Henkilöstökertomus 2016

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Katsaus vuoden 2016 henkilöstökertomukseen Henkilöstömäärä Henkilöstön kokonaismäärä palvelukeskuksittain Henkilötyövuosi Henkilöstön määrä palvelussuhteen laadun mukaan Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Sukupuolijakauma Kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain Koko henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhteen laadun mukaan Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain Oriveden kaupungin henkilöstön ikärakenne ja ikääntyminen Koko henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain Eläkkeelle siirtyneet (Keva) Vakuutettujen määrä aikasarjana (Keva) Vakuutettujen määrä ja keski-ikä aikasarjana (Keva) Vakuutettujen määrä vanhuuseläkeiän täyttymisvuoden mukaan (Keva) Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin (Keva ) Vakuutettujen määrä suurimmissa ammattiryhmissä (Keva) Vakuutettujen eläköitymisennuste (Keva) Vakuutettujen eläköitymisennuste suurimmissa ammattiryhmissä (Keva) KuEL palkkasumma ja eläkemaksut Henkilöstömenot Henkilöstömenot vuonna Henkilöstökulujen % -jakauma suhteutettuna palvelukeskuksien henkilöstömäärään Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista Työvoimakustannukset koko kaupungin osalta vuonna Henkilöstön tila Koko kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ja työtapaturmat Koko henkilöstön sairauspoissaolojen kesto työpäivinä Henkilöstön poissaolopäivät syittäin Henkilöstön poissaolokustannukset palvelukeskuksittain Investoinnit henkilöstöhuoltoon Henkilöstön koulutus Työterveyshuolto Sairaanhoito Henkilöstöjaosto Yhteistoiminta ja työsuojelu Työkykyä ylläpitävä toiminta Muu virkistystoiminta Henkilöstön ja luottamushenkilöiden muistaminen Henkilöstön työtyytyväisyyskysely Työtyytyväisyyskyselyn toteutus Perustiedot kyselyyn vastanneista Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyiden 2015 ja 2016 vastausten keskiarvojen vertailu... 45

3 1 Johdanto Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista sekä antaa viitteitä tulevasta kehityksestä. Henkilöstökertomus on tarkoitettu kaupungin henkilöstö- ja palvelukeskusjohdon, esimiesten ja luottamushenkilöiden sekä henkilöstön käyttöön. Tavoitteena on, että henkilöstöstä saatuja tietoja hyödynnetään analysoimalla ja käytetään hyväksi organisaation strategisessa johtamisessa. Oriveden kaupungissa henkilöstöraportteja on laadittu vuodesta 2000 alkaen. Henkilöstökertomuksen tiedot on pääosin koottu palkanlaskennan Pegasos-henkilöstöhallinto-järjestelmän AGS-raportointiosiosta saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi tietoja on kerätty ProEconomica-taloushallinnon järjestelmästä, Kuntien eläkevakuutuksesta ja työterveyshuollosta. Organisaatiomuutokset ja palvelun tuottajan vaihtumiset näkyvät tilastoissa eri vuosien henkilömäärämuutoksissa palvelukeskuksittain. - Vuoden 2013 alusta alkaen Oriveden sosiaalityö-, perhetyö- ja lastensuojelupalvelut hoidettiin Tampereen kaupungin toimesta ja Kangasalan kunta vastasi Oriveden perusterveydenhuollonpalveluista vuoden 2013 loppuun. - Vanhuspalvelut Oriveden kaupunki järjesti itse vuoden 2013 loppuun asti. - Vuoden 2014 alusta alkaen Tampereen kaupunki on vastannut kaikesta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta Orivedelle. Tampereen kaupunki toimii isäntäkuntana myös ympäristöterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. - Vuoden 2011 alusta Oriveden kaupunki on vastannut maaseutuhallinnon palvelujen järjestämisestä yhteistoiminta-alueella, jonka muodostavat Juupajoen, Kangasalan, Oriveden, Pälkäneen ja Tampereen kunnat. Juupajoella maaseutuviranomaispalveluja hoidetaan osa-aikaisesti ja toimihenkilö on Juupajoen kunnan palveluksessa. Orivesi ostaa maaseutuviranomaispalvelut Juupajoen kunnalta. Maaseutuviranomaistehtäviä hoitaessaan hän toimii Oriveden kaupungin maaseutuhallintoyksikön johdon ja valvonnan alaisuudessa. - Vuoden 2016 alusta koko kaupungin toimistohenkilöstö keskitettiin hallinto- ja talouspalvelukeskukseen ja tässä yhteydessä henkilöstön työtehtäviä tarkasteltiin myös uudelleen. Tavoitteena on pyrkiä laaja-alaisemmin hyödyntämään henkilöstön osaamista sekä sijaisjärjestelyjen tekeminen on aiempaa sujuvampaa. Henkilöstökertomukseen on sisällytetty vertailutietoja vuodesta 2009 vuoteen Henkilöstökertomuksen tiedot perustuvat joulukuun viimeisen päivän tilanteeseen, jolloin henkilöstömääriin sisältyy myös lomalla tai muilla vapailla oleva vakituinen henkilöstö. Vuosien 2013 ja 2014 tilastoissa määräaikaisen henkilöstön määrä ei kuitenkaan sisällä kansalaisopiston tuntiopettajia, koska heidän työsuhteensa eivät olleet voimassa Määräaikaisten tilastoon sisältyy kuitenkin kaikki tuella palkatut, sijaiset sekä työpajan henkilöstö ja projektihenkilöstö. Henkilöstökertomuksessa tiedot esitetään koko kaupungin tasolla ja palvelukeskuksittain. Keskeiset tunnusluvut esitetään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista tasa-arvolainsäädännön mukaisesti. Palvelukeskuksien esimiehillä on mahdollista saada käyttöönsä vastaavia oman työyksikkönsä tietoja. 5

4 1.1 Katsaus vuoden 2016 henkilöstökertomukseen Vuonna 2016 ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia organisaatiorakenteessa tai henkilöstömäärissä. Henkilöstömäärä on pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 48 vuotta ja suurin ikäryhmä on vuotiaat. Vuonna 2016 eläkkeelle jäi 9 henkilöä. Kevan tekemän ennusteen mukaan vuosina eläköitynee keskimäärin henkilöä/vuosi. Tämä asettaa suuria haasteita tuleville vuosille ja vuosikymmenille; miten saadaan osaavaa työvoimaa ja samalla varmistetaan hiljaisen tiedon siirtyminen uudelle sukupolvelle. Henkilöstöasiat nousevat lähivuosina yhdeksi kunta-alan keskeisimmäksi strategiseksi painopisteeksi ja myös kunta-alan vetovoiman kehittäminen on avainasemassa uuden työvoiman saamisessa. Sairauspoissaoloja kertyi vuoden 2016 aikana yhteensä 3456 työpäivää, joka on peräti 23 % (1029 päivää) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on keskimääräisesti 7,6 työpäivää/henkilö. Sairauspoissaoloista valtaosa (53 %) oli 1-3 päivän pituisia poissaoloja. On kuitenkin huomattava se, että pitkät sairauspoissaolot, joita on määrällisesti suhteellisen vähän, aiheuttavat merkittäviä kustannuksia työnantajalle ja pahimmillaan johtavat jopa henkilön työkyvyttömyyteen. Näiden pitkien sairauspoissaolojen ennaltaehkäisemiseen ja henkilöiden mahdollisimman nopeaan ja joustavaan työhön paluuseen sairausloman jälkeen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kesällä 2015 hyväksyttiin uusi päihdeohjelma ja varhaisen välittämisen toimintamalli, jossa painopisteenä on erityisesti puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen ja uutena toimintana korvaavan työn malli. Poissaolopäiviä koko kaupungin henkilöstön osalta oli vuoden aikana yhteensä 19797, joista noin 46 % kertyi vuosilomista, 17 % sairauspoissaoloista, 12 % perhepoliittisista vapaista ja 6 % vapaaehtoisista palkattomista vapaista. Poissaolokustannukset olivat , josta sairauslomien kustannukset olivat Henkilöstölle kertyi koulutuspäiviä vuoden aikana yhteensä 439 päivää ja koulutuspalveluiden ostoihin käytettiin noin Kaupungin turvallisuuskoulutuspäivään osallistui vuonna 2016 yhteensä 23 henkilöä ja koulutuksen on suorittanut 13 vuoden aikana yhteensä lähes 900 henkilöä. Henkilöstön työtyytyväisyyskysely toteutettiin joulukuussa tammikuussa Kysely sisälsi perustietojen lisäksi 34 kysymystä, joilla kartoitettiin kaupungin koko henkilöstön mielipiteitä työympäristöstä, johtamisesta, palkkauksesta ja toiminnan tavoitteista. Kyselyyn vastasi 201 henkilöä. Heikoimmat arvosanat annettiin tyky-toiminnan riittävyydestä sekä siitä, että työyksikössä kiinnitetään riittävästi huomiota työkyvyn ylläpitämiseen. Myös palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä (palkkauksessa huomioitu tehtävien vaativuus, henkilökohtainen työsuorituksen arviointi toteutettu tasapuolisesti, palkka määräytyy oikeudenmukaisin perustein) arvosanat olivat keskimääräistä alhaisempia. Positiivista on, että työntekijät pääsääntöisesti kokivat kuuluvansa työtiimiinsä, nykyiset työtehtävät koettiin mielekkäinä ja koettiin, että työ vastaa omaa osaamistasoa. Henkilöstöstä myös suuri osa koki tuntevansa oman työyksikkönsä tavoitteet. 6

5 Vuonna 2017 laaditaan työhyvinvointisuunnitelma, jossa analysoidaan tarkemmin työtyytyväisyyskyselyn tuloksia ja jossa määritellään yhdessä henkilöstön kanssa vuosittain tavoitteet työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tämän henkilöstökertomuksen kokoamisesta on vastannut hallintosihteeri Helena Lappi sekä taulukko- ja kuviotuotannosta tietojärjestelmätukihenkilö Mari Halttunen, joille kiitokset kertomuksen laajasta ja havainnollisesta sisällöstä. Toivon, että kaupungin palvelukeskukset käyttävät henkilöstökertomusta ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksia hyödykseen oman organisaationsa kehittämisessä sekä analysoivat tarkemmin kertomuksessa ja kyselyssä esiintyviä asioita, eteenkin jos luvut poikkeavat merkittävästi muista palvelukeskuksista tai vuosittainen muutos on ollut suurta. Henkilöstökertomus ja työtyytyväisyyskysely tulee käydä läpi henkilöstön kanssa esimerkiksi työpaikkakokouksissa. Tuija Peurala hallintojohtaja 7

6 2 Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstömäärä ilmoitetaan voimassa olevien palvelussuhteiden lukumääränä aina kyseessä olevan vuoden viimeisenä päivänä, riippumatta palvelussuhteen pituudesta. Lukuun sisältyy myös lomalla tai muilla vapailla oleva vakituinen henkilöstö. 2.1 Henkilöstön kokonaismäärä palvelukeskuksittain 2016 Henkilöstön kokonaismäärä oli yhteensä 453. Henkilöstön kokonaismäärä oli 4 henkilöä pienempi kuin vuonna 2015 (457). Oriveden kaupungin henkilöstöstä 67,3 % toimii Kasvatus- ja Opetuspalvelukeskuksessa. Henkilöstön kokonaismäärä 2016 Tekniikka ja ympäristö 21,4 % Hallinto ja talous 11,3 % Kasvatus ja opetus 67,3 % Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto ja talous 305 Kasvatus ja opetus 97 Tekniikka ja ympäristö Kuva 2.1 a. Henkilöstön kokonaismäärän vertailu palvelukeskuksittain Henkilöstön kokonaismäärän muutokset Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö 2.1 b. Henkilöstön kokonaismäärän muutokset palvelukeskuksittain

7 2.2 Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä, esim Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden töissä = 0,5 henkilötyövuotta). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden päiviin (esim. työssä =92 / 365 = 0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Vuonna 2016 tehtiin eri palvelukeskuksissa yhteensä 331,0 henkilötyövuotta (2015 vuonna 320,5). Palvelukeskus Henkilötyövuosia 2015 Henkilöstömäärä 2015 Henkilötyövuosia 2016 Henkilöstömäärä 2016 Hallinto ja talous 32, ,9 51 Kasvatus ja opetus 204, ,3 305 Tekniikka ja ympäristö 84, ,8 97 Koko henkilöstö 320, ,0 453 Kuva 2.2 Henkilötyövuodet palvelussuhteessa verrattuna henkilömäärään

8 2.3 Henkilöstön määrä palvelussuhteen laadun mukaan Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Vakinaisia Määräaikaisia Työllistettyjä Oppisopimusopiskelijoita Yhteensä Kuva 2.2 a. Henkilöstömäärä palvelussuhteen mukaan Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 453 henkilöä. Heistä vakinaista henkilöstöä oli 320, määräaikaisia 126, tuella palkattuja 6 ja oppisopimussuhteisia 1. Koko kaupungin henkilöstöstä kokoaikaisia virkoja ja työsuhteita oli 77,9 % (353). Osa-aikaisia työsuhteita tai sivuvirkoja ja sivutoimia oli 22,1 % (100) Henkilöstömäärän muutokset palvelusuhteen mukaan Vakinaiset Määräaikaiset Tuella palkatut Oppisop./harj. Kuva 2.2 b. Henkilöstömäärän vertailu palvelussuhteiden mukaan Vakinaisiin sisältyvät sekä osa-aikaiset että vakinaiset sivuvirat. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) Vuonna 2016 vakinaisten osuus pysyi samana ja määräaikaisten osuus väheni yhdellä edelliseen vuoteen verrattuna. 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Henkilöstömäärän muutokset (%) palvelussuhteen mukaan ,6 % 70,0 % 2015% 2016 % 27,8 % 27,8 % 1,3 % 1,1 % Vakinaiset Määräaikaiset Tuella palkatut Kuva 2.2 c. Henkilöstömäärän vertailu (%) palvelussuhteiden mukaan Vakinaisiin sisältyvät sekä osa-aikaiset että vakinaiset sivuvirat. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) 10

9 2.4 Vakinainen henkilöstö Vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2016 oli 320 (sama kuin vuonna 2015) Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö Kuva 2.3 a. Vakinaisen henkilöstön määrän vertailu palvelukeskuksittain (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) Hallinto- ja talouspalvelukeskuksen vakinaisen henkilöstön lisäys johtuu koko kaupungin toimistohenkilöstön keskittämisestä palvelukeskukseen vuoden 2016 alusta alkaen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vakinaisen henkilöstön määrä oli suurimmillaan vuonna 2009 (540). Vakituisen henkilöstön määrän muutokset Kuva 2.3 b. Vakinaisen henkilöstön määrän muutokset (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) Vakinaisen henkilöstön määrän muutoksiin ovat vaikuttaneet monet muutokset: - Vuonna 2011 perusterveydenhuoltopalvelujen ja ympäristöterveydenhuollon siirtyessä Kangasalan yhteistoiminta-alueelle vakinaisten määrä väheni 85 henkilöllä. - Vuoden 2013 alusta Tampereen palvelukseen siirtyneen sosiaalityön, lastensuojelun ja perhetyön henkilöstömuutos ei juurikaan erotu henkilöstömäärissä. - Vuoden 2014 alusta Vanhus- ja vammaispalvelun henkilöstö siirtyi Tampereen kaupungin palvelukseen. 11

10 2.5 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisen henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2016 oli 126 ja vuoden 2015 lopussa 127 henkilöä Määräaikainen henkilöstö palvelukeskuksittain Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö Kuva 2.4 a. Määräaikainen henkilöstö palvelukeskuksittain (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) Määräaikaisen henkilöstön määrä on ollut suurimmillaan vuonna 2008, kun tarkastellaan 10 vuoden ajanjaksoa Määräaikaisen henkilöstön määrän muutokset Kuva 2.4 b. Määräaikaisen henkilöstön määrän muutokset (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) - Määräaikaisen henkilöstön määrissä näkyy vähennys niinä vuosina, kun henkilöstöä on siirtynyt toisten kuntien palvelukseen mm. vuosina 2009, 2013 ja 2014 tapahtuneissa palvelusopimusmuutoksissa. - Vuosina 2013 ja 2014 kansalaisopiston opettajien työsuhteet eivät olleet voimassa ja näin ollen he puuttuvat näiden vuosien tilastoista kokonaan kansalaisopiston tuntiopettajien työsuhteet olivat voimassa ja tämä näkyy yllä olevassa kaaviossa piikkinä ylöspäin kasvatus- ja opetuspalveluiden henkilöstömäärässä. 12

11 3 Sukupuolijakauma 3.1 Kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma Vuoden 2016 lopussa miehiä oli 21,0 % (95) ja naisia 79,0 % (358) koko henkilöstön määrästä (453). Vuoteen 2015 verrattuna miesten määrä väheni kolmella henkilöllä ja naisten määrä yhdellä henkilöllä. Koko henkilöstön sukupuolijakauma Koko henkilöstön sukupuolijakauma (%) Miehiä 359 Naisia ,0 % 50,0 % 0,0 % 21,4 % Miehiä 21,0 % 78,6 % Naisia 79,0 % % 2016 % Kuva 3.1 a ja b. Koko henkilöstön sukupuolijakauman vertailu (Tilastot vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) 3.2 Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain Naisten osuus oli selvästi suurin kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksessa: 72 % koko kaupungin naishenkilöstön määrästä (358 henkeä). Myös miesten osuus oli suurin kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksessa: 51 % koko kaupungin mieshenkilöstön määrästä (95 henkeä). Palvelukeskusten sisällä kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksen henkilöstöstä oli naisten osuus suurin: 84 %, miesten osuus oli suurin palvelukeskusten sisällä tekniikka- ja ympäristökeskuksen palveluissa: 37 % ao. palvelukeskuksen henkilöstöstä. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Koko henkilöstön sukupuolijakauma (%) palvelukeskuksittain % 51% Hallinto ja talous 38% Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö 17% 12% 11% Miehet% Naiset% Kuva 3.2. Koko henkilöstön sukupuolijakauman vertailu palvelukeskuksittain (% miehistä / % naisista). 13

12 3.3 Koko henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhteen laadun mukaan 2016 Vuoden 2016 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä (320) miehiä oli 19,4 % (62) ja naisia 80,6 % (258). Vuoden 2015 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä (320) miehiä oli 63 ja naisia 257. Vuonna 2016 määräaikaisissa palvelussuhteissa (1267) miesten osuus oli 22,2 % ja naisten 77,8 % Koko henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhteen laadun mukaan Miehiä 2015 Naisia 2015 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop./harj. Kuva 3.3. Koko henkilöstön sukupuolijakauman vertailu palvelussuhteen laadun mukaan Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain 2016 Kaikkien palvelukeskuksien vakituisesta henkilöstöstä (320) naisvaltaisin oli kasvatus- ja opetuspalvelukeskus, jossa naisten osuus oli 87,0 % palvelukeskuksen henkilöstöstä. Hallinto- ja talouspalvelukeskuksessa naisten osuus oli 85,7 % henkilöstöstä. Eniten miehiä oli tekniikkaja ympäristöpalvelukeskuksessa, jossa miesten osuus henkilöstöstä oli 36,5 %. Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö Miehet 2016 Naiset 2016 Kuva 3.4. Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain

13 4 Oriveden kaupungin henkilöstön ikärakenne ja ikääntyminen 4.1 Koko henkilöstön ikärakenne 2016 Vuonna 2016 naisten keski-ikä oli 47,3 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 47,0 vuotta. Miesten keski-ikä nousi 49,4:sta 50,6:een edelliseen vuoteen verrattuna. Koko henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta (keskiarvo pelkän syntymävuoden mukaan). Koko henkilöstön keski-ikä ,0 50,0 49,0 48,0 47,0 46,0 45,0 50,6 49,4 47,3 47,0 Miehet Naiset Kuva 4.1 a. Koko henkilöstön keski-iän vertailu (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) Koko henkilöstöstä suurin ikäryhmä vuonna 2016 oli vuotiaat (87). Yli 50 -vuotiaita oli 49,9 % (226 henkilöä) koko henkilökunnasta. Yli 50 -vuotiaiden osuus nousi 1,3 % edellisestä vuodesta. Yli 70 -vuotiaita oli 4 henkilöä vuoden viimeisen päivän tilastossa. Koko henkilöstön ikäjakauman vertailu alle v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v yli 70-v Kuva 4.1 b. Koko henkilöstön ikäjakauman vertailu (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) 15

14 4.2 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 2016 Vuonna 2016 vakinaisen henkilöstön naisten keski-ikä oli 48,3 vuotta ja miesten 51,1 vuotta. Vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli vuotiaat (128), 40,0 % koko vakinaisesta henkilöstöstä. Miesten ja naisten suurin ikäryhmä oli samoin vuotiaat (53,2 % miehistä, 36,8 % naisista). Yli 50-vuotiaita oli vuonna 2016 vakituisesta henkilöstöstä 53,8 %, vastaava luku vuonna 2015 oli 51,6 % Vakinaisen henkilöstön ikäjakauman vertailu alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Kuva 4.2. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauman vertailu (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) 4.3 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain Palvelukeskus miehet naiset miehet naiset Hallinto ja talous 48 50,5 49,0 51,7 Kasvatus ja opetus 48,1 45,8 48,2 46,4 Tekniikka 52,4 52,6 53,3 51,9 Ympäristö 52,6 56,3 58,3 57,3 Kuva 4.3. a. Vakinaisen henkilöstön keski-iän vertailu miehet/naiset palvelukeskuksittain. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain ,0 60,0 40,0 20,0 0,0 51,7 51,9 57,3 49,0 48,2 53,3 58,3 46,4 Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka Ympäristö miehet naiset Kuva 4.3. b. Vakinaisen henkilöstön keski-iän vertailu miesten ja naisten välillä palvelukeskuksittain

15 4.4 Eläkkeelle siirtyneet (Keva) Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä aikasarjana. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen Eläkkeelle siirtyneiden määrä Kuva 4.4 a. Kaikki eläkkeelle siirtyneet, Oriveden kaupunki (Lähde: Keva) Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ,7 63,1 61,6 62,1 61,1 61,3 60,5 60,1 60,5 59,6 58,7 58,4 58,5 56, Kuva 4.4 b. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, Oriveden kaupunki (Lähde: Keva) 17

16 4.5 Vakuutettujen määrä aikasarjana (Keva) Raportilla esitetään työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä, muiden vakuutettujen määrä sekä vakuutettujen määrä yhteensä vuoden lopussa ja vuoden aikana. Ns. muut vakuutetut voivat olla työeläkelaista riippuen esim. luottamushenkilöitä, konsultteja, johtokuntien jäseniä ja kuntien omais- tai perhehoitajia. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin. Työ- ja virkasuhteiset vakuutetut (henkilöä) Muut vakuutetut (henkilöä) Vakuutetut yhteensä (henkilöä) Vakuutetut yhteensä vuoden aikana (henkilöä) Kuva 4.5 a. Työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä aikasarjana (Tilasto , Keva) Vakuutettujen määrä Työ- ja virkasuhteiset vakuutetut (henkilöä) Muut vakuutetut (henkilöä) Kuva 4.5 b. Työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä aikasarjana (Tilasto , Keva) 18

17 4.6 Vakuutettujen määrä ja keski-ikä aikasarjana (Keva) Raportilla esitetään työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä ja keski-ikä vuoden lopussa. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin. Työ- ja virkasuhteiset vakuutetut (henkilöä) Keski-ikä, vuotta , , , , , , , , , , , , , ,4 Kuva 4.6 a. Vakuutettujen määrä ja keski-ikä aikasarjana (Tilasto , Keva) Vakuutettujen määrä ja keski-ikä ,0 47,5 47,0 46,5 46,0 45,5 45,0 44,5 44,0 43,5 Työ- ja virkasuhteiset vakuutetut (henkilöä) Keski-ikä, vuotta Kuva 4.6 b. Vakuutettujen määrä ja keski-ikä aikasarjana (Tilasto Keva) 19

18 4.7 Vakuutettujen määrä vanhuuseläkeiän täyttymisvuoden mukaan (Keva) Raportilla esitetään vuoden lopussa vakuutettuina olleiden työ- ja virkasuhteisten henkilöiden määrä, keski-ikä ja keskieläkeikä vanhuuseläkeiän täyttämisvuoden mukaan. Vanhuuseläkeiän täyttämisvuosi perustuu vakuutettujen henkilökohtaisiin eläkeikiin tai joustavaan eläkeikään, jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole. Eläkeikä ei välttämättä ole sama kuin eläkkeelle siirtymisikä. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin. Vuosi Määrä, henkilöä Keski-ikä, vuotta Keski-eläkeikä, vuotta ,6 62, ,5 63, ,9 64, ,5 63, ,1 64, ,1 64, ,1 64, ,1 64, ,1 64, ,0 64, ,4 64, ,4 64, ,9 64, ,5 64, ,4 64, ,0 64, ,4 64, ,1 64, ,1 64, ,1 64, ,9 64, ,2 64, ,9 64, ,5 64, ,3 63, ,8 64, ,6 63,6 Kuva 4.7. a. Vakuutettujen määrä vanhuuseläkeiän täyttämisvuoden mukaan (Tilasto , Keva) 20

19 4.8 Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin (Keva ) Raportilla esitetään työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä ikäryhmittäin vuoden lopussa ja vuoden aikana. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin Ikäryhmä Määrä (henkilöä) Määrä vuoden aikana (henkilöä) Alle 25-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet a. Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin (Tilasto , Keva) Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin Alle 25-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 68 vuotta täyttäneet 4.8 b. Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin (Tilasto , Keva) 21

20 4.9 Vakuutettujen määrä suurimmissa ammattiryhmissä (Keva) Raportilla esitetään työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä ja keski-ikä ja määrä vuoden aikana. Tiedot on jaoteltu ammattiluokittain ja tietoja vertaillaan edelliseen vuoteen. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin. Ammattiluokka Määrä Keski-ikä Määrä vuoden aikana Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat 97 47,2 131 Perhepäivähoitajat 36 51,1 40 Luokanopettajat Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym ,4 51 Sairaala- ja laitosapulaiset Koulunkäyntiavustajat 23 45,2 32 Lastentarhanopettajat 21 45,4 26 Avustavat keittiötyöntekijät 18 48,1 26 Toimistosiivoojat ym ,8 21 Kiinteistöhuollon työntekijät 14 51,3 22 Yleissihteerit Erityisopettajat 11 48,6 12 Opetusalan johtajat 9 47,3 9 Sosiaalialan ohjaajat 8 31,1 9 Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. 6 37,5 9 Muut laitosmiehet ym. 5 53,9 5 Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat 4 57,1 4 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 4 53,9 4 Lastenkerhojen ohjaajat ym. 4 40,5 6 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 4 59,7 4 Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat 3 * 3 Kirjastotyöntekijät 3 * 4 Lastenhoidon johtajat 3 * 3 Liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat 3 * 9 Maa- ja kalatalousteknikot 3 * 4 Muut ammattiluokat yhteensä 64 48,8 88 Kuva 4.9. Vakuutettujen määrä suurimmissa ammattiryhmissä. (Tilasto , Keva) 22

21 4.10 Vakuutettujen eläköitymisennuste (Keva) Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain.. Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2015 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä ,3 3, ,4 3, ,9 3, ,2 2, ,4 3, ,5 3, ,6 3, ,7 2, ,2 3, ,9 3, ,1 3, ,0 3, ,2 3, ,3 3, ,5 2, ,6 2, ,4 2, ,5 2, ,4 2, ,9 2,2 Kuva 4.10 a. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien ennuste , määrä sisältää varhennetut vanhuuseläkkeet. (Keva) Vakuutettujen eläköitymisennuste Kuva 4.10 b. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien ennuste , määrä sisältää varhennetut vanhuuseläkkeet. (Keva) 23

22 4.11 Vakuutettujen eläköitymisennuste suurimmissa ammattiryhmissä (Keva) Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen suurimmissa ammattiryhmissä. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiän nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Eläköitymisennuste ammattiluokittain Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat Perhepäivähoitajat 27 Luokanopettajat 9 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat 18 Sairaala- ja laitosapulaiset 21 Koulunkäyntiavustajat 14 Lastentarhanopettajat 11 Avustavat keittiötyöntekijät 13 Toimistosiivoojat ym. 10 Kiinteistöhuollon työntekijät 11 Yleissihteerit 8 Erityisopettajat 10 Opetusalan johtajat 6 Sosiaalialan ohjaajat 2 Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. 1 Muut laitosmiehet ym. 4 Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen 4 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 4 Lastenkerhojen ohjaajat ym. 1 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 4 Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat 2 Lastenhoidon johtajat 2 Liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat 0 Maa- ja kalatalousteknikot 1 Urheiluvalmentajat ja toimitsijat 2 Muut ammattiluokat yhteensä Kuva 4.11 Vakuutettujen eläköitymisennuste suurimmissa ammattiluokissa (Tilasto, Keva) 24

23 4.12 KuEL palkkasumma ja eläkemaksut Tilastot kuvaavat organisaation maksamien palkkojen ja eläkemaksujen euromääräisiä summia. Palkkasumma on työantajan maksamien bruttopalkkojen summa. Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne työnantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhe-maksu Maksut yhteensä Kuva 4.12 KuEL -palkkasumma ja eläkemaksu vuosittain euroissa. (Lähde: Keva) 25

24 5 Henkilöstömenot 5.1 Henkilöstömenot vuonna 2016 Henkilöstölle (453) maksettuja työtunteja kertyi vuonna 2016 yli tuntia. Lisätyötunteja kertyi -179,85 tuntia ja ylityötunteja 1764,02 tuntia. Tehdyt tunnit Lisätyötunnit Ylityötunnit Hallinto ja talous ,00 6,50 0,00 Kasvatus ja opetus ,97 *)-297,09 844,93 Tekniikka ja ympäristö ,88 110,74 919,09 Yhteensä: ,85 *)-179, ,02 Kuva 5.1 a. Henkilöstön työtuntikertymä *) -merkkiset lisätyötunnit: koulunkäynninohjaajien palkka vähennetään omasta työstä, jos he toimivat opettajien sijaisena ja tällöin heille maksetaan opettajan palkkaa. Henkilöstön palkkauskuluja ilman sivukuluja kertyi vuonna 2016 yhteensä ,69. Vuonna 2015 niitä kertyi yhteensä ,78. Palvelukeskus Vars. kkpalkka Lisä- ja ylityöt Muut kust. Työaikakorvaus Lomaraha Poissaolokust. Hallinto ja talous (51 henk.) ,20 499,96 0, , , ,97 Kasvatus ja opetus (305 henk.) , , , , , ,72 Tekniikka ja ympäristö (97 henk.) , , , , , ,99 Yhteensä: , , , , , ,68 Kuva 5.1 b. Henkilöstön palkkauskulut ( ) Poissaolokustannukset sisältävät vuosilomat, sairauspoissaolot, ml. työtapaturmat, lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot, sopimusperusteiset (VES, TES)/palkalliset ja palkattomat vapaat. Henkilöstön palkkauskulut 2016 Miljoonaa 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 Hallinto ja talous (51 henk.) Kasvatus ja opetus (305 henk.) Tekniikka ja ympäristö (97 henk.) Vars. kkpalkka Lisä- ja ylityöt Muut kust. Työaikakorvaus Lomaraha Poissaolokust. Kuva 5.1 c. Henkilöstön (sis. sijaiset ja määräaikaiset) palkkauskulujen vertailu palvelukeskuksittain 2016 ( ). 26

25 5.2 Henkilöstökulujen % -jakauma suhteutettuna palvelukeskuksien henkilöstömäärään 2016 Suurimmat henkilöstökulut muodostuivat varsinaisista palkkausmenoista (yhteensä 77,1 % kokonaiskustannuksista). Poissaolokustannus prosentteina oli palvelukeskusten sisällä pienin kasvatus- ja opetuspalveluissa (9,4 %), kun verrataan poissaolokustannusten osuutta palvelukeskuksen palkkauskuluista muiden palvelukeskusten poissaolokustannusprosenttiin. Lisä- ja ylityökorvauksia maksettiin eniten teknisellä puolella (4,7 %). Vars. kkpalkka Lisä- ja ylityöt Työaikakorvaus Lomaraha Muut kust. Poissaolokust. 1,3 % 5,6 % 0,0 % 0,0 % Hallinto ja talous 15,2 % 77,9 % Vars. kkpalkka Lisä- ja ylityöt Työaikakorvaus Lomaraha Muut kust. Poissaolokust. Kasvatus ja opetus 9,4 % 3,8 % 6,0 % 0,7 % 0,2 % 80,0 % Vars. kkpalkka Lisä- ja ylityöt Työaikakorvaus Lomaraha Muut kust. Poissaolokust. Tekniikka ja ympäristö 16,1 % 0,5 % 5,6 % 4,1 % 4,7 % 69,0 % Kuva 5.2. Henkilöstökulut ilman palkan sivukuluja palvelukeskuksittain

26 5.3 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista nousi 0,6 prosenttiyksikköä vastaavasta osuudesta vuoteen 2015 verrattuna. Henkilöstökulut nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden käyttötalousmenojen osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulut laskivat myös, vuoteen 2015 verrattuna. Henkilöstöä kannustettiin ottamaan vapaaehtoisia palkattomia virkavapaita/työlomia. Vuonna 2016 vapaaehtoisia palkattomia otettiin 528 kalenteripäivää (1574 kpv / 2015, 498 kpv/2014, 478 kpv / 2013 ja 502 kpv / 2012). Henkilöstömenosäästö oli tästä noin euroa ( euroa/2015, euroa/2014, euroa / 2013 ja euroa / 2012), sivukulujen kanssa euroa Henkilöstökulut Muut käyttötalousmenot Toimintakulut yhteensä Henkilöstökulujen osuus % 26,4 % 27,0 % Kuva 5.3. Henkilöstökulujen osuuden vertailu Henkilöstökulut koostuvat palkoista ja palkkioista, eläkekuluista ja muista henkilöstökuluista (sosiaaliturva-, eläkevakuutus, tapaturmavakuutus ja muut sosiaalivakuutusmaksut). 5.4 Työvoimakustannukset koko kaupungin osalta vuonna Työnantajan saamat tuet Sairausvakuutuksen palautukset ja tapaturmapäivärahat Vanhempainpäivärahat Työterveyshuollon korvaukset Palkkatuet, työllistämistuet Koulutuskorvaus (oppisopimukset+muut koulutuskorvaukset) Työnantajan maksamat sosiaalikustannukset Sosiaaliturvamaksu Maksut kuntien eläkevakuutukselle (KuEL) Maksut valtiokonttorille (VEL) Kuntien omat eläkkeet Työttömyysvakuutusmaksu (ml. erorahakustannukset) Tapaturmavakuutusmaksu Muut työvoimakustannukset Työterveyshuolto Koulutukseen käytetty määräraha (ei oman henkil. palkkoja) Koulutustilaisuuksien majoitus- ja ravitsemuskulut Koulutustilaisuuksien matkustuskorvaukset Virkistys- ja sosiaalitoimintaan käytetty määräraha Kuva 5.4. Työvoimakustannusten vertailu

27 6 Henkilöstön tila 6.1 Koko kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ja työtapaturmat 2016 Sairausvakuutuslakiin ja työterveyshuoltolakiin tuli 2012 voimaan uudet säännökset, joiden tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä ja helpottaa työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Muutos koskee tai sen jälkeen alkaneita sairauspoissaoloja. Työnantajan aktiivinen ote ja kiinnostus tukea toipuvaa työntekijää on keskeistä uudistuksen onnistumisessa. Lakimuutosten tavoitteena on kannustaa työnantajaa, työntekijää ja työterveyshuoltoa pohtimaan yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja työjärjestelyjä työhön paluun helpottamiseksi. Tärkeää on, että työnantaja ja työntekijä toimivat riittävän varhain, jos työntekijän työkyky heikkenee. Osa-aikainen tai kevennetty työ voi edistää toipumista ja helpottaa paluuta kokoaikaiseen tavalliseen työhön. Näin vältetään pitkiä sairauspoissaoloja ja työt sujuvat hyvin. Työterveyshuoltolain 10 :n mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijä työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jaksamisen mahdollisuuksien selvittämiseksi työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut 30 päivää. Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Sairauspoissaoloja kertyi 2016 yhteensä 3456 työpäivää (4485 työpäivää vuonna 2015) kaikilta palvelukeskuksilta. Jaettaessa sairauspoissaolopäivien lukumäärä henkilöstömäärällä saadaan laskennallinen sairauspoissaolopäivien lukumäärä työpäivinä. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä laski edellisvuodesta selvästi. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli 7,6 päivää/hlö vuonna 2016 (9,8 päivää/hlö 2015). Yhteensä 289 henkilöllä oli sairauspoissaoloja vuonna Kun sairauspoissaolopäivien lukumäärää (3456) tarkastellaan suhteutettuna sairauslomalla olleiden määrään (289), niin jokainen sairauspoissaolija oli keskimäärin 12,0 työpäivää poissa. Tapaturmista johtuvia poissaolotyöpäiviä 2016 kertyi yhteensä 77 (47 vuonna 2015). Tapaturmien aiheuttamat poissaolot olivat kasvatus- ja opetuspalveluissa (61) sekä teknisissä palveluissa (16). Palvelukeskus sairaspv yht sairaspv / hlö sairaspv yht sairaspv / hlö Hallinto ja talous 376 9, ,9 Kasvatus ja opetus , ,7 Tekniikka ja ympäristö , ,5 Koko henkilöstö , ,6 Kuva 6.1 a. Sairauspoissaolotyöpäivien määrä palvelukeskuksittain Hallinto- ja talouspalvelukeskukseen sisältyi vuonna 2013 vanhuspalveluiden henkilöstö. 29

28 15,0 10,0 5,0 Henkilöstön sairauspoissaolot (pv/hlö) ,3 9,0 9,4 5,9 6,7 11,5 0,0 Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö Kuva 6.1 b. Sairauspoissaolopäivien (pv/hlö) vertailu palvelukeskuksittain Tapaturmapoissaolotyöpäivät Hallinto ja talous - - Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö 4 16 Määrä (työpäiviä) Kuva 6.1 c. Henkilöstön tapaturmapoissaolotyöpäivät

29 6.2 Koko henkilöstön sairauspoissaolojen kesto työpäivinä 2016 Poissaolojaksolla tarkoitetaan yhtäjaksoista sairauspoissaoloa, joita yhdellä henkilöllä voi olla useampia. Yleisin sairauspoissaolojen kesto oli 1 työpäivä, toiseksi yleisin kesto oli 2 työpäivää. 1-5 sairauspäivän tapauksia oli 791 kpl vuonna 2016 (764 kpl 2015). Yli 60 päivän sairaustapauksia oli viisi kappaletta (6 kpl vuonna 2015) ja yli 90 päivän sairastapauksia 5 kappaletta (1 kpl vuonna 2015). * Kesto 0 työpäivää (5 kpl 2016) tarkoittaa, että ko. henkilöt ovat olleet sairaana jaksotyössä ja olleet poissa lauantaina ja/tai sunnuntaina. Poissaolotapausten määrä Kesto työpäivinä yli a. Koko henkilöstön sairauspoissaolot, kalenteripäivää/sairauspoissaolija Jokaisessa palvelukeskuksessa yleisimpiä olivat 1-3 päivän poissaolot. Kasvatus- ja opetuspalvelussa lyhyiden 1-3 päivän poissaolojen määrä oli 468 vuonna 2016 (397 vuonna 2015). Palvelukeskuksittain poissaolojen kestot työpäivinä, koko henkilöstö Koko henkilöstön määrä Kesto 1-3 pv Kesto 4-10 pv Kesto pv Kesto pv Kesto pv Kesto pv Yhteensä päivää Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö Kaikki yhteensä b. Palvelukeskuksittain henkilöstön sairauspoissaolot, kalenteripäivää/sairauspoissaolija

30 6.3 Henkilöstön poissaolopäivät syittäin 2016 Vuonna 2016 poissaolopäiviä oli yhteensä 19797, joista noin 46,24 prosenttia kertyi vuosilomista (9154 päivää). Muutoin suurimmat määrät poissaoloissa olivat sairauspäivinä (3456). Vapaaehtoisia palkattomia vapaita pidettiin 1132 päivää. Vuonna 2015 näitä oli 1541 päivää. Perhepoliittisia vapaita pidettiin 2277 päivää. Näihin vapaisiin kuuluvat mm. äitiys- ja vanhempainlomat Henkilöstön poissaolopäivät syittäin Sairaus Tapaturma Perhepol. Lapsi sair. Koulut. Kuntout. Vuor.vap Vuosiloma Ykspalkall Ykspton Opvap Kunt.tuki Muut Kuva 6.3 Henkilöstön poissaolopäivien vertailu syittäin vuodelta Henkilöstön poissaolokustannukset palvelukeskuksittain 2016 Henkilöstön poissaolokustannukset vuonna 2016 olivat yhteensä ,32. Edellisenä vuonna ne olivat yhteensä ,08. Sairauslomakustannuksia oli eniten Kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksessa, 24,5 % palvelukeskuksen kaikista poissaolokustannuksista. Palvelukeskus Sairauslomat Tapaturmat Perhepol. vapaat Koulu6us Vuosiloma Muut vapaat Hallinto ja talous ,05 470, , , ,45 664,44 Kasvatus ja opetus , , , , , ,85 Tekniikka ja ympäristö , , , , , ,00 Yhteensä: , , , , , ,29 Kuva 6.4 a Henkilöstön poissaolokustannuksien vertailu palvelukeskuksittain 2016 ( ). Sairauslomat Tapaturmat Perhepol.vap. Koulutus Vuosiloma Muut vapaat Hallinto ja talous 8,6 % 0,2 % 4,1 % 4,8 % 82,1 % 0,2 % Kasvatus ja opetus 24,5 % 0,7 % 10,3 % 3,7 % 59,1 % 1,6 % Tekniikka ja ympäristö 19,4 % 0,2 % 1,6 % 1,0 % 77,3 % 0,4 % Kuva 6.4. b Henkilöstön poissaolokustannusten vertailu %:na palvelukeskusten kokonaispoissaolokustannuksista. 32

31 7 Investoinnit henkilöstöhuoltoon 7.1 Henkilöstön koulutus Koulutuspalveluiden ostoihin käytettiin vuonna 2016 yhteensä Koulutuspalveluiden ostot Kaupunginhallitus Lasten ja nuorten palvelut Elämänlaatulautakunta Tekniset palvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä euroa Tyky-toimintaan Kuva 7.1 a. Henkilöstön koulutus- ja kehittämismenot Kustannuksiin eivät sisälly maksetut matkakorvaukset eivätkä poissaoloajan palkat. Henkilöstölle kertyi koulutustyöpäiviä vuonna 2016 yhteensä 439 päivää. Eniten koulutuspäiviä oli kasvatus- ja opetuspalveluissa (270). Koulutuspäiviä kertyi 33 päivää enemmän kuin vuonna Henkilöstön koulutuspäivät Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus HyTe Tekniikka ja ympäristö Yhteensä Kuva 7.1 b. Henkilöstön koulutustyöpäivät palvelukeskuksittain Turvallisuuskoulutus Kaupungin henkilöstön suunnitelmallinen turvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna Vuosittain on tarkoitus järjestää yksi turvallisuuskoulutuspäivä uusille kaupungin työntekijöille. Vuoden 2015 turvallisuuskoulutuspäivä siirtyi pidettäväksi vasta , jolloin koulutukseen osallistui yhteensä 16 henkilöä. Vuoden 2016 turvallisuuskoulutus järjestettiin ja siihen osallistui yhteensä 23 henkilöä. Lisäksi Oriveden Palvelutalosäätiön henkilöstöstä on osallistunut Oriveden kaupungin järjestämään turvallisuuskoulutukseen 20 henkilöä vuoteen 2016 mennessä. Turvallisuuskoulutuspäivät YHT. Hallinto ja talous Hyte Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö Yhteensä Kuva 7.1 c. Henkilöstön turvallisuuskoulutukseen osallistujat

32 7.2 Työterveyshuolto Vuonna 2016 työterveyshuollon asiakaskäyntien kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna 402 käynnin verran. Vähennystä oli työterveyshoitajan asiakaskäynneissä (-43) ja laboratoriokäyntikerroissa (-384). Lisäystä oli lääkärillä käynneissä (22), erikoislääkärillä (2) ja radiologian käyntikerroissa (1). Asiakaskäynnit Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Työpsykologi Erikoislääkärit Laboratorio Radiologia Yhteensä: Kuva 7.2. Henkilöstön työterveyshuollon asiakaskäyntien vertailu vuosilta Sairaanhoito alkaen Tullintorin työterveyshuolto on järjestänyt Oriveden kaupungin koko henkilöstön sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluiden asiakaskäyntien kokonaismäärä oli 3080 käyntiä vuonna Se oli 447 käyntiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähennystä oli lääkärillä käynneissä (-63), terveydenhoitajalla (-45) ja erikoislääkärillä (-9), laboratoriossa (-338) ja radiologian käyntikerroissa (-22). Asiakaskäynnit Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Psykologit Erikoislääkärit Laboratorio Radiologia Yhteensä: Kuva 7.3. Henkilöstön sairaanhoidon asiakaskäyntien vertailu vuosilta

33 7.4 Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaoston tehtävänä on kaupungille työnantajana kuuluvien ja muiden henkilöstöasioiden ja henkilöstöpolitiikan kehittäminen ja valmistelu sekä toteutuksen edistäminen. Henkilöstöjaostossa on kolme luottamushenkilöedustajaa ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Esittelijänä toimii kaupunginjohtaja ja valmistelija/sihteerinä hallintojohtaja (palkka-asiamies). Jaostolla on oikeus käyttää asiantuntijoina kaupungin viranhaltijoita tai ulkopuolisia asiantuntijoita. Henkilöstöjaosto kokoontui seitsemän kertaa vuoden 2016 aikana. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: eräitä koulutushakemuksia, nimikemuutoksia ja palkkauksen tarkistuksia virkavapaahakemuksia ja osa-aikaeläkeanomuksia elinvoimapäällikön palkkauksen vahvistamista toimisto-, hallinto- ja kehittämispalvelujen uudelleenjärjestelystä aiheutuvat palkantarkistukset alkaen Palkanmaksupäivän muutosta alkaen Henkilöstöjaosto päätti, että alkaen kaikkien vakituisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä. OVTES:n piiriin kuuluvien viranhaltijoiden tehtäväkohtaisten palkkojen korjausta alkaen OVTES:n mukaisiksi Kirjaston henkilökunnan esitys työajalla ruokailusta Henkilöstöjaosto päätti, että kirjaston henkilöstölle pitää pyrkiä järjestämään KVTES:n III luvun 27 :n mukainen puolen tunnin lepotauko työpäivän aikana. Niinä työpäivinä, kun kirjastossa on ruokatauon aikaan läsnä vain kaksi henkilöä, henkilöt saavat ruokailla joutuisasti työajalla työsuojelullisin perustein. Lisäksi jaosto valtuutti hallintojohtajan antamaan ja hyväksymään tarkempia ohjeita. Työajan pidentymistä alkaen Oriveden kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa Henkilöstöjaosto hyväksyi Oriveden kaupungin uuden tasa-arvosuunnitelman vuoden 2015 henkilöstökertomusta esityksiä myönnettävistä kunniamerkeistä HYVE 2018: Hyvinvointijohtaminen tulevaisuuden kunnassa -ohjelmaan osallistumista Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan, että Oriveden kaupunki osallistuu HYVE 2018 Johtaminen tulevaisuuden kunnassa ohjelmaan. Täyttä elämää eläkkeellä - virtaa valmennuksesta!" hankkeeseen osallistumista Henkilöstöjaosto päätti, että Oriveden kaupunki osallistuu "Täyttä elämää eläkkeellä - Virtaa valmennuksesta!" -hankkeeseen. 7.5 Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistoimintajärjestelmän tarkoituksena on edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja henkilökunnan välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Paikalliset henkilöstöjärjestöt valitsevat pääluottamusmiehet. Näiden lukumäärästä ja toimintayksiköstä on sovittu kaupungin ja järjestöjen kesken. Yhteistoiminnasta säädetään laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Lain 14 :n mukaan kunnassa on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Työnantaja ja henkilöstöä edustavat 19 :ssä tarkoitetut yhdistykset tai niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät edustajansa yhteistoi- 35

34 minta elimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta. Yhteistoimintaelimen toimintaan osallistuu myös 3 :n 3 momentissa tarkoitettu yhteistoimintaedustaja. Oriveden kaupungin yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, ( jäsentä), jonka toimikausi jatkuu saakka. Vuoden 2014 alusta yhteistyötoimikunta huolehti sekä työkyä ylläpitävästä toiminnasta että työsuojelun yhteistoiminnasta ja tästä syystä työsuojeluvaltuutetut (2 jäsentä) ovat myös yhteistyötoimikunnan jäseniä. Yhteistyötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyö- ja vuorovaikutus-elimenä. Kaupungin yhteistyötoimikunnassa käsitellään yhteistoimintamenettelystä hyväksytyn yleissopimuksen mukaisia asioita sekä työsuojelua koskevia periaatteellisia asioita, joilla on merkitystä koko kaupungin henkilöstölle. Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa vuoden 2016 aikana, jolloin käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Yhteistyötoimikunnan toimintaperiaatteita ja ajankohtaisia teemoja vuonna : Yhteistyötoimikunta keskusteli siitä, kuinka työsuojeluasioiden yhdistäminen yhteistyötoimikunnan alaisuuteen on onnistunut. Todettiin, että jatkossa työsuojeluasioita käsitellään vähintään 2 kertaa vuodessa erillisessä kokouksessa yhdessä varatyösuojeluvaltuutettujen kanssa. Yhteistyötoimikunta päätti, että vuoden 2016 kokouksissa käsitellään kaupungin vuosikellon mukaiset asiat, tutustutaan koulujen uuteen turvallisuuskansioon ja sen käyttöönottoon sekä käydään läpi tarkemmin vaarojen ja riskien arvioinnin periaatteita ja prosessia (arviointi tulee tehdä vähintään 3 vuoden välein). Tyky-toiminnan kehittämistä Yhteistyötoimikunta esitti, että tyky-rahat suunnataan pitkäkestoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan (mm. uimahalli, liikuntahalli, yksityiset liikuntapaikat, kansalaisopisto) tukemiseen. Oriveden kaupunki savuttomana työpaikkana Yhteistyötoimikunta suositteli, että "Oriveden kaupunki savuttomana työpaikkana"- hankkeessa edetään niin, että se kannustaa ja tukee tupakoinnin lopettamisessa. Yhteistyötoimikunta suosittelee, että tupakoinnin lopettamisen tukena tarjotaan 1 kk ilmaiset vieroitusvalmisteet vuodessa. Lisäksi tulisi tehdä ohjeistus esimiehille siitä, kuinka asiaa valvotaan ja millaisia seuraamuksia tupakoinnista työaika on. Oriveden kaupungin tilinpäätöstä vuodelta 2015 Hyvinvointikertomusta vuodelta 2015 ja -suunnitelmaa vuodelle 2017 "Täyttä elämää eläkkeellä - virtaa valmennuksesta!" hankkeeseen osallistumista Henkilöstökertomusta vuodelta 2015 Työnantajan korvaushakemusta työterveyshuollon kustannuksista vuonna 2015 Oriveden kaupungin talouskatsausta Järjestäytyminen vuodeksi 2016 / kaupunkityönantajaa edustavien jäsenten valitsemista yhteistyötoimikuntaan vuosiksi Puolivuotiskatsausta ja vuoden 2017 taloussuunnittelun lähtökohtia Palkanmaksupäivän muutosta alkaen Oriveden kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa Yhteistyötoimikunnalla ei ole muuta huomautettavaa suunnitelmaan, mutta sivulla 9 esitetty kuvio on virheellinen ja toimikunta esitti, että liitteeseen 3 lisätään lomake "ilmoitus työnantajalle epäasiallisesta kohtelusta/häirinnästä/työpaikkakiusaamisesta". Vuoden 2017 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille Yhteistyötoimikunta esitti kantanaan, että säästöt tulee etsiä muualta kuin henkilöstömenoista, eikä henkilöstöä tule lomauttaa tai irtisanoa. Henkilöstöjärjestöt voivat antaa asiasta vielä erillisen lausunnon mennessä. HYVE 2018: Hyvinvointijohtaminen tulevaisuuden kunnassa -ohjelmaan osallistumista OVTES:n piiriin kuuluvien viranhaltijoiden tehtäväkohtaisten palkkojen korjaus alkaen OVTES:n mukaisiksi Työsuojelun ajankohtaisasioita: Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut selostavat yhteistyötoimikunnalle ajankohtaisasioita mm. tehtyjä työsuojelutarkastuksia (AVI), työpaikkakäyntejä, ilmoituksia väkivalta ja uhkatilanteista, työtapaturmatilastoja, sisäilmaryhmän kokousasiat jne.. 36

35 7.6 Työkykyä ylläpitävä toiminta Oriveden kaupungin tyky-toimintaa koordinoi kaupunginhallituksen nimeämä 6- jäseninen tyky-työryhmä, jossa on jäseniä kaikista palvelukeskuksista sekä ammattijärjestön edustaja. Tyky-työryhmän puheenjohtajana toimii hallintojohtaja ja sihteerinä hallintosihteeri. Kaupungin henkilöstölleen tarjoama tyky-toiminta vuonna 2016: Työkykyä ylläpitävät ryhmät Työterveyshuolto järjestää mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan erilaisia työkykyä ylläpitäviä ryhmiä (esim. fysiokimppa, painonhallintaryhmä, tuki- ja liikuntaelinryhmä (Tules), rentoutuskursseja tms.) henkilöstön tarpeiden mukaan. Työterveyshuolto tiedottaa järjestettäviin ryhmiin hakemisesta erikseen sisäisellä tiedotteella. Työterveyshuolto valitsee edellä mainittujen järjestettävien ryhmien jäsenet. Liikuntahallin ja uimahallin käyttömaksuun 50 % tuki Kaupunki maksaa henkilöstönsä liikuntahallin ja uimahallin käyttömaksuista 50 %. Uimahallin henkilöstö voi järjestää satunnaisesti tyky allasjumpparyhmiä kaupungin henkilöstölle. Ryhmän toimintaan kuuluu 10 uimahallivuoroa. Ryhmään pääsee kerralla 15 henkilöä, valinta arpomalla, mikäli hakijoita on kerralla enemmän. Uimahallin henkilöstö tiedottaa tyky-allasjumpparyhmiin hakemisesta erikseen sisäisellä tiedotteella. Tyky-toimintana kaupungin henkilöstö sai valita 50 :n tuen: JOKO Oriveden seudun kansalaisopiston kurssille (kaksi kurssia/ lukuvuosi, tuki 25 /kurssi) osallistumisen tukemisen TAI 50 :n tuki/vuosi/henkilö yksityisiin liikuntapalveluihin (myös personal trainer-palvelut), jotka sijaitsevat Orivedellä. Yrityksellä tulee olla Y-tunnus. Lisäksi yrityksen tuli toimittaa Oriveden kaupungille todistus riittävän eläkevakuutuksen maksusta. 50 :n tyky-toimintatuki koskee kaupungin henkilöstöä, jonka virka- tai työsuhde kestää vähintään puoli vuotta VAIHTOEHTOJA EI VOI YHDISTÄÄ!! Näyttöpäätetyöskentelyyn tarkoitettujen silmälasien korvaaminen Oriveden kaupungin vakituiselle henkilöstölle Näyttöpäätetyötä tekeväksi työntekijäksi katsotaan työntekijä, joka työskentelee päätteen ääressä noin puolet työajastaan. Rajatapauksissa asiantuntijana toimii työterveyshuolto. Näyttöpäätetyöskentelyyn liittyvien ongelmien ensisijainen ratkaisu on korjata työ- ja näköergonomian mahdolliset puutteet niin, että työntekijä voi työskennellä vaivatta tavallisilla, yleiskäyttöön tarkoitetuilla silmälaseilla. Jos ergonomiset järjestelyt ja työntekijän itsensä hankkimat yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ratkaise näyttöpääte-työskentelyyn liittyviä ongelmia, käynnistetään erityistyölasien hankintaprosessi terveyskeskuksen työterveyshuollon toimesta. Kaupungin korvausosuus näyttöpäätelasien hankinnassa: - kaupunki maksaa puolet silmälääkärin/optikon palkkiosta. Mahdollisesta lääkärin-palkkiosta vähennetään ennen korvausta Kelan työntekijälle maksama osuus. - kaupunki korvaa osuutenaan peruslinssien kustannukset ja kehysten osalta 68 todellisista kustannuksista - lasit ja palkkiot kirjataan asianomaisen toimielimen henkilöstön työterveydenhuollon menoksi. 37

36 Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen työterveyshuoltona Oriveden kaupungin henkilöstölle Vuoden 2014 alusta alkaen Oriveden kaupungin työntekijöiden työterveyshuollon järjestäjänä on toiminut Tampereen kaupungin omistama liikelaitos, Tullinkulman Työterveys. Kaupungilla on laaja sopimus sairaanhoitopalveluista. Sopimus sisältää mm. - yleislääkäritasoiset laboratoriotutkimukset ja röntgenkuvat - erikoislääkärin konsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä, 1-3 kertaa saman sairauden vuoksi/vuosi. - Sopimus ei sisällä magneettitutkimuksia, tähystyksiä, hormonikorvaushoidon seurantoja tai kosmeettisia luomenpoistoja. Sairaanhoidon palveluihin ei ole oikeutta hoitovapaalla (ei koske äitiys- ja isyyslomaa), virka- tai opintovapaalla, lakon aikana tai työharjoittelijoilla. Huom. perumattomasta työterveyshuollon käynnistä lähetetään lasku työntekijälle. Tuetaan kuntoilutapahtumien osanottomaksuja (15 /hlö/vuosi) Oriveden kaupunki maksoi tyky-toimintana osan henkilöstönsä kuntoilutapahtuman osallistumismaksusta, enimmillään 15 euroa/henkilö/vuosi. Tuettavia kuntoilutapahtumia ovat mm. Likkojen lenkki, Pirkan-hölkkä, maratonjuoksut tai muu vastaava kuntoilutapahtuma. Työyhteisöjen itse järjestämät yhteiset virkistys-/liikuntapäivät Työpaikkakohtaisesti voitiin järjestää yhteisiä virkistys-/liikuntailtapäiviä, käytettävä työaika sai olla enintään 8 tuntia/vuosi, esim. kaksi iltapäivää. Tyky-tukea virkistys-/liikuntailtapäivien järjestämiseen ei enää maksettu. Työssä jaksaminen / luennot Tyky-luento Tulevaisuuden näkökulmia työntekijän näkökulmasta järjestettiin kello Oriveden Opiston Klementtisalissa. Luennoitsijana toimi Esko Valtaoja. Iltapäivän luentoon oli kutsuttu kaupungin henkilöstön lisäksi myös luottamushenkilöitä ja Oriveden yrittäjien edustajia. Kaikkiaan ilmoittautumisia iltapäivän luentoon tuli yhteensä 72. Luennoitsija Esko Valtaoja piti vielä illalla toisen luennon, joka oli avoin yleisöluento. Aihe oli Matkalla yhä parempaan maailmaan. Luennot olivat osa Tulevaisuus Orivedellä -teemaviikkoa! Tyky-toimintaan käytettiin vuonna 2016 yhteensä 7 228,14. Vastaava summa vuonna 2014 oli 8 492,76. Talouden tasapainotusohjelman mukaisesti vuodelle 2015 ei tyky-toimintaan ollut määrärahaa käytettävissä. Tyky toiminnan toteumavertailu Kansalaisopiston kursseille osallistumisen tukeminen 2 594, , , Tyky-tuki kuntoilupalveluihin: - FixSport 917,43 818,17 863, OriGym 1 284, ,64 590,91 772,73 Työterv.huolto/työkyvyn ylläpito Kuntoilutapahtumat 100,00 105,00 90,00 193,64 -tuki paikallisille liikuntapalveluiden tarjoajille 197,9 Henkilökunnan uimahallin käyttö 2 681, , , ,87 Henkilökunnan liikuntahallin käyttö 2 200, , ,36 957,5 Työyhteisöjen itse järj. tyky-toiminta yms , ,33 69,50 - Tyky-luento 1 519, , ,5 Yhteensä , , , ,14 Kuva 7.6 a. Tyky -toiminnan kustannusten vertailu

37 Kansalaisopiston kursseille osallistui vuonna naista ja 8 miestä. Vastaavasti vuonna 2014 naisia oli mukana 71 ja miehiä 10. Osallistujamäärät Kansalaisopiston kursseilla tyky-tuella: liikunta tanssi kielet kuvataide musiikki, teatteri valokuvaus puutyöt ompelu kädentaidot yms atk sukututkimus, historian tallennus YHT Kuntoilupalveluihin osallistuneet tyky-tuella: FixSport Ojalan Tarjan allasjumppa OirGym Oy ASLAK -kuntoutus Kuntoilutapahtumat - Kuntoilutapahtumat UKK -kävelytesti Henkilökunnan uimahallin käyttö allasjumpparyhmä - vesijumppakortteja Henkilökunnan liikuntahallin käyttö Kuva 7.6 b. Tyky-toiminnan osallistujamäärien vertailu Oriveden kaupungin henkilöstö sai halutessaan kausi-influenssarokotteen Tullinkulman työterveyshoitaja kävi antamassa kausi-influenssarokotteet kaupungintalolla klo (kokoushuone 3) ja klo (kokoushuone 1). Rokotukseen ei tarvinnut varata erillistä aikaa, vaan työnterveyshoitaja rokotti henkilöt saapumisjärjestyksessä. Mikäli ajankohta ei sopinut kaikille, niin rokotteen sai käydä ottamassa työterveyshuollosta jonain toisena ajankohtana ajanvarauksella. Rokotus oli tarkoitettu vain niille henkilöille, jotka ovat etukäteen ilmoittaneet esimiesten suorittamassa kyselyssä, että haluavat kausi-influenssarokotteen. Rokotteen halusi yhteensä 60 henkilöä. Oriveden kaupunki julistautui savuttomaksi työpaikaksi alkaen. Kaupunginhallitus päätti , että Oriveden kaupunki julistetaan savuttomaksi työpaikaksi alkaen. Oriveden kaupunki ja työterveyshuolto tarjosi henkilöstölle erilaisia tukikeinoja tupakasta luopumiseen, mm. yksilövastaanotot työterveyshuollossa työterveyshoitajalla tai -lääkärillä, Champix-korvaushoito tukemaan tupakasta vieroittautumista, tupakkainfoon oli mahdollisuus osallistua. 39

38 Tasa-arvosuunnitelma Oriveden kaupungin tasa-arvosuunnitelma löytyy intranetistä osoitteesta: /intranet (Info -> työhyvinvointi). Oriveden kaupungin uusittu tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty henkilöstöjaostossa Varhaisen tuen malli Työkyvyn säilyminen ja työhyvinvointi ovat työelämän suurimpia haasteita. On tärkeää oppia tunnistamaan työkykyä uhkaavia tekijöitä ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Varhaisen tuen toimintamallissa korostetaan esimiesten varhaista reagointia ja ongelmaan puuttumista sekä työpaikan omia keinoja ennaltaehkäistä työkyvyn heikkenemistä. Työkykyä uhkaavat ongelmat voivat liittyä terveydentilaan, työhön, työyhteisöön tai henkilön selviytymiseen työssä taikka elämäntilanteeseen. Usein ongelmat ovat sidoksissa keskenään. Työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin puuttumalla voidaan säästyä pitkältä sairauslomalta tai koko työyhteisöä koskevalta kriisiltä. Esimiehen, työtovereiden, työsuojelun, työterveyshuollon ja työntekijän itse tulee oppia havaitsemaan uhkatekijöitä tarpeeksi aikaisin, ottamaan asia puheeksi ja etsimään ratkaisumahdollisuuksia. Hyvässä työyhteisössä välitetään myös työtovereista. Ohjeen tavoitteena on luoda yhtenäinen käytäntö ja sen avulla saada aikaan myönteinen välittämisen kulttuuri. Ohjeen tavoitteena on, että jokainen selviytyy työstään ja työtehtävistään mahdollisimman hyvin omilla voimavaroillaan sekä auttaa työjärjestelyjen sujuvuutta. Lisäksi ohje auttaa selkiyttämään eri osapuolten vastuut ja roolit ja vahvistaa yhteistyötä työpaikalla. Malli koskee koko henkilöstöä. Yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa on valmisteltu uudistettu Varhaisen tuen malli, jonka henkilöstöjaosto hyväksyi Oriveden kaupungin varhaisen tuen malli löytyy intranetistä osoitteesta: > intranet/info / työhyvinvointi. Oriveden kaupungin päihdeohjelma "Päihteet työelämässä" Työpaikkojen päihdetoimintaa ohjaavat monet lait, sopimukset ja suositukset sekä työelämän kehittämiselle asetetut painopisteet. Työelämään on vakiintunut käytäntö, ettei päihteiden käyttöä tai päihtyneenä esiintymistä hyväksytä työpaikalla eikä työaikana. Päihteiden liiallinen käyttö heikentää työhyvinvointia ja työturvallisuutta sekä yksilö- että yhteisötasolla. Päihteiden ja huumausaineiden vaikutus aiheuttaa merkittävän tapaturmariskin työntekijälle itse sekä muille työpaikalla työskenteleville. Päihteiden väärinkäyttöön tuleekin puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin seuraukset henkilölle itse ja työyhteisölle ja muulle ympäristölle jäävät mahdollisimman pieniksi. Työpaikalla tulee olla säännöt ja menettelytavat siitä miten toimitaan epäilyttävissä tilanteissa. Jokaisen organisaation tulee laatia päihdeohjelma omia tarpeita vastaavaksi sekä toi- 40

39 minnan laajuus ja luonne huomioon ottaen. Päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan tavoitteet päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja työpaikalla noudatettavat käytännöt päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi. Oriveden kaupungin uusittu päihdeohjelma Päihteet työelämässä on hyväksytty henkilöstöjaostossa Oriveden kaupungin päihdeohjelma Päihteet työelämässä löytyy intranetista osoitteesta: > intranet/info / työhyvinvointi. 7.7 Muu virkistystoiminta Henkilöstön virkistystoimintaan käytettiin vuonna 2016 yhteensä 7777 euroa. Oriveden kaupungin henkilökunnan pikkujoulu järjestettiin Oriveden Suojalla. Ruokailutarjoilusta vastasi Lounasravintola Vallesmanni. Ohjelmassa oli mm. herkullista ruokaa ja juomaa, yhdessä oloa ja tanssia. Illan aikana paikalla oli myös kaksi pikkujoulukonsulttia, jotka ohjeistavat paremman tavan juhlia joulunajan odotetuinta juhlaa sillai niinku oikein... Musiikista vastasi paikallinen Full House-bändi. Pikkujouluun ilmoittautui yhteensä 139 henkilöä. 41

40 7.8 Henkilöstön ja luottamushenkilöiden muistaminen Kaupunginhallituksen hyväksymän yleisohjeen mukaan kaupungin henkilöstöä muistetaan kaupungin lahjalla 50- ja 60-vuotispäivinä sekä eläkkeelle jäädessä. Vuosittain järjestetään helmikuussa ennen hiihtolomaa yhteinen juhlatilaisuus, jossa muistetaan edellisvuoden aikana eläkkeelle jääneitä sekä luovutetaan myönnetyt kunnia- ja ansiomerkit. Yhteinen juhlatilaisuus järjestettiin kaupungintalon valtuustosalissa. Juhlassa muistettiin vuoden 2016 aikana eläkkeelle jääneitä (9 henkilöä) ja luovutettiin Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 12 henkilölle yli 30 vuoden kunnallisen palveluajan tai luottamustehtävien perusteella. Lisäksi luovutettiin Tasavallan Presidentin myöntämät Suomen valkoisen Ruusun I luokan mitali toimistosihteeri Minna Lähteiselle. Kuva 7.7 a. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin sai Minna Lähteinen. Suomen Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden kunnallisesta palveluksesta saivat Kaija Hakosalmi, Ritva Helander, Maija Kaivola, Marju Kuoppu, Anne Myllymäki-Lepistö, Pirjo Nikkilä, Matti Rautio, Eija Ronkainen, Tarja Syrjäsalo, Seija Tiensivu ja Anita Virtanen sekä luottamushenkilöistä Antti Nieminen. 42

41 Kuva 7.7 b. Kaupungin palveluksesta vuonna 2016 eläkkeelle jääneitä yhteiskuvassa. Kuva 7.7 c. Kaikki ansiomerkinsaajat ja eläkkeelle siirtyneet yhteiskuvassa valtuustosalissa