Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan?"

Transkriptio

1 Työterveys Kimmo Räsänen ja Markku Seuri Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan? Suomessa on kattava työterveyshuoltojärjestelmä. Potilasta muutoin hoitava lääkäri voi saada työterveyshuollosta tietoja työolosuhteista, ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa voidaan selvittää mahdollisuudet vaikuttaa työoloihin paranemista edistävästi. Työterveyshuollon mahdollisuudet osallistua potilaan jatkohoitoon riippuvat hyvin paljon siitä, miten laajan sopimuksen työantajan kustantamasta sairaanhoidosta työnantaja on tehnyt. Lääkärin vastaanotolle johtavat terveysongelmat Työhön liittyvät terveysongelmat Potilaan työperäiseksi arvioimat terveysongelmat Lääkärin työperäiseksi arvioimat terveysongelmat Ammattitautiepäilyt Ammattitaudit Kuva 1. Työn ja sairauksien välinen yhteys. Mukailtu Räsäsen ym. (1997) artikkelista. O sa sairauksista johtuu ympäristöstä ja jotkin työstä tai työympäristöstä. Näiden sairauksien hoitotuloksia ja ennustetta voidaan usein parantaa, jos potilaan työhön tai työympäristöön tehdään muutoksia. Työperäisten sairauksien tunnistaminen on tärkeää myös uusien tautitapausten ehkäisemiseksi. Työperäiset sairaudet ilmenevät useimmiten ihmisen ja ympäristön rajapinnoilla. Työperäisten altisteiden kannalta tärkeimmät rajapinnat ovat iho, hengitystiet, tuki- ja liikuntaelimet sekä melun osalta kuuloelimistö. Tietoyhteiskunnassa korostuu myös vuorovaikutus uupumisena ja jaksamiseen liittyvinä ongelmina. Niin ikään kansantautien kehittymisessä (mm. verenpaineja sepelvaltimotauti, aikuistyypin diabetes, lihavuus ja metabolinen oireyhtymä sekä masennus) voi olla mukana työperäinen osuus, joka välittynee monimutkaisesti stressimekanismien kautta. Suomen kattava työterveyshuoltojärjestelmä on kanava, jota hoitava lääkäri voi käyttää työympäristöön liittyvien paranemisen esteiden selvittelyyn. Hoitavan lääkärin on useimmiten helpompi olla yhteydessä työterveyshuoltoon kuin suoraan työnantajaan. Ammattitauti, työperäinen sairaus ja työhön liittyvä sairaus Työn ja sairauden välistä yhteyttä kuvataan kolmella käsitteellä (kuva 1). Näistä työhön liittyvä sairaus on laajin, ja se sisältää käsitteet työperäinen sairaus ja ammattitauti. Ammattitauti on Duodecim 2007;123:

2 Taulukko 1. Ammattitautilain (1988/1343) 1 :ssä kuvattuja ammattitaudin ominaisuuksia, niiden käytännön merkitys ja esimerkkejä siitä, miten ne rajoittavat korvaamista. Ominaisuus Merkitys Rajoittaa Syntynyt työsuhteessa Täytyy syntyä työssä Yrittäjien oikeutta korvaukseen 1 Sairaus korvataan Sairaus pitää kuvata Ei korvata pelkkää oireitta tai subjektiivista haittaa Biologinen, fysikaalinen tai kemiallinen tekijä aiheuttajana Työstä löytyy tekijä, joka sairauden aiheuttaa Henkinen altiste ei voi aiheuttaa ammattitautia 2 Pääasiallinen aiheuttaja Syyosuuden pitää olla yli puolet, muiden tekijöiden vaikutus pitää sulkea pois Myötävaikuttavien tekijöiden osalta ei korvausta Todennäköinen aiheuttaja Syysuhteen pitää olla riittävän voimakas Mahdollinen aiheuttaminen ei riitä ammattitaudin kriteeriksi 1 Maatalousyrittäjillä on kaiken kattava vakuutus (MATA-vakuutus); muut yrittäjät voivat ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaa myös ammattitaudit 2 Tapaturmana voidaan korvata myös psyykkisen tekijän aiheuttama sairaus, esimerkiksi traumaperäinen stressireaktio käsitteistä suppein, ja sen luonnetta on kuvattu lääketieteellis-juridiseksi. Ammattitauti-käsitteen sisältö määräytyy kunkin maan lainsäädännön mukaan, eikä se ole sama esimerkiksi Euroopan unionin kaikissa jäsenmaissa. Yksityiskohtainen tulkinta muodostuu korvauskäytännöstä, joka voidaan nähdä lainsäädännön ja lääketieteellisen tiedon tulkintana. Taulukkoon 1 on kerätty ammattitautilain määrittelemiä keskeisiä piirteitä ja niistä aiheutuvia rajoituksia. Työperäinen sairaus on laajempi käsite kuin ammattitauti, ja se sisältää myös ammattitaudit. Työperäisen sairauden kriteeriksi riittää se, että työllä on jokin syyosuus. Myös työn henkinen kuormittavuus voi aiheuttaa työperäistä sairastavuutta ilman, että kyseessä on ammattitauti. Jos hoitava lääkäri ei ole varma siitä, onko kyseessä ammattitauti, on syytä pitäytyä työperäisen sairauden käsitteessä, sillä termin ammattitauti käyttö voi johtaa perusteettomiin odotuksiin korvauksista. Työhön liittyvä sairaus on mikä tahansa sairaus, jonka kulkuun työ voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti. Käytännössä mikä tahansa sairaus saattaa jossakin tilanteessa olla työhön liittyvä. Työhön liittyvä sairaus ei määräydy diagnoosin perusteella vaan työn ja sairauden välisen yhteyden kautta. Taulukossa 2 on kuvattu näiden kolmen käsitteen yhteyksiä. Työolosuhteita parantamalla voidaan vähentää ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia. Työhön liittyvien sairauksien osalta ei sai- Taulukko 2. Käsitteiden ammattitauti, työperäinen sairaus ja työhön liittyvä sairaus keskeinen sisältö. Syyosuus Määritys Aiheuttajat Korvausta? Ammattitauti Aiheutunut pääasiassa työstä Ammattitautilaki ja -asetus sekä korvauskäytäntö Kemiallinen, biologinen tai fysikaalinen tekijä Korvataan ammattitautina Työperäinen sairaus, joka ei täytä ammattitaudin kriteerejä Työllä osuutta sairauden synnyssä Lääketieteellinen tietämys Mikä tahansa työn piirre Hoidetaan ns. tavallisena sairautena Työhön liittyvä sairaus Työllä ei välttämättä syyosuutta, mutta työ vaikuttaa esim. ennusteeseen tai sairaus haittaa työntekoa Lääketieteellinen tietämys ja tilannekohtainen arvio Mikä tahansa työn piirre Hoidetaan ns. tavallisena sairautena 716 K. Räsänen ja M. Seuri

3 Taulukko 3. Eräiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien piirteitä, jotka selventävät ammattitaudin, työperäisen sairauden ja työhön liittyvän sairauden käsitteitä. Esimerkkejä Alkaminen Kipu Kliininen kuva Taudinkulku Ammattitauti Peukalon ojentajajänteen tulehdus, kyynärpään epikondyliitti Yleensä poikkeava työ, lisääntynyt rasitus, toistotyöt Rajoittuu tiettyihin liikkeisiin, pahimmillaan lepokipua Provokaatiotestien tulokset positiivisia, joskus turvotusta, krepitaatiota Yleensä lyhyt ja reagoi hyvin hoitoon Työperäinen sairaus Jännitysniska, äkillinen ristiselkäkipu Ei välttämättä muutosta, kevyt, esim.»tavanomainen työ» Jonkin kehon osan yleinen kipeytyminen Yleensä löydökset liittyvät kipuun Taipumuksena uusiutua Työhön liittyvä sairaus Fibromyalgia, pitkäaikainen ristiselkäsärky Ei välttämättä merkittävää fyysistä rasitusta Laaja-alaista tai kehon osan vaihtelevaa kipua Monimuotoisia ja vaihtelevia kipulöydöksiä, subjektiivista turvotusta Usein jatkuva ja krooninen, vaikeahoitoinen rauksien ilmaantuvuuteen voida vaikuttaa, mutta työolojen kehittäminen parantaa ennustetta ja vähentää lääkityksen ja hoidon tarvetta tai sairaudesta aiheutuvaa sosiaalista haittaa. Ammattitaudin, työperäisen sairauden ja työhön liittyvän sairauden eroja tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta on kuvattu taulukossa 3. Yleisimmät ammattitaudit Suomessa on ollut hyvin vertailukelpoiset ja pitkäaikaiset ammattitautitilastot. Eräiden lainsäädännön muutosten vuoksi ammattitautitilastojen kertyminen entisellä tavalla katkesi vuonna 2002 ja seuraavat vertailukelpoiset tilastot saadaan vasta tänä vuonna (2007). Vuoden 2002 tilastot kuvaavat kuitenkin kohtalaisen hyvin koko 2000-luvun alun tilannetta Suomessa. Aiempien vuosikymmenten vaihteluun ammattitautien määrässä ovat vaikuttaneet mm. lainsäädännön muutokset ja asbestisairauksien seulonta (kuva 2). Ammattitautitapausten lukumäärät ovat 1990-luvulta alkaen vähentyneet. Ne ovat luvun lopun jälkeisistä vuosista lähes puolittuneet; nykyisin tapauksia on vajaat vuodessa. Etenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on pienentynyt. Meluvammojen väheneminen alkoi jo 1980-luvun alussa. Asbestisairauksien tunnistaminen on parantunut etenkin työterveyslaitoksen asbestiohjelman vaikutuksesta. Vaikka asbestille altistuminen on jo lähes kokonaan loppunut, uusia asbestisairauksia tullaan toteamaan pitkän latenssin takia vielä 2010-luvulla. Ihotautitapausten määrässä ei viime vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia. Hengityselinsairauksien määrä alkoi hieman vähentyä vuoden 1996 jälkeen. Huomattavampia ovat kuitenkin olleet sairausryhmän sisällä tapahtuneet muutokset. Hengityselinsairauksien aiheuttajista rakennusten kosteusvauriot ja homeet ovat lisänneet osuuttaan, ja esimerkiksi maatalouteen liittyvät allergiat ovat vähentyneet. Viimeksi mainittu muutos johtuu osittain tilojen määrän pienenemisestä mutta myös ilmeisesti siirtymisestä entistä suurempiin tilakokoihin, mikä on tuonut mukanaan uudenaikaiset, ilmastoidut tuotantotilat, automaation ja kehittyneet eläinten hoitotavat. Työperäisiä sairauksia Työperäisistä sairauksista ei ole tilastoja. Joidenkin sairauksien liittymistä työhön on selvitetty. Astmassa syyosuudeksi on Suomessa arvioitu miehillä 29 % ja naisilla 17 % (Karjalainen ym. 2001). Vaikka astma ei olisi työperäinen, työolosuhteet pahentavat sitä noin 20 %:lla työssä käyvistä astmaatikoista (Saarinen ym. 2003). Myös ihotaudeissa ja useissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa vastaavat osuudet lienevät suuret. Työympäristön aiheuttamien syöpien osuu- Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan? 717

4 Tapauksia Meluvammat Rasitussairaudet Hengitystieallergiat Ihotaudit Asbestisairaudet Muut Kuva 2. Ammattitautitapausten määrä vuosina työperäisten sairauksien rekisteriin tulleiden ilmoitusten mukaan. Lähde: Työterveyslaitos deksi kaikista syövistä on arvioitu 2 5 % (Teppo 2005). Myös monilla kansantaudeilla on todennäköisesti jonkinasteinen työperäinen syyosuus (Kivimäki ym. 2005, Härmä ja Sallinen 2006). Työstressin vaikutuksia sydän- ja verisuonitauteihin on tutkittu runsaasti. Ongelmana on kuitenkin se, että pitkittyneen työstressin luotettava toteaminen yksittäisen potilaan tapauksessa on paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi ylipainon, korkean verenpaineen tai tupakoinnin. Yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin voi osittain selittää esimerkiksi elämäntapojen kehittyminen epäedulliseen suuntaan tai masennuksen lisääntyminen. Tietyissä ammateissa tai toimialoilla voidaan puhua myös sosiaalisesti määräytyvistä elintavoista (esimerkiksi rakennustyöntekijät, raskaan liikenteen kuljettajat, tarjoilijat ja tietotekniikka). Työelämässä muuttunut aikakäsitys näkyy tietotyön nopeana kasvuna sekä vuorotyön ja epäsäännöllisten työaikojen yleistymisenä varsinkin teollisuuden, liikenteen ja kaupan piirissä. Vuorotyön ja sydänsairauksien välillä on todettu selvä yhteys, kun taas työstressin ja depression väliset monimutkaiset kytkökset ovat vielä pitkälti selvittämättä. Nykytiedon valossa on vielä liian varhaista arvioida, missä määrin kansantautien ehkäisyä voitaisiin tehostaa kehittämällä työelämää tai vaikuttamalla yksittäisen työntekijän työolosuhteisiin (Kivimäki ym. 2005, Härmä ja Sallinen 2006). Ilmeistä kuitenkin on, että esimerkiksi stressaavassa työtilanteessa kohonneen verenpaineen tai aikuistyypin diabeteksen hoidon tasapainotus onnistuu parhaiten, kun työstressi laukaistaan väliaikaisesti esimerkiksi sairauslomalla. Tällöin työterveyslääkäri on usein oikea lääkäri sairausloman määräämiseen ja mahdollisten työssä tehtävien jatkotoimenpiteiden käynnistäjä. Työterveyshuollon keinot Suomessa työterveyshuollon kattavuus on hyvä. Yli 90 % palkansaajista ja yhä suurempi osuus myös yrittäjistä kuuluu työterveyshuollon piiriin. Työterveyshuollon ennakoiviin keinoihin kuuluvat mm. työpaikkaselvitykset ja henkilös- 718 K. Räsänen ja M. Seuri

5 tön terveystarkastukset. Ensin mainittujen avulla voidaan vaikuttaa työpaikan ja työn mahdollisiin terveysriskejä lisääviin olosuhteisiin ja tekijöihin. Terveystarkastuksissa saadaan toisaalta tietoa työn yksilöille mahdollisesti aiheuttamista haitoista ja toisaalta myös lääketieteellisistä riskitekijöistä. Tarpeen vaatiessa voidaan ehdottaa erillisselvityksiä (esim. työhygieeniset mittaukset, psykologin tekemä työyhteisöselvitys). Yksittäisen potilaan työkykyongelmista tai työhön palaamisen tukemisesta voidaan järjestää yhteisneuvotteluja. Työntekijä, työnantajan edustaja, työterveyshuollon edustajat ja mahdollisesti hoitavan tahon edustaja pyrkivät neuvottelemalla löytämään ratkaisuja tilanteeseen. Ratkaisuina voivat olla esimerkiksi työjärjestelyt, työnkuvan muuttaminen tai uudelleen sijoitus toisiin työtehtäviin (Antti-Poika ym. 2006). Vaikka työterveyshuollon kattavuus on Suomessa hyvä, työterveyshuollon sisältö ja työnantajien suhtautuminen työterveyspalveluihin vaihtelevat huomattavasti. Työnantajan velvollisuus on järjestää työntekijöilleen ns. lakisääteiset ehkäisevät palvelut, mutta sairauden hoitoon liittyvien palvelujen järjestäminen on vapaaehtoista. Niinpä sairaanhoitopalvelujen laajuus vaihtelee pelkistä työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanottokäynneistä erikoislääkärikonsultaatiot ja monipuoliset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sisältäviin palveluihin. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon aina, kun potilaan jatkohoito- ja seurantapaikkaa mietitään. Hoitavan lääkärin tehtävät Jos potilaalla on hoitosuhde muuhun kuin työterveyslääkäriin, esimerkiksi terveyskeskuksen väestövastuulääkäriin tai pitkäkestoisen sairauden takia erikoislääkäriin, voi tälle hoitavalle lääkärille avautua yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa lisäkeino potilaansa auttamiseksi. Työterveyshuollon kautta voidaan selvittää mahdollisuudet työn muuttamiseen ja paranemisen esteiden poistamiseen. Aina tämä ei ole mahdollista, mutta silti selvittäminen kannattaa. Jos potilas ei heti tiedä, missä hänen työterveyshuoltonsa on järjestetty, hänelle voidaan toimittaa hoitokertomus työterveyshuoltoon vietäväksi tai häntä voidaan pyytää selvittämään asia työnantajaltaan. Kun hoitava lääkäri haluaa lähettää hoitoselosteen tai ottaa muuten yhteyttä työterveyshuoltoon, tulee potilaalta pyytää siihen lupa. Jos potilas ei tähän suostu, on tietenkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Työterveyshuoltolaissa on kuitenkin säädetty, että työnantaja saa antaa työntekijän toimittaman sairauslomatodistuksen työterveyshuoltoon, ellei työntekijä sitä erikseen kiellä. Näin työterveyshuollolla on mahdollisuus tällaisessakin tilanteessa seurata työntekijöiden sairastavuutta ja ainakin yrittää käynnistää tarvittaessa kuntoutustoimenpiteitä. Yleensä työntekijöillä ei kuitenkaan ole tarvetta kieltää yhteydenpitoa työterveyslääkäriin. Tällöin hoitava lääkäri voi lähettää epikriisin työterveyslääkärille. Joskus yhteydenotto puhelimitse ja potilaan tilanteesta keskustelu on parempi vaihtoehto tai lisä yhteydenpitoon. Yhteisneuvottelu saattaa olla tarpeen erityisesti psyyk- y d i n a s i a t Työn ja sairauksien välinen yhteys on monitasoinen, ja sairaus voi olla työhön liittyvä, työperäinen tai ammattitauti. Sairauden korvattavuudesta ammattitautina päättää potilaan tapaturmavakuutusyhtiö. Työterveyslääkärillä on suora yhteys työpaikkaan, joten hoitavan lääkärin on hyvä olla yhteydessä potilaan työterveyslääkäriin epäillessään työperäistä sairautta. Työnantajan tekemä sairaanhoitosopimus työterveyspalvelujen tuottajan kanssa vaihtelee laajuudeltaan eikä aina mahdollista jatkohoitoa työterveyshuollossa. Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan? 719

6 kisissä ongelmissa silloin, kun koetut työpaikan ongelmat ovat jopa paranemisen esteenä. Hoitavan lääkärin on hyvä ottaa epikriisissä kantaa mahdollisiin potilaan työkykyä rajoittaviin tekijöihin ja tarvittaessa myös jäljellä olevaan työkykyyn. Tarpeellista ei kuitenkaan ole kirjoittaa näistä päätelmistä suosituksia työnantajalle, vaan nämä ikävät tehtävät voi hyvin jättää työterveyslääkärille, jolle ne lakisääteisesti kuuluvat. Työnantaja voi määrittää työterveyshuollon sairaanhoidon sisällön. Käytännössä vaihtelu on suurta. Eräät työnantajat eivät kustanna lainkaan sairaanhoitoa, toiset taas maksavat laajasti erikoislääkärikonsultaatioita ja tutkimuksia. Tästä syystä ei hoitavan lääkärin kannata määrätä tutkimuksia tehtäväksi työterveyshuollossa, jollei hän tunne kyseisen työntekijän työterveyshuollon sisältöä. Hoitavan lääkärin ei kannata ryhtyä diagnosoimaan ammattitauteja, jollei hän ole ammattitautien tunnistamiseen erityisesti perehtynyt tai tunne potilaansa työoloja. Epäillessään mahdollista ammattitautia hän voi joko olla suoraan yhteydessä potilaan työterveyshuoltoon tai tehdä E-lausunnon perustellusta ammattitautiepäilystä potilaan työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöön ja ehdottaa lisäselvityksiä. Työkykyä pysyvästi uhkaavissa tilanteissa voidaan turvautua ammatillisen kuntoutuksen keinoihin, jolloin työpaikan työeläkeyhtiö (ammattitautien ja työtapaturmien osalta tapaturmavakuutusyhtiö) osallistuu prosessiin esimerkiksi työkokeilun kustantajana. Kuntoutustuella on mahdollista tukea pitkältä sairauslomalta työhön paluuta myös järjestämällä osa-aikatyötä (Antti-Poika ym 2006). Lisäksi vuoden 2007 alusta vähintään 60 päivää sairauspäivärahaa saaneella on mahdollisuus totutella työhön paluuseen tekemällä osa-aikatyötä ja saamalla osasairauspäivärahaa. Sen suuruus on puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta, ja sitä voidaan maksaa arkipäivältä, jonka ajan työntekijä on kuitenkin edelleen sairausvakuutuslain mukaan työkyvytön. Osasairauspäivärahaa haetaan B-lausunnolla, ja sen paras kirjoittaja on yleensä työterveyslääkäri (Palomäki ym. 2006). Lopuksi Työterveyshuolto on Suomessa sisällöltään erilainen kuin useimmissa muissa maissa, koska se mahdollistaa sairauksien yleislääkäritasoisen hoidon erikoislääkärikonsultaatioineen. Läheskään kaikki työnantajat eivät kuitenkaan tätä mahdollisuutta hyödynnä. Hoitavan lääkärin on hyvä muistaa työterveyshuollon olemassaolo. Erityisesti työperäisiksi epäilemissään tapauksissa hoitava lääkäri voi saada arvokasta tukea työterveyshuollon kautta, ja yhteydenotto potilaan työterveyslääkäriin on tällöin aina suotavaa. Kirjallisuutta Antti-Poika M, Martimo K-P, Husman K, toim. Työterveyshuolto. 2., uudistettu painos. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, Härmä M, Sallinen M. Uni, terveys ja toimintakyky. Duodecim 2006;122: Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, KlaukkaT, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Kivimäki M, Vahtera J, Elovainio M. Työ, stressi ja sydän- ja verisuonitaudit. Duodecim 2005;121: Palomäki H, Arola H, Onninen S. Osasairauspäiväraha pehmeä lasku takaisin työelämään. Työterveyslääkäri 2006;24: Räsänen K, Notkola V, Husman K. Work-related interventions during office visits to occupational health physicians. Prev Med 1997;26, Saarinen K, Karjalainen A, Martikainen R, ym. Prevalence of workaggravated symptoms in clinically established asthma. Eur Respir J 2003;22: Teppo L. Syöpätaudit. Kirjassa: Aromaa A, Huttunen J, Koskinen S, Teperi J, toim. Suomalaisten terveys. Saarijärvi: Duodecim, KTL, Stakes, 2005, s, KIMMO RÄSÄNEN, LT, vastaava työterveyslääkäri kimmo.rasanen@mehilainen.fi Mehiläinen Oy, Työterveys Kauppakatu 39 A Kuopio MARKKU SEURI, dosentti, johtava työterveyslääkäri Atria Oy PL 900, Atria 720

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työterveyshuolto 2018

Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.

Työterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. Työterveyshuolto Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. www.kela.fi/tyoterveyshuolto www.kela.fi/sairastaminen> Työterveyshuolto>Yrittäjä> Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon

Lisätiedot

Lataa Työperäiset sairaudet. Lataa

Lataa Työperäiset sairaudet. Lataa Lataa Työperäiset sairaudet Lataa ISBN: 9789518026030 Sivumäärä: 731 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.45 Mb Ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut

TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu maksetaan kaikista työntekijöistä jotka ovat 16-67-vuotiaita. Se maksetaan oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen

Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ Iris Schiewek ja Taru Reinikainen 30.10.2018 Yrityksen taustaa Yritys on pienellä paikkakunnalla sijaitseva tehdas. Yleisesti ottaen työsuhteet

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Korvaava työ kemian aloilla

Korvaava työ kemian aloilla Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa

Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 8.3.2017 Käsitehierarkia Työhön liittyvät sairaudet Ei syy-yhteyttä työhön, mutta - tauti

Lisätiedot

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?

Lisätiedot

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TASAPAINO - työjärjestelyt

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Sisältö. 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille. 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan tehdä. ylläpitämiseksi

Sisältö. 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille. 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan tehdä. ylläpitämiseksi Työstä tukea liikuntaelimille Eira Viikari-Juntura Sisältö 1. Työkyvyn heikkeneminen liikuntaelinten sairauksissa 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä 26.9.2018 Maija Haanpää Ylilääkäri Ilmarinen Koulutus ja sidonnaisuudet Koulutus Lääketieteen lisensiaatti Neurologian erikoislääkäri Lääketieteen

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA 1/5 TARJOUSPYYN- NÖN LIITE 1 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA Siuntion kunta ja XXXXX sopivat työterveyspalvelujen tuottamisesta ajalla 1.1.2012-31.12.2013 seuraavasti: Sopimusosapuolet Palveluntuottaja

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Sosiaaliturvan selvittäminen

Sosiaaliturvan selvittäminen Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Perusasiat kuntoon Parempi työ YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Kansainvälisen työturvallisuuspäivän seminaari Lahti 26.4.2013 Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääket. dosentti Tarmo ja Terveys Oy ESITYKSEN

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri

Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri Työvoimahallinnon odotukset - Vajaakuntoisen työnhakijan

Lisätiedot

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Terveystalo Kemijärvi Sairaala Lapponiassa, Sairaalakatu 9, 98100 Kemijärvi Avoinna:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveystoimiala Työterveyshuolto 1 / 4 15.8.2018 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2019 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tavoitteena

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa

Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa Helsingin yliopisto 23.11.2010 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset Tuomas Talvitie Korvauslakimies / henkilökorvaukset tuomas.talvitie@if.fi Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle. L2- Väestön terveys 6.10.2014. Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto.

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle. L2- Väestön terveys 6.10.2014. Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto. Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? 1 Parikeskustelua

Lisätiedot