Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Transkriptio

1 Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

2 Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten elinajanodote on pidentynyt 1980-luvun alusta 2000-luvun alkuvuosiin noin 5 vuodella ja naisten noin 3 vuodella Vaikka elinajanodote kasvaa, myös väestöryhmien väliset erot kasvavat Helsinkiläisten elinajanodote vajaan vuoden lyhyempi kuin maassa keskimäärin (keskiarvo ) helsinkiläiset miehet 75,6 vuotta (Suomi 76,5v.) helsinkiläiset naiset 82,4 vuotta (Suomi 83,0) (Valkonen,T ym Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia)

3 Helsinkiläisten terveyseroista (2) Miesten ja naisten väliset terveyserot noin 7 vuotta Alueiden väliset terveyserot Eteläisen ja Keskisen suurpiirin ero 5,0 vuotta Peruspiirien väliset erot suurimmillaan miehillä 9,4 vuotta ja naisilla 5,6 vuotta Korkea- ja perusasteen käyneiden väliset terveyserot miehillä 7,8 vuotta, naisilla 4,2 Elintapoihin liittyvät erot huomattavia koululaisilla ja opiskelijoilla tupakoinnissa, alkoholin käytössä ja huumeiden kokeilussa

4 Lasten ja nuorten päihteiden käyttö (Kouluterveyskyselyt 2008 ja 2010) Tupakoi päivittäin Erotus Peruskoulun 8. ja 9.luokan oppilaat 15 % 15 % 0 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 13 % 14 % + 1 % Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat 38 % 41 % + 3 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Erotus Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 19 % 16 % - 3 % Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 30 % 30 % 0 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat 43 % 41 % - 2 % Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Erotus Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 12 % 15% + 3 % Lukion 1. ja 2. luokan opiskelijat 20 % 26 % + 6 % Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat 30 % 38 % + 8 %

5 Helsinkiläisten terveydestä Helsinkiläisten sairastavuusindeksi 90,4 hieman parempi kuin maassa keskimäärin (100), mutta ei samaa tasoa kuin Espoossa (76,4) Kansantauti-indeksi 79,4 Psykooseja helsinkiläiset sairastavat keskimääräistä enemmän (100,9) Työkyvyttömyyseläkkeellä 5,5 % vuotiaasta väestöstä, yli puolella syynä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt

6 Helsingin kaupungin Strategiaohjelma : Asukkaiden terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan Tavoitteena kaventaa terveyseroja viidenneksellä vuoteen 2015 mennessä Vaikutetaan taustatekijöihin, kuten koulutukseen, tuloeroihin, kaupunginosien välisiin eroihin, asumiseen, asuinympäristöjen turvallisuuteen ja liikenneturvallisuuteen sekä työttömyyteen ja työn kuormitukseen Vahvistetaan helsinkiläisten omia voimavaroja terveyden edistämisessä Tuetaan terveellisiä elintapoja Suositaan väestöryhmiä, joille terveyden eriarvoisuuden riskit kasaantuvat Kaupunki edistää alkoholijuomien kokonaiskulutuksen vähenemistä

7 Toimenpiteitä terveyserojen kaventamiseksi Helsingissä (1) Savuton Helsinki -ohjelma Tupakointi aiheuttaa neljäsosan miesten sosioekonomisista terveyseroista Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Lausuntokierroksella Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 1116 henkilöä alkoholidiagnoosien vuoksi, kuolemantapauksia 269 vuonna 2008 Kaikki hallintokunnat arvioivat lautakuntavalmistelussa päätösehdotusten terveysvaikutukset PD: palvelutasoa nostetaan muita alueita korkeammalle lisäämällä voimavaroja pienemmät lääkäreiden väestövastuualueet

8 Toimenpiteitä terveyserojen kaventamiseksi Helsingissä (2) Terve Helsinki hanke Vamos: tavoitetaan vuotiaita, joita aktivoidaan koulutuksen, työelämän ja terveydenhuollon piiriin Päivystyksestä hoitoon -hanke Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvä syrjäytymisen ehkäisy Tsemppari-hanke Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelunsa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien tavoittaminen ja tukeminen niin, että nuoret suorittaisivat opintonsa loppuun Asunnottomuuden vähentäminen

9 Toimenpiteitä terveyserojen kaventamiseksi Helsingissä (3) Time out! -varusmiesikäisten nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisy kohdistuu varusmiespudokkaisiin ja varusmiespalvelun keskeyttäneisiin, jotka ohjataan sosiaalityöntekijän tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle elämäntilanteen selvittelyyn ja tarvittavien tukitoimenpiteiden piiriin Terveysasemien päihde- ja mielenterveystyön vahvistaminen Yhden oven periaate Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma -laaja hallintokuntien yhteishanke helsinkiläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi

10 Terveyseroihin vaikuttamisen ja voimavarojen kohdentamisen haasteita Terveyserojen syyt ovat suurelta osin muualla kuin terveydenhuollossa ja niihin vaikuttaminen on monitahoinen yhteiskunnallinen kokonaisuus Edellyttää laajaa hallintokuntien välistä yhteistoimintaa, pitkäjänteistä sitoutumista ja uusia tarkastelukulmia Terveydenhuollolla on tärkeä rooli Kaikkea uutta ei tarvitse aloittaa erillisrahoituksella, vaan olemassa olevia voimavaroja voidaan suunnata uudella tavalla RS

11 Palveluaukot On olemassa ryhmä, jotka eivät käytä terveyspalveluja kuin silloin, kun joku pakotta heidät siihen, esim. silloin, kun terveys romahtaa ja mielenterveys järkkyy. Määrällisesti eniten heissä on alkoholiongelmaisia ja kaksoisdiagnoosin saaneita. Asiakastyössä huomataan jatkuvasti, että palvelujärjestelmässä on tarjolla liian vähän sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, joista moniongelmaiset ihmiset voisivat saada apua keskitetysti ja matalan kynnyksen periaatteella. (...) Palvelurakenteita on kehitettävä niin, että ne eivät sulje pois kaikkein huonoosaisimpia. (...) Usein kohdattu ongelma on, että asiakas kokee tulleensa palvelujärjestelmän hylkäämäksi, kun huonokuntoiset ja moniongelmaiset asiakkaat eivät sovi tarjolla olevien palvelujen ja hoitorakenteiden piiriin: (Keskinen ym.2009)