AUNAR. -Yhdistää- WinNovan henkilöstölehti

Transkriptio

1 AUNAR -Yhdistää- n henkilöstölehti 1/2010

2 Sisältö NÄKÖKULMA Teksti Lasse Schltz 3 Näköklma: Lasse Schltz 4 Rehtorin palsta: Jha Vasama 4 Viestintäpalvelt 6 Kolterveysttkims Nimityksiä 9 Osaava yrittäjä tekee tlosta NYT SE SITTEN ON TOTTA! Kva Henna Engren 10 Mitä tarkoittaa laat? 12 Intramaskotin nimikilpail 12 Työsojel 13 Ennakointikamari 14 Kansainvälistä 14 Kkaden kasvot 18 Lentokonetekniikan kolts 20 Talossa tapaht: avoimet ovet 20 Rinkeli Grand Prix 22 Porin Aikiskolttajat ry 35-v 23 Kkaden taidonnäyte 23 Urheilmitali keilakisoista 24 Kkaden yritys: Pori Energia 24 Taitaja-semifinaalit Porissa 25 Johdon yhteystiedot on nyt ihan oikeasti koltksen järjestäjä ja me kaikki winnovalaisia! Vosi vaihti ilman srempaa dramatiikkaa. Opiskelijat tskin homasivat siirtyneensä den oppilaitoksen kirjoihin, eikä henkilöknnallekaan tainnt tlla srempia väristyksiä työnantajan vaihtessa. Ainakin allekirjoittaneelle etkäteen pientä jännitystä aihettivat tammikn 11. ja 15. päivät. Ensin mainitt päivä on nimittäin valtionosksien makspäivä, ja jännityksellä serasimme, tleeko rahoja, ja jos tlee, kenen tilille. Jälkimmäinen on tietysti palkkapäivä, ja silloinkin homma pelasi lähestlkoon moitteettomasti. Tästä kiitokset talospalvelissa töitä tekeville ja Talosten väelle; syksyn rastksen ansiosta rahaliikenne toimii kivasti. Tämä ei sinkaan ole itsestäänselvyys teen yhtiöön ja siin järjestelmiin siirryttäessä! Kten jolkn issa ennstin, eteemme on tpsahtant pieniä ja vähän isompia käytännön ongelmia, kysymyksiä ja ratkaisja vaativia tilanteita. Niiden hoitaminen edellyttää pitkää pinnaa, aloitekykyä ja maalaisjärkeä. Samalla lomme itsellemme yhteisiä pelisääntöjä vastaisden varalle. Näitä pyrimme dokmentoimaan sitä mkaa kin niitä syntyy, jotta emme joka kerta jotisi keksimään sitä pyörää destaan. Strategia ja tämän voden talosarvio laisen klttrin lontiin tlemme satsaamaan pitkäjänteisesti tlevina vosina. n hallits hyväksyi ensimmäisen strategiamme kokoksessaan Hallintonevostolle se esiteltiin Myös yhtiötason talosarvio hyväksyttiin hallitksen toimesta, ja tammikn kokoksessa saataneen hyväksyntä myös investoinneille sekä klvan voden toimenpidesnnitelmalle. Kn nämä on saat, järjestämme koko henkilöstölle mahdollisden ttsta tavoitteisiimme ja ottaa niihin kantaa. Snnitelmathan ovat vain snnitelmia siihen asti kn ne on saat toimimaan. Tässä jokaisella winnovalaisella on tärkeä rooli! Kevään aikana tlemme vielä panetmaan päätehtävämme eli koltstoiminnan snnitteln lomalla yhtiölle pedagogisen strategian, sisältäen myös opiskelijapalvelt. Tätä työtä vetävät rehtorit yhteistmin, ja henkilöstöä pyritään osallistamaan mahdollisimman laajasti. Henkilöstöpäällikön vastlla polestaan on henkilöstöstrategian rakentaminen. Painopistealeitamme tässä ovat henkilöstön hyvinvointi, trvalliss ja osaamisen kehittäminen. Myös kehitys- ja viestintäpalveljen osalta tlemme syventämään strategiaamme vielä kevään aikana. Winnovalainen klttri Nyt kn olemme yhtä srta perhettä, alamme loda yhteistä winnovalaistta, joka parhaimmillaan toimii vahvana kivijalkana, minkä varaan menestyksemme rakent. Winnovalaisen klttrin lontiin tlemme satsaamaan pitkäjänteisesti tlevina vosina. Leimaa-antavina teemoina tlevat olemaan palvelasenne, yhteistyötahto, trvalliss, hyvinvointi ja yksilön kasv. Haastankin koko henkilöknnan tälle pollle yhteistä a rakentamaan! 2 LÄNSIRANNIKON KOULUTUS OY:N HENKILÖSTÖLEHTI Ilmestyminen: Aineistot: Toimits: Kkasittain sähköisenä (kn viimeisellä viikolla) Toimitettava aina kn 20. päivään mennessä toimitkseen Viestintäpalvelt Taitto ja kannen kva:henna Engren 3

3 REHTORIN PALSTA Teksti Jha Vasama Usi vosi on alkant ja on aloittant toimintansa. Paljon on vielä käytännön asioita sopimatta, mtta asia kerrallaan niitä saadaan kyllä valmiiksi. Aloitin maanantaina kierroksen eri norisopolen yksiköissä ja kierros jatk aina tokoklle asti. Ajatksena on, että jokaisen koltspäällikkömme yksikössä pitäisin työpistettäni viikon ajan samalla opiskelijoihin ja henkilöstöön ttsten. Koko viikkoa en kitenkaan pysty paikallani olemaan, koska VIESTINTÄPALVELUT Vosi vaihti vahdikkaasti myös viestintäpalvelissa ja välillä työt ovat valitettavasti rhkatneetkin. Ensisijalla työlistalla ovat olleet erityisesti ilmoitstrafiikki, wwwsivjen koltstietojen päivittäminen teen järjestelmään, aikiskoltsesite 2010 ja yhteishakn liittyvät asiat. kokoksia on sovitt jo pitkälle kevääseen asti. Joka tapaksessa mahdollisksien mkaan olen jokaisen koltspäällikkömme kanssa viikon ajan oppilaitoksemme yksikköjen arjessa mkana. Viestintäpalvelt odottaa innolla tta intraa, jonka rakennstyö on jo käynnistynyt! Udesta intrasta löydät jatkossa myös kaikki viestintään liittyvät asiat yhdestä paikasta. messilla klo Urastartti Ramalla Äijänson Areenalla, klo Satarekry Porissa Norisotalolla, Esitteet, tilanne kevät 2010 Yleisesite Yleisesite snnitellaan mainostoimistossa (sisältyi syksyllä tehtyyn kilpailtkseen) ja valmist helmikssa. A5-infoesite A5-kokoista kaksipolista infoesitettä on totetett messille ja sitä voi kysyä myös mhn käyttöön. Esitteessä kerrotaan yhdistymisestä, tarjolla olevista aloista ja yhteishasta. Savton oppilaitos -hanke etenee koko ssa niin, että myös Ramalla norisopolen yksiköt tlevat jatkossa olemaan savttomia. Tarkoitksena on kannstavin keinoin saada oppilaitosaleemme savttomaksi. Toimintaa tkemaan tllaan perstamaan ryhmiä ja yhteistyötä asiassa tehdään myös terveydenholtohenkilöstön kanssa. Halan vielä toivottaa kaikille oikein hyvää kevättä tärkeän tehtävämme parissa, modostetaan yhdessä sta myönteinen ja kannstava työyhteisö. Tässä työssä meidän jokaisen panoksella on merkittävä rooli. Tsemppiä kaikille, Jha Vasama Teksti Diana Bergroth- Lampinen Aikiskolts Aloilla on käytössään logopaperi, johon tlostetaan koltsesittelyt (fontti arial). Aikiskoltsesite kevät 2010 on menossa painoon helmikn alkpolella ja se jaetaan aleen kotitaloksiin ( kpl). Noret Uden ilmeen mkainen ja distett Yhteishakesite 2010 (omansa Ramalla ja Porissa) on käytössä messilla. Alakohtaisten esitteiden osalta on aiemmin sovitt opojen kanssa, että käytetään jo syksyllä laadittja alakohtaisia esitteitä perskolkierroksilla. Jos ja kn ei alakohtaista esitettä ole ollt tai ne ovat päässeet loppmaan, tlostetaan esitetekstit (fontti arial) aikiskoltsesitteitä varten laaditlle logopaperille. Näitä pitäisi löytyä toimistoista/sihteereiltä. Alakohtaisia esitteitä (norten persttkinnot) ryhdytään laatimaan vasta kesän aikana!!! Tekstejä otetaan mielellään vastaan jo nytkin osoitteessa kitenkin viimeistään tokokn loppn mennessä, kiitos! Käyntikortit Osa odottaa varmasti jo kärsimättömästi käyntikortteja. Järjestelmäpalvelissa on päivitetty henkilöstölistaa vielä klneellakin viikolla ja päivityksiä on myös ajett www-siville. Tarkoitksena on käyttää henkilölistaa apna korttien laadinnassa. Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman yhtenäiset kortit koko an, joten toivomme edelleen kärsivällisyyttä asian shteen. Esimiehet saavat postia käyntikorteista viikon 5 aikana ja kortteja ryhdytään tekemään sitä mkaa, kn esimiehet ovat kartoittaneet yksikkönsä tarpeet ja tarkastett henkilötiedot on siirretty korttitalkkoon. Kortit painetaan ja pakataan painoviestinnän alalla. Kortteja on mahdollista myös tehdä kaksipolisena (toinen poli englanniksi). Viestintä ei vastaa talkon tietojen oikeellisdesta. n www-sivt Siville on rakenteilla kovalla tohinalla myös varsinaiset koltsesittelyt eli koltskortit. Väliaikaisena ratkaisna on toimint linkkakset yhdistyneiden organisaatioiden vanhoille koltstarjontasiville. Siville on syntymässä koltksen verkkokappa, jossa yksi kolts on siis yksi totekortti. Korttien tietoja tallennetaan tällä hetkellä vanhojen sivjen tietojen pohjalta. Aikiskoltksen korteille tlee sähköinen ilmoittatminen ja tlevaisdessa myös koltksen maksaminen on niin halttaessa mahdollista verkon välityksellä. Toivomme jlkaisn olevan mahdollista viikolla 5. Tällä hetkellä sivjen päivitys tapaht viestintäpalvelissa, jatkossa koltstietojen päivittäminen järjestelmään siirtyy aloille (siirto www-siville tapaht jatkossakin viestintäpalvelissa). Kehittämisideat ja päivityspyynnöt osoitteeseen: viestinta@winnova.fi Mta Facebook on siirtynyt sosiaalisen median maailmaan - ryhdy faniksi Facebooksivstolla! Kkaden taidonnäyte Seraava kkaden taidonnäyte on hassa! Voittaja jlkaistaan Katso ohjeet www-sivilta. Kkaden yritys Seraava kkaden yritys on hassa! Voittaja jlkaistaan Katso ohjeet Henkilökorttikvakset Henkilökorttikvaksia jatketaan vielä pttvien osalta helmikn alssa. Kortteja tilataan kerralla aina isommissa erissä, yksittäisiä ei tilata. Snnataan yhdessä eteenpäin! Viestintätiimi Diana, Henna, Marika ja Miia 5

4 Teksti Fiia Heino Oireilevat tytöt Ylipainoiset pojat Opiskel 6 Ammattiin opiskelevien KOULUTERVEYSTUTKIMUS 2009 Kolterveysttkims on laaja valtaknnallinen kysely, joka tottaa tietoa norten elinoloista, kololoista, terveydestä, terveystottmksista ja terveysosaamisesta sekä opiskelijahollosta kntien ja koljen käyttöön. Tiedot kerätään valtaknnallisesti vertailkelpoisella menetelmällä samoissa knnissa joka toinen vosi. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vodesta ja samalla menetelmällä mahdollistavat vertailkelpoisen kntakohtaisen tiedon saannin kahden voden välein. Kolterveyskysely totetettiin maalishhtikssa 2009 Länsi-Somen ja Oln lääneissä ja Ahvenanmaan maaknnassa. Kyselyyn vastasi norta: ammattiin opiskelevaa, lkiolaista ja perskollaista. Savton oppilaitos on ensimmäinen askel kohti terveellisempää oppilaitosta. Ammatilliset oppilaitokset ovat osallistneet 1990-lvn loplla kolterveyskyselyyn, mtta vastasprosentit olivat niin alhaiset, että ttkimstloksia ei voit hyödyntää. Nyt THL on ottant haasteeksi osallistaa ammatilliset oppilaitokset mkaan kolterveyskyselyyn ja tloksia saatiin ihan hyvin. Perinteis e s t i kolterveyskyselyyn vastaavat perskoln 8. ja 9. lokkalaiset sekä lkion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. voden opiskelijat. Ammattiin opiskelevista kyselyyn osallistvat norisoasteen ttkintoon johtavassa koltksessa opiskelevat. Norten hyvinvointi syntyy ensisijaisesti perheissä ja lähiyhteisöissä, mtta oppilaitoksilla on kitenkin tärkeä rooli norten terveyden edistämisessä, sillä noret viettävät sren osan ajastaan kolssa elämänvaiheessa, jolloin kehitys ja kasv on voimakasta. Oppilaitosten tehtävänä on opettamisen lisäksi norten hyvinvoinnista holehtiminen ja heidän ohjaaminen omaa elämää koskevissa asioissa. Kolissa ja oppilaitoksissa on holehdittava trvallisen ja terveellisen opiskelympäristön lomisesta ja laadittava tähän liittyen mn massa snnitelmat oppilaiden sojaamiseksi väkivallalta, kisaamiselta ja häirinnältä. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveys on keskimäärin honompi ja riskikäyttäytyminen ja oireil yleisempää kin samanikäisten lkiolaisten. Norsiässä nähtävien erojen on havaitt ennakoivan terveyserojen pysyvyyttä sekä kasva aikisiässä. Norten hyvinvoinnin edistämiseen käytettäviä resrsseja tlisi kohdentaa selvemmin ammattiin opiskelevien norten hyvinvoinnin edistämiseen. Nyt opiskelijahollon ja opiskelterveydenhollon totetminen ammattiin opiskelevien kohdalla on kitenkin heikompaa kin milla opiskelijoilla. Jos terveyden ja hyvinvoinnin osalta nähtävissä olevaa haitallista kehitystä ei pysäytetä, kolts- ja ammattiryhmien väliset terveyserot säilyvät ja mahdollisesti kasvavat. Keskeiset tlokset Oheen olen koonnt keskeisiä tloksia Raman ja Porin osalta tai koko Sataknnan osalta. Holen aiheita on monia ja on tärkeää, että opiskelijaholtoa ja opiskelijapalvelja kokonaisdessaan kehitetään ssa. Savton oppilaitos on ensimmäinen askel kohti terveellisempää oppilaitosta. Kolterveysttkimksen mkaan yli 40 % opiskelijoistamme tpakoi päivittäin ja iso osa opiskelijoita aloittaa tpakoinnin aloitettaan ammatilliset opinnot. Ehkä voimme estää tpakoinnin aloittamisen ainakin näiden opiskelijoiden osalta. Lähteet: Lopa, P., Psniekka, R., Harj, H., Vilkki, S., Jokela, J., Kinnnen, T., Pietikäinen, M., (2009). Kolterveys 2009: Raman ja Porin kntaraportit ammattiin opiskelevista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ammattiin opiskelevat tytöt oireilevat enemmän kin lkiossa opiskelevat tytöt Mitä seampia päivittäisiä oireita, sitä seammin oireiln liittyy masentneiss Sataknnassa ammatillisessa 17% tytöillä ja 10% pojilla vaikea tai keskivaikea masenns, lkiossa 13% tytöillä ja 8% pojilla Aika harvoin noret hakevat apa terveyshollon palvelista Kolyhteisön merkitys kasvaa tnnistaminen - pttminen ja hoitoon ohjas- opiskelijahollon palvelt Terveystottmkset Ainoastaan 39% Sataknnan ammattiin opiskelevista syö yleensä kaikki aterianosat (pääroka, salaatti, leipä, maito). Usein energiantarve korvataan epäterveellisillä välipaloilla Kollonas jää yleensä syömättä vähän koltsta saaneiden lapsilta, itsensä ylipainoiseksi kokevilta, päivittäin tpakoivilta ja alkoholia säännöllisesti käyttäviltä norilta sekä norilta, jotka eivät syö aamiaista tai yhteisiä aterioita perheen kanssa. Myös kolkisatt ja kolssa honosti viihtyvät noret jättävät kollonaan sein väliin Hampaita harjaa vähemmän kin kaksi kertaa päivässä 64% (Rama ja Pori) (pojat noin 75%) 42% opiskelijoista nkkmaan myöhemmin kin klo 23 Homioitavaa Ttkimstloksia pitää hyödyntää opiskelijahollossa sekä koln toiminnassa Tlokset on hyvä käydä läpi opiskelijaholtoryhmässä, jossa sovitaan, Ylipainoiss yleisempää ammattiin opiskelevilla kin lkiossa opiskelevilla, erityisesti poikien kohdalla Ammattiin opiskelevista pojista Ramalla (27%) ja (18%) tytöistä on ylipainoisia. Porissa pojista (25%) ja tytöistä (19%) Liiknta-aktiiviss on yhteydessä ylipainoon, 66% opiskelijoista harrastaa liian vähän liikntaa viikoittain Väkivalta Väkivaltaistta Sataknnan ammattiin opiskelevilla enemmän kin lkiolaisilla, 13% ollt tappelssa kerran klneen voden aikana, 15% kaksi kertaa tai seammin. Pojista 17% ilmoitti hakanneensa jonkn voden aikana. Fyysisen hyökkäyksen kohteeksi on jotnt 20% pojista ja 11% tytöistä Kolkisaamista kokee Sataknnan ammattiin opiskelevista vähintään kerran viikossa 5% (lkio 2%) Kisaamiseen pttaan ammatillisessa oppilaitoksessa satnnaisesti, kisaajista tai kisatksi tlleista 64% sanoo, että aikiset eivät ole pttneet kisaamiseen Kolilla tlee olla toimintamallit kisaamiseen pttmiseen miten niitä hyödynnetään esim. opettajaknnan kokoksessa, vanhempainilloissa ym. Kolterveysttkimstlosten avlla saadaan lotettavaa ja vertailkelpoista tietoa paikallisesti, aleellisesti sekä valtaknnallisesti Vaikeksia opiskelssa koki noin 30% opiskelijoista Opiskeln liittyvä työmäärän liian sreksi koki 27% Porin opiskelijoista ja Ramalla 16% opiskelijoista! Ainakin 2 päivää kkaden aikana lintsannt Ramalla (27%) ja Porissa (20%) opiskelijoista Avn ptetta opiskelssa Ramalla joka 7. opiskelijalla ja Porissa joka 10. opiskelijalla Joka viides ei kokent tlleensa kllksi ja työilmapiirissä ongelmia koki 15% (Rama, Pori) Koltapatrma sattnt viimeisen voden aikana Rama (10%) ja Pori (11%) Päihteet Päivittäin tpakoi Ramalla (44%) ja Porissa (42%) ammattiin opiskelevista, myös ainakin toinen opiskelijoiden vanhemmista tpakoi Rama (44%) ja Pori (48%) Hmalaan vähintään kerran/kk Ramalla (45%) ja Porissa (43%); (Pojat 45% ja tytöt 35%) Sataknnan ammattiin opiskelevista pojista 14% ja tytöistä 7% viikoittain hmalassa Laittomia hmeita kokeillt ainakin kerran Ramalla (15%) ja Porissa (16%) Raittis yleisempää lkiossa, joka viides lkiolainen ilmoittaa, ettei käytä alkoholia. Ammattiin opiskelevista joka kymmenes ilmoittaa olevansa raitis Jokainen koltspäällikkö saa omaa koltsalaa koskevat tlokset Opiskelijapalvelyksikkö hyödyntää tloksia myös laajemmin 7

5 NIMITYKSIÄ OSAAVA YRITTÄJÄ Teksti: Jha Harikkala ja Miia Reiman Kvat: Miia Reiman Eija Häyrinen Osaamisen hallinnan koordinaattori tekee tlosta Olen 42-votias ja koltkseltani olen kappatieteiden maisteri. Olen työskennellyt Innovassa syksystä 2007 liiketaloden kolttajana. Vastllani ovat olleet oppisopimsmerkonomit. Aiempi työrani on pitänyt sisällään markkinoinnin, viestinnän ja henki- löstöhallinnon asiantntija- ja johtotehtäviä. Valmistin jolkssa ammatilliseksi opettajaksi ja opiskelen parhaillaantyönohjaajaksi. Asn Udessakapngissa mieheni ja pian 6-votiaan tyttäreni kanssa. Painonhallintaa, isännöintipalvelja, kaitafilmien tallennspalvela, peslapalvelja, konevokrasta ja homekoiratyöskentelyä. Mn massa näillä aloilla nitoreet Osaava yrittäjä tekee tlosta -koltksen sorittaneet satakntalaiset yrittäjät toimivat. Tiina Kallio Työhyvinvointikoordinaattori Olen 48-votias yhteiskntakntatieteiden maisteri ja työskennellyt yli 20 votta Porin Aikiskoltskeskksessa niin opettajana, projektipäällikkönä kin kansainvälisyyskoordinaattorina. ssa vaihdan näköklmaa ja siirryn helmikn alssa henkilöstöhallinnon tehtäviin työhyvinvointikoordinaattorina. Olen perehtynyt mm. työhyvinvoinnin johtamiseen, kehittämiseen ja serantaan toreis- Ben Schrey sa kappatieteiden maisterin opinnoissani ja snnitellt koltsosakeyhtiöllemme laajaalaisia työhyvinvoinnin mittareita. Haasteita varmaan riittää ja oppimista dessa työssä on paljon, sillä niin organisaatiomtos kin erilaiset oppilaitosklttrit tovat monenlaista kehittämisen tarvetta. Tavoitteena onkin löytää yhteistyömotoja, joilla winnovalainen asiantntems työhyvinvoinnin aleelta saadaan yhteisesti käyttöön. Työn ja viisihenkisen perheen lisäksi mina pitävät liikkeessä monipolinen liiknta- ja yhdistystoiminta. Tapaamisiin! Osa koltkseen osallistneista on laajentant ja laaja-alaistant jo aiemmin aloitetta yritystoimintaansa, osa on rohkaistnt yrityksen perstamiseen vasta koltksen aikana. Nimenomaan pienyrittäjille snnatt kolts tähtää oman liiketoiminnan kehittämiseen ja sen aikana käydään läpi laajasti koko oma yritystoiminta. Yhtenä todisteena osaamisesta on päätöstilaisdessa jaett ttkintotodists yrittäjän ammattittkinnon sorittamisesta. Opiskelijat kehivat koltksen antia, erityisesti liiketoimintasnnitelman tekemiseen ja päivittämiseen panostamista sekä koltksen aikana saatja sia tttavksia ja kmppanksia. Atto-koordinaattori Lehtori, matkail-, ravitsemis- ja talosala Olen 52-votias keittiömestari, restonomi (AMK) ja toimint hotelli- ja ravintola-alalla norten ja aikisten kolttajana vodesta 1986 lähtien. Olen ollt mkana seissa työssäoppimisen hankkeissa ja erilaisissa kehittämistehtävissä, viimeksi mm. n kehittämisryhmä 1:ssä ja Porin ammattiopiston työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjasryhmässä. Udet ttkintojen Mikko Hhtala Oppisopimskoordinaattori Olen 43-votias kasvatstieteen tohtori ja ato- ja kljetstekniikan insinööri. Tällä hetkellä työskentelen Porin ammattiopiston vs. rehtorina. Aiemmin olen työskennellyt PAO:ssa osastonjohtajana, Trn yliopistossa opettajien täydennyskoltstehtävissä ja Sataknnan oppisopimskeskksessa kol- persteet tovat mtoksia mm. ammattitaitoa täydentävien ttkinnon osien totetksiin ja arviointeihin. Halan atto-koordinaattorin tehtävässä attaa atto- ja ammatinopettajia tekemään hyvää yhteistyötä opetettavien sisältöjen ja osaamisen arvioinnin kehittämisessä. Päämääränä on opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen laadn parantaminen. tsasiantntijana. Aikiskoltksen määrä kasvaa tlevaisdessa entisestään ja oppisopims on siihen hyvä totetsväline. Udessa tehtävässäni kehitän oppisopimskoltsta yhteistyössä oppisopimskeskksen ja Win- Novan toimijoiden kanssa. Nyt valmistnt ryhmä on Sataknnassa järjestyksessä neljäs. Kaikkiaan koltkseen on osallistnt jo yli 100 pienyrittäjää. Yhteistyösopims yrittäjäkoltksen kehittämisestä Sataknnan Yrittäjät ry:n, n ja Sataedn päivitetty yhteistyösopims yrittäjäkoltksen kehittämisestä ja totettamisesta Sataknnassa allekirjoitettiin Osaava yrittäjä tekee tlosta koltksen päätöstilaisden yhteydessä (ks. viereinen kva). Sopimksen allekirjoittivat toimitsjohtaja Markk Kivinen ja pheenjohtaja Anne Sominen Sataknnan yrittäjistä, toimitsjohtaja Lasse Schltz Oy:stä sekä rehtorit Pali Kamppi ja Lasse Kervinen Sataedsta. Yhteistyösopimksella vahvistetaan yrittäjien vaiktsmahdollisksia koltsten snnitteln ja totetkseen. Positiivinen shtatminen koltkseen ja yrityksensä KoDogin kehittämiseen toivat Keijo Kodikselle (vas.) ttkintotodistksen lisäksi Sataknnan Yrittäjien stipendin. KoDog toimii della toimialalla (erikoiskoltett homekoirat), jota Keijo on ollt aktiivisesti kehittämässä myös valtaknnallisesti. Onnittelemassa Jha Harikkala sta sekä Sataknnan Yrittäjät ry:n pj. Anne Sominen. 8 9

6 Teksti Jkka Söderdahl, laatasiantntija MITÄ TARKOITTAA laat? 10 Laadsta ei löydy yksiselitteistä määritelmää. Kysyttäessä ihmisiltä, mitä laat heidän mielestään on, saadaan erilaisia vastaksia. Yleensä laat tnt olevan jotakin hyvää. Kn laat ymmärretään pyrkimyksenä elämän ja toimintaympäristön hallintaan, laadn historia alkaa ihmisknnan alkajoista. Viittas laadn arviointiin löytyy jo Mooseksen 1. kirjasta: Ja Jmala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Laattoiminta oli vielä keskiajalla eriytymätön osa arjen työtä. Käsityöläisyydessä hyvä työ oli mestarille ja kisällille itsestään selvää. Eriytynyt, systemaattinen laattoiminta on teollistmisen tote ja samalla sen synnyn ja kehityksen edellytys. Sarjateollisdessa vanha toimintatapa ei riittänyt aikaansaamaan odotsten mkaista laata. Laattyötä oli kehitettävä lomaan yhdenmkaistta. Siihen aikaan laattoiminta alkoi valitettavasti eriytyä msta totannosta lvlla laadn tehtävät alkoivat vorostaan taas laajeta ja yhdentyä mhn totantotoimintaan ja vähitellen laaja-alaisen laatjohtamisen modossa koko yrityksen liiketoimintaan. Somessa vielä 1970-lvlla laat merkitsi pelkästään teknistä laata. Seraavassa vaiheessa sen ajateltiin olevan kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeet. Asiakastyytyväisyys kertoi, onko tote tai palvel laadkas vai laadton. Viime vosikymmenellä laadlla tarkoitettiin organisaation asiakasprosessien toimivtta. Nykyisin laadlla tarkoitetaan organisaation kaikkia toimintoja. Laat kertoo siitä, miten hyvin organisaatiossa on vastatt asiakkaiden tarpeisiin ja miten hyvin palvelja on snnatt eri asiakasryhmille. Yleisesti voidaan sanoa, että laat on sitä mitä asiakkaat kokevat. Jos tote tai palvel ei vastaa odotksia, asiakasta ei kiinnosta mikä totteessa tai palvelssa on vialla tai kka on vastssa. Asiakasta kiinnostaa vain toimiiko tote tai palvel niin kin lvattiin. n toimintajärjestelmä on kokonaiss, jolla johdetaan, ohjataan, arvioidaan ja kehitetään koko organisaation toimintaa. Koltspalvelt, kten myös monet mtkin palvelt, ovat pohjimmiltaan aineettomia prosesseja, joissa myös asiakas osallist palveltilanteeseen (esim. opets, opiskel ja oppiminen). Asiakkaan ja palveln tottajan välillä syntyy totden hetkiä, joilla on ratkaiseva merkitys palveln laatn. Totden hetkellä asiakas näkee, klee, kokee tai aistii palvelorganisaation ja palvelhenkilön toiminnan. Totden hetkeä ei voi pera. Se, mitä on tapahtnt, on tapahtnt. Viime kädessä kysymys on asiakkaan sbjektiivisesta kokemksesta, jolla mitataan onko laat hyvää vai honoa. Laat syntyy tekemällä Organisaatiot voidaan yleisesti jakaa kolmeen ryhmään sen mkaan kinka ne näkevät tlevaistensa: tlevaisteen ajatjat, tlevaisteen sopetjat tai tlevaisden tekijät. Jos organisaatio ei ole kiinnostnt tlevaisdesta, se voi holeti nohtaa myös laadn. Laat on systemaattista tlevaisden rakentamista, jossa kysymys on tietämisestä. Organisaation tlee tnnistaa nykytilanteensa ja asettaa tavoitteensa tosiasiatietojen persteella. Organisaatiota voidaan tarkastella koneena tai sitvana toimintakokonaistena. Organisaatio koneena on mekanistinen ja yksinkertainen malli, jossa se nähdään pelkkänä totantovälineenä. Elävä ja sitva organisaatio on taas kokonaisvaltainen malli, jossa organisaatio nähdään rakenteena ja yhteisönä, joka tarjoaa työntekijöille hyvän työympäristön, haasteellisen työn ja mahdollisdet oman osaamisensa jatkvaan kehittämiseen. Organisaatio modost ihmisistä, joiden vastt, valtdet ja keskinäiset shteet on määritelty. Strategia totet ja tlokset syntyvät prosessien katta. Myös laat syntyy prosesseissa. Hyvinvoiva, oppiva ja osaava henkilöstö on prosessien tärkein voimavara. Ainoastaan motivoitnt ja tyytyväinen henkilöstö voi saada aikaan tyytyväisen asiakkaan. Tlokset eivät kitenkaan ole yksittäisiä sankaritekoja. Toimivtta ja laata ei paranneta pelkästään työntekijöiden osaamista nostamalla. Siihen vaikttavat ratkaisevasti oikea strategia, työn organisointi ja johtaminen, hyvin snnitellt prosessit, työympäristö, työn sisällöt sekä koko työyhteisö ja itse asiassa työpaikan koko toimintatapa. Mikä on toimintajärjestelmä? Toimintajärjestelmä tarkoittaa organisaation päämäärien saavttamiseksi tarvittavaa organisaatiorakenteiden, toimintaperiaatteiden, menettelyjen, prosessien ja resrssien modostamaa kokonaistta, jonka avlla toimintaa johdetaan ja ohjataan siten, että toiminnan kohteena oleva asiakas on tyytyväinen saamaansa tavaraan, tietoon tai palveln. Laadnhallintajärjestelmällä tarkoitetaan yleensä pelkkää laadnhallintaa, kn taas toimintajärjestelmä on organisaation strateginen valinta asetettjen päämäärien ja tavoitteiden saavttamiseksi. Toimintajärjestelmän ohjasmalli antaa snnan organisaation toiminnalle. Yhteistyömalli attaa organisoitmaan snnan mkaisesti. Tekemisen malli tkee osaavia ihmisiä käytännön työssä. Toiminnan yhdensntaistamisen ja päällekkäisten toimintojen välttämisen kannalta nykyisin pyritään kokonaisteen, joka rakennetaan integroimalla laatstandardi ISO 9001, ympäristöstandardi ISO sekä työterveys- ja trvallissjärjestelmästandardi OHSAS yhdeksi toimintajärjestelmäksi. n toimintajärjestelmän sntaviivat Toimintajärjestelmän perstan modostavat kokonaisarkkitehtri, hallintastandardit sekä OPH:n laadnhallintasosits. n toimintajärjestelmä on kokonaiss, jolla johdetaan, ohjataan, arvioidaan ja kehitetään koko organisaation toimintaa. Kokonaisarkkitehtrin avlla kvataan kinka organisaation elementit organisaation palvelt, organisaatioyksiköt, ihmiset, toimintaprosessit sekä tieto- ja viestintätekniikat - liittyvät toisiinsa ja toimivat kokonaistena. Laat-, ympäristö- sekä työterveys- ja trvallissstandardien integraatiolla modostetaan toiminta-järjestelmän perskokonaiss, jolla varmistetaan n toiminnan laat sekä systemaattinen snnittel, johtaminen, ohjas, arviointi ja kehittäminen. OPH:n laadnhallintasositksen mkaisesti lle snnitellaan ja rakennetaan kokonaisarkkitehtriin perstva sähköinen toimintajärjestelmä sekä laaditaan toimintakäsikirja, joka sisältää kvakset keskeisistä toimintaperiaatteista, resrssien hallinnasta, prosesseista, mittareista ja toiminnan parantamisesta. Tlevaiss tehdään tänään Tlevaiss on meidän. Olemme kaikki tlevaisden tekijöitä ja meillä on nyt aintkertainen tilaiss yhdessä rakentaa sta laata tekevä elävä organisaatio, joka tietää, mitä varten se on olemassa, mitkä ovat sen päämäärät ja miten se aikoo tavoitteensa saavttaa. Kva Henna Engren 11

7 OSALLISTU TYÖSUOJELU Intra-maskotin NIMIKILPAILU n SharePoint-intra tllaan korvaamaan della intrajärjestelmällä. Sisäistä viestintää dessa intrassa tlee piristämään oheinen piirroshahmo, jonka on snnitellt AD Jho Rohola intran visaalisen ilmeen snnitteln yhteydessä. Tämä pörröinen merikotka on saant innoitksensa merellisestä maisemasta, länsirannikosta. Miksi me ktsmme tätä pörröistä kaveria, joka jatkossa seikkailee intra-sivillamme? Osallist siis nimikilpailn ja keksi kotkalle nimi! Palkintona lvassa parhaalle ehdotkselle 2 kpl Ässät- Lkko matsin lippja. Lisäksi kaikkien ehdotksen tehneiden kesken arvotaan 8 lippa. Lipt ovat 6.2. klo 17 Porin Isomäen jäähallissa pelattavaan otteln. Nimiehdotksia saa antaa 1/henkilö, osoitteeseen viestinta@winnova.fi. Ehdotkset 3.2. mennessä, jotta saadaan lipt jakoon! ENNAKOINTIKAMARI RAUMALLA, Ammattittka-hanke ja Raman kappakamari kokosivat ramalaiset kapan alan toimijat keskstelemaan ammatillisen koltksen työelämäyhteistyöstä ennakointikamariin Kokospaikkana toimi Cafe Sali Vanhassa Ramassa. Tilaisdessa perehdyttiin kapan alan kehitykseen tilastojen näköklmasta, knneltiin oppilaitoksen- ja yritysten edstajien alstksia ja kesksteltiin koltksen nykytilasta ja kehittämisestä. Osskappa Kelan toimialajohtaja Marko Markela totesi Kelan olevan tyytyväinen koltksen nykytilaan. Hän kiitti opiskelijoiden tietotekniikkataitoja ja korosti, että niiden tleekin olla hyvällä tasolla, koska kapan alan työt vaativat sjvaa tietotekniikan käyttöä. Norten asenne työntekoon nosi yhdeksi keskeiseksi kesksteln aiheeksi. Yrittäjät korostivat, että työssäoppimiseen tlisi asennoita samalla vakavdella kin palkkatyön tekemiseen. Opiskelijoilta odotetaan innostntta asennetta, sisäistä yrittäjyyttä ja pelisilmää asiakaspalvelssa. Keskstelssa pohdittiin, miten oppilaitoksessa opiskelijoita voitaisiin valmentaa työssäoppimisjaksoille entistä paremmin. Ennakointikamarin päätteeksi todettiin, että vastaaville tilaisksille on tarvetta ja päätettiin kokoonta seraavan kerran ensi syksynä. Teksti ja kvat Johanna Alanen Keskstela kapan alan ammatillisen koltksen työelämäyhteistyöstä Ammattittka-hanke attaa koltsaloja ennakointikamarien järjestämisessä. Snnitteilla on mm. sähköalan- ja sosiaali- ja terveysalan ennakointikamarit. Ammattittkasta saat lisätietoa osoitteesta sekä n yritysasiamiehiltä: Alanen Johanna Mäkitalo Raija Wahlman Teijo Tammikiset työsojelvaalit on saat päätökseen. Työsojelvaalitoimiknta on vahvistant työsojelvaalien tloksen: Opettajien työsojelvalttetksi on valitt Reijo Javanainen ja varavalttetksi Johanna Alanen. Mn henki- löstön työsojelvalttetksi on valitt Eino Anttila ja varavalttetksi Merja Koivmäki. Vaalipöytäkirjan liite, josta ilmenevät vaalissa annett äänet, löytyy SharePointista. Vaalipöytäkirja kokonaisdessaan asetetaan myös nähtäväksi intraan. Mahdolliset homatkset vaalista on tehtävä viimeistään vaalitoimiknnalle. Lisätietoja antaa vaalitoimiknnan pheenjohtaja Tano Kivinen, ph Opettajien työsojelvalttett Reijo Javanainen Opettajien varatyösojelvalttett Johanna Alanen Mn henkilöstön työsojelvalttett Eino Anttila Mn henkilöstön varatyösojelvalttett Merja Koivmäki 12 13

8 KANSAINVÄLISTÄ KUUKAUDEN KASVOT / VESA VALKEAPÄÄ Vaihto-opiskelijoita sähköalalla Saimme 18.1 vieraaksemme Win- Novan sähköalalle (Porin yksikköön ksi saksalaista ja viisi tanskalaista opiskelijaa. He ovat opiskelemassa oppilaitoksessamme atomaatioalan väylätekniikkaa 5.2. asti. Opiskelijavaihto totetetaan Mobility Across Erope - liikkvshankkeesta ja opetksen sisällön snnitteln ja totetksen yhteistyöhanke on MOVET - Modles for Vocational Edcation and Training for Competences in Erope, jossa (aiemmin Porin ammattiopisto) on yhtenä kmppanina. Opiskelijavieraita isännöi sähköalan opettaja Arto Nrmi. Opiskelijat ovat pääosin Ulasoorintie 6:n toimipisteessä. Kka olet ja mistä oppilaitoksesta? Olen Vesa Valkeapää ja työskentelen Winnovan Tieto- ja tietoliikennetekniikan toimipisteessä Pripolissa. Kyseessä on siis entinen Porin ammattiopisto / Tekniikkaopisto. Asstelen Nakkilassa vaimoni Helin (niin ikään Winnovan palvelksessa) ja kahden lapseni kanssa (8-v poika ja 6-v tyttö). Perheeseen kl myös isäntänsä tavoin harmaantva irlanninsetteri. KUUKAUDEN KASVOT / JANNE VAHANTI Kka olet ja mistä oppilaitoksesta? Olen Janne Vahanti, entinen innovalainen, nykyinen lainen ;) Toimipisteeni on Elepro Ramalla ja kln sähkö- ja tietotekniikkaosastoon. Kinka kaan olet ollt talossa? Tlin Innovaan syksyllä 2004 sähköalalle kolttajaksi. Keväällä 2005 siirryin trvallissalalle opettamaan trvallisstekniikkaa, knnes syksyllä 2008 siirryin takaisin sähköalalle. Mikä on työnkvasi? Toimin tällä hetkellä pääasiassa sähköalan opettajana. Työnkvaani kl myös trvallisstekniikan opettaminen trvallissalan persttkinnon, vartijan ammattittkinnon ja trvallissalan erikoisammattittkinnon opiskelijoille. Mistä pidät työssäsi erityisesti? Mkavinta on työn vaihtelevs. Välillä saa opettaa sähköalalla ja välillä trvallissalalla. Pidän myös siitä, että oman työn saa snnitella ja hoitaa melko vapaasti. Mitä odotat tlevaisdelta? Innovassa pidettiin tärkeänä ja kannstettiin henkilöstöä kehittämään itseään. Toivottavasti tämä jatk myös ssa. Lisäksi toivon, että yhteistyö n eri toimipisteiden välillä lähtee sjmaan hyvin ja on tlevaisdessa toimivaa. Kenet haastat seraavaan iin? Haastan Jarno Orasen Savilanpiston toimipisteestä. Harrastkseni ovat nyttemmin melko lailla liiknnallisia. Viimeksi on tllt tyystin hrahdetta maastopyöräilyyn. Sitä ennen, ja tietysti edelleenkin, kiinnostaa myös moottoroidt kaksipyöräiset. Moottoripyöräilyn terveysvaiktkset, tai oikeastaan niiden pte, edesattoivat siirtymistä lihasvetoisiin klknevoihin. Ehkäpä myös matkstaminen on väljästi tlkittna liiknnallista - siinä ainakin siirrytään pitkiä matkoja paikasta toiseen. Tämä liiknnan laji totetettna perheen kera on parasta lajia. Kinka kaan olet ollt talossa? Olen tllt taloon Porin tekniikkaopiston aikakadella 1999, joten yli 10 votta on jo takana. Mikä on työnkvasi? Tehtävänimikkeenä taitaa olla tieto- ja tietoliikennetekniikan lehtori ja ainakin nyt kevääseen 2010 saakka myös kolts- ja ttkintovastaavan tehtävät kyseiseltä alalta. Käytännössä tähän saakka olen ollt eräänlainen IT -asioiden joka paikan höylä. Työhöni on klnt opettamisen ja opetksen snnitteln ohella myös lähinnä IT -toimintoihin liittyviä ylläpito- ja kehitystehtäviä. Mistä pidät työssäsi erityisesti? Pripolin tieto- ja tietoliikennetekniikan toimipisteessä vallitsee rento, mtta kitenkin jämäkkä tekemisen meininki. Tämä ilmapiiri on loistavien työtovereiden ja asiastaan innostneiden opiskelijoiden aikaansaannosta. Mitä odotat tlevaisdelta? Odotan Winnovan taholta selkeytyviä, oikedenmkaisia ja toimivia käytäntöjä arkitoiminnan pyörittämiseen. Kaiken kehittämisen ja mtosvaiheen kiireen kes- kellä pitäisi kitenkin mistaa, että olemme olemassa opiskelijoitamme varten ja heidän ansiostaan. Koltspalveljen tottaminen norille, aikisille ja elinkeinoelämälle pitää kitenkin sja, vaikka käytännöt alksi saattavat yskähdellä. Kenet haastat seraavaan iin? Heitetään kapla vaihteeksi ATTO -aineiden sntaan. Haastan äidinkielen lehtorin Jari O. Hiltsen Porin tekniikan toimipisteestä. Hän on ansiokkaasti hoitant tekniikan ja erityisesti sähköalan äidinkielen opetsta

9 KUUKAUDEN KASVOT / PÄIVI SUOTUNEN KUUKAUDEN KASVOT / MIIA REIMAN Kka olet ja mistä oppilaitoksesta? mtta tervetlltkin, ettei samaan täysin mökkiydy! 16 Kka olet ja mistä oppilaitoksesta? Nimeni on Päivi Sotnen ja työskentelen tntiopettajana n Raman toimipisteessä marata-alalla, osoitteissa Satamakat 19 ja Sojantie 2. Kinka kaan olet ollt talossa? Kymmenen votta on klnt opettajan töitä tehdessä. Aikoinaan kävin keittiöpolen samassa oppilaitoksessa. Elämä heitteli ympäri Somea ja maailmaa, nyt on rota porsaan kotiin tont. Kakokaip jäi, jota pitänee harrastaa vapaaajalla. Mikä on työnkvasi? Ohjaan noria monipoliselle matkailalalle parhaan kykyni mkaan. Kansain- välisten asioiden hoitaminen ja työssäoppimisen ohjaaminen maratassa ovat klneet alsta saakka toimenkvaani. Aikiskoltksen ttkintotilaisksien vastaanottaminen to hyvää vastapainoa norten kanssa toimimiselle. Sosiaalisen median kehittäminen opetksen yhdeksi välineeksi on dehko ja mielenkiintoinen tehtävä. Viime vonna tehtäviini kli myös koltspäällikön sijaisena toimiminen hänen poissaollessaan. Tästä vodesta ei vielä tiedä. Mistä pidät työssäsi erityisesti? Monipoliss, mahtavat työtoverit ja heidän hmori. Sillä jaksaa joka päivä eteenpäin. Välillä tnt, että on liian paljon eri vastaleita mtta se pitää työn mielenkiintoisena. Norten kanssa toimiminen antaa paljon. Heiltä oppii myös sia asioita. Mitä odotat tlevaisdelta? Odotan tlevaisdelta paljon hyviä hetkiä opiskelijoiden, norten ja aikisten kanssa. Henkilöknnan merkitys yhteistyökvioissa on erittäin tärkeää ja hyvinvointia pitää korostaa nyt ja tlevaisdessa. Kenet haastat seraavaan iin? Ammattitaitoisen ja kansainvälisen naisen merenklsta: Nina Torila. Harmi, kn häntä näkee harvoin Satamakadlla. Häneltä saa aina hyviä vinkkejä eri asioiden hoitamiseen. Olen Miia Reiman entisestä Porin ammattiopistosta. Asstelen Meri-Porin aleella Metsämaalla avomiehen ja kahden kissan kanssa. Mtin Poriin 15 votta sitten Tampereelta aloittaessani opinnot amk:ssa. Alkvodet vannoin, että varmasti mtan takaisin (tntivat alksi sisäänpäin kääntyneiltä nämä porilaiset ), mtta tännepä kitenkin jäin! Kinka kaan olet ollt talossa? Aloitin työt Porin Kappaoppilaitoksessa tradenomiopintojen työharjoitteln merkeissä kesällä -97. Pari votta olin töissä loma-aikoina ja tarvittaessa, eli aika sein ja siitä lähtien olen klnt kalstoon. Työnkvaan on mahtnt mm. aikiskoltssihteerin tehtäviä, opetsta ja tiedottajana toimimista välillä näitä kaikkia samaan aikaan Mikä on työnkvasi? Siirryin vodenvaihteessa viestintäpalvelihin viestinnän sihteeriksi ja sain sien työtehtävien lisäksi den työpisteen ja työkaverit. Mtos oli toisaalta haikea, Lopllinen työnkvani on vielä haksessa, mtta kaikkea sitä teen mitä viestinnän ja markkinoinnin eri osa-aleilta ehdin ja osaan. Mistä pidät työssäsi erityisesti? Vaihtelevs on työssäni parasta, sitäsamaa ei sovi minlle! Koko ajan on myös mahdollista oppia tta. Viestintäpalvelt toimii tiiminä ja se on minllekin mielisin tapa työskennellä. Mitä odotat tlevaisdelta? Yksikään päivä ei työn polesta varmasti ole samanlainen, sen ovat jo ensimmäiset viikot osoittaneet. Odotankin mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä myös jatkossa. Toivon, että pääsisin pian opettelemaan mm. ilmoitstenteko-ohjelman käyttöä. Lähiajan toiveena odotan liikntakärpäsen premaa, laiskamato on iskenyt pahemman kerran. Opiskelkärpänenkin voisi praista myös niin ljaa, että ylemmän amk-ttkinnon paperit olisivat tämän voden polella taskssa. Kenet haastat seraavaan iin? Haastan johdon sihteeri Seija Palm- Kordelinin Ramalta (RAO). Ttstimme viestinnän kehittämisryhmässä. Seija on mielenkiintoinen persoona ja ttstmisenarvoinen myös mille! Lopksi Kmplaisen Harrille kiitokset haasteesta! Vinkkinä kaikille: poiketkaa Varikolla Harrin vetämässä Tiffany-kerhossa, edes ihastelemassa töitä! Siinä on harrasts, joka ei välttämättä vaadi säännöllisyyttä, mtta jossa levottomankin on pakko hetkeksi pysähtyä paikoilleen. Kva Henna Engren 17

10 Teksti Jarkko Laine / Jha Vasama Kvat Marika Malmi kolttaa erikoisosaajia LENTOKONETEKNIIKAN KOULUTUS TARKKAAN SÄÄDELTYÄ Lentokonemekaanikon koltsta totetetaan Porissa lentokentän laidalla pienen ja aktiivisen osaajajokon voimin. an siirtyminen aihetti myös sen, että koltksen laatkäsikirja ja organisaatio tli delleen hyväksyttää ilmailviranomaisella. Tämän seraksena vastlliseksi johtajaksi tli rehtori Jha Vasama, koltspäälliköksi Jarkko Laine, laatpäälliköksi Matti Pihlajamäki sekä koejärjestelyiden johtajaksi Jkka Virtanen. Organisaation vastllinen johtaja oli ilmailhallinnossa vastllisen johtajan haastattelssa ennen kin lpa koltksen järjestämiseen saatii hyväksyttyä. Nyt kolts on n osalta täysillä käynnissä ja opiskelijat opinnoissaan täysillä mkana. mä johtotason henkilöstö. Lentokonetekniikan ammattiaineiden opetsta antavilta opettajilta vaaditaan soveltva holtohenkilöstön lpakirja. Ammattiosaamista ilmailmääräyksistä ja koltksesta saadaan että kehitetään myös erooppalaisen alan kolttajien EAMTC-järjestön ja jatkvan kolttatmisvelvoitteen katta. n PART-147 koltslvan tikkojen ehtojen täyttämistä edesattaa Porissa toimiva Somen Ilmailopisto. n PART-147 koltslvan myötä näiden kahden ilmailalan koltsta antavan oppilaitoksen välistä yhteistyötä lisätään edelleen. Tämän yhteistyön avlla kyetään takaamaan laadkas ilmailalan kolts Porissa. Kmmankin oppilaitoksen toimintaa edesattavaa yhteistyötä tehdään mm. ilmailviranomaisen edellyttämissä laatasioissa, yhteisissä opettajissa ja -oppimisympäristöissä että oppimateriaaleissa. Opetshallitksen lentokoneasennksen persttkinnon opetssnnitelman persteissa on määräys, että lentokonetekniikan opetksen on täytettävä EU komission asets 2042/2003. Eroopan komission asetksen osassa (PART) 147 määritellään ne vaatimkset, jotka hyväksytyn lentokonetekniikan koltsta antavan organisaation on täytettävä saadakseen lvan Eroopan komission asetksen osassa 66 tarkoitetn koltksen antamiseen ja kokeiden järjestämiseen. Osa 66 käsittelee ilma-alksen holtohenkilöstön koltssisällöille Porissa on Somen parhaimmat mahdollisdet totettaa ilmailn kokonaisvaltaista koltsta, kn Porissa on hyväksytty mekaanikko- ja lentäjäkolts sekä mahdollisesti vielä näiden lisäksi hahmotelt yliopistotasoinen ilmailalan kolts. PART-147 koltslvan myötä Win- Novan lentokonetekniikan koltksella on mahdolliss antaa aikiskoltsta. Tätä aikiskoltsta annetaan tällä hetkellä Vantaalla Finncomm Airlinesin asettavia vaatimksia kten esim. opetsaiheita. Näiden määräyksien täyttämisen osoittamiseksi holtohenkilöstön koltsorganisaatiolla on oltava toimivaltaisen ilmailviranomaisen hyväksymä holtohenkilöstön koltsorganisaation koltskäsikirja. Koltsorganisaation antama kolts on oltava tarkalleen hyväksytyn koltskäsikirjan mkaista. Toimintaa valvotaan organisaation oman laatjärjestelmän että lkopolisen aditoijan ja Somen ilmailviranomaisen (Trafi) että Eroopan lentotrvallissviraston toistvissa aditoinneissa. tiloissa sekä FAM:in että Finnairin henkilöstölle. Näiden opiskelijoiden lisäksi yksittäisiä asiakkaita on mm. Somen Ilmailopistolta ja Rajavartiolaitokselta että Ble1:ltä. Porin ammattiopisto sai tokokssa 2008 ensimmäisenä oppilaitoksena Somen ilmailviranomaiselta lvan toimia EU:n lentotrvaviraston EASA:n hyväksymänä PART-147 holtohenkilöstön koltsorganisaationa. Porin lisäksi tätä hyväksyttyä koltsta annetaan Kopiossa ja Rovaniemellä. n holtohenkilöstön koltsorganisaatiolle lpa myönnettiin heti voden 2010 alssa. n holtohenkilöstön koltsorganisaation FI antama holtohenkilöstön perskolts totetetaan EASA osa 66 antamien määräyksien mkaan tavoitteena holtohenkilöstön B1.1 lpakirja (aiemmin phttiin mekaanikon lpakirjasta). Tämän lpakirjan antamilla valtksilla lpakirjan haltija voi toimia koko Eroopan aleella. Oppimisympäristön oltava ajantasalla n holtohenkilöstön koltsorganisaatiolla on asianmkainen oppimisympäristö ja viranomaisen edellyttämä yli 5700 kg:n painoinen lentokone ja riittävä m opetsvälineistö. n PART-147 organisaatiolla on Ilmailviranomaisen hyväksy

11 TALOSSA TAPAHTUU TALOSSA TAPAHTUU Teksti Marja-Leena Lokkola ja Sanna Granroth Avoimet ovet Ramalla ja Porissa klo Vietämme Avoimien ovien päivää ssa sekä Ramalla että Porissa laantaina Päivän aikana n kaikissa neljässä toimipisteessä on lvassa rnsaasti nähtävää ja koettavaa. Ohjelma Ramalla Tekniikan alat (Satamakat 17 ja 19) työtoimintaa ammattiesittelyjä kilpailja arvontaa Matkail-, ravitsemisja talosala (Satamakat 19, Sojantie 2) maksllinen lonas klo ravintola Raimannissa (Satamakat 19) opetskeittiöt Sosiaali- ja terveysala (Steniksenkat 8) jalkojen hoitoa verenpaineen ja verensokerin mittaksia lapsiparkki kahvila Kanedenhoitoala (Satamakat 19) totemyyntiä motinäytösmeikkejä ja -kampaksia arvontaa ihoanalyysejä Liiketalos ja kappa (Satamakat 17) motinäytös klo kansalaisen mikrotki (ota kysymys tai jopa kannettava mkaan) testaa verotietosi ammattilkio esittely kahvila Ohjelma Porissa Sosiaali- ja terveysala (Ratatienpistokat 7) Verenpaine- ja häkämittasta Ensiavn, hoidon ja kntotksen välineistön ja toimintatapojen esittelyä Majoits- ja ravitsemisala (Liisank. 20 ja Ratatienpistok. 7) Kotitalos- ja klttajapalvelt: Pinnintie 2 Sydäntalven herkkja rokatorilta Ravintola Liisanpistossa Wanhan ajan kahvila ja take away- totteita Lämpimiä rokia ja leivonnaisia myynnissä Ratatienpistokadlla Kahvia, leivonnaisia ja vastapaistettja mnkkeja myynnissä Pinnintiellä Työnäytöksiä Kanedenhoitoala, elintarvikeala ja vaatetsala (Ratatienpistok. 5) Asiakaspalvela ja pikakäsihoitoa kanedenhoito-osastolla Kahvila - myymälä AMIS avoinna n koltsalojen yleisesittelyä Liiketalos ja kappa, matkailala, tietojenkäsittely (Lvianpistokat 1) Matka- ja rokamesst Datanomien työnäytöksiä Opastettja kolkierroksia Infotilaisksia eri alojen opiskelsta Lonto- ja ympäristöala, Metsätalos (Sahalahdentie 57, Kllaa) Nokipannkahvit ja makkaranpaistoa lonnossa Tekniikan alat (Professorintie 5) Kahvio Työnäytöksiä Ato-osastolla: atoihin ilmanpaineen tarkists, valojen tarkists sekä jäähdytysnesteen pakkasenkeston tarkists Mt tekniikan alat (Lentokoneasenns Tallitie 14, sähköala Ulasoorintie 6, rakennsala Ulasoorintie 21, tieto- ja tietoliikennetekniikka, Pripoli, Tiedepisto 4) Koltksen esittelyä Rinkeli Grand Prix -kisat 6. helmikta Porissa Konditoria-alalla järjestetään valtaknnalliset Rinkeli Grand Prix -kisat helmikssa Porissa Win- Novan Ratatienpistokat 5:n tiloissa. Rinkeli Grand Prix on ammattioppilaitosten norisoasteen leipri-kondiittorilokkien SM-kilpail, johon voivat osallista alle 23-votiaat opiskelijat. Mkana ollaan kolmihenkisin jokkein, kahden opiskelijan ja opettajan voimin. Opettaja ei kitenkaan saa osallista käytännön työskentelyyn kilpailn aikana. Rinkelin järjestää Somen Leipriliitto yhdessä yhteistyökmppaneidensa kanssa. Näiden yhteistyökmppaneiden edstajat toimivat myös kilpailn tomareina. Rinkeli-kilpailssa mitataan sekä leiprin että kondiittorin taitoja. Kkin TALOSSA TAPAHTUU jokke valmistaa pakollisen kahvileivän ja konditoriatotteen sekä vapaavalintaisen kahvileivän ja konditoriatotteen eli yhteensä neljä totetta. Vapaavalintaisia totteita jokkeet voivat harjoitella etkäteen, mtta pakolliset totteet paljastetaan kilpailijoille vasta kilpaila edeltävänä iltana. Kilpail alkaa laantaina 6.2. aamlla klo Leipriliiton edstajille ja opettajille järjestään Anneli Pskan tyylikoltsta sillä aikaa kn opiskelijat tekevät kilpailtotteitaan. Kilpailijoita tlee yhdeltätoista eri paikkaknnalta. Kilpail päättyy klo 14. Tlokset jlkistetaan noin klo 16 aikaan. Palkintojen jako tapaht Ratatienpistokat 5:n jhlasalissa. Kilpailt järjestetään joka vosi eri paikkaknnilla Matka- ja rokamesst Porissa Porin matkailalan opiskelijat järjestävät tlevana laantaina, eli matka- ja rokamesst. Messjen teemana on satakntalainen lähimatkail ja roka. Paikallisia näytteilleasettajia on noin 30 kpl. Tapahtmassa on paljon oheisohjelmaa, mm. lapsiparkki, kahvio, arvonta ja lavaohjelma. Myytävänä ohrakryynivelliä! Tapahtman järjestävät matkailalan toisen ja kolmannen voden opiskelijat. Messt ovat Porin vanhalla kappaoppilaitoksella, eli osoitteessa Lvianpistokat 1. Tapahtma on kaikille avoin ja makston. Lämpimästi tervetloa messille toivottavat messjärjestäjät leipomoalan koltsta järjestävissä oppilaitoksissa. Porissa ei ole aikaisemmin järjestetty kyseisiä SM-kilpailja. Porissa on käytännölliset, peat, distett tilat sekä leipomo- että konditoriakäyttöön. 21

12 Porin Aikisopettajat ry:n 35-votisjhla Teksti: Markk Lappalainen KUUKAUDEN TAIDONNÄYTE Vaatetsalan opiskelijoiden Kontti-projekti Yhdistys jhlisti 35-votistaivaltaan seminaarilla ja iltatilaisdella viime voden loplla. Seminaarin teemana oli Silta mtokseen yhdistyvä ja kehittyvä aikiskolts. Mtos klki pnaisena lankana kaikilla seminaariesiintyjillä. Seminaarin osallistjat klivat mkaansa tempaavan esityksen äänen käytöstä ja testasivat ymmärrystään mrreosaamisessa. Illalla jhlittiin Porin Somalaisella Klbilla tervehdysten, pheiden, illallisen ja tanssin parissa. AKOL:n hallitksen jäsen Anne Vaahtio jakoi ansiomerkit yhdistyksen ansioitneille jäsenille. n ensimmäiseksi kkaden taidonnäytteeksi valittiin vaatetsalan opiskelijoiden totettama Kontti-projekti. Opiskelijat pääsivät loppvonna lomaan omannäköistään motia Somen SPR:n Kontti-kierrätystavarataloon lahjoitetista vaatteista ja tavaroista. Tavallisesti snnittelijat lähestyvät projektejaan tyhjälle paperille loden, mtta nyt askokonaisdet syntyivät lähinnä kokeilemalla ja snnittelemalla. Opiskelijoille annettiin vapaat käden vaatteiden snnitteln ja tekemiseen. Projekti oli haastava, sillä aikaa kierrätysmodin lomiseen oli kaksi viikkoa. Seminaaria avaamassa yhdistyksen pj. Markk Lappalainen. Vokologi Jaana Tyrmi lennoi äänen käytöstä. Porin ja Raman mrretaitajat Ulla Leino ja Tapio Niemi kilpailevat mrteiden kanedessa Opiskelijatöiden helmiä esiteltiin Porin Kontissa tammikn polessa välissä järjestetyssä motinäytöksissä. Näytösten totettamiseen osallistivat vaatetsalan opiskelijoiden lisäksi myös kampaamoalan ja kosmetologialan opiskelijat. Kyseessä oli Kontin somalaiskapnkeja kiertävän norisokampanjan seitsemäs motinäytös. Tavoitteena on mokata ihmisten asenteita yhdistäen modin, kierrätyksen ja avststoiminnan. Tapahtma sai mkavasti jlkistta myös mediassa. Le lisää: Porinsanomat ( Seraava kkaden taidonnäyte on hassa! Ilmoita ehdotksesi osoitteeseen viestintä@winnova.fi. Voittaja jlkaistaan AJANKOHTAISTA n ensimmäinen rheilmitali henkilöstön keilakisoista Säätiön hallitksen pj Matti Ojanperän aiheena oli Silta mtokseen yhdistyvä ja kehittyvä aikiskolts. AKOL:n ansiomerkkien saajat vasemmalta: hopeinen ansiomerkki: Hannele Härkälä ja Pentti Järvenrena. Hopeinen asiomerkki kltaisella logolla: Kalervo Lodetlahti, Markk Heiniloma (ptt kvasta). Kltainen ansiomerkki Pekka Kivioja. n historian ensimmäisen SAKU-mitalin (Somen ammatillisen koltksen klttri- ja rheilliitto) nappasi hopeaa henkilöstön keilamestarskilpailista tont Markk Haapaniemi. Hiihtäminen on hyvää harjoittela tähänkin lajiin, toteaa km tänä talvena sksilla sihkint Markk. Hänen lisäkseen kisaamassa olivat Mari Linnanketo, Ilpo Eloranta ja Reijo Javanainen, edstaen a myös jokkeena. Lisää tloksia ja tlevia kilpailja

13 KUUKAUDEN YRITYS Pori Energia n nettisivilla jlkaistaan Kkaden yritys, jonka kanssa on tehty onnistntta yhteistyötä. Ensimmäiseksi yritykseksi valikoiti Porin Energia. ja Pori Energia Oy allekirjoittivat kmppanssopimksen, jonka tavoitteena on kehittää ja laaja-alaistaa keskinäistä yhteistyötä sekä loda koltksellinen toimintamalli Pori Energian ja n välille. Kmppanssopimksen tavoitteena on loda ammattiin opiskelevan ja Pori Energian välille koko opiskelajan kestävä vorovaiktsshde, joka opinnäytetyön, työssäoppimisen AJANKOHTAISTA Taitaja-kilpail on Somen srin ammatillisen koltksen vosittainen tapahtma, jossa liki 350 norta 45 eri alalta kilpailee oman lajinsa mestardesta. Loppkilpail järjestetään hhtikn lopssa, tänä vonna Olssa. sai järjestettäväkseen painotekniikan, talonrakennksen, metsäkoneenkljettajien ja srtaloskokkien Taitajasemifinaalit. Kisajärjestelyt työllistävät, mtta ovat järjestäjilleen antoisia tapahtmia ja hyviä tilaisksia tehdä myös a ttksi. sekä kesäharjoitteln katta aikanaan johtaa onnistneeseen työllistymiseen. Pori Energia ja pyrkivät yhteistyössä kehittämään myös Pori Energian henkilöknnan tarvitsemaa koltsta. Kmppanssopims toimii n ja Pori Energian yhteistyössä tekemien kehittämishankkeiden asiantntijana ja projektien aktivoijana. Hankkeissa ovat mkana myös opiskelijat, joten samalla ne kehittävät opiskelijoiden osaamispääomaa merkittävästi jo opiskelaikana. Kmppandella lisäarvoa Pori Energian osalta kmppanssopimksen tavoitteena on varmistaa ammatillisesti osaavan henkilöknnan saanti tlevina vosina, saada yhteistyöllä lisäarvoa kehityshankkeisiinsa sekä lisätä alan Taitaja-semifinaaleja järjestettiin ja niihin osallistttiin menestyksekkäästi finaaleissa ja osa selvisi hhtikn finaaliinkin asti! a edstavat Olssa: Inka Lehto ja Jarno Kallio (laboratorioala) Nea Laine ja Annika Vorela (srtaloskokki) Jari Mstonen (metsäkoneenkljettaja) Aleksi Jokihaara (talonrakenns/kirvestyöt) vetovoimaistta ja tehdä yritys ttksi alan opiskelijoiden keskdessa. Pori Energia halaa myös osaltaan vaikttaa siihen, että n oppimis- ja laitetekninen toimintaympäristö vastaa nykyisiä vaatimksia. n tavoitteena on Pori Energian kmppanden katta varmistaa ammattiin opiskelevien koltksen työelämälähtöisyys ja alan ammatillinen osaamistaso. n tärkeät kolts- ja kehittämisaleet ovat myös Pori Energian kehittämistoiminnan painopisteitä. Tavoitteisiin päästään lisäämällä opetksen ja kehittämistoiminnan yhteistyötä n ja Pori Energian välillä. Ehdotkset seraavaksi kkaden yritykseksi voi toimittaa osoitteseen viestintä@winnova.fi. Nea Laine ja Annika Vorela pääsivät Srtaloskokki-lajin loppkilpailn Lapan semifinaalista. Kva: Anneli Tappola n johdon yhteystiedot Toimitsjohtaja Lasse Schltz Satamakat 19, RAUMA Ph lasse.schltz@winnova.fi Rehtori/norisopoli Jha Vasama Satamakat 19, RAUMA Ph jha.vasama@poriakk.fi Rehtori/aikispoli Jha Kselo Satamakat 19, RAUMA Ph jha.kselo@lakk.fi Henkilöstöpäällikkö Kaisa Kasto-Uski Otavankat 5A, PORI Ph kaisa.kasto-ski@winnova.fi Talospäällikkö Minna Kangas Trntie 9, PL 49, LAITILA Ph minna.kangas@lakk.fi Kehityspäällikkö/järjestelmät Jkka Salminen Otavankat 5B, PORI Ph jkka.salminen@winnova.fi Kehityspäällikkö/hankkeet Taina Kivioja Otavankat 5A, PORI Ph taina.kivioja@poriakk.fi Viestintäpäällikkö Diana Bergroth-Lampinen Otavankat 5B, PORI Ph diana.bergroth-lampinen@winnova.fi Eri alojen opiskelijat kävivät hankkimassa arvokasta kisakokemsta Taitaja-semi- Le lisää:

14 Jos jäät odottamaan sitä täydellistä hetkeä, jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa, saat ehkä odottaa trhaan. Voret jäävät kiipeämättä ja kilpailt voittamatta tai kestävä onni saavttamatta. -Marice Chevalier