JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

Transkriptio

1 JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

2 2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Henkilöstövoimavarat 3 Henkilöstömäärä 6 Henkilötyövuosi 10 Työajan jakautuminen 12 Osaamisen kehittäminen 13 Koulutuskorvaus 13 Henkilöstön ikärakenne 14 Eläköityminen 14 Henkilöstökulut 15 Työhyvinvointi ja terveys 16 Työterveyshuolto 16 Terveysperusteiset poissaolot 17 Poissaolojen ajalta maksetut palkat 19 Tyky-toiminta 20 Kehityskeskustelut 21 Työsuojelu ja yhteistoiminta 21 Eläkekustannukset 21

3 3 Johdanto Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut järjestetään. Henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä. Siinä määritellään henkilöstöä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Tieto henkilöstövoimavaroista auttaa henkilöstösuunnittelua myös palvelutarpeiden muuttuessa ja tilanteessa, jossa on turvattava palvelut entistä pienemmillä resursseilla. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja näiden vaikutukset henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Henkilöstöraportti antaa luottamushenkilöille, virkamiesjohdolle, henkilöstöasioista vastaaville ja henkilöstölle kuvan henkilökunnan tilasta ja osaamisesta sekä toimenpiteistä, joita tehdään henkilöstön työolosuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain poikkileikkaustilanteen mukaan tai koko kalenterivuodelta. Raportin tiedot ja tulokset käsitellään kunnan yhteistyötoimikunnassa sekä kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Joroisten kunta on myynyt itsenäisenä liikelaitoksena toimineen energialaitoksensa vuoden 2014 lopussa Savon Voima Oyj:lle. Laitoksen henkilöstöä koskevat tiedot eivät sisälly tässä raportissa esitettyihin tietoihin. Henkilöstövoimavarat Kunta-alalla työskenteli henkilöä lokakuussa Henkilöstömäärä on vähentynyt huippuvuodesta 2011 ( henkilöä). Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat olleet noin 21,2 miljardia euroa, josta palkkakustannuksia 16,3 miljardia ja työnantajan maksamia eläke- ja muita välillisiä sosiaalivakuutusmaksuja 4,9 miljardia euroa. Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan välille on laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi yhteistoiminta-alue, jossa Varkauden kaupunki on määritelty isäntäkunnaksi. Joroisten kunta on luovuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun Varkauden kaupungille alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava henkilökunta on siirtynyt Varkauden kaupungin palvelukseen yhteistoiminta-alueen aloittamisen myötä. Toenperän kirjastossa Joroinen on isäntäkuntana. Muut kunnat ovat Juva ja Rantasalmi. Soisalon opiston palkkalistoilla oleva opistosihteeri työskentelee Joroisissa. Rantasalmen kunnan isännöimän maaseutuyksikön henkilöstöä työskentelee Joroisissa.

4 4 Keski-Savon ympäristötoimen henkilöstöstä (isäntäkunta Leppävirta) ympäristönsuojelusihteeri työskentelee 75 % työajasta Joroisissa. Joroisten kunnan rakennustarkastajan palveluita myydään 50 % Varkauden kaupungille. Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot vuoden 2013 alusta lukien: Varkauden kaupungin organisaatiossa on sosiaali- ja terveyslautakunta, johon Joroinen valitsee 5 jäsentä. Rantasalmen ja Leppävirran kuntien kanssa on yhteislautakunnat maaseutu- ja ympäristötoimessa.

5 Kunnanjohtaja johtaa kunnan henkilöstöorganisaatiota. Hänen suoria alaisiaan ovat sivistysjohtaja, tekninen johtaja, hallintojohtaja, elinkeinoasiamies sekä laskentapäällikkö. 5

6 6 Henkilöstömäärä Kunnan palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa 206 henkilöä. Vuoden 2015 lopussa vakituisia ja määräaikaisia henkilöitä oli palveluksessa 205. Määräaikaisten lukumäärä vuonna 2016 oli 44, joka on 21,4 % koko henkilöstöstä. Luku on kasvanut vuoden aikana 19,0 prosentista. Kunnan koko henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa 80,1 % naisia ja 19,9 % miehiä. Vakituisia ja määräaikaisia osa-aikaisia vuoden 2016 lopussa oli 30 henkilöä, 15 % koko henkilöstöstä. Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työsopimuksen päätyyppinä ovat siten toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. Määräaikainen sopimus voidaan tehdä ainoastaan silloin, kun siihen on laissa tarkoitettu perusteltu syy. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä

7 7 Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnan henkilötyövuodet (HTV2) palvelualueittain vv HTV2:n laskentakaava on: palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 x (osa-aikaprosentti / 100). HTV2 soveltuu esimerkiksi erilaisten henkilöstökustannusten laskemiseen henkilötyövuotta kohti. HTV2 sisältää vain palkalliset palveluksessa olopäivät. Henkilötyövuosi Palvelualue HTV2 % HTV2 % HTV2 % HTV2 % Kunnanvaltuusto ja -hallitus 1,01 0,56 1,00 0,49 1,00 0,50 1,05 0,51 Keskushallinto 8,30 4,62 8,91 4,35 9,73 4,81 10,11 4,86 Elinkeinotoiminta 1,50 0,83 1,50 0,73 1,50 0,74 1,34 0,64 Työllisyyden hoito 0,08 0,04 0,28 0,14 Sivistystoimen hallinto 2,03 1,13 1,95 0,95 1,70 0,84 1,99 0,96 Varhaiskasvatus 45,77 25,46 49,69 24,25 49,66 24,58 48,31 23,24 Perusopetus 53,36 29,68 67,01 32,71 61,89 30,63 64,04 30,81 Lukio-opetus 8,37 4,86 9,64 4,71 9,07 4,49 9,45 4,55 JJR-Kirjastotoimi 12,01 6,68 13,56 6,62 14,47 7,16 14,59 7,02 Liikuntatoimi 3,65 2,03 3,32 1,65 3,56 1,71 Nuorisotoimi 6,84 3,81 10,65 5,27 10,74 5,17 Kulttuuritoimi 0,40 0,22 10,67 5,21 0,42 0,21 0,41 0,20 Siv. ja vapaa-aik.t.laskutetta 0,50 0,25 0,50 0,24 Ympäristötoimen hallinto 0,21 0,12 0,40 0,20 0,26 0,12 Ympäristövalvonta 0,62 0,34 0,64 0,32 0,40 0,19 Rakennusvalvonta 1,13 0,63 2,16 1,05 1,04 0,52 0,63 0,30 Tiejaos 0,08 0,04 0,10 0,05 0,06 0,03 Teknisen toimialan hallinto 1,04 0,58 1,20 0,59 1,60 0,79 1,10 0,53 Yhdyskuntasuunnittelu 0,10 0,06 0,20 0,10 0,20 0,09 Kuntatekniikka 2,73 1,52 2,13 1,05 2,44 1,17 Kiinteistöpalvelut 29,71 16,53 34,84 17,00 29,12 14,41 35,71 17,18 Maa- ja metsätilat 0,16 0,08 0,97 0,48 Teknisen toimialan projektit 0,57 0,32 0,18 0,09 Vesihuoltolaitos 2,29 1,14 Yhteensä 179,79 100,00 204,89 100,00 202,05 100,00 207,86 100,00 Ammattiryhmä HTV2 % HTV2 % HTV2 % HTV2 %

8 8 Toimialajoht. 5,00 2,78 4,92 2,40 3,48 1,72 3,97 1,91 Yksiköiden esimiehet 9,73 5,41 10,46 5,10 12,06 5,97 12,51 6,02 Toimistotyöntekijät/atk-hlöt 10,90 6,06 11,96 5,84 12,21 6,04 12,48 6,00 Rehtorit ja koulunjohtajat 7,54 4,19 7,98 3,90 8,56 4,24 8,41 4,05 Opettajat 44,51 24,76 57,48 28,05 50,24 24,87 50,27 24,19 Päivähoidon ja esiopetuksen tt:t 34,89 19,40 36,55 17,84 36,77 18,20 36,62 17,62 Perhepäivähoitajat 7,44 4,14 9,36 4,57 9,91 4,91 8,90 4,28 Opetuksen ja päivähoidon avust. 8,89 4,94 10,04 4,90 10,85 5,37 12,38 5,96 Kirjaston työntekijät 9,71 5,40 10,98 5,36 11,74 5,81 11,41 5,49 Liikunta/Nuoriso/Kulttuuri työ 4,96 2,76 7,07 3,45 6,09 3,01 6,01 2,89 Hoitoalan työntekijät 0,24 0,13 0,19 0,09 0,51 0,25 0,42 0,20 Tekn. erityistyöntekijät ja asiant. 0,13 0,07 1,00 0,49 1,00 0,49 0,79 0,38 Tekniset työntekijät 1,15 0,64 12,53 6,11 13,34 6,60 14,52 6,98 Ravitsemustyöntekijät 13,63 7,58 7,67 3,74 7,89 3,91 10,98 5,28 Puhtauspalvelut 6,99 3,89 15,55 7,59 15,52 7,68 16,72 8,04 Työllistetyt 13,30 7,40 1,13 0,55 0,87 0,43 0,21 0,10 Muu henkilöstö 0,79 0,44 0,00 1,00 0,49 1,26 0,60 Yht. 179, , , , Työajan jakautuminen Vuoden päivät yhteensä lauantait ja sunnuntait työaikaa lyhentävät arkipyhät työpäivät yhteensä Muita poissaoloja ovat esim. työajantasausvapaat (palkallinen) sekä toisen tehtävän hoitaminen ja yksityisasiat (palkattomia). Perhevapaisiin luetaan äitiys- ja vanhempainvapaan lisäksi mm. sairaan lapsen hoitamisen järjestämiseksi pidetty vapaa. Osaamisen kehittäminen Vuonna 2014 laadittiin ensimmäinen koko henkilöstöä koskeva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Alkuvuonna kartoitettiin työsuhteessa olevan henkilöstön koulutus, työkokemus ja koulutushalukkuus sekä halu siirtyä muihin tehtäviin esim. kunnan palvelurakenteen tai organisaatiomuutosten niin vaatiessa. Koulutuspoissaoloja oli vuonna 2016 yhteensä 343 työpäivää.

9 9 Koulutuskorvaus Vuoden 2014 alusta lukien niillä työnantajilla, joilla ei ole oikeutta koulutusvähennykseen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain tai maatilatalouden tuloverolain perustella, on ollut oikeus hakea koulutuskorvausta. Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamisen kehittämistoimiin ja se perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Koulutuskorvausta tulee hakea seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Työttömyysvakuutusrahasto huomioi koulutuskorvauksen työnantajalle määrätyssä työttömyysvakuutusmaksussa. Koulutuskorvausta on mahdollista saada 3 pv/hlö/vuosi. Korvauksen määrä on 10 %/keskimääräinen päiväpalkka. Koulutuskorvausta haettiin vuonna päivältä, keskimääräinen päiväpalkka oli 158,38 euroa. korvausta saatiin 4719 euroa (ed. vuonna 4080 euroa). Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla, 45,7 vuotta (vuosi 2014). Joroisten kunnassa henkilöstö vuonna 2014 oli 2,5 vuotta vanhempaa kuin kunnissa keskimäärin. Eläköityminen Kunnallinen eläköitymisikä on keskimäärin vuotta, poikkeuksena ammatilliset alemmat eläkeiät. Selkeää yhtä eläkeikää ei ole olemassa, vaan työhistoriasta ja syntymävuodesta riippuen Kunnallinen eläkevakuutus laskee kunkin henkilökohtaisen eläkeiän. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Osa-aikaeläke poistuu vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Kevan ennusteen mukaan kunta-alan eläkepoistuma jatkuu voimakkaana. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä.

10 10 Vuoteen 2030 mennessä yli puolet (58 %) kaikista nykyisistä kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Lähivuosina kunta-alalta eläkkeelle jää joka vuosi yli henkilöä. Alla ennuste Joroisten kunnan eläkepoistumasta Joroisten kunnassa 4 henkilöä siirtyi eläkkeelle vuoden 2016 aikana (vuonna ja vuonna ). Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan (1000 ) vv Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Yhteensä Käyttötalousmenot Henkilöstökulujen osuus % 27,05 % 27,82 % 28,71 % 27,67 % 26,74 %

11 11 Yli puolet kaikista kunta-alan menoista on henkilöstömenoja. Joroisten kunnassa henkilöstökulujen osuuden pienuutta selittää se, että kunta ostaa sote-palvelut Varkauden kaupungilta. Menot näkyvät talousarviossa asiakaspalveluiden ostoina. Työhyvinvointi ja terveys Työhyvinvointi ja terveys Työterveyshuolto Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet, jotka perustuvat työpaikan tarpeisiin. Työnantajalla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, jota koskee työturvallisuuslaki ja jota tehdään Suomessa. Työnantaja hankkii työterveyshuollon palvelut esimerkiksi kunnallisesta terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkärikeskukselta. Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa yhteistyössä laadittu kirjallinen sopimus sekä toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä. Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain perusteella. Kustannuksista korvataan %. Työterveyshuolto

12 12 on työntekijöille maksutonta. Työterveyshuoltosopimus ja voimassa oleva toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle. Vuodelta 2015 kustannukset olivat euroa ja korvausta saatiin euroa. Työterveyshuollon kustannuksina ei korvata esimerkiksi hammashuoltoa, kuntoutusta, työ- ja liikennetapaturmia eikä ammattitauteja. Joroisten kunnalla on ollut sopimus työterveyshuollon palveluista Soisalon työterveyden kanssa. Lisäksi on sopimus Etelä-Savon työterveyden kanssa (Juvan kirjastotyöntekijät). Soisalon työterveys lopetti toimintansa vuoden 2016 lopussa ja uusi sopimus tehtiin Työterveys Verso Oy:n kanssa Terveysperusteiset poissaolot Työantajan tulee seurata sairauspoissaoloja. Pitkistä, yli 1 kuukauden sairauslomista ilmoitetaan työterveyshuoltoon, jolloin työterveyshuollolla on mahdollisuus seurata työhön paluuta sairausloman jälkeen. Kun sairauspoissaoloja kertyy 30 päivää vuoden aikana (myös lyhyissä jaksoissa), esimies ilmoittaa asiasta työterveyshuoltoon ja työntekijä kutsutaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Terveysperusteiset poissaolot Sairauspoissaolot Työpäiv Kalenteripäivät työpv kal.pv Hlölkm Keskim. Keskim. ät Sairauspoissaolot kasvoivat kunta-alalla 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2014 sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 16,9 kalenteripäivää (KT). Sairauspoissaolot ja perhevapaat ovat vuosilomien jälkeen suurin poissaolojen syy. Perhevapaita ovat äitiys- ja isyyslomat, vanhempainlomat, hoitovapaat sekä tilapäiset hoitovapaat (äkillisesti sairastuneet lapset). Muut poissaolot kertyvät palkallisista aktiivivapaista, vuorotteluvapaista, opintovapaista sekä joistakin muista virka- ja työehtosopimusten mukaisista vapaista.

13 13 Poissaolojen ajalta maksetut palkat Osa puuttuvasta työpanoksesta on korvattu sijaistyövoimalla, osa tehtävistä on siirretty työssä olevien tehtäväksi ja osa tehtävistä on jäänyt odottamaan sairausloman päättymistä.

14 14 Muita poissaoloja ovat esim. työajantasausvapaat (palkallinen) sekä toisen tehtävän hoitaminen ja yksityisasiat (palkattomia). Perhevapaisiin luetaan äitiys- ja vanhempainvapaan lisäksi mm. sairaan lapsen hoitamisen järjestämiseksi pidetty vapaa. Tyky-toiminta Tyky-toimintaan kuului vuonna 2016 mahdollisuus saada 10 kpl 5 euron hintaisia Smartumin liikunta-kulttuurilippuja. Kunnassa järjestettiin pitkästä aikaa yhteinen illanvietto koko henkilöstölle. Yhteiseen illanviettoon saatiin yli sata osallistujaa. Käytössä on yhteiset säännöt henkilöstön muistamisessa 50- ja 60-vuotispäivien yhteydessä, eläkkeelle jäädessä tai palveluksesta erottaessa. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat työntekijän ja hänen lähimmän esimiehensä välisiä säännöllisesti noin kerran vuodessa käytäviä luottamuksellisia keskusteluja. Kehityskeskustelussa käydään läpi alaisen työtä, tavoitteita, osaamista ja osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvointia. Kehityskeskustelussa alaisen työtä ja tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena ja tehdyt päätökset kirjataan ja niitä seurataan.

15 15 Kunnassa on laadittu keskustelun pohjaksi lomake sekä sovittu kehityskeskustelut käytäväksi vuosittain. Työsuojelu ja yhteistoiminta Paikallinen sopimus yhteistoiminnan järjestämisestä kunnassa on hyväksytty ja tullut voi maan Pääsopijajärjestöt ja Joroisten kunta työnantajana ovat sopineet, että työsuojelun yhteistoiminta Joroisten kunnassa järjestetään osana yhteistyötoimikunnan toimintaa. Yhteistyötoimikuntaan kuuluvat jäseninä pääluottamusmiehet JUKO:sta, JYTY:stä ja JHL:stä (yhteensä kolme henkilöä), vaaleilla valitut työsuojeluvaltuutetut (enintään kolme henkilöä) sekä kaksi työnantajan nimeämää edustajaa. Lisäksi työsuojelutoimikuntaan voi kuulua luottamushenkilöiden edustaja. Työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua kokouksiin. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosin työnantajan ja työntekijäpuolen edustajat. Sihteerinä on toiminut hallintojohtaja. Eläkekustannukset Työnantajan KuEL eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta varhaiseläkemenoperusteisesta, varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksikölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Palkkasumma ja eläkemaksut vuosittain Joroisten kunnassa (Kevan tilasto) Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoper usteinen maksu Varhe-maks u Maksut yhteensä Yhteensä

16 16