SIIRTOLAISUUSTILASTO

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X X V III SIIRTOLAISUUSTILASTO 0 SIIR TO LA ISU U S V U O S IN A JA XXVIII EMIGRATIONSSTATISTIK 0 EMIGRATIONEN UNDER ÅREN OCH ÉMIGRATION E N ET HELSINKI HELSINGFORS V ALTIO NEUVO STO N K IRJAPAINO ST A TSB ADETS TRYCKERI

2 Espuhe. T ä m ä ju lkasu, joka on >Srtolasuustlasto»- sarjan 0 :s num ero, on laadttu suunnlleen sam ojen peraatteden m u ka a n k u n täm än sarja n ka ks lähnnä edellstä julkasua. Selonteon laatm sesta on huolehtnut ylaktuaar, flosofanm aster G. M o d e e n. H elsngssä, Tlastollsessa päätomstossa, syysku u lla. Förord. Förelggande publkaton, som, utgör n:o 0 seren >>Emgratonsstatsth>, är uppgjord enlgt ungefär sam m a prncper som de tvenne närm ast föregående publkatonerna sam m a sere. U t arbetandet av denna redogörelse har omhänderhafts av överaktuaren, flosofem agster G. Modeen. H elsngfors, å Statstska centralbyrån, september. Martt Kovero. T. A. W herhem o. G. M odeen.

3 Ssällysluettelo. Tekst. Sv.. Srtolasuuden suuruus.... Srtolasten määrämaat.... Srtolasten ryhmtys sukupuolen, än ja svlsäädyn m u k a a n.... Srtolasten ryhmtys ammatn m u k aan. Srtolasten ryhmtys ädnkelen sekä passnottoajan mukaan.... Srtolasten kotmaahan jättäm ät perheenjäsenet... Innehållsförtecknng. Text. Sd.. Emgratonens storlek.... Emgranternas destnatonsländer.... Emgranternas fördelnng efter kön, ålder och cvlstånd.... Emgranternas fördelnng efter y rk e n. Emgranternas fördelnng efter modersmål, samt den tdpunkt, då passet uttagts.... Av emgranterna hemlandet kvarlämnade anhörga... Texte. P ag.. Aperçu général de ém graton.... Pays de destnaton des ém grants.... Répartton des émgrants d après le sexe, l âge et l état c v l.... Répartton des émgrants par professon... P ag.. Répartton des émgrants d après la langue et le date de la délvrance des passeports.... Membres de la famlle lassés dans le pays par les ém grants... T aululttetâ. Srtolasuus vuonna. Sv. I. Srtolaset kotpakkansa ja passn antopakan mukaan ryhmtettynä, läänttän II. Srtolaset ryhm tettynä määräpakan m u k a a n... III. Srtolaset ryhmtettynä kotpakkansa ja kuukauden mukaan, jona pass annettn, läänttän... IV. Srtolaset ryhmtettynä sukupuolen ja svlsäädyn mukaan, läänttän... V. Srtolaset ryhmtettynä kelen ja sukupuolen mukaan, lä ä n ttä n... VI. Srtolaset ryhmtettynä sukupuolen ja än mukaan er am m attluokssa... 0 VII. Srtolaset ryhmtettynä sukupuolen ja svlsäädyn mukaan er ammattluokssa, läänttän... V III. Maasta lähteneden srtolasten kotn jä t täm ät perheenjäsenet... Tabellblagor. Emqratonen &r. Sd. I. Emgranterna fördelade efter hemort och orten, där passet utfärdats, län sv s II. Emgranterna fördelade efter bestämmelseort... III. Emgranterna fördelade efter hemort samt månaden, då passet utfärdats, länsvs.. IV. Emgranterna fördelade efter kön och cvlstånd, länsvs... V. Emgranterna fördelade efter språk och kön, länsvs... VI. Emgranterna fördelade efter kön och ålder nom särsklda yrkesgrupper... 0 VII. Emgranterna fördelade efter kön och cvlstånd nom särsklda yrkesgrupper, länsvs... V III. I hemlandet kvarblvna anhörga tll personer som emgrerat...

4 S rtolasu u s vuonna. Sv. IX. Srtolaset kotpakkansa ja passn antopakan mukaan ryhmtettynä, läänttän X. Srtolaset ryhmtettynä määräpakan m u k a a n... 0 XI. Srtolaset ryhmtettynä kotpakkansa ja kuukauden mukaan, jona pass annettn, läänttän... XII. Srtolaset ryhmtettynä sukupuolen ja svlsäädyn mukaan, läänttän... X III. Srtolaset ryhmtettynä kelen ja sukupuolen mukaan, lä ä n ttä n... XIV. Srtolaset ryhm tettynä sukupuolen ja än mukaan er ammattluokssa... XV. Srtolaset ryhm tettynä sukupuolen ja svlsäädyn mukaan er ammattluokssa, läänttän... XVI. Maasta lähteneden srtolasten kotn jättäm ät perheenjäsenet... E m qm tm en år. Sd. IX. Emgranterna fördelade efter hemort och orten, där passet utfärdats, län sv s X. Emgranterna fördelade efter bestämmelseort... 0 XI. Emgranterna fördelade efter hemort samt månaden, då passet utfärdats, länsvs.. X II. Emgranterna fördelade efter kön och cvlstånd, länsvs... X III. Emgranterna fördelade efter språk och kön, länsvs... XIV. Emgranterna fördelade efter kön och ålder nom särsklda yrkesgrupper... XV. Emgranterna fördelade efter kön och cvlstånd nom särsklda yrkesgrupper, länsvs... XVI. I hemlandet kvarblvna anhörga tll personer som emgrerat... XVII. S rtolasuus. Srtolaset kotpakan mukaan ryhmtettvnä, kunnttan... Emgratonen. XVII. Emgranterna fördelade efter hemort, kommunvs... Tableaux. Ennqraton en. Pag. I. Émgrants. Répartton d après le domcle et le leu où a été établ le passeport, par départements... II. Émgrants. Répartton d après les pays de destnaton... III. Émgrants. Répartton d après le domcle et le mos où a été établ le passeport, par départements... IV. Émgrants. Répartton d après le sexe et l état cvl, par départements... V. Émgrants. Répartton d après la langue et le sexe, par départem ents... VI. Émgrants. Répartton par âge, sexe et professon... 0 VIT. Émgrants. Répartton d après le sexe, l état cvl et professon, par départements VIII. Parents restés dans le p a y s... Émqraton en. P ag. IX. Émgrants. Répartton d après le domcle et le leu où a été établ le passeport, par départements... X. Émgrants. Répartton d après les pays de destnaton... 0 XI. Émgrants. Répartton d après le domcle et le mos où a été établ le passeport, par départements... XII. Émgrants. Répartton d après le sexe et l état cvl, par départements... X III. Émgrants. Répartton d après la langue et le sexe, par départem ents... XIV. Émgrants. Répartton par âge, texe et professon... XV. Émgrants. Répartton d après le sexe, l état cvl et professon, par départements XVI. Parents restés dans le pays... Émgraton. XVII. Émgrants. Répartton d après le domcle, par communes...

5 . Srtolasuuden suuruus. L a a d tta e ssa selontekoa vuosen ja srto lasu u d esta on s e u ra ttu sam oja p e ra a tte ta k u n k ah d en läh n n ä edellsen vuoden srtolasu u stla sto a te h tä e ssä v u o d esta lähten, jollon tä s sä tlasto ssa ta p a h tu joukko h u o m a tta v a m u u to k sa. K o o tu n aneston p a ssn o tta je n re k ste rk o rtte n ta rk stu sta, jo ta on s u o rte ttu v m em an tu sta v u o d esta lä h te n ta rk o tu k se lla saad a selvlle, k e tk ä p a ssn o tta jsta o v a t to d ella m a tk u sta n e e t a sa n om asen a v u o ten a, on so v ellettu m yös nhn k a h te e n v u o teen n ähden, jo ta eslläoleva ju lk asu koskee. H u o m a tta v a joukko n tä h en k lö tä, jo tk a n ä n ä v uosna o v a t o tta n e e t p assn m u u tta m sen tark o tu k sessa, e ole n m ttä n v o n u t tä y t tä ä t ä t ä ak o m u staan, e a n a k a a n sam an a v u o tena, jo n a pass on o te ttu. T ä h ä n on lä h n n ä v a k u tta n u t m a a h a n m u u to n a n k a ra ra jo tta m n e n Y hdysvallossa sekä e p ä v a rm a t ty ö m a rk k n a t K an ad assa. K yseessäoleva ta rk s tu s on sen täh d en k o skenut an o asta a n n ä h n m ah n passn o tta n e ta henklötä, k u n stä v a sto n m u h n n ähden on lm an m u u ta o le te ttu, e ttä he o v a t m a tk u sta n e e t sam ana v u o ten a, jo n a p ass on o te ttu.. K ak k en m aassam m e e d u ste ttu je n srtolasln jo jen aso m sto t o v a t h y v ä n ta h to se st a n ta n e e t k ä y te ttä v ä k s ta rk s tu s ta v a rte n ta rp e e llset te d o t. V uosen ja aneston ta rk stu k se n y h tey d essä on m yös lä p k ä y ty k o rttre k ste r n stä henklöstä, jo tk a o v at o tta n e e t passn v uosna, m u tta e v ät sa a n e e t tla s u u tta m a a sta m u u tto o n. Jo s he o v a t m a tk u sta n e e t v u o n n a ta, on h e d ä t lu e ttu n äd en vuosen srtolasn. Seura a v a s sa e ste tä ä n v e rta lu p assn o ttajen lu v u n ja srto lasten lu v u n välllä v te n ä vm e v u o ten a:. Emgratonens storlek. V d u ta rb e ta n d e t av redogörelsen för em g rato n en u n d er åren och h a sam m a p rn cp er fö ljts som v d u p p g ö ran d et av emg rato n sstatstk en u n d er de n ä rm a st fö re gående åren frå n och m ed å r, d å d en n a s ta ts tk u ndergck en del b etydelsefulla fö r än d rn g ar. D en kontroll av d e t nsam lade m a te ra le t regst er k o rt en över p asstag arn a som u tfö rts sedan sstn äm n d a år syfte a tt u trö n a, v lk a av p a ssta g a rn a som fa k tsk t a v rest u n d er ved erb ö ran d e år, h a r tlläm p ats även fö r de tv en n e år, som förelggande p u b lk a to n b erö r. E t t a v sevärt a n ta l av de personer, som dessa å r u tta g t p ass syfte a t t em grera, h a r näm lgen cke k u n n a t fullfölja d en n a sn a v sk t åtm n sto n e cke sam m a å r p asset u tta g ts. H ä rtll h a r frä m st b d ra g t den strän g a b eg rän s nngen av n v an d rn g en tll F ö re n ta sta te rn a sam t d en osäkra arb etsm a rk n ad en K an ad a. Ifrå g a v a ra n d e kontroll h a r d ärfö r gällt en d ast p a ssta g a rn a tll dessa länder, m edan rörande åte rsto d e n u ta n v d are a n tag ts, a tt de avrest sam m a å r passet u tta g ts. D e fö r kontrollen nödg a u p p g ftern a h a v ä l vllgt ställts tll förfogande a v ag en tu rern a fö r sam tlg a em grantlnjer, som äro representerade v å rt land. I sam b an d m ed kontrollen av m a te ra le t fö r åren och h a r även genom gått s k o rtreg stre t över de personer, som u n d e r, åren - u tta g t pass m en cke f å tt tllfälle a t t em grera. Om dessa av rest u n d er åren eller, h a de h ä n fö rts tll em g ran tern a fö r de sstn äm n d a åren. E n jäm förelse m ellan a n ta le t passtag are och a n ta le t em g ran ter u n d er de fem senaste åren anställes h ä r nedan: V uos. År. P assn ottajen luku. A ntalet p asstagare. Srtolasten luku. A ntalet emgranter. Srtolassta o ttan eet passn: A v emgranterna uttagt pass: samana vuonna jollon matkustaneet. samma ar de avrest. prosentessa kaksta passnottanesta. procent av alla passtagare. edellsnä vuosna. under något föregående år '

6 P assn o ttajen lu v u n ja srtolasten lu v u n v älnen ero v a sta a v n a v uosna on koko ajan ollu t h u o m a tta v a. V uonna ol ero 0, v u o n n a, v u o n n a, v u o n n a ja v u o n n a. Jo s o te ta a n huom oon asanom asna v u o sn a a n o astaan ne srtolaset, jo tk a o v a t m a tk u sta n e e t sam ana v u o ten a, jo n a p ass on a n n e ttu, on ero veläkn suurem p. V uonna lä h t m a a sta an o as ta a n. p ro sen tta p a ssn o tta jsta sam an a v u o ten a, jo n a p ass ol o te ttu, seu raav n a v u o sn a non / v a sta a v a sta lu v u sta. V m em an ttu suhde on n ä n ä v uosna p y sy n y t jo ten k n k n teän ä. E sllä olevassa srtolasuustlastossa k a ts o ta a n srtolasks a n o astaan ne p a ssn o tta ja t, jo tk a to d ella o v a t m a tk u sta n e e t m aasta. S tä t a r k stu sta, jo s ta edellä on te h ty selkoa, e ole v o tu u lo tta a m u u ta k u n v teen vm e vuoteen,. E dellsn vuosn n äh d en sellanen ta rk stu s e ole ollut m ahdollnen ekä edes tarp eelln en k aan. M tään su u rem p aa ylläkoskete ltu a la a tu a olevaa eroa e n ä e t ole t e t t ä v ä st e sn ty n y t,, p a ts ju u r m a n ttu n a v u o sna, sekä jossan m äärn m yös v u o n n a. M käl vo p ä ä ttä ä Y h d y sv altan ja K a n a d a n m aah a n m u u tto tla sto sta, o v a t kuten k n m elken k ak k v u oden p a ssn o tta ja t t o della läh te n e e t m aasta, osa v a sta seu raav an v uoden kuluessa. V rallnen srtolasuustlastom m e u lo ttu u taak sep ä n v u o teen ast. S tä lä h te n on srto lasten v u o tu n en lu k u ollut a b so lu u ttsest ja k eskväkluvun h en k eä k o h t seu raav a. Skllnaden m ellan a n ta le t p asstag are resp ek tv e å r och a n ta le t em g ran ter h a r h ela td e n v a rt b ety d an d e. Å r v a r skllnaden 0, å r, å r, å r o ch å r. B e a k ta r m a n fö r v e d e rb ö ra n d e å r en d a st de em g ran ter, som av re st sam m a å r p asset u tg v ts, b lr skllnaden ä n n u stö rre. Å r em grerade sålu n d a en d a st. p ro c e n t av p a ssta g a rn a sam m a år p a sse t u tta g ts, u n d e r de fö ljan d e åren om krng / a v m o tsv a ra n d e a n ta l. S stn äm n d a p ro p o rto n h a r u n d e r dessa å r h å llt sg r ä t t sta b l. I förelggande e m g ra to n ssta tstk b e tr a k ta s som em g ran ter en d a st de p asstagare, som f a k ts k t av rest u r la n d e t. D en k o ntroll, fö r v lk en h ä r o v an red ogjorts, h a r dock cke k u n n a t u t sträck as a n n a t ä n tll de fem sen aste åren,. F ö r åren d ärfö rn n an h a r en så d a n g ra n sk n n g cke v a rt m öjlg och fö r ö v rg t cke h eller a v nöden. N ågon stö rre skllnad av o v a n b e rö rd a a r t h a r näm lgen cke veterlgen g jo rt sg g ä l lan d e, u to m ju s t fö r dessa å r, n ågon m å n äv en å r. E n lg t-v a d m a n k a n slu ta sg tll a v F ö re n ta s ta te rn a s och K a n a d a s n v an d rn g s- sta tstk, h a em ellertd n ä ra nog sam tlg a a v å rs p asstagare fa k ts k t u tv a n d r a t, en del fö rst u n d e r fö rlo p p et av fö ljan d e år. V år offcella em g ra to n ssta tstk strä c k e r sg tllb a k a tll å r. S edan dess h a r d e t å rlg a a n ta le t em g ran ter ab so lu t ta g e t och p er 0 000' personer av m edelfolkm ängden v a rt fö lja n d e. É m grants. Vuos. Ar. Année. Luku. A ntal. Nombre. 0 / / 000 keskväklu vu sta. av m edelfolkm ängd e n. de la populaton moyenne. V uos. År. Année. Luku. A ntal. Nom bre. /oo. keskväklu vu sta, a v m edelfolkm ängd e n. de la populaton moyenne. V uos. År. Année. Luku. A ntal. Nombre. 0/ I 00 0 keskväklu v u sta. a v m edelfolkm ängden. delà populaton moyenne o ! ) *) Arvoluku. Approxm atvt.

7 N e su u re t v a h te lu t, jo tk a ylläolevsta lu k u sa rjo sta k ä y v ä t lm, o v a t etu p äässä jo h tu n e e t talo u d ellsten su h d anted en m u u to k ssta to s a a lta m assa, john srtolasuus on s u u n ta u tu n u t, läh n n ä A m erkan Y hdysvallossa ja K a n a dassa, sekä to sa a lta kotm aassa. M yös Suom en valto llset k o h ta lo t o v a t p an an e et lem ansa n äh n v ah telu h n. M aalm ansodan p u h k e a m sen jälkeen srtolasuus S uom esta väh en h u o m a tta v a st. V uonna se sa a v u tt alm m a n m äärän sä, 0 henkeä. S eu raav an a v u o te n a srto lasten luku ol jo. V uos to m u assaan ta a n tu m u k se n, jo n k a Y h d y s vallossa vallnneet epäsu o tu sat su h d an teet to d en n äk ö sest a h e u ttv a t. T äm ä ol k u ten k n ohm enevää la a tu a, sllä k ak s seu raav aa v u o tta o so tta a v o m ak asta nousua. T äm ä k ehty s k esk ey ty k u ten k n jo v u o n n a, jollon u u s m a a h a n m u u tto la k a stu vom aan Y h d y s vallossa. N n ä m olem pna vuosna, jo tk a tä m ä selonteko k ä sttä ä, o v a t srtolasuuteen m a a s ta m m e pääasassa v a k u tta n e e t K a n a d a n ty ö m arkknolla v alltsev at olot. K oska p ääsy Y h d y sv alto h n on o llu t edelleen suuressa m ä ä rn ra jo te ttu Suom esta on sallttu a n o astaan hengen v u o stta n m u u tta a snne on srtolasuutem m e su u n ta u tu n u t etu p äässä K a n a daan. T y ö n saan t on sellä v ah d ellu t sangen su u re st vm e vuosna, ja tä m ä on tu n tu v a s t v a k u tta n u t srtolasuuteem m e. V uonna m u o d o stu v at ty ö m a rk k n a t K an ad assa su h teellsen suotusks. S eu raav an a v u o te n a olot tu lv a t jälleen jo n k n v e rra n epävarm em m ks, ja seu rau k sen a tä s tä o so tta a srtolasuus - num erom m e h u o m a tta v a a lask u a. T ostaseks e K a n a d a ole täy d ellsest k o rv a n n u t Y h d y s v a lto ja srtolastem m e m u u tto m a a n a. S rto - lasuusnum erom m e on m yös vm e v uosna p y sy n y t h u o m a tta v a s t p en em p än ä kun ennen so taa, jollon m a a h a n m u u tto Y h d y svaltohn ol v apaa. S rtolasten jak a u tu m n e n k o tlään n m u k aan selvää se u ra a v a sta ta u lu k o sta. D e sto ra v äxlngar, som o v an ståen d e sfferserer fö rete, h a frä m sta ru m m e t s tt u p p h o v de v ä x la n d e k o n ju n k tu re rn a de län d er, d t em gratonen r k ta t sg, frä m st A m erkas F ö r e n ta sta te r och K an ad a, sam t å a n d ra sdan hem lan d et. Ä ven F n lan d s p o ltsk a öden h a tr y c k t sn p rägel p å dessa v äxlngar. E fte r värld sk rg ets u tb r o tt sjö n k em gratonen frå n F n la n d a v sev ärt. Å r n å d d e den s tt m nm um, 0 personer. F ö ljan d e å r v a r a n ta le t em g ran ter re d a n u p p e. Å r m edförde e tt bakslag, san n o lk t fö ro rsa k a t av de ogynnsam m a k o n ju n k tu re rn a F ö re n ta s ta te rn a. D e tta v a r dock av övergående a rt, d e t de tv e n n e fö ljan d e åren u p p v sa en s ta rk stegrng. D en n a u tv eck ln g a v b rö ts em ellertd re d a n å r, d å d en n y a nvandrngslagen F ö re n ta sta te rn a trä d d e k ra ft. U n d er bägge de å r förelggande redogörelse o m fa tta r, h a r em gratonen frå n v å rt la n d h u v u dsaklgen rö n t n fly tan d e av fö rh ålla n d en a p å a rb etsm a rk n ad en K an a d a. D å tllträ d e t tll F ö re n ta s ta te rn a fo rtfa ra n d e v a rt hög g rad b e g rä n sa t frå n F n la n d tllä to s årlgen en d ast personer a t t n v a n d ra h a r v å r em graton r k ta t sg frä m st tll K a n ad a. T llgången p å arb e te d ärstäd es h a r v ä x la t r ä t t s ta rk t p å de senare åren och h a r v å r em graton kän slg t re a g e ra t h ärfö r. U n d er å r g estalta d e sg läg et p å d en k an ad en ssk a a rb e tsm a rk n ad en re la tv t g y n n sam t. F ö lja n d e å r blevo fö rh ålla n d en a å te r n åg o t osäkrare och u p p v sar v å r em gratonssffra som en fö ljd h ä ra v en ty d lg nedgång. N ågon fullgod e rsä ttn n g fö r F ö re n ta sta te rn a såsom n v an d rn g slan d fö r v å ra em g ran ter h a r K a n a d a cke tllsv d are b lv t. V år em gratonssffra h a r även de senaste å re n h ållt sg p å en b e ty d lg t lägre n v å ä n före k rg et, d å n v an d rn g en tll F ö re n ta s ta te rn a v a r fr. E m g ran tern as fö rdelnng efter d e t län, d ä r de voro hem m ahörande, belyses fö ljan d e tabell. Srtolasmstlasto. Emgratonsstatstk. SS.

8 0 É m g ra n ts réparts selon le leu de domcle. V uosna. År. A nnées. U u d en m aan. Nylands. I Turun- P orn. Å bo- B:borgs. A h ven an m aa. Å land. Lään. Län. D épartem ents. H ä m e en. Tavastehus. Vpurn. V borgs. M kkeln. S:t M chels. K uopon. K u op o. V aasan. V asa. O ulun. U leåborgs. Koko m aa. Hela rket. Pays enter. Kaupungt Städer Vlles : : M a a s e u t u L ands bygd Campagne Kaupungt ja maaseutu Städer och landsbygd Vlles et campagne ) M olem pna v m ek u lu n en a vuosna, ja, ol su u rn osa srtolasa kotosn V aasan lä ä n stä. N än on ollut la ta koko sen ajan, jo n a srto lasu u stlasto a on la a d ttu. V uonna seu ras lä h n n ä järjesty k sessä O ulun lään, senjälkeen U u d en m aan y n n ä T u ru n -P o rn lään t. V uonna seuras läh n n ä V aasan lään n jälkeen U u d en m aan lään ja senjälkeen V purn y n n ä T u ru n -P o rn lään t. S rto lasu u d en la a ju u d e sta er läänessä saa okeam m an k ästy k sen v e rta a m a lla srto lasten U n d er bägge de sstfö rflu tn a åren, och, v a r d e t stö rsta a n ta le t em g ran ter h em m a h ö rande V asa län. D e tta h a r v a rt fa lle t u n d er hela den td em g rato n sstatstk en u p p g jo rts. N ä rm a st ordnngen följde å r U leåborgs län, d ärefter N y lan d s och Å bo-b jöm eborgs län. Å r följde n ä rm a st efter V asa län N ylands lä n och d ärefter V borgs och Å bo-b jöm eborgs län. E n rk tg a re b ld av em gratonens o m fattn n g olka län erhålles genom a t t stä lla a n ta le t em - l) Stä kotosn tuntem attom asta kunnasta. Därav hemmahörande cke namngvna kommuner.

9 lu k u a lään en väk lu k u u n, o so tta a n ä m ä su h d elu v u t. V uosna. År. Années. S euraava tau lu k k o g ra n te r relato n tll folkm ängden respektve län. D y lk a re la to n sta l m eddelas följande tab ell. É m grants pour habtants de la populaton m oyenne dans chaque département 0. Uudenmaan. Nylands. Turun- Porn. Åbo- B:borgs. Ahvenanmaa. Aland. Lään. Län. Départemsnts. Hämocn. Tavastelms. Vpurn. Vborgs. Mkkeln. S:t Mchels. Kuopon. Kuopo. Vaasan. Vasa. Oulun. Uleåborgs. Koko maa. Hela rket. Pays enter. Kaupungt. Städer. Vllen. Maaseutu. Landsbygd. Campagne f ; !) C S rtolasuus A h v en anm aalta on ollut k akken su u rn a n a stä ast, jollon tä m ä n m aak u n n a n lu v u t on la s k e ttu erkseen, ja ol se m u u ta m a n a v u o te n a su h teellsest m o n ta v e rta a suurem p k u n m u sta lään e stä. S euraava järjesty k sessä on V aasan lään, jo s ta srtolasuus m yös on ja tk u v a s t o llu t m onn v erro n v o m ak k aam p aa k u n m u sta läänestä. M uhn lään eh n n ähden on järjesty ssja jo n k n v e rra n v ah d ellu t. A kasem m n O ulun lä ä n seuras ta v a llse st läh n n ä V aasan läänä. N än ol m yös la ta v u o n n a, ja seuras v m e m a n ttu a lä ä n ä U u d en m aan sekä T u ru n - P orn lä ä n t. V uonna ol jä rje sty s p än v a sta n e n, k u n V aasan lään n jälkeen tu l sllon U u d en m aan lään, t ä t ä läh n n ä V purn ja O ulun lä ä n t sekä senjälkeen T u ru n -P o rn lään. S rtolasuuden v lk k au teen n ähden M kkeln ja K uopon lä ä n t o v a t säännöllsest olleet vm esllä sjolla. K au p u n k en ja m aaseu d u n su h teellsta srto la s u u tta o so tta v sta lu v u sta n äk y y, e ttä nden v älllä e esnny su u rta erlasu u tta; yleensä srto lasu u s k u ten k n on h u k an v lk k aam p aa k a u p u n g e sta k u n m aaseu d u lta. J o t ta srto lasu u d en v a k u tu s er läänen v ä e s tönlsäy k seen selvem m n n äk y s suhteellsn lu v u n la u s u ttu n a, on srto lasten lu k u a seuraav assa ta u lu k o ssa v e rra ttu k u n k n lään n lu o n nollseen väenlsäykseen. V ertalu k ä sttä ä v u o sk y m m en et 0 0 ja 0, v sv u o tsk au d en sekä y k sty set v u o d et v u o d esta alkaen; e s te ty t lu v u t o v a t su h d elu k u ja kesk v äk lu k u u n v e rra ttu n a. Å land u p p v sar, alltsed an sffror fö r d e tta la n d sk a p u trä k n a ts sklt fö r sg, den stö rsta em gratonen och v a r d en n a fö r en del år re la tv t ta g e t m ångdubbelt stö rre än fö r de a n d ra länen. D ä rn ä st ordnngen fö ljer V asa län, d ä rfrå n em gratonen även genom gående v a rt m ån g d u b b elt sta rk a re än frå n övrga län. B eträffan d e de övrga länen h a r o rdnngsfö ljd en någ o t v a re ra t. T dgare följde vanlgen U leåborgs län n ä rm a st efter V asa län. D e tta v a r även fallet år och följde efter s s t n ä m n d a lä n N ylands sam t Å t o-b j örneborgs län. Å r v a r ordnngsföljden om kastad, d e t efter V asa län d å kom N y lan d s län, d ärn äst V borgs och U leåborgs län sam t d ärefter Åbo- B jörneborgs län. S sta ru m m et fråg a om em gratonsfrekvensen h a r regelm ässgt n ta g ts av S:t M chels och K uopo län. A v ovan ståen d e re la tv a ta l fö r stä d e rn a och lan d sb y g d en synes, a tt någon stö rre olkhet cke förekom m er em ellan dem ; över h u v u d är dock em gratonen n åg o t lvlgare frå n stä d e rn a än frå n landsbygden. F ö r a tt em gratonens b etydelse fö r fo lk öknngen de olka län en m å ty d lg are fra m stå re la tv a ta l, h a r fö ljande ta b e ll em granternas a n ta l jä m fö rts m ed den n a tu rlg a fo lk tllv äx ten resp ek tv e län. Jäm förelsen o m fa tta r to å rs peroderna 0 0 och 0, fem årsp ero den sam t åren fr. o. m. v a rt fö r sg; de m eddelade sffrorna äro u trä k n a d e re la to n tll m edelfolkm ängden. ') K osk a lopullsa väestö teto ja vu odelta e velä ole k ä y tettä v ä n ä, on m an ttu a v u o tta k osk evat su h d elu vu t tä ssä ja seuraavassa tau lu k ossa lask ettu lkm ääräsest arvodun väk lu vu n perusteella. E m edan d efn tva folkm ängdsuppgfter cke ännu förelgga för år, h ava de relatva talen för näm nda år denna och följande tab ell uträk nats på grund av approxm atvt beräknade folkmängdssffror.

10 Accrossem ent physologque et nombre des ém grants pour habtants de la populaton m oyenne 0. Lään. Län. D épartem ents Luonnollnen väenlsäys. Den naturlga folktllväxten. Accrossement physologque. Uudenmaan Nylands Turun-Porn Åbo-B:borgs Dl / 0 Ahvenanmaa A la n d > lo oy Hämeen Tavastehus.... Vpurn Vborgs... Mkkeln S:t Mchels... 0 Kuopon K uopo... Vaasan Vasa... 0 Oulun Uleåborgs... Koko maa, Hela rket 0. Srtolasten luku. Antal emgranter. Nombre relatf des émgrants. Uudenmaan Nylands... Turun-Porn Abo-B:borgs oo r ao Ahvenanmaa Å la n d---- / 0 Hämeen Tavastehus Vpurn V borgs Mkkeln S:t Mchels... Kuopon K uopo Vaasan Vasa... Oulun Uleåborgs Koko maa Hela rket Erotus. Skllnad. Dfférence. Uudenmaan Nylands... Turun-Porn Abo-B:borgs I HA r Ahvenanmaa Åland... / OU 0 Hämeen Tavastehus... Vpurn V borgs Mkkeln S:t Mchels.., Kuopon K uopo Vaasan Vasa... 0 Oulun Uleåborgs... 0 Koko maa Hela rket 0 S rtolasuus nel ss akasem m n h u o m a tta v a n osan luonnollsesta väen lsäy k sestä, t. s. sy n ty n ed en en em m y y d estä kuollesn v e r r a t tu n a. V aasan lään ssä se a h e u tt suoranasen v äestö n v äh en ty m sen vuoskym m enenä 0 0. T äm än vuoskym m enen kuluessa srto la su u d en m aalle a h e u tta m a v äestö n m en ety s tek.% luonnollsesta väenlsäyksestä. Seuraav a n a vuoskym m enenä v a sta a v a su h d elu k u ol penem p,. %, ja lask se edelleen v sv u o tsk a u te n a 0 % :n luonnollsesta v äen lsäy k sestä v a sta a v a n a akana. K a h te n a vm e v u o te n a srtolasuus on k o h o n n u t. ja 0. % :n luonnollsesta väenlsäyk- E m g rato n en slukade alltså td g are en b e ty d lg del a v d en n a tu rlg a folköknngen, d. v. s. ö v e rsk o tte t av fö d d a över döda. I V asa län fö ro rsak ad e d en en d re k t folkm nsknng u n d er d ecen n et 0 0. U n d er d e tta årto n d e u tg jo rd e den befolknngsförlust la n d e t fö ro rsak a des a v em g rato n en.% av d en n a tu rlg a folköknngen. F ö r fö ljan d e decennum v a r m o tsv aran d e re la to n sta l lägre,. %, och sjö n k d etsam m a y tte rlg a re fö r fem årsperoden tll 0 % av den n a tu rlg a folköknngen u n d e r m o tsv aran d e td. U n d er de tv å sen aste åren h a r em gratonen u p p g å tt tll resp.. och 0. % a v den n a tu r-

11 IB sestä. H u o lm a tta stä e ttä srtolasuus ts e s sään on ollu t suhteellsen v ä h ä stä, on sen m e rk ty s m a a n väenlsäykseen v e rra te n ss edelleen sangen suur, k o sk a v m em an ttu, k u te n tu n n e ttu a, on ollut h u o m a tta v a s t h e k o m p aa vm e vuosna. Y k sty sstä lään e stä on a n o a sta a n A hven an m aalla o llu t n n su u r srtolasuus, e ttä se on a h e u tta n u t suoranasen v äestö n lu k u m ä ä rä n vähenem sen. U u d en m aan lään ssä on luonnollnen väenlsäys k u ten k n su p stu n u t m tä ttö m ä k s m a a sta m u u to n täh d en. M yöskn V aasan lään ssä v äestö n y ljääm ä on v a h v a st v ä h e n ty n y t srtolasuuden tä h d e n, v u o n n a n o n / :lla ja v u o n n a yl puolella. K u te n akasem m ssakn selonteossa srto lasu u d e sta on h u o m a u te ttu, e v ä t y llä e ste ty t lu k u s a rja t a n n a tä y s n o k eata k u v a a srto lasu u d en m aalle a h e u tta m a s ta v äestö n m en ety k - sestä, sllä ta u lu k o ssa e ole o te ttu lu k u u n n tä srtolasa, jo tk a o v a t p a la n n e e t kotm aah an sa. V rallsen tla s to n n ä tä k o sk ev at te d o t o v a t n ä e t e rttä n p u u tteelset. M u tta nden te to je n m u k aan, jo tk a srto laslk en n että etu p äässä v ä lttä v ä t h ö y ry la v a y h tö t p y y n n ö stä o v a t a n ta n eet, on p alan n ed en srto lasten kokonasluku v u o d e sta alkaen, jollon srtolasuus äk k ä kasvo, v u o te e n, m stä alkaen m aalm an so d an puhkeam sen ta k a e ole sa a tu te to ja, n o u ssu t 0 henkeen v a sta te n ') lä h te n y ttä srto lasta. V a sta a v a t lu v u t vuoslta, jo lta jälleen on s a a tu te to ja, o v a t n n ep äv arm at, e tte n tä vod a k ä y ttä ä m n k ä ä n lasen v e rta lu n lä h tö k o h ta n a. Sen v erran s a a t ta a k u ten k n to d e ta, e ttä p alanneden srto lasten lu k u on av a n vm e v uosna tu n tu v a s t p e n e n ty n y t. P alannella srtolaslla ol a k a sem m n a n a m ahdollsuus uudelleen m u u tta a m aasta, m u tta stte n k u n Y h d y sv allat o v a t p a n n e e t tom een m aah a n m u u to n rajo tu k sen, on tä m ä m ahdollsuus su u rest v ä h e n ty n y t. S uur jo ukko Y hdysvallossa oleva srtolasa k ä y te ttä v ä s t k otm aassa, m u tta n ä m ä v eralu t su p stu v a t v e rra tta n ly hytakasks. M ssä m äärn K a n a d a a n su u n ta u tu v a a n srto lasu u teen n ä h d e n p tä ä p ak k an sa se sekka, m k ä koskee ak asem p aa srto la su u tta Y h d y s v a lto h n, t. s. e ttä h u o m a tta v a osa srtolasa p a la a jo n k n a ja n k u lu ttu a ta k a sn kotm aah an, on to staseks v ak ea sanoa. E ole n m ttä n sa a ta v ssa m tä ä n kansallsuuden m ukasa te to ja ta k a sn m u u to sta K a n a d a sta. lga folköknngen. T ro ts a t t em gratonen sg själv v a rt av re la tv t rn g a om fattn n g, är dess bety d else fö r la n d e ts folköknng alltså fo rtfa ra n d e r ä t t sto r, d å den sstn äm n d a som b e k a n t b lv t av se v ä rt svagare p å de senare åren. A v de ensklda länen h a r en d ast Å land h a ft en så sto r em graton, a t t d enna å s ta d k o m m t en d re k t nedgång befolknngsnum e - rären. I N y lan d s län h a r d en n a tu rlg a fo lk öknngen dock red u cerats tll en o b etydlghet genom u tv an d rn g en. Ä ven V asa lä n h a r befo lk n n g sö v ersk o ttet s ta rk t m n sk ats genom em gratonen, å r m ed n em o t / och å r m ed över h älften. Såsom även de td g are redogörelserna fö r em g rato n en fram h ållts, gva o v an m eddelade sfferserer cke en fu llt rk tg u p p fa ttn n g om d en folkförlust em gratonsrörelsen b rn g a t la n d e t, ty a tt tab ellen cke ta g ts h än sy n tll d e em g ran ter, v lk a å te rv ä n t tll hem landet. D en offcella sta tstk e n s u p p g fter angående dessa äro näm lgen y tte rs t brstfällga. M en e n lg t u p p g fter, som p å b egäran m ed d elats av de ån g båtsbolag, v lk a huvudsaklgen förm edla em grantrörelsen, h a r to ta la n ta le t å terv än d an d e em g ran ter frå n och m ed å r, d å em g rato n en h a stg t tllto g, t. o. m. å r, frå n v lk e t år u p p g fter p å g ru n d av v ärld sk rg et cke erhållts, u p p g å tt tll 0 personer m o t ) u tre sa n d e em granter. M otsvarande sffror fö r åren, fö r v lk a u p p g fter å te r erh ållts, äro så osäkra, a t t m a n cke k an a n v ä n d a dem som u tg å n g sp u n k t fö r någon jä m förelse. Så m y ck et k a n m a n dock konstatera^ a t t a n ta le t å te rv ä n d a n d e em g ran ter s ta rk t m n sk a ts p å de allra sen aste åren. T dgare hade de å te rv ä n d a n d e em g ran tern a a lltd m öjlghet a t t ånyo em grera, m en sedan F ö re n ta sta te rn a n fö rt re strk to n av n v andrngen, h a r d en n a m ö jlghet s ta rk t n sk rän k ts. E t t sto rt a n ta l em g ran ter frå n F ö re n ta sta te rn a göra v sserlgen b esö k h em lan d et, m en u ts trä c k a s dessa b esö k tll jäm förelsevs k o rta peroder. H u ru v d a fö r em gratonen tll K a n a d a gäller d etsam m a som b e trä ffa n d e den td g are em g rato n en tll F ö re n ta sta te rn a, d. v. s. a t t en b e ty d a n d e del efter n ågon td å te rv ä n d e r tll hem lan d et, ä r d e t t. v. sv å rt a t t u tta la sg om. N åg ra u p p g fter om reem gratonen frå n K an ad a, fö rd elad efter n a to n a lte t, s tå näm lgen cke a t t erhålla. *) Vrallsen tlaston mukaan henkeä. Enlgt den offcella statstken personer.

12 . Srtolasten määrämaat. T au lu lttessä I I ja X te h d ä ä n selkoa s rto lasten ry h m ty k se stä m ääräm ad en m u k aan. S eu raav a tau lu k k o e sttä ä t ä t ä ry h m ty s tä k o s k e v a n y lesk atsau k sen v u o slta 0.. Emgranternas destnatonsländer. I tab ellb lag o rn a I I och X redogöres fö r em g ran tern as fö rdelnng efter d e stn a to n s län d er. I n e d anståen d e ta b e ll m eddelas en ö v ersk t av d enna fördelnng fö r åren 0. É m grants 0. R épartton d'après les p a ys de destnaton. Vuosna. År. Années. Yhdysvallat. Förenta staterna. jétats Uns. Kanada. Kanada. Canada. Kesk-Amerkka. Central-Amerka. Amérque centrale. Etelä-Amerkka. Sydamerka. Amérque du Sud, Australa ja Uus Seelant. Australen och Nya Zeeland. Australe et Nouvelle Zélande. Aasa. Asen. Ase. Afrkka. Afrka. Afrque. Ruots. Sverge. Suède. [ Venäjä.! Ryssland, Russe. Muut Euroopan maat. övrga europeska länder. Autres pays européens. Tuntematon. Okänd. Inconnu. \ Yhteensä. Summa _ V uoteen sa a k k a te d o t m ä ä rä m a sta o v a t sangen ep ätäydellsä ja epävarm oja. N n p ä Y h d y sv alto h n ja K a n a d a a n m u u ttan elle srto laslle on m e rk tty y h ten en o tsake»amerkka». H e stä on k u ten k n v a lta v a enem m stö lä h te n y t e n sn m an ttu u n m aah an. V asta v u o d e sta lä h te n on K a n a d a n m erk ty s srto lasm aan a lsä ä n ty n y t. Vm e v u o slta vod aan sa a d a ta rk k o ja te to ja n ä h n m ah n S uom esta su u n ta u tu n e e sta srto la su u d e sta m yöskn nden v rallsesta m aahanm u u tto tla sto s ta. T äm än m u k a a n seu raav a m ä ä rä h e n k lö tä m u u tt Suom èsta: In tll å r äro u p p g fte rn a om d e stn a to n s la n d e t m y ck et ofu llstän d g a och osäkra. S å lu n d a h a em g rantern a tll F ö re n ta sta te rn a och K a n a d a sam m an fö rts utnder en gem ensam ru b rk»amerka». D e t överväldgande fle rta le t av dessa h a r dock b eg v t sg tll fö rstn ä m n d a lan d. F ö rs t frå n och m ed å r h a r K a n a d a s b e ty d else fö r em g rato n en tllta g t. F ö r de sen aste åren k u n n a n o g g ran n a u p p g fter om em gratonen frå n F n la n d tll dessa län d er erhållas även u r dessas offcella n v an d - rn g ssta tstk. E n lg t d en n a n v an d rad e fö l ja n d e a n ta l personer frå n F n la n d tll: V uos. År. Y t*ysva!t ohn. K anadaan. Förenta staterna. K anada V uodesta lä h te n K a n a d a on ollut u sem p en S uom esta läh ten ed en srto lasten p ä ä m ä ä rä n ä. V elä edellsenä v u o te n a v a sta a v a lu k u ol a v a n m tä tö n, K a n a d a n tla sto n m u k a a n henkeä. T äm än keh ty k sen on a h e u tta n u t y k sn om aan Y h d y sv alto jen to m een p an em a m a a h a n m u u to n rajo tu s. S edan å r h a r K a n a d a u tg jo rt m ålet för fle rta le t av em g ran tern a frå n F n lan d. Ä nnu föregående å r v a r m o tsv arande sffra h elt o b e ty d lg, enlgt den k anad en ssk a sta tstk e n personer. D e t ä r e n b a rt den a v F ö re n ta sta te rn a n fö rd a begränsnngen av n v andrngen, som fö ro rsa k a t d en n a utvecklng.

13 Srtolasuus m u h n m ahn ja m aanosn on ollut edelleenkn suhteellsen m tä tö n tä. M u u h u n v altam erentak aseen srto lasu u teen n ähden o n lä h n n ä m erklle p a n ta v a, e ttä srtolasuus A u stralaan ja U u teen Seelantn, jo k a lsäänty su u rest v u o n n a Y h d y sv alto h n p ääsy n v ak eu tu essa, on jälleen v ä h e n ty n y t seu raav n a vuosna. V uonna lsä ä n ty srtolasuus A u stra la a n k u te n k n jonkn v erran. S am anta p a s ta k e h ty stä, joskn laaju u d e lta a n väh äsem pänä, o so tta a srtolasuus E telä-a m erkkaan. A frkalla ja A asalla e ole m tä ä n m e rk ty stä srtolastem m e p ääm ä ärän ä. V u o d esta lä h te n on o te ttu selkoa m yös srto lasu u d esta E u ro o p an m ahn. Se on v e rra te n v ä h ä s tä ja on o llu t a n o astaan p en ten v ah telu d en alanen k a h te n a vm ekuluneena vu o tena. R u o tsn on v u o stta n m u u tta n u t 00 à 00 henkeä, V enäjälle ta a s jokn k y m m e n k u n ta. K akken m uden E u ro o p an m aden osalle tu l k a h te n a vm e v u o te n a v ä h ä n y l 00 srto lasta k u m p an ak n. E m g rato n en tll övrga lä n d e r och v ä rld s d elar h a r fo rtfa ra n d e v a rt re la tv t obetydlg. B eträffande d en tra n so c e a n a u tv a n d rn g e n ö vrgt ä r frä m st a t t a n teckna, a t t em gratonen tll A u stralen och N y a Z eeland, som s ta rk t ökades å r sam b an d m ed fö rsv å ra n d e t av tllträ d e t tll F ö re n ta sta te rn a, å te r m n sk ats u n d e r de fö ljan d e åren. Å r stegrades u tv a n d rn g e n tll A ustralen dock å te r något. E n lk n an d e u tv ecklng, ehuru av m n d re om fa ttn n g, fö re te r u tv a n d rn g e n tll Sydam erka. A frka och A sen sa k n a fu llstä n d g t betydelse som m ål fö r v å ra em g ran ter. F rå n och m ed å r h a r även em gratonen tll europeska län d er u trö n ts. D en n a ä r av jäm förelsevs rnga o m fattn n g och h a r den u n d e r g å tt e n d a st sm ärre flu k tu a to n e r u n d er de tv e n n e sstfö rflu tn a åren. Tll Sverge h a årlgen u tv a n d r a t 00 à 00 personer, tll R y sslan d å te r n å g ra to ta l. P å sam tlg a övrga euro pesk a länder kom m o u n d er de bägge senaste åren n åg o t över 00 em g ran ter p er år.. Srtolasten ryhmtys sukupuolen, än ja svlsäädyn mukaan.. Emgranternas fördelnng eîter kön, ålder och cvlstånd. S rto lassta on yleensä enem m än k u n p u o le t, ta v a llse st n on /, o llu t m espuolsa. E rä n ä pokkeuksellsna akona, jollon s rto lasuus on o llu t h arvnasen alhanen, on n a s su k upuol k u te n k n ollut ru n saam m n e d u s te t tu n a srto lasten keskuudessa. V uosna n a s e t o lv at jo p a en em m stönä hedän jo u k o s saan. S rto lasten ry h m ty s sukupuolen m u k a a n v u o sn a selvää se u ra a v a sta t a u lu k o sta.. E m grants pa r sexes. A v em g rantern a h a r över h u v u d m er än h ä lfte n, vanlgen om krng /, v a rt av m ankön. U n d er en del u n d an tag sp ero d er, som u p p v sat en exceptonellt låg em graton, h a r kvnnkönet doek v a rt ta lrk a re re p re se n te ra t b la n d em g ran tern a. U n d er åren voro kvnnorna t. o. m. m a jo rte t b la n d dessa. E m granternas fördelnng efter k ö n u n d e r åren fram g år u r fö ljan d e tabell Mespuolsa Mankön... % Naspuolsa Kvmnkön... % V uonna ol m elken ta s a n / srto la ssta nasa. S eu raav an a v u o tena, jollon srto lasten kokonasluku jo nkn v e rra n lask, lsä ä n ty n aspuolsten srto lasten lu k u ja te k lähes p u o let,. %, koko srto lasm äärästä. Å r u tg jo rd es n ä sta n jä m n t j av em g ra n te rn a a v kvn n o r. F ö lja n d e år, d å ju den to ta la em gratonssffran n å g o t nedgck, ökades de k v n n lg a em g ran tern as a n ta l och u tg jo rd e de cke lå n g tfrå n h älften,. %, av hela a n ta le t em granter.

14 S e u ra a v a tau lu k k o o so tta a naspuolsten srto la s te n lu v u n suhteessa srtolasten koko lu k u u n er lään essä sekä erkseen kaupungessa ja m a a s e u d u lla v u o sn a ja. I fö ljan d e tab ell m eddelas u p p g ft om a n ta le t kvnnlga em granter fö rh ållan d e tll hela a n ta le t em granter de olka län en sam t särsklt fö r städ er och lan d sb y g d åren och. É m grants d u sexe fé m n n et. E n pourcents. L ään. Län. D épartem ents. K aupungt. Städer. V lles. M aaseutu. Landsbygd. C am pagne. K oko lään. H ela län et. D épartem ent total. 0 Uudenmaan N ylands Turun-Porn Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Å la n d Hämeen T avastehus Vpurn V borgs Mkkeln S:t Mchels Kuopon K uopo Vaasan Vasa Oulun U leåborgs Koko maa Hela rket A kasem m n v a llts enm m äkseen sään tö, e ttä nasp u o lsa ol srto lasten joukossa v ä h te n n ssä lään essä, jo sta srtolasuus ol suurn. T äm ä k oskee y h ä edelleen V aasan lään ä, kun ta a s m u h n lään eh n n ähden e tä s sä suhteessa ole h a v a tta v ssa m tä ä n sään n ö n m u k asu u tta k a h te n a kysym yksessä olevana v u o tena. S rto laset ja k a u tu v a t än m u k aan vuosna ja seu raav alla ta v a lla. T dgare gällde m erendels den regeln, a t t d e t k v nnlga nslaget b la n d em g ran tern a v a r m n st de län, frå n v lk a em gratonen v a r stö rst. D e tta gäller a llt ä n n u fö r V asa läns v d k o m m ande, m ed an b eträffan d e de övrga län en n ågon regelm ässghet d e tta avseende cke k a n sp åras fö r de tv en n e fråg av aran d e åren. E fte r ålder fördelade sg em g ran tern a åren och p å fö ljande s ä tt. É m grants et. R épartton par âge. Ikäluokat. Åldersklass. Groupes d âge. K aupungt. Städer. Vlles. M espuolsa. M ankön. M aaseutu. Landsbygd. Campagne. Y hteensä. Sum m a. K aupungt, Städer. V lles. N aspuolsa. K vnnkön. M aaseutu. L andsbygd. Campagne. Y hteen sä. Sum m a. Absoluuttsest. Absoluta tal. Nombres absolus. Alle vuoden Under å r v. år » ' 0 0»... 0» » » Yl 0 v. Över 0 år.. 0 Tuntematon kä Okänd ålder Age nconnu.... Yhteensä Summa 0 0 0

15 Ikäluokat. Åldersklass. Groupes d âge. Kaupungt. Städer. Vlles. Mespuolsa. Mankön. Maaseutu. Landsbygd. Campagne. Yhteensä. Summa. Kaupungt. Städer. Vlles. Naspuolsa. Kvnnkön. Maaseutu. Landsbygd. Campagne. Yhteensä. Summa. Suhdelukuja. Relatva tal. E n pourcents. Alle v. Under år v. år » » » » » Yl 0 v. Över 0 år Tuntematon kä Okänd ålder Age nconnu Yhteensä Summa loo.o loo.o loo.o loo.o 00.O loo.o loo.o loo.o 00.O loo.o loo.o 00.O S rto lasten v a lta v a enem m stö ol ty ö k y k y - sm m ässä ässä, 0-vuotata. N n p ä m esp u o lssta srto la ssta k u u lu v u o n n a.0 ja v u o n n a. % n äh n käluokkn. N asp u o lsten srto lasten v a s ta a v a t lu v u t o lv at. ja. %. M esten keskuudessa eten k n 0 -v u o taat olv at lu k u sast ed u stettu n a. S tä v a sto n k n n ttä ä h uom ota, e ttä 0- vuotaden luokassa naspuolset srtolaset olv a t m espuolsa suhteellsest p aljo n lu k u sam m a t. T äh än on selty k sen ä asevelvollsuus, jo k a e s tä ä v m e m a n ttu ja jä ttä m ä s tä m a a ta snä ässä. Svlsäädyn m u k a a n srto laset ry h m tty v ä t v u o sk y m m en n ä 0 0 ja 0, vsv u o tsk a u te n a sekä v u o sn a se u ra a v a lla ta v a lla. D e t övervägande fle rta le t av em g ran tern a b e fa n n sg den arb e tsk ra ftg a ste åldern 0 år. A v de m an lg a em g ran tern a kom m o s å lu n d a å r. o och å r. % p å dessa åldersklasser. M o tsv aran d e ta l fö r de kvnnlga em g rantern a voro resp.. och. %. Specellt voro 0-årngarna ta lrk t fö re tr ä d d a b la n d m än n en. D ärem o t fä s te r m a n sg v d a t t nom k ateg o rn 0 å r de kvnnlga em g rantern a voro p roportonsvs m y ck et ta lr k are ä n m än n en. D e tta få r sn fö rk larn g v ärn p lk ten, som lägger h n d er vägen fö r de sstn äm n d a a t t d en n a åld er lä m n a lan d et. E fte r cv lstån d fördelade sg em g ran tern a u n d e r årto n d e n a 0 0 och 0, fe m årsperoden sa m t åren p å fö ljan d e s ä tt. É m grants 0. R épartton des em grants pa r état cvl. M espuolsa. M ankön. N aspuolsa. K vnnkön.. M olem m at sukupuolet. Bägge k önen. Les deux sexes. V uosna. År. Années. Kaupungt. Städer. Vlles. N am attom a. O gfta. Non marés. Naneta. G fta. M arés. Leskmehä ja eronneta. Änklngar och frånsklda. Veufs et dvorcés. Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstån d. État cvl nconnu. Yhteensä. Sum m a. Nam attom a. Ogfta. Non marées. j Naneta. G fta. M arées. Veuves et dvorcées. Leskvamoja ja eronneta. Änkor och frånsklda. Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstånd. État cvl nconnu. Yhteensä. Sum m a. N am attom a. Ogfta. Non m arés. Naneta. G fta. M arés. Absoluuttsest. Absoluta tal. Nombres absolus. Leskm ehä, -vamoja ja eronneta. Ä nklngar, änkor och frånsklda. Veufs, veuves et dvorcés. Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstån d. État cvl nconnu b , 0 _ : _. 0 Sürtolasmstüasto. Emgratonsstatstk. SS Yhteensä. Sum m a.

16 M espuolsa. M ankön. N aspuolsa. K vnnkön. M olem m at sukupuolet. Bägge könen. Les deux sexes. ' V uosna. l r. Années. N am attom a. Ogfta. Non marés. N aneta. Gfta. Marés. Leskmehä ja eronneta. Änklngar och frånsklda. Veufs et dvorcés. Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstånd. État cvl nconnu. Y hteensä. Summa. ' N am attom a. Ogfta. Non marées. N aneta. Gfta. Marées. Veuves et dvorcées. Leskvamoja ja eronneta. Änkor och frånsklda. luntem aton svlsääty. Ouppgvet cvlstånd. État cvl nconnu. Y hteensä. Sum ma. N am attom a. Ogfta. Non marés. N aneta. Gfta. Marés. Leskm ehä, -vamoja ja eronneta. Änklngar,, änkor och frånsklda. Veufs, veuves et dvorcés. Tuntematon svlsääty. ; Ouppgvet cvlstånd. État cvl nconnu. Yhteensä. Summa. Maaseutu. Landsbygd. Campagne. ; ;! 0 0.! B. 0 ; _ Koko maa. Hela rket. Pays enter ) ' 0 00 ' ' 0 Ö Kaupungt. Städer. Vlles. Suhdelukuja. Relatva tal. En pourcents loo.o loo.o.. G. 0. loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o.... loo.o O loo.o... loo.o...0 loo.o... loo.o... loo.o..0. loo.o loo.o loo.o Maaseutu. Landsbygd. Campagne loo.o O loo.o , loo.o loo.o loo.o O O O loo.o..0. loo.o... loo.o loo.o... loo.o O loo.o... loo.o loo.o

17 M espuolsa. M ankön. Sexe m asculn. N aspuolsa. K vnn k ön. Sexe fém n n. M olem m at sukupuolet. Bägge k önen. L es deux sexes. V uosua. År. A nnées. N am attom a. O gfta. Non m arés. N aneta. G fta. M a rés. Leskmehä ja eronneta. Änklngar och frånsklda. Veufs et dvorcés. Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstånd. État cvl n c o n n u. Y hteensä. Sum m a. N am attom a. O gfta. Non m arées. N aneta. Gfta. M arées. Leskvamoja ja eronneta. Änkor och frånsklda. Veuves et dvorcées. Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstånd. État cvl n c o n n u. Y hteensä. Sum m a. T otal. N am attom a. O gfta. Non m arés. N aneta. G fta. M arés. Leskm ehä, -vamoja ja ; eronneta. Ä nklngar, änkor och frånsklda. V eufs, veuves et dvorcés. Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstånd. État cvl n c o n n u. Y hteensä. Sum m a. T otal. Koko maa. Hela rket. Pays enter O O loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o...0. loo.o O..0. loo.o loo.o... loo.o loo.o loo.o... O.o loo.o loo.o Suurn osa srtolassta, n n m es- kun n a sp u o lssta, ol n am atto m a. A kasem m n n ä d e n lu k u ol non / k a k sta srtolassta. Vm e v u o sn a hed än suhteellnen lu k u n sa on k u ten k n jo n k n v e rra n a le n tu n u t nan ed en srtolasten lu v u n lsään ty essä. V uosna ja n a m a tto m a ol n o n / n äd en vuosen srto lasten koko lu v u sta. S tö rs ta delen av em g ran tern a, såv äl av m a n k ö n som av k v n n k ö n, u tg jo rd es av ogfta. T dgare u tg jo rd e dessas a n ta l om krng / a v sa m tlg a em g ran ter. U n d er de sen aste åren h a r d eras re la tv a a n ta l dock n åg o t n e d g å tt, m edan a n ta le t g fta em g ran ter ökats. Å ren och u tg jo rd e de o g fta om krng / a v to t a l a n ta le t em g ran ter u n d e r resp. år.. Srtolasten ryhmtys ammatn mukaan. S rto lasten ry h m ty s am m atn m u k a a n selv ä ä y k sty sk o h d tta n ta u lu ltte stä V I, V II, X IV ja X V. A m m a ttry h m ty s k ä s ttä ä kak k srto laset, ss m yöskn p äähenklön om aset lm an om aa a m m a tta, s. o. e tu p ä ä ssä vam on j a lap set. N ä m ä on lu e ttu sam aan a m m a ttry h m ä ä n k u n perheden pääm eh et. S eu raav a tau lu k k o e sttä ä yleskatsauksen srto lasten a m m attry h m ty k seen v uosna 0. E m grants réparts par professons 0.. Emgranternas fördelnng efter yrke. E m g ra n te rn a s fö rdelnng efter y rk e fram g år d etalj av tab ellb lag o rn a V I, V II, X IV och X V. Y rkesgrupperngen o m fa tta r sam tlg a em g ran te r, alltså jäm v äl h uvudpersons anhörg a u ta n eget yrke, d. v. s. frä m st h u stru och b a rn. D essa h a h ä n fö rts tll sam m a y rk esg ru p p som resp. h u v u d m än fö r fam ljen. E n överskt av em g ran tern as yrkesfördelnng u n d e r åren 0 m eddelas h ä r nedan I. Talollsa, ta- Bönder, bond- ] lohsten poka ja tyttärä, mp. rar, landbön- mk söner o. -dött syy tnk Iäsä np. der, sytnngs- kvk ja ent. taloll. tagare o. f. d. bönder... ) Yhteensä Summa

18 II. Torppareta, torpparen poka ja tyttärä, losa ja mäk- mp. tupalas. sekä np. muta maanvljelyks. palveluks. oleva Yhteensä Torpare, torparsöner och -döttrar, nhysngar o. backstugusttare samt övrga lantbrukets tjänst stående. mk. kvk. Summa Yht. maatavljelevää väestöä S:majordbruksbe lolknng 00 0 III. Työväkeä lm. mp. lähemp. tetoja f np. Yhteensä Arbetare utan närm. uppgft \ mk. / kvk. Summa IV. Palvelusväkeä J Yhteensä Tjänstefolk.. \ mk. f kvk. Summa V. Kästyöläsä J Yhteensä Hantverkare o \ mk. hantverkerarb J kvk. Summa VI. Talonomst., kauppata ja kauppa-apul., ' > merkapt. ja j mermehä.. / Yhteensä Gårdsägare, handlande o. handelsbträden, sjökapten o. sjömän... mk. kvk, Summa 0 ' 0 0 VII. Tehdastyön- johtaja ja ^ -työläsä Yhteensä Fabrksmästare och -arbetare. mk. j kvk. Summa VIII. Julknen to- mp. m nta ja muta J np. Yhteensä Offentlg verksamhet o. övr. f kvk. \ mk. Summa IX. Ammatt tun- mp. tematon... f np. Yhteensä Ouppgvna... \ mk. f kvk. Summa Kakkaan Totalsumma É m g ra n ts ré p a rts p a r p rofesson s 0. E n pourcents Ryhmä Grupp I »» I I »» I I I »» I V »» V »» V I »» V I I G....»» V I I I »» I X Yhteensä Summa loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o

19 K ak s ensm m ästä ry h m ää, jo tk a m olem m at e d u sta v a t m aatalo u sv äestö ä, m uodost yhdessä akasem m n srto lasten eh d o tto m a st su u rm m a n osan. V uosna 0 0 k u u lu non / srto lassta n äh n k ah teen ry h m ään, seuraavan a vuoskym m enenä 0 %. K u lu v alla v u o skym m enellä on h ed än osansa v ä h e n ty n y t, v u o sn a y h teen sä. % :n ja k a h te n a vm e v u o te n a. l ja. % :n. K u n o tta a huom oon, e ttä m aam m e asu k asten enem m stö sa a elatu k sen sa m aanvljelyksestä, on av an luonnollsta, e ttä n ällä ry h m llä on n n su u r m erk ty s. M aan koko m aatalo u sv äestö ö n v e rra ttu n a e tä h ä n ry h m ä ä n k uuluven srto la ste n lu k u k u ten k aan ollut suurem p m u d e n am m a ttry h m e n v a sta a v a a lu k u a. V m e vuosn n äh d en on p än v asto n u s k o tta v am p aa, e ttä m aatalo u sv äestö n osuus srto lasu u d essa on suhteellsest penem p k u n m o n e n m u u n a m m a tn h a rjo tta ja ry h m ä n. H u o m a tta v a on tu n tu v a ja säännöllnen v ähenem nen, jo ta ry h m ä I I, to rp p a rt, to r p p a re n p o ja t ja ty ttä r e t, loset, m ä k tu p a la set y. m., o so tta a eten k n k u lu v an a v u o sk y m m e nen ä. T äm ä v ähenem nen, jo k a p ääasassa on tu llu t ry h m ä n I hyväks, on m tä lähm m ässä y h tey d essä to rp p e n ja m äk tu p a-alu ed en m u u t tu m se n k an ssa tsenäsks tloks. '. M aatalousväestön su u ren m erk ty k sen tä h d e n e ste tä ä n tä s sä tä h ä n v äestö ry h m ä än k u u lu v en srtolasten y k sty sk o h tan en a m m a ttry h m ty s. D e tv å fö rsta g ru p p ern a, v lk a b å d a fö re trä d a den jo rd b ru k a n d e befolknngen, u tg jo rd e td gare tllsa m m a n ta g n a d en o b etn g at stö rs ta delen a v em g ran tern a. U n d er å re n 0 0 tllh ö rd e om krng / a v em g ran tern a dessa bägge grupper, u n d e r d e t fö ljande å rto n d e t 0 %. U n d er n n ev arande decennum h a r d eras an d el n e d g å tt, fö r å re n tll sam m an lag t. % och fö r de tv e n n e sen aste åre n tll resp.. och. %. A tt d essa grupper alla fall äro så b e ty d a n d e är fu llt n a tu rlg t m ed b e a k ta n d e av a t t m a jo rte te n av v å rt lan d s n v ån are erhåller sn u tk o m st av la n tb ru k. I fö rh ållande tll lan tb ru k sb efo lk - nngens to ta la n u m e rä r la n d e t v a r a n ta le t em g ran ter tllh ö ran d e d en n a g ru p p dock cke stö rre ä n m o tsv arande a n ta l frå n övrga y rk e s grupper. F ö r de senaste årens v dkom m ande är d e t tv ä rto m trolgare, a t t lan tbruksbefolknn g en b d ra g t tll em gratonen m ed en p ro p ortonsvs m n d re an d el ä n m ången an n a n k ateg o r av y rk esu tö v are. A nm ärk n n g sv ärd ä r den k ä n n b a ra och reg elb u n d n a m nsknng, som grupp I I, to rp are, to rp arsö n er och -d ö ttra r, nhysngar, backstu g u stta re m. fl., u tv sa r sy n n erh et u n d e r n n evarande årto n d e. D enna m nsknng, som h u v u d sa k k o m m t grupp I tllgodo, stå r n ä rm a ste sa m b a n d m ed to rp en s och b ack - stu g u o m råd en as förv an d ln g tll själv stän d g a lägenheter. P å g ru n d av lantbruksbefolknngens sto ra b e ty d else m eddelas h ä r fö ljan d e d etaljerad e y rk e s fördelnng a v de tll d en n a befolknngsgrupp h ö ran d e em g ran tern a. ' É m grants appartenant à la populaton agrcole Talollsa j j]' Yhteensä Bönder... \ mk. J kvk. Summa Lampuoteja, syy- tmkläsä ja ent. > talollsa j np' Yhteensä. Talollsten poka mp. ja tyttärä J np. Yhteensä Landbönder, syt-, nngstagare ocff.d. > y : bönder...j KVK ' Summa Bondsöner och \ mk. -döttrar.... J kvk. Summa Torppareta ---- } J IJjJ. Yhteensä Torpare... \ mk. ' / kvk. Summa

20 Torpparen po- \ mp. Ma ja tyttärä.. f np. Yhteensä Söner och döttrar \ mk. tl to rp are... f kvk. Summa 0. Losa ja mäk- \ mp. tupalasa..... J np. Yhteensä Inhysngar och backstugusttare mk. J kvk. Summa Muta maanvlje- ) lyksen palveluk- P sessa oleva.... I P' Yhteensä Övr. lantbrukets mk. tjänst stående... kvk. Summa Kakkaan Totalsumma 00 0 P ro sen tte n a k a k sta m aatalo u sv äestö ö n k u u - I p ro cen t a v sam tlg a em g ran ter tllh ö ran d e lu v sta srto lassta ja k a u tu v a t er ry h m ä t lan tb ru k sb efo lk n n g en fö rd elad e sg de ensklda seuraav alla ta v a lla : g ru p p ern a p å fö ljan d e sätt: R y h m ä G rupp »» »» »» »» s... > > »» Y hteensä S um m a loo.o loo.o loo.o loo.o 00. o loo.o 00. o 00. o R y h m ä t, ja e d u sta v a t m aatalo u sv äestö n e p ä tse n ä stä osaa. R y h m ä on tä s sä suhteessa epäselvä, m u tta k ä sttä n e e sekn etu p äässä ä sk e n m a n ttu a v äestö an esta. Jo s kyseessäo lev at n eljä ry h m ä ä y h te e n la sk e ttu n a estetään su h teessaan a) m a a s ta srty v ä ä n m a a ta lo u s v ä estö ö n ja b) srto lasten kokonaslukuun, sa a d a a n seu raav at lu k u sarjat: G ru p p ern a, och rep resen terad e den cke sjä lv stä n d g a delen a v la n tb ru k sb efo lk nngen. G rupp ä r oklar d e tta hänseende, m en to rd e äv en den frä m st o m fa tta n y ssn äm n d a elem ent av befolknngen. O m fråg av aran d e fy ra g ru p p er sam m an tag n a ställas relato n tll a) den em grerade lantbru k sb efo lk n n g en och b ) hela a n ta le t em granter, erhållas följande sff erserer: Vuosna. År. a) h) Vuosna. Ar. a) t>) V uosna 0 0 ol ep ätsen äsä non k a k sta m aatalo u sv äestö ö n k u u lu v sta srto la ssta. M y ö sk n srto lasten k o k o n aslu v u sta en em m ä n k u n p u o let ol läh tö sn e n sn m an tu sta v äestö ry h m ä stä, t. s. ta lo llsten ja to rp p are n la s te n sekä losten, m äk tp alasten ja m a a ta - lo u sty ö v äen jo u k o sta. V m e v u o d et o v at k u te n k n su u rest m u u tta n e e t näd en ry h m en m e rk ty stä. N den osuus on v ä h e n ty n y t sekä m u u tta v a a n m aatalo u sv äestö ö n e ttä etenkn U n d er åren 0 0 u tg jo rd e de cke sjä lv stän d g a nem ot /o av sam tlg a tll la n tb ru k s befolknngen h ö ran d e em granter. A ven av hela a n ta le t em g ran ter u tg ck över h älften u r fö rstn ä m n d a befolknngsgrupp, d. v. s. b arn en tll h em m ansägare och to rp a re sam t nhysngar, b a c k stu g u stta re och jo rd b ru k sarb etare. D e senaste åren h a em ellertd m ed fö rt sto ra fö rän d rn g ar dessa gruppers betydelse. D eras andel såväl av den em grerande la n tb ru k s-

21 koko srto lasm äärään näh d en. T äm ä jo h tu u etu p äässä ry h m en»losa ja m äktupalasa» sekä»torpparen lapsa» penenem sestä, jo n k a sy tä tä s sä jo akasem m n on kosketeltu. Se v äestö n m en ety s, jo n k a srtolasuus on a h e u tta n u t er am m attry h m lle, k äy y k sty sk o h tasem m n lm seu raav alla svulla olev asta ta u lu k o sta, jossa a m m a ttja o tu s on ta rk e m p k u n äsken estety ssä y leskatsaustaulukossa. T ässä ta u lu k o ssa srto laset k u ssak n am m atssa on sam alla ja e ttu än m u k a a n ry h m n sten, e ttä on e ro te ttu v u o tta n u o rem m at lap set, 0-vuotnen nuorso ja 0 v u o tta v a n h e m m a t h en k lö t, m n k ä lsäks tu lee ä ltä ä n tu n te m atto m en p en ry h m ä. E rk o sta m elenkntoa h e rä ttä ä tä y s k a s v u sten, s. o. 0 v u o tta tä y ttä n e d e n, m espuolste n srto lasten luku, se k u n p a rh a te n valasee er a m m a tte n k ärsm ää ty ö v o m an m enety stä. T ä tä v alasevat ta u lu k o t tä llä svulla sekä svulla, jo sta edellnen e sttä ä tä y sk asv u sten m este n ab so lu u ttse t lu v u t a m m a ttry h m ttä n, jä l km m änen ta a s täysk asv u sten m esten lu v u t p rosentessa sekä v a sta a v a a n a m m a ttry h m ä ä n kuulu v en henklöden lu v u s ta (A -osastossa) e ttä srto lasten k o k o n aslu v u sta (B -osastossa). befolknngen som sy n n erh et a v sam tlga em g ran ter h a r red u cerats. D e tta b ero r h u v u d sak a v den m nsknng k ateg o rern a»nhysngar och b ack stu g u sttare» sam t»barnen tll torpare» g en o m g ått och v a rs orsaker h ä r re d a n td g are b erö rts. D en befolknngsförlust em gratonen fö ro rsak a t nom olka y rk esg ru p p er fram g år m er d etalj u r ta b e lle n å fö ljan d e sda, vlken y rk esfö r delnngen är n o ggrannare än de nyss an fö rd a sam m an d ragstab ellern a. I d en n a ta b e ll äro e m g ran tern a n o m v a rje y rk e sa m td g t fö r delade efter åld er sålunda, a t t m a n u p p d e la t dem p å b a rn u n d e r år, u n g d o m av 0 års åld er och personer över 0 år, v a rtll y tt e r lgare kom m er d en llla k ateg o rn personer m ed o k än d ålder. S ärsk lt n tresse väck er a n ta le t fu llv u x n a m a n lga em g ran ter, d. v. s. så d a n a över 0 år, v lk e t a n ta l b ä st belyser fö rlu sten av a rb e tsk ra ft nom de olka y rk esg ru p p ern a. T abellerna h ä r n e d a n sa m t å sd., v lk a m eddela u p p g fter h äro m och av v lk a d en fö rra nnehåller d e t a b so lu ta a n ta le t fu llv u x n a m ä n efter y rk esg ru p per, den senare å te r a n ta le t fu llv u x n a m ä n p ro cen t såv äl a v a n ta le t personer m o tsv a ra n d e y rk esg ru p p (avdelnng A) som av hela a n ta le t em g ran ter (avdelnng B). H om m es émgrés aû-dessus de 0 ans 0. Ammattryhmät. Yrkesgrupper. Groupe* I. Talollsa, talollst. poka, lampuot., svytnkläsä ja ent. talollsa Bönder, bondsöner,, landbönder, sytnngstagare o. f. d. bönder Paysans proprétares, fls de paysans, fermers, pensonnares et ancens paysans... 0 II. Torppareta, torpparen poka, losa, mäktupalasa ja maatyöläsä Torpare, torparsöner, nhysngar, backstugusttare o. jordbruksarbetare Tenancers, fls de -tenancers, logeurs et journalers agrcoles... III. Talonomst., kauppata ja merenkulkjota Gårdsäg., handl. och sjöfarande Proprétares de masons, commerçants et m arns IV. Kästyöläsä Hantverkare o. hantverkerarb. Artsans et ouvrers-artsans V. Tehdastyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmäst. o. -arbetare Ouvrers de fabrques et chefs d'équpe VI. Palveljota Tjänstefolk Domestques... VII. Työväkeä lm. lähemp. tetoja Arbetare utan närm. uppgft Journalers sans données précsées 0 0 ' VIII. Julknen tomnta ja muta Offentlg verksamhet o. övrga Servces publcs et autres 0 IX. Ammatt tuntematon Ouppgvna Professon non ndquée... Yhteensä Summa Total

22 Päähenklöden am m att. H uvudpersonernas yrken. Professon du chef de famlle. Talollsa -Bönder Paysans proprétares... Lampuoteja, syytnkläsä ja entsä talollsa Laxdbönder, sytnngstagare och f. d. bönder Fermers, Talollsten poka ja tyttärä Bondsöner och -döttrar Torppareta - - Torpare Tenancers... Torpparen poka ja tyttärä Söner och döttrar tll torpare Fls et flles de tenancers... Losa ja mäktupalasa Inhysngar och backstugu- Muta maanvlj. palvel. oleva Övrga lantbrukets tjänst stående Autres professons agrcoles... Talonomstaja Gårdsägare Proprétares de masons Kauppata ja kauppa-apulasa Handlande och.merkapteeneja ja mermehä Sjökaptener och sjö- Kästyöläsä Hantverkare o. hantverkerarbetare Alle vuoden. TJnder år. Au-dessous de ans.,-0-0 ' -0 Mespuolsa. M ankön. 0 v u o tta. 0 år. 0 ans. j Ém grants jéparts par sexe, âge et professon. Yl 0 vuoden, ö v e r 0 år. Au-dessus de 0 ans. - Sexe musculn. T u n tem aton kä. O känd ålder. Age nconnu F! Tehdastyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmästare o. -arbetare Ouvrers de fabrques et chefs d équpe.. Työväkeä lman lähempä tetoja Arbetare utan närm. uppgft Journalers sans données précsées... Julknen tomnta: Offentlg verksamhet: Servces publcs: Vrkamehä Tjänstemän Fonctonnares... Palveluskuntaa Betjänte Employés subalternes ? Ammatt tuntem aton Ouppgvna Professon non ndquée ? j 0 Yhteensä Summa Total l l Y hteensä. Summa. - H om m es émgrés au-dessus de 0 ans 0. j Ale vuoden. Under år. Au-dessous de ans v u otta. - 0 âr. 0 ans. - Naspuolsa. K vnnkön. Yl 0 vuoden. Över 0 år. Au-dessus de 0 ans. 0 - Tuntem aton kä. Okänd ålder. Age nconnu Y hteensä. Sum m a j H! j : ; _ 0 j 0 0 j l! l - A m m attryhm ät. Y rkesgrupper. Groupes. A. % srtyneden luvusta vastaavassa am m attryhm ässä. % av a n ta le t personer nom resp. yrkesgrupp. E n % des émgrants de chaque groupe B. % koko srtolasluvusta. % av hela antalet em granter. En % du total des émgrants I. Talollsa, talollst. poka, lampuoteja, syytnkläsä ja ent. talollsa Bönder, bondsöner,landbönder, sytnngstagareo.f.d. bönder Paysans proprétares, f ls de paysans, fermers, pensonnares et ancens paysans II. Torppareta, torpparen poka, losa, mäktupal. ja maatyöläsä Torpare, torparsöner, nhysngar, backstugusttare o, jordbruksarbetare Tenancers, fls de tenancers, logeurs et journalers agrcoles III. Talonomstaja, kauppata ja merenkulkjota j Gårdsägare, handl. o. sjöfarande Proprétares de masons, commerçants et marns ' IV. V. VI. VII. Ammattryhmät. Yrkesgrupper. Groupes. Kästyöläsä Hantverkare o. hantverkerarb. Artsans et ouvrers-artsans Tehdastyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmästare o. -arbetare Ouvrers de fabrques et chefs d équpe... Palveljota Tjänstefolk Domestques Työläsä lm. lähemp. tetoja Arbetare utan närm. uppgft Journalers sans données précsées... *... A. % srtyneden luvusta vastaavassa ammattryhmässä. % av antalet personer nom reap, yrkesgrupp. E n % des émgrants de chaque groupe B. % koko srtolasluvusta. % av hela antalet emgranter. En % du total des émgrants VIII. Julknen tomnta ja muta Offentlg verksamhet o. övrga Servces publcs et a utres IX. Ammatt tuntematon Ouppgvna Professon non ndquée Koko luku Hela antalet Total Snrtolaswustlasto. Em gratonsstatstk. % :.0.. O.o.. 0.

23 . Srtolasten ryhmtys ädnkelen sekä passnottoajan mukaan.. Emgranternas fördelnng efter modersmål samt den tdpunkt, då passet uttagts. V uodesta lä h te n on k e rä tty te to ja m yös srto lasten äd nkelestä. T ä tä koskeva ry h m ty s v te n ä vm e v u o te n a selvää allaolevasta ta u lu k o sta : Vuos. År. Suomenkelsä. Fnsktalande. F rå n och m ed å r h a u p p g fte r n sam lats även om em g ran tern as m odersm ål. F ö r de fem sstfö rflu tn a åren fram g år d en n a fördelnng av n e d anstående tab ell: Ruotsnkelsä. Svensktalande. % Muunkelsä. Med främmande språk tll modersmål, o/ /o % o - O O. V m esten sa a ta v ssa oleven teto jen m u k aan, jo tk a k o sk ev at k e lry h m ty stä m aassam m e, nous suom enkelsen läsnäolevan v äestö n lu k u v u o n n a 0 :aan h en k een,ru o tsn k elsen ta a s 0 :een henkeen. K u n otam m e n ä m ä lu v u t läh tö k o h d ak s, ol suom enkelsten ja ru o tsn k elsten srto lasten m äärän suhde v a sta a v e n kelryhm en koko lu k u u n seuraava: Vuos. År. E n lg t de senast tllgänglga u p p g ftern a ort] språkfördelnngen la n d e t uppgck den fn sk sp råk g a n ä rv a ra n d e befolknngen å r 0 tl] personer, den svenskspråkga å te r tl] 0 personer. M ed dessa sffror som u tg å n g s p u n k t v a r em g rato n en av fn sk talan d e ocb sv en sk talan d e fö rh ållande tll resp ek tv e s p rå k gruppers hela n u m erär följande: Suom enkelset. F n sk taan d e. R uotsnkelset. Svensktalande / o» ». o»....»....» S u h teessaan koko suom enkelseen väestöön ja v a st, ruotsnkelseen ol srtolasuus edellsen keskuudessa h u o m a tta v a s t penem p, usem m te n an o a sta a n non p u o let ruotsnkelsen v a s ta a v a s ta su h d elu v u sta. E r läänestä vod aan m a n ta, e ttä nssä, jossa ol suurenpuolenen ru o tsn k eln en väestö, ss U udenm aan, T urun- P o rn ja V aasan läänessä, srtolasuus te k h en k eä k o h t kussakn kelryhm ässä: V uos. År. Uudenmaan. Nylands län. S uomenkel. Fnsktal. Ruotsnkel' Svensktal. I p ro p o rto n tl hela a n ta le t fn sk talan d e resp. sv en sk talan d e v a r em gratonen av de fö rra b e ty d lg t m ndre, o fta st en d ast om krng h ä lfte n av m o tsv aran d e relato n ssffra fö r de sv ensk talan d e. F ö r d e ensklda län en k a n n äm n as, a tt de län, d ä r en stö rre sv en sk sp råk g befolknng förekom, a lltså N y lan d s, Å bo-b jörneborgs och V asa län, u tg jo rd e em g rato n en per personer a v respektve språkgrupper: Turun-Porn. - Åbo- Björneborgs län. Suomenkel. Ruotsnkel. Fnsktal. Svensktal. Vaasan. Vasa län. Suomenkel. Fnsktal. Ruotsnkel. Svensktal ' R uotsn k elsen v ä e stö n äsk en m an ttu k o r k ea su h d elu k u jo h tu u lä h n n ä su u resta srto la su u d esta V aasan läänn ru o tsa la ssta k u n n sta D en n y ssb erö rd a höga relatonssffran fö r den sven sk talan d e befolknngen b eror frä m st p å den sta rk a em gratonen frå n de svenska kom m u-

24 sek ä v arsn k n A hven an m aalta. A hvenanm aalle e ole la s k e ttu m tä ä n erkosa suhdelukuja, k o sk a suom enkelnen osa sekä v ä e stö stä e ttä srto lasten keskuudessa on n n h ä v äv ä n pen. H u o m a tta k o o n tä s sä an o astaan, e ttä srto lasu u s A h v enan m aalta te k v te n ä kyseessäolevana v u o te n a.,.,.,. ja 0. /000 sk äläsestä k esk v äestö stä ja ol ss usen su u rem p k u n V aasan lään n ru o tsalassta k u n n sta. S rto lasten ry h m ty k sestä k o tp ak an ja passn o tto lä ä n n m u k a a n te h d ä ä n selkoa tau lu - ltte ssä I ja IX. A kasem m n o te ttn pass su h teellsen usen m u u sta k u n k o tlään stä. N y k y ä ä n tä lla se t ta p a u k s e t o v a t sangen h a r v n asa. M elenkntosta on te tä ä srtolasuuden j a k a u tu m n e n vu oden er kuukau sen osalle. A k asem m n ol ta v a llsta, e ttä srtolasuus sa a v u tt k e v ä tk u u k a u sn a, m aals-. h u h t- ja to u k o k u u ssa h u p p u k o h ta n sa, lask k esä elokuussa, o so tt v ä h ä s tä lsä y stä syyskuussa alkaakseen jälleen ja tk u v a s t lask ea ja sa a v u tt v äh m m än m ä ä rä n sä joulukuussa. T ä stä on k u ten k n pokkeuksa, jo h tu e n lm esest etu p äässä su u renp u o lessta su h d anted en v a h te lu sta m ä ä rä m assa. K ah teen vm e kuluneeseen v u o teen n äh d en v o d a a n m an ta, e ttä vuos o so ttaa h a rv n ase n s u u rta srtolasuuden k a sa u tu m sta m aals to u k o k u u n ajalle, jollon jo p a p ro s e n tta k a k sta srto lassta ol o tta n u t passnsa. V uonna ol srto lasten ja k a u tu m n e n v u o d en er kuukau sen osalle h u o m a tta v a s t ta s a sem paa. V m em an ttu n a v u o te n a ol elokuun srtolasuus ta v a llsta suurem p.. S rto lasten kyseessäoleva ry h m ty s passno tto k u u k a u d e n m u k aan selvää seu raav asta ta u lu k o sta. n ern a V asa län sam t cke m n st frå n A land. F ö r A land h a n åg ra särsklda relatonssffror cke u trä k n a ts, en är d e t fn sk sp råk g a nslaget såv äl b la n d befolknngen som b la n d em grante rn a ä r så fö rsv n n an d e lte t. H ä r m å en d ast ern ras om, a tt em gratonen frå n Å land u n d er fråg av aran d e fem å r m o tsv arad e resp..,.,.,. och 0. /mo av m edelfolkm ängden d ärstäd es och alltså o fta v a r högre än frå n de svenska k om m unerna V asa län. F ö r em g ran tern as fördelnng efter hem vst och d e t län, d ä r p asset u tta g ts, redogöres tab ellb lag o rn a I och IX. T dgare u tto g s re la tv t o fta pass a n n a t lä n än hem länet. N u m era äro sådana fall m y ck et sällsynta. A v ntresse är kännedom en om em gratonens fördelnng p å å re ts olka m ånader. D e t n o r m ala v a r tdgare, a t t em gratonen u n d er v årm ånad ern a, m ars, aprl och m aj n åd d e stt m axm um, sjö n k u n d e r ju n august, vsade en m n d re öknng septem ber fö r a tt å te r successvt sju n k a och n å s tt m n m u m decem ber. U n d a n ta g h ä rfrå n förekom m a dock, t y d lgen frä m st beroende av stö rre väx ln g ar k o n ju n k tu re rn a d estnatonsländerna. B eträffan d e de tv å sstfö rflu tn a åren k an näm n as, a tt å r fö reter en ovanlgt sto r anhopnng av em g ran tern a p å td e n m ars m aj, d å cke m n d re än p ro cen t av sam tlg a em g ran ter u tta g t pass. År v a r fö rd elnngen av em g ran tern a p å årets olka m ånader b e ty d lg t jäm nare. S stn äm n d a år v sar au g u st en stö rre em graton än vanlgt. Ifråg av aran d e fördelnng av em g ran tern a efter den m ån ad p asset u tta g ts belyses detalj av fö ljan d e tab ell.. L e m os où a été prs le passeport. E n pourcents. Vuosna. År. Années. Tammkuu. Januar, Helmkuu. Februar. Maalskuu. Mars. Huhtkuu. Aprl. Toukokuu. Maj. Kesäkuu. Jun. Henäkuu. Jul. Elokuu. August. Syyskuu. September. Lokakuu. Oktober. Marraskuu. November. Joulukuu. December. Yhteensä. Summa lo.o A loo.o loo.o loo.o O O lo.o O

25 . Srtolasten kotmaahan jättämät perheenjäsenet. S rtolasten lu k u, jo tk a o v a t jä ttä n e e t k o tm aahan p erheensä (m ehen, vam on ta alak äset lap set) sekä k o tm aahan jään ed en p erh een jäsen ten lu k u v u o sn a 0 selvää seura a v a s ta ta u lu k o sta. K o tm aah an jä te tty je n perh een jäsen ten luku, sam onkun nden srtolasten luku, jo tk a o v a t jä ttä n e e t p erheenjäsenä k o tm aah an, väh en su u rest m aalm ansodan sy tty m sen jälkesnä vuosna. T äm ä onkn help o st y m m ärre ttäv ssä. O nhan av a n luonnollsta, e ttä etu p äässä p e rh e stestä v a p a a t h en k lö t u sk alsv at srty ä A m e rk k a a n akona, jollon m a tk a tu o tt erkosa vakeuksa, ja jollon stä p a ts olot e v ä t selläk ä ä n olleet e rttä n houkuttelev a.. Av emgranterna hemlandet kvarlämnade anhörga. A n ta le t em g ran ter, vlk a h em landet k v a r- lä m n a t sn fam lj (m an, h u stru eller m n d e r årg a b a rn ) sa m t de h em lan d et k v a rlä m n a d e anhörg as a n ta l fram g år fö r peroden 0 u r tab ellen h ä r ned an. A n ta le t h em landet k v arläm n ade a n h ö rg a, resp. a n ta le t em g ran ter, v lk a k v a rlä m n a t a n hörg a h em lan d et, nedgck s ta rk t u n d e r å re n efter v ärld sk rg ets u tb r o tt. D e tta ä r äv en l ä t t fö rståelg t. D e t lgger sakens n a tu r, a t t f r ä m s ta ru m m e t personer, v lk a äro oberoende a v fa m lje b a n d, vågade sg över tll A m erk a u n d e r td e r, d å resan fö ro rsak ad e synnerlga sv årg h eter och d å d essutom fö rh ålla n d en a cke heller d ä r voro v d are lockande. P a ren ts la ssés p a r les ém gran ts d a n s le p a y s 0. Vuosna. Ar. Années. Srtolasa, jotka ovat jättäneet omasa kotmaahan. Emgranter, vlka kvarlämnat anhörga hemlandet. Emgrants, qu ont lassé des parents (femmes, mars ou enfants mneurs) dans le pays. Luku. Antal. Nombre. % srtolasten koko luvusta. I % av hela antalet emgranter. E n % du nombre total des émgrants. %maasta muuttaneden naneden, avoeron saaneden sekä lesken ja leskvamojen luvusta. I % av emgranterna av kategorerna gfta, frånsklda, änkor och änklngar.. E n % des émgrants, excl. les émgrants célbatares. Srtolasten kotmaahan jättämä omasa. Antalet av emgranterna kvarlämnade anhörga. Nombre des parents restés. Femmes. Vamoja. Hustrur. M ars. Mehä. Män. Alakäsä lapsa. Mnderårga barn. Enfants mneurs., Yhteensä. Summa. Kotn jääneden omasten luku, % srtolasten koko luvusta. De kvarlämnade anhörga % av hela antalet emgranter. Parents restés en % du nombre total des émgrants Vm e v uosna on stäv asto n lsä ä n ty m nen ta p a h tu n u t. T äm ä on lu u lta v a st k u te n k n suureks osaks n äen n än en ja jo h tu u stä, e ttä te d o t o v a t tu lle e t täydellsem m ks. Jo s la sk e ta a n y k snom aan alak ästen lu k u k u ta k n 00 h en k eä kohden m a a sta m u u tta n e den naneden m esten, leskm esten ja lesk vam ojen lu v u sta, saad aan se u ra a v a t lu v u t, jo tk a n n k ään o so tta v a t sam o ja su h te ta kun edellset v h d stelm ät: D e ssta åren h a d ärem o t m ed fö rt en öknng. D en ä r dock säkerlgen tll en sto r del sk e n b a r och b ero r på, a t t u p p g fte rn a b lv t fu llstän d g are. B eräk n as en d a st a n ta le t m n d erårg a b a rn, som kom m o p å 00 em g ran ter av k a teg o rn g fta m än, änkln g ar och änkor, erh ållas efte rfö lja n d e sffror, v lk a äv en u tv s a sam m a fö rh å lla n d e n som föregående sam m an ställn n g ar: V uosna. År

26 J a tk u v a n a lm önä on m a n tta v a, e ttä k a u p u n g esta läh te n e e t n an eet m eh et jä ttä v ä t perheensä k o tm a a h a n h u o m a tta v a s t h a rv e m m n kun m aaseu d u lta kotosn olevat. T äm ä n ä k y y seu raav asta, vuosen 0 su h te ta v alasevasta ta u lu k o sta. Såsom en b eståen d e olkhet m å fram h ållas, a t t de g fta m än, v lk a em grera frå n stä d e rn a, b e ty d lg t m n d re o fta ä n v a d fa lle t är m ed em g ra n te r frå n lan d sb y g d en e fterläm n a fam lj h em lan d et. D e tta fram g år a v n e d a n stå e n d e ta b e ll bely san d e fö rh ålla n d en a åren 0. H om m es m arés ayant lassé leurs parents dans le pays 0. : V uosna. År. A nnées. M aasta m uuttaneden naneden m esten koko luku: H ela an ta let g fta m än, som em grerat från: H om m es m arés a ya n t ém gré: K aupungt. Städer. V lles. M aaseutu. Landsbygd. Cam pagne. N ästä o v a t jä ttä n eet kotn vam on lapsneen tah lapstta: A v dessa h ava kvarläm nat hustru m ed eller utan barn: A y a n t lassé leur fem m e avec ou sans en fa n ts: K aupungt. Städer. V lles. M aaseutu. L andsbygd. Cam pagne. M aasta m uuttan eden naneden m esten luku, jo tk a o v a t jä ttä n eet kotn, p erheen %: Procenten a v de gfta m än, som vd avresan kvarläm nat famj: P ourcent des hom m es m arés aya n t lassé leur fam lle en ém grant: K aupungt. Städer. V lles. M aaseutu. L andsbygd. Cam pagne [ G K o sk a vm e vuosa k o sk ev at ab so lu u ttse t lu v u t o v a t n n p en et, e ttä sa tu n n a su u d e t s a a t ta v a t v a k u tta a n h n ratk ase v a st, e k a n n a ta sekkaperäsem m n tu tk a srto lasten ja hed än k o tm aah an sa jä ttä m e n o m asten välsä lu k u su h te ta. E n ä r de a b so lu ta talen fö r de. sen aste åren äro så sm å, a tt slum pen spelar en av görande roll, lö n a r. d e t sg cke a tt ngå p å en m era d e ta lje ra d fram ställn n g av relato n en m ellan em g ran tern a och de av dessa h em landet k v arläm n ad e anhörga.

27 TAULULIITTEITÄ TABELLBILAGOR TABLEAUX. S rtolasuustlasto. Sm gratonsstatstk..

28 Srtolasuus vuonna. Emgrat- Taulu I. Srtolaset kotpakkansa ja passn anto- Tabell I. Emgranterna fördelade efter hemort Émgrants. Répartton d après le domcle et le leu 0 [ Henklötä, jolle Antalet personer, för vlka Personnes ayant pra deb onen år. Emgraton, en. pakan mukaan ryhmtettynä, läänttän, vuonna. och orten, där passet utfärdats, länsvs, år. où a été établ le passeport, par départements, en. p a ss o n a n n e ttu : p a ss u tf ä r d a ts u t: passeport» dans: 0 0 Kotpakka. (Lään.) Hemort. (L&n.) Domcle. (Départements.) Uudenmaan läänssä. Nyland» Iän.! Mesp. Mank.! I T o m. Turun-Porn läänssä. Åbo-Björneborgs l&n. Sexe masculn. j Ahvenanmaan maakunnassa. Landskapet Åland. Hämeen läänssä. Tavastehus län. V p u rn lä ä n s sä. ; Mesp. M a n k. V b o rg s Iä n. N aap. K v n n k. Y hteensä S:m a M k k e ln lä ä n s sä. M esp. M a n k., S :t M chels lä n. N asp. K v n n k. Y hteensä S :m a K u o p o n lä ä n s sä. Mesp. M ank. K u o p o lä n. N asp. K v n n k. Y hteensä S :m a V a a san lä ä n s sä. Mesp. M a n k. V asa lä n. N asp, K v n n k. Y hteensä S :m a M esp. M a n k. j O u lu n lä ä n s sä. U le åb o rg s lä n. N asp. K v n n k. j M e sp M ank. I K o k o m a assa. H e la rk e t. Tout le pays. N asp. K v n n k. Y hteensä S :n a!. Uudenmaan lään Nylands län.. - Kaupungt Städer Vlles.. ' Maaseutu Landsbygd Campagne... _ - - j Turun-Porn lään Abo-Björneborgs I ä n... 0 Kaupungt S tä d e r... _. Maaseutu L and sbygd Ahvenanmaan maakunta Landskapet Aland... 0 j Kaupunk Stad... Maaseutu Landsbygd Hämeen lään Tavastehus Iän Kaupungt S tä d er... _ Maaseutu L andsbygd I Vpurn lään Vborgs Iän... _ Kaupungt S tä d er... Maaseutu L andsbvgd... _ Mkkeln lään :t Mchels län..... Kaupungt S tä d e r Maaseutu L a ndsbygd Kuopon lään Kuopo I ä n... _ 0 Kaupungt S tä d er... Maaseutu L a ndsbygd... - Vaasan lään Vasa I ä n... Kaupungt S tä d er... _... Maaseutu L andsbygd... _ Oulun lään Uleåborgs Iän... Kaupungt S tä d e r Maaseutu L andsbygd... _ Koko maa Hela rket Tout le pays : Kaupungt Städer Maaseutu Landsbygd j j l : _. 0 Ï.. ;, ; 0 _ 0, S _ J n l 0 l, _ ~ 0 j 0!! '. 0 0 ; ;... ; u \ 0 _ l ^. ; 0 _ 0 I j ] 0! \ 0 0] \ ; \ 0\ 0 0, 0 0\aol

29 î -, I. K otpakka. (Lään.) H em ort. (Län.) Domcle. (Départements.) Taulu II. Srtolaset ryhmtettynä määräpakan mukaan, vuonna. Tabell II. Emgranterna fördelade efter bestämmelseort, år. 0 Y hdysvallat. F örenta staterna. États-Uns. f e g n» S w Yhteensä S:ma K anada. K anada. Canada. Émgrants. Répartton d après )es pays de destnaton, en. Kesk-A m erkka. Etelä-Amerkka. Central-Am erka. Syda.merka. Amérque central. Amérque du Sud. Yhteensä Sna Mesp. Mank. Australa ja Uus! Seelant.! Australen o. Nya Zeeland. Australe et Nouvelle Zélande. j Aasa. Asen. Ase. Yhteensä Sana 0 ' Afrkka. Afrka. Afrque.! Yhteensä Sana j Ruots. Sverge. Suède. j Yhgeensä Sana ; Venäjä. Kyssland. Russe. Yhteensä S:ma 0 Muut Euroopan raaat. Övrga europeska länder. Autres -pays européens. j! ; j Mesp. Mank. Yhteensä. Sumna.! Yhteensä Sana ' Uudenmaan lään Nylands l ä n... Kaupungt Städer Vlles...!. ; Maaseutu Landsbygd Campagne... Turun-Porn lään Åbo-Björneborgs l ä n j Kaupungt Städer... Maaseutu Landsbygd... Ahvenanmaan maakunta Landskapet Åland.. :! Kaupunk Stad... ; Maaseutu Landsbygd... 0 H äm een lä ä n Tavastehus l ä n... a Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbygd... V p u rn lä ä n Vborgs l ä n... Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbygd.... M kkeln lään S :t Mchels l ä n... Kaupungt Städer... Maaseutu Landsbygd... K uopon lään K uopo län...'... 0 Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbygd...j V aasan lä ä n Vasa Iä n... Kaupungt S tä d e r... M aaseutu -Landsbygd... O ulun lään Uleåborgs l ä n... Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbygd... a a Koko m Hela r k e t... K aupungt S tä d e r... 0 M aaseutu L a n d sb yg d... JLO a ( U (\ yo ou QflO à : CO Qo O K k : ly Q OQ Z ' z. J <Å, 0 0! - o A - Z z fd Aett dd otto fn OUI f)ar VtO ': g 0 _ 0 0 îo! x yr nx 0 - a ; 0 \ _ 0 0 I 0 _ _ 0 : S - - -! 0! y j _ ; _ g j 0 S\ l - : 0. 0 \. - _ Z '! u s _ ; ; ; 0 _ j. - ; 0 - -! 0\ : j _ S m ; - 0 \ I 0 ' \ j 0 0 _! : 0! 0! L ' 0! 0 0 0^ _ \! \ 0. 0 W

30 K otpakka. (Lään.) H em ort. (Län.) Domcle. (Départements.) Taulu III.! Tam m kuu. Januar, g Janver. Mesp. M ank. Sexe masculn, Srtolaset ryhmtettynä kotpakkansa annettn, läänttän, Tabell III. Emgranterna fördelade efter utfärdats, länsvs, ja kuukauden mukaan, jona pass vuonna. hemort samt månaden, då passet år. Émgrants. Répartton d après le domcle et le mos où a été établ le passeport, paj départements, en. I Mesp. M ank. H elm kuu. F ebruar. Févrer. 0 Mesp. M ank. Sexe m asculn. Maalskuu. M ars. Mars. Yhteensä S:m a! Mesp. M ank. H uhtkuu. Aprl. Avrl.! Mesp. M ank, Toukokuu. M aj. M a. V udsnmaan lään Nylands lå n Kaupungt Städer V lle s... 0 Maaseutu Landsbygd Campagne Tarun-Porn lään Åbo-Björneborgs län 0 Kaupungt S tä d e r Maaseutu L andsbygd... VO Sexe fém n n. texe masculn. \ K esäkuu. Jun. I ah). Sem jém nn. 0 j \ H enäkuu. Jul. Jullet. \! \ Elokuu. August. A o û t. \ I \ ]!! Syyskuu. September. Septembre. \ j N asp.- Kvnnk. \ 0 j I \ Lokakuu. Oktober. Octobre. j M arraskuu. November. Novembre.! Joulukuu. December. Décembre. I j! 0 Yhteensä. Summa., 0 \ 0, : 0! 0 0 ] G:! 0, 0 \ 0 0 j 0, I, 0 ;!! ; ; 0 ; ; 0! J \ I I.. Ahvenanmaan maakunta Landskapet Å la n d... Kaupunk Stad... Maaseutu L andsbygd Hämeen lään Tavastehus Iä n Kaupungt S tä d e r... IB U Maaseutu L andsbygd... 0 Vpurn lään Vborgs I ä n Kaupungt S tä d e r... Maaseutu L andsbygd... l 0 Mkkeln lään S:t Mchels län... 0 o\ Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbygd Km-pon lään Kuopo. Iän... S 0 0 Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbygd n Vaasan lään Vasa Iän... 0, 0 Kaupungt Städer... S Maaseutu Landsbygd... ' U I 0 U Oulun lään Uleåborgs lä n... j 0 \ m Kaupungt S tä d e r.... ; 0 0 0, le Maaseutu-Landsbygd 0 m îoa Koko maa Hela rket Kaupungt Städer... & 0 Maaseutu Landsbygd... 0\ s ;! 0 _ '! 0 \., ! 0 0 U 0 \ \r. 0 0! 0 0 \n\ JS 0 \s\ ' 0 0! t 0 0 \ïm 0 0 ; 0,.! ; \ 0 ;! ~~ _ \ 0 \ ' l.. IS 0 ] 0 ; o _ \ _ \ 0 j, ! 0 0! ( 0 0 0!! '. 0 - \ 0 0! ' : _ 0 0 0! 0 0 0,, 0, \ 0\ 0 0 \

31 Taulu IV. Srtolaset ryhmtettynä sukupuolen ja svlsäädyn mukaan, läänttän, vuonna. Tabell IV. Emgranterna fördelade efter kön och cvlstånd, länsvs, år. Kotpakka. (Lään.) Hemort. (Län.) Domcle. (Départements.) Émgrants. Répartton d après le sexe et l état cvl, par départem ents, en.! : namattoma. Ogfta. Non marés. Sexe jémnn. Naneta. Gfta. Marés. Sexe jémnn. Yhte nsä S:ma ; 0 Leskmehä, leskvamoja ja eronneta. Änklngar, änkor och frånsklda. Veujs, veuves et dvorcés. Sexe jémnn. Yhteensä Sana Svlsääty tuntematon. Ouppgvet cvlstånd. État cvl nconnu. ; Sexe jémnn..... : ' Yhteensä. Summa. Uudenmaan lään Nylands län ) Kaupungt Städer Vlles.. 0 ^ Maaseutu Landsbygd Campagne... 0, Twrun-Porn lään Åbo-Björm- ; borgs l ä n... 0 _ 0 \ Kaupungt S täd er... ' Maaseutu L andsbygd... 0 n o 0 \ Ahvenanmaan maakunta Landskapet Åland... 0 Kaupunk Stad... 0! _! Maaseutu Landsbygd... 0 Hämeen lään Tavastehus län.. 0 0, 0 ' Kaupungt S täd er '. 0', '! Maaseutu Landsbygd Vpurn lään Vborgs län... 0 Kaupungt S täd er.... _ 0 Maaseutu L andsbygd... 0 Mkkeln lään S:t Mchels län Kaupungt S täd er... 0 _ 0 Maaseutu L andsbygd... - Kuopon lään Kuopo län Kaupungt S täd er... _ Maaseutu Landsbygd Vaasan lään Vasa I ä n m Kaupungt S täd er... 0 Maaseutu Landsbygd Oulun lään Uleåborgs län... Kaupungt S täd er... Maaseutu Landsbygd... 0! Koko maa..hela rket Kaupungt Städer... 0! _ -... Maaseutu Landsbygd T 0! Sexe jémnn. Yhteensä Sana,

32 Taulu V. Srtolaset ryhmtettynä kelen ja sukupuolen mukaan, läänttän, vuonna. Tabell V. Emgranterna fördelade efter språk och kön, länsvs, år.. Émgrants. Répartton d après la langue et le sexe, par départem ents, en. :!! 0! K otpakk a. (L ään.) Suom enkelsä. F nsktalande. Fnnos. llu otsn k elsä. Svensktalande. Suédos. M uunkelsä. Övrga språk. Autres langues. Y hteensä. Sum m a. H em ort. (L än.) Domcle. (Départements.) rfesp. M ank. [ Mesp. M ank. ; Yhteensä S:ma Mesp. M ank. Uudenmaan lään y ylands län.. Kaupungt Städer. Vlles Maaseutu Landsbygd Campagne Turun-Porn lään Åbo-Björneborgs l ä n... 0 Kaupungt S tä d e r... Maaseutu L andsbygd Ahvenanmaan maakunta Lnnäskapet Åland Kaupunk Stad... Maaseutu Landsbygd... 0 Hämeen lään Tavastehus Iän Kaupungt S täd er... 0 Maaseutu L andsbygd Vpurn lään Vborgs Iän... Kaupungt S täd er Maaseutu Landsbygd... Mkkeln lään S:t Mchels län.. 0 Kaupungt S täd er Maaseutu Landsbygd Kuopon lään Kuopo län... 0 _ 0 Kaupungt S täd er... Maaseutu Landsbygd... n o 0 Vaasan lään Vasa Iä n... 0 _ Kaupungt S täd er.... Maaseutu Landsbygd... 0 Oulun lään Uleåborgs län... 0 _ Kaupungt S täd er Maaseutu L andsbygd... Koko maa Hela rket Kaupungt Städer * Maaseutu Landsbygd..., 0 Srtolasmstüasto. Em gratonsstatstïk.. >

33 0 P ä ä h e n k l ö d e n a m m a t t. H u v u d p e r s o n e r n a s y r k e n. Professon du chef de famlle. Lampuoteja, syytnkläsä ja ent. talollsa Landbönder, sytnngstagare och f. d. bönder Fermers, pensonnares et ancens p aysans... Talollsten poka ja tyttärä Bondsöner o. -döttrar Fls et füles de paysans.. Torppareta Torpare Tenancers... Torpparen poka ja tyttärä Söner och döttrar tll torpare Fls et flles de tenancers... Losa ja mäktupalasa Inhysngar och backstugusttare Logeurs... Muta maanvljelyksen palvel. oleva Övrga lantbrukets tjänst stående Autres professons agrcoles... Talonomstaja Gårdsägare Proprétares de m asons... Kauppata ja kauppa-apulasa Handlande och handelsbträden Commer- Taulu VI. A l l e v. Tabell VI. U n d e r ä r. Au-dessous ' de IB ans. M e s p. M a n k. Sexe masculn, j I N a s p. K v n n k. Y h t e e n s ä S : m a! I M e s p. M a n k. \ 0 v. 0 â r. N a s p. K v n n k. Srtolaset ryhmtettynä sukupuolen ja Emgranterna fördelade efter kön och Y h t e e n s ä S : m a! 0 M e p M a n k. â r. N a s p. K v n n k. Y h t e e n s ä S : m a Émgrants. ' M e s p. M a n k. Sext m asculn. 0 v. 0 à r. N a s p. K v n n k. Répartton par âge, Y h t e e n s ä S : m a f j j M e s p. M a n k. v. å r. N a s p. K v n n k.. Y h t e e n s ä S : m a Talollsa Bönder Paysans proprétas u ' çants et comms Merkapteenejapa mermehä Sjökaptener och sjömän Captanes de navre et marns... - Kästyöläsä Hantverkare och hantverkerarbetare Artsans et omrersartsans... 0 Tehdastyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmästare och -arbetare Ouvrers de fabrques et chefs d:équpe... Palvelusväkeä Tjänstefolk Domestques Työväkeä lm. lähemp. tetoja Arbetare utan närm. uppgft Journalers sans données précsées Julknen tomnta: Offentlg verksamhet^ Servce publcs: Vrkamehä Tjänstemän Fonc- \ onnares... Palveluskuntaa Betjänte Employés subalternes... Muta Övrga Autres Ammatt tuntematon Ouppgvna Professon non ndquée... 0 j Koko maa -Hela rket Tout le pays 0 0 Î 0 Stä: Därav: Dont: 0 \ Kaupungt S tä d e r... [Maaseutu Landsbygd U 0 '0 än mukaan er ammattluokssa, vuonna. ålder nom särsklda yrkesgrupper, år. sexe et professon, en. :! y 0 v. 0 år. Mesp. M ank. > N asp. K vnnk. * VU vu. V. år. Mesp. M ank. Sexe masculn, j N asp. K vnnk, Yhteensä S:ma J 0 år.» 0 Mesp. M ank. N asp. Kvnnk. I \ j Mesp. M ank. I Sexe èm nn. år. Yhteensä S: m a! 0 j I Mesp. M ank. - 0 V. - 0 år. [!! Y l 0 Öv or 0 år. J u - dessut ï de 0 ans Mesp. M ank. : ; Ikä tu n te nacer. ton. Okä ml dl Âge ncor< mu. Mesp. M ank. f 0 Mesp. M ank. Ylteens a. 00 0, 0 0! ~ _ _ _ _ _ _ S _ >umma ' _ 0 ~ ! _ 0 ' ! 0 0 F. 0!

34 \ Taulu VII. Srtolaset ryhm tettynä sukupuolen ja svl- säädyn mukaan er ammattluokssa, läänttän, vuonna. Tabell VII. Emgranterna fördelade efter kön och cvlstånd nom särsklda yrkesgrupper, länsvs, år. Émgrants. Répartton d après le sexe, l état, cvl et professon, par départements, en.! 0 j l U udenm aan lään N ylands län. T urun-porn lään Âbo-Bjorneborgs län.! I j u! 0 - Ahvenanmaan maakunta Landskapet Åland. Hämeen lään Tavastehus län. Vpurn lään Vborgs län. Päähenklöden am m att. H uvudpersonernas yrken. Professon du chef de fam lle.') ; Mespuolsa. Mankön. Naspuolsa. K vnnkön. Sexe fém n n, Yhteensä. S:ma. N stä nam attom a. Därav ogfta. Dont non marés. Mp. Mk. S.m. Np. Kvk. S. f. Mespuolsa. Mankön. Naspuolsa. Kvnnkön. Yhteensä. S:ma. N stä nam attom a. Därav ogfta. Dont non maré*. Mp. Mk. S. m. Np. K vk. S. /. Mespuolsa. Mankön. Naspuolsa. Kvnnkön. Yhteensä. S:ma. Nstä namattoma. Därav ogfta. D ont non marés. Mp. Mk. S. m. Np. Kvk. S. /. Mespuolsa. Mankön. [ Naspuolsa. Kvnnkön.. Yhteensä. S:ma. Nstä namattoma. Därav ogfta. Dont non marés. Mp. Mk. S. m. Np. Kvk. S. f. Mespuolsa. Mankön. Naspuolsa. Kvnnkön. Yhteensä. S:ma. Nstä namattoma. Därav ogfta. Dont non marés. Mp. Mk. S.m. Np. Kvk. S. f. Talollsa B ö n d er... 0 G Lampuoteja, syytnkläsä ja entsä talollsa Landbönder, sytnngstagare och f. d. bönder. 0! ' Talollsten poka ja tyttärä Bondsöner och -döttrar...! 0 0 j y Torpparen poka ja tyttärä Söner och döttrar tll to rp a re... n Losa ja mäktupalasa Inhysngar och 0 backstugusttare... Muta maanvljelyksen palveluksessa oleva I! j Kauppata ja kauppa-apulasa Handlande Övrga lantbrukets tjänst stående... Talonomstaja - Gårdsägare... 0 och handelsbträden... Merkapteeneja ja mermehä Sjökaptener och sjömän... 0 ' Kästyöläsä Hantverkare och hantverker- j arbetare... Tehdastyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmästare 0 0 och -arbetare... 0, Palvelusväkeä T jänstefolk... Työväkeä lman lähempä tetoja Arbetare utan närmare u p p g ft... Julknen tomnta: Offentlg verksamhet: Vrkamehä Tjänstemän... Palveluskuntaa Betjänte... Muta Övrga... Ammatt tuntematon Ouppgvna..., j 0 Yhteensä Summa Total 0 0! :! - -. _ ' 0 L 0 Ö: 0! woto S ÜK I l j 0?! â Pour la traducton des rubrques vor pag. 0.

35 ( J a tk o a F o r ts. S u te.). 0 0 Mkkeln lään S:t Mchels län. Kuopon lään Kuopo län. Vaasan lään Vasa Iän. Oulun lään XJleåborgs Iän. Koko m aa Hela rk et. 0 Päähenklöden am m att. H uvudpersonernas yrken. Professon du chef de famlle.) Talollsa Bönder... Lampuoteja, syytnkläsä ja entsä talollsa Landbönder, sytnngstagare och f. d. bönder. Talollsten poka ja tyttärä Bondsöner och -döttrar... Torppareta Torpare... Torpparen poka ja tyttärä Söner och döttrar tll torpare... Losa ja mäktupalasa Inhysngar och backstugusttare... Muta maanvljelyksen palveluksessa oleva Övrga lantbrukets tjänst stående... Talonomstaja Gårdsägare... Kauppata ja kauppa-apulasa Handlande och handelsbträden... Merkapteeneja ja mermehä Sjökaptener och sjömän'... Kästyöläsä Hantverkare och hantverkerarbetare... Tehdastyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmästare och -arbetare... Palvelusväkeä Tjänstefolk... Työväkeä lman lähempä tetoja Arbetare utan närmare uppgft... Julknen tomnta: Offentlg verksamhet: Vrkamehä Tjänstemän... Palveluskuntaa Betjänte... Muta Övrga Ammatt tuntematon Ouppgvna... Mespuolsa. Mankön. Naspuolsa. Kvnnkön.. Yhteensä. S:ma. 0 0 î N stä nam attom a. Därav ogfta. Dont non marés. Mp. Mk. S.m. 0 N p. Kvk. S. f. Mespuolsa. Mankön. 0 Naspuolsa. K vnnkön. 0 0 Yhteensä. S:ma. 0 N stä nam attom a. Därav ogfta. Dont non marés. Mp. Mk. S. m. Np. Kvk. S. t.! Yhteensä Summa Total !! j.0 Mespuolsa. M ankön. Naspuolsa. K vnnkön. Sexe fém n n. ' Yhteensä. S:ma. N stä nam attom a. D ärav ogfta.. D ont non marés. Mp. Mk. S. m. Np. K vk. s./. Mespuolsa. M ankön. Sexe m asculn. Naspuolsa. K vnnkön. Yhteensä. S:ma. Nstä nam attom a. D ärav ogfta. Dont non marés. Mp. Mk. S. m. Np. K vk. S. f. Mespuolsa. Mankön. Naspuolsa. Kvnnkön. Sexe fém n n. Yhteensä. S:ma. N stä nam attom a. D ärav ogfta. Dont non marés. Mp. Mk. S. m. Xp. K vk. S. f Î! 0 0! s* 0! n j j x) Pour la traducton des rubrques vor pag. 0.

36 0 j Päähenklöden am m att. H uvudpersonernas yrken. Professon du chef de fam lle.) Taulu VIII. Tabell VIII. Talollsa B önder... Lampuoteja, syytnkläsä ja entsä talollsa Landbönder, sytnngstagare och f. d. bönder. Talollsten poka ja tyttärä Bondsöner och -döttrar... Torppareta Torpare... Torpparen poka ja tyttärä Söner och döttrar tll to rp a re... Losa ja mäktupalasa Inhysngar ooh backstugusttare... Muta maanvljelyksen palveluksessa oleva Övrga lantbrukets tjänst stående... Talonomstaja Gårdsägare... Kauppata ja kauppa-apulasa Handlande och handelsbträden Merkapteeneja ja mermehä Sjökaptener och sjömän... Kästyöläsä Hantverkare och hantverkerarbetare... Tehdastyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmästare och -arbetare... Palvelusväkeä Tjänstefolk... Työväkeä lman lähempä tetoja Arbetare utan närmare u p p g ft... Julknen tomnta: Offentlg verksamhet: Vrkamehä Tjänstemän... Palveluskuntaa B e tjä n te... Muta Övrga... Ammatt tuntematon Ouppgvna... Maasta lähteneden srtolasten Ryhmtys päähenklöden I hemlandet kvarblvna anhörga Fördelnng efter Parents restés dans le pays. Répartton! j j j Vamo lman lapsa. Hustru utan barn. Femme sans enfants. öl Vamo ynnä allam anttu luku H ustru m ed nedanstående antal Mère de famlle; répartton d après le nombre 0 0» 0 0» [ Yhteensä Summa Total 0 0 : :! kotn jättäm ät perheenjäsenet, vuonna. am m atn mukaan. tll personer som emgrerat, år. huvudpersonernas yrken. d après la professon du chef de famlle, en. l a p s a. b a n. des enfants. M e s l m a n l a p s a. M a n u t a n b a r n. Mar sans enfants. F! 0 [ l IG j 0 j j TTalrVflnn M e s y n n ä a l l a m a S a m m a n l a g t. n t t u l u k u l a p s a. Ensemble. A n o a s t a a n l a p s a. M a n m e d n e d a n E n d a s t b a r n. s t å e n d e a n t a l b a r n. E nfants seuls. V a m o j a. H u s t r u r. j Femmes. Père de famlle; répartton d après le nombre des enfants. j - 0 _ M e h ä. M ä n. M ars. é O A l a k ä s ä l a p s a. M n d e r å r g a b a r n. Enfants mneurs. Y h t e e n s ä. S u m m a. 0 : / lis ö 0 _ ô _ 0 ; - _ _ ! - - j - - _ \l : I 0 -, _.. _j 0 s! 0 J n l J) Ppur la traducton des rubrques vor pay. 0. S rto h a m u s U la s to. E m g ra to n s s ta ts tle. g.

37 j j K otpakka. (Lään.) H em ort. (Län.) Domcle. (Départementn.) Srtolasuus vuonna. Emgrat- Taulu IX. Srtolaset kotpakkansa ja passn anto- Tabell IX. Emgranterna fördelade efter hemort j 0 j j H enklötä, jolle Antalet, personer, för vlka Personnes ayant prs des U udenm aan läänssä. Nylands län. j! \ Yhteensä S: ma j Turun-Por läänssä. Å bo-björneborgs län. J Émgrants.. Répartton d après le domcle et le leu A hvenanm aan m aakunnassa. Landskapet Åland Mesp. Mank. Yhteensä Sna H äm een läänssä, j Tavastehus Iän.! Uudenmaan lään X ylands län.... \ Kaupungt Städer Vlles.. \ Maaseutu Landsbygd Campagne... Mesp. Mank. _! onen år. Émgraton, en. pakan mukaan ryhmtettynä, läänttän, vuonna. och orten, där passet utfärdats, länsvs, år. où a été établ le passeport, par départements, en. \ n \ «L! 0 \ î \ j! ) 0 pass on annettu: pass n tfärdats ut: passeports dans: V purn läänssä. Vborgs län.... M kkeln läänssä. S:t Mchels län. [ Kuopon läänssä. Kuopo län. ; Vaasan läänssä. Vasa län. Sexe fém nn. L... Oulun läänssä. Uleåborgs län. Koko maassa. H ela rkot Mesp. Blank. J j f j Tmm-Porn lään Å b o - B j ö m e - borgs l ä n... Kaupungt S tä d er... Maaseutu L andsbygd... 0! Ahvenanmaan maakunta Landskapet Aland Kaupunk Stad... ; Maaseutu Landsbygd... 0 Hämeen lään Tavastehus län.. _! _ 0 0\ Kaupungt S tä d er... Maaseutu L andsbygd... Vpurn lään Vborgs Iän... ; Kaupungt S tä d er...! Maaseutu Landsbygd...! Mkkeln lään S:t Mchels län.. _ Kaupungt S tä d er... j Maaseutu Landsbygd... j Kuopon lään Kuopo Iän... 0 Kaupungt S tä d er... _ Maaseutu Landsbygd... Vaasan lään Vasa I ä n... _ _ Kaupungt S tä d er... _ _ Maaseutu L andsbygd... - Oulun lään Uleåborgs län _ _ Kaupungt S tä d er... ; : --- Maaseutu L andsbygd... Koko maa-hela rket - Tout le pays 0 0 Kaupungt Städer... 00\ 0 Maaseutu Landsbygd... 0 l\ î (...! 0 G] _ 0 - s : - -! 0 0I \ _ 0 0 j j. 0 0 _ / _ j 0\ 0 0\ \ 0

38 0 Taulu X. Tabell X. Srtolaset ryhmtettynä Emgranterna fördelade määräpakan mukaan, vuonna. efter bestämmelseort, år. Émgrants. Répartton d après les pays de destnaton, en. K otpakka. (Lään.) H em ort. (Län.) Domcle. (Departements.) Y hdysvallat. F örenta s ta terna. États- Uns. I! Sexe, fémnn. I \ I j K anada. K anada. Canada. 0 0 Kesk- Amerkka. Central- Amerka. Amérque central. I M esp. Mank.! \ I I [ Etelä-Amerkka. Sydam erka. Amérque du Sud. Mesp.- Mank.! Yhteensä Sana A ustrala ja TJus Seelant. A ustralen o. N ya Zeeland. Australe et Nouvelle Zélande. I ' Aasa. Asen, Ase. Nasp, Kvnnk. 0 Afrkka. Afrka. Afrque. j Ruots. Sverge. Suède. j Venäjä. Ryssland. Russe. Nasp. Kvnnk. 0 Muut Euroopan maat. Övrga europeska länder. ; Autres pays européens. Mesp.- Mank. f Mesp.- Mank. Yhteensä. Summa Uudenmaan lään Nylands lä n Kaupungt Städer V lles. 0 Maaseutu Landsbygd Campagne. Turun-Porn lään Åbo-Björneborgs län. 0 0 Kaupungt Städer... 0 Maaseutu Landsbygd ~ Ahvenanmaan maakunta Landskapet Åland g K a u p u n k Stad x Maaseutu Landsbygd... 0 _ 0 0 Kaupungt Städer X Î Maaseutu Landsbygd : : - Vpurn lään Vborgs Iä n Kaupungt Städer... Maaseutu Landsbygd Mkkeln lään S:t Mchels län Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbygd g 0 Kuopon lään Kuopo Iän _ 0 Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbygd... Vaasan lään Vasa I ä n _ Kaupungt Städer l Maaseutu Landsbygd Oulun lään Uleaborgs Iä n _ Kaupungt Städer... Maaseutu Landsbygd... 0 K o k o m a a H e l a r k e t Kaupungt Städer Maaseutu Landsbygd î 0! - _ j I C» _ 0 _ 0 ; m - - å; â; 0! 0 [! 0 0 _. _ I _ _ _

39 K otpakka. (Lään.) H em ort. (Län.) Domcle. (Départements.) Taulu XI. Mesp. la lk. Tam m kuu. Januar. Janver. Srtolaset ryhmtettynä kotpakkansa annettn, läänttän, Tabell XI. Emgranterna fördelade efter utfärdats, länsvs, ja kuukauden mukaan, jona pass vuonna. hemort samt månaden, då passet år. Émgrants. Répartton d après le domcle et le mos où a été établ le passeport, par départements, en. j H elm kuu. F ebruar. Févrer. Sex«fémnn. Total j 0 Mesp. Mank M aalskuu. Mars. Mars. j j Yrh teen sâ S:ma H uhtkuu. Aprl. Avrl. Toukokuu. Maj. Ma. Uudenmaan lään Nylands lä n... j 0 0 \ Kaupungt Städer V lle s ; Maaseutu Landsb}rgd Campagne. G 0 Turun-Porn lään Åbo-Björneborgs län \ Kaupungt S tä d e r...! G! Maaseutu Landsbygd Ahvenanmaan maakunta Lanåslcapet Å la n d... 0 Kaupunk Stad... Maaseutu L andsbygd j 0 Hämeen lään Tavastehus I ä n... ;! 0 0 \!! \ 0 j Maaseutu L andsbygd... j l } j Vpurn lään. Vborgs I ä n... 0\ Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbygd... 0! 0! 0 Mkkeln lään S:t Mchels län Kaupungt S tä d e r... ' \ Maaseutu Landsbygd... 0, 0 Kuopon lään Kuopo Iän... 0 ^ 0 Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbygd... G 0 0 Vaasan lään Vasa Iän... ISO Kaupungt S tä d e r... S 0 Maaseutu Landsbygd ! j Oulun lään Uleaborgs Iä n...! , Kaupungt S tä d e r... 0 \ 0 : Maaseutu Landsbygd... 0 : Koko maa Hela rket : K am unat Städer... m 0 0\ 0 Maaseutu Landsbygd... ; \ \ j [ I Kesäkuu. Jun. Jun. I [ Yhteensä Sma 0 Henäkuu. Jul. Jullet. j Klokuu. August. Août. j j Syyskuu. September. Septembre.! 0 Lokakuu. Oktober. Octobre. Marraskuu. November. Novembre.! Mesp.- Mank.!! : T.tal. [ Joulukuu. December. Décembre.. Nasp. Kvnnk. Yhteensä S:nm j j 0 Yhteensä. Summa. \ \ '! 0 0! 0 ; 0 s 0 0 ' ! ! I ; 0 H! 0! j 0 0 \!!! S 0 j 0 ; ; 0 \ : ! _ 0 _ ,!! j :\ \