Aikalisä - toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Transkriptio

1 Aikalisä - toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi (Päivitetty: :12) Aihealue: kuntoutus ja työllistyminen lapset, nuoret, perheet mielenterveys päihteet terveys muu: Sosiaalityö Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen tähtäävä toimintamalli perustuu kuntien, puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen yhteistyölle. Malli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja palveluksen keskeytyessä. Tukea tarvitsevat miehet saavat oman ohjaajan elämäntilanteen selvittelyyn sekä tulevaisuuden suunnitteluun. Kunnissa ohjaajina toimivat oman perustyönsä ohessa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät ammattilaiset. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Toimijat Toimintamallin toteuttaminen edellyttää kuntien, puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen välisen yhteistyön organisoimista siten, että se mahdollistaa miesten aktiivisen ohjaamisen tukipalveluun kutsunnoissa ja palveluksen keskeytyessä. Toimintamalli perustuu kaikkien toimijoiden sitoutumiseen yhdessä sovittuihin toimintaperiaatteisiin sekä mallinnettuihin käytäntöihin ja prosesseihin. Toimintamallin käytännön toteuttamisen osalta keskeisimpiä toimijoita ovat tukea tarvitsevat kutsunta- ja varusmies-/siviilipalvelusikäiset nuoret miehet, kuntien toimintaan perehdytetyt ohjaajat (Helsingissä sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja psykiatrisia sairaanhoitajia), joukkoosastojen sosiaalikuraattorit, Aluetoimistojen kutsunnoista vastaavat sotilashenkilöt ja Siviilipalveluskeskuksen terveydenhuolto- ja sosiaalihenkilöstö. Resurssit

2 Osana perustoimintaa toteutettava tukipalvelu ei edellytä suoraa lisäresurssointia. Toiminta edellyttää kunnalta päätöstä sitoutua yhteistyöhön puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen kanssa sekä tukipalvelun organisoimista osoittamalla tukipalvelua toteuttavat toimijat sekä heille riittävät työajalliset resurssit tukipalvelun toteuttamiseen. Ohjaajilta edellytetään voimavarakeskeistä, ratkaisuhakuista ja ennalta ehkäisevää työskentelyotetta. Prosessi Toimintamalli koostuu kolmesta osasta: tukipalveluun ohjaamisesta, itse tukipalvelusta sekä palveluohjauksesta. Tukipalvelu on avoin kaikille kutsuntaikäisille miehille ja sitä tarjotaan kutsunnoissa koko ikäluokalle. Erityisen kohderyhmän muodostavat kuitenkin palveluksen ulkopuolelle jäävät miehet sekä varusmies- ja siviilipalveluksen keskeyttävät, jotka pyritään aktiivisesti tavoittamaan ja ohjaamaan tukipalveluun. Kutsunnoissa Aikalisä-toimintaa toteutetaan yhteistyössä Aluetoimistojen kanssa. Kuntien ohjaajat ovat mukana kutsunnoissa, joissa he kertovat kutsuntaoppitunnin yhteydessä tukipalvelusta ja kuinka tukipalveluun voi tulla. He jututtavat nuoria miehiä aktiivisesti tavoittaakseen erityisesti palveluksen ulkopuolelle määrättyjen miesten riskiryhmää, motivoivat miehiä tukipalveluun sekä laativat halukkaille lähetteen tukipalveluun. Varusmiespalveluksen keskeytyessä palveluspaikan sosiaalikuraattori tarjoaa nuorelle miehelle mahdollisuutta kotikunnan toteuttamaan Aikalisä-tukipalveluun. Hän toimittaa asiakkaan suostumukselle lähetteen kunnan ohjaajalle tai asuinalueen yhdyshenkilölle, joka toimittaa sen alueen Aikalisä-ohjaajalle. Samoin toimitaan siviilipalvelukeskuksessa. Tukipalvelussa ohjaaja tarjoaa miehelle mahdollisuuden arvioida elämäntilannettaan ja suunnitella tulevaisuuttaan. Tukipalvelussa ohjaajalla on tavanomaista aktiivisempi ote asiakkaan tavoittamisessa ja ohjaussuhteen ylläpitämisessä. Ohjaaja ottaa asiakkaaseen yhteyttä mahdollisimman nopeasti lähetteen saatuaan ja tarvittaessa yrittää tavoittaa asiakasta sinnikkäästi useitakin kertoja. Henkilökohtainen ohjaus, selvittely ja tuki ovat tukipalvelun ydin. Tukitoiminnan tavoitteena on selvittää yhdessä asiakkaan kanssa elämäntilanne, tukitarpeet, voimavarat ja toimintamahdollisuudet, aktivoida omaehtoista toimintaa ja palveluiden ja muiden tukitoimien käyttöä sekä seurata elämän tilannetta ja selviytymistä. Tukipalvelussa Aikalisä-ohjaaja auttaa asettamaan konkreetteja tavoitteita, avustaa keksimään keinoja toimia, aktivoi ja rohkaisee tekemään jotain myös käytännössä, rakentaa kontakteja sosiaaliseen verkkoon, vahvistaa itseluottamusta ja uskoa siihen, että asioille voi aina tehdä jotain sekä rakentaa kontaktia tarvittaviin palveluihin. Tavoitteena on rakentaa tukitoimien kokonaisuus, jossa yksilöllisen selvityksen ja suunnittelun pohjalta hyödynnetään julkisia ja kolmannen sektorin palveluita asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakkaalle etsitään juuri ne osuvat palvelut, jotka ovat asiakkaan tavoitteiden kannalta tarpeellisia sekä tuetaan asiakasta niiden käytössä. Tukipalvelu perustuu asiakkaan vapaaehtoisuuteen ja on asiakkaille maksutonta.

3 Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Helsingissä ja Vantaalla tukipalvelu vakinaistettiin osaksi perussosiaali- ja terveyspalveluja pilottivaiheen jälkeen vuonna Vuodesta 2006 lähtien toimintamallia on levitetty THL:n (aik. Stakes) toimesta eri puolille Suomea ja se on käytännössä yli 100 kunnassa. Toimintamalliin perehtyminen tapahtuu ohjaajakoulutuksessa, jossa koulutetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kunnissa, jotka ovat sitoutuneet toiminnan toteuttamiseen. Koulutuksen järjestämisestä on vastannut Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -hanke yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa. Hanke on kouluttanut alueellisia perehdyttäjiä sekä kouluttajia uusien ohjaajien perehdyttämiseen ja toimintamallin levittämiseen. Tukipalvelun toteuttamisen perusedellytys on kunnan sitoutuminen toimintaan niin, että Aikalisä-ohjaajille taataan mahdollisuus ja resurssit toteuttaa toimintamallia osana perustyötään. Henkilöstövaihdokset synnyttävät jatkuvan tarpeen toimintaan perehdyttämiselle ja kouluttamiselle. Toimintamallin implementoinnin arvioinnin mukaan ohjaajien koulutuksessa huomiota olisi kiinnitettävä entistä enemmän suojaavien ja voimavaratekijöiden tunnistamiseen ja käyttöönottoon ohjaustyössä (Appelqvist-Schmidlechner, 2009). Yhteistyömallin jatkuminen ja kehittyminen edellyttää paikallisia / alueellisia koordinointirakenteita esim. ohjausryhmää (kuten Helsingissä) tai sovittua koordinaattoria. Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: ammattilaistietoa (AM) asiakkaan/käyttäjän tietoa (AS) tutkijan/arvioijan tietoa (T/A) Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa: Hankkeessa toteutettiin kehitetyn tukipalvelun vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta kartoittava arviointitutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli 1. selvittää nuorten miesten elämäntilannetta ja psykososiaalista hyvinvointia intervention osuvuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi sekä 2. tutkia intervention vaikuttavuutta ja arvioitua hyötyä. Kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Helsingissä ja Vantaalla kirjoilla olleet, vuoden 2004 kutsuntojen (Helsingin sotilaslääni) piiriin kuuluneet miehet sekä tutkimusvuoden aikana varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttäneet miehet.

4 Tutkimusasetelma Vaikuttavuustutkimus toteutettiin vertailuasetelmaa soveltaen. Hankkeeseen mukaan tulleet palveluksen ulkopuolelle jääneet miehet jaettiin satunnaistamalla interventioryhmäksi ja vertailuryhmäksi. Interventioryhmään kuuluneille tarjottiin mahdollisuutta osallistua hankkeessa tarjottuun tukiohjelmaan. Interventioryhmässä oli 182 miestä ja vertailuryhmässä 174 miestä. Kutsunnoissa palvelukseen määrätyt miehet muodostivat toisen vertailuryhmän (n=440). Tutkimukseen osallistui yhteensä 796 miestä. Asiakasprosessin arviointia varten tietoa kerättiin tukiohjelman eri vaiheissa tukiohjelmaan osallistuneilta itseltään ja heitä ohjanneilta 19 projektiohjaajalta. Tutkimusmenetelmät Vaikuttavuustutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, haastatteluilla ja tutkittavia koskevia rekisteritietoja keräämällä sekä tukiohjelman prosessiarvioinnilla. Tulokset Tutkimustulokset osoittivat, että varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneet miehet erosivat taustoiltaan, elämäntavoiltaan ja -tilanteiltaan sekä psykososiaaliselta hyvinvoinniltaan merkitsevästi palvelukseen määrätyistä miehistä. Palveluksen ulkopuolelle jääneet miehet olivat jo lapsuusajan elinolojen suhteen palvelukseen määrättyjä miehiä heikommassa asemassa. Aikuisikään päästyään heidän tielleen oli kasautunut palvelukseen määrättyjä enemmän erilaisia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia: päihteiden ongelmakäyttöä, taloudellisia ongelmia, työttömyyttä, asunnottomuutta ja psyykkistä oireilua. Myös terveydestä huolehtiminen oli heikompaa kuin palvelukseen määrätyillä. Palveluksen ulkopuolelle jääneille miehille ominainen piirre oli ongelmien kasautuminen. Heillä oli tämän lisäksi vähemmän epäsuotuisalta kehitykseltä suojaavia tekijöitä, kuten itseluottamusta, sosiaalista tukea ja kodin ulkopuolista harrastustoimintaa. Tutkimus osoitti, että tukiohjelmalla oli vaikutusta nuorten miesten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Interventioryhmään kuuluneiden miesten psyykkinen kuormittuneisuus väheni enemmän kuin vertailuryhmän miesten. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin pysyi ennallaan, kun se vertailuryhmässä heikkeni seuranta-aikana. Interventiolla ei näyttänyt olevan suoranaista vaikutusta nuorten miesten alkoholin käyttöön, itse arvioituun elämänlaatuun, ongelmien kasautumiseen, itseluottamukseen ja minäkäsitykseen. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu: Kansallisessa Itsemurhien ehkäisyhankkeessa vuosina havaittiin, että varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet miehet muodostavat ongelmien kasautumisen suhteen riskiryhmän ja, että heidän ongelmiensa varhaiseen tunnistamiseen ja tukemiseen tarvitaan eri sektoreiden välistä yhteistyötä.

5 Tukitoimien kehittämiseksi toteutettiin vuosina Helsingin ja Vantaan kaupunkien, puolustusvoimien, työministeriön ja Stakesin yhteinen hanke. Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen hankkeen tavoitteeksi asetettiin toimintamallien kehittäminen tukea tarvitsevien nuorten miesten tavoittamiseksi ja ohjaamiseksi tuen piiriin, tukitoimien (interventioiden) kehittäminen sekä niiden vaikuttavuuden tutkiminen. Toimintamallien suunnitteluun osallistuivat edustajat Helsingin ja Vantaan sosiaali- ja terveystoimesta, Helsingin Sotilasläänin Esikunnasta, Siviilipalveluskeskuksesta, Puolustusvoimien sosiaalisektorilta sekä Stakesista. Toimintamallin kehittämiseen ja pilotointiin osallistui kuusi joukko-osastoa, Lapinjärven koulutuskeskus sekä tukipalvelun toteuttamista sekä kehittämistä varten rekrytoidut 19 projektiohjaajaa Helsingin ja Vantaan sosiaali- ja terveystoimesta. Hanke toteutettiin pääosin Stm:n Terveyden edistämisen määrärahalla ja hankkeen hallinnoista vastasi Stakes. Pilottivaiheen jälkeen tukipalvelu päätettiin ottaa osaksi perussosiaali- ja terveyspalveluja Helsingissä ja Vantaalla. Stakes käynnisti hankkeessa uuden vaiheen vuonna 2006, jolloin toimintamallin toimivuutta testattiin erikokoisissa kunnissa eri puolilla maata. Toimintamallin implementointia on jatkettu uusiin kuntiin siten, että toimintamalli on käytössä syksyn 2009 kutsunnoissa yli 110 kunnassa. Olettamukset käytännön vaikutuksista: Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävät muodostavat ongelmien kasautumisen ja syrjäytymiskehityksen kannalta riskiryhmän, jonka varhainen tukeminen on mahdollista systemaattisella poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Asevelvollisuusiän saavuttaminen osuu kehityspsykologisesti merkittävään ajanjaksoon, jolloin itsenäistyminen ja tulevaisuuden suunnittelu on ajankohtaista. Tällöin aktiivisesti tarjottu tuki voi vaikuttaa myönteisesti suotuisaan elämänkulkuun. Kutsunnat ovat viimeinen tilaisuus tavoittaa koko ikäluokka. Ne antavat mahdollisuuden matalakynnyksisen tuen tarjoamiseen voimavara- ja ratkaisulähtöisesti mitä moninaisimmissa pulmissa ja ongelmissa. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu: Pilottivaiheessa tehtiin tutkimus asiakkaiden kokemuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta (Stengård ym., 2008). Tukiohjelmaan kiinnittyneet asiakkaat haastateltiin puhelimitse tukisuhteen päättyttyä. Tukiohjelmaan kiinnittyneistä 67 prosenttia arvioi, että tukiohjelmasta oli ollut vähintään jonkin verran hyötyä ja 58 prosenttia arvioi elämäntilanteensa parantuneen tukiohjelman ansiosta. Kriittistä palautetta asiakkaat antoivat hyvin vähän. Niissä muun muassa tapaamisaikoja ohjaajan kanssa toivottiin järjestettäväksi myös ilta-aikaan opiskelun ja työssäkäynnin takia. Yhteystiedot: Marja Heikkinen Helsingin sosiaalivirasto

6 S-posti: Puh Minna Savolainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) S-posti: Puh