Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne.
|
|
- Mika Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aloitus Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne. Mitkä seuraavista väitteistä ovat tosia? A. 6 3 N B. 5 Z C. 8 Q D. 2 R E. 7 2 Z Äänestäkää osoitteessa presemo.helsinki.fi/jym. 2/66
2 Joukkomerkinnät Mihin seuraavista joukoista luku 6 kuuluu? A. {z Z : z < 7}. B. {n N n = 6m missä m Z}. C. {a Q a = 3q missä q Q}. D. {x R x 2 6}. E. {..., 3, 0, 3, 6, 9,...}. Keskustele naapurin kanssa. 3/66
3 Joukkomerkinnät Mitkä seuraavista joukoista ovat samoja kuin joukko {5, 6, 7}? A. {x œ Z 4 < x < 8}. B. {6, 7, 5}. C. {6, 6, 7, 5, 7, 6}. D. {567}. E. {n œ N 25 Æ n 2 Æ 49}. Keskustele naapurin kanssa. 4/65
4 Tyhjä joukko Mitkä seuraavista joukoista ovat sama kuin tyhjä joukko ÿ? A. {x œ R x 2 = 0}. B. {}. C. {x œ Z 0 < x < 1}. D. {n œ N 3 Æ n < 0}. E. {q œ Q q œ Z}. Keskustele naapurin kanssa. 5/65
5 Joukko-operaatioita Tiedetään, että A = {1, 2, 3} ja A fi B = {1, 2, 3, 4, 5, 6}. Mitkä seuraavista väitteistä voivat olla totta? A. B = {3, 4, 5, 6}. B. B = {2, 3, 4, 5, 6}. C. A fl B = ÿ. D. A r B = ÿ. E. A r B = A. Keskustele naapurin kanssa. 6/65
6 Joukko-operaatioita Tiedetään, että A = {1, 2, 3, 4, 5, 6} ja A fl B = {1, 4, 5}. Mitkä seuraavista väitteistä voivat olla totta? A. B = {1, 4, 5}. B. A fi B = A. C. A fi B = A. D. A r B = {2, 3, 6}. E. B r A = ÿ. Keskustele naapurin kanssa. 7/65
7 Osajoukko Mitkä seuraavista joukoista ovat joukon A = {2, 3, 4, 5, 6, 7, 8} osajoukkoja? A. {1, 2, 3, 4}. B. {8, 6, 4, 2}. C. {23, 45, 67}. D. {5}. E. ÿ. Keskustele naapurin kanssa. 8/65
8 Osajoukko Mitkä seuraavista ovat joukon osajoukkoja? A. A = {0}. G = {x œ R (e x 1)(x 4 4)(sin x 1) =0} B. B = {x œ R x 2 2 = 0}. C. C = {x œ R 3sinx = 3}. D. D = {x œ R x = 0}. Keskustele naapurin kanssa. 9/65
9 Osajoukko Mitkä seuraavista ovat joukon X = {ÿ, {1}, {2}, {1, 2}} osajoukkoja? A. ÿ B. {ÿ} C. {1}. D. {{2}}. E. {1, 2}. F. {{1}, {2}}. Keskustele naapurin kanssa. 10/65
10 Summamerkintä Mitkä seuraavista väitteistä ovat tosia? A. B. C. D. 4ÿ 3j = j=0 4ÿ k=2 1 k = ÿ 1 = 1. n=0 5ÿ 1 = 6. n=0 11/65
11 Joukkoja Mitkä seuraavista väitteistä pätevät kaikilla joukoilla A ja B? A. (A fi B) r B = A. B. (A fi B) r B µ A. C. A µ (A fi B) r B. D. (A fi B) r B = A. E. A µ (A fi B) r B. Keskustele naapurin kanssa. 12/61
12 Osajoukoksi osoittaminen Tarkastellaan kahta joukkoa, olkoot ne W ja V.Miten osoitetaan, että W µ V? A. Piirretään Vennin kaavio. B. Etsitään alkio x, jollepäteex œ W ja x œ V. C. Oletetaan, että w œ W,janäytetään,ettätällöinw œ V. D. Oletetaan, että v œ V,janäytetään,ettätällöinv œ W. E. Näytetään, että kaikille alkioille x pätee x œ W ja x œ V. Keskustele naapurin kanssa. 13/61
13 Joukkoja Oletetaan, että A, B ja C ovat joukkoja. Halutaan osoittaa, että A fi (B fl C) µ (A fi B) fl (A fi C). Mitkä seuraavista ovat sopivia välivaiheita? A. Oletetaan, että x œ (A fi B) fl (A fi C). B. Oletetaan, että x œ A fi (B fl C). C. Tapauksessa jossa x œ A, päteex œ A fi B. D. Tässä tilanteessa x œ B ja x œ C. E. Siis x œ (A fi B) fl (A fi C). F. Siis x œ A fi (B fl C). Keskustele naapurin kanssa. 14/61
14 Etsi virhe Alla olevassa päättelyssä yritetään osoittaa, että A fi (B r C) µ (A fi B) r C kaikilla joukoilla A, B ja C. Missä kohdassa päättelyä on virhe? Keskustele naapurin kanssa. 15/61
15 Perusjoukko ja komplementti Tarkastellaan reaalilukujen osajoukkoa A = {1, 2}. Mikä on joukon A komplementti {A? A. {A = {..., 2, 1, 0, 3, 4, 5,...}. B. {A = {x œ R x < 1 x > 2}. C. {A = {x œ R x < 1 x > 2}. D. {A = {x œ R x = 1 x = 2}. E. {A = {x œ R x = 1 x = 2}. Keskustele naapurin kanssa. 17/61
16 Väitteitä Oletetaan, että X on joukko ja A, B µ X. Mitkäseuraavista väitteistä ovat tosia? A. Jos x œ A fi B, niinx œ A. B. Jos y œ B, niiny œ {B. C. Jos z œ A, niinz œ A fi B. D. Jos w œ {(A fi B), niinw œ X. E. Jos u œ A tai u œ B, niinu œ A fi B. F. Jos u œ A fi B, niinu œ A tai u œ B. Keskustele naapurin kanssa. 18/61
17 Joukkojen osoittaminen samaksi Tarkastellaan kahta joukkoa, olkoot ne W ja V.Miten osoitetaan, että W = V? A. Piirretään Vennin kaavio. B. Etsitään alkio x, jollepäteex œ W ja x œ V. C. Osoitetaan, että W µ V ja V µ W. D. Näytetään, että kaikille alkioille x pätee x œ W ja x œ V. E. Oletetaan, että x œ V,janäytetään,ettätällöinx œ W. Oletetaan, että x œ W,janäytetään,ettätällöinx œ V. Keskustele naapurin kanssa. 18/63
18 Komplementti Tarkastellaan joukkoa X ja sen osajoukkoja A ja B. Oletetaan, että x œ {(A fi B). Päätelläänvälivaiheidenkautta,että x œ {A fl {B. Mitä tällainen päättely osoittaa? A. {(A fi B) ={A fl {B. B. {(A fi B) = {A fl {B. C. {(A fi B) µ {A fl {B. D. {(A fi B) {A fl {B. E. {A fl {B = ÿ. Keskustele naapurin kanssa. 19/63
19 Väitteitä Oletetaan, että A, B ja X ovat joukkoja. Mitkä seuraavista väitteistä ovat tosia? A. Jos X µ A fl B, niinx µ A ja X µ B. B. Jos X µ A fl B, niinx µ A tai X µ B. C. Jos X µ A fi B, niinx µ A tai X µ B. D. Jos X µ A ja X µ B, niinx µ A fl B. E. Jos X µ A tai X µ B, niinx µ A fi B. Keskustele naapurin kanssa. 20/63
20 Väitteitä Oletetaan, että A, B ja X ovat joukkoja. Mitkä seuraavista väitteistä ovat tosia? A. Jos X µ A fl B, niinx µ A ja X µ B. B. Jos X µ A fl B, niinx µ A tai X µ B. C. Jos X µ A fi B, niinx µ A tai X µ B. D. Jos X µ A ja X µ B, niinx µ A fl B. E. Jos X µ A tai X µ B, niinx µ A fi B. Keskustele naapurin kanssa. 20/63
21 Päättelyn suunta Tarkastellaan päättelyä Se kertoo, että... A. 0 = 0. 7 = = = 0 B. Koska 0 = 0, niin 7 = 4. C. 7 = 4. D. Jos 7 = 4, niin 0 = 0. Keskustele naapurin kanssa. 21/65
22 Oletuksia Mitkä seuraavista oletuksista tehdään jossain vaiheessa väitteen jos A µ B, niina fi B = B todistusta? A. Oletetaan, että x œ A fi B. B. Oletetaan, että x œ A. C. Oletetaan, että x œ B. D. Oletetaan, että A fi B = B. E. Oletetaan, että A µ B. Keskustele naapurin kanssa. 22/65
23 Päättelyn suunta Tarkastellaan päättelyä A... B. Mitä sen perusteella voidaan sanoa? A. Jos A on totta, niin B on totta. B. Jos A ei ole totta, niin B ei ole totta. C. Jos B on totta, niin A on totta. D. Jos B ei ole totta, niin A ei ole totta. Keskustele naapurin kanssa. 23/65
24 Potenssijoukko Merkitään X = {1, {2}, 3}. Mitkäseuraavistaovat potenssijoukon P(X) alkioita? A. {{1}} B. {{2}} C. {{1}, {3}} D. {{2}, 3} E. ÿ 24/65
25 Suora ja epäsuora todistus Oletetaan, että n œ Z. Merkitäänk = n 2 6n + 5. Tarkastellaan väitettä jos k on parillinen, niin n on pariton. Tämä väite voidaan perustella olettamalla, että A. k on parillinen, ja näyttämällä, että n on pariton. B. n on pariton, ja näyttämällä, että k on parillinen. C. k ei ole parillinen, ja näyttämällä, että n ei ole pariton. D. n ei ole pariton, ja näyttämällä, että k ei ole parillinen. Keskustele naapurin kanssa. 25/64
26 Epäsuora todistus Pitäisi todistaa epäsuoralla päättelyllä seuraava tulos: Oletetaan, että a, b œ Z ja a, b > 0. Tällöin a 2 b 2 = 1. Mitkä seuraavista pitävät paikkansa? A. Vastaoletus on, että a Æ 0jab Æ 0. B. Vastaoletus on, että a Æ 0taib Æ 0. C. Vastaoletus on, että a 2 b 2 = 1. D. Ristiriitaan päätyminen osoittaa väitteen vääräksi. E. Ristiriitaan päätyminen osoittaa väitteen oikeaksi. Keskustele naapurin kanssa. 26/64
27 Joukkojen karteesinen tulo eli tulojoukko Tarkastellaan joukkoja {1, 2} ja {0, 3}. Niiden karteesinen tulo {1, 2} {0, 3} on... A. {(1, 0), (2, 3)}. B. {(1, 2), (1, 3), (0, 2), (0, 3)}. C. {0, 3, 2, 6}. D. {(1, 2), (1, 3), (1, 0), (0, 2), (0, 3), (0, 1)}. E. {(1, 0), (1, 3), (2, 0), (2, 3)}. 27/64
28 Kuvauksen määritelmä Mitkä seuraavista säännöistä ovat kuvauksia X æ Y? A B C X Y X Y X Y D E 33/64
29 Kuvauksen lähtö ja maali Halutaan määritellä kuvaus f,jollax æ x x + 1. Kuvauksen lähtö ja maalijoukko voidaan määritellä sanomalla, että f on kuvaus A. R æ R. B. Rr{ 1} ær. C. Rr{ 1} ærr{1}. D. N æ N. E. N æ R. 34/64
30 Kuvauksen määritelmä Mitkä seuraavista ovat kuvauksia? A. f : R æ R, jollaf (x) = Ô x. B. g : R æ R, jollag(x) = Ô x 2. C. h : N æ N, jollah(n) =n 2 2n. 3 4 a D. F : Q æ Q, jollaf = a b b a 2 + b a E. G : Q æ Q, jollag = a b 2b. 36/64
31 Kuvauksen määritelmä Mitkä seuraavista ovat kuvauksia? A. f : R R, jolla f (x)= x. B. g : R R, jolla g(x)= x 2. C. h: N N, jolla h(n)=n 2 2n. ( ) a D. F : Q Q, jolla F = a b b a 2 + b. 2 ( ) a E. G : Q Q, jolla G = a b 2b. 36/64
32 Havainnollistuksia Tarkastellaan kuvausta f : R R, jolla f (x)=0,5x + 2. Mikä seuraavista havainnollistuksista on paras? A B C R R R R 3 f (x) x f (x) x f (x) x 2 35/64
33 Rekursiivinen lukujono Määritellään jono kokonaislukuja rekursiivisesti asettamalla z 0 = 2, z 1 = 1 ja z n+1 = z n + 2z n 1 kaikilla n 1. Tällöin z 2, z 3 ja z 4 ovat A. 3, 5, 8. B. 4, 6, 14. C. 4, 8, 16. D. 5, 7, 17. E. 5, 12, /64
34 Induktio-oletus II induktioperiaatteessa Mitkä seuraavista induktio-oletuksista ovat oikein, jos todistuksessa käytetään II induktioperiaatetta? Oletetaan, että... A. k, j N, j k ja z j = 2 j +( 1) j. B. k N ja z j = 2 j +( 1) j kaikilla j {0,...,k}. C. k N ja z k = 2 k +( 1) k kaikilla 0 j k. D. k N ja jos j N ja j k, niinz j = 2 j +( 1) j. E. k N ja z j = 2 j +( 1) j luonnollisilla luvuilla 0 j k. 45/64
35 Osajoukon kuva Mitkä seuraavista havainnollistuksista ovat oikein? A B C U fu U fu U fu X Y X Y X Y 40/64
36 Osajoukon kuva Merkitään A =[ 1, 2]. Tarkastellaan kuvausta f : R R. Mitkä seuraavista väitteistä ovat totta? A. Jos f (x)=2x, niin fa =[ 2, 4]. B. Jos f (x)=x 2, niin fa =[1, 4]. C. Jos f (x)=x 3, niin fa =[ 1, 8]. D. Jos f (x)=x 2 x, niin fa =[0, 2]. E. Jos f (x)= x 1, niin fa =[1, 2]. 39/64
37 Osajoukon alkukuva Mitkä seuraavista havainnollistuksista ovat oikein? A B C f V V f V V f V V X Y X Y X Y 42/64
38 Kuva ja alkukuva Oletetaan, että f : X Y on kuvaus ja A X, B Y. Mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa? A. A f [fa]. B. B f [f B]. C. f [f B] B. D. f [fa] A. E. Mikään edellisistä ei pidä paikkaansa. 43/64
39 Injektio Mitkä seuraavista säännöistä ovat injektioita? A B C X Y X Y X Z D E 46/64
40 Surjektio Mitkä seuraavista säännöistä ovat surjektioita? A B C X U X Y X Z D E 47/64
41 Yhdistetty kuvaus Tarkastellaan kuvauksia f : R R, jollaf (x)=2 x, ja g :[0, [ R, jollag(x)= x 1. Mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa? A. g f ei ole määritelty. B. f g ei ole määritelty. C. (f g)(x)=3 x. D. (g f )(x)= 2 x 1. E. (f f )(x)=x. 49/64
42 Käänteiskuvaus Tarkastellaan kuvausta f : R R, jollaf (x)=4 3x. Mitkä seuraavista ovat kuvauksen f käänteiskuvauksia? A. g : R R, jollag(x)=3 4x. B. h: R {4/3} R, jollah(x)= 1 4 3x. C. k : R R, jollak(x)= x. D. G : R R, jollag(x)= x. E. H : R R, jollah(x)= x. 53/64
43 Käänteiskuvaus ja bijektio Tarkastellaan kuvausta f : X Y.Mitkäseuraavista väitteistä ovat tosia? A. Jos f on injektio, niin on olemassa käänteiskuvaus f 1. B. Jos f on surjektio, niin ei ole olemassa f 1. C. Jos käänteiskuvaus f 1 on olemassa, niin f on injektio. D. Jos f 1 ei ole olemassa, niin f ei ole surjektio. E. Jos f ei ole injektio, niin ei ole olemassa f 1. 54/64
44 Relaation refleksiivisyys Mitkä seuraavista joukon X = {1, 2, 3, 4} relaatioista ovat refleksiivisiä? A. {(2, 2), (2, 3), (2, 4), (3, 2), (3, 3), (3, 4)}. B. {(1, 1), (1, 2), (2, 1), (2, 2), (3, 3), (4, 4)}. C. {(2, 4), (4, 2)}. D. {(1, 2), (2, 3), (3, 4)}. E. {(1, 1), (2, 2), (3, 3), (4, 4)}. 55/64
45 Relaation symmetrisyys Mitkä seuraavista joukon X = {1, 2, 3, 4} relaatioista ovat symmetrisiä? A. {(2, 2), (2, 3), (2, 4), (3, 2), (3, 3), (3, 4)}. B. {(1, 1), (1, 2), (2, 1), (2, 2), (3, 3), (4, 4)}. C. {(2, 4), (4, 2)}. D. {(1, 2), (2, 3), (3, 4)}. E. {(1, 1), (2, 2), (3, 3), (4, 4)}. 56/64
46 Relaation transitiivisuus Mitkä seuraavista joukon X = {1, 2, 3, 4} relaatioista ovat transitiivisia? A. {(2, 2), (2, 3), (4, 2), (3, 2), (3, 3), (3, 4)}. B. {(1, 1), (1, 2), (2, 1), (2, 2), (3, 3), (4, 4)}. C. {(2, 4), (4, 2)}. D. {(1, 2), (2, 3), (3, 4)}. E. {(1, 1), (2, 2), (3, 3), (4, 4)}. 57/64
47 Ekvivalenssiluokat Tarkastellaan luentojen esimerkistä 56 tuttua joukon S ekvivalenssirelaatiota T. Mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa? A. [tiistai] T =[torstai] T. B. kirahvi [keskiviikko] T. C. Joukossa S/T on 29 alkiota. D. Joukossa [maanantai] T on 29 alkiota. E. [lauantai] T = {lauantai}. 58/64
48 Ekvivalenssiluokat Tarkastellaan joukon Z ekvivalenssirelaatiota, joka on määritelty asettamalla a b, jos(javainjos)5 (a b). Mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa? A. Joukossa Z/ on äärettömän monta alkiota. B. Joukossa [3] on äärettömän monta alkiota. C. Z/ = {[ 5], [2], [8], [14], [16] }. D. 3 Z/. E. 3 [8]. 59/64
49 Ekvivalenssiluokat Oletetaan, että on joukon X = {n N n 10} ekvivalenssirelaatio. Mitkä seuraavista joukoista saattaisivat olla joukko X/? A. {{0, 2, 4}, {1, 3, 5}, {7, 8, 9, 10}} B. {{0, 1, 2, 3}, {5, 7, 9}, {2, 4, 6, 8, 10}} C. {{0, 1, 10}, {2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9}}. D. {, {0, 1, 2}, {3, 4, 5, 6}, {7, 8, 9, 10}}. E. {{0, 3, 6, 9}, {1, 2, 4}, {5, 7}, {8, 10}}. 60/64
50 Joukkojen mahtavuus Mitkä seuraavista joukoista ovat yhtä mahtavia kuin joukko N? A. Kokonaislukujen joukko Z. B. Kolmella jaollisten luonnollisten lukujen joukko 3N = {3n n N}. C. Rationaalilukujen joukko Q. D. Reaalilukujen joukko R. E. Väli [0, 1]. 65/65
Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195
Johdatus yliopistomatematiikkaan JYM, Syksy2015 1/195 Joukko ja alkio Määritelmä Joukko tarkoittaa kokoelmaa olioita, joita sanotaan joukon alkioiksi. Lisäksi vaaditaan, että jokaisesta oliosta on voitava
LisätiedotJohdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy /197
Johdatus yliopistomatematiikkaan JYM, Syksy 2014 1/197 Joukko ja alkio Määritelmä Joukko tarkoittaa kokoelmaa olioita, joita sanotaan joukon alkioiksi. Lisäksi vaaditaan, että jokaisesta oliosta on voitava
Lisätiedot5.6 Yhdistetty kuvaus
5.6 Yhdistetty kuvaus Määritelmä 5.6.1. Oletetaan, että f : æ Y ja g : Y æ Z ovat kuvauksia. Yhdistetty kuvaus g f : æ Z määritellään asettamalla kaikilla x œ. (g f)(x) =g(f(x)) Huomaa, että yhdistetty
Lisätiedot(2n 1) = n 2
3.5 Induktiotodistus Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa väite P (n) on totta kaikille n =0, 1, 2,... Tässä väite P (n) riippuu n:n arvosta. Todistuksessa
LisätiedotVastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.
Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa. Vastaus 2. Vertaillaan
LisätiedotMiten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?
Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Vastaus
Lisätiedot1 Perusasioita joukoista
1 Perusasioita joukoista 1.1 Merkintöjä Joukko voidaan määritellä luettelemalla siihen kuuluvat alkiot. Esimerkiksi voidaan merkitä = { 2, 1, 0, 1, 2}. Tästä merkinnästä nähdään, mitkä luvut ovat joukon
Lisätiedota k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx
x x x x x x x x Matematiikan johdantokurssi, syksy 08 Harjoitus, ratkaisuista Hanoin tornit -ongelma: Tarkastellaan kolmea pylvästä A, B ja C, joihin voidaan pinota erikokoisia renkaita Lähtötilanteessa
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 7 Mikko Salo 11.9.2017 Sisältö 1. Funktioista 2. Joukkojen mahtavuus Funktioista Lukiomatematiikassa on käsitelty reaalimuuttujan funktioita (polynomi / trigonometriset /
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Maarit Järvenpää 1 Todistamisesta Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.
LisätiedotRelaatioista. 1. Relaatiot. Alustava määritelmä: Relaatio on kahden (tai useamman, saman tai eri) joukon alkioiden välinen ominaisuus tai suhde.
Relaatioista 1. Relaatiot. Alustava määritelmä: Relaatio on kahden (tai useamman, saman tai eri) joukon alkioiden välinen ominaisuus tai suhde. Esimerkkejä Kokonaisluvut x ja y voivat olla keskenään mm.
LisätiedotLuonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen
Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen LuK-tutkielma Jussi Piippo Matemaattisten tieteiden yksikkö Oulun yliopisto Kevät 2017 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Esitietoja 3 2.1 Joukko-opin perusaksioomat...................
LisätiedotJokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.
3 Todistustekniikkaa 3.1 Väitteen kumoaminen vastaesimerkillä Monissa tilanteissa kohdataan väitteitä, jotka koskevat esimerkiksi kaikkia kokonaislukuja, kaikkia reaalilukuja tai kaikkia joukkoja. Esimerkkejä
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Marko Leinonen Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2018 1 Merkintöjä ja määritelmiä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko ja kokonaislukujen
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä 2 Todistamisesta 2 3 Joukko-oppia Tässä luvussa tarkastellaan joukko-opin
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2014 Tero Vedenjuoksu Sisältö 1 Johdanto 3 2 Esitietoja ja merkintöjä 4 3 Todistamisesta 5 3.1 Suora todistus.............................
Lisätiedot6 Relaatiot. 6.1 Relaation määritelmä
6 Relaatiot 6. Relaation määritelmä Määritelmä 6... Oletetaan, että X ja Y ovat joukkoja. Jos R µ X Y, sanotaan, että R on joukkojen X ja Y välinen relaatio. Jos R µ X X, sanotaan, että R on joukon X relaatio.
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op)
Johdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2014 Johdatus matemaattiseen päättelyyn 2014 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1, 15.9.2014 1. Hahmottele tasossa seuraavat relaatiot: a) R 1 = {(x, y) R 2 : x y 2 } b) R 2 = {(x, y) R 2 : y x Z} c) R 3 = {(x, y) R 2 : y > 0 and x 2
LisätiedotSurjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.
5.5 Surjektio Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei. Määritelmä 5.5.1. Kuvaus f : X æ Y on surjektio, jos jokaisella
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä 2 Todistamisesta 3 Joukko-oppia 4 Funktioista Funktio eli kuvaus on matematiikan
LisätiedotKuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara
Kuvauksista ja relaatioista Jonna Makkonen Ilari Vallivaara 20. lokakuuta 2004 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Kuvauksista 3 3 Relaatioista 8 Lähdeluettelo 12 1 1 Esipuhe Joukot ja relaatiot ovat periaatteessa äärimmäisen
LisätiedotEsitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:
MATP00 Johdatus matematiikkaan Ylimääräisten tehtävien ratkaisuehdotuksia. Osoita, että 00 002 < 000 000. Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa. Lähdetään sieventämään epäyhtälön
LisätiedotIlkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 1: Joukko-oppi
Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 1: Joukko-oppi TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Joukko-oppi >> Joukko-opin peruskäsitteet Joukko-opin perusoperaatiot Joukko-opin laskusäännöt Funktiot Tulojoukot
LisätiedotYhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).
Yhtäpitävyys Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite). Toisaalta ollaan osoitettu, että n 2 on parillinen (oletus) n on parillinen (väite). Nämä kaksi väitelausetta
Lisätiedot1. Logiikan ja joukko-opin alkeet
1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1.1. Logiikkaa 1. Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. Todista
LisätiedotInduktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...
Induktiotodistus Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,.... Tässä väite P(n) riippuu n:n arvosta. Todistuksessa
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2018-2019 Kertausta toiseen välikokeeseen Yhteenveto Kurssin sisältö 1. Algoritmin käsite 2. Lukujärjestelmät ja niiden muunnokset; lukujen esittäminen tietokoneessa 3. Logiikka
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 01 Tero Vedenjuoksu Sisältö 1 Johdanto 3 Esitietoja ja merkintöjä 4 3 Todistamisesta 5 3.1 Suora todistus.............................
LisätiedotJoukko-oppi. Joukko-oppi. Joukko-oppi. Joukko-oppi: Mitä opimme? Joukko-opin peruskäsitteet
TKK () Ilkka Mellin (2004) 1 Joukko-oppi Liite: Joukko-oppi TKK () Ilkka Mellin (2004) 2 Joukko-oppi: Mitä opimme? Tämän liitteen tavoitteena on esitellä joukko-opin peruskäsitteet ja - operaatiot laajuudessa,
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 8 Mikko Salo 13.9.2017 Sisältö 1. Kertausta Kurssin suorittaminen Kurssi suoritetaan lopputentillä (20.9. tai 4.10.). Arvostelu hyväksytty/hylätty. Tentissä on aikaa 4 h,
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2017-2018 Yhteenveto Yleistä kurssista Kurssin laajuus 5 op Luentoja 30h Harjoituksia 21h Itsenäistä työskentelyä n. 80h 811120P Diskreetit rakenteet, Yhteenveto 2 Kurssin
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
LisätiedotSanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos. x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2.
Sanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2. Siis kuvaus on injektio, jos eri alkiot kuvautuvat eri alkioille eli maalijoukon jokainen alkio
Lisätiedot[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko
3. Tekijälaskutoimitus, kokonaisluvut ja rationaaliluvut Tässä luvussa tutustumme kolmanteen tapaan muodostaa laskutoimitus joukkoon tunnettujen laskutoimitusten avulla. Tätä varten määrittelemme ensin
LisätiedotDiskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista
Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista 1. Olkoot (E, ) ja (F, ) epätyhjiä järjestettyjä joukkoja. Määritellään joukossa E F relaatio L seuraavasti: [ (x, y)l(x, y ) ] [ (x < x )
Lisätiedot1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan muun muassa kahden joukon osoittamista samaksi sekä joukon
LisätiedotMS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 30. syyskuuta 015 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä30.
LisätiedotMiten osoitetaan joukot samoiksi?
Miten osoitetaan joukot samoiksi? Määritelmä 1 Joukot A ja B ovat samat, jos A B ja B A. Tällöin merkitään A = B. Kun todistetaan, että A = B, on päättelyssä kaksi vaihetta: (i) osoitetaan, että A B, ts.
LisätiedotMS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 0. syyskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä0. ym.,
LisätiedotMS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A00 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 0. syyskuuta 0 Joukko-oppi ja logiikka Todistukset logiikassa Predikaattilogiikka Induktioperiaate Relaatiot
Lisätiedota) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon
Matematiikan johdantokurssi, syksy 08 Harjoitus 3, ratkaisuista. Kokonaisluvut määriteltiin luonnollisten lukujen avulla ekvivalenssiluokkina [a, b], jotka määrää (jo demoissa ekvivalenssirelaatioksi osoitettu)
LisätiedotMatematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista
Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Valitse seuraaville säännöille mahdollisimman laajat lähtöjoukot ja sopivat maalijoukot niin, että syntyy kahden muuttujan funktiot (ks. monisteen
LisätiedotKurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.
HY / Avoin ylioisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 05 Harjoitus 6 Ratkaisut palautettava viimeistään tiistaina.6.05 klo 6.5. Huom! Luennot ovat salissa CK maanantaista 5.6. lähtien. Kurssikoe on
LisätiedotDiskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9
Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Tuntitehtävät 9-10 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 13-14 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 11-12 tarkastetaan loppuviikon
LisätiedotOnko kuvaukset injektioita? Ovatko ne surjektioita? Bijektioita?
Matematiikkaa kaikille, kesä 2017 Avoin yliopisto Luentojen 2,4 ja 6 tehtäviä Päivittyy kurssin aikana 1. Olkoon A = {0, 1, 2}, B = {1, 2, 3} ja C = {2, 3, 4}. Luettele joukkojen A B, A B, A B ja (A B)
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Osa : Relaatiot ja funktiot Riikka Kangaslampi 017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Relaatiot Relaatio Määritelmä 1 Relaatio joukosta A
LisätiedotKarteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21
säilyy Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla c b a 1 2 3 5 1 / 21 säilyy Esimerkkirelaatio R = {(1, b), (3, a), (5, a), (5, c)} c b a 1
LisätiedotDiskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8
Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8 Tuntitehtävät 1-2 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 5- loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 3-4 tarkastetaan loppuviikon
LisätiedotMS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I
MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 30. syyskuuta 2015 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, 30.
LisätiedotTenttiin valmentavia harjoituksia
Tenttiin valmentavia harjoituksia Alla olevissa harjoituksissa suluissa oleva sivunumero viittaa Juha Partasen kurssimonisteen siihen sivuun, jolta löytyy apua tehtävän ratkaisuun. Funktiot Harjoitus.
LisätiedotDiskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38
Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38 Tuntitehtävät 11-12 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 15-16 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 13-14 tarkastetaan loppuviikon
LisätiedotEkvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa
Määritelmä 1 Olkoot x ja y joukon A alkioita. Jos R on jokin ominaisuus/ehto, joka määritellään yksikäsitteisesti joukon A kaikkien alkioiden välille siten, että se joko toteutuu tai ei toteudu alkioiden
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, 23.9.2015 1. Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla a) että ei ole olemassa surjektiota f : {1,, n} {1,, m}, kun n < m. b) että a) kohdasta
LisätiedotValitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.
Joukon määritelmä Joukko on alkioidensa kokoelma. Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti. Näin ei tässä
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Väitelauseet lause (tai virke), joka sanoo jonkin asian pitävän paikkaansa
LisätiedotX R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista
Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Olkoon perusjoukkona X := {,,,, } ja := {(, ), (, ), (, ), (, )}. Muodosta yhdistetyt (potenssi)relaatiot,,,. Entä mitä on yleisesti n, kun
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot 4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi
LisätiedotAlgebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT
Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) 31.1.-4.2.2011 OT 1. Määritellään kokonaisluvuille laskutoimitus n m = n + m + 5. Osoita, että (Z, ) on ryhmä.
LisätiedotJohdatus yliopistomatematiikkaan
Johdatus yliopistomatematiikkaan Lotta Oinonen 1. maaliskuuta 2016 Helsingin yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Sisältö 1 Perusasioita joukoista................................ 1 1.1 Merkintöjä..................................
Lisätiedotmissä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!
Matematiikan johdantokurssi Kertausharjoitustehtävien ratkaisuja/vastauksia/vihjeitä. Osoita todeksi logiikan lauseille seuraava: P Q (P Q). Ratkaisuohje. Väite tarkoittaa, että johdetut lauseet P Q ja
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 1: Joukko-oppi ja logiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kiitokset Nämä luentokalvot perustuvat Gustaf
Lisätiedot4 Matemaattinen induktio
4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla
LisätiedotDISKREETTIÄ MATEMATIIKKAA.
Heikki Junnila DISKREETTIÄ MATEMATIIKKAA. LUKU I JOUKOT JA RELAATIOT 0. Merkinnöistä.... 1 1. Relaatiot ja kuvaukset..... 3 2. Luonnolliset luvut. Induktio.... 9 3. Äärelliset joukot.... 14 4. Joukon ositukset.
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen
LisätiedotJohdatus todennäköisyyslaskentaan Joukko-oppi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus todennäköisyyslaskentaan Joukko-oppi TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Joukko-oppi Joukko-opin peruskäsitteet Joukko-opin perusoperaatiot Joukko-opin laskusäännöt Funktiot Tulojoukot ja funktioiden
LisätiedotDiskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuehdotuksia viikolle 2. ( ) Jeremias Berg
Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuehdotuksia viikolle 2. (24.3-25.3) Jeremias Berg 1. Olkoot A 1 = {1, 2, 3}, A 2 = {A 1, 5, 6}, A 3 = {A 2, A 1, 7}, D = {A 1, A 2, A 3 } Kirjoita auki seuraavat joukot:
LisätiedotTodistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.
3.4 Kvanttorit Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5. Kaikilla reaaliluvuilla x pätee x+1 >
Lisätiedotmissä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!
Matematiikan johdantokurssi Kertausharjoitustehtävien ratkaisuja/vastauksia/vihjeitä. Osoita todeksi logiikan lauseille seuraava: P Q (P Q). Ratkaisuohje. Väite tarkoittaa, että johdetut lauseet P Q ja
LisätiedotEnsimmäinen induktioperiaate
Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla
LisätiedotVastaoletuksen muodostaminen
Vastaoletuksen muodostaminen Vastaoletus (Antiteesi) on väitteen negaatio. Sitä muodostettaessa on mietittävä, mitä tarkoittaa, että väite ei ole totta. Väite ja vastaoletus yhdessä sisältävät kaikki mahdolliset
LisätiedotBijektio. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin jokaiselle alkiolle kuvautuu tasan yksi lähdön alkio.
Määritelmä Bijektio Oletetaan, että f : X Y on kuvaus. Sanotaan, että kuvaus f on bijektio, jos se on sekä injektio että surjektio. Huom. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
Lisätiedot1. Esitä rekursiivinen määritelmä lukujonolle
Matematiikan laitos Johdatus Diskrettiin Matematiikkaan Harjoitus 4 24.11.2011 Ratkaisuehdotuksia Aleksandr Pasharin 1. Esitä rekursiivinen määritelmä lukujonolle (a) f(n) = (2 0, 2 1, 2 2, 2 3, 2 4,...)
LisätiedotKaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.
Kombinatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia (RT (5 sivua Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle. 1. Osoita, että vuoden
LisätiedotEnsimmäinen induktioperiaate
1 Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla
LisätiedotFunktioista. Esimerkki 1
Funktio eli kuvaus on matematiikan keskeisimpiä käsitteitä. Seuraavaksi tarkastellaan funktioita ja todistetaan niiden ominaisuuksia. Määritelmä 1 Olkoot A ja B. Kuvaus eli funktio f : A B on sääntö, joka
LisätiedotKOMBINATORIIKKA JOUKOT JA RELAATIOT
Heikki Junnila KOMBINATORIIKKA LUKU I JOUKOT JA RELAATIOT 0. Merkinnöistä.... 1 1. Relaatiot ja kuvaukset....3 2. Luonnolliset luvut. Äärelliset joukot...9 3. Joukon ositukset. Ekvivalenssirelaatiot......
LisätiedotRatkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).
Matematiikan laitos Johdatus Diskreettiin Matematiikaan Harjoitus 1 03.11.2010 Ratkaisuehdotuksia Aleksandr Nuija 1. Tarkastellaan joukkoja A = {1,3,4}, B = {2,3,7,9} ja C = {2, 5, 7}. Määritä joukot (a)
LisätiedotMS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 8. syyskuuta 016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet
LisätiedotMatematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.
Väitelause Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta. Tässä P:tä kutsutaan oletukseksi ja Q:ta väitteeksi. Jos yllä oleva väitelause on totta, sanotaan, että P:stä
LisätiedotKuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.
Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa
LisätiedotKuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.
Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Vastaavuus puolestaan on erikoistapaus relaatiosta.
Lisätiedotj(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)
MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Tentti ja välikokeiden uusinta 10.11.015 Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskimia tai taulukoita ei saa käyttää tässä kokeessa!
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen
Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen 1. Väite: Funktio f : [, ) [1, ), missä on bijektio. f(x) = x + 4x + 5, Todistus: Luentomateriaalissa todistettujen
LisätiedotTopologia Syksy 2010 Harjoitus 4. (1) Keksi funktio f ja suljetut välit A i R 1, i = 1, 2,... siten, että f : R 1 R 1, f Ai on jatkuva jokaisella i N,
Topologia Syksy 2010 Harjoitus 4 (1) Keksi funktio f ja suljetut välit A i R 1, i = 1, 2,... siten, että f : R 1 R 1, f Ai on jatkuva jokaisella i N, i=1 A i = R 1, ja f : R 1 R 1 ei ole jatkuva. Lause
LisätiedotTehtävä 10 : 1. Tehtävä 10 : 2
Tehtävä 0 : Kuvassa Etelä-Amerikan valtioita vastaavat solmut on sijoitettu toisiinsa nähden niiden pääkaupunkien keskinäistä sijaintia vastaavalla tavalla. Kuvioon on joukon {0,, 2, 3 alkioilla merkitty
LisätiedotMS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 8. syyskuuta 06 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto8.
LisätiedotMS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 30. syyskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto30.
LisätiedotMS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 30. syyskuuta 2015 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet
Lisätiedot1 Supremum ja infimum
Pekka Alestalo, 2018 Tämä moniste täydentää reaalilukuja ja jatkuvia reaalifunktioita koskevaa kalvosarjaa lähinnä perustelujen ja todistusten osalta. Suurin osa määritelmistä jms. on esitetty jo kalvoissa,
LisätiedotTäydellisyysaksiooman kertaus
Täydellisyysaksiooman kertaus Luku M R on joukon A R yläraja, jos a M kaikille a A. Luku M R on joukon A R alaraja, jos a M kaikille a A. A on ylhäältä (vast. alhaalta) rajoitettu, jos sillä on jokin yläraja
LisätiedotSalausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä Seuraavassa lauseessa saamme kongruensseille mukavia laskusääntöjä.
LisätiedotSalausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Määritelmä 3.1 Kaksi lukua a ja b ovat keskenään kongruentteja (tai
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 4 Mikko Salo 4.9.2017 Sisältö 1. Rationaali ja irrationaaliluvut 2. Induktiotodistus Rationaaliluvut Määritelmä Reaaliluku x on rationaaliluku, jos x = m n kokonaisluvuille
LisätiedotMatematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus 2, malliratkaisut
Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus, malliratkaisut 1.-5.9.009 1. Muodosta joukot A B, A B ja A\B sekä laske niiden alkioiden lukumäärät (mikäli kyseessä on äärellinen
LisätiedotDiskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg
Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. (24.3-25.3) Jeremias Berg Tämän viikon tehtävien teemoina on tulojoukot, relaatiot sekä kuvaukset. Näistä varsinkin relaatiot ja kuvaukset ovat tärkeitä
Lisätiedot