Hiippakuntauutiset. Hiippakunta täyttää 50 vuotta. Reijo Liimatainen: Kirkolla loistava tulevaisuus. Juhlaliite kokoaa historiaa

Transkriptio

1 Hiippakntatiset HELSINKI 1/09 1 Hiippaknta täyttää 50 votta Reijo Liimatainen: Kirkolla loistava tlevaiss Jhlaliite kokoaa historiaa

2 P i i s Pa n Pi i s i Katse eteenpäin! Kn hiippaknnan 50-votisjhlia snniteltiin, man lottamshenkilö kehotti katsomaan kohti tlevaistta. Syntymäpäivillä tavataan mistella myös menneitä. ollaan haikeita, ehkä kiitollisiakin. Viisikymppinen yleensä tietää, että menneelläkin on merkityksensä. Ihmisen elämässä lopp on lähempänä kin alk. Senkin voksi sitä mielmmin kääntää katseensa taaksepäin. Raine Haikarainen * * * Ihmiselämässä on välttämätöntä katsoa taakse, sivlle ja eteen. Jokaisella snnalla on oma merkityksensä. sko on saat lahjaksi. sko on perintö, jonka jret ovat ajassa ennen meitä. Jmala on ollt ennen aikojen alka ja jri siksi Hän on srempi kin me tai nykyhetki. Rakkas katsoo sivlle, lähimmäiseen. Rakkas ei kiinnity omaan minään, vaan etsii toista ihmistä. Rakkas on kiinnostnt tietämään, mitä vierellä tapaht. Katsomalla sivlle voi oppia ymmärtämään ja attamaan. Toivo perst lpaksiin, mtta jri niiden nojalla se katsoo tlevaisteen. Toivo lottaa siihen, että paremmat päivät ovat edessäpäin. Toivo yltää taivaaseen asti. * * * Hiippaknnan jhlissa on syytä katsoa eteenpäin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tlevaiss kl lapsille. Aika ja mahdollisdet klvat lapsille. Kirkonkin tlevaiss on lasten varassa. lasten ja lasten kaltaisten on Jmalan valtaknta. Tätä skon perintöä meidän tlee viedä eteenpäin. Työ lasten hyväksi on siis ykkösasia, kn ja jos haltaan katsoa tlevaisteen. Eero 2 Helsingin hiippaknnan tomiokapitli Blevardi 16 B, PL 142, Helsinki Ph. (09) (kesks), faksi (09) Phelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat aki klo 9 15 Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat motoa etnimi.sknimi@evl.fi Kotisiv: Piispa Eero Hovinen Piispan sihteeri Maritta Mannen Piispan teologinen sihteeri Antti Mstakallio , Tomiorovasti Matti Potiainen (Tomiokirkkosrk) Pappisasessori Reijo Liimatainen (Vantaankosken srk) Pappisasessori Hann Vapaavori (Hopalahden srk) Lakimiesasessori Ritva Saario Notaari Heikki Hämäläinen Toimistosihteeri/talos Päivi Tapola (50 %) Vs. toimistosihteeri Anniina Kaartinen (50 %) Toimistosihteeri Ulla Aaltio Hiippakntadekaani Kaarina Ylönen Hiippakntasihteeri (diakonia ja yhteisknta, kansainvälinen diakonia) Kirsti Potiainen Hiippakntasihteeri (noriso-, rippikol- ja koltyö, ympäristötyö, Hiippakntatiset) Raine Haikarainen Hiippakntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjas, työyhteisöt) Jaana Räntilä Toimistosihteeri Birgitta Falenis Krojenpappi Elina Jokipaltio Maahanmttajatyönsihteeri Mark Saba Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Hann Lätti Hiippakntakanttori Hanna Remes Lähetystoimisto (Somen Lähetyssera) (vaihde) Jlkaisija: Helsingin hiippaknnan tomiokapitli Blevardi 16 B, Helsinki Päätoimittaja: Raine Haikarainen, ph. (09) , faksi (09) , gsm , raine.haikarainen@evl.fi Toimitssihteeri: Lara Pörsti, lara.porsti@gmail.com, gsm Osoitteenmtokset: Ulla Aaltio, ph. (09) , s-posti helsinki.osoitteenmtokset@evl.fi Taitto- ja painopaikka: Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli repro@etelasavonkirjapaino.fi Hiippakntatiset on Helsingin hiippaknnan tiedotslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vodessa ja jaetaan serakntien työntekijöille, lottamshenkilöille ja tiedottajille. Painos: kpl ISSN

3 Sisällys 1/09 Piispan piisi 2 Pääkirjoits 3 Kirkolla on edessä loistava tlevaiss! 4 Seraknnat ja tlevaiss 8 Jokaisen skpolven on tehtävä kristinskosta oma tlkintansa 9 Tlevaiss on palta menneisyyteen 11 Hyvä hallinto säästää monelta sotklta 13 Knnan ja seraknnan yhteistyö on vain myönteistä 15 Kapitlin väkeä 17 Tapaht Helsingin hiippaknnassa 18 Torimessssa tavataan 22 Ajankohtaista Diakonia ja yhteiskntatyö 21 Kirkkomsiikki 24 Kasvats 26 Lähetys ja evankeliointi 28 Työyhteisöt 31 Moniklttrisstyö 32 Eri skonnot saavat tkea toisiltaan 34 Osaaminen siirtyy työharjoittelssa 35 Ihmisiä hiippaknnasta 36 Kansi: Raine Haikarainen Seraava Hiippakntatiset ilmestyy Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä on Raine Haikarainen Paavali Helsingin piispana? Jos Paavali olisi elänyt, niin hän ehkä ei erittäin olisi halnnt Helsingin piispaksi, mtta jos saamme rveta joitakin arvailja lasmaan siitä, mitä hän meidän aikanamme olisi tehnyt, niin kyllä minsta tnt, että se on enemmän koko hänen taktiikkansa mkaista, että hän olisi katsont velvollisdeksensa, joskaan ei ehkä miksikään mieliseksi tehtäväksi, mennä jri sinne, missä maan henkinen elämä voimakkaampana sykkii ja mistä yleensä kaikki ne vaiktkset lähtevät, jotka tntvat yli maan. Piispa Jaakko Gmmers kirkolliskokoksessa 1923 Helsingin hiippaknta käy delle viisikymmenvotiskadelleen keskellä haasteellista maailmaa. Serakntien työ jot väistämättä kohtamaan sia kysymyksiä. Moniklttrinen ja -skontoinen maailma tlee lähelle. Ihmisten käyttäytymisen ja ajattelmallien kirjo laajenee entisestään. Mtosten keskellä serakntien työn vahvs on rinnalla klkemisessa ja arkipäivän kohtaamisissa. Näiden asioiden sresta arvosta ph myös kirkkoherra ja pappisasessori Reijo Liimatainen haastattelssaan. Elävää kasvoista kasvoihin kohtaamista ei edes kehittyvä viestintäteknologia voi korvata. Netissä ei voi paiskata kättä, yhteisen aterian jakamisesta phmattakaan. Mtta kirkon työ ei ole vain arki- tai jhlapäivien eläviä tapaamisia. Jaakko Gmmerksen ajatkset 85 voden takaa ovat yllättävän ajankohtaisia ja nostavat esiin jri tähän aikaan liittyviä kysymyksiä. Millä tavoin seraknnat ja hiippaknta ovat läsnä keskellä voimakkaana sykkivää henkistä elämää ja miten vaiktetaan siellä, missä maan kannalta ratkaisevan tärkeitä päätöksiä tehdään? Raamatnttkija Kari Kla lasi radion Horisontti-ohjelmassa 5.4., kinka kirkon työn näköklmasta käsillä oleva aika on jännästi paradoksaalista. Ihmiset osaavat ja tietävät erittäin paljon, mtta kirkon elämässä serakntatasolla intellektaalinen lottvs on yllättävän ohtta. Edessä olevina vosina yhä keskeisempi kysymys tleekin olemaan, millä tavoin kirkko ja seraknnat ovat läsnä yhä koltetmman ja älyllisesti vaativamman seraknnan keskellä. Viime aikoina lisääntynyt skontokriittisyys voi sekin pakottaa seraknnat denlaisen ja teologisesti haastavan kesksteln virittämiseen. Tilanteen voi nähdä myös mahdollistena. Piispa Gmmerksen profeetallinen pheenvoro 35 votta ennen hiippaknnan syntymistä onkin hyvä pitää jhlavonna mielessä. Gmmerksen kyselyä voisi jatkaa ajatsleikillä. Mitäpä jos Paavali kitenkin erittäin halaisi Helsingin piispaksi ja tlisi vielä valitksi? Millaisen Areiopagipheen (Apt. 17:16 34) hän mahtaisikaan pitää tämän päivän moderneille ja kriittisille pääkapnkisetlaisille? P ä ä k i r j o i t s 3

4 Teksti: Janne Villa Kvat: Raine Haikarainen Kirkolla on edessä loistava tlevaiss! 4

5 Pääkapnkisedlla on lähivosikymmeninä aleita, joilla jopa polet askkaista kl kirkkoon, skoo Haknilan kirkkoherra ja tomiokapitlin pappisasessori Reijo Liimatainen. Mottoni on, ettei sielja voiteta Kristkselle kokoksissa istmalla, täräyttää työnsä polesta alvariinsa hosnpersksia palavereissa klttava Reijo Liimatainen, 47. Millä tyylillä sielja sitten tavoitetaan? Kirkon tlevaiss perst siihen vahvaan tosiasiaan, että ihmisillä on aina kohtaamisen ja kohdatksi tlemisen tarve. Kirkko on tehty tämän aidon tarpeen totettamisen paikaksi. Kirkolla on annettavanaan myös sisältöä siihen kohtaamiseen. Millään mlla taholla ei ole tarjottavanaan evankelimia ja armon sanomaa. Siksi meillä ei ole mitään hätää kirkko ei häviä koskaan minnekään, pappisasessori arvioi. Mistä moinen optimismi kmpaa? Vastnkantaja verkostoit Lapsdesta asti honeeni ikknasta näkyi kirkontorni. Kirkko oli lonteva mttei mitenkään alleviivatt osa elämää. Perheeni kävi siellä silloin tällöin. Varhaisesta vaiheesta mieleeni jäivät etenkin hiljaisen viikon ahtikirkot, joissa oli kiva käydä. Sain kirkkomatkoilla monia vahvoja elämyksiä ja mistoja kevään nosemisesta ja sen ensimmäisistä toksista, jäätikköjen ritinästä jalkojen alla Kirkonpenkissä nkahdin klemma sein siskojen tai äidin syliin, Reijo Liimatainen mistelee. Hankasalmelta kotoisin oleva pappi mieltää itsensä heimoltaan sekä savolaiseksi että körttiläiseksi. Herännyt kansa tli ttksi opiskelaikoina, jolloin kämppä löytyi körttikodilta. Vastnkantajan rooliin Liimatainen kasvoi partiossa ja rippikoln jälkeen, kn seraknta alkoi tarjota haasteellisia tehtäviä. Pappisran alk hrahti rippikoltyössä. Viimeiset kymmenen votta Reijo Liimatainen on työskennellyt Haknilassa kirkkoherrana. Perheeseen klvat vaimo ja kaksi adoptiolasta. Olen halnnt antaa mahdollisimman paljon aikaa perheelle, mtta myös yhteisölle, jonka sisällä elän: kolille, yhdistyksille ja järjestöille. Toreena tehtävänä on jäsenyys Vantaan aletoimiknnassa. Olen myös opetslataknnan varajäsen. En voi vain ista työhoneessa miettimässä strategioita, vaan käyn kysymässä aleen milta toimijoilta, mitä ale tarvitsee seraknnalta. Verkostoitnt seraknta to aleelle lisäarvoa, Liimatainen painottaa. Seraknnan tiloissa kokoont monenlaisia porkoita taloyhtiöiden hallitksista sekakoroihin. 5

6 6 Profilointi kesken mtta peliä ei menetetty Haknilan tlevaistta kirkkoherra lonnehtii haasteelliseksi. Hengenmies elää silti siinä skossa ja toivossa, että seraknta säilyy elävänä. Peli ei ole menetetty miltään osin! Näen aleellamme paljon sellaista sitotmista aitoon yhteisöllisyyteen, mistä olen ylpeä ja yllättynyt. Kn pääkapnkisedn aleita vertailtiin, Haknilassa oli Haagan jälkeen eniten sosiaalisia kontakteja naapreiden välillä. Reijo Liimatainen polstaa serakntien hallinnon parokiaalista mallia: kkin kl siihen serakntaan, jonka aleella as. Henkilöserakntamallissa jokainen kl siihen serakntaan, joka omaan pirtaan parhaiten satt sopimaan, sillä hetkellä. Vapaaserakntien aidan takana vihreämpänä versovasta mallista koitisi kirkolle enemmän menetyksiä kin hyötyä, körttipappi näkee. Parokiaalisesta mallista ei pitäisi hevillä lopa! Kn minlla on vastllani tietyllä aleella asvat ihmiset, se on niin selkeä tehtävänanto, ettei sen selkeämpää voi olla. Esimerkiksi kasvatstyö ja diakonia totetvat lähiyhteisössä eivätkä missään malla. Henkilöserakntamallin hyödyt saavtetaan Liimataisen mielestä siten, että srten kapnkien ja seraknta yhtymien sisällä olevat seraknnat profiloitvat. Onko Vantaalla jo nostett paljonkin profiileja? Valitettavasti näin ei voi sanoa. Jokaisen seraknnan tlisi reagoida herkästi asinaleen erityistarpeisiin. Jos Pakilan ja Haknilan seraknnilla on ihan samat toimintatavat, jotakin on pahasti pielessä. Kirkolliset toimitkset ja perspalvelt on tietysti hoidettava samaan tapaan. Mamjen kohtaamisen koelaboratorio Haknilan seraknnan sisällä on aleita, joilla liki viidennes askkaista on lkomaalaistastaisia. Vilkas mttoliike to lisää maahanmttajia, joiden syntyvyys on kantaväestöä korkeampi. Haknila onkin kin koelaboratorio maahanmttajien kohtaamisessa lvn alssa kantaväestön ja mam jen välillä oli kähinää, mtta integraatio onnisti, kn kapnki, seraknta ja järjestöt kävivät yhdessä taistoon ennakkollojen hälventämiseksi. Nyt seraknnan roolina on keskstelyhteyden ylläpitäminen ja sen osoittaminen, etteivät skonnot ole toisensa poisslkevia rajatekijöitä. Pyhän ymmärtäminen ja skonnollinen kokems ovat yhteistä pohjaa, jonka päälle voidaan rakentaa. Kirkkoherra on halnnt avata kirkon ovet maahanmttajille, jotka tarvitsevat omaa paikkaa hiljentyä ja rkoilla. Ovatko serakntatilat myös mslimien tkikohtia? Toivon, että näin voisi olla tlevaisdessa, mtta en voi vielä lvata niin käyvän. Ensimmäisenä aidosti globaalina yhteisönä kirkolla olisi kaikki edellytykset verkostoita myös mslimien kanssa. Omaa hengellistä tastaansa ei pidä peitellä, varsinkaan mslimien kanssa. Mikään ei ole heistä halveksittavampaa kin ateistinen mitäänsanomattoms. Omien skonnollisten traditioiden arvostaminen on aidon kohtaamisen lähtökohta. Jotkt näkevät hkana sen, että lapsia viedään skonnonopetksessa moskeijoihin ja mihin. Omien lasteni toivoisin näkevän toisten syvän vakamksen ja kaipaksen pyhään heidän harjoittaessaan skontoaan. Vantaalla maahanmttajien kanssa ei ole ollt ongelmia Svivirren veisaamisessa tai joljhlien järjestämisessä. Olen serannt jokavotista keskstela hvittneena, koska meillä Vantaalla rehtorit ovat jo varhain kohdanneet nämä kysymykset levollisin mielin. Kristillinen traditio ei ole este ihmisten kohtaamiselle vaan väline siihen. Serakntamme arvopäämääränä on ihmisten rahallinen rinnakkaiselo, jossa jokainen saa olla sitä mitä on. Tätä periaatetta olemme soveltaneet millekin elämänaleille, myös seksaalivähemmistöjen kohtaamiseen. Kirkkoherra himoitsee hallinnon keventämistä Reijo Liimatainen kiittää edeltäjäänsä Harri Palma hyvistä eväistä, joilla kirkkoherran hommaan oli helppo lähteä. Työyhteisö phkesi kkkaan pienellä viimeistelyllä. Toimintaperiaatteenamme on toinen toisemme kannstaminen, yhteisten ilonaiheiden homaaminen ja vahvksien vahvistaminen ei Reijo Liimatainen ph verkostoitmisen polesta. Haknilassa seraknta, kapnki ja järjestöt ovat tehneet hyvää yhteistyötä esimerkiksi maahanmttajien integroinnissa.

7 virheiden etsiminen ja korjaaminen. Kysymme, missä voimme tkea toisiamme onnistmaan. Kokeilemme rohkeasti sia asioita emmekä pelkää epäonnistmisia. Kirkkoherran teesinä on, että serakntien hallintoa on kevennettävä. Intohimonani on trhan hallinnoimisen ja byrokratian karsiminen. Jos perstehtävämme on tilata ja ostaa, ei phta enää seraknnan johtamisesta. Tilaaja-tottaja -mallin soveltaminen seraknnan perstehtäviin on lterilaisen serakntakäsityksen ja kirkon järjestysmodon vastaista. Elleivät teologit pidä poliaan, hkkaamme arvokkaita asioita hölmöilyihin, kn jok keksii apinoida vaikka HUS:in hallintomallia. Pian totamme palvelita toisillemme ja järjestämme kokoksia... Lopttomien snnittelpalaverien ja strategioiden lomisen sijasta pappisasessori sosittelee ihmisten pariin jalkatmista. Snnitteln valtaa tlee antaa niille, jotka töitä tosiasiassa tekevät. Seraknnan perstehtävän ihmisten kohtaamisen kannalta en ole ollenkaan holissani kirkon tlevaisdesta. Kysymykseni on, miten hiomme järjestelmää järkevämmäksi. Unelmani on, että tlevaisden kirkossa tapahtmien rnsas korvat rahallisella ihmisten kohtaamisella. Armon ja anteeksiantamksen sanoma on esitettävä lkoasltaankin skottavassa modossa, smmaa Reijo Liimatainen. Tomiokapitlin pappisasessoria on rakastett ja kritisoit positiivisesta shtatmisesta homoseksaalien parishteiden sinaamiseen. Kvassa asessori Liimataisen tomarinvalaa vastaanottaa kapitlin entinen notaari Henri Lehtola. Sinataanko parishteet? Taannoin tomiokapitlin pappisasessori sai lnta tpaan homoseksaalien parishteiden sinaamiseen positiivisesti shtatvien kannanottojensa takia. Olin varatnt kritiikkiin. Toisaalta tkijatkin ilmaisivat kantansa reilsti ja näkyvästi, enkä jäänyt yksin ajatksineni. Olin jopa yllättänyt saamastani kannstksesta. Niin kaan kin kirkko ei tee parishteiden sinaamisesta päätöstä, Haknilan papit eivät kitenkaan anna sinaksia tiskin alta. Reijo Liimatainen toivoo, että piispat ottaisivat asiassa välittävän roolin ja käyttäisivät hallinnollista lovtta, koska kirkolliskokoksen katta tarpeellisia distksia ei ole näköpiirissä. Valitettavasti kirkossa ei ole riittävää yksimielisyyttä edes siitä, että rakennettaisiin yhteinen menettely rkoshetkestä rekisteröityjen parishteiden polesta. Odotan, että askel eteenpäin voitaisiin ottaa mahdollisimman pian. Meidän seraknnassamme siihen on valmidet. Kn kirkossa phtaan homoseksaaleihin shtatmisesta, kysymys on koko skontomme skottavdesta. Moni miettii, onko kirkko aidosti ihmisten avoimen ja armollisen kohtaamisen asialla, jos tätä asiaa ei voida ratkaista. 7 Saatana viralta kirkossa Reijo Liimatainen on onnistnt herättämään pahennsta kirkon konservatiivisemmissa piireissä. Liberaalin raamattnäkemyksen pohjalta voidaan harjoittaa reilsti lterilaista hermenetiikkaa. Toivon, että keskstel jatk, vaikka nahkani on jo parkkiintnt tässä löylytyksessä sen verran, että se korvaa kohta selkärangan, hän naraa. Vonna 1995 pastori pani persoonallisen Pahan viralta kirjassaan Pimeys, varjo, Saatana. Pahs Jmalassa ja ihmisessä. Pahan mies sai seminaarityönsä aiheeksi pastoraalikrssilla. Saatana vei mennessään? Kyllä. Aihe tempaisi mkaansa. Jatkoa ttkimkselle ei kitenkaan tllt. Kn olen jotakin asiaa tarpeeksi pitkään pähkinyt, kirjoittaminen on tapa päästä prosessista los. Sen jälkeen se on siinä, Reijo Liimatainen tnnstaa.

8 Teksti & kvat: Lara Pörsti ja Raine Haikarainen & Seraknnat tlevaiss 8 Helsingin hiippaknta viettää 50-votisjhlaansa katsomalla kahtaalle. Toisaalta viivähdämme hetken menneisyydessä. Tämän lehden liitteenä on 20 siva mistikvia ja välähdyksiä hiippaknnan historiasta, erityisesti sen varhaisajoilta. Toisaalta jhlavoden varsinainen tähtäyspiste on tlevaisdessa. Minkälainen on ympäristö, jossa hiippaknta käy delle vosikymmenelle? Näyttää siltä, että joidenkin asioiden osalta odotkset kirkkoa ja serakntia kohtaan ovat hyvinkin selkeitä ja yksimielisiä. Samaan aikaan yleisessä asenneilmastossa on tapahtnt voimakkaita mtoksia. Tämä näkyy erityisesti pääkapnkisedlla. Seraknnat jotvat työskentelemään etenkin norten aikisten kohdalla polstsasemista käsin. Lisäksi mediatodellisden välittämä kva kirkosta on sein kliseenomainen ja yksipolinen. Kirkkoa arvostellaan ja arvostetaan Mielenkiintoisella tavalla tämä jännitteisyys ilmenee myös ttkija Kimmo Ketolan ttkimstloksissa. Hän piti moderniin skonnollisteen keskittyvän alstksen Kristillisyys Somessa nyt haaratvien polkjen ptarha -seminaarissa Helsingissä Kirkon ttkimskeskksessa työskentelevän Ketolan mkaan moderni somalainen omaks skonnollisen elämäntavan ja maailmankvan omana ratkaisnaan. Samanaikaisesti sko perinteisiin kristillisiin oppeihin on nopeasti vähenemässä. Henkilökohtainen relevanssi eli asioiden omakohtainen koskettavs on skontoon liittyvää asennetta hyvin kvaava avainkäsite. Samaan aikaan somalaiset ovat kitenkin hämmästyttävän yksimielisiä siitä, millainen kirkon heidän mielestään tlisi olla. Keskeisiä käsitteitä ovat tällöin diakoninen, demokraattinen, distva ja svaitsevainen. Näihin odotksiin ei jrikaan vaikta ihmisten skpoli, asinpaikka tai osallistmisaktiiviss ainoastaan ikä vaikttaa jonkin verran. Tarkemmin katsottaessa vastaajien ryhmä hajaant kitenkin neljään toisistaan poikkeavaan asenneryhmään. Ketolan mkaan näitä ryhmiä ovat norekkaat distajat, svaitsevaiset ja demokraattiset attajat, tikat evankelioijat sekä perinteikkäät litrgikot. Kvaa hämmentää se, että samalla kn kirkon rakenteita ja perinteitä saatetaan arvostella, niitä myös arvostetaan. Kolme votta sitten tehdyssä valtaknnallisessa norisobarometrissä kysyttiin norilta ihmisiltä heidän tärkeimpinä pitämiään seraknnan toimintamotoja. Varsin yllättävää oli, että tärkeimmiksi toimintamodoiksi noret mainitsivat hatasmaiden ylläpidon, hataan sinaamisen sekä lasten päiväkerhot (Uskon asia 2006). Instittiokriitikotkin odottavat kirkolta jatkvtta ja vahvoja rakenteita. Hiippaknnan monet haasteet Helsingin hiippaknnassa työtään tekevät voivat tnnistaa sekä mainitt odotkset että asennetyypit. Eikä olisi vaikea vielä täydentääkin Ketolan esittämiä toiveita ja vastaajatyyppejä. Oman hiippakntamme odotsten kirjo on poikkeksellisen sri. Jo pelkästään serakntien rakenne ja koko eroavat sresti toisistaan. On pitkä matka sren lähiöseraknnan monikymmenpäisestä työntekijäjokosta pienen yksipappisen maalaisseraknnan mtaman työntekijän yhteisöön. Nämä ja kaikki välille sijoittvat variaatiot löytyvät hiippakntamme 39 seraknnan jokosta. Seraavissa pheenvoroissa erilaisissa tehtävissä toimivat työntekijät ja lottamshenkilöt kvaavat omaa serakntatyötään tlevaisden näköklmasta. Samaan teemaan liittyy myös tämän lehden liitteenä lähetettävä Helsingin hiippaknnan helmikssa hyväksytty strategia Samalla matkalla osallisden yhteisö. Strategiapaperi liittyy nimeään myöten käynnissä olevan jhlavoteen. (RH)

9 S e ra & t le k n n at v ai s s Terho Prsiainen toivoisi kirkkonsa mistavan, että sillä on mitakin tehtäviä kin väkirikkaana pysytteleminen. Jäsenkatoa pahempi hka on se, että kirkon arvot jäävät mainoslaseiden tasolle. Terho Prsiainen: Jokaisen skpolven on tehtävä kristinskosta oma tlkintansa Hopalahden serakntapappi Terho Prsiainen on vosien varrella katsellt kirkkoa harvinaisen monesta näköklmasta: kansanedstajan, papin, kirjailijan ja filosofin nyt ainakin. Pelkkä katsominen ei ole aina riittänyt, vaan Prsiainen on myös osallistnt aktiivisesti kesksteln ja tyytynyt harvoin lempeän lampaan rooliin. Viime voden alssa hän palasi papin näköklmaan, 35 voden taon jälkeen. Hän toimii Hopalahden seraknnan vt. lähetys- ja diakoniapastorina ensi voden loppn saakka. Kaikki on kirkossa mttnt siitä, kn viimeksi olin pappina. Ympäristö on radikaalisti toinen: seraknnan väkilk vähenee, monia lapsia ei kasteta ja kirkosta eronneiden hataan sinaaminen on tavallista, hän sanoo. Utta on myös kirkkoon tnkent klttajaystävällisyys. Ei ole epätavanomaista, että morsispari halaisi vaikttaa papin vihkipheeseen, Prsiainen tietää. Se panee pohtimaan, onko asiakas kirkossakin aina oikeassa, vai onko papilla oma viestinsä. Ja jos on, miten sen voisi ilmaista vihittäville lokkaamatta. Enemmistökirkko ei ole ikinen Terho Prsiaisen näkemys lterilaisen kirkon tlevaisdesta on selvä: pyrkimys ylläpitää monopolikirkkoasemaa on toivotonta taistela. Elämme siirtymävaihetta. Mikään, mitä seraknnat tekevät, ei mta sitä, että lterilaiseen kirkkoon klvat ovat ennemmin tai myöhemmin vähemmistö. Jo nyt sietäisi pohtia, kinka näennäinen meidän enemmistömme on, ja tehdä ratkaisja siltä pohjalta. M on opportnismia, hän toteaa. Esimerkiksi sopinee kirkosta eronneiden hataan sinaaminen. Helsingissä toimiva pappi kohtaa sitä jo nyt työssään paljon, mtta toimitksen teologinen persta mietityttää Prsiaista. Siitä ei hänen mielestään ole keskstelt ollenkaan tarpeeksi. Minsta tässä on tärkeä omantnnon näkökohta. Vainajalle ei pidä tehdä mitään, mitä hän ei olisi halnnt. Jos ihminen on eronnt kirkosta, hän ei varmaan myöskään odota kristillistä hatasta, Prsiainen pohtii. Jotkt sanovat, että hatas on omaisia varten. Mtta kyllä vainajallakin on oikeksia. Emme voi vedota siihen, että vainaja on lakannt olemasta, kn samalla jlistamme iankaikkista elämää. Minsta kaikella, mitä teemme, on oltava teologinen perste. Prsiainen ihmettelee sitä, että jäsenkadon pelossa kirkko ostaa mainostoimistoilta logoja, ilmettä ja imagoa kin sri kansallinen yhtiö. Ymmärränhän minä, että sitäkin tarvitaan, mtta vain sikäli, kin kirkko tekee työtä tllakseen omaksi itsekseen. Tärkeintä olisi selvittää se, 9

10 S e ra & t le k n n at v ai s s Tärkeintä olisi selvittää se, mikä meidän viestimme oikeastaan on. 10 mikä se meidän viestimme oikeastaan on. Nyt se poli on retperällä. Terho Prsiaisen mielestä kirkon ainoa tehtävä ei ole pysyä mahdollisimman väkirikkaana. Kn Usi testamentti kirjoitettiin, kristityt olivat pieni vähemmistö yhteisknnassa. Tämä on kirkon persasia, ja enemmistön menettäminen on vain palta siihen, hän sanoo. Kriittinen katse peiliin Kriittistä keskstela Terho Prsiainen pitää kirkon tlevaisden kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Eikä kyse ole silloin mistä tahansa jtstelsta, vaan vahvasti kriittisestä shtatmisesta myös omiin asioihin. Kirkossa on vallalla heikosti kriittinen keskstel, jossa nähdään keskstelkmppanin argmenteissa virheitä ja akkoja. Vahvasti kriittinen keskstelija polestaan oppii kesksteln klessa tta itsestään, ja näin päästään eteenpäin ja syvemmälle. Vahvan kriittisyyden tiellä on Prsiaisen mkaan se, että kirkko esiintyy, niin kin tots olisi jo saavtett. Tots ei pysy kenenkään hyppysissä. Jokaisen skpolven täytyy tlkita kristinsko itse, mtta meillä kaksi skpolvea on jättänyt tämän kokonaan tekemättä. Sanomamme on omassa klttrissamme epäonnistnt, hän mistttaa. Jotkt sanovat, että jos asia ei mene perille, äänen voimakktta on lisättävä. Minsta pitäisi ennemminkin olla kiinnostnt siitä, missä kohtaa asia on jäänyt ymmärtämättä. Raamatt sanoo, että Herran sana ei tyhjänä palaja käänteisesti se tarkoittaa sitä, että mikä tyhjänä palaa, ei ollt Herran sanaa. Kirkossa tarvitaan kipeästi arvojärjestyksen tarkistamista, Prsiainen sanoo. Hänen mkaansa tottt ajattelmallit on alistettava arvioinnille. Jatkvasti ongelmallisemmaksi mtt esimerkiksi lähetysajattel, jossa kirkko vie valmiiksi motoilta tottta niille, jotka haraavat vastaan. Meillä ei ole valmista sanaa vietävänä, vaan se on meiltä itseltämmekin hkassa. Vahvasti kriittinen keskstel on kohdistettava omaan käsitykseemme evankelimista, jota tyrkytämme, hän esittää. Lähetystyön on lähdettävä diakoniasta siitä, että atetaan atettavan ehdoilla ja opitaan häneltä. Tarvitsemme johdonmkaista, kriittistä asennetta sekä omaan että toisten skontoon ja klttriin. Todellisden kohtaamista tarvitaan Terho Prsiainen on pappina Hopalahdessa siihen asti, kn se liitetään Hakavoren serakntaan. Nykytrendi, niin seraknnissa kin knnissa näkyvä innokas yhdistäminen, on Prsiaistakin mietityttänyt. Kinka paljon tässä on kyseessä massiivinen asennehyöky, ja kinka paljon on kyse tarkasti mietityistä persasioista? Kaikkien merkkien mkaan yhteisöllisen yhteisön koko on kitenkin hyvin pieni. En ihmettelisi, jos tämä yhteisöllisyyden tavoitteleminen yhdistämällä olisi matemaattinen virhe. En pidä mahdottomana sitä, että yhdistettyjä sryksikköjä vielä josks pretaan, hän toteaa. Hopalahden pappina Prsiainen on ollt tyytyväisempi kin ennen työn alkamista pelkäsi. Tämä on serakntana sopivan kokoinen, täällä on hyvä henki ja serakntalaiset ovat valmiita sallimaan keskstela, jonka täytyy olla heille vaikeaa. Prsiainen arvelee, että rohkeampaa keskstela mahtisi mihinkin serakntiin, ja tlevaisdessa sitä kaivataan yhä enemmän. Helsingin hiippaknta näyttää tässä esimerkkiä, koska täällä klttrien kirjo on räikeimmillään. On paljon maahanmttajia ja skonnottomia. Todellisden kohtaaminen on kaikkein tarpeellisinta: mikä se on, joka palajaa, kn Herran sana ei pala tyhjänä? (LP)

11 S e ra & t le Agricola-projektin toiminnanjohtaja Teem Laajasalo toivoo kirkon modostvan destaan tärkeäksi paikaksi serakntalaisille. k n n at v ai s s Teem Laajasalo: Tlevaiss on palta menneisyyteen Tomiokirkkoseraknnan pappi Teem Laajasalolla on nelma. Hän halaisi, että kirkko tlisi taas osaksi ihmisten elämää. Että serakntalaiset kapngissakin tntisivat toisensa. Ja loplta: että tlisi herätys. Unelman totettamiseen liittyy paljon phelita, holellisia snnitelmia, ihmisten ktsmista, rkosta ja lala. Ja mainostoimistomaisen tyylikkäitä snnitelmakvia eräästä kahvilatilasta, jossa kaikki on materiaaleja myöten mietittyä. Se onkin ainoa asia jonka olemme ostaneet. Eniten tarvitsemme ihmisiä ja tekemisen henkeä, sanoo Laajasalo. Unelma on saant nimen Agricola!, ja hän on sen toiminnanjohtaja. Kyse on Helsingin serakntayhtymän, Helsingin tomiokirkkoseraknnan, Tomasmessn ja Helsinki- Mission voden alssa aloittamasta projektista, johon ktstaan mkaan erilaisia yhteistyökmppaneita. Pyhä tila on parasta kirkkoa Agricola-projekti on jatkva rakennstyömaa: sen totettamiseen vaikttavat mkaan tlevat ihmiset. Perskivi on mratt viime viikolla, kn projektista kiinnostneet kokoontivat rkoilemaan sen polesta. Harjannostajaiset ovat sitten, kn Jeess tlee takaisin. Siihen asti tehdään paljon töitä, sanoo Teem Laajasalo. Projektin sydän on Agricolan kirkko, jota Laajasalo ei lakkaa ylistämästä. Se on eräänlainen yhdistelmä katedraalia ja jmppasalia. Kaikki on saman katon alla. Saarnastolin vierestä menee ovi lasten kerhotiloihin. Agricolassa on Helsingin korkein fallinen torni, ja kirkkotila imee sisäänsä kin koht. Ensi syksystä alkaen kirkon katon alla, nykyisessä serakntakodissa, on myös kahvila se jo mainitt. Kyse ei ole mistään tiskin alta pllaa myyvästä ja loisteptkivalossa kylpevästä mmmomagneetista, vaan skottavasta, kaikenikäisille kapnkilaisille snnatsta ajanviettopaikasta. Tarkoits on, että se toimisi siltana eri ikäpolvien ja erilaisten ihmisten välillä. Sinne maht niin yliopistoliberaali kin äärikonservatiivikin. Ostopakkoa ei ole: kahvilaan saa tlla vain olemaan, Laajasalo kertoo. Kahvilan ajatksena on toimia kirkon eteisenä. Toivomme, että se olisi aki kello Kirkkoon pääsee kahvilatilasta milloin vaan yhdellä ovenavaksella. Tietenkin on myös ihmisiä, jotka halavat hengailla vain eteisessä, ja sekin on ihan ok. Kapnkilaisia haltaan ktsa kirkon seinien sisälle siksi, että pyhä tila on asia, jossa kirkko on vahvimmillaan. Meillä on rahan ja sieln pelastmisen monopoli. Kirkkosalissa istmista ei voi edes verrata jonkin Helsinki Day Span tarjoamaan rahan kokemkseen. Osallisden kokemsta kaivataan Teem Laajasalon mielestä tlevaisden kirkon pitää tarvita ihmisiä nykyistä enemmän ei työntekijöitä eikä resrsseja, sillä niitä jo on, vaan serakntalaisia. Nyt kaikki hieno toiminta pyörii ilmankin. Ja jos kirkko ei tarvitse ihmisiä, miksi he tarvitsisivat kirkkoa? Osallisden kokems on hänen mielestään kapngissa kadoksissa. Maasedlla kirkolla menee paremmin, koska siellä serakntalaiset tntevat toisensa ja oman kylän papin. Kapngissa moni ei edes tiedä, mihin serakntaan kl. Laajasalon mielestä kirkon on astttava los friikkigalleriasta ja phttava ihmisille sillä kielellä, jota he ymmärtävät. Helvetillä pelottel ei toimi. Viestiä ei kitenkaan saa parfymoida, 11

12 S e ra k n n at & 12 t le v ai s s sillä ihmiset inhoavat kaikkea päälleliimatta, hän korostaa. Oikeasti kyse on kitenkin siitä, että kirkko kantaa holta sielista. Kirkon työntekijät ovat nyt aika holettomassa asemassa: harva pelkää työnsä polesta. Toisaalta aitoa holta ihmisten pelastmisesta tai vaikka kirkon talodellisesta pärjäämisestä voitaisiin kantaa enemmän. Silloin ihmisistä tlee todella tarpeellisia, Laajasalo homattaa. Meidän pitää olla kiinnostneita niistä, jotka eivät ole kiinnostneita meistä. Jeesksen käsky on menkää ja tehkää, ei olkaa. Agricolan kahvilaan on tervetllt paatnt ateistikin, jos vain sost hörppimään jomansa kirkon katon alla. Kahvilassa ihmisiä ei lyödä Raamatlla päähän, edes hellästi. Projektin onnistmista mitataan sillä, kinka paljon väkeä tlee. Kirkot ovat täynnä hyvää toimintaa ei ole mitään, mitä ei olisi kokeilt. Ongelmana on ollt se, että ihmisiä ei ole saat ktstta mkaan. Siinä me halamme onnista. Kahvila on Laajasalon nelmassa kohtaamispaikka, josta voi poikia mtakin, ihmisistä riippen. Tällä hetkellä halkkaita ktstaan olemaan projektissa mkana ja rkoilemaan sen polesta. Monipolisen toiminnan sijasta nyt etsitään kokemsta yhdessä olemisesta ja osallisdesta. Kyse on palsta menneeseen, mitään tta tässä ei ole. Ajats on se, että ihmiset rakentavat kirkon, joka on yhteisöjen smma, Laajasalo sanoo. Hän tietää kokemksesta, että serakntalaisilla on hyviä ideoita. Jo nyt Agricolassa pyörii kolmekymppisten naisten perstama Pyhä olohone, jossa he oleskelevat kirkkotilassa, lalavat ja lkevat kirjoja. Minlle ei olisi ikinä tllt moinen mieleen, mtta se toimii hyvin. Vapas arvoonsa Agricola-projektin yhtenä ajatksena on vapas. Tarkoits ei ole hoktella tiettyjä ikäryhmiä tai lokeroida kahvilaa voroin mammoille, voroin mmmoille. Kaikki kkat saavat kkkia. Samaa toivoisin kirkon työntekijöille. Vaikka me teemme ktsmstyötä eikä työpaikasta ole holta, silti seraknnissa vtaan ja työilmapiiri on ttkitsti hono. Pitäisi miettiä, miten ihmiset voisi vapattaa totettamaan ktsmstaan, Teem Laajasalo skoo. Jos yksi pappi kokee kastamisen omaksi jtkseen, annetaan hänen kastaa. Sanotaan, että soita vielä perheelle monta kertaa kastetilaisden jälkeen ja keskity siihen. Jos norisotyöntekijä on työssään pnt, annetaan hänen kokeilla välillä työtä perheiden parissa, Laajasalo ehdottaa. Hän mistttaa, että on hyvä asia, että kirkon työntekijät ovat erilaisia niin vahvksiltaan kin teologisilta painotksiltaan. Samoinhan on serakntalaisten laita. Meidän täytyy kirkossa lopettaa itseämme soimaava phe! Ei mikään yrityskään tappele sisäisistä asioistaan Kirkkosalissa istmista ei voi edes verrata jonkin Helsinki Day Span tarjoamaan rahan kokemkseen. jlkisdessa ja lisäksi tota medialle tilastoja, jotka osoittavat, että näin honosti meillä nyt menee. Tämän kaiken sijaan meidän pitäisi kysyä, missä on menty vikaan. Vaikka väärään sntaankin on kljett, Laajasalo on kirkon tlevaisden shteen toiveikas. Kirkolta kaivataan armahdsta parishteen, työpaineiden, talodellisten holien ja kasvatsongelmien keskellä, ja loplta koleman edessä. Se on ihmisen perstarve, johon kirkolla on ontologinen monopoli. (LP) Agricola-projekti tavoittelee onnistmista siinä, missä kirkolla on vaikeksia: ihmisten ktsmisessa mkaan.

13 S e ra & t le k n n at v ai s s Helsingin serakntayhtymän hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkka mistttaa, että vaikka serakntien päätehtävä on hengellinen, myös hallintoasiat on tärkeää hoitaa knnolla. Riitta-Sisko Tarkka: Hyvä hallinto säästää monelta sotklta 13 Työran mtoskohdat voivat josks olla yllättäviä. Hämeen läänin entinen verojohtaja, ekonomi Riitta- Sisko Tarkka mistelee erästä aama 90-lvn alsta. Lkiessaan aamn Hämeen Sanomia hänen silmiinsä osi otsikko Tarkka talosjohtajaksi. Meni hetki, ennen kin hän ymmärsi kenestä oli kyse. Riitta-Sisko Tarkka oli hakent paikallisen serakntayhtymän virkaa ja sai yllättäen lehdestä lkea kirkkonevoston esittelyn valtstolle. Utisesta alkoi monella tavoin si elämänvaihe, joka aikanaan johti Helsingin serakntayhtymän hallintojohtajan virkaan. Verohallinto opetti talodenpitoa Riitta-Sisko Tarkka ehti työskennellä 16 votta verohallinnossa. Verojohtajan työssä saadsta kokemksesta oli paljon apa, kn joti miettimään serakntayhtymän taloshallintaa. Samalla si työ seraknnassa myös yllätti. Verohallinnossa oli töissä hyvin samantyyppisiä ihmisiä ja työ oli erittäin asiakeskeistä. Seraknnassa tli yhtäkkiä vastaan hyvin erilaisia persoonia, ja kaikenlaista khinaa ja kähinää riitti. En ollt tottnt, että työntekijät yrittivät hoidella asioitaan kka mitäkin kanavaa myöten. Itsestäni tnti siltä, että stin ensimmäisen voden aikana seammin kin koko pitkän verohallintorani aikana! Pidin toki työstäni, mtta tnnstan, että se oli alksi melkoinen klttrishokki, kertoo Tarkka ensimmäisistä serakntakokemksistaan. Usi työ vei kitenkin mkanaan, ja vosithannen vaihteessa tie johti Hämeenlinnan maisemista Kirkkohallitkseen talossnnittelpäällikön tehtäviin ja sieltä 2001 nykyiseen virkaan. Hallintojohtajan keskeisiä tehtäviä ovat serakntayhtymän taloden kokonaiskehityksen seraaminen ja holehtiminen siitä, että henkilöstöhallinnolla on riittävät toimintaedellytykset. Taloden tikentessa hallintojohtaja jotkin katsomaan tarkasti kohti tlevia aikoja. Jäsenmäärän lask holestttaa Riitta-Sisko Tarkka on erityisen holissaan Helsingin seraknnissa viime vosina koetsta jäsenmäärän lasksta. Pohjimmiltaan on kyse siitä, että ihmiset eivät koe kirkkoa omakseen, ja tämä asia on srin sr. Talodessa jäsenmäärän väheneminen ei vielä tällä hetkellä näy

14 S e ra k n n at & 14 t le v ai s s kovin vakavana. Ongelmat tlevat kitenkin eteen viiveellä. Srin osa kirkon jättävistä on tämän hetken noria aikisia, joiden tlot ovat vielä shteellisen vähäisiä. Kn aika kl ja he astvat varsinaiseen työelämään, saamatta jäävät verotlot alkavat näkyä. Serakntayhtymän talos perst noin 80-prosenttisesti jäsenten maksamaan kirkollisveroon, ja korvaavien tlolähteiden etsiminen on varsin vaikeaa. Jatkossa jodmmekin yhä tarkemmin miettimään, millaisen kiinteistömassan ja henkilöstömäärän tarvitsemme jäsenistömme palveln, Riitta-Sisko Tarkka pohtii. Mtosten aika vaatii snnittela Tlevaisdessa korost aivan erityisesti hyvän johtamisen merkitys. Hallintojohtajan keinot edessä olevien mtosten kohtaamiseen ovat hyvä johtaminen ja holellinen strateginen snnittel. Riitta-Sisko Tarkka odottaakin erityisesti jri valmistneelta serakntayhtymän henkilöstöstrategialta paljon. Emme ole aikaisemmin tehneet vastaavaa asiakirjaa. Valmistelprosessi on ollt mielenkiintoinen, koska mkana on ollt niin kirkkoherrojen kin päälottamsmiestenkin edsts. Työskentely oli hidasta ja vaativaa, kn ei ollt mallia aikaisemmasta. Näin lotiin kitenkin hyvä pohja yksityiskohtaisemmalle jatkotyöskentelylle ja henkilöstöpolitiikalle. Tlevaisdessa korost aivan erityisesti hyvän johtamisen merkitys. Uteen palkkasjärjestelmään siirtyminen ja harkinnanvaraisten henkilökohtaisten osien käyttöönotto edellyttävät johtajalta paljon taitoja. Serakntayhtymässä yritämme tkea esimiehiä antamalla käyttöön työkalja, joilla työntekijöiden henkilökohtaista työpanosta voidaan arvioida. Kivtta tämä dists ei varmasti tle totetmaan, tnnstaa Tarkka. Hallinnolle sille klva arvo Hallintojohtaja on pannt merkille, että serakntien hallintoklttreissa on sria eroja. Joissakin seraknnissa kirkkoherra on hyvä hallinto-osaaja ja voisi ehkä skoa enemmänkin vastta serakntasihteerille. Jossakin taas serakntasihteeri parka jää liian yksin hallintotehtävien kanssa ja kokee olonsa yksinäiseksi. Riitta-Sisko Tarkka skoo, että hallinnollisten tehtävien organisoinnissa olisi tarvetta selkiinnyttämiseen. Hallinnon hoitaminen onnist, kn asiat hoidetaan ajallaan annettja ohjeita ja sovittja toimintatapoja nodattaen. Ongelmia saattaa syntyä tiedonptteestakin johten, joten serakntayhtymässäkin voisimme terästäytyä opastamisessa. Ajattelen, että tlevaisteen snnattaessa hallinnollisille asioille pitäisi antaa se arvo, joka niille kohtdella kl. Moni sotk jää tlematta, kn hallinto hoidetaan asiallisesti. Sillä vältytään myös asioiden jälkikäteen selvittelyltä, mihin tnnetsti aikaa ja energiaa vasta palaakin. Olen myös kokent, että motivoitminen lähtee aina lähityöyhteisöstä. Omassa työyhteisössäni Helsingin serakntayhtymässä on osaavia, innokkaita ja eteenpäin katsovia ihmisiä. Täällä ei ole jääty tlevaisden haasteiden keskellä tleen makaamaan, vaan haetaan aktiivisesti keinoja selviytyä. Tappiomielialaa emme koe, korostaa Riitta-Sisko Tarkka. (RH) Rahastakin täytyy pha Helsingin serakntayhtymän jäsenmäärä on laskent voden 2003 skonnonvapaslain voimaantlon jälkeen keskisren seraknnan verran, jo reippaasti yli ihmistä. Ennsteissa on varadtt siihen, että se laskee yhä. Uskon, että jossain vaiheessa tlee kyllästymispiste ja lask taitt, mtta siinä pisteessä ei taideta vielä olla, sanoo Riitta-Sisko Tarkka. Serakntien talos lepää kitenkin pitkälti jäsenien maksaman kirkollisveron varassa. Vakavasti ei olla keskstelt siitä, miten tätä mallia pitää mokata, kn jäsenmäärä laskee ja talos kiristyy. Se keskstel voisi olla ajankohtainen, Tarkka homattaa. Millaisia keinoja hallintojohtaja sitten voisi ajatella? Sijoitstoiminta on Helsingin serakntayhtymälle tietysti merkittävä tlonlähde. Sitä pitäisi yrittää vahvistaa tai ainakin trvata, ettei se kovasti pienene. Lisäksi voisi miettiä makspolitiikkaa: tällä hetkellä meillä on palvelita, joista ei peritä maksa lainkaan. Riitta-Sisko Tarkka korostaa kitenkin, että mitään ei tle mttaa laakista. En ole radikaalien vetojen ihminen. Talosasioita pitää katsoa realistisesti ja pohtia, mikä on kohtllista. On tärkeä varmista siitä, että mtokset todella toimivat eivätkä karkota loppjakin jäseniä. (LP)

15 S e ra & t le Päivi Viren tietää, että väkilvltaan pienessä Myrskylän seraknnassa kannattaa tehdä yhteistyötä niin knnan kin lähiserakntienkin kanssa. k n n at v ai s s Päivi Viren: Knnan ja seraknnan yhteistyö on vain myönteistä Porvoon koillispolella sijaitseva Myrskylän seraknta kl hiippakntamme aleellisesti srimpiin mtta väkimäärältään vähäisimpiin serakntiin. Rnsaan 200 neliökilometrin aleella as noin serakntalaista. Historiallisesti merkittävä seraknta elää tällä hetkellä mtoksen aikoja. Tänä keväänä seraknta valitsee den kirkkoherran, kn vodesta 1983 kirkkoherrana toimint Markk Tommola jää eläkkeelle. Myös väestörakenne on pikkhiljaa vaihtmassa. Usia lapsiperheitä mttaa keskelle itäsmaalaista klttrimaisemaa. Srin osa serakntalaisista on kitenkin aleella pitkään asneita paikkakntalaisia. Niin myös kirkkonevoston varapheenjohtaja Päivi Viren. Kotisethenki on vahva Erityisopettaja Päivi Virenin jret ovat tkevasti itäisen Udenmaan maaperässä. Syntymäpaikka on Orimattila, josta hän mtti ksivotiaana Lapinjärven Porlammille ja sieltä aikanaan Myrskylään. Tämän hetken työpaikka on Porlammin yläaste ja lkio sama kol, jota Päivi Viren itse on aikanaan käynyt. Kn on saant asa ja kasvaa samoissa maisemissa, voi todella sanoa olevansa jostain kotoisin. Tätä mahdollistta ei kaikille tänä päivänä soda. Pysyvä asinympäristö on kitenkin sri voimavara. Voin sanoa tntevani hyvin nämä sedt ja ihmiset. Erityisesti kolssa pidän tärkeänä, että jokaisella oppilaalla on kasvot ja tnnemme heidät. 300 oppilaan kol onkin mielestäni varsin sopivan kokoinen, toteaa Päivi Viren. Tlevaisdessa yhteisiä virkoja Porvoon rovastiknnan pienissä seraknnissa on jo jonkin aikaa pohditt eräiden tehtävien yhteistä hoitamista. Myrskylän, Artjärven ja Lapinjärven knnilla on ollt yhteistä projektilontoista norisotyötä, johon serakntien toimintaa olisi lontevaa liittää mkaan. Kolmella knnalla on myös yhteinen yläaste ja lkio, jossa serakntien työntekijät vierailevat säännöllisesti. Ajattelen, että kolmella seraknnalla voisi hyvin olla myös yhteinen norisotyöntekijä. Samalla tarjotisi lonteva keino tiivistää yhteistyötä aleen koln ja knnan kanssa. Porlammin yläaste ja lkio kokoavat noria kolmesta knnasta, joten norisotyön kannalta jri kol voisi olla kaikkien yhteinen toimintapiste. Paikallisen koln rehtori Vesa Karjalainen on yhdessä Campanekoron ja Marke Kosan sekä seraknnan norisotyön johtoknnan kanssa järjestänyt erittäin sositn rippikollaisten hengellisen msiikin konsertin, josta on nyt tlossa perinne. Upea tapahtma! Lottamstehtävä motivoi Päivi Viren on toista katta kotiserakntansa lottamshenkilönä. Ensim- 15

16 S e ra k n n at & t le v ai s s mäinen kasi meni kirkkovaltstossa, ja tällä hetkellä hän on kirkkonevoston varapheenjohtaja. Nevoston työssä on läsnä koko serakntatyön kirjavs. Olen ollt mkana myös rheiljärjestöjen ja knnan lottamstehtävissä, mtta tällä hetkellä ajattelen, ettei yhden ihmisen pidä olla joka paikassa läsnä. Seraknnan lottamstehtävän koenkin itselleni erittäin mielenkiintoisena ja motivoivana. Myrskylän seraknnassa on korkea kirkkoonklmisprosentti. Samalla knnan ja seraknnan välit ovat läheiset, myös lottamshenkilötasolla. Vosittain järjestetään yhteiset itsenäisyys- ja veteraanijhlat. Kirkkovaltston pheenjohtaja on myös knnanhallitksen pheenjohtaja. Toiminnan tasolla meillä on niin ikään paljon yhteistä. Järjestämme esimerkiksi joka vosi knnan kanssa yhdessä kymppisynttärit ja mita yhteisiä jhlatilaisksia. Itse näen tämän yhteistyön pelkästään myönteisenä. Samoista ihmisistä ja heidän hyväkseen toimimisestahan tässä on kysymys, kertoo Päivi Viren. Samalla hän korostaa, kinka Myrskylässä lottamshenkilöt kantavat seraknnan tehtävästä vastta yhdessä työntekijöiden kanssa. Halamme olla lottamshenkilöitä, joiden poleen ihmiset voivat myös kääntyä omien ongelmiensa kanssa. Kn ihmisillä on vaikeksia, kirkko ja seraknta ovat niitä tahoja, joita on helppo lähestyä. Siksi on tärkeää, että ovet ovat aki ja kynnys matala. (RH) Pysyvä asinympäristö on sri voimavara. Voin sanoa tntevani hyvin nämä sedt ja ihmiset. Myrskylän serakntakoti on valmistnt vonna Se on knnan aleen srin varsinainen jhlatila. Rakennksen on snnitellt arkkitehti Ines Schreck. Aln perin pappilaksi rakennett kiinteistö on perskorjatt vonna Tavoitteena oli saada levollinen ja samalla arvokas ja tyylikäs tnnelma kaniiseen rakennkseen. Serakntakodin seinällä on Myrskylässä kesiään viettäneen taiteilija Lennart Segerstrålen ( ) maalaama ja seraknnalle lahjoittama teos Valmistakaa Herralle tie (1974). Maalas lienee taiteilijan viimeinen. 16

17 Raine Haikarainen K a p i t l i n Vä k e ä Arja Lanis Torimessn langat käsissä Arja Lanis on tämän kevään ajan pätkätöissä tomiokapitlissa. Hän on virkavapaalla pitkäaikaisesta työstään Töölön seraknnan pappina toimiakseen hiippaknnan jhlavoden knniaksi helatorstaina järjestettävän torimessn projektipäällikkönä. Tehtäväni on pitää käsissäni kaikkia messn liittyviä lankoja. Välillä se hirvittääkin! Olen yhteydessä eri yhteistyötahoihin: lavanrakentajiin, järjestyksestä vastaavaan firmaan, poliisiin, kapnkiin, televisioväkeen, serakntien yhdyshenkilöihin..., Arja kertoo. Seraknnasta kapitliin Arja Lanis on työskennellyt Töölön seraknnassa 30 votta, ensin lehtorina ja naispappeden tlta mahdolliseksi pappina. Alksi työalana oli lapsi- ja norisotyö, sittemmin lähetystyö. Olen Töölön seraknnassa tällä hetkellä pisimpään ollt työntekijä ja klemma niin sanotn hiljaisen tiedon haltija. Ttksi tlleesta työympäristöstä siin haasteisiin siirtyminen jännitti alksi. Käyntini kapitlissa ovat aiemmin liittyneet vain tentteihin ja ttkintoihin, joten paikka tnti aika etäiseltä ja viralliselta. Kva on kovasti mttnt näiden työkkasien aikana: täällä raik sein nar käytävillä. Täällä on ollt hyvä tehdä työtä. Aloittaessaan työn voden alssa Arja iloitsi siitä, että saa monipolisen serakntatyön jälkeen keskittyä vain yhteen asiaan. Kevään klessa olen kyllä homannt, että yksikin työ voi sisältää thansia mttjia ja haasteita. Ei ole ihan helppoa saada kaikkia ohjeita, aikatalja ja työnjakolistoja niin selkeiksi, että ne toimivat sjvasti monen sadan ihmisen kanssa. Onneksi on hyviä työtovereita, jotka koko ajan attavat ja korjaavat. Yhdessä srta ja räväkkää Senaatintorilla pidettävää messa on valmistelt sren jokon voimin jo politoista votta. Siihen osallistvat kaikki hiippakntamme 39 serakntaa. Arja Lanis on ajatksesta innoissaan. Seraknnissa tehtävä jokapäiväinen työ on kaiken pohja ja persta, mtta se on paljolti omissa koloissa prtamista. On tärkeää tlla josks yhteen ja tehdä jotain niin srta ja räväkkää, että siihen pystytään vain yhdessä, hän sanoo. Järjestelyjen keskellä Arja pyrkii pitämään pään kylmänä. On vain rkoiltava, että Jmala so meille ikimistoisen ja onnistneen jhlan. Lähdetään kaikki helatorstaina messn ja katsotaan, miten Hän meitä hoitaa avoimen taivaansa alla! (RH/LP) 17

18 18 t a P a h t he l s i n G i n h i i P P a k n n a s s a Yhteiset Kirkkovoden rakkaat virret tilattavissa Seraknnat voivat tilata Samalla matkalla kirkkovoden rakkaat virret -cd-levyjä tomiokapitlin vastaanotosta: helsinki.tomiokapitli@evl.fi tai p. (09) Hinnat 5 50 kpl 13 eroa/kpl, yli 51 kpl 11 eroa/kpl. Levyt voi notaa kapitlista, Blevardi 16 B (5 krs.), klo Levyjä ei toimiteta postitse. Sri raamatttapahtma Vantaalla Vantaan seraknnat järjestävät yhteistyössä Pipliaseran kanssa sren ekmeenisen raamatttapahtman tnnksella Pipliasta päähän ja sydämeen. Tapahtmaan liittyy monipolista ohjelmaa Vantaan eri seraknnissa. Laantaina on mm. Valtti-Areenalla Tikkrilan Urheilpistossa New Revelation -ilta, jossa mkana on piispa Eero Hovinen ja monipolista msiikkiohjelmaa. Lisätietoa: / raamatttapahtma. Knniaa ja merkkejä Tomiokapitlin istnnossa piispa Hovinen lovtti kolme knniamerkkiä. Tasavallan presidentin myöntämät Somen Valkoisen Rsn I lokan mitalit kltaristein vastaanottivat serakntasihteeri Soili Engblom (oik.) ja johtava norisotyönohjaaja Eiri Hohenthal-Nylnd (vas). Lisäksi toimittaja Leena Himalle (kesk.) lovtettiin järjestyksessä kdes kirkkohallitksen myöntämä Serakntatyön knniamerkki.

19 Hiippaknnan jhlaviikkojen teemaseminaarit Helatorstaina pidettävän torimessn (ohjelma sivlla 22) lisäksi hiippaknnan 50-votista taivalta jhlitaan syksyllä järjestettävissä teemaseminaareissa. Semi naarit ovat maksttomia. Eri työalojen teemaseminaarien ohjelmat löytyvät niiden omilta Ajankohtaistasivilta. Näiden lisäksi jhlaviikkoihin liittyvät seraavat kolme seminaaria: Hallinnon ja taloden teemaseminaari Ti klo Agricolan kirkon kryptassa. Iltapala Tomiokirkon kryptassa klo Teemana: Palvelksessanne! * Työ mtt miten käy työyhteisön? Koltspäällikkö Sami Lahtiloma * Rinta rottingilla! Ammatti-identiteetti ja ammattiylpeys kirkon työntekijän voimavaroina Viestinnän ttkija, työnohjaaja Lara Asnta Tilaisden jontaa teatteriohjaaja Arto Myllärinen. Materiaalinäyttelyyn voi ttsta kakkkahvien yhteydessä ja tilaisden jälkeen. Seminaariin ilmoittadtaan Helsingin hiippaknnan kotisivjen ilmoittatmislomakkeella: Mkaan maht 200 osallistjaa ilmoittatmisjärjestyksessä. Torimessa ja jhlavoden tapahtmia on valmistellt jhlatyöryhmä, johon ovat klneet tomiokapitlin työntekijöiden lisäksi edstajat Tomiokirkkoseraknnasta, srista serakntayhtymistä ja Porvoon rovastiknnasta. Jhlatyöryhmä esittelee Samalla matkalla -kangaskassia, jota on jaossa syksyn teemaseminaareissa. Lottamshenkilöiden teemaseminaari: Ajan haasteissa yhteisvoimin eteenpäin La klo Agricolan kirkon kryptassa. Iltapala Tomiokirkon kryptassa klo *Erilaisina yhteistyössä Teatteri Kmbe *Lterilaisen kirkon aarteet Piispainkokoksen sihteeri Jari Jolkkonen *Tlevaisden haasteet Tlevaisdenttkija, yritysvalmentaja Ilkka Halava Materiaalinäyttelyyn voi ttsta kakkkahvien yhteydessä ja tilaisden jälkeen. Teemaseminaariin maht enintään 200 osanottajaa. Kaikille Helsingin hiippaknnan seraknnille vwarataan mahdolliss osallista, mtta yksittäistä serakntaa kohti paikkoja on rajoitetsti. Ilmoittatminen tapaht hiippaknnan kotisivjen katta: /jhlavosi/teemaseminaarit/lottamshenkilot/. Hom! Erilliset ktst lähetetään vielä serakntiin elokn aikana. 19 Työntekijät rajapinnoilla Ke klo 18 mess Tomiokirkossa ja messn jälkeen iltapala Tomiokirkon kryptassa, Kirkkokat 18. Pheenvoron käyttävät mm. poliisipappi Carita Pohjolan-Pirhonen ja skonnonlehtori Vesa Soikkeli. Tapaaminen on tarkoitett kirkollisen koltksen saaneille henkilöille, jotka työskentelevät malla kin kirkon palvelksessa, esim. kolissa (skonnonopettajat), järjestöissä, yliopistolla tai missa kolttavissa laitoksissa. Myös sairaaloissa, vankiloissa tai armeijan palvelksessa toimivat kirkollisen koltksen saaneet henkilöt ovat tervetlleita. Tapaamiseen toivotetaan tervetlleeksi 300 henkilöä Helsingin hiippaknnasta ilmoittatmisjärjestyksessä. Ilmoittatmislomake löytyy hiippaknnan kotisivilta:

20 20 Strategia valmistnt Hiippaknnan strategia Samalla matkalla Osallisden yhteisö on valmistnt. Se on tämän lehden liitteenä. Strategiaa hiottiin sekä hiippakntavaltstossa että mm. rovastiknnallisissa pappeinkokoksissa. Kvassa Malmin rovastiknnan papisto kokoksessaan Pakilan kirkolla Mika Aspinen sai täydet pisteet Pastoraalipbliikki oli historiallinen. Tolloin sai pastori Mika Aspinen ttkintotodistksensa. Poikkekselliseksi tapahtman tekee se, että tiettävästi Helsingin hiippaknnan historiassa k kaan ei ole aikaisemmin saant pastoraalittkinnosta täysiä pisteitä (20/20). Mika toimii tällä hetkellä Kirkon koltskeskksessa raamattteologian ja hermenetiikan kolttajana. Papinpolisoiden kesäpäivät Helsingissä Päivät järjestetään klttrikesks Sofi assa Helsingin Vosaaressa. Ohjelmassa mkana mm. taiteilija Nanna Ssi, metropoliitta Ambrosis ja piispa Eero Hovinen. Msiikista vastaavat mm. Papas No Mamas sekä Pirjo Bergström. Lisätietoja pheenjohtaja Pirkko Yrjölältä, pirkko.yrjola@evl.fi.