Polkuja kestävään kehitykseen Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökeskus v.2000 Tiina Keinänen, Tiina Savolainen19

Transkriptio

1 Polkja kestävään kehitykseen Keski-Somessa Keski-Somen ympäristökesks v.2000 Tiina Keinänen, Tiina Savolainen19

2 Liite 7A. Esimerkkikokeilna alstavia ramen tietoja (ympäristöpäällikkö Kari Saari ei ole vielä tarkistant), jotka tarkentvat kntatyöpajassa ahdollisksien rame 9500 askasta Kestävää kehitystä kvaavia strategia ja ohjelmatietoja KEKE JYVÄNEN-knta, painopistealeena pkt-yritystoiminnan kehittäminen, ei saastttavaa teollistta. Omistajapoliittisesta linjaksista oma selvitys. ramen menestyksen ja hyvinvoinnin strategia , jonka yhtenä pohjana on kanis, phdas lonto ja ympäristö. Tavoite on loda ramesta mahdollisksien rame, tehdä knnasta Jyväskylän sedn haltin ja Somen lovin ja yritteliäin knta. Tavoitteina korostvat mm. trvallinen ja viihtyisä ympäristö, hyvinvointia tottavat palvelt sekä päätöksentekokyky. rame on aktiivinen toimija setyhteistyössä. Oikea-aikainen viestintä ja vorovaikts on keskeinen tavoite. Kaikessa teknisen toimen alaisessa rakentamisessa ja knnossapidossa nodatetaan kestävää kehitystä edistetään talodellisia ja tehokkaita rakenteita sekä toimintatapoja totetaan trvallisia ympäristöratkaisja Ympäristöpolitiikka on mttnt jarrt päältä ilman mta -toiminnaksi, joka on otettava joka paikassa homioon. Asenneilma-piiri on hyvä. Ympäristöasioissa tehdään paljon sedllista yhteistyötä Jyväskylän sntaan. Knnalla on jäteholto- ja ympäristönsojel-määräykset, ympäristöohjelma on vanhentnt. Keski-Somen knnista ramessa on eniten Natra-pinta-alaa knnan maapinta-alasta ( 147 km2 /2-3%). Ympäristönsojeln tavoitteena on hyvä ympäristön tila ja ekologisesti kestävä kehitys. Ympäristönsojelssa painotetaan haittojen ennalta ehkäisyä. Keinoina ovat lainsäädäntö, talodellinen ohjas, erilaiset vapaaehtoiset ohjaskeinot sekä ympäristötietoisden lisääminen. Poimintoja lasten ja norten hyvinvointisnnitelmasta 20 Norisovaltsto keväästä 20, norille aloitekanava.fi sivsto, norisofoormeita, Dynamo -hanke ja norten yrittäjyystalo Innola. Norisotyö on mkana sedllisessa nettilehti Paino-virheessä/paikallistoimits rahainen tekee kaksi kertaa vodessa ilmestyvää arais lehteä, osallistavia projekteja mm. päihteidenvastainen elokva kasvatsmateriaalina. Etsivää norisotyötä. Klttrikello -persopetksen taide- ja klttrikasvatssnnitelmaa perskollaisille kol -ja klttritoimen yhteistyönä. Varhaiskasvatkselle klttrikarselli. Sedllinen lasten- ja nortenklttrikesks Klttriaitassa, valtaknnallinen Taikalampp-yhteistyö Liikntapalvelt: rheilseroissa on 680 alle 18 -votiasta lisenssirheilijaa painopisteinä ovat välitntiliiknnan kehittäminen ja koljen pihojen snnittel liikkmista edistäviksi, pyörä-teiden lisääminen ja pyöräilyreittien parantaminen, kolmatkaliiknnan edistämiseksi sekä liikntakerhotoiminnan kehittäminen järjestöjen ja liiknnallisen iltapäivätoiminnan kanssa Srk tavoittaa n alakolikäistä lasta/ kerhot, koltyö ja leiritoiminta, knnassa n. 30 järjestöä TOIINTAYPÄRISTÖ Lkio n. 190 oppilasta: Lkion painopistealeita ovat yrittäjyys, ilmais- ja ympäristökasvats. KYKY-ryhmässä toimii aktiivisesti lkion lehtori Irma Peha. Perskolja n oppilasta: Isolahti, Kinkomaa, äkelänmäki, Niittyaho, Nislanmäki (kaikissa esiopetsryhmät) Sivistystoimenjohtaja Kalevi Riissanen eläköitymässä syksyllä Päiväkodit: Päiväkoti-korttelikol Leikari, Rajala, ratkoti, Arinkolahti/Kylänlahti Yksityiset: yrskylyhty, Antinmtka 18, Kinkomaa, Sanna Poikonen, Päiväkoti Löytöretki, Kaijalantie rame, Sirkk Vahvaselkä-Toivanen, Lisäksi on ramen srk:n lapsityön kerhotoiminta yksi knnan kerho, lasten ja norten kvataidekol sekä msiikkileikkikol. Järjestöjä n. 30 kpl. ramen seraknta vireä. aakntasnnitelma Keski-Somen ilmasto-ohjelmassa Baltic-Climate, mitä mta lastt? ta: hankkeita, ympäristökasvatsresrsseja, tapahtmia, evästyksiä, näyttely Hankkeita: Lähiroka, Kylä kiinnostaa, Härkää sarvista, Jyväsriihi vähän käytetty Vähintään jäte-ja vesihollon paikat + kakolämpö, ramelainen riittää viestintään Näyttelytila: Kirjaston ala, klttrikesks aditorio

3 Lontokohteita: 1. ramenjoen lontopolk (1.5 km): Ympärivotinen kohde kntakeskk-sen sydämessä, opasvihko, netissä kartta, rastien teemat. Lisäksi veden-laadn seranta ja kalasts. Opastsmahdolliss Vesa äkelä kalastspaketit, Ismo Salonen perhosts. Teemoja: kasvilliss, kalat, hyönteiset, linnt, historia, maisema. ratlammen rannalla si linttorni. Knnan mailla, ympäristöpäällikkö Kari Saari vastaa knnosta. 2. ratharj: Ympärivotinen lkoilale, selkeät opasteet, knnan ylläpitämä laav (ylläpitovast Kari Saari). Tastatietoa löytyy harjjen sojelohjelman sekä Natra 2000 kohdekvaksista ( RL, al, l), ttkitt myös tekopohjavesi-alemahdolliss. Näköalapaikka, ratjärvi. aanomistaja Ahlström Oy / metsäsnnitelman tarve, KESELY Natra 2000 hks tarve. 9-tien varressa levähdyspaikka. Kiinnostava jääkaden jälki- osa Jämsän renamodostmaa. Esimerkki Oivakarttapohjasta tnnsmerkkinä vanha 3. Pitkän ksen polk Ksenmäen Natra 2000-vanhan metsän kohde (LsL): Knnan ksi, yo:n ttkimskohde mm. hyönteisiä. ramen sojel- ja Netissä kartta, kohdekvastietoja ja historiaa. ei opasteita virkistyskohteet 4. Päijänne: satamia Saarenlahti, Kylänlahti, Kinkomaa, Päijänne biosfääri (s. 83) / Iso-rtti-Haapavori, Sdensaari 5. ramen kalastsknnan erityiskalastskohteet: Riihijärvi, Radanjärvi 6. Geologinen kohde ratsalo: etelässä ikonniemi ja Sdensaari: Päijänteen virkistysaleyhdistyksen retkeilyale, jossa on laav, ranta kivikkoine, rantatminen vaikeaa: ladt, mottorikelkat, veneily. Natra kohteena Lllinvori maakntakaavan vesiretkeily-ja virkistysale (w) Klttrikohteita ( Keski-Somen mseon kohteet rakennsvalvonnalla) 7. ramen kirkko, Alvar Aalto 8. Kinkomaan kehkotatiparantola, Vitapolis Oy kaava vireillä 9. Saarenkylä, vanhin astt ale, maaknnallisesti merkittävä maisemakohde Hakolan lomakylä ja kotisetmseo tarkistettava opastshalt ja toiminta Ympäristönsojelteemoja Keski-Somen ilman laadn seranta: havaintopiste Kolnmäellä (koljen käyttö ja 9-tien vaikts) el: knta JYSELY-selvityksissä mkana, kollaiset tehneet melmittaksia 9-tien varrella (yth yhteistyön aikana) Pohjavesialeita 5 kpl, ei sojelsnnitelmia, ratharj, Kinkomaa Sedllinen yhteistyö jätehollossa (stankorkea Oy), jätevesihollossa ja vesihollossa JE-energia Oy Jäteholto: netissä ohjeet, yksi vanha sljett kaatopaikka Knnan oma vesilaitos, vesiosskntia Energiantotanto: Kesksta ja teollissale kakolämmössä, Kinkomaalle Keljon voimalaitoksesta (Keljon biopolttoaineterminaali Radasjärven lähellä, pohjathkan välivarastolle ympäristölpa vireillä Kestävän kehityksen edelläkävijäyrityksiä ( kysy vielä lkiosta) Harvia Nokka John Crane atkail-ja maatila yrityksiä (poimintoja matkalla rameen esitteestä v. 2005) Riihivoren laskettelale Golf Käsityöpaja Kivitask Retkiriihen hyvinvointipalvelt Salakorven savt Isolahden kylällä / Villan tarina, Pajn tarina Ranen toretori / Trkkilan tila Vanha Kievari, Sateentekijät Oy Kntatyöpaja / kohteet isolla osoitekarttapohjalla + esitetietoja Tarkoits on, että kohdetietoja työstetään kntatyöpajassa. Opettajat ja kasvattajat ovat keskeisessä roolissa, samoin kol-, päivähoito, ympäristönsojel ja vapaa-aikatoimi (liiknta, klttrija norisotoimi) sekä kntajohto. Leirikoln majoitstiloja: knnalla Kokkaniemi Työpajaan kts on paikallislehdessä avoimena ktsna. Henkilökohtainen kts lähetetään osaajille.

4 RAEN YPÄRISTÖKASVATSKOHTEET Lontokohteet 1. Pitkän ksen polk 2. ramenlammen linttorni 3. ramenjoen lontopolk 4. ratharjn Natra 2000-kohde ja lkoilreitti 5. ikonniemi 6. Sdensaari Klttrikohteet 1. Kinkomaan sairaala 2. Hatalanmäki 3. ramen kirkko aanmittaslaitos Piispala, Kesytys-hanke, Eija Syrjälä, Jämsän Jao, ympäristönhoitajien vk

5 r a m e Kva: ramen seraknta ramen kirkko Opetskäyttö Alvar Aallon arkkitehtria, kirkon ja ramen knnan historia. Kvas Jyväskylän setknta ramen kirkon on snnitellt arkkitehti Alvar Aalto. Se on klassisen kaden kirkkorakenns, joka valmisti vonna Tyypiltään kirkko on pohjois- eteläsntaan sijoitett yksilaivainen tiilestä rapatt pitkäkirkko. Kirkko sijaitsee ramenharjlla. ramen kirkko on siirtymävaiheen työ Aallon totannossa, jossa Aalto siirtyi klassisismista fnktionalismiin. ramen seraknta erotettiin Korpilahden seraknnasta Somen senaatin päätöksellä Seraavana vonna seraknta aloitti itsenäisen toimintansa nykyisen kirkon lähistöllä sijainneessa kansakolssa. Toimiknnalle annettiin tehtäväksi hankkia piirstkset paikkaknnalle sopivalle hengen kirkolle. Toimiknta kääntyi Jyväskylässä toimineen arkkitehti Alvar Aallon poleen ja tilasi häneltä kirkon piirstkset. ramen kirkon korjasrakentamiset eivät ole kohdelleet hyvin Aallon käden jälkeä. lkoa päin kirkko on korjatt vonna 1978 pttmatta lkoasn. Sisäpolelta kirkkoa on sen sijaan mtett. Kirkon lattia, katto ja penkit ovat olleet alnperin mstat ja seinät valkoiset. Toisen maailmansodan jälkeen väritystä vaihdettiin harmaan eri sävyihin. Viimeisessä perskorjaksessa sisätiloissa käytettiin rnsaasti maalaamatonta pta valoisamman ilmeen aikaansaamiseksi. yös kirkon penkit vaihdettiin mkavammiksi ista. Kohdekvail KARTTATIETOA Opasteet Osoite: Kirkkotie 5, rame aanmittaslaitos lnro Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

6 Jyväskylän setknta ramenjoen lontopolk Opetskäyttö Sovelt lehtomaisen kasvillisden sekä jokilaakson eliöstön ( hyönteiset, kalat) ja lonnonhistorian opiskeln. Sovelt myös virkistysaleeksi ja kalastskohteeksi. Kvas ramen keskstassa oleva jokilaakso modostaa kirkonkylän keskspiston. Joen rannat ovat lehtomaisia ja kasvilliss rehevää. ramenjoen rantoja kiertelevä noin 1,5 km pitkä lontopolk sijaitsee monipolisen lonnon ja klttriympäristön keskellä. Sen lisäksi joen rannoilla on mita lkoilpolkja yhteensä noin 2 km. ramenjoki polkineen on monessa virkistyskäytössä: ne toimivat lkoilreittinä, kevyen liikenteen väylänä ja kalastspaikkana. Opasteet ja retkipalvelt Lontopolk sijaitsee keskellä keskstaajamaa, ramenjoen keskspistossa. Lontopoln varrella on 15 opaststala, joissa kerrotaan jokilaakson lontoon ja historiaan liittyvistä aiheista. Lontopolk on merkitty maastoon sntaviitoin ja oranssisin maalimerkein. Saavtettavs ja varsteet Polk on helppoklkinen ja hyväkntoinen, jolla voi klkea vaikka pikkkengillä. Kosteikkojen yli on rakennett sillat ja pitkospt, mtta keväällä korkean veden aikaan tai rankkasateiden jälkeen kannattaa reitin kiertämiseen varata kmisaappaat. R A E Kohdekvail KARTTATIETOA Opaststalt 1. Niitty 2. Lohikalat 3. Lehtokorpi 4. Koskikara 5. Vanha koivikko 6. Joki mtt 7. Sorsalinnt 8. Rantapensaikkojen linnt 9. Kalatie ja kore. Osmankäämi 11. Lähivirkistysaleet 12. Rap 13. Vesihyönteiset 14. ramenjoen historia 15. Perhokalasts aanmittaslaitos lnro Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

7 Jyväskylän setknta r a m e ratharj Natra 2000-kohde ja lkoilreitti Opetskäyttö Sovelt kangasmetsän ja lehtomaisen kasvillisden sekä harjn geologian opiskeln. ahdolliss ttsta erooppalaisen lonnonsojeldirektiivin Natra 2000-kohteeseen sekä harjjensojelohjelmaan ja niiden sojeln historiaan. Kvas ramen taajaman läheisyydessä sijaitseva ratharj kl Natra 2000 lontokohdeverkostoon ja valtaknnalliseen harjjensojelohjelmaan. ratharjn selänne on geologisesti Keski-Somen renamodostelman edstavimpia osia. Se on noin 1 km levyinen, 4 km pitinen ja osin varsin jyrkkärinteinen modostma. olemmilla rinteillä on hyvin kehittyneitä minaisrantoja. Harj sijaitsee kahden järven, Päijänteen ja ratjärven välissä. Harjn päältä avat komeat maisemat molemmille järville. ratharjn metsät ovat pääosin metsätaloskäytössä olevaa eri-ikäistä männikköä. Aleelta löytyy myös lehtokasvillistta, metsälhtaa ja lähteikkö. ratharj on merkittävä pohjavesiale ja myös vilkkaassa virkistyskäytössä. Harj on erinomainen paikka hiihtää, snnistaa, retkeillä ja marjastaa. lkoilreittejä on yhteensä km, joista valaista kntorataa 5 km. Saavtettavs ja varsteet ratharj sijaitsee ratjärven kaakkoispäässä. Harjssa pärjää lenkkitossilla Kohdekvail aanmittaslaitos lnro Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

8 Jyväskylän setknta Pitkän Ksen Polk/ Ksimäki Opetskäyttö Sovelt lehtomaisen kasvillisden ja aleen entisen kaskimetsän historian opiskeln. Sovelt myös virkistyskohteeksi. Ksen kasvn pits- ja ympärysmittasta. Kvas ramen Isolahdenkylän ja Jyväskylän maalaisknnan Vesangan välillä, Ksimäen lonnonsojelaleella, kasvaa yksi Somen pisimmistä ksista. Ksen ikä on jo yli 150 votta ja pits 43,36 m ksen syntypisteestä mitattna. Noin 8 ha:n kokoinen Ksimäen vanhojen metsien sojelale perstettiin Kasvillisstyypiltään mäki rinteineen on lehtomaista kangasta. Lehtoja esiintyy myös jonkin verran. Ksimäki on tyypillistä Keski-Somen moreeniharja, jossa kallioperä ei yleensä näy. Valtapsto on keskimäärin 130-votiasta, kaskeamisen jälkeen lontaisesti kehittynyttä ksikkoa. Opasteet ja retkipalvelt Reitit ksen lo: ramen Isolahden kollta Sakkolaan päin Sakkolanlahdentietä noin 4 km, oikealle Ksimäentietä 3,5 km, oikealle mäkeen pollle. Kselle on matkaa tieltä 300 m. Kselle voi ajaa myös Kerntietä, Vesangasta Sakkolantietä 5,5 km, oikealle Ksimäentietä 700 m. Pysäköinti tien viereen. Saavtettavs ja varsteet Ale ei sovell liikntarajoitteisille maaston epätasaisden takia. Jalkineiksi epätasaiseen maastoon soveltvat jalkineet. Kohdekvail iid_11554 l_s.asp Kva: Hann Eskonen R A E aanmittaslaitos lnro Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

9 Jyväskylän setknta r a m e Kinkomaan sairaala Opetskäyttö Sairaalan historia, klttrihistoriallinen kohde, arkkitehtri fnktionalismi j klassismi, terveydenhoito/ kehkotatien taltttaminen Kvas Kinkomaan vaaleat, rapatt sairaalarakennkset ja henkilöknnan asinrakennkset modostavat arkkitehtrisesti korkeatasoisen miljöön kehkotatiparantolalle ihanteellisessa, rantaan rajatvassa, havpvaltaisessa metsämaisemassa. Kinkomaan sairaala on rakennett Keski-Somen tberkloosipiirin kesksparantolaksi 1930-lvlla, jolloin koko Somessa alkoi kehkotatiparantoloitten rakentaminen. Sairaala-aleeseen klvat 1930 valmistneet rakennkset: viisikerroksinen parantolarakenns, ylilääkärin, alilääkärin ja talodenhoitajan asintalot ja talosrakenns, lastensairaala 1938, konehenkilöknnan rivitalo vodelta 1939 ja kahdelle osastolääkärille tarkoitett asinrakenns vodelta 1939 sekä 1956 valmistneet asinrakennkset, ns. Ankkalinna ja Impilinna. Rakennsten arkkitehtrissa näkyy tyylimrros klassismista fnktionalismiin. Kohdekvail KARTTATIETOA Opasteet Osoite: Parantolantie 24, Kinkomaa aanmittaslaitos lnro Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

10 Jyväskylän setknta Hatalanmäki Opetskäyttö Klttrihistoriallisesti arvokas mäkiastksen kylämaisema ja aleen historia. Vaikttajataloja. Kvas Hatalanmäen ale modostaa omaleimaisen, pienipiirteisen perinteisestä mäkikyläastksesta kertovan kokonaisden ratharjn rinteelle. Hatalanmäellä on sijainnt ainakin 1600-lvlta lähtien ramen kylän varhaisin kesksta Heikkilän ja Hatalan tilat. Aleen eteläosassa, vanhan Lakaantien varressa on Hatalan edstava talonpoikaisempirestä vaiktteita saant rakennsryhmä 1830-lvlta. Aleella on säilynyt myös mta ja 1890-lvn rakennskantaa Hietalan ja Heikkilän maatilapihapiireissä. Opasteet Sijaitsee ramen keskstan pohjoispolella ratharjn rinteellä. R A E Kohdekvail aanmittaslaitos lnro Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

11 Jyväskylän setknta r a m e ikonniemi Opetskäyttö Retki- ja erätaitojen opettel. Sodn, prjehdksen, melonnan, hiihdon ja jäälisteln kohde, Vesitrvalliss, kalasts. Kvas ikonniemi on retkeilykohde, josta löytyy laav notiopaikkoineen. Opasteet ja retkipalvelt ikonniemen ale sijaitsee ratsalon eteläkärjessä sojelaleiden vieressä. ikonniemen retkeilyaleelle on myös maayhteys. Vesitse aletta kannattaa lähestyä idästä ja rantata varoen aleiden edstalla olevien vedenalaisten kivien voksi. Talvella ikonniemeen pääsee jäällä olevaa lata pitkin. Varsteet aastokengät, talvella hiihtoskset. Kohdekvail aanmittaslaitos lnro Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

12 Jyväskylän setknta Sdensaari Opetskäyttö Retki- ja erätaidot, vesitrvalliss ja kalasts. Kvas Sdensaari on kalastskohde, jonka omistaa ramen kalastsknta. Siellä olevat laav, notiokehikot, roskapisteet, ekovessa ja laitri ovat kalastsretkeilijöiden käytössä. Pidä saaristo siistinä järjestö hoitaa roskapisteet. Opasteet ja retkipalvelt Sdensaari sijaitsee ratsalon eteläpolella, noin 1 km ratsalon eteläkärjestä. Varsteet aastokengät, kalastsvälineet. R A E Kohdekvail php?page=22&lang=1 aanmittaslaitos lnro Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

13 r a m e Kvat: Tomo Pihlaja ramenlammen linttorni Opetskäyttö Vesilintjen tnnistaminen. Kvas Jyväskylän setknta ramenlammen pohjoisrannalle valmisti linttorni syksyllä ramenlampi on hyvä lintvesi, jolla voi nähdä monipolisesti vesilintja lähes ympäri voden. Erityisesti mttoaikoina lampi on tärkeä laljotsenten ja sorsien levähdys- ja rokailale. Virtaksen ansiosta ramenlampi slaa varhain keväällä ja sinne ilmestyy aikaisin ensimmäisiä mttajia. Vesilintjen määrä on srimmillaan hhti-tokokn vaihteessa. Opasteet ja retkipalvelt Käännytään Jyväskylä-Tampere-tieltä ramen eritasoliittymästä Isolahden sntaan. Ajetaan vajaa kilometri, ja vasemmalle lähtee hiekkatie matonpespaikalle, jonka takana rannassa linttorni sijaitsee. Saavtettavs ja varsteet Linttornille pääsee klkemaan vaivattomasti hiekkatietä. Lintjen bongasta varten kannattaa ottaa mkaan kiikarit ja lintkirja. Kohdekvail aanmittaslaitos lnro Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto