Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen

Transkriptio

1 Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi

2 Syrjäytyminen on prosessi, joka tuottaa koulutukseen, työmarkkina-asemaan, elintasoon, terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja elinympäristöön liittyvää huono-osaisuutta Kun syrjäytyminen lisääntyy, lisääntyy myös ihmisten eriarvoisuus Syrjäytyminen voi olla sosioekonomisesti periytyvää sekä elämän muutosvaiheisiin tai traumaattisiin kokemuksiin liittyvää raiteilta suistumista Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

3 Kun puhutaan syrjäytymisen ehkäisystä, tarkoitetaan huono-osaisuuden varhaista tunnistamista, huono-osaisuuden siirtymisen ehkäisyä sukupolvelta toiselle tai tukijärjestelmien luomista tilanteisiin, joissa syrjäytymisriskit ovat poikkeuksellisen suuret Syrjäytyneillä ja syrjäytymisvaarassa olevilla on kohonnut riski myös mielenterveys- tai päihdeongelmien syntymiseen Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3

4 Ehkäisevän työn toteutus Suuri osa edistävästä ja ehkäisevästä mielenterveys- ja päihdetyöstä toteutuu mielenterveyspalveluiden ulkopuolella perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa sekä järjestöissä. Koskettaa kaikkia kunnan hallinnon aloja Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4

5 Pahoinvoinnin oireilu eriytyy sukupuolen mukaan Tytöt oireilevat useammin sisäisesti (masennus, syömishäiriöt) ja pojat ulkoisesti poikkeavalla käyttäytymisellä (käyttäytymishäiriöt, päihteet, rikollisuus) Dia Kaija Appelqvist- Schmidlechnerin esityksestä Siviilipalveluspaikkojen neuvottelupäivillä Vantaalla Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 5

6 Miesten riskialtis nuoruus Nuorilla miehillä esiintyy enemmän erilaisia sosiaalisia ongelmia ja ongelmien kasautuminen on miehillä naisia yleisempää. Pojat ovat enemmistönä huonosti koulussa viihtyvien, koulukiusattujen ja koulutuksen keskeyttäneiden joukossa. Nuoret miehet ovat myös nuoria naisia useammin työttöminä. Riskiryhmässä ~ syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti heikosti koulutetut ja työelämän ulkopuolelle jääneet miehet Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

7 Miesten riskialtis nuoruus (2) Suomalaiset miehet kuolevat poikkeuksellisen usein erilaisten tapaturmien, itsemurhien, myrkytysten ja väkivallan seurauksena. Nuorten miesten kuolleisuus tapaturmiin ja väkivaltaan on yli kolminkertaista verrattuna nuorten naisten kuolleisuuteen. Sukupuolten välinen suhteellinen kuolleisuusero Suomessa on suurimmillaan vuoden iässä. Itsemurhat aiheuttavat noin 40 % kaikista vuotiaiden miesten kuolemista Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

8 Huolestuttavaa on se, että nuorten naistenkin pahoinvointi on lisääntymässä: vuotiaiden psykiatrisessa laitoshoidossa on enemmän naisia kuin miehiä, vaikka vielä vuonna 2000 nuoria miehiä oli laitoshoidossa kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna -Nuorten naisten humalahakuisuus on nykyisin yhtä yleistä kuin nuorten miestenkin -Nuorten naisten väkivaltakäyttäytyminen lisääntyy kaiken aikaa -Nuorten naisten itsemurhien määrässä ei ole tapahtunut laskua toisin kuin nuorten miesten itsemurhaluvuissa Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8

9 On olemassa monia vaikuttaviksi todettuja lasten ja nuorten syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia ehkäiseviä menetelmiä ja hyviä käytäntöjä: Maestro -kurssi: nuorten stressinhallinta ja masennuksen lievittäminen Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat (KiVa-koulu, Friends, Yhteispeli) Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen (esim. Urheiluseurayhteistyö) PAKKA toiminta: Paikallinen alkoholipolitiikka ja vastuullinen myynti ja anniskelu Toimiva lapsi&perhe työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu vakava sairaus Etsivä nuorisotyö Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 9

10 Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen hankkeen tausta Itsemurhien ehkäisyprojektissa ( ) todettiin, että palveluksen ulkopuolelle jäävät nuoret miehet muodostavat riskiryhmän, tukitoimille on tarvetta, tuen järjestäminen ei ole minkään tahon vastuulla Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

11 Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen hanke ( ) Tutkimus-, kehittämis- ja implementointihankkeen tavoitteeksi asetettiin: psykososiaalisten tukimuotojen kehittäminen nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi, toimintamallien kehittäminen palvelun organisoimiseksi, tukiohjelman vaikuttavuuden tutkiminen ja toimintamallin levittäminen Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11

12 Toimintamallissa Kaikille kutsunnanalaisille tarjotaan tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. Joukko-osastoissa sosiaalikuraattori tarjoaa tukipalvelua varusmiespalveluksen keskeyttäville ja tekee lähetteen kotikunnan ohjaajalle. Siviilipalveluksen keskeytyessä Lapinjärven koulutuskeskus toimii vastaavasti tukipalvelun käynnistäjänä Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12

13 Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli Kunnan palvelut Puolustusvoimat Kutsunnat Varusmiespalvelus Työ- ja elinkeinoministeriö Siviilipalvelus Tukipalvelu Sosiaalitoimi Terveystoimi Opetustoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Muut palvelut Kolmas sektori Työvoimapalvelut Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 13

14 Tukipalvelun tavoitteena on selvittää yhdessä asianomaisen kanssa elämäntilanne, tukitarpeet, voimavarat ja toimintamahdollisuudet, aktivoida omaehtoista toimintaa ja palveluiden ja muiden tukimuotojen käyttöä sekä seurata elämäntilannetta ja selviytymistä Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

15 Time out! Aikalisä -ohjaajat Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, nuoriso- ja liikunta-alan ammattilaisia (esim. koulu- ja opiskelijath:n/ terveysaseman terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja/ depressiohoitaja, sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, työvoiman palvelukeskuksen ohjaaja, nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä, liikunnanohjaaja, vapaa-ajanohjaaja ) ja mielellään avomuotoisten palveluiden työntekijöitä (esim. sosiaalipalvelutoimistoissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, terveysasemilla, työvoimanpalvelukeskuksissa, nuorisotaloilla, nuorten arkiympäristöissä ). Ohjaajat toteuttavat tukipalvelua osana omaa perustyötään. Työote kokonaisvaltainen, ennalta ehkäisevä, voimavarakeskeinen ja ratkaisuhakuinen. Ohjaajat ovat saaneet perehdytyksen toimintamallin mukaiseen toimintaan ja tukipalvelun toteuttamiseen Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

16 Erityisenä kohderyhmänä varusmiestai siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävät Kutsunnoissa palveluksen ulkopuolelle terveydellisistä syistä jäävät ja varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen keskeyttävät nuoret miehet ovat ryhmä, jonka hyvinvointiin kannattaa ja pitääkin kiinnittää huomiota! *Kaija Appelqvist-Schmidlechner (2011) Time Out! Getting Life Back on Track. A psychosocial support programme targeted at young men exempted from compulsory military or civil service (Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Psykososiaalinen tukipalvelu varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle määrätyille miehille). Väitöskirja. Tampereen yliopisto Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 16

17 Missä määrin ja missä asioissa tukiohjelma vaikutti miesten elämäntilanteeseen? Tukiohjelma tavoitti erityisesti psyykkisesti oireilevia nuoria miehiä, joille oli kasautunut erilaisia ongelmia. Tutkimus osoitti, että tukiohjelmalla oli vaikutusta nuorten miesten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Interventioryhmään kuuluneiden miesten psyykkinen kuormittuneisuus väheni enemmän kuin vertailuryhmän miesten. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin pysyi ennallaan, kun se vertailuryhmässä heikkeni seuranta-aikana. Ohjaajien arvioiden mukaan 56 prosentilla asiakkaista tukiohjelma sai aikaan todellisia vaikutuksia asiakkaan elämässä. Tukiohjelmaan kiinnittyneistä 67 prosenttia arvioi, että tukiohjelmasta oli ollut vähintään jonkin verran hyötyä ja 58 prosenttia arvioi elämäntilanteensa parantuneen tukiohjelman ansiosta. 78 % suosittelisi tukiohjelmaa kavereilleen! Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17

18 Vuoden 2014 alussa - Syksyn 2013 kutsunnoissa tukiohjelmaa tarjottiin hieman yli nuorelle miehelle, mikä on lähes 90 % miesikäluokasta. - Uusia ohjaajia on koulutettu vuoden 2013 aikana yli 100 eli ohjaajia on nyt n Kouluttajia/perehdyttäjiä on Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

19 Onnistuminen on ollut mahdollista, koska on tehty pitkäjänteistä ja tavoitteellista valtakunnantason kehittämistyötä toimintamallin toteuttaminen ei ole vaatinut kunnissa lisäresursseja toimintamalli on helppo ottaa käyttöön ja se on selkeä ja konkreettinen koulutus, perehdytys ja koordinointi toimii yhden oven periaatteella (THL) toimintamalliin liittyy positiivisia mielikuvia ja ohjaajakoulutuksiin hakeutuu motivoituneita henkilöitä Puolustusvoimat ja Siviilipalveluskeskus ovat vahvasti sitoutuneita toimintamallin toteuttamiseen Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos