Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan?
|
|
- Sakari Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työterveys Kimmo Räsänen ja Markku Seuri Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan? Suomessa on kattava työterveyshuoltojärjestelmä. Potilasta muutoin hoitava lääkäri voi saada työterveyshuollosta tietoja työolosuhteista, ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa voidaan selvittää mahdollisuudet vaikuttaa työoloihin paranemista edistävästi. Työterveyshuollon mahdollisuudet osallistua potilaan jatkohoitoon riippuvat hyvin paljon siitä, miten laajan sopimuksen työantajan kustantamasta sairaanhoidosta työnantaja on tehnyt. Lääkärin vastaanotolle johtavat terveysongelmat Työhön liittyvät terveysongelmat Potilaan työperäiseksi arvioimat terveysongelmat Lääkärin työperäiseksi arvioimat terveysongelmat Ammattitautiepäilyt Ammattitaudit Kuva 1. Työn ja sairauksien välinen yhteys. Mukailtu Räsäsen ym. (1997) artikkelista. O sa sairauksista johtuu ympäristöstä ja jotkin työstä tai työympäristöstä. Näiden sairauksien hoitotuloksia ja ennustetta voidaan usein parantaa, jos potilaan työhön tai työympäristöön tehdään muutoksia. Työperäisten sairauksien tunnistaminen on tärkeää myös uusien tautitapausten ehkäisemiseksi. Työperäiset sairaudet ilmenevät useimmiten ihmisen ja ympäristön rajapinnoilla. Työperäisten altisteiden kannalta tärkeimmät rajapinnat ovat iho, hengitystiet, tuki- ja liikuntaelimet sekä melun osalta kuuloelimistö. Tietoyhteiskunnassa korostuu myös vuorovaikutus uupumisena ja jaksamiseen liittyvinä ongelmina. Niin ikään kansantautien kehittymisessä (mm. verenpaineja sepelvaltimotauti, aikuistyypin diabetes, lihavuus ja metabolinen oireyhtymä sekä masennus) voi olla mukana työperäinen osuus, joka välittynee monimutkaisesti stressimekanismien kautta. Suomen kattava työterveyshuoltojärjestelmä on kanava, jota hoitava lääkäri voi käyttää työympäristöön liittyvien paranemisen esteiden selvittelyyn. Hoitavan lääkärin on useimmiten helpompi olla yhteydessä työterveyshuoltoon kuin suoraan työnantajaan. Ammattitauti, työperäinen sairaus ja työhön liittyvä sairaus Työn ja sairauden välistä yhteyttä kuvataan kolmella käsitteellä (kuva 1). Näistä työhön liittyvä sairaus on laajin, ja se sisältää käsitteet työperäinen sairaus ja ammattitauti. Ammattitauti on Duodecim 2007;123:
2 Taulukko 1. Ammattitautilain (1988/1343) 1 :ssä kuvattuja ammattitaudin ominaisuuksia, niiden käytännön merkitys ja esimerkkejä siitä, miten ne rajoittavat korvaamista. Ominaisuus Merkitys Rajoittaa Syntynyt työsuhteessa Täytyy syntyä työssä Yrittäjien oikeutta korvaukseen 1 Sairaus korvataan Sairaus pitää kuvata Ei korvata pelkkää oireitta tai subjektiivista haittaa Biologinen, fysikaalinen tai kemiallinen tekijä aiheuttajana Työstä löytyy tekijä, joka sairauden aiheuttaa Henkinen altiste ei voi aiheuttaa ammattitautia 2 Pääasiallinen aiheuttaja Syyosuuden pitää olla yli puolet, muiden tekijöiden vaikutus pitää sulkea pois Myötävaikuttavien tekijöiden osalta ei korvausta Todennäköinen aiheuttaja Syysuhteen pitää olla riittävän voimakas Mahdollinen aiheuttaminen ei riitä ammattitaudin kriteeriksi 1 Maatalousyrittäjillä on kaiken kattava vakuutus (MATA-vakuutus); muut yrittäjät voivat ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaa myös ammattitaudit 2 Tapaturmana voidaan korvata myös psyykkisen tekijän aiheuttama sairaus, esimerkiksi traumaperäinen stressireaktio käsitteistä suppein, ja sen luonnetta on kuvattu lääketieteellis-juridiseksi. Ammattitauti-käsitteen sisältö määräytyy kunkin maan lainsäädännön mukaan, eikä se ole sama esimerkiksi Euroopan unionin kaikissa jäsenmaissa. Yksityiskohtainen tulkinta muodostuu korvauskäytännöstä, joka voidaan nähdä lainsäädännön ja lääketieteellisen tiedon tulkintana. Taulukkoon 1 on kerätty ammattitautilain määrittelemiä keskeisiä piirteitä ja niistä aiheutuvia rajoituksia. Työperäinen sairaus on laajempi käsite kuin ammattitauti, ja se sisältää myös ammattitaudit. Työperäisen sairauden kriteeriksi riittää se, että työllä on jokin syyosuus. Myös työn henkinen kuormittavuus voi aiheuttaa työperäistä sairastavuutta ilman, että kyseessä on ammattitauti. Jos hoitava lääkäri ei ole varma siitä, onko kyseessä ammattitauti, on syytä pitäytyä työperäisen sairauden käsitteessä, sillä termin ammattitauti käyttö voi johtaa perusteettomiin odotuksiin korvauksista. Työhön liittyvä sairaus on mikä tahansa sairaus, jonka kulkuun työ voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti. Käytännössä mikä tahansa sairaus saattaa jossakin tilanteessa olla työhön liittyvä. Työhön liittyvä sairaus ei määräydy diagnoosin perusteella vaan työn ja sairauden välisen yhteyden kautta. Taulukossa 2 on kuvattu näiden kolmen käsitteen yhteyksiä. Työolosuhteita parantamalla voidaan vähentää ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia. Työhön liittyvien sairauksien osalta ei sai- Taulukko 2. Käsitteiden ammattitauti, työperäinen sairaus ja työhön liittyvä sairaus keskeinen sisältö. Syyosuus Määritys Aiheuttajat Korvausta? Ammattitauti Aiheutunut pääasiassa työstä Ammattitautilaki ja -asetus sekä korvauskäytäntö Kemiallinen, biologinen tai fysikaalinen tekijä Korvataan ammattitautina Työperäinen sairaus, joka ei täytä ammattitaudin kriteerejä Työllä osuutta sairauden synnyssä Lääketieteellinen tietämys Mikä tahansa työn piirre Hoidetaan ns. tavallisena sairautena Työhön liittyvä sairaus Työllä ei välttämättä syyosuutta, mutta työ vaikuttaa esim. ennusteeseen tai sairaus haittaa työntekoa Lääketieteellinen tietämys ja tilannekohtainen arvio Mikä tahansa työn piirre Hoidetaan ns. tavallisena sairautena 716 K. Räsänen ja M. Seuri
3 Taulukko 3. Eräiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien piirteitä, jotka selventävät ammattitaudin, työperäisen sairauden ja työhön liittyvän sairauden käsitteitä. Esimerkkejä Alkaminen Kipu Kliininen kuva Taudinkulku Ammattitauti Peukalon ojentajajänteen tulehdus, kyynärpään epikondyliitti Yleensä poikkeava työ, lisääntynyt rasitus, toistotyöt Rajoittuu tiettyihin liikkeisiin, pahimmillaan lepokipua Provokaatiotestien tulokset positiivisia, joskus turvotusta, krepitaatiota Yleensä lyhyt ja reagoi hyvin hoitoon Työperäinen sairaus Jännitysniska, äkillinen ristiselkäkipu Ei välttämättä muutosta, kevyt, esim.»tavanomainen työ» Jonkin kehon osan yleinen kipeytyminen Yleensä löydökset liittyvät kipuun Taipumuksena uusiutua Työhön liittyvä sairaus Fibromyalgia, pitkäaikainen ristiselkäsärky Ei välttämättä merkittävää fyysistä rasitusta Laaja-alaista tai kehon osan vaihtelevaa kipua Monimuotoisia ja vaihtelevia kipulöydöksiä, subjektiivista turvotusta Usein jatkuva ja krooninen, vaikeahoitoinen rauksien ilmaantuvuuteen voida vaikuttaa, mutta työolojen kehittäminen parantaa ennustetta ja vähentää lääkityksen ja hoidon tarvetta tai sairaudesta aiheutuvaa sosiaalista haittaa. Ammattitaudin, työperäisen sairauden ja työhön liittyvän sairauden eroja tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta on kuvattu taulukossa 3. Yleisimmät ammattitaudit Suomessa on ollut hyvin vertailukelpoiset ja pitkäaikaiset ammattitautitilastot. Eräiden lainsäädännön muutosten vuoksi ammattitautitilastojen kertyminen entisellä tavalla katkesi vuonna 2002 ja seuraavat vertailukelpoiset tilastot saadaan vasta tänä vuonna (2007). Vuoden 2002 tilastot kuvaavat kuitenkin kohtalaisen hyvin koko 2000-luvun alun tilannetta Suomessa. Aiempien vuosikymmenten vaihteluun ammattitautien määrässä ovat vaikuttaneet mm. lainsäädännön muutokset ja asbestisairauksien seulonta (kuva 2). Ammattitautitapausten lukumäärät ovat 1990-luvulta alkaen vähentyneet. Ne ovat luvun lopun jälkeisistä vuosista lähes puolittuneet; nykyisin tapauksia on vajaat vuodessa. Etenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on pienentynyt. Meluvammojen väheneminen alkoi jo 1980-luvun alussa. Asbestisairauksien tunnistaminen on parantunut etenkin työterveyslaitoksen asbestiohjelman vaikutuksesta. Vaikka asbestille altistuminen on jo lähes kokonaan loppunut, uusia asbestisairauksia tullaan toteamaan pitkän latenssin takia vielä 2010-luvulla. Ihotautitapausten määrässä ei viime vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia. Hengityselinsairauksien määrä alkoi hieman vähentyä vuoden 1996 jälkeen. Huomattavampia ovat kuitenkin olleet sairausryhmän sisällä tapahtuneet muutokset. Hengityselinsairauksien aiheuttajista rakennusten kosteusvauriot ja homeet ovat lisänneet osuuttaan, ja esimerkiksi maatalouteen liittyvät allergiat ovat vähentyneet. Viimeksi mainittu muutos johtuu osittain tilojen määrän pienenemisestä mutta myös ilmeisesti siirtymisestä entistä suurempiin tilakokoihin, mikä on tuonut mukanaan uudenaikaiset, ilmastoidut tuotantotilat, automaation ja kehittyneet eläinten hoitotavat. Työperäisiä sairauksia Työperäisistä sairauksista ei ole tilastoja. Joidenkin sairauksien liittymistä työhön on selvitetty. Astmassa syyosuudeksi on Suomessa arvioitu miehillä 29 % ja naisilla 17 % (Karjalainen ym. 2001). Vaikka astma ei olisi työperäinen, työolosuhteet pahentavat sitä noin 20 %:lla työssä käyvistä astmaatikoista (Saarinen ym. 2003). Myös ihotaudeissa ja useissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa vastaavat osuudet lienevät suuret. Työympäristön aiheuttamien syöpien osuu- Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan? 717
4 Tapauksia Meluvammat Rasitussairaudet Hengitystieallergiat Ihotaudit Asbestisairaudet Muut Kuva 2. Ammattitautitapausten määrä vuosina työperäisten sairauksien rekisteriin tulleiden ilmoitusten mukaan. Lähde: Työterveyslaitos deksi kaikista syövistä on arvioitu 2 5 % (Teppo 2005). Myös monilla kansantaudeilla on todennäköisesti jonkinasteinen työperäinen syyosuus (Kivimäki ym. 2005, Härmä ja Sallinen 2006). Työstressin vaikutuksia sydän- ja verisuonitauteihin on tutkittu runsaasti. Ongelmana on kuitenkin se, että pitkittyneen työstressin luotettava toteaminen yksittäisen potilaan tapauksessa on paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi ylipainon, korkean verenpaineen tai tupakoinnin. Yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin voi osittain selittää esimerkiksi elämäntapojen kehittyminen epäedulliseen suuntaan tai masennuksen lisääntyminen. Tietyissä ammateissa tai toimialoilla voidaan puhua myös sosiaalisesti määräytyvistä elintavoista (esimerkiksi rakennustyöntekijät, raskaan liikenteen kuljettajat, tarjoilijat ja tietotekniikka). Työelämässä muuttunut aikakäsitys näkyy tietotyön nopeana kasvuna sekä vuorotyön ja epäsäännöllisten työaikojen yleistymisenä varsinkin teollisuuden, liikenteen ja kaupan piirissä. Vuorotyön ja sydänsairauksien välillä on todettu selvä yhteys, kun taas työstressin ja depression väliset monimutkaiset kytkökset ovat vielä pitkälti selvittämättä. Nykytiedon valossa on vielä liian varhaista arvioida, missä määrin kansantautien ehkäisyä voitaisiin tehostaa kehittämällä työelämää tai vaikuttamalla yksittäisen työntekijän työolosuhteisiin (Kivimäki ym. 2005, Härmä ja Sallinen 2006). Ilmeistä kuitenkin on, että esimerkiksi stressaavassa työtilanteessa kohonneen verenpaineen tai aikuistyypin diabeteksen hoidon tasapainotus onnistuu parhaiten, kun työstressi laukaistaan väliaikaisesti esimerkiksi sairauslomalla. Tällöin työterveyslääkäri on usein oikea lääkäri sairausloman määräämiseen ja mahdollisten työssä tehtävien jatkotoimenpiteiden käynnistäjä. Työterveyshuollon keinot Suomessa työterveyshuollon kattavuus on hyvä. Yli 90 % palkansaajista ja yhä suurempi osuus myös yrittäjistä kuuluu työterveyshuollon piiriin. Työterveyshuollon ennakoiviin keinoihin kuuluvat mm. työpaikkaselvitykset ja henkilös- 718 K. Räsänen ja M. Seuri
5 tön terveystarkastukset. Ensin mainittujen avulla voidaan vaikuttaa työpaikan ja työn mahdollisiin terveysriskejä lisääviin olosuhteisiin ja tekijöihin. Terveystarkastuksissa saadaan toisaalta tietoa työn yksilöille mahdollisesti aiheuttamista haitoista ja toisaalta myös lääketieteellisistä riskitekijöistä. Tarpeen vaatiessa voidaan ehdottaa erillisselvityksiä (esim. työhygieeniset mittaukset, psykologin tekemä työyhteisöselvitys). Yksittäisen potilaan työkykyongelmista tai työhön palaamisen tukemisesta voidaan järjestää yhteisneuvotteluja. Työntekijä, työnantajan edustaja, työterveyshuollon edustajat ja mahdollisesti hoitavan tahon edustaja pyrkivät neuvottelemalla löytämään ratkaisuja tilanteeseen. Ratkaisuina voivat olla esimerkiksi työjärjestelyt, työnkuvan muuttaminen tai uudelleen sijoitus toisiin työtehtäviin (Antti-Poika ym. 2006). Vaikka työterveyshuollon kattavuus on Suomessa hyvä, työterveyshuollon sisältö ja työnantajien suhtautuminen työterveyspalveluihin vaihtelevat huomattavasti. Työnantajan velvollisuus on järjestää työntekijöilleen ns. lakisääteiset ehkäisevät palvelut, mutta sairauden hoitoon liittyvien palvelujen järjestäminen on vapaaehtoista. Niinpä sairaanhoitopalvelujen laajuus vaihtelee pelkistä työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanottokäynneistä erikoislääkärikonsultaatiot ja monipuoliset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sisältäviin palveluihin. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon aina, kun potilaan jatkohoito- ja seurantapaikkaa mietitään. Hoitavan lääkärin tehtävät Jos potilaalla on hoitosuhde muuhun kuin työterveyslääkäriin, esimerkiksi terveyskeskuksen väestövastuulääkäriin tai pitkäkestoisen sairauden takia erikoislääkäriin, voi tälle hoitavalle lääkärille avautua yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa lisäkeino potilaansa auttamiseksi. Työterveyshuollon kautta voidaan selvittää mahdollisuudet työn muuttamiseen ja paranemisen esteiden poistamiseen. Aina tämä ei ole mahdollista, mutta silti selvittäminen kannattaa. Jos potilas ei heti tiedä, missä hänen työterveyshuoltonsa on järjestetty, hänelle voidaan toimittaa hoitokertomus työterveyshuoltoon vietäväksi tai häntä voidaan pyytää selvittämään asia työnantajaltaan. Kun hoitava lääkäri haluaa lähettää hoitoselosteen tai ottaa muuten yhteyttä työterveyshuoltoon, tulee potilaalta pyytää siihen lupa. Jos potilas ei tähän suostu, on tietenkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Työterveyshuoltolaissa on kuitenkin säädetty, että työnantaja saa antaa työntekijän toimittaman sairauslomatodistuksen työterveyshuoltoon, ellei työntekijä sitä erikseen kiellä. Näin työterveyshuollolla on mahdollisuus tällaisessakin tilanteessa seurata työntekijöiden sairastavuutta ja ainakin yrittää käynnistää tarvittaessa kuntoutustoimenpiteitä. Yleensä työntekijöillä ei kuitenkaan ole tarvetta kieltää yhteydenpitoa työterveyslääkäriin. Tällöin hoitava lääkäri voi lähettää epikriisin työterveyslääkärille. Joskus yhteydenotto puhelimitse ja potilaan tilanteesta keskustelu on parempi vaihtoehto tai lisä yhteydenpitoon. Yhteisneuvottelu saattaa olla tarpeen erityisesti psyyk- y d i n a s i a t Työn ja sairauksien välinen yhteys on monitasoinen, ja sairaus voi olla työhön liittyvä, työperäinen tai ammattitauti. Sairauden korvattavuudesta ammattitautina päättää potilaan tapaturmavakuutusyhtiö. Työterveyslääkärillä on suora yhteys työpaikkaan, joten hoitavan lääkärin on hyvä olla yhteydessä potilaan työterveyslääkäriin epäillessään työperäistä sairautta. Työnantajan tekemä sairaanhoitosopimus työterveyspalvelujen tuottajan kanssa vaihtelee laajuudeltaan eikä aina mahdollista jatkohoitoa työterveyshuollossa. Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan? 719
6 kisissä ongelmissa silloin, kun koetut työpaikan ongelmat ovat jopa paranemisen esteenä. Hoitavan lääkärin on hyvä ottaa epikriisissä kantaa mahdollisiin potilaan työkykyä rajoittaviin tekijöihin ja tarvittaessa myös jäljellä olevaan työkykyyn. Tarpeellista ei kuitenkaan ole kirjoittaa näistä päätelmistä suosituksia työnantajalle, vaan nämä ikävät tehtävät voi hyvin jättää työterveyslääkärille, jolle ne lakisääteisesti kuuluvat. Työnantaja voi määrittää työterveyshuollon sairaanhoidon sisällön. Käytännössä vaihtelu on suurta. Eräät työnantajat eivät kustanna lainkaan sairaanhoitoa, toiset taas maksavat laajasti erikoislääkärikonsultaatioita ja tutkimuksia. Tästä syystä ei hoitavan lääkärin kannata määrätä tutkimuksia tehtäväksi työterveyshuollossa, jollei hän tunne kyseisen työntekijän työterveyshuollon sisältöä. Hoitavan lääkärin ei kannata ryhtyä diagnosoimaan ammattitauteja, jollei hän ole ammattitautien tunnistamiseen erityisesti perehtynyt tai tunne potilaansa työoloja. Epäillessään mahdollista ammattitautia hän voi joko olla suoraan yhteydessä potilaan työterveyshuoltoon tai tehdä E-lausunnon perustellusta ammattitautiepäilystä potilaan työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöön ja ehdottaa lisäselvityksiä. Työkykyä pysyvästi uhkaavissa tilanteissa voidaan turvautua ammatillisen kuntoutuksen keinoihin, jolloin työpaikan työeläkeyhtiö (ammattitautien ja työtapaturmien osalta tapaturmavakuutusyhtiö) osallistuu prosessiin esimerkiksi työkokeilun kustantajana. Kuntoutustuella on mahdollista tukea pitkältä sairauslomalta työhön paluuta myös järjestämällä osa-aikatyötä (Antti-Poika ym 2006). Lisäksi vuoden 2007 alusta vähintään 60 päivää sairauspäivärahaa saaneella on mahdollisuus totutella työhön paluuseen tekemällä osa-aikatyötä ja saamalla osasairauspäivärahaa. Sen suuruus on puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta, ja sitä voidaan maksaa arkipäivältä, jonka ajan työntekijä on kuitenkin edelleen sairausvakuutuslain mukaan työkyvytön. Osasairauspäivärahaa haetaan B-lausunnolla, ja sen paras kirjoittaja on yleensä työterveyslääkäri (Palomäki ym. 2006). Lopuksi Työterveyshuolto on Suomessa sisällöltään erilainen kuin useimmissa muissa maissa, koska se mahdollistaa sairauksien yleislääkäritasoisen hoidon erikoislääkärikonsultaatioineen. Läheskään kaikki työnantajat eivät kuitenkaan tätä mahdollisuutta hyödynnä. Hoitavan lääkärin on hyvä muistaa työterveyshuollon olemassaolo. Erityisesti työperäisiksi epäilemissään tapauksissa hoitava lääkäri voi saada arvokasta tukea työterveyshuollon kautta, ja yhteydenotto potilaan työterveyslääkäriin on tällöin aina suotavaa. Kirjallisuutta Antti-Poika M, Martimo K-P, Husman K, toim. Työterveyshuolto. 2., uudistettu painos. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, Härmä M, Sallinen M. Uni, terveys ja toimintakyky. Duodecim 2006;122: Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, KlaukkaT, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Kivimäki M, Vahtera J, Elovainio M. Työ, stressi ja sydän- ja verisuonitaudit. Duodecim 2005;121: Palomäki H, Arola H, Onninen S. Osasairauspäiväraha pehmeä lasku takaisin työelämään. Työterveyslääkäri 2006;24: Räsänen K, Notkola V, Husman K. Work-related interventions during office visits to occupational health physicians. Prev Med 1997;26, Saarinen K, Karjalainen A, Martikainen R, ym. Prevalence of workaggravated symptoms in clinically established asthma. Eur Respir J 2003;22: Teppo L. Syöpätaudit. Kirjassa: Aromaa A, Huttunen J, Koskinen S, Teperi J, toim. Suomalaisten terveys. Saarijärvi: Duodecim, KTL, Stakes, 2005, s, KIMMO RÄSÄNEN, LT, vastaava työterveyslääkäri kimmo.rasanen@mehilainen.fi Mehiläinen Oy, Työterveys Kauppakatu 39 A Kuopio MARKKU SEURI, dosentti, johtava työterveyslääkäri Atria Oy PL 900, Atria 720
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
Lisätiedotsairasloma-automaatti?
Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS
AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTyöperäiset allergiset hengityselinsairaudet
Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät
LisätiedotTyösuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj
Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito
LisätiedotTyöterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri
Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän
LisätiedotTyöterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.
Työterveyshuolto Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. www.kela.fi/tyoterveyshuolto www.kela.fi/sairastaminen> Työterveyshuolto>Yrittäjä> Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon
LisätiedotLataa Työperäiset sairaudet. Lataa
Lataa Työperäiset sairaudet Lataa ISBN: 9789518026030 Sivumäärä: 731 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.45 Mb Ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen,
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotHyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?
TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotSisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina
Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotKorvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotTYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut
TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu maksetaan kaikista työntekijöistä jotka ovat 16-67-vuotiaita. Se maksetaan oma-aloitteisesti
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotHyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.
LisätiedotBack to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen
Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ Iris Schiewek ja Taru Reinikainen 30.10.2018 Yrityksen taustaa Yritys on pienellä paikkakunnalla sijaitseva tehdas. Yleisesti ottaen työsuhteet
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotPalvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke
Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotLaki. sairausvakuutuslain muuttamisesta
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n
LisätiedotTyö ja terveys työn haasteet kansanterveydelle
Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua
LisätiedotTyöperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa
Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 8.3.2017 Käsitehierarkia Työhön liittyvät sairaudet Ei syy-yhteyttä työhön, mutta - tauti
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
LisätiedotMaria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotMiten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014
Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli
LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla
LisätiedotMarita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys
Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta
LisätiedotTyöterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!
Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TASAPAINO - työjärjestelyt
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotMikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen
Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTyöntekijän vakuutukset
Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä
LisätiedotSisältö. 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille. 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan tehdä. ylläpitämiseksi
Työstä tukea liikuntaelimille Eira Viikari-Juntura Sisältö 1. Työkyvyn heikkeneminen liikuntaelinten sairauksissa 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTyökyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä
Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä 26.9.2018 Maija Haanpää Ylilääkäri Ilmarinen Koulutus ja sidonnaisuudet Koulutus Lääketieteen lisensiaatti Neurologian erikoislääkäri Lääketieteen
LisätiedotLakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:
1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.
LisätiedotSOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA
1/5 TARJOUSPYYN- NÖN LIITE 1 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA Siuntion kunta ja XXXXX sopivat työterveyspalvelujen tuottamisesta ajalla 1.1.2012-31.12.2013 seuraavasti: Sopimusosapuolet Palveluntuottaja
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE
TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
Perusasiat kuntoon Parempi työ YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Kansainvälisen työturvallisuuspäivän seminaari Lahti 26.4.2013 Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääket. dosentti Tarmo ja Terveys Oy ESITYKSEN
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotTyökyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri
Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri Työvoimahallinnon odotukset - Vajaakuntoisen työnhakijan
LisätiedotTarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea
Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Terveystalo Kemijärvi Sairaala Lapponiassa, Sairaalakatu 9, 98100 Kemijärvi Avoinna:
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN
Rauman sosiaali- ja terveystoimiala Työterveyshuolto 1 / 4 15.8.2018 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2019 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tavoitteena
LisätiedotLakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa
Helsingin yliopisto 23.11.2010 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset Tuomas Talvitie Korvauslakimies / henkilökorvaukset tuomas.talvitie@if.fi Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa
LisätiedotAdoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA
Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa
LisätiedotKimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee
Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää
LisätiedotTyö ja terveys työn haasteet kansanterveydelle. L2- Väestön terveys 6.10.2014. Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto.
Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? 1 Parikeskustelua
Lisätiedot