona Sotilaslääketieteen Keskksen sairaanhoitajat ovat saaneet erillisen perehdytyksen Aikalisä-toimintaan. Tästä holimatta Aikalisä-ohjaajan ja sairaanhoitajan on hyvä vielä ktsntapaikalla sopia norten miesten ohjaamisesta informaatiopisteeseen. Tavoitteena on, että Sotilaslääketieteen Keskksen sairaanhoitajat antavat kaikille tapaamilleen miehille Aikalisä-palveln esitteen ja motivoivat heitä tkipalveln. Informaatiopisteessä ohjaaja jtttaa miehiä, esittelee tkipalvela esitteen avlla ja motivoi miehiä osallistmaan. Norelle miehelle kerrotaan, että hänelle nimetty oma ohjaaja ottaa mahdollisimman pian yhteyttä sopiakseen ensimmäisen tapaamisen ajan ja paikan. Asiakkaalle tarjot mahdolliss tavata ohjaajaa sovitin väliajoin ja käyttää tarvittaessa mitakin tarjolla olevia palvelja. Asiakkaalle kerrotaan, että hänen ohjaajakseen nimetään tehtävään koltksen saant Aikalisä-ohjaaja, jonka työpaikkana voi olla jokin knnan sosiaali- tai terveysalan toimipiste. Tällä pyritään välittämään sitä viestiä, että tkipalveln tleminen ei edellytä erityisiä tnnistettja ongelmia ja madaltamaan kynnystä tlla tkipalveln. Tapaamisen lopksi ohjaaja täyttää yhdessä miehen kanssa lähetelomakkeen (liite 5). Lähetteeseen kirjataan ne asiat, joissa mies toivoo saavansa tkea. Miehelle kerrotaan, että lähetelomakkeen tiedot välitetään hänen ohjaajalleen yhteydenottoa varten. Mies allekirjoittaa lähetelomakkeen ja antaa näin lvan siirtää lähetteessä olevat tiedot ohjaajansa toimipaikkaan. Lähetteen saavtta ohjaaja ottaa yhteyttä asiakkaaseen mahdollisimman nopeasti. Lähetelomaketta voi käyttää myös sostmslomakkeena tkipalveln käynnistämiseksi silloin, kn ktsnnoissa toimintaa esittelevä ohjaaja tlee olemaan kyseisen noren miehen oma ohjaaja. Tällöin on lontevaa sopia ensimmäisestä tapaamisajasta noren miehen kanssa jo ktsnnoissa. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

25 25 Jos mies ei hala käyttää hyväkseen palvela, hänelle annetaan esite ja kerrotaan, että hän voi myöhemmin ottaa tarvittaessa itse yhteyttä esitteessä mainittn yhteyshenkilöön. Aikalisä-toiminnan esittely mille tahoille ktsnnoissa Aikalisä-ohjaaja esittelee toimintamallia tarvittaessa myös mille ktsntoihin osallistville, esimerkiksi ktsvieraille. Lisäksi paikallinen media saattaa olla kiinnostnt tisoimaan ktsnnoista ja Aikalisä-toimintamallista. Näihin tilanteisiin ohjaajan on hyvä varata etkäteen. Aikalisä-toiminta ktsnnoissa on parhaimmillaan kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä yhteisen tavoitteen totettamiseksi. Tavoitteena on, että ktsntapäivän aikana erityisesti tkea tarvitsevat noret miehet saisivat seamman kerran tietoa Aikalisä-tkipalvelsta ja rohkaistisivat tlemaan ohjaajan lokse keskstelemaan tilanteestaan. Jokaisella toimijalla on vast ohjata ja rohkaista norta miestä tkipalveln. Aikalisä-infopisteeseen ohjatmisen ja norten miesten aktiivisen tavoittamisen väyliä on siis seampia. Kviossa 5 on esitetty ohjatmisen väylät sellaisen knnan ktsnnoissa, johon osallist myös Sotilaslääketieteen Keskksen sairaanhoitajia. Kvio 5. Aikalisä-informaatiopisteeseen ohjatmisen väylät ktsnnoissa. Kohderyhmä: KAIKKI Kohderyhmä: haastatteln ohjatt Ohjaajan aktiivinen kontaktinotto Kohderyhmä: erityisesti C- ja E -miehet Yleisinfo kaikille ktsntaoppitnnin yhteydessä Sotlk:n sairaanhoitajan haastattel Oma-aloitteisesti Sairaanhoitajan ohjaamana Knnan edstaja ktsntalataknnassa Siviilijäsenen ohjaamana Sostms/ lähete tkipalveln Aikalisäohjaaja (informaatiopiste) Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

26 26 Aikalisä-toiminnan seranta ktsnnoissa Toiminnan serannan ja arvioinnin kannalta on välttämätöntä, että ohjaajat kirjaavat tiedot ktsnnoissa totetneista asiakastapahtmista. Arvioinnin kannalta oleellisia tietoja ovat: 1) informaatiopisteessä käyneiden miesten määrä ja/tai päivän aikana jttettjen miesten määrä sekä 2) kirjoitettjen lähetteiden määrä. Lisäksi olisi hyvä kirjata tkipalveln ohjattjen miesten palvelskelpoisslokka. Ktsnnoissa kirjoitettjen lähetteiden määrä on vain yksi toiminnan hyödyllisyyttä osoittava mittari. Ohjaajat antavat ktsnnoissa ohjasta ja nevontaa myös sellaisille miehille, joille ei kirjoiteta lähetettä tkipalveln. Lisäksi pelkkä keskstel ktsntapäivän klsta, ktsntapäätöksestä ja tlevaisden snnitelmista saattaa olla noren miehen kohdalla merkityksellistä. Myös nämä toiminnot on tärkeää saada serannassa näkyväksi. Liitteenä 6 on esimerkki voden 2007 ktsnnoissa käytetystä serantalomakkeesta. Toiminta varsmiespalvelksen keskeytyessä Yleistietoa varsmiespalvelksen sorittamisesta on esitetty liitteessä 7. Tavoitteena on, että jokko-osastoissa sosiaalikraattorit tapaavat jokaisen varsmiespalvelksen keskeyttäjän, joka as toimintamalliin sitotneessa knnassa. Aikalisä-toiminnan totettamisessa sekä palvelksen keskeyttämisprosessissa on jonkin verran jokkoosastokohtaisia eroja. Tässä kvataan pääpirteittäin Aikalisä-toiminta osana keskeyttämisprosessia. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

27 27 Aikalisä-toiminta palvelksen keskeytyessä terveydellisistä syistä Aikalisä-toiminta palvelksen keskeytyessä terveydellisistä syistä Esityksen varsmiespalvelksen keskeyttämisestä terveydellisten syiden voksi tekee terveysaseman lääkäri. Lääkärin esitys esitellään jokko-osaston komentajalle, joka hyväksyy tai hylkää esityksen. Tieto palvelksen keskeyttävästä varsmiehestä tlee sosiaalikraattorille joko soraan terveysasemalta tai kyseisen varsmiehen persyksiköstä. Varsmiehen haastattel ja tkipalveln tarjoaminen tapaht tavallisesti sosiaalikraattorin toimistossa tai persyksikön tiloissa. Mtamissa jokko-osastoissa on käytäntönä, että sosiaalikraattori päivystää ensimmäisten palvelsviikkojen aikana terveysaseman tiloissa. Tällöin hänellä on mahdolliss tavoittaa vaivattomasti palvelksen keskeyttävät varsmiehet Aikalisä-tkipalveln ohjaamista varten. Aikaa lääkärin esityksestä varsmiehen kotittamiseen kl kahdesta päivästä viikkoon riippen jokko-osaston komentajan läsnäolosta sekä varslovtksien aikatalista. Aikalisä-toiminta missa varsmiespalvelksen keskeytymistilanteissa Siviilipalvelkseen siirtyminen Henkilökohtainen syyloma Tieto siviilipalvelshalkkdesta tlee sosiaalikraattorille joko varsmieheltä itseltään tai persyksiköstä. Useimmissa jokko-osastoissa sosiaalikraattori keskstelee niiden varsmiesten kanssa, jotka ovat ilmoittaneet halavansa siirtyä siviilipalvelkseen. Tässä yhteydessä voidaan selvittää mahdolliset ten tarpeet ja tarjota Aikalisä-tkipalvela. Varsmiehen allekirjoitetta siviilipalvelshakemksen, kotittamistoimenpiteet on aloitettava välittömästi. Yleensä varsmies kotitkin alle vorokaden klessa. Varsmiehelle voidaan myöntää pakottavista henkilökohtaisista syistä lomaa yhteensä enintään 6 kkatta. Henkilökohtaista syylomaa (HSL) voidaan myöntää, jos varsmies esittää persteeksi nk. pakottavat henkilökohtaiset syyt: opinto-, talodelliset, oikesja perhekohtaiset asiat, rheilkilpailt sekä lottamstehtävät. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

28 28 Henkilökohtainen syyloma pidentää aina asevelvollisen palvelsaikaa lomaa vastaavalla ajalla. Pitkälle HS-lomalle lähtijät keskstelevat sein loman tarpeesta ensin jokko-osaston sosiaalikraattorin kanssa. Tällöin sosiaalikraattori voi arvioida myös miehen ten tarvetta ja ohjata hänet tarvittaessa Aikalisä-tkipalveln. Eränsiirto (entinen lykkäys) Varsmiehen palvelsajankohtaa voidaan mttaa hakemksesta, jos se koetaan varsmiehelle erittäin tarpeelliseksi. Hyväksyttäviä syitä palvelsajankohdan siirtämiselle ovat 1) ammattiin valmistminen, 2) opiskel, 3) talodellisten asioiden järjestely tai 4) m erityisen henkilökohtainen syy. Päätöksen palvelsajankohdan siirtämisestä tekee aletoimisto. Palvelksen aikainen saapmiseränsiirtoprosessi käynnistyy yleensä varsmiehen asioita sosiaalikraattorin lona eränsiirron tarpeeseen liittyvien asioiden voksi. Tässä vaiheessa sosiaalikraattorilla on yleensä tieto mahdollisesta ten ja nevonnan tarpeesta sekä mahdolliss ohjata nori mies Aikalisä-tkipalveln. Vapaaehtoisen palvelksen keskeyttävät naiset Vapaaehtoisina varsmiespalvelkseen haketneilla naisilla on erityisoikes keskeyttää palvels ensimmäisten 45 päivän klessa omalla ilmoitksellaan. Ilmoitksen annettaan hän voi kotita välittömästi. Määräajan jälkeen asevelvollistta sorittavat naiset rinnastetaan asevelvollisiin miehiin ja keskeyttämisprosessi on samanlainen kin miehillä. Toiminta siviilipalvelksen keskeytyessä Yleistietoa siviilipalvelksesta on esitetty liitteessä 8. Siviilipalvelskesks voi vapattaa palvelsvelvollisen siviilipalvelksen sorittamisesta kokonaan tai määräajaksi terveydellisten syiden persteella. Vapattamisen on perstttava lääkärin lasntoon. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

29 29 Siviilipalvelskeskksen tlee tarkastaa siviilipalvelsvelvollisen terveydentila ja palvelskelpoiss kolmen viikon klessa siviilipalvelksen alkamisesta. Mtoin siviilipalvelksen aikana terveydentila voidaan tarkastaa tarvittaessa ja sen päättyessä joko siviilipalvelskeskksen tai palvelspaikan toimesta. Siviilipalvels voidaan keskeyttää, mikäli siviilipalvelsvelvollisen poissaolot tai sairaslomat ylittävät kaksi viikkoa. Siviilipalvelskeskksen lääkäri harkitsee sairaslomista tai lvattomista poissaoloista kertyneiden poissaolojen vaiktkset ja serakset tapaskohtaisesti syyn mkaan. Pitkähköt poissaolot voivat koosta joko yhtäjaksoista pitkistä sairaslomista tai seista lyhyehköistä sairaslomista, samasta sairadesta tai vammasta aihetvista sairaslomista. Mikäli palvelspaikka anoo palvelksen keskeyttämistä, tlee miehen oman lasnnon asiasta olla kirjallisena mkana keskeytysanomksessa. Palvelspaikasta siviilipalvelsvelvollinen tlee takaisin Lapinjärven koltskeskkseen palvelskelpoisden delleen määrittämistä varten. Käytännössä Aikalisä-tkipalveln ohjataan pääosin siviilipalvelsmiehiä, joiden palvels keskeytyy koltsjakson aikana Lapinjärven koltskeskksessa. Lapinjärven koltskeskksessa sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai sosiaalityöntekijä tapaa keskeyttävän noren miehen ennen kotitmista ja tarjoaa hänelle Aikalisä-tkipalvela. Mikäli mies on halkas tkipalveln, hänestä laaditaan lähete kotiknnan tkipalveln. Mita väyliä tkipalveln Miehillä on myös mahdolliss haketa tkipalveln omatoimisesti. Joillakin aleilla tkipalveln esite postitetaan miehille kotiin ktsntojen ennakkomateriaalin yhteydessä. Miehet voivat ottaa yhteyttä myös nähtyään tkitoiminnan esittelyn polstsvoimien Internet-sivilla Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

30 5 TIME OUT! AIKALISÄ! ELÄMÄ RAITEILLEEN - TUKIPALVELU 30 Tässä lvssa käsitellään Aikalisä-ohjaajien totettamaa tkipalvela, joka on oma erityinen asiakastyön moto. Lvssa kvataan tkipalveln tarkoits, periaatteet sekä keskeiset sisällöt. Kvioon 6 on ympyröity tässä lvssa käsiteltävä osa Aikalisä-toimintamallin kokonaisdesta. Kvio 6. Tkipalvel osana toimintamallin kokonaistta. Knnan palvelt Polstsvoimat l Ktsnnat l Varsmiespalvels Työ- ja elinkeinoministeriö l Siviilipalvels Tkipalvel Sosiaalitoimi Terveystoimi Opetstoimi Norisotoimi Mt palvelt Kolmas sektori Työvoimapalvelt Aikalisä-tkipalveln lonne ja tarkoits Tkipalveln tarkoitksena on tkea norta miestä oman elämän järjestymisessä. Lähtökohtana on norten miesten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisy, mtta ohjastyön käytännön tavoitteet ovat lähempänä arkielämän selviytymisen tkemista ja tlevaisden snnitelmien jäsentämistä. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

31 31 Toiminta on lonteeltaan ratkaisihin ja voimavaroihin keskittyvää eikä niinkään ongelma- tai sairaskeskeistä. Tkipalvelssa on kyse enemmänkin voimavara- ja ratkaishakisesta keskstelsta kin esimerkiksi pelkästä tiedon jakamisesta tai palvelihin ohjaamisesta. Kyse ei myöskään ole psykiatrisesta hoidosta tai psykoterapiasta, vaan toiminnallisesta ja käytännöllisestä ohjaksesta. Toimintaan ohjatt asiakas pääsee selvittelemään omaa elämäntilannettaan ja saa apa parhaiden ratkaisjen löytämiseen. Asiakas tapaa ohjaajan sovitin väliajoin ja saa henkilökohtaista tkea ja ohjasta tarvitsemiinsa palvelihin. Tkipalvelssa on tavallista aktiivisempi ote. Tasta-ajats on pystytäänkö tekemään mitään norten miesten elämän varmentamiseksi, jos kerrankin yritetään ptta napakalla otteella ja tehdä kaikki, mitä ikinä osataan. Henkilökohtainen ohjas, selvittely ja tki ovat tkipalveln ydin Henkilökohtainen ohjas, selvittely ja tki ovat tkipalveln ydin. Vasta toisena tkitoiminnan vaiheena asiakas voidaan ohjata käyttämään mita palvelita tarpeen mkaan. Tkitoiminnan tavoitteena on selvittää yhdessä asiakkaan kanssa elämäntilanne, tkitarpeet, voimavarat ja toimintamahdollisdet, aktivoida omaehtoista toimintaa ja palveliden ja miden tkimotojen käyttöä sekä serata elämäntilannetta ja selviytymistä. Tkipalvelssa Aikalisä-ohjaaja: vahvistaa miehen realistista tilannearviota ja vaihtoehtoja attaa asettamaan osvia ja konkreetteja tavoitteita avstaa keksimään väyliä ja keinoja toimia aktivoi ja rohkaisee tekemään jotain myös käytännössä rakentaa kontakteja sosiaaliseen verkkoon vahvistaa itselottamsta ja skoa siihen, että asioille voi aina tehdä jotain rakentaa kontaktia tarvittaviin palvelihin. Tavoitteena on rakentaa tkitoimien kokonaiss Aikalisä-toiminnassa tavoitteena on rakentaa tkitoimien kokonaiss, jossa yksilöllisen selvityksen ja snnitteln pohjalta hyödynnetään jlkisia ja kolmannen sektorin palvelita asiakkaan tarpeen mkaan. Tkivaihtoehtoja haetaan mm. terveydenhollon (erityisesti mielenterveyspalveliden), sosiaalitoimen Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

32 32 (erityisesti päihdepalveliden), koltksen, työvoimapalveliden ja harraststoiminnan aloilta. Jos palvelihin on pitkä jono, asiakkaan teksi etsitään palvelita kolmannen sektorin tarjonnasta, jotta asiakas ei jäisi täysin tyhjän päälle. Sosiaalisen verkoston homioiminen oleellista Osana ohjasta tlisi myös harkita tarve ja selvittää mahdolliss olla yhteydessä asiakkaan omaisiin, läheisiin ja tärkeisiin tkihenkilöihin. Heidän ostensa tkiohjelman rakentamisessa saattaa olla monissa tapaksissa erittäin merkityksellistä. Oheinen Kvio 7 havainnollistaa asiakasprosessia, jonka ytimen modostaa henkilökohtainen ohjasshde. Kvio 7. Aikalisä-asiakasprosessi. AIKALISÄ ASIAKASPROSESSI Lähete ktsnnoissa tai palvelksen keskeytyessä Ohjaajan nopea yhteydenotto ja aktiivinen kontaktinhak Tkishteen käynnistyminen Henkilökohtaisen tilanteen selvittely ja tkikeskstelt Ohjaaminen mihin palvelihin ja kontaktien lominen sosiaaliseen verkostoon Tilanteen seraaminen ja yhteistyö mn verkoston kanssa Tkishteen päättäminen Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

33 33 Aikalisä-tkipalveln periaatteet Tkipalveln keskeisimmät periaatteet (Kvio 8) ovat pääasiassa samoja vorovaiktstyön periaatteita, joita nodatetaan mm. mielenterveystyössä, sosiaalityössä, päihdetyössä, palvelohjaksessa eri aloille ominaisin sovellksin. Tässä menettelytavat on määritelty, jäsennetty ja kirjatt näkyväksi yhteisten toimintakäytäntöjen lomiseksi. Kvio 8. Ohjasshteen ydinpiirteet. TOIMINTAMALLI YDINPIIRTEET VAIKUTTAVUUS Toiminnan organisointi l Sitotminen l Yhteistyö l Tarvittavat resrssit l Kolts (tiedot, taidot, asenteet) l Koordinointi Interventio 1) Palveln ohjatminen l Kaikille avoin l Matala kynnys l Normalisoiva l Aktiivisesti tavoittava 2) Ohjasshde l Asiakas- /tilannelähtöinen l Kokonaisvaltainen l Voimavarakeskeinen l Ratkaishakinen l Tavoitteellinen l Konkreettinen / käytännöllinen l Palvelohjaksellinen työote Lyhyen aikavälin vaiktkset: Psykososiaalisen hyvinvoinnin kohentminen l Psykologinen l Sosiaalinen l Talodellinen l Toiminnallinen l Terveydellinen näköklma Pitkäaikaisvaiktkset: Syrjäytymiskehityksen ehkäisy Aktiivisen tavoittamisen periaate Aktiivisen tavoittamisen periaate tarkoittaa ensisijaisesti Aikalisätoimintaa ktsnnoissa sekä varsmies- ja siviilipalvelksen keskeytyessä, jolloin tkipalvela aktiivisesti tarjotaan norille miehille. Aktiivinen tavoittaminen ja tiivis yhteydenpito asiakkaaseen ovat kitenkin keskeisiä periaatteita myös tkipalvela käynnistettäessä ja tkishteen aikanakin. Ohjaaja ottaa yhteyttä asiakkaaseen lähetteen saataan Tkipalvel käynnistyy siten, että lähetteen saataan ohjaaja ottaa asiakkaaseen yhteyttä. Ensimmäisen yhteydenoton olisi hyvä toteta mahdollisimman viivytyksettä lähetteen saapmisesta. Parhaiten tämä onnist phelimitse. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

34 34 Viivytyksetön yhteydenotto edistää asiakkaan motivaatioita ja sitotmista Palvelksen keskeyttämistilanteessa norella miehellä on sein tarvetta selvitellä keskeyttämiseen liittyviä syitä ja tnteita sekä saada tkea lähitlevaistensa snnitteln. Viiveettömällä tkishteen käynnistämisellä voidaan myös edistää asiakkaiden motivaatiota ja sitotmista. Kontaktinottamisessa tarvitaan sinnikkyyttä Usein ensimmäisen kontaktin saaminen vaatii ohjaajalta sitkeyttä ja sinnikkyyttä. Toiminnasta saatjen kokemsten mkaan asiakkaat eivät aina vastaa phelihin, jotka tlevat heille tntemattomista nmeroista. Näissä tilanteissa tekstiviesti on osoittatnt hyväksi tavaksi saada kontakti asiakkaaseen. Yhteydenottoja on monesti tarvitt seita, jotta tapaaminen on saat sovitta. Asiakkaiden tavoittaminen ja kontaktin saaminen ovat yksi tkipalveln srimmista haasteista. Kaikkia tkipalveln ohjattja miehiä ei onnistta koskaan tavoittamaan. Usein aktiiviss ja pitkäjänteisyys kitenkin palkitaan: vaikka tekstiviesteihin, sähköposteihin ja phelihin ei ensin vastata, voi asiakas loplta itse ottaa yhteyttä. Ensimmäinen sovitt tapaaminen saattaa toteta vasta sean kkaden yhteydenpidon jälkeen, kn asiakas on ensin rahassa pohtint asiaa. Sekä aktiivinen mahdollisden tarjoaminen että ajan antaminen asiakkaan omalle kypsyttelylle ovat tärkeitä. Asiakas- ja tilannelähtöisyyden periaate Asiakas- ja tilannelähtöisyyden periaate tarkoittaa tässä sitä, että päärooli on miehellä itsellään asiakas on itse tilanteensa ja elämänsä paras asiantntija. Asiakaslähtöisyys on yhteistyötä ja kmppantta tai josks tkevaa ja trvallista vanhemmtta. Tkipalvelssa tilanteita tarkastellaan noren miehen näköklmasta eikä ohjaaja to omia käsityksiään liikaa esille. Ohjaaja etsii yhdessä asiakkaan kanssa nevotellen erilaisia vaihtoehtoja ajankohtaisiin asioihin. Sorien ohjeiden antamisella ja tiedon jakamisella on selvästi vähäisempi rooli. Asiakaslähtöisyys voi olla myös keskstelemista ja tkemista. Riittävää voi olla se, että norella on käytettävissä helposti lähestyttävä ammattihenkilö, Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

35 35 jolle voi kertoa holistaan ja jolta kysyä nevoja. Norten kohdalla aidolla välittämisellä ja rinnalla klkemisella on sri merkitys. Tilannelähtöisyydellä tarkoitetaan asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen selvittelyä, sen homioon ottamista, ratkaisjen etsimistä, mtta niin, että päätösvast säilyy norella miehellä itsellään. Tilannelähtöisyydellä tarkoitetaan myös sitä, että tkipalvelssa otetaan homioon asiakas norena aikisena ja tetaan norden kehitystehtävien ratkaisemista. Tällaisia ovat opiskel, ammatinvalinta, itsenäistyminen, kotoa pois mttaminen, serstel ja perheen perstaminen. Tiedetään, että sosiaalisella integraatiolla oman paikan löytämisellä yhteisknnassa ja yleisillä elämisen taidoilla on sri merkitys noren psykososiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Onnistmisen kokemkset yhdellä aleella (esim. kolmenestys) ovat hyvin sein yhteydessä hyvinvoinnin lisääntymiseen toisellakin aleella (esim. itsetnto). Yleisten ikään liittyvien kehitystehtävien tkemisen lisäksi tlee ottaa homioon yksilöllisesti knkin asiakkaan valmis itsenäiseen ja vastlliseen päätöksentekoon. Siinä missä toisen aikistmisprosessi on klkent normaalin kehityksen vahtia, saattaa toisella olla prosessi vielä kovin keskeneräinen. Kokonaisvaltaisden periaate Eri aloilla ja ammateissa tarkastellaan asiakkaan tilannetta erilaisista näköklmista. Tavallisesti tiettyyn palveln tlevat asiakkaat ovat jo valikoitneet ja pheille tlon aihepiirit ovat pääpiirteissään tiedossa. Usein keskittyminen pääasiaan, tavallisimmin tiettyyn ongelmaan, on välttämättömintä. Toisaalta taas homion kiinnittäminen yhteen ongelmakäyttäytymiseen hkaa jättää katveeseen henkilön koko elämäntilanteen ja elintapojen merkityksen riskikäyttäytymisessä. Aikalisä-tkipalvelssa oleellisia asioita haetaan alksi laajemmalta aleelta, ns. koko kentästä. Noren miehen elämä pyritään näkemään kokonaisvaltaisesti ja norta rohkaistaan ottamaan pheeksi Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

36 36 minkä tahansa häntä vaivaavan asia. Tämä on välttämätöntä siksi, että ennakkokäsitystä asiakkaan asioista ei välttämättä ole, sillä tkipalveln voi tlla minkälaisten plmien kanssa tahansa tai ilman tnnistetta ten tarvetta. Niinpä selvittely kattaa elämäntilanteen kaikilta oleellisilta osiltaan: elämänolot, ongelmat, vaikedet ja voimavarat. Kokonaiss voidaan jäsentää vaikkapa seraaviksi teemoiksi: terveysnäköklma: somaattinen/fyysinen ja psyykkinen terveydentila psykologinen näköklma: - ajatkset (mm. oma elämäntilanne, toiveet, snnitelmat) - tlkinnat (mm. omista asioista, vaikeksien syistä, mielikvat omasta itsestä) - tnteet ja mielialat (mm. omaan itseen ja oman elämän asioihin liittyvät) sosiaalinen näköklma: - mm. shteet oman perheeseen, ystäviin ja kavereihin sekä mahdolliseen kmppaniin. Tärkeät lottamsshteet. - ns. klminen johonkin - kolts, opiskel talodellinen näköklma: työ, toimeentlo toiminnallinen näköklma: harrastkset, elämän käytännölliset järjestelyt, snnitelmat Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

37 37 Kvio 9. Aikalisä-tkipalvelssa homioitava elämäntilanne. terveydellinen toiminnallinen psykologinen talodellinen sosiaalinen Ohjaksessa pääpaino on käytännön asioissa. Silti myös terveys sekä psykologinen ja sosiaalinen teema ovat merkityksellisiä. Usein jri niissä on käytännön edistymisen edellytykset ja esteet. Kokonaisvaltaiss ei kitenkaan tarkoita sitä, että tkipalvelssa pyritään hoitamaan kaikki asiat, vaan ten ja ohjaksen tarpeiden selvittyä asiakkaalle etsitään jri ne osvat palvelt, jotka ovat asiakkaan tavoitteiden kannalta tarpeellisia. Voimavarakeskeisyyden periaate Voimavarakeskeisyys tarkoittaa tässä näkemystä, että jokaisella asiakkaalla on voimavaroja ja jokainen elämäntilanne sisältää myös resrsseja. Vastoinkäymiset ja plmat nähdään ennen kaikkea haasteina ja sina mahdollisksina. Voimavarakeskeisyyteen kl olennaisesti myös se, että noren miehen omat toiveet ja pyrkimykset otetaan aina vakavasti. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

38 38 Aikalisä-ohjaksessa homio kiinnitetään asiakkaan voimavaratekijöihin ja niiden vahvistamiseen ei ongelmiin eikä ptteisiin. Keskeistä ten tarpeen arvioinnissa on, että annetaan etsija noren miehen omille käsityksille ja tnteille asioissa. Ensiarvoisen tärkeää on myös, että norta skotaan ja noreen lotetaan. Lottamksellinen shtatminen ja positiivinen ennakkokäsitys attavat ohjaajaa myös oivaltamaan, mitä nori mies odottaa tkipalvellta ja mitä mtosta hän toivoisi omassa elämäntilanteessaan tapahtvan. Ratkaishakisden ja tavoitteellisden periaatteet Ratkaishakisteen liittyy Aikalisä-tkipalvelssa olennaisesti myös tavoitteelliss. Tavoitteiden asettamisen tastalla on mielikva prosessista ja vähittäin etenemisestä. Tkipalvelssa ohjaaja attaa norta miestä asettamaan oman elämänsä tavoitteita tilanteen ja resrssien mkaan lähikehityksen vyöhykkeelle ja etenemään pienin askelin. Tavoitteet kannattaa pitää konkreettisina, pieninä ja mahdollisina. Ratkaishakiss sisältää myös tlevaissorientaation: aikaisempiin vaikeksiin ei tarvitse jäädä. Ratkaist löytyvät sntaamalla homio tlevaisteen ja voimavaroihin. Konkreettisden / käytännöllisyyden periaate Aikalisä-tkipalvelssa ohjas nähdään enemmänkin realistisena ja käytännöllisenä, toiminnallisiin ratkaisihin aktivoivana kin pelkkänä keskstelna. Vaikka keskstel onkin arvokasta ja tärkeää, pääpaino ohjaksessa on käytännöllisten asioiden hoitamisessa. Asiakas saattaa tarvita apa ja nevoja esim. toimeentlo-, työmarkkinatki- tai opiskelpaikkahakemksiin liittyvissä asioissa. Jos arkielämän taidot ovat kovin ptteelliset, saattaa asiakas tarvita kädestä pitäen -ohjasta missakin asioissa. Käytännöllisyys ei kitenkaan tarkoita polesta tekemistä, vaan yhdessä asiakkaan kanssa hänen asioidensa hoitamista. Tarkoits on Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

39 39 myös tkea norta miestä itseohjatvammaksi ja itsenäisemmin omista asioistaan vastta ottavaksi noreksi aikiseksi. Konkreettiss ohjasshteessa ilmenee myös ohjaajan käyttämän kielen katta. Viranomais- tai terapiakieli ei välttämättä tavoita norta parhaiten ja ohjaajan olisikin hyvä pyrkiä sellaiseen yleiskieleen, jota nori ymmärtää. Käsiteltävät asiat on myös syytä pitää riittävän konkreettisella tasolla ja varmistaa aika ajoin, että molemmat ymmärtävät asiat jokseenkin samalla tavalla. Palvelohjaksellinen työote Kokonaisvaltaisen työskentelyotteen ansiosta Aikalisä-ohjaajalla on sein hyvin tiedossa noren kokonaistilanne. Ohjaaja ei kitenkaan aina voi attaa tai tkea asiakasta kaikissa hänen ongelmissaan ja silloin tarvitaan myös miden palveljen tarjoamaa apa. Keskeinen Aikalisä-ohjaajan käyttämä työväline onkin palvelohjas. Aikalisä-tkipalvelssa palvelohjaksellisella työotteella tarkoitetaan sitä, että ohjaaja: tietää ja tntee olemassa olevat palvelt arvioi asiakkaan tilanteen ja palveljen tarpeen tnnistaa oman roolinsa asiakkaan verkostojen ja palveljen kokonaisdessa lo kontakteja tarvittaviin palvelihin nodattaa saattaen vaihtamisen periaatetta eli järjestää tarvittaessa yhteistyöpalavereja ja siirtonevottelja varmistaen, että asiakkaan prosessi käynnistyy myös seraavassa palvelssa Asiakkaalle jää mahdolliss aina tarvittaessa palata oman ohjaajansa lo. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

40 40 Aikalisä-ohjaksen vaiheet Aikalisä-tkipalvelssa ohjas ajatellaan tavoitteellisena, johonkin etenevänä prosessina ( selviytymissnnitelman tekemisenä yhdessä). Prosessi on seraavassa kvatt vaiheina. Käytännössä ei ole tarpeen toimia jäykästi minkään jäsennyksen mkaan. Vaiheistksen tarkoitksena on attaa ohjasta pysymään asiassa ja oikeassa snnassa. Tavoitteena on, että asiakas itse saa tilanteestaan osvan kva, hahmottaa vaihtoehtojaan ja saa kiinni jostakin ratkaisn langanpäästä. Vaiheet tkevat myös ratkaishakisden ja tavoitteellisden periaatteita. Erityisesti tilanteessa, jossa on paljon ongelmia, aika kl helposti ongelmien setvimiseen ilman, että päästään katsomaan lainkaan eteenpäin. Ohjaksen vaiheet: Ensimmäisen kontaktin ottaminen: ensimmäisen tapaamisen sopimiseksi tehdään aktiivisesti töitä, vaikka asiakas ei heti vastaisikaan yhteydenottoihin. Ohjasshteen käynnistäminen: ttstminen, mistä palvelssa on kyse (mkaan ktsminen ei sisällä arvostela, eikä leimaa), mitä on tarkoits tehdä ja miten. Tapaamisista sopiminen. Jotain tarjottavaa mahdollisksien mkaan. Alkhaastattel: kartoitetaan asiakkaan elämäntilannetta ja mahdollisia ten tarpeita tkipalveln. Liitteenä 9 on haastattellomake, jota voi käyttää alkhaastatteln jäsennyksenä. Yhteinen tilanteen määrittely: missä ollaan. Oma käsitys palvelksesta vapatksen tai keskeyttämisen syistä. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

41 41 Oman elämäntilanteen tnnistaminen: mikä nyt tärkeää, mitkä asiat nosevat oleellisiksi, omien tavoitteiden löytäminen. Käytännön tavoitteiden miettiminen: asiakas itse hoksaa ja pystyy päättämään esim. johonkin ryhtymisestä. Tavoitteiden oikea mitoits saavtettavissa olevia askeleita. Ratkaisjen ja toimenpiteiden miettiminen: mitähän voisi tehdä. Mitä osaisi, jaksaisi, rohkenisi. Voimavaratekijöiden ja sojaavien tekijöiden hakeminen itsestä, sosiaalisista shteista ja oloshteista, esteiden tnnistaminen ja selvittely. Yhteinen johtopäätös keskstelsta ja sopimiset: mitä jää käteen, minkä asian kanssa asiakas lähtee ja missä tnnelmissa. Miten tilannetta serataan. Sopiminen ohjaskontaktin seraavasta vaiheesta. Tlevaisden snnitelman kehitteleminen yhdessä. Tlevaisden mistel -menetelmän käyttö eli elävän mielikvan modostaminen toiveista ja potentiaalisista mahdollisksista. Dokmentointi sovitlla tavalla: mikä asia pheena, mitä siitä sovittiin, oma ennakointi asian etenemisestä, mt homiot, kontaktin lonne, mkana olon aste tms. Tkipalvelasiakkaan käyntitiedot kirjataan ohjaajan työyksikön asiakas-/potilastietojärjestelmiin työyksikön käytäntöjen mkaisesti. Tkishteen päättäminen: tkishteen päättäminen sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalle jätetään mahdolliss palata tkishteeseen tai aloittaa se destaan myöhemmin, mikäli tarvetta ilmenee. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

42 42 Asiakas voi myös siirtyä samattomasti tkipalvelsta ohjaajan oman virkatyön mkaiseksi asiakkaaksi (esim. sosiaalityön asiakkaaksi tai psykiatrisen sairaanhoitajan asiakkaaksi). Tkipalveln seranta ja arviointi Kaikki toiminta sosiaali- ja terveysalalla edellyttää säännöllistä ja sovitta serantaa sekä arviointia. Monipolisen arvioinnin tarve korost etenkin sien toimintatapojen ja palveliden käyttöönottovaiheessa. Kkin työyksikkö ratkaisee, miten toimintaa haltaan serata. Yksi tapa on laskea ja kirjata mistiin tkipalveln ohjatneiden asiakkaiden määrä. Ohjaajan kannattaakin itse serata toimintaa esimerkiksi pitämällä tkkimiehen kirjanpitoa. Serantaa varten on hyvä kirjata seraavat asiat: kaikki ohjaajalle saapneet lähetteet kinka monen kanssa ohjasshde käynnistyi kinka monta ei tavoitett kinka moni asiakas ei kokentkaan tkipalveln tarvetta enää ensimmäisen kontaktin jälkeen. Oman työn soritteita varten on myös tarpeellista dokmentoida Aikalisä-tkipalveln asiakkaiden käynnit ja yhteydenotot omassa työyksikössä käytössä oleviin asiakas- tai potilastietojärjestelmiin. Aikalisä-asiakkaat olisi hyvä koodata tietojärjestelmiin omalla tnnksellaan, jotta tkipalveln asiakassoritteet voitaisiin saada järjestelmistä los omina soritteinaan. Asiakasmäärän seraamisen lisäksi tietoa tarvitaan tkipalveln totettamisesta aihetvan työmäärän sekä resrssitarpeen arvioimiseksi. Liitteenä 10 on "Tkipalveln seranta ja lopparviointi" -lomake, jota voi käyttää toiminnan serannan ja arvioinnin apna. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

43 6 TOIMINTAMALLI ON VAIKUTTAVA 43 Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamallin pitkäntähtäimen tavoitteena on norten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen. Toiminnan pitkäaikaisvaiktkset ilmenevät ehkä vosien päästä ja niiden totetmisen arviointi vaatisi oman pitkittäisttkimksensa. Kaaskantoisten tavoitteiden totetmista voidaan kitenkin ennakoida sen persteella miten toimintamalli on vaikttant Aikalisä-tkipalveln piirissä olleiden norten miesten elämäntilanteeseen lyhyellä aikavälillä. Tässä lvssa esitellään Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen -hankkeen arviointittkimksen tloksia tkipalveln vaikttavdesta. Vaikttavsttkimksen totettamisesta Ttkims totetettiin vosina ja siihen osallisti yhteensä 356 varsmiespalvelksen tai siviilipalveln lkopolelle jäänyttä helsinkiläistä tai vantaalaista miestä. Tkipalveln vaikttavden ttkimista varten palvelksen lkopolelle jääneet miehet satnnaistettiin interventio- ja vertailryhmään. Interventioryhmään klneille (n=182) tarjottiin mahdollistta tkipalveln. Vertailryhmään klneet käyttivät mita palvelita niin haltessaan. Ttkimsaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, miehiä haastattelemalla ja rekisteritietoja keräämällä. Tkiohjelman totetmiseen liittyvää tietoa kerättiin ohjaajilta tkiohjelman eri vaiheissa. Serantakysely miehille totetettiin voden kltta ttkimkseen mkaantlosta. Minkälaisia miehiä tavoitettiin tkipalveln piiriin? Hankkeen ttkimsvaihe osoitti, että norten miesten saaminen tkitoimien piiriin on haastavaa ja edellyttää aktiivista ja sinnikästä tavoittamista. Ttkimsvaiheessa Aikalisä-ohjaajat yrittivät tavoittaa kaikkiaan 112 miestä, joista oli tehty lähete Aikalisä-tkipalveln. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

44 44 Osaa miehistä ei koskaan tavoitett lkisista yrityksistä holimatta. Joidenkin kanssa kesksteltiin phelimessa, mtta heitä ei tavatt kertaakaan. Yleensä kyse oli siitä, että mies tässä vaiheessa kieltäytyi tarjotsta testa. Osa ei tllt sovittihin tapaamisiin. Lopissa tapaksissa ohjaaja ja asiakas päätyivät yhteistmin siihen, ettei tkitoimille ollt tarvetta. Kaiken kaikkiaan 85 asiakasta tavattiin ainakin kerran ja varsinainen tkishde modosti 52 asiakkaan kanssa. Tapaamisia asiakkaan ja ohjaajan välillä oli 0 15, yleisimmin 2. Tkishteen kesto vaihteli yhdestä viikosta 14 kkateen ollen keskimäärin 6 kkatta. Iältään asiakkaat olivat votiaita (keski-ikä 20 votta). Tkipalvel tavoitti erityisesti psyykkisesti kormittneita miehiä Ttkimstlokset osoittivat, että tkipalveln kiinnittyneille miehille oli ominaista niin psyykkinen oireil kin erilaisten ajankohtaisten ongelmien kasatminenkin. Ajankohtaisten asioiden lisäksi tkipalveln kiinnittyneillä miehillä oli ollt jo lapsdessa kasatneita ongelmia ja he olivat jotneet kisatksi kolssa. Tkiohjelmaan kiinnittyneille miehille oli ominaista: psyykkinen oireil: - psyykkinen kormittneiss - nihäiriöt - itsemrhaharkinnat - tyytymättömyys itseen ajankohtaisten ongelmien kasatminen (ei mikään yksittäinen ongelma) lapssajan ongelmien kasatminen kolkisatn rooli Tkipalvel tavoitti ten tarpeessa olevia Kaiken kaikkiaan tkipalveln kiinnittyneillä oli erilaisia ongelmia selvästi enemmän kin niillä miehillä, jotka eivät tarttneet tarjottn tkeen. Vielä enemmän kasatneita ongelmia oli kitenkin niillä miehillä, joita ei tavoitett lainkaan. Vaikka osa apa tarvitsevista jäi tavoittamatta, saatiin osa tavoitelta kohderyhmää tarttmaan tarjottn tkeen. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

45 45 Tkipalveln hyöty osallistjille ja vaikttavs Tkipalveln anti asiakkaiden arvioimana Arvokasta ensikäden tietoa tkipalveln hyödyllisyydestä saatiin siihen osallistneilta miehiltä. Arviointitietoa kerättiin haastattelemalla miehiä phelimitse tkishteen päätyttyä. Haastattelssa asiakkailta kysyttiin, mitä hyötyä heille oli tkiohjelmasta ollt ja mikä tkiohjelmassa oli ollt parasta. ¾ asiakkaista arvioi, että heidän elämäntilanteensa oli parantnt tkipalveln aikana Asiakkaista srin osa (75 %) arvioi, että heidän elämätilanteensa oli parantnt tkipalveln aikana ja 23 % oli sitä mieltä, että elämäntilanne ei ollt parantnt mtta ei honontntkaan. Vain yksi asiakas (2 %) koki elämäntilanteensa honontneen tkipalveln aikana, mtta totesi, että se ei johtnt tkipalvelsta. Tkipalvel ei siis ollt vahingoksi tai haitaksi kenellekään, mikä on erittäin tärkeä tieto kehitettäessä sia toimintatapoja. Lähes 80 % voisi sositella tkipalvela kaverilleen! Tkipalveln kiinnittyneistä asiakkaista 67 % arvioi, että ohjelmasta oli ollt heille vähintään jonkin verran hyötyä. Yli polet (58 %) arvioi elämäntilanteensa parantneen tkiohjelman ansiosta. Lisäksi 78 % kertoi, että sosittelisi tkiohjelmaa myös kavereilleen. Tkipalvel saavtti siis norten miesten hyväksynnän. Tärkeintä oli keskstel ja välitetyksi tlemisen tnne Kysyttäessä norilta miehiltä tkipalveln hyödyistä, he nostivat hieman yllättäenkin esiin sen, että heistä välitetään ja heillä on mahdolliss keskstella omista asioistaan. Keskstelt attoivat heitä jäsentämään oman tilanteensa ja kesksteljen katta akeni myös sia näköklmia tlevaisden snnitelmiin....ja se, että jok edes kysyi klmisia ja välitti asioistani oli parasta ohjelmassa. Se oli hyvää että käytiin läpi tän hetkinen elämäntilanne ja sai kertoa henkilökohtaisiakin jttja Oli hyvä, että sai mtakin kommenttia kin perheeltä tai lääkäriltä. Hyvää oli phminen, pohtiminen, sien näköklmien saaminen. Tkea ja näköklmia sai elämän raiteilleen laittamiseen, näihin asioihin mitä mlla tässä oli. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

46 46 Tärkeäksi anniksi miehet arvioivat myös konkreettiset asiat, jotka saatiin järjestymään tkipalveln aikana. Tällaisia olivat mm. asnnon saaminen, työpaikan järjestyminen tai oikean hoitopaikan löytyminen. Alkvaiheessa oli tärkeintä että pääsi phmaan. Toinen oli asnto, jonka ohjaaja hoiti tosi nopeasti. Työasioissakin olis saant apa, mtta ne asiat lähti sitte rllaamaan mtenkin. Sain apa virastohommiin ja vinkkiä ja ohjaaja katto päälle että ne tli hoidetta Norten miesten kokema anti tkipalvelsta voidaan tiivistää seraavasti: keskstel elämäntilanteen selvittely ja jäsentäminen tlevaisden snnittel tnne, että jok välittää kannstaminen ja tki, aktivointi nevot ja vinkit konkreettinen hyöty: asnto, työpaikka, hoitopaikka jne. Hyöty ohjaajien arvioimana Ohjaajien mielestä työmäärä shteessa tloksiin oli vaivan arvoista Ttkimsvaiheen aikana tkipalvela totettaneet Aikalisä-ohjaajat arvioivat ohjasshteen totetmista sen eri vaiheissa. Ohjaajat arvioivat, että yli polella (56 %) tkishteista tkiohjelmalla oli ollt todellista vaiktsta asiakkaan elämään. Sen sijaan vaiktksia ei nähty olleen lainkaan yhdeksän noren miehen kohdalla (18 %). Ohjaajat kitenkin arvioivat, että valtaosassa (85 %) ohjasshteista työmäärä shteessa tloksiin oli vaivan arvoista. Lisäksi tkipalvel arvioitiin niin asiakasta (94 %) kin työntekijääkin (96 %) motivoivaksi lähes kaikissa ohjasshteissa. Ohjaajat kirjasivat myös havaintonsa niistä mtoksista, joita asiakkaassa tai hänen elämässään oli tapahtnt ohjasshteen aikana. Elämäntilanteessa tapahtneet mtokset liittyivät seimmiten työhön, opiskeln ja asmiseen. Mtokset koskivat esimerkiksi työtai opiskelpaikan saamista, menestystä työelämässä, tai opintojen Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

47 47 Ohjaajien arvioiden mkaan tkipalvel attoi asiakkaan tlevaisden snnitelmien selkiytymisessä Miesten itselottamksen ja sosiaalisten taitojen arvioitiin kohentneen loppn saattamista. Myös asiakkaiden tlevaisden snnitelmat selkiytyivät. Asiakkaat saattoivat mttaa pois lapsdenkodistaan ja hankkia ensimmäisen oman asnnon. Talodellisen tilanteen kohentmista arvioitiin myös tapahtneen. Ohjaajat homioivat positiivisia mtokset myös asiakkaiden ihmisshteissa ja vapaa-ajassa. Shteet perheenjäseniin sekä ystäviin vaikttivat paranevan. Asiakas rohkaisti sekä aktivoiti sosiaalisessa elämässään ja shteissaan. Myös sia harrastksia aloitettiin. Hyvin sein elämäntilanteen järjestyminen, työpaikan saaminen ja sosiaalisen elämän aktivoitminen saivat aikaan positiivisia mtoksia myös asiakkaassa itsessään. Ohjaajat homasivat asiakkaiden aktiivisden, omatoimisden sekä vastnoton lisääntymistä. Itselottams ja itsevarms kohentivat samoin kin sosiaaliset taidot. Kahden asiakkaan kohdalla päihteiden käytön arvioitiin vähentyneen. Psyykkinen hyvinvointi lisääntyi, mieliala kohenti ja sko tlevaisteen vahvisti. Asiakas mielestäni kasvoi henkisesti erittäin paljon voden aikana. Vähän sisäänpäin kääntyneestä, neksivasta pojasta tli aktiivinen oikeassa elämässä kiinni oleva ja ajatksiaan erittelevä ja ilmaiseva mies. Asiakkaan toimeentlo- ja työllisyystilanne selkiintyivät sekä tlevaisden snnitelmat myös. Mieliala kohenti ja lottams itseen lisääntyi; psyykkinen vointi kohenti. Ohjaajien arvioimat mtokset ohjasshteen aikana: psykologiset mtokset - aktiiviss, omatoimiss - toiveikks tlevaisden shteen - itselottams ja -varms - psyykkinen vointi ihmisshteet ja sosiaaliset taidot elämäntilanteen järjestyminen: työ, opiskel, asminen, toimeentlo, varsmiespalvelksen sorittaminen harrastkset päihteiden käyttö hoidon järjestyminen Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

48 48 Tkipalveln vaikttavs Tkipalvel vähensi psyykkistä kormittneistta Tkipalvel lisäsi miesten tyytyväisyyttä ihmisshteisiinsa Tilastollisin menetelmin mitattna tkipalveln vaikttavs on nähtävissä erityisesti psyykkisessä kormittneisdessa sekä tyytyväisyydessä ihmisshteisiin. Tkishteeseen kiinnittyneiden psyykkinen kormittneiss väheni seranta-aikana enemmän kin vertailryhmässä. Ohjasshteeseen kiinnittyneistä lähes kaksi kolmesta (63 %) oli alkmittaksessa psyykkisesti kormittnt, loppmittaksessa enää joka kolmas (36 %). Ohjasshteeseen kiinnittyneiden tyytyväisyys ihmisshteisiin kasvoi selkeästi seranta-aikana, kn taas vertailryhmällä tyytymättömyys ihmisshteisiin kasvoi. Sen sijaan tilastollisesti merkitsevää vaiktsta miesten elämäntilanteeseen, tyytyväisyyteen talodelliseen tilanteeseen tai asntooloihin, elämänlaatn, päihteiden käyttöön, itselottamkseen, toiveikkteen tlevaisden shteen tai ongelmien kasatmiseen ei pystytty osoittamaan. Kaiken kaikkiaan tkipalvel osoittati siis toimivaksi, hyödylliseksi ja vaikttavaksi. Tkipalvel tavoitti erityisesti psyykkisesti oirehtivia noria miehiä ja sillä oli vaiktsta miesten psykososiaalisen hyvinvointiin. Pienelläkin tella ja avlla voidaan ehkäistä ongelmien vaiketmista ja kasatmista ja saavttaa kaaskantoisia vaiktksia sotisan elämänkln kannalta. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

49 7 LOPUKSI 49 Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli syntyi aiempien ttkims- ja kehittämishankkeiden havaintojen sekä käytännön työssä heränneen holen pohjalta. Monenlaisia ongelmia näytti kasaantvan varsmies- ja siviilipalvelksen lkopolelle jäävien norten miesten ryhmään. Hankkeen ttkimstlokset vahvistivat aiemmat havainnot: palvelksen lkopolelle jäävät modostavat syrjäytymiskehityksen kannalta riskiryhmän. Holestttavaa asiassa oli myös se, että tämän ryhmän aktiivinen tkeminen ryhmätasolla ei ollt kenenkään vastlla. Time ot Aikalisä! Elämä raiteilleen -hanke otti tehtäväkseen vastata tähän haasteeseen. Usean voden ttkims- ja kehittämistyön tloksena syntyi toimintamalli tkea tarvitsevien norten miesten tavoittamiseksi ja attamiseksi Aikalisä-tkipalvelssa. Hankkeen arviointittkimksessa tkitoiminta osoittati vaikttavaksi ja noret miehet myös ottivat sen myönteisesti vastaan. Toimintamallissa ei ole kysymys monimtkaisista menettelytavoista tai vaikeasti hallittavissa olevista palvelprosesseista. Se rakent kntien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, asevelvollissasioista vastaavien sekä siviilipalvelskeskksessa työskentelevien vankalle oman työnsä osaamiselle. Utta ja innovatiivista toimintamallissa on se, että seiden toimintaympäristöjen sisäiset prosessit on koott yhteen ja toimijat on saat soittamaan samaa säveltä yhteisen tavoitteen totettamiseksi. Sjva yhteistyö, vahva sitotminen yhteisiin käytäntöihin sekä aito motivaatio ovat ne ainekset, jotka trvaavat toiminnan menestyksekkään totettamisen myös tlevaisdessa. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

50 Kirjalliss 50 Aalto-Setälä, T. (2002). Depressive Disorders among yong adlts. Academic dissertation. Pblications of the National Pblic Health Institte KTL A 22/2002. Helsinki: Hakapaino. Asevelvollisslaki / fi/laki/ajantasa/2007 / ?search%5Btype%5 D=pika&search%5Bpika%5D=asevel%2A. Biddle, L., Gnnel, D., Sharp, D. & Donovon, J. (2004). Factors inflencing help seeking in mentally distressed yong adlts: a cross-sectional srvey. British Jornal of General Practice, 54, Blomgren, J. (2005). Hono-osaiss Somen kapnkisetknnissa: ale-erot ja sosiaalisen ympäristön vaiktkset 1990-lvlla. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen ttkimksia nro 246. Catalano, R., Berglnd, M., Ryan, J., Lonczak, H. & Hawkins, J. (2004). Positive yoth development in the United States: Research findings on evalations of positive yoth development programs. The Annals of the American Academy of Political and Social Science, 591, Catalalano, R., Hawkins, D., Berglnd, L., Pollard, J. & Arthr, M. (2002). Prevention science and positive yoth development: Competitive or cooperative frameworks? Jornal of Adolescent Health, 31, Derzon, J., Wilson, S. & Cnningham, C. (1999). The effectiveness of school-based interventions for preventing and redcing violence Final report. Center for evalation research and methodology, Vanderbilt Institte for Pblic Policy Stdies. Donovan, J. & Jessor, R. (1985). Strctre of problem behavior in adolescence and yong adlthood. Jornal of Conslting and Clinical Psychology, 53 (6), Dryfoos, J. (1990). Adolescents at risk: Prevalence and prevention. New York: Oxford University Press. Drlak, J. (1998). Common risk and protective factors in sccessfl prevention programs. American Jornal of Orthopsychiatry, 68 (4), Drlak, J. A. & Wells, A.M. (1997). Primary prevention mental health programs for children and adolescents: A meta-analytic review. American Jornal of Commnity Psychology, 25, Elias, M., Gara, M., Schyler, T. Et al. (1991). The promotion of social competence: longitdinal stdy of a preventive school-based program. American Jornal of Orthopsychiatry, 61, Flay, B. (2000). Approaches to sbstance se prevention tilizing school crriclm pls social environment change. Addictive Behaviors, 25 (6), Flay, B. (2002). Positive yoth development reqires comprehensive health promotion programs. American Jornal of Health Behavior, 26 (6), Gissler, M., Phakka, T., Vori, M. & Karvonen, S. (2006). Poikien ja tyttöjen hyvinvointi ja terveys tilastoina. Teoksessa Karvonen, S. (toim.). Onko skpolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Norten elinolot -vosikirja. Helsinki: Stakes, Norisottkimsverkosto, Norisoasiain nevottelknta. Greenberg, M., Domitrovich, C. & Bmbarger, B. (2001). The Prevention of Mental Disorders in School-aged Children: Crrent State of the Field. Prevention and Treatment, 4 (1). Greenberg, M., Weissberg, R., O Brien, M., Zins, J., Fredericks, L., Resnik, H., & Elias, M. (2003). Enhancing school-based prevention and yoth development throgh coordinated social, emotional, and academic learning. American Psychologist, 58 (6/7), Haarasilta, L., Aalto-Setälä, T., Pelkonen, M. & Marttnen, M. (2000). Norten masenns: Esiintyvyys, mt mielenterveyden häiriöt ja terveyspalveljen käyttö. Somen Lääkärilehti, 24-26, Hallitksen esitys deksi siiviilipalvelslaiksi. (2007) asp?tnniste=he+140/2007&base=erhe&palvelin = Helakorpi, S., Patja, K., Prättälä, R. & Utela, A. (2007). Somalaisen aikisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen jlkaisja B 1/2007. Hodgson, R., Abbasi, T. & Clarkson, J. (1996). Effective mental health promotion: a literatre review. Health Edcation Jornal, 55 (1), Honkatlia, P. & Savolainen, P. (2005). Naiset rikosten tekijöinä ja hreina. Teoksessa: Rikollisstilanne Rikolliss ja seraamsjärjestelmä tilastojen valossa. Oikespoliittisen ttkimslaitoksen jlkaisja 220, Helsinki. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

51 51 Hüsler, G., Werlen, E. & Blakeney, R. (2005). Effects of a national indicated preventive intervention program. Jornal of Commnity Psychology, 33 (6), Karjalainen, P. & Sarvimäki, P. (toim.) (2005). Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön jlkaisja 2005:13. Karvonen, S. (toim.). (2006). Onko skpolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Norten elinolot -vosikirja. Helsinki: Stakes; Norisottkimsverkosto; Norisoasiain nevottelknta. Kestilä, L. & Salaso, M. (2007). Norten aikisten alkoholinkäyttö sosiaalisen eriarvoisden ilmentymä? Teoksessa: Christoffer Tigerstedt (toim.). Noret ja alkoholi. Jlkaisja 75. Norisottkimssera, Helsinki. Koskinen, S., Kestilä, L., Martelin, T. & Aromaa, A. (2005). Norten aikisten terveys. Terveys 2000 ttkimksen perstlokset votiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Kansanterveyslaitoksen jlkaisja B 7/2005. Kmpla, H., Lonasmaa, A., Paavola, M. Lnetta, P. & Impinen, A. (toim.) (2006). Norten miesten tapatrmat ja väkivalta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:71. Kolemansyyt (2006). Tilastokesks. Linnakangas, R. & Sikkanen, A. (2004). Varhainen pttminen: mahdolliss norten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:7. Lopa, P., Pietikäinen, M. & Jokela, J. (2006). Norten elinolot, koltyö, terveys ja terveystottmkset Kolterveyskysely Työpapereita 25/2006. Helsinki: Stakes. Marttnen, M. & Kaltiala-Heino, R. (2007). Norisopsykiatria. Teoksessa: Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henriksson, M., Marttnen, M., Partonen, T. (toim.). Psykiatria. Dodecim, Jyväskylä: Gmmers Kirjapaino Oy. Mltimäki, P., Parkkola, K., Sorander, A., Haavisto, A., Nikolakaros, G. & Helenis, H. (2005). ilitary fitness class of Finnish 18-year-old-men prediction of military fitness class at call-p with the YASR and sociodemographic factors. Parkkola, K. (1999). Varsmiespalvelksen keskeytymisen ennakointi. Serantattkims strktroidn varsmieshaastatteln ja varsmiesselan ennsarvosta. Sotilaslääketieteellinen Aikakaslehti, 1, sppl. Parkkola, K. (1999). Varsmiespalvelksen keskeytymisen ennakointi. Serantattkims strktroidn varsmieshaastatteln ja varsmiesselan ennsarvosta. Sotilaslääketieteellinen Aikakaslehti, 1, sppl. Piispa, M., Jallinoja, P., Helakorpi, S. & Utela, A. (2005). Hmekontaktit, hmemielipiteet, hmekampanja. Ttkims aikisista somalaisista vonna Kansanterveyslaitoksen jlkaisja B 1/2005. Plkkinen, L. (toim.) (1996). Lapsesta aikiseksi. Jyväskylä: Atena. Päihdetilastollinen vosikirja Alkoholi ja hmeet. Helsinki: Stakes. Rickwood, D., Deane, F., Wilson, C. & Ciarrochi, J. (2005). Yong people s help-seeking for mental health problems. Astralian e-jornal for the Advancement of Mental health, 4, (3), Rimpelä. A., Rainio. S., Hhtala, H., Lavikainen, H., Pere, L. & Rimpelä, M. (2007). Norten terveystapattkims Norten tpakkatoteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:63. Rintanen, H. (2000). Terveys ja koltksellinen syrjäytyminen noren miehen elämänklssa. Acta Universitatis Tamperensis 740. Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos. Roth, J., Brooks-Gnn, J. Mrray, L. & Foster, W. (1998). Promoting healthy adolescence: A synthesis of yoth development program evalations. Jornal of Research on Adolescence, 8 (4), Rönkä, A. (1999). The accmlation of problems of social fnctioning: oter, inner and behavioral strands. Doctoral thesis. Jyväskylä Stdies in Edcation, Psychology and Social research, 148. University of Jyväskylä. Sarkkola, T & Heiskanen, K. (2002). Nori mies, tart elämääsi. Attamisprojekti varsmiespalvelksen keskeyttäneille ja ktsnnoissa vapatetille. Edita. Sisäasiainministeriö (2004). Arjen trvaa sisäisen trvallisden ohjelma. Sisäasiainministeriön jlkaist 44/2004. Siviilipalvelksen järjestämistä ja sorittamista koskevat ohjeet (2006). Työministeriön ohje 0/4/2006. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

52 52 Sosiaali- ja terveysministeriö (2008). Sosiaali- ja terveydenhollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTEohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:6. Sosiaali- ja terveysministeriö (2006). Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 kohti sosiaalisesti kestävää ja talodellisesti elinvoimaista yhteiskntaa. Sosiaalija terveysministeriön jlkaisja 2006:14. Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti. Selvityshenkilöiden väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriö (2002). Valtionevoston periaatepäätös terveydenhollon tlevaisden trvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2002:6. Sosiaali- ja terveysministeriö (2001). Valtionevoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön jlkaisja 2001:4. Sorander, A., Jensen, P., Davies, M., Niemelä, S., Elonheimo, H. Ristkari, T., Helenis, H., Sillanmäki, L., Piha, J., Kmplainen, K., Tamminen, T., Moilanen I. & Almqvist, F. (2007). Who is at greatest risk of adverse long-term otcomes? The finnish from a boy to a man stdy. Jornal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 46 (9), Sorander, A., Mltimäki, P. Nikolakaros, G., Haavisto, A., Ristkari, T., Helenis, H., Parkkola, K., Piha, J., Tamminen, T., Moilanen, R., Kmplainen, K. & Almqvist, F. (2005). Childhood predictors of psychiatric disorders among boys: A prospective commnity-based follow-p stdy from age 8 years to early adlthood. Jornal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 44 (8), Sorander, A., Mltimäki, P, Santalahti, P., Parkkola, K., Haavisto, A., Helenis, H., Nikolakaros, G., Piha, J., Tamminen, T., Moilanen, I., Kmplainen, K. Aronen, E., Linna, S-L, Pra, K. & Almqvist, F. (2004). Mental health service se among 18-year-old boys: A prospective 10 year follow-p stdy. Jornal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 43 (10), Stengård, E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Upanne, M., Parkkola, K., Henriksson, M. (2008a). Time Ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Varsmies- ja siviilipalvelksen lkopolelle jääneiden elämäntilanne ja psykososiaalinen hyvinvointi. Raportteja 18/2008. Helsinki: Stakes. Stengård, E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Upanne, M., Haarakangas, T., Parkkola, K., Henriksson, M. (2008b). Time Ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Norten miesten psykososiaalisen tkiohjelman vaikttavs ja hyöty. Jlkaistaan Stakesin jlkaissarjassa voden 2008 aikana. Tarvainen, T., Pietiläinen, V. & Kre, T. (toim.) (2007). Noret eivät odota. Palvelrakenteen mtos nyt. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:61 Terveystarkastsohje (TTO). (2006). Sotilaslääketieteen Kesks ja Pääesiknta. Helsinki: Taittotalo PrintOne. pdf Upanne, M., Hakanen, J., Ratava, M. (1999). Voiko itsemrhan ehkäistä? Itsemrhien ehkäisyprojekti Somessa : totets ja arviointi. Raportteja 227/1999. Helsinki: Stakes. Upanne, M., & Ratava, M. (1996). Rahanajan haavoittneet. Armeijasta ptoaminen selviytymisväylänä. Dialogi, 6, Varsmies 2008 kirjanen. Välimaa, R. (2000). Poikien paikka terveyspheessa. Norisottkims, 4, Weissberg, R., Kmpfer, K., & Seligman, M. (2003). Prevention that works for children and yoth: an introdction. American Psychologist, 58 (6/7), Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

53 liitteet 53 LIITE 1. Aikalisä-toiminnan vosikalenteri LIITE 2. Yleistietoa asevelvollisdesta ja ktsnnoista toimintaympäristönä LIITE 3. Aikalisä-asiakasesite LIITE 4. Tkipalveln esittelydiat ktsnnoissa LIITE 5. Lähetelomake Aikalisä-tkipalveln LIITE 6. Aikalisä-toiminnan tilastointilomake ktsntoihin LIITE 7. Yleistietoa varsmiespalvelksesta LIITE 8. Yleistietoa siviilipalvelksesta LIITE 9. Tkipalveln asiakkaan alkhaastattellomake LIITE 10. Tkipalveln seranta ja lopparviointi -lomake Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

54 LIITE 1 Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toiminnan vosikalenteri KUUKAUSI TAPAHTUMA AIKALISÄ-TOIMINTA Tammik Tammikn saapmiserä ast palvelkseen. Ohjaaja: Varat lähetteellä tlevien asiakkaiden vastaanottamiseen. Srin osa keskeyttämisistä tapaht ensimmäisten viikkojen aikana. Helmimaalisk Hhtitokok Kesäk Aikalisä-asiakasesite postitetaan ktsntojen ennakkomateriaalin yhteydessä niissä knnissa, joissa ko. menettelystä on sovitt. Ohjaajien yhteystietojen päivitys jokko-osastojen sosiaalikraattoreille (Sosiaaliportti) sekä Lapinjärven koltskeskkseen. Ohjasryhmä/koordinaattori: Sopii materiaalin toimittamisesta aletoimiston kanssa. Ohjaaja: Varat norten miesten tai heidän läheistensä yhteydenottoihin. Ohjasryhmä/koordinaattori: Aloittaa syksyn ktsntatoiminnan koordinoinnin; ohjaajien työvorot, tarvittaessa yhteistyökokos aletoimiston kanssa. Ohjaaja: Varaa syksyn ktsntapäivät kalenteriinsa. Totettaa Aikalisä-tkipalvela palveln ohjatneiden asiakkaiden kanssa. Ohjasryhmä/koordinaattori: Päivittää ohjaajien yhteystiedot ja toimittaa tiedot sotilassosiaalityön sivstojen päivittäjille sekä Lapinjärven koltskeskksen yhteyshenkilöille. Ohjaaja: Holehtii, että omat yhteystiedot ovat ajan tasalla ja ilmoittaa mtoksista oman kntansa/aleensa Aikalisä-koordinaattorille tai sovitlle yhteyshenkilölle. Heinäk Heinäkn saapmiserä ast palvelkseen. Ohjaaja: Varat lähetteellä tlevien asiakkaiden vastaanottamiseen. Elojolk Jolk Voden mittaan toistvia tapahtmia Ktsnnat Ohjaajien yhteystietojen päivitys jokko-osastojen sosiaalikraattoreille (Sosiaaliportti) sekä Lapinjärven koltskeskkseen. Varsmies- tai siviilipalvelksen keskeyttäminen: palvels voi keskeytyä missä kssa tahansa. Lapinjärven siviilipalvelskeskkseen mennään koltsjaksolle lähes kkasittain. Aletoimistot järjestävät jälkitarkastspäiviä E-lokkaan määrätyille lähes kkasittain. Asiakkaat saattavat myös ottaa omatoimisesti yhteyttä ja haketa palveln läpi voden. Ohjasryhmä/koordinaattori: Holehtii, että ktsnnoissa on riittävät ohjaajaresrssit ja toimintaa varten tarvittava materiaali. Ohjaaja: Aikalisä-toiminnan totettaminen ktsnnoissa sovitlla tavalla. Ohjasryhmä/koordinaattori: Päivittää ohjaajien yhteystiedot ja toimittaa tiedot sotilassosiaalityön sivstojen päivittäjille sekä Lapinjärven koltskeskksen yhteyshenkilöille. Ohjaaja: Holehtii, että omat yhteystiedot ovat ajan tasalla ja ilmoittaa mtoksista oman kntansa/aleensa Aikalisä koordinaattorille tai sovitlle yhteyshenkilölle. Ohjasryhmä/koordinaattori: Seraa ja arvioi Aikalisä-toiminnan totetmista, tarvittavia resrsseja sekä järjestää ohjaajatapaamisia sekä yhteistapaamisia sidosryhmien kanssa. Ohjaaja: Varat sekä lähetteellä tlevien asiakkaiden että omatoimisesti palveln haketvien asiakkaiden vastaanottamiseen läpi voden. 54 Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

55 LIITE 2 Yleistietoa asevelvollisdesta ja ktsnnoista toimintaympäristönä Asevelvolliss Somessa on yleinen maanpolstsvelvolliss. Somen perstslain mkaan jokaisella kansalaisella on velvolliss osallista isänmaan polstkseen tai avstaa sitä lain tarkemmin määräämällä tavalla. Asevelvolliss sen sijaan koskee ainoastaan miespolisia Somen kansalaisia. He voivat sorittaa asevelvollistensa joko varsmiespalvelksena tai siviilipalvelksena. Naiset voivat sorittaa vapaaehtoisen varsmiespalvelksen. Asevelvollisslain määrittämä kansalaisvelvolliss alkaa sen voden alsta, jolloin mies täyttää kahdeksantoista votta ja jatk sen voden loppn, jona hän täyttää ksikymmentä votta. Ktsnnat Ktsntojen tarkoitksena on määrittää asevelvollisen palvelskelpoiss ja antaa hänelle määräys palvelkseen. Ktsntatilaisdessa tarkastetaan terveydentila sekä tehdään päätös palvelskelpoisdesta ja tehdään ratkais palvelkseen astmisajasta sekä palvelspaikasta. Ktsnnoissa päätetään myös palvelksesta vapattamista terveydellisistä tai mista asevelvollisslain mahdollistamista syistä. Ktsnnat pidetään vosittain elo-jolkssa. Ne koskevat niitä miespolisia Somen kansalaisia, jotka kyseisenä vonna täyttävät 18 votta. Lisäksi ktsntoihin osallistvat miehet, jotka on määrätty delleen tarkastettavaksi kyseisen voden ktsnnoissa sekä alle 30-votiaat, jotka ovat jääneet edellisiin ktsntoihin saapmatta ja joita ei ole erikseen tarkastett. Asevelvollisslain mkaan ktsnnasta poisjäänti ilman laillista estettä on rangaistava teko. Ennen ktsntatilaistta noren miehen tlee asevelvollisslain velvoittamana käydä ennakkoterveystarkastksessa. Tavallisimmin oma knta lähettää ktsntaikäisille ktsn terveystarkastkseen, joka voidaan totettaa kol- ja opiskelterveydenhollossa tai terveysasemalla. Terveystarkasts käsittää tavallisemmin sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanotot. Terveystarkastksen persteella lääkäri laatii sotilasviranomaisille kirjallisen lasnnon noren miehen terveydentilasta ja arvion hänen palvelskelpoisdestaan eli hänen terveydellisistä edellytyksistään sorita varsmiespalvelksen fyysisistä ja psyykkisistä kormitksista. Palvelskelpoisden arviointi Varsmies- ja siviilipalvelsta varten tarvittavien terveydellisten edellytysten arvioimiseksi tehdään terveystarkastksia eri vaiheissa: 1) ktsntaikäisten terveystarkasts kol- ja opiskelijaterveydenhollossa tai terveyskeskksessa, 2) ktsntatarkasts ktsntatilaisdessa ja 3) saapmistarkasts jokko-osastossa tai siviilipalvelskeskksessa. Ktsntatilaisdessa ratkaistaan, hyväksytäänkö nori mies varsmiespalvelkseen (palvelskelpoisslokat A ja B), määrätäänkö hänet delleen tarkastettavaksi (palvelskelpoisslokka E) vai vapatetaanko hänet varsmiespalvelksesta (palvelskelpoisslokka C) 1. Päätöksen tekee ktsntalataknta ktsntalääkärin lasnnon saataan. Palvelskelpoisden määrittäminen perst kansainväliseen tatilokitkseen (ICD-10) ja polstsvoimien terveystarkastsohjeeseen (TTO). Ktsntalääkärinä toimii knkin knnan nimeämä terveyskeskslääkäri. Ktsntalääkärin arvion perstana ovat esitiedot, aiempien lääkärintarkaststen ja ktsnta tarkaststen tlokset sekä m tarkastettavan terveydestä käytettävissä oleva tieto. Mikäli kt sntatarkastksessa osoittat, että palvelskelpoisden määrittely edellyttää lisäselvityksiä tai lääketieteellisiä ttkimksia, niin mies määrätään E -palvelskelpoisslokkaan ja ohjataan tarvittaviin lisättkimksiin tai hoitoon. Palvelskelpoisslokits Palvelkseen kelpaavat asevelvolliset A-lokka: Pääsääntöisesti kaikkeen palvelkseen kelpaavat asevelvolliset B-lokka: Määrätyin rajoitksin palvelkseen kelpaavat asevelvolliset 1 Voden 2008 alsta voimaan tlleen Asevelvollisslain mkaan D -palvelskelpoisslokka ei enää ole käytössä. Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen 55

56 Palvelkseen kelpaamattomat asevelvolliset C-lokka: Palvelksesta vapatett asevelvolliset E-lokka: Tarkaststilaisdessa palvelkseen soveltmattomiksi todett ja määräajan kltta delleen tarkastettavaksi määrätyt asevelvolliset Lokkaan A sijoitetaan henkilöt, joiden terveydentila ei rajoita toimintaa kenttäoloissa. Vosittain ktsnnoissa keskimäärin 80 % sijoitetaan lokkaan A. Lokkaan B sijoitetaan henkilöt, joilla on terveydellisistä syistä vaikeksia selviytyä taisteljokoissa, mtta jotka kitenkin voidaan kolttaa erilaisiin tkitehtäviin. Vosittain noin kymmenen prosenttia sijoitetaan B-lokkaan. Mikäli norella miehellä todetaan jokin terveydellinen este varsmiespalvelksen sorittamiselle, hänet vapatetaan palvelksesta joko määräaikaisesti (E-lokka) tai pysyvästi (C-lokka). Palvelksesta voidaan vapattaa, jos miehellä on vaikea vamma tai sairas, joka estää palvelksen tai jos hänen todetaan terveydentilansa voksi olevan kykenemätön palvelkseen niin pitkän ajan, ettei hänen kolttamisensa myöhemminkään olisi tarkoitksenmkaista tai jos hänen arvioidaan olevan vaaraksi palvelstrvallisdelle. Ktsnnoissa lokkaan C voidaan lisäksi määrätä sintatarkastkseen ktstt mies, jota ei ole todett palvelskelpoiseksi tai vapatett palvelksesta rahan aikana viimeistään sinä vonna, jona hän täyttää 25 votta. Lokkaan E sijoittaminen tarkoittaa palvelkseen astmisen lykkäystä eli vapatsta määräajan kltta soritettavaan sintatarkastkseen saakka. Jos miehellä jo aloitetn varsmies- tai siviilipalvelksen aikana todetaan terveydellinen este palvelksen jatkamiselle, vapatetaan hänet palvelksesta pysyvästi (C-lokka) tai määräaikaisesti (Elokka). Ktsntatilaisden klk Usein ktsntatilaisksien alkn on varatt aikaa eri tahojen tervehdyspheenvoroille. Tavallisesti ktsntatilaisdessa avaspheen pitää Sotilasläänin komentaja tai hänen edstajansa. Tämän lisäksi pheenvoron voivat käyttää knnan edstajan sekä seraknnan ja veteraanien edstajat. Ktsntatilaisksissa voi myös esiintyä sotilassoittoknta. Ktsntaoppitnnilla noret miehet saavat tietoa polstsvoimista, varsmiespalvelksesta, koltsmahdollisksista ja käytännön asioista esim. erikoisjokkoihin haketmisesta ja palvelksen alkamisen myöntämisestä. Varsinainen ktsntatoimits alkaa henkilötietojen tarkastksella ja ktsntalääkärin tarkastksella. Srimmissa yli askkaan kapngeissa ktsnnoissa on otett käyttöön ktsntakysely, jonka tarkoitksena on nopeasti kartoittaa palvelskelpoisden ja -trvallisden kannalta riskiryhmään klvat noret miehet. Näissä kapngeissa kaikille ktsnnanalaisille jaetaan kyselylomake täytettäväksi ja tlosten persteella osa miehistä ktstaan sairaanhoitajan haastatteln ennen ktsntalääkärin vastaanottoa. Haastatteln persteella sairaanhoitaja tekee ehdotksen noren miehen palvelskelpoisslokasta. Lääkärin tarkastksen jälkeen on vorossa ktsntalataknnan käsittely. Ktsntalataknta on aletoimiston asettama, ja koost pheenjohtajasta ja kahdesta jäsenestä. Asevelvollisslain mkaan ktsntalataknnan pheenjohtajan tlee olla asevelvollissasioihin perehtynyt virassa oleva pseeri, jolla on kokemsta asevelvollissasioiden käsittelemisestä. Mista jäsenistä toisen tlee olla asevelvollissasioihin perehtynyt sotilasvirassa palveleva henkilö ja toisen jäsenen knnan edstaja. Knnan edstaja voi olla lottamshenkilö tai knnan viranhaltija. Usein knta nimeää edstajakseen sosiaalitoimen viranhaltijan esim. sosiaalityöntekijän. Ktsntalataknnassa päätetään noren miehen palvelskelpoisdesta ja annetaan määräys palvelkseen tai päätös palvelksesta vapattamisesta joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Päätöksiä tehtäessä knnellaan noren miehen omia toiveita ja homioidaan elämätilanne. Noren miehen osalta ktsntapäivä päättyy ktsntalataknnan käsittelyyn. 56 Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

57 LIITE 3 Aikalisä-asiakasesite Lisätietoja Oili Ohjaaja Sosiaalityöntekijä Sosiaalipalvelkesks p etnimi.sknimi@organisaatio.fi Knta, Polstsvoimat, Työ- ja elinkeinoministeriö, Stakes Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen on norille miehille tarkoitett palvel, jossa saat sinlle nimetyn, oman ohjaajan tkea elämäntilanteesi selvittelyssä apa parhaiden ratkaisjen löytämiseen tietoa palvelista Sinn kannattaa tlla palveln kn esimerkiksi halat tietoa vaikkapa opiskeln, työnhakn, asmiseen, toimeentloon tai terveyteen liittyvistä asioista ja palvelista tnnet tarvetta ottaa itseäsi niskasta kiinni asioidesi hoitamisessa olet jossakin asiassa nevoton etkä tiedä mihin ryhtyä jokin asia painaa mieltäsi tai olet jostakin holissasi halat keskstella asioistasi lkopolisen henkilön kanssa Palvelsta on tllt norilta hyvää palatetta, kannattaa osallista! Sovit käsiteltävistä asioista ja tapaamisten määrästä oman ohjaajasi kanssa. Kaikki ohjaajat ovat koltettja ammattilaisia. Tämä kntien norille tarjoama denlainen palvel on lottamksellista ja makstonta. Tart tilaisteen! Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen 57

58 LIITE 4 Tkipalveln esittelydiat ktsnnoissa 58 Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

59 LIITE 5 Lähetelomake Aikalisä-tkipalveln LÄHETE TIME OUT! AIKALISÄ! ELÄMÄ RAITEILLEEN -tkipalveln Lähettävän työntekijän nimi Toimipaikka ja phelin Päivämäärä 1. Asiakkaan yhteystiedot Nimi Syntymäaika ja sot Osoite Phelin 2. Ajankohtaiset asiat, joihin asiakas toivoo tkea 1. Työ 5. Ihmisshteet 2. Opiskel 6. Terveydentila 3. Toimeentlo 7. Päihteitten käyttö 4. Asminen 8. M, mikä? 3. Asiakkaan tilanteessa erityistä homioitavaa Sostn siihen, että oheiset tiedot saa välittää kotikntani terveyskeskkseen / sosiaaliasemalle. Tiedot käsitellään lottamksellisesti. Asiakkaan allekirjoits: Sostmksen vastaanottajan allekirjoits: Nimen selvennys: Nimen selvennys: Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen 59

60 LIITE 6 Aikalisä-toiminnan tilastointilomake ktsntoihin AIKALISÄ-TOIMINTA KUTSUNNOISSA Serantaa ja tilastointia Aikalisäinfopisteessä käyneistä /henkilökohtaisen infon saaneista miehistä Pvm Knta ja ktsntapaikka: Ohjaaja(t): Ktsntapäivän lopksi kirjataan koontitietoina: INFOPISTEESSÄ KÄYNEIDEN MÄÄRÄ YHTEENSÄ, joista A ja B -miehiä, C -miehiä ja E -miehiä KIRJOITETTUJEN LÄHETTEIDEN MÄÄRÄ, joista A ja B -miehiä, C -miehiä ja E -miehiä Infopisteessä käyneiden määrä PK - lokka Lähete kirjoitett (+) TAI kieltäytyi (-) Keskeisimmät asiat, joihin asiakas halaa tkea TAI itse ilmoittama syy kieltäytymiseen Mn infopisteessä annetn nevonnan tai ohjaksen sisältö lyhyesti ja/tai ohjaajan mita homioita Lomake palatetaan ktsntapäivän jälkeen *** 60 Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen

61 LIITE 7 Yleistietoa varsmiespalvelksesta Varsmieskoltksen päämääränä on tottaa polstsvoimien sodan ajan jokkoihin sijoitettavaa hyvän soritskyvyn omaavaa henkilöstöä. Tämän lisäksi koltksen avlla ylläpidetään persvalmitta ja kykyä kohottaa valmitta tarpeen mkaan. Varsmiespalvels soritetaan normaalisti votiaana. Erikoistapaksissa palvelkseen voidaan asta 18 ja 29 ikävosien välillä. Varsmiespalvelsaika on joko 180, 270 tai 362 päivää. Lyhyin palvelsaika on miehistötehtäviin koltettavilla. Erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koltettavien sekä aseetonta palvelsta sorittavien palvelsaika on 270 päivää. Pisin palvelsaika on pseereiksi, alipseereiksi ja vaativimpiin erityistehtäviin koltettavilla. Palvelsaika ratkaistaan jokko-osastoissa ja se riipp tehtävästä, johon varsmies koltetaan. Tämän takia kaikkia sositellaan palvelkseen astessa varatmaan pisimpään eli 362 vorokaden palvelsaikaan. Varsmiespalvels on sositeltavaa aloittaa mahdollisimman pian koln päättämisen jälkeen ennen itsenäisen elämän sia haasteita (esim. perheen perstaminen tai opintojen aloittaminen). Vanhempana soritett varsmiespalvels saatetaan kokea rasittavana mm. talodellisten tai perheholien voksi ja omien ikätovereiden pttmisen voksi. Palvelksen aloittamisajankohtaa voidaan hakemksesta mttaa jos se katsotaan erittäin tarpeelliseksi ammattiin valmistmista tai opiskela varten, talodellisten olojen järjestämistä varten tai näihin verrattavista mista erityisistä henkilökohtaisista syistä. Lykkäyshakems jätetään kirjallisena aletoimistolle. Palvelkseen asttaan vosittain tammi- ja heinäkssa. Asevelvollinen pyritään sijoittamaan palvelkseen kotipaikkansa lähellä sijaitsevaan jokkoosastoon. Tavoitteena on sijoittaa kkin asevelvollinen sellaiseen sotilaskoltkseen ja tehtävään, joka parhaiten vastaa hänen koltsta, ammattia, tlevaisden snnitelmia, taitoja ja harrastksia. Kaikki eivät aina pääse lähimpään jokko-osastoon niiden sijainnista, koltsmahdollisksista ja varsmiesten määrästä johten. Rotsinkieliset varsmiehet koltetaan pääosin Udenmaan Prikaatissa Tammisaaressa. Tähän jokko-osastoon voidaan ottaa myös rotsin kieltä hallitsevia somenkielisiä ase- velvollisia heidän omien toivomstensa persteella. Varsmieskoltksen rakenne on esitetty seraavassa kviossa. ( varsmies/asevelvollissaika.dsp). Varsmiesten fyysinen ja henkinen terveydenhoito Varskntien lääkintähollosta vastaa varsknnan terveysasema. Terveysasemalla työskentelee lääkäri sekä terveydenholtoalan ammattihenkilöitä. Lisäksi ne varsmiespalvelsta sorittavat henkilöt, joilla on terveydenholtoalan kolts (esimerkiksi lääkärit ja sairaanhoitajat) osallistvat lääkintähollon totettamiseen koltstaan vastaavissa tehtävissä. Palvelkseen astvat noret miehet ktstaan saapmistarkastkseen, jossa arvioidaan, onko varsmiehen terveydentila ktsntatarkastksen jälkeen mttnt niin, että hänelle täytyy tehdä lisättkimksia tai tarkistaa palvelskelpoisslokka. Myös rokotsten voimassaolo tarkistetaan ja annetaan tarvittavat rokotteet. Varsmiespalvelksen aikana varsmiehillä on arkipäivisin mahdolliss haketa lääkintähenkilöstön vastaanotolle. Varsmiespalvelksen aikana Time ot! Aikalisä! Elämä raiteilleen 61