HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2016

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 SISÄLLYS A. Henkilöstöohjelman toteuttaminen Hyvinvoivia ja osaavia yliopistolaisia Henkilöstöohjelma Lähtökohdat Henkilöstökertomuksen sisältö Henkilöstöjohtaminen yliopistossa Vuosi 2017 henkilöstötyössä Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen Strateginen resursointi Osaamisen johtaminen Laadukas esimiestyö ja yhtenäiset henkilöstön johtamiskäytännöt Toimivat palvelut ja vuorovaikutteinen kohtaaminen... 8 B. Tilastot Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen Eläköityminen ja tulo- ja lähtövaihtuvuus Henkilöstöpanokset Henkilötyövuodet Henkilöstön lukumäärä ja rakenne Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Sukupuolirakenne Koko- ja osa-aikaisuus Ikärakenne Dosentit ja tuntiopettajat I

3 Henkilöstökertomus vuodelta Kansainvälisyys Kansainvälinen henkilöstö Suomessa Kansainvälisen henkilöstön osuus yksiköiden henkilömäärästä Kansainvälisen rekrytoinnin tukeminen Kansainvälisen henkilöstön tukipalvelut Kansainvälinen työskentely Kansanvälinen henkilöstö tilastotietoina Palkkakustannukset ja -jakaumat Osaamisen johtaminen Tiedekuntakohtaiset tilastot Humanistinen tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta (sis. Normaalikoulu) Kauppakorkeakoulu Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yliopistopalvelut (ei sis. siivous, kiinteistö ja yhteiset) *) II

4 A. HENKILÖSTÖOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 1 HYVINVOIVIA JA OSAAVIA YLIOPISTOLAISIA HENKILÖSTÖ- OHJELMA Lähtökohdat Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtamisen lähtökohdat on määritelty yliopiston strategiassa ja henkilöstöohjelmassa. Yliopiston hallitus on joulukuussa 2014 hyväksynyt yliopiston strategian ja helmikuussa 2016 strategian toimenpideohjelman vuosille (strategian toimenpideohjelma on päivitetty hallituksen kokouksessa vuosille ). Yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopiston henkilöstöohjelman vuosille toukokuussa 2016 ja yliopiston rehtori henkilöstöohjelman toimenpideohjelman kesäkuussa Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on esittää luotettavaa ja objektiivista henkilöstön määrää ja - rakennetta koskevaa tietoa käytettäväksi strategiatyössä, toiminnan ja talouden suunnittelussa, henkilöstöohjelmassa sekä mm. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa määriteltyjen toimintalinjojen ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen. Vuosittain laadittava henkilöstökertomus täydentää toimintakertomusta ja tilinpäätöstä ja toimii raporttina rehtorille ja yliopiston hallitukselle henkilöstön tilasta ja henkilöstöjohtamisesta Jyväskylän yliopistossa. Henkilöstökertomuksessa tietoja esitetään kuluneen vuoden lisäksi pääsääntöisesti kahdelta aikaisemmalta vuodelta. Tiedot on koottu pääsääntöisesti Jyväskylän yliopiston käyttämistä henkilötietojärjestelmistä. Henkilöstöryhmäjakona käytetään pääsääntöisesti ylipiston keskeisenä henkilötietojärjestelmänä käytössä olevaa SAP HR:n mukaista jaottelua. Tämä poikkeaa eräiltä osin opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämän Vipunen tietokannan (aikaisempi KOTA tietokanta) jaotteluista, mistä seuraa joitakin tilastollisia eroavaisuuksia suhteessa näiden tietokantojen perusteella laadittuihin raportteihin. Tässä henkilöstökertomuksessa opetushenkilöstöön kuuluvaksi katsotaan professorit, yliopistonlehtorit, lehtorit (myös harjoittelukoulu), yliopistonopettajat ja päätoimiset tuntiopettajat (myös aikaisemmin käytössä olleet yliassistentti ja assistentti nimikkeet sisältyvät tähän henkilöstöryhmään). Tutkimushenkilöstöön kuuluvaksi katsotaan tutkimusjohtajat, akatemiatutkijat, yliopistotutkijat, erikoistutkijat, tutkijatohtorit, tutkijat, projektitutkijat, tutkimuskoordinaattorit, tohtorikoulutettavat ja tutkimusavustajat. Muuhun henkilöstöön kuuluvat opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, hallinto- ja toimistohenkilöstö, atk/it -henkilöstö, kirjastohenkilöstö sekä huolto- ja kiinteistöhenkilöstö. 1 (46)

5 1.2 Henkilöstökertomuksen sisältö Henkilöstökertomusta vuodelta 2016 on kehitetty kuvaamaan Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtamisen keskeisiä elementtejä ja näihin liittyviä toimenpiteitä strategian ja henkilöstöohjelman tavoitteiden mukaisena myös toimintakertomuksessa henkilöstöstä esitettävä huomioiden. Vuoden 2016 henkilöstökertomus on jaettu kahteen osaan A) Henkilöstöohjelman toteuttaminen ja B) tilastot. Jaottelun tarkoituksena on tukea näihin molempiin osiin liittyvää raportointia ja seurantaa sekä auttaa havainnoimaan henkilöstön tilaa ja siihen liittyviä muutoksia Jyväskylän yliopistossa. 1.3 Henkilöstöjohtaminen yliopistossa Kokonaisuutena henkilöstön tilaa koskevana arvioina voidaan todeta yliopiston kehittyneen hyvin edellisvuosia vastaavalla tavalla. Eräitä yksittäisiä muutoksia on havaittavissa sekä henkilöstöohjelmaa että tilastoja koskevissa osuuksissa, mitä on kyseisissä yhteyksissä jäljempänä tarkemmin selvitetty. Henkilötyövuosien määrässä on havaittavissa muutaman vuoden laskun jälkeen kahden henkilötyövuoden lisäys. Henkilötyövuodet vähenivät selvästi (-27 htv) muun henkilöstön ryhmässä ja lisäys on havaittavissa opetus- ja tutkimushenkilökunnan (+29 htv) ryhmässä. Muutos ei suoraan ole heijastunut yliopiston palkkakustannuksiin, jotka vähenivät 0,27 %. Kokonaishenkilöstökustannukset vähenivät 1,4 % edellisestä vuodesta (kuva 17). Kokonaiskustannustason muutosta selittää erityisesti KEVA:n yliopiston eläkevakuutusmaksuun kohdistama oikaisu, joka toteutetaan vuosina Vuonna 2016 kiinnitettiin erityistä huomiota henkilöstöpanosten suhteuttamiseen yliopiston talouden kehitykseen ja talouden kehitys huomioitiin muutoinkin toiminnan suunnittelussa. Rehtorin johdolla työnantajaryhmässä käsiteltiin kaikki muun henkilökunnan rekrytointia koskevat esitykset, erityisesti vuoden 2016 aikana suunnitellun ja vuoden 2017 alusta aloittaneen keskitetyn palvelurakenteen rekrytoinnit. Uuden henkilöstöohjelman kulmakivet, yliopiston menestystekijät, kytkettiin osaksi yliopiston toiminnanohjausjärjestelmää. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin uuden henkilöstöohjelman ja sitä tukevan toimenpideohjelman toteuttamista koskevat toimenpiteet, joita on kuvattu tämän henkilöstökertomuksen osassa A). Vuoden 2016 aikana käynnistettiin myös pilottityyppisenä koko henkilöstön viremittaus. Kysely antaa henkilöstölle tilaisuuden kerran kuukaudessa antaa palautetta työvireestään. Viremittauksen tulokset ovat laitostason johtajien käytössä ja ne auttavat suuntaamaan työhyvinvointitoimenpiteitä yksiköittäin. Henkilöstötyössä yhtenä kehittämis- ja arviointivälineenä toimii kahden vuoden välein toteutettava työhyvinvointikysely, jonka kautta saamme tärkeää informaatiota yliopistomme työhyvinvointituloksista. Olemme henkilöstöpalveluissa asettaneet seuraavan kerran vuoden 2017 syksyllä toteutettavan kyselyn vastausprosenttitavoitteeksi 60 (vastausprosentti 2015 oli 35 %) saadaksemme nykyistäkin parempaa tukea yliopistossa tehtävään henkilöstötyöhön. Yliopiston ja opetus-ja kulttuuriministeriön välisessä sopimuksessa vuosille odotetaan yliopiston (ja yliopistojen) ottavan käyttöön yh- 2 (46)

6 tenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen työhyvinvoinnin tarkastelussa. Edistetään jo nykyisin käytössä olevan työhyvinvoinnin tarkasteluvälineen merkitystä lisäämällä kyselyn vastausprosentti yli henkilöstöpalveluiden asettaman tavoitteen! Yliopiston kansainvälistymistavoitteiden mukaisesti ulkomailta tulevien ja ulkomaille lähtevien työntekijöiden ohjeistuksen ja prosessien kehittämistä jatkettiin vuonna Yliopisto edisti Euroopan komission The Human Resources Strategy for Reasearchers hanketta (HRS4R). Kansainvälisen rekrytoinnin tukemiseksi Jyväskylän yliopisto sai Euroopan komissiolta syksyllä 2016 EURAXESS Service Center statuksen, jonka saamisen jälkeen yliopiston kansainvälisen henkilöstön tukipalvelut löytyvät myös Euroopan komission EURAXESS Researchers in motion sivustolta. 1.4 Vuosi 2017 henkilöstötyössä Vuoden 2017 keskeisiä tavoitteita henkilöstötyössä ovat: 1. Henkilöstöohjelman ja sen toimenpideohjelman edistäminen 2. Työhyvinvointikyselyn kehittäminen ja hyödyntäminen tukemaan työhyvinvoinnin tarkastelua 3. Tulossopimuksiin ja yliopiston toiminnanohjaukseen kytkeytyvän henkilöstötyön vahvistaminen henkilöstöohjelman seuraavien kulmakivien kautta - Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen - Laadukas esimiestyö ja yhtenäiset henkilöstön johtamiskäytännöt - Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö 4. Henkilöstötyön kytkeminen tukemaan yliopiston talouden vakautta 3 (46)

7 2 KEHITTYVÄ YHTEISÖLLISYYS JA HYVINVOIVA TYÖYHTEISÖ Mittarit Mittarin arvo Yliopiston yhteisöllisyyden keskiarvo henkilöstökyselyssä 3,5 Työolot keskiarvo henkilöstökyselystä 3,4 Sairauspoissaolot määrällisesti 6pv / htv Työterveyshuollon kokonaiskustannukset Tehostettuun tukeen johtaneet Vartu keskustelut 13 Kehittyvää yhteisöllisyyttä ja hyvinvoivan työyhteisön rakentumista on tuettu henkilöstöohjelman mukaisesti sekä yksilö että työyhteisötasolla. Työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittymisen tueksi on tarjottu työhyvinvointiin liittyviä luentoja mm. stressinhallintaan ja asiakastyöhön. Yksiköiden käytössä on ollut Työhyvinvointi-tarjotin ja lisäksi on tuettu työhyvinvointiin liittyviä kehittämishankkeita taloudellisesti. Kehittämishankkeita on toteutettu mm. Kielten ja viestintätieteiden laitoksilla (laitosten yhdistymisen fasilitointi), avoimessa yliopistossa (johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen) ja muutoksen kohteina olevien tiedekuntien hallintopäälliköiden sparrauksena. Lisäksi tarjolla on ollut muutostukea eri muodoissa sekä työnohjausta mm. esimiehille ja työsuojeluun osallistuville toimijoille. Yliopiston työterveyshuoltopalveluiden toimittajana on Terveystalo. Työterveyshuollon toiminta on toteutunut toimintasuunnitelman mukaisesti, keskeisinä toimintoina mm. työpaikkakäynnit ja ikäkausi ja työhöntulotarkastukset. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat laskeneet hieman. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus on vastaavasti kasvanut hieman tavoitteiden mukaisesti. Kuva 1. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia seurataan mm. sairauspoissaolojen ja työkykyriskin kautta. Sairauspoissaolopäivien määrä on laskenut, mutta poissaolopäivien lukumäärä henkilötyövuotta kohden on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. 1-3 päivän poissaolot ovat jatkaneet kasvuaan. Pitkissä poissaoloissa on kasvua päivän poissaoloissa. Pitkissä poissaoloissa syinä ovat pääasiassa tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Kuva 2 ja 3. Työkykyriskien varhainen tunnistaminen vähentää mahdollisia työkyvyttömyystapauksia. Työkyvyn ylläpitoa ja sen palauttamista pyritään tukemaan mm. kuntoutuksen, työkokeilun ja tehtäväjärjestelyjen avulla. Tunnistettujen työkykyriskien ja neuvottelujen määrä on laskenut vuodesta Taulukko 1. Tähän kehitykseen on vaikuttanut mm. sairauspoissaolojen vähentyminen ja muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Työtapaturmien lukumäärä on kasvanut, mutta tapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä on vastaavasti vähentynyt. Työtapaturmat ovat sattuneet työssä (57%) ja työmatkalla (43%) ja aiheuttaneet useimmiten sijoiltaan menoja ja nyrjähdyksiä (43%). Kuva 4. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa edistävät hyvinvoivan työyhteisön rakentumista ja takaavat yksilötasolla riittävät tukitoimenpiteet riittävän ajoissa. Työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tuettiin monipuolisilla kulttuuri- ja henkilöstöliikuntapalveluilla (yliopistoliikunta). Yliopisto on lisäksi tukenut henkilöstön omaehtoista opiskelua ja osallistumista liikuntapalveluihin työtilanteen salliessa. Lisäksi yliopistossa jaettiin ensimmäistä kertaa Academic Lifetoimintamallin mukaisena Yhteisöllisyyden rakentaja-palkinto ja valmisteltiin henkilökunnan olohuoneen käyttöönottoa. 4 (46)

8 3 STRATEGINEN RESURSOINTI JA OSAAMISEN JOHTAMINEN Mittarit Strategisen johtamisen keskiarvo henkilöstökyselyssä yliopiston ja tiedekuntien tasolla Henkilöstösuunnitelmien ml. tulossopimuksissa sovitun henkilöstömääräennusteen osumatarkkuus Mittarin arvo Yliopisto: 3,1 Tiedekunnat: 3,7 Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöohjelman aikataulun mukaisesti. Ikä- ja sukupuolijakauma Keski-ikä (v): 43,4 30 % henkilöstöstä vuotiaita 56,4 % naisia; 43,6 % miehiä Käytyjen kehityskeskustelujen kattavuusprosentti Muu henkilöstö: 50,3 % Opetus- ja tutkimushenkilöstö 76,0 % Oman työn sisältö ja osaamisen keskiarvo henkilöstökyselyssä 3,8 Keskimääräinen rekrytointiprosessin kesto ja suorat kustannukset jelman aikataulun mukaisesti. Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöoh- Kansainvälisen työskentelyn määrä Yli 3 kuukauden ulkomaan työskentelyssä 30 henkilöä ja ulkomailla paikalta palkattuna 19 Ulkomaalaisten henkilötyövuosien määrä ja Htv: 244 lukumäärä Lukumäärä: 272 Henkilöstön vaihtuvuusprosentti (tutkijauramallin 4. taso) Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöohjelman aikataulun mukaisesti. 3.1 Strateginen resursointi Henkilöstötyö kytkettiin yliopiston toiminnanohjausjärjestelmään uuden henkilöstöohjelman myötä aikaisempaa voimakkaammin vuoden 2016 aikana. Henkilöstöohjelman neljästä kulmakivestä kolme huomioitiin jo henkilöstösuunnitelman ohjeistuksessa: 1) Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen, 2) Laadukas esimiestyö ja yhtenäiset henkilöstön johtamiskäytännöt, sekä 3) Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö. Henkilöstösuunnitelmissaan yksiköt huomioivat mainittuihin kulmakiviin esitetyt toiminnanohjaukseen kytkeytyvät tavoitteet sekä esittivät myös henkilöstön määrään sekä rakenteeseen liittyviä tavoitteitaan niin ikään ohjatun henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Tarkoituksena on kirkastaa ja terävöittää henkilöstöön liittyvää toiminnanohjausprosessia tulevina vuosina osana strategia- ja profilointilähtöistä henkilöstötyötä. 5 (46)

9 3.2 Osaamisen johtaminen Henkilöstöohjelman tavoitteiden mukaisesti osaamisen johtaminen varmistetaan systemaattisen toimintamallin avulla. Osaamisen kehittäminen ulottuu työsuhteen elinkaaren ajan alkaen rekrytoinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta perehdyttämisen kautta työsuhteen aikaiseksi osaamisen ylläpitämiseksi, uudistamiseksi ja jakamiseksi ja päättyen työsuhteen päättymiseen. Vuoden 2016 aikana toimintamallia edistettiin osaamisen kehittämisen sivuston luomisen suunnittelulla sekä kehityskeskusteluiden käymisellä koko henkilöstön kanssa. Meneillään olleen palvelurakenteen uudistuksen takia muun henkilöstön kanssa ei käyty kehityskeskusteluja kattavasti. Kehityskeskustelut käytiin muun henkilöstön kanssa 50,3 %:sti ja 76 %:sti opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa. Osaamisen johtamisen toimintamallin kehittämistä jatketaan henkilöstöohjelman mukaisesti vuosina Henkilöstön kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen vaatimus- ja tavoitetasot linjattiin kielipolitiikan mukaisesti henkilöstön kehittämistoimikunnan ja kielipoliittisen toimikunnan yhteistyönä. Hiljaisen tiedon jakamisen sekä kansainvälisten valmiuksien edistäminen toimenpiteitä valmisteltiin aloitettavaksi vuonna Jyväskylän yliopisto on asiantuntijaorganisaatio, jossa osaaminen kehittyy pääasiallisesti työssä ja työssä kehittymisen kautta. Henkilöstö on lähtökohtaisesti korkeasti kouluttautunutta: tutkijakoulutusasteen tai ylemmän korkeakoulutusasteen on suorittanut 72,2 % henkilöstöstä. Eriasteisen tutkinnon suorittaneita on 91,3 % henkilöstöstä. Taulukko 14. Henkilöstön osaamista kehitetään vuosittaisen koulutussuunnitelman mukaan. Koulutussuunnitelma laaditaan kehityskeskustelujen ja yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmien pohjalta. Vuonna 2016 osaamisen kehittäminen painottui valmistautumiseen rakenteellisen kehittämisen muutoksiin yleisillä sekä yksikkökohtaisilla muutosvalmennuksilla sekä johtajien muutossparraustuella. Osaamisen kehittämisessä hyödynnettiin yhä enenevässä määrin tallenteita. Aikaisempien vuosien tapaan erityisesti tieteenalan asiantuntemusta sekä palvelu- ja hallinto-osaamista lisäävät konferenssit, seminaarit, tutkijatapaamiset sekä muut tilaisuudet ja tapaamiset muodostivat merkittävimmän osan osaamisen kehittämisestä vuoden 2016 aikana. Näiden lisäksi Jyväskylän yliopisto järjesti eri osaamisalueillaan laajaa henkilöstökoulutusta sisäisten henkilöstökoulutustoimijoiden kautta. Vuonna 2015 alkaneet kaksi esimiesvalmennusryhmää Valmentava lähijohtaminen-teeman alla päättivät opintonsa kevätlukukaudella Lisäksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen esimiehille räätälöitiin ja toteutettiin oma esimiesvalmennus. Palvelurakenneuudistuksen tueksi järjestettiin asiakaspalveluvalmennus. Koulutussuunnitelmaan pohjautuvaa koulutuskorvausta haettiin 4115 koulutuspäivältä (1,74 koulutuspäivää/htv; 1,6 koulutuspäivää/hlö). Tilastoituja osaamisen kehittämisen tilaisuuksia vuodelta 2016 on 1559, joihin osallistui 4962 henkilöä. Kuva (46)

10 4 LAADUKAS ESIMIESTYÖ JA YHTENÄISET HENKILÖSTÖN JOH- TAMISKÄYTÄNNÖT Mittarit Mittarin arvo Esimiestyön keskiarvo henkilöstökyselyssä 3,7 Esimiesvalmennuksien osallistumisprosentti 40,5% (71 esimiestä ) Esimiesten 360-arvioinnit 37 Alaisten lukumäärä /esimies 14,5 (min 1, max 60) Esimiestyöhön perehdyttämisen läpikäyneiden määrä Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöohjelman aikataulun mukaisesti. Laadukkaalla esimiestyöllä ja yhtenäisillä henkilöstön johtamiskäytännöilla varmistetaan yliopiston kilpailukyky ja kestävä kehitys. Henkilöstöohjelman vuodeksi 2016 suunniteltu toimenpide yliopiston henkilöstöjohtamisen periaatteiden määrittelystä siirrettiin toteutettavaksi vuoden 2017 puolelle uuden rehtorin johdolla. Erilaisissa esimiesrooleissa toimivien esimiesten vastuiden ja tehtävien määrittelyssä sekä esimiestyön vuosikellon laatimisessa hyödynnetään 2016 ja 2017 esimiesvalmennuksessa olevien näkemyksiä. Vuonna 2016 aloitetun viremittauspilotin tavoitteena on saada yksiköiden johtajille ajantasaista tietoa henkilöstön työskentelyvireestä työyhteisön kehittämiseksi. 7 (46)

11 5 TOIMIVAT PALVELUT JA VUOROVAIKUTTEINEN KOHTAAMI- NEN Mittarit Asiakasarvioinnin indeksit (laatu, saavutettavuus, toimivuus), kun malli rakennettu Yhteydenottojen ja palautteen määrä/palvelukokonaisuus Mittarin arvo Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöohjelman aikataulun mukaisesti. Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöohjelman aikataulun mukaisesti. Palvelurakenteiden uudistamistyössä tunnistettiin yksikkörajat ylittäviä palveluketjuja erityisesti henkilöstöhallinnon osalta. Henkilöstöpalveluiden organisoitumista ja tehtäväkokonaisuuksia tarkasteltiin pilottina yhteistyössä tulevan palvelukeskuksen kanssa. HR-prosesseista kuvattiin ja samalla kehitettiin rekrytointi-, työsopimus-, sisääntulo- sekä tapaturma- ja sairauspoissaoloprosessit. Käyttöönotetussa viremittauksessa kysytään myös yliopistoyhteisön kokemuksia palveluista. Palvelutehtävissä toimivien vuorovaikutustaitoja palvelutilanteissa vahvistettiin palvelukeskuksen ja kirjaston henkilöstölle järjestetyssä asiakaspalveluvalmennuksessa. 8 (46)

12 B. TILASTOT 6 KEHITTYVÄ YHTEISÖLLISYYS JA HYVINVOIVA TYÖYHTEISÖ Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, KELA I Sairaanhoito, KELA II Muu terveydenhuolto Kokonaiskustannukset Kuva 1. Työterveyshuollon kustannukset ilman Kela-korvausta Poissaolopäivien lukumäärä Poissaolopäivien lukumäärä / henkilötyövuosi Kuva 2. Henkilöstön sairauspoissaolot vuosina (46)

13 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 73,8 74,2 76,1 14,5 7,0 3,4 0,7 0,8 15,7 6,6 2,4 0,2 1 13,7 6,7 1,8 0, pv 4 10 pv pv pv pv Yli 90 pv Kuva 3. Henkilöstön sairauspäivätapausten prosentuaalinen jakauma vuosina Taulukko 1. Työkykyriskin tunnistaminen Työkykyriski tunnistettu (eri henkilöitä) Työkykyneuvottelut Kuva 4. Henkilöstön työtapaturmapoissaolopäivien ja työtapaturmien lukumäärä vuosina (46)

14 7 STRATEGINEN RESURSOINTI JA OSAAMISEN JOHTAMINEN 7.1 Eläköityminen ja tulo- ja lähtövaihtuvuus Vanhuuseläkkeelle jäänti-ikä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna ollen 64,5 vuotta vuonna 2016 (vuonna ,7 vuotta). Henkilöryhmittäin tarkasteltuna keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisikä oli muulla henkilöstöllä 64,6 vuotta (vuonna ,7 vuotta), opetus- ja tutkimushenkilökunnalla (ilman professoreita) 63,9 vuotta (vuonna ,3 vuotta), ja professoreilla 64,8 vuotta (vuonna ,8 vuotta). Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen oli huomattavasti vertailuvuosia yleisempää osittain eläkejärjestelmään vuoden 2017 alusta alkaen kohdistuneen uudistuksen seurauksena. Vertailutietoa eläkkeelle siirtymisestä on tarvittaessa saatavissa Eläketurvakeskuksen verkkosivulta Taulukko 2. Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä vuosina Vuosi Vanhuuseläke Muu eläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Yhteensä Osuus koko henkilöstöstä (%) 2,2 2,2 2,8 Vanhuuseläkkeelle jäänti-ikä (v) 64,6 64,7 64,5 Keskimääräinen eläkkeelle jäänti-ikä (v) 63,2 63,9 63,2 Vuoteen 2019 mennessä vakituisesta henkilöstöstä 65 vuoden iän saavuttaa 149 henkilöä. Professoreista 65 vuoden iän saavuttaa 18,4 % (42 henkilöä), muusta opetus- ja tutkimushenkilökunnasta 2,3 % (40 henkilöä) ja muusta henkilökunnasta 7,6 % (67 henkilöä). Kuva 5. Vuoteen 2019 mennessä 65 vuoden iän saavuttavien vakinaisessa palvelussuhteessa olevien lukumäärä 11 (46)

15 Henkilöstön vaihtuvuus on perinteisesti ollut suurinta opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilökunnan ja tutkimushenkilöstön ryhmissä ja yleisesti vaihtuvuuteen pääosin vaikuttaa yliopiston toiminnan luonne. Yliassistentin vaihtuvuuden laskun nollaan selvittää se, että nimikkeestä on luovuttu kokonaan rekrytoinnissa ja viimeisetkin yliassistentin työsopimukset ovat päättyneet. Normaalikoulun päätoimisten tuntiopettajien vaihtuvuuden taustalla ovat opetuksen tarvitsemat lyhyet sijaisuudet. Harjoittelijat vaihtuvat useamman kerran vuodessa kokonaan. Vaihtuvuus on ollut vähäisintä opetus- ja tutkimushenkilökunnassa professoreiden ja yliopistonlehtoreiden (ja lehtoreiden) joukossa. Muun henkilöstön osalta vaihtuvuus on ollut vähäisintä kirjastohenkilökunnassa ja huolto- ja kiinteistöhenkilökunnassa (taulukko 3). Taulukko 3. Henkilöstövaihtuvuus (%) vuonna ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Vuosi Professorit 4,7 5,1 6,1 Tutkijat 32,8 25,5 Tohtorikoulutettavat 25,1 28,7 Tutkijatohtorit 27,7 24,9 Yliopistotutkijat 10,9 8,6 Tutkimusjohtajat 0,0 0,0 Yliopistolehtorit 6,1 5,1 Yliopistonopettajat 15,6 12,6 Lehtorit 3,1 6,2 Yliassistentit 37,5 0,0 Päätoimiset tuntiopettajat 23,7 15,2 Atk-henkilökunta 12,8 6,5 Hallinto- ja toimistohenkilökunta 11,3 10,8 Huolto- ja kiinteistöhenkilökunta 8,0 5,3 Kirjastohenkilökunta 7,6 5,8 Harjoittelijat 97,0 119,1 Opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstö 60,4 57,9 27,0 37,7 30,6 11,8 14,3 5,5 14,0 5,6 0,0 27,6 7,8 13,2 7,3 8,7 107,5 66,3 7.2 Henkilöstöpanokset Henkilötyövuodet Yliopistossa tehtiin vuonna 2016 yhteensä henkilötyövuotta (htv) normaalikoulu mukaan luettuna. Nousua edelliseen vuoteen oli noin 2 htv:ta. Henkilöstöryhmistä opetushenkilöstön henkilötyövuodet kasvoivat eniten eli 3,1 %. Tutkimushenkiöstön htv:t kasvoivat myös hieman 1,1 %. Muun henkilöstön henkilötyövuodet laskivat 3,3%. (taulukko 4 ja kuva 6). Sivutoimisen tuntiopetuksen laskennallinen henkilötyövuosimäärä oli yhteensä koko yliopistossa 55 henkilötyövuotta. Tehdyistä henkilötyövuosista miesten osuus oli 44,7 % ja naisten 55,3 %, mikä on lähellä henkilölukumääräjakaumaa. 12 (46)

16 Taulukko 4. Henkilötyövuodet vuosina ammattiryhmittäin ja sukupuolittain Normaalikoulu mukana. HENKILÖSTÖRYHMÄ Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Opetushenkilöstö yht Professorit Assistentit, yliassistentit Lehtorit ja muut opettajat Tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Yhteensä Htv yhteensä Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Kuva 6. Opetus- ja tutkimushenkilökunta ja muu henkilöstö henkilötyövuosina (46)

17 Taulukko 5. Henkilötyövuodet vuosina tutkijauramallin mukaan sukupuolittain Normaalikoulu mukana. Tutkijauramallin mukainen luokittelu (opetus ja tutkimus henkilöstö) 4 taso 3 taso Professorit, tutkimusjohtajat Akatemia-, yliopisto- ja erikoistutkijat, yliopistolehtorit, lehtorit, apulaisprofessorit Vuosi Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä taso Tutkijatohtorit, tutkimuskoordinaattorit taso 0 taso Tohtorikoulutettavat, yliopistonopettajat, päätoim.tuntiop., muut tutkijat Muu opetuksen ja tutkimuksen apu-henkilöstö (mm. tutkimusavustajat) Yhteensä taso Professorit sis. Visiting professor, Professor of Practice 3 taso Apulaisprofessorit, Yliopistotutkijat, akatemiatutkijat, erikoistutkijat, yliopistonlehtorit, lehtorit 2 tasotutkijatohtorit, tutkimuskoordinaattorit 1 tasotohtorikoulutettavat, yliopistonopettajat, päätoim.tuntiop., muut tutkijat Kuva 7. Tutkijauramallin mukaiset henkilötyövuodet vuosina (46)

18 Taulukko 6. Henkilötyövuodet vuosina yksiköittäin Yksikkö Vakituiset Määräaik. Yhteensä Kasvatustieteiden tiedekunta (KTK) Normaalikoulu (sisältyy KTK:n lukumääriin) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Humanistinen tiedekunta Matemaattis-luonnontietieteellinen tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Informaatioteknologian tiedekunta Koulutuksen tutkimuslaitos Kirjasto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Avoin yliopisto Yliopiston kielikeskus Museo Ympäristöntutkimuskeskus *) Koulutuksen arviointisihteeristö **) Agora Center Yliopistopalvelut Kiinteistö, johto ja yhteiset Yhteensä *) Toiminta päättyi **) Toiminta päättyi Henkilötyövuodet vähenivät vuodesta 2015 vuoteen 2016 matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ( -2,8 %). Henkilötyövuodet kasvoivat yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa (6,7 %), informaatioteknologian tiedekunnassa (10,6 %), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa (6,7%) ja kasvatustieteiden tiedekunnassa (2,2 %). Informaatioteknologian tiedekunnan htv:n kasvua selittää osittain se, että Agora Centerin henkilöstöstä osa siirtyi sinne syksyn 2016 aikana (3,2 htv:tä). Myös muihin tiedekuntiin siirtyi Agora Centerin henkilöstöä. Humanistisessa tiedekunnassa ja liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Erillislaitoksista Koulutuksen tutkimuslaitoksen henkilötyövuodet vähenivät (-11,8 %) ja Agora Centerin henkilötyövuodet vähenivät (-34,5%) pääasiassa vaikutuksena toiminnan siirtymisestä muihin yksiköihin. Muissa erillislaitoksissa henkilötyövuosien kehityksessä ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna Henkilöstön lukumäärä ja rakenne Yliopiston henkilöstön lukumäärä oli 2 585, josta 795 oli opetushenkilöstöä, 910 tutkimushenkilöstöä ja 880 muuta henkilöstöä (taulukko 10). Opetushenkilöstön määrä kasvoi vuoteen 2015 verrattuna 4,1 %, muun henkilöstön määrä väheni 3,1 %. Tutkimushenkilöstön lukumäärässä ei tapahtunut käytännössä muutosta. Tutkimushenkilöstöryhmän sisällä on tapahtunut muutoksia tutkijatohtorien määrän lisääntymisessä (8,1 %) ja tutkimusavustajien määrän vähentymisessä (taulukko 7). 15 (46)

19 Vuoden 2016 aikana otettiin 9 professoria (vuonna professoria) toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, hakumenettelyä käytettiin viiden (kolme vuonna 2015) tehtävän kohdalla ja kutsumismenettelyllä täytettiin neljä professorin tehtävää (vuonna 2015 seitsemän). Kutsumismenettelyllä tehtävään otetuista naisten lkm oli yksi ja miesten lkm kolme. Henkilöstöltään suurin tiedekunta oli edelleen matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, seuraavina olivat humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta (mukaan luettuna normaalikoulu) (taulukko 8) Lkm yhteensä Opetushenkilökunta yht Tutkimushenkilökunta Muu henkilökunta Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilökunnan ja muun henkilöstön lukumäärä Taulukko 7. Henkilökunnan lukumäärä ja muutos edellisestä vuodesta (%) ammattiryhmittäin vuosina kunkin vuoden viimeisenä päivänä (31.12.) Ammattiryhmä Muutos 2016 Muutos Opetushenkilöstö yht , ,1 Professorit , ,4 Lehtorit ja opettajat , ,0 Assistentit ja yliassistentit ,0 0 0,0 Tutkimushenkilöstö yht , ,1 Tutkijatohtorit , ,1 Tohtorikoulutettavat , ,6 Tutkijat , ,0 Tutkimusavustajat , ,8 Muu henkilöstö yht , ,1 Atk-henkilöstö , ,1 Hall-/toimistohenkilöstö , ,6 Huolto- ja kiint.henkilöstö ,0 95-3,1 Kirjastohenkilöstö ,3 58-7,9 Muu muu henkilöstö , ,0 Yhteensä , ,2 16 (46)

20 Taulukko 8. Henkilökunnan lukumäärä vuosina yksiköittäin: vakinaiset (Vak.), Määräaikaiset (M.a.) ja yhteensä (Yht.) Lukumäärä on kunkin vuoden viimeiseltä päivältä (31.12.) Yksikkö Vak. M.a. Yht. Vak. M.a. Yht. Vak. M.a. Yht. Humanistinen tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta (KTK) Normaalikoulu (sisältyy KTK:n lukumääriin) Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Matemaattis-luonnontietieteellinen tiedekunta Jyväskylän Kauppakorkeakoulu Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Agora Center Avoin yliopisto Kirjasto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Koulutuksen tutkimuslaitos Museo Yliopiston kielikeskus Yliopistopalvelut Kiinteistö, johto ja yhteiset **) 27 *) 109 Yhteensä *) Lukumäärä sisältää 22 määräaikaista henkilöä liittyen yliopistojen yhteiseen koordinaatiotehtävään. **) Sisältää 26 vakituista vahtimestaria, jotka on siirretty yliopistopalveluista Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Yliopiston henkilöstöstä oli toistaiseksi työsuhteessa 54,1 %. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 11 henkilöllä (0,8 %) vuoteen 2015 verrattuna. Määräaikaisen henkilöstön määrän väheni 7 henkilöllä, -0,6 % (v laskua oli 4 henkilöä, -0,3 %). Eniten määräaikaista henkilöstöä oli yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja informaatioteknologian tiedekunnassa suhteutettuna tiedekunnan/laitoksen henkilöstön kokonaismäärään (taulukko 8). Suurimmat määräaikaisten ryhmät ovat neliportaiseen tutkijanuran tehtävissä työskentelevät (mm. tohtorikoulutettavat ja tutkijatohtorit) ja projektiluontoisissa tutkimustehtävissä työskentelevät (ulkopuolisten rahoittamat tutkimushankkeet) henkilöt. Vuoden viimeisenä päivänä opetushenkilökunnasta määräaikaisessa työsuhteessa oli 24,0 %, tutkimushenkilökunnasta 89,3 % ja muusta henkilökunnasta 20,8 % (taulukko 9 ja taulukko 10). 17 (46)

21 Vakinaiset Määräaikaiset Kuva 9. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä vuosina kunkin vuoden viimeisenä päivänä Taulukko 9. Vakituisen henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Opetushenkilöstö yht. n % 50,2 49,8 48,9 51,1 48,2 51,8 Professorit n Lehtorit ja opettajat n Tutkimushenkilöstö yht. n % 47,1 52,9 49,5 50,5 50,5 49,5 Tutkijatohtorit n Tohtorikoulutettavat n Tutkijat n Tutkimusavustajat n Muu henkilöstö yht. n % 33,8 66,2 34,3 65,7 34,3 65,7 Atk-henkilöstö n Hall-/toimistohenkilöstö n Huolto- ja kiint.henkilöstö n Kirjastohenkilöstö n Muu muu henkilöstö (sis.harj.) n Yhteensä n % 41,4 58,6 41,4 58,6 41,4 58,6 18 (46)

22 Taulukko 10. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Ammattiryhmä Opetushenkilöstö yht Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. n % 40,2 59,8 43,2 56,8 47,1 52,9 Professorit n Lehtorit ja opettajat n Assistentit ja yliass. n Tutkimushenkilöstö yht. n % 50,7 49,3 50,6 49,4 47,7 52,3 Tutkijatohtorit n Tohtorikoulutettavat n Tutkijat n Tutkimusavustajat n Muu henkilöstö yht. n % 47,2 52,8 45,5 54,5 38,8 61,2 Atk-henkilöstö n Hall-/toimistohenkilöstö n Huolto- ja kiint.henkilöstö n Kirjastohenkilöstö n Muu muu henkilöstö (sis.harj.) n Yhteensä n % 48,7 51,3 48,7 51,3 46,3 53, Sukupuolirakenne Henkilöstömäärä kasvoi hieman (0,2 %) vuodesta 2015 ja myös naisten suhteellinen osuus henkilöstö lukumäärästä kasvoi myös hieman edellisen vuoden tasosta ollen 56,4 % (v. 2015, 55,2%) (kuva 10). Henkilöstön ammattiryhmittäiset sukupuolijakaumat löytyvät taulukoista Miehet Naiset Kuva 10. Henkilöstön lukumäärä sukupuolen mukaan vuosina kunkin vuoden viimeisenä päivänä (46)

23 Taulukko 11. Henkilöstön jakaantuminen henkilöstöryhmittäin vuosina Ammattiryhmä Opetushenkilöstö yht Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. n % 47,9 52,1 47,5 52,5 47,9 52,1 Professorit n Lehtorit ja opettajat n Assistentit ja yliass. n Tutkimushenkilöstö yht. n % 50,4 49,6 50,5 49,5 48,0 52,0 Tutkijatohtorit n Tohtorikoulutettavat n Tutkijat n Tutkimusavustajat n Muu henkilöstö yht. n % 36,5 63,5 36,7 63,3 35,2 64,8 Atk-henkilöstö n Hall-/toimistohenkilöstö n Huolto- ja kiint.henkilöstö n Kirjastohenkilöstö n Muu muu henkilöstö (sis.harj.) n Yhteensä n % 44,8 55,2 44,8 55,2 43,6 56, Koko- ja osa-aikaisuus Yliopiston henkilöstöstä 91,5 % oli työssä kokoaikaisesti. Osa-aikaiset ovat lähinnä osa-aikaeläkkeellä olevia tai omasta aloitteestaan osa-aikatyötä tekeviä (kuva 11) ,6 9,3 8,5 8 6 Osa-aikaiset Kuva 11. Osa-aikaisen henkilöstön osuus (%) vuosina (46)

24 7.2.6 Ikärakenne Yliopiston palveluksessa vuoden 2016 lopussa olevien keski-ikä oli 43,4 vuotta, miesten keski-ikä oli 43,2 vuotta ja naisten keski-ikä oli 43,7 vuotta. Yliopistolaisten keski-ikä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuodet. Yliopiston henkilöstöä on edelleen eniten ikäluokassa (29,9 %). 43,8 43,6 43,4 43,2 43,0 42,8 42,6 42,4 42,2 43,7 43,7 43,7 43,4 43,3 43,2 43,2 42,7 42, Naiset Miehet Keski-ikä Kuva 12. Henkilöstön keski-iän kehitys vuosina vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 65 ja yli Mies Nainen Kuva 13. Henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain (46)

25 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 65 ja yli Muu henkilöstö Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö Kuva 14. Henkilöstön ikäjakauma henkilöstöryhmittäin Dosentit ja tuntiopettajat Dosenttien määrä kasvoi 32 henkilöllä. Yliopistolain uudistuksen seurauksena dosentit ovat vuoden 2010 alusta lukien arvonimiä. Tuntiopettajien ja palkkionsaajien määrä laski hieman ja tuntityöntekijöiden määrä taas nousi hieman (kuva 16). Kuvaaja kuvastaa henkilöiden määriä ei palkkioiden, tuntiopetusten yms. lukumäärää Dosentit Apurahansaajia Tuntiopettajat Palkkionsaajat Tuntityöntekijät Kuva 15. Jyväskylän yliopiston dosenttien, sivutoimisten tuntiopettajien, palkkionsaajien, tuntityöntekijöiden ja apurahansaajien lukumäärä vuosien aikana 22 (46)

26 7.3 Kansainvälisyys Vuonna 2016 kansainvälisen työskentelyn tukipalveluja ja seurantaa kehitettiin henkilöstöpalveluissa vastaamaan yliopiston strategiaa ja sen toimenpideohjelmaa Kansainvälinen henkilöstö Suomessa Vuonna 2016 (tilanne ) Jyväskylän yliopistossa työskenteli 272 kansallisuudeltaan ulkomaista työntekijää 56 eri maasta. Työntekijöistä 39,3 % on naisia ja 60,7 % miehiä. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli 83,1 % ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 16,9 %. Yliopistotasolla ulkomaisen henkilöstön osuus päätoimisesta henkilöstöstä nousi hieman vuodesta 2015, ollen nyt 10,5 %. Henkilötyövuosissa muutos oli +1,7 %. Henkilötyövuosien määrän kehitys kuvaa lukumäärän muutosta paremmin henkilöstön kansainvälistymiskehitystä Kansainvälisen henkilöstön osuus yksiköiden henkilömäärästä Tulossopimusneuvotteluissa 2016 asetettiin sopimuskauden tiedekuntakohtaisiksi määrällisiksi tavoitteiksi kansainvälisen henkilöstön osuus yksikön henkilöstön määrästä. Tuloskauden tavoite ja tilanne : Humanistis-Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16 % (v ,5 %*) Informaatioteknologian tiedekunta 24 % (v. 2016, 20,4 %) Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta 10 % (v ,8 % **) Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 10 % (v. 2016, 8,0 %) Liikuntatieteellinen tiedekunta 10 % (v. 2016, 9,4 %) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 24 % (v. 2016, 22,3 %) Koulutuksen tutkimuslaitos 7 % (v ,5 %) *) Prosenttiluvussa on mukana humanistinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos **) Prosenttiluvussa on mukana kasvatustieteiden tiedekunta sekä psykologian laitos Vuonna 2016 edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista on tuettu sekä kansainväliseen rekrytointiin että kansainvälisen henkilöstön kotoutumiseen ja Suomeen asettautumiseen liittyviä tukipalveluja kehittämällä Kansainvälisen rekrytoinnin tukeminen Henkilöstöohjelman mukaisesti vuonna 2016 on tuettu yliopiston kansainvälistä rekrytointia luomalla kansainvälisille hakijoille mahdollisuuden saada kattavaa tietoa Suomessa ja Jyväskylän 23 (46)

27 yliopistossa työskentelystä jo valintaprosessin aikana yliopiston Work with us- sivuilla julkaistavasta International Staff Guide -oppaasta. International Staff Guide opasta kehitettiin vuonna 2016 tutkijanuran ja -aseman kehittämistyön (HR Excellence in Research) mukaisesti tukemaan myös kansainvälisten apurahatutkijoiden sekä Suomeen mukana muuttavan perheen Suomeen muuttoa ja asettautumista. Kansainvälisen rekrytoinnin tukemiseksi Jyväskylän yliopistolle haettiin Euroopan komissiolta syksyllä 2016 EURAXESS Service Center statusta, jonka saamisen jälkeen yliopiston kansainvälisen henkilöstön tukipalvelut löytyvät myös Euroopan komission EURAXESS Researchers in motion -sivustolta. Status myönnettiin Jyväskylän yliopistolle lukien. Marraskuusta 2016 lähtien International Staff Servicen ylläpitämä JYU International Club Facebook - ryhmä on tarjonnut kansainvälisesti rekrytoiduille sekä Suomeen saapuville kansainvälisille apurahatutkijoille ja vierailijoille jo ennen Suomeen saapumista mahdollisuuden saada ennakkotietoa yliopiston ja alueen tapahtumista Kansainvälisen henkilöstön tukipalvelut Kansainvälisen henkilöstön keskitettyjen tukipalvelujen pilotointi käynnistettiin helmikuussa 2016 tukemalla palvelukeskuksia erityisesti Suomeen muuttavan kansainvälisen henkilöstön Suomeen muuton ja asettautumisen tukemisessa. Pilotoinnista kertynyttä kokemusta hyödynnettiin keskitettyjen kansainvälisen työskentelyn tukipalvelujen prosessien ja palveluiden suunnittelussa. Henkilöstöpalvelujen kansainväliselle henkilöstölle suunnatut tapahtumat 2016: Development discussion training for employees Englanninkielinen Workplace skills in developing work atmosphere and wellbeing International staff interactive lecture about rediness for change Englanninkielinen perehdytystilaisuus Suomessa ja yliopistossa työskentelyä ja asumista koskien yhteistyössä HRD:n, Kirjaston ja Kielikeskuksen kanssa JYU International Club facebook ryhmä marraskuussa 2016 International Staff Servicesin järjestämä kansainvälisen henkilöstön ja perheiden joulujuhla Kansainvälinen työskentely Vuoden 2016 aikana keskeisenä toimintamuotona oli tukea palvelukeskuksia Suomesta ulkomaille lähtevien sekä ulkomailta paikalta palkattujen työntekijöiden tukipalveluiden tuottamisessa. Tukipalvelut sisälsivät kansainvälisten työnantajavelvoitteiden selvittämistä ja hoitoa sekä työntekijän ja lähettävän esimiehen tukea ja ohjeistusta mm. ulkomaantyöskentelyyn liittyviä eläkettä, verotusta ja sosiaaliturvaa sekä vakuutuksia koskien. Vuoden 2016 aikana työskenteli Jyväskylän yliopiston lähettämänä työntekijänä yli 3 kuukauden jakson ulkomailla yhteensä 30 henkilöä (2015:31, 2014: 35). Työskentelystä suurin osa tapahtui USA:ssa (21,9 %), Ranskassa (12,5 %) ja UK:ssa (12,5 %). Eniten lähtijöitä oli edelleen matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta (43,8 %), yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta (18,8 %) ja humanistisesta tiedekunnasta (15,6 %). Lähtijöistä 56,2 % oli naisia 24 (46)

28 ja 43,8 % miehiä. Keskimääräinen yli 3 kuukauden ulkomaantyöskentelyn pituus vuonna 2016 oli 6,8 kuukautta. Yliopiston työsuhteessa työskenteli vuonna 2016 ulkomailla ns. paikalta palkattuna 19 henkilöä (tilanne ). Suurin osa heistä (47,4 %) työskenteli edelleen IT-tiedekunnan projekteissa (2015: 55 %). Eniten paikalta palkattua henkilöstöä työskenteli Saksassa (21 %), UK:ssa (16 %) ja Israelissa (16 %). Paikalta palkattu henkilöstö työskentelee pääosin osa-aikaisissa työsuhteissa. Vuonna 2016 paikalta palkatun henkilöstön keskimääräinen työaikaprosentti oli 53,3 %. Edellä raportoidun Suomessa työskentelevän ulkomaisen henkilöstön, ulkomailla paikalta palkatun henkilöstön sekä Suomesta ulkomaille lähetetyn henkilöstön lisäksi vuonna 2016 tehtiin edelleen lukuisia, alle 3 kuukauden pituisia opetukseen, tutkimukseen ja henkilökuntavaihtoon liittyviä matkoja sekä vastaanotettiin suuri määrä kansainvälisiä apurahatutkijoita ja vierailijoita tekemään tutkimusta ja tutustumaan Jyväskylän yliopistoon Suomessa Kansainvälinen henkilöstö tilastotietoina Taulukko 12. Kansainvälinen työskentely henkilöryhmittäin vuosien aikana Ulkomaan komennus % Paikalta palkatut % Suomessa työskentelevä ulkomainen henkilöstö % 2015 n= n= n= n= n= n=278 Professorit 9,7 10,0 35,0 36,8 6,1 6,1 Tutkijatohtorit 25,8 33,3 25,0 21,1 24,6 23,0 Tohtorikoulutettavat 32,2 26,7 10,0 10,5 39,4 39,2 Muut opettajat ja tutkijat 32,3 30,0 30,0 31,6 25,7 25,5 Muu henkilöstö 0,0 0,0 0,0 0,0 4,2 6,1 Koko vuoden 2016 aikana Suomessa Jyväskylän yliopiston työsuhteessa työskentelevien ulkomaisten työntekijöiden lukumäärä oli 278. Eniten ulkomaista henkilöstöä työskenteli aikaisempien vuosien tapaan matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (44,1 %, eli 120 henkilöä), seuraavaksi eniten IT- tiedekunnassa (14,0 % eli 38 henkilöä), humanistisessa tiedekunnassa (11,0 %, eli 32 henkilöä) ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa (11,0% eli 30). 25 (46)

29 Ulkomaalaisten henkilötyövuosien ja lukumäärän kehitys Ulkomaalaisten lkm Ulkomaalaisten htv Kansalaisuuksien lukumäärä Kuva 16. Ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärä ja henkilötyövuodet sekä kansalaisuuksien lukumäärä vuosina Taulukko 13. Ulkomaalaisen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän jakaantuminen tiedekunnittain ja erillis- ja palvelulaitoksittain vuonna Tilanne Tiedekunnat Vuosi Yht. Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Yht. Määräaikainen Vakituinen Kasvatustieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tdk Humanistinen tiedekunta Matemaattis- luonnontiet. tdk Liikuntatieteellinen tdk Kauppakorkeakoulu Informaatioteknologian tdk Yht. Erillis- ja palvelulaitokset Agora Center Kokkolan yo-keskus Chydenius Koulutuksen tutkimuslaitos Yliopiston kielikeskus Yliopistopalvelut Siivous, kiinteistö ja yhteiset Yhteensä (46)

30 7.4 Palkkakustannukset ja -jakaumat Palkkakustannukset Yliopiston palkkakustannukset laskivat edellisvuodesta 0,27 % ja yliopiston maksamat palkat ja palkkiot työnantajakuluineen laskivat 1,4 % edellisestä vuodesta (kuva 20). Kustannustason muutosta selittää KEVA:n yliopiston eläkevakuutusmaksuun kohdistama oikaisu, joka toteutetaan vuosina Yliopiston noudattama maltillinen palkkapolitiikka tuki myös palkkakustannusten kehitystä. Yliopisto jatkaa yliopiston talouden vakautta tukevaa maltillista palkkapolitiikkaa ,4 112,1 111, ,1 138,1 136,2 26,7 26,0 24, Yhteensä Palkat Sivukulut Kuva 17. Jyväskylän yliopiston palkkakustannukset (m ) ja työnantajakulut (m ) vuosina Palkkajakaumat Yliopistoissa sovelletaan palkkausjärjestelmää, jonka mukaan palkka koostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta Yliopistojen työehtosopimuksen mukaisesti henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan koko yliopiston tasolla joka toinen vuosi, edellinen arviointi toteutettiin vuonna Arviointien ulkopuolella ovat työehtosopimuksen mukaisesti alle kuuden kuukauden palvelusuhteet, akatemiaprofessorit, akatemiatutkijat, työllistetyt ja harjoittelijat sekä työnantajatehtävissä toimivat, yhteensä henkilöä. 27 (46)

31 Kuva 18. Normaalikoulun henkilöstön sijoittuminen vaativuus- ja suoritustasoille Kuva 19. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuus- ja suoriutumistasoille (46)

32 Kuva 20. Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuus- ja suoriutumistasoille (46)

33 7.5 Osaamisen johtaminen Taulukko 14. Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolittain Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % Tutkijakoulutusaste ,9 Ylempi korkeakoulu ,3 Alempi korkea-aste ,0 Alin korkea-aste ,3 Keskiaste ,9 Tutkinnon suorittaneet ,3 Yleissivistävä /Perusaste ,7 Yhteensä ,0 30 (46)

34 Osaamisalue Osaamisen kehittämisen tilaisuudet 2016 Tilaisuudet lkm Osallistujat lkm Tieteenalan asiantuntemus Konferenssit, seminaarit ja tutkijatapaamiset ja tutkimus Tutkijakoulun tilaisuudet Menetelmäkoulutukset Tieteen ja tutkimuksen etiikka Tiedeviestinnän koulutukset Opetus ja ohjaus Yliopistopedagogiset opinnot (YPE ja APO) Teaching Academic Content through English (TACE) OPS-seminaarit, Ohjauskoulutukset Johtaminen Valmentava lähijohtaminen -valmennus 9 90 Muutosvalmennukset Kehityskeskusteluvalmennukset Muut esimiesvalmennustilaisuudet Työnohjaus johtajille ja esimiehille Työyhteisö Muutosvalmennukset Kehityskeskusteluvalmennukset Työyhteisötaitojen valmennukset Ensiapukurssit, Työnohjausryhmät Kv-perehdytys Laadunhallinta Laatuvastaavien työpajat 4 65 Verkostoituminen Projektinhallinta- ja johtamiskoulutukset ja hankkeet Hankekoulutukset (EU, Suomen Akatemia, H2020, MSCA, ERC) Viestintä ja kielet Viestintä- ja vuorovaikutuskoulutukset Kulttuuritaitokurssi Englannin kurssit Suomi toisena kielenä -kurssit Muut kielikurssit: ranska, venäjä Julkaiseminen, tiedonhankinta ja -hallinta Tieto- ja viestintätekniikka Palvelu ja hallinto Avoimen tieteen koulutukset Tutkimusaineiston hankinnan ja hallinnan koulutukset Julkaisuprosessiin liittyvät koulutukset JY:n kirjaston sähköisten työkalujen käyttökurssit Verkko-opetuksen välinekurssit: Optima, Moodle, Connect, etentti, kuvien ja videoiden muokkaus Räätälöidyt laitoskoulutukset Uudet sovellukset: KOVS, Webropol Muut: Excel, Plone, Korppi, SPSS, ATLAS.ti Kansalliset ja kansainväliset koulutus- ja muut tilaisuudet Asiakaspalveluvalmennukset Yhteensä Kuva 21. Tilastoidut osaamisen kehittämisen tilaisuudet ja osallistujien lukumäärät osaamisalueittain vuonna (46)

35 7.6 Tiedekuntakohtaiset tilastot Humanistinen tiedekunta HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 32 (46)

36 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön sukupuolirakenne Opetushenkilöstö sukupuolen mukaan Tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan Muu henkilöstö sukupuolen mukaan Sairauspoissaolot 33 (46)

37 7.6.2 Informaatioteknologian tiedekunta HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 34 (46)

38 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön sukupuolirakenne Opetushenkilöstö sukupuolen mukaan Tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan Muu henkilöstö sukupuolen mukaan Sairauspoissaolot 35 (46)

39 7.6.3 Kasvatustieteiden tiedekunta (sis. Normaalikoulu) HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 36 (46)

40 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön sukupuolirakenne Opetushenkilöstö sukupuolen mukaan Tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan Muu henkilöstö sukupuolen mukaan Sairauspoissaolot 37 (46)

41 7.6.4 Kauppakorkeakoulu HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 38 (46)

42 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön sukupuolirakenne Opetushenkilöstö sukupuolen mukaan Tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan Muu henkilöstö sukupuolen mukaan Sairauspoissaolot 39 (46)

43 7.6.5 Liikuntatieteellinen tiedekunta HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 40 (46)

44 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön sukupuolirakenne Opetushenkilöstö sukupuolen mukaan Tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan Muu henkilöstö sukupuolen mukaan Sairauspoissaolot 41 (46)

45 7.6.6 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 42 (46)

46 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön sukupuolirakenne Opetushenkilöstö sukupuolen mukaan Tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan Muu henkilöstö sukupuolen mukaan Sairauspoissaolot 43 (46)

47 7.6.7 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 44 (46)

48 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön sukupuolirakenne Opetushenkilöstö sukupuolen mukaan Tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan Muu henkilöstö sukupuolen mukaan Sairauspoissaolot 45 (46)

49 7.6.8 Yliopistopalvelut (ei sis. siivous, kiinteistö ja yhteiset) *) HTV ja henkilöstön lukumäärä Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Sairauspoissaolot Henkilöstön sukupuolirakenne Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan *) Vuoden 2016 luvuissa eivät ole mukana vahtimestarit 26 henkilöä (olivat v luvuissa mukana). 46 (46)