MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa vuosina tulee ottaa huomioon seuraavat periaatteet, joita on soveltuvin osin noudatettava niin rehtorin, tiedekuntien, erillislaitosten kuin myös laitosten päätöksenteossa. 1)Yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyvät hallituksen päättämät tavoitteet, toimintalinjat ja profilointi. 2) Yliopiston ja opetusministeriön välinen tulossopimus sekä yliopiston ja kyseisen yksikön välinen tulossopimus. 3) Seuraavassa esitettävä rahoitusmalli, jossa strategisessa linjoituksessa painotetaan seuraavia asioita: - tutkimustoiminta, erityisesti tutkimuksen vahvuusalueiden kehittymisedellytysten parantaminen sekä tieteellisen jatkokoulutuksen edistäminen, - opetuksen laadun ja virtuaaliopetuksen kehittäminen, - monitieteisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön sekä kansainvälistymisen edistäminen, - johtamisen, henkilöstön ja henkilöstön rakenteen sekä palkkausjärjestelmän kehittäminen, - hallinnollisten prosessien sekä laatujärjestelmien kehittäminen, - rakenteellinen kehittäminen sekä - kehittämishankkeiden tukeminen. RAHOITUSMALLI Yliopiston rahoitusmalli perustuu kokonaisrahoitukseen, jossa otetaan huomioon kaikki rahoituslähteet ja niistä maksettavat menot. Tiettyyn tarkoitukseen tarkoitettu raha kohdennetaan kokonaisuudessaan toiminnasta vastaavalle yksikölle, jolta laskutetaan erikseen yleis- ja tilakulut. Tämä helpottaa kustannuslaskentaa ja edistää kustannustietoisuutta.

2 Toimintamenorahan jakautuminen 1) Tulossopimuksessa sidotut osat (OPM/JY) 2) Yhteiset tilakustannukset 3) Yhteiset henkilöstömenot 4) Rehtorin varat 5) Vararahasto 6) Strateginen rahoitus 7) Tiedekunnille, erillislaitoksille ja hallintovirastolle erillisellä mallilla kohdennettavat varat Toimintamenot kohdennetaan edellä luetellussa järjestyksessä. 1) Tulossopimuksessa sidotuista osista valtakunnallisten tehtävien, avoimen yliopistotoiminnan, nimettyjen yhteiskunnallisten palvelutehtävien, valtakunnallisten ohjelmien ja hankkeiden rahoitus jaetaan 100-prosenttisesti. Huippu- ja laatuyksikkörahoituksesta jaetaan vähintään 50 prosenttia. 2) Yhteisiin tilakustannuksiin kohdennetaan niiden tilojen kustannukset, joiden kohdentaminen yksikölle ei ole tarkoituksenmukaista (yhteiset opetustilat, yhteiset varastot ja vastaavat tilat, liikuntasalit, ulkopuolisille vuokratut tilat). Yhteisten tilojen varustaminen sekä varustamiseen saatavat erilliset määrärahat kuuluvat yhteisiin tilakustannuksiin. Samoin niihin kuuluvat normaaliin ylläpitoon kuuluvien korjauksien budjetoidut varat. 3) Yhteisiin henkilöstömenoihin kohdennetaan ay- ja työsuojelutoiminnan menot. 4) Rehtorin varoihin kohdennetaan erilliset tutkijankoulutuspaikat ja tutkijakoulujen lisäpaikat, kansainvälisen opiskelijavaihdon menot, rehtorin palkka ja käyttömenot, rehtorin sihteerin palkka, vararehtorien palkkiot ja vararehtoreiden toiminnan tuki sekä muita menoja. 5) Vararahaston volyymi on vähintään 1 % toimintamenoista. 6) Strateginen rahoitus on 7 % lisättynä siirtomäärärahoista ja vararahastosta mahdollisesti siirtyvällä osuudella. Strategisella rahoituksella voidaan kasvattaa yksikköjen laajuustekijää vakinaistettaessa pysyväisluonteisia tehtäviä tai rahoitettaessa toimintoja, joita laskennallinen osuus ei tue. Tällöin rahoitus siirtyy pysyvästi seuraavan vuoden alusta laajuustekijään. Strategista rahoitusta voidaan tarvittaessa käyttää tuloksellisuusosioon. Tiedekuntien rahoitusmalli Tiedekuntien rahoitus koostuu 1) laajuustekijästä, 2) tutkinnoista ja tuloksellisuudesta, 3) sivuainekoulutuksesta, 4) strategisesta rahoituksesta ja 5) ulkopuolisesta rahoituksesta. 1) Laajuustekijä on kiinteä ja kasvaa vain erillispäätöksin. Lähtötaso on vuoden 2006 laajuustekijä.

3 2) Tutkintoihin ja tuloksellisuuteen perustuva rahoitus jakaantuu seuraavasti: - maisterin tutkinnot 23 % (maisterin tutkintojen kolme viime vuoden liukuva keskiarvo) ja tutkintotavoitteet 25 % (maisterin tutkintotavoitteet vuosille ) painotettuna kertoimilla, - tohtorin tutkinnot 23 % (tohtorin tutkintojen kolmen viime vuoden liukuva keskiarvo) ja tutkintotavoitteet 23 % (tohtorin tutkintotavoitteet vuosille ), - laatua mittaavat kriteerit 6 %, 3) Sivuainekoulutuksessa opintoviikolle ja opintopisteelle määritellään hinta, joka vastaa suuruusluokaltaan marginaalikustannusta. Määritelty hinta kerrotaan kustannuskertoimella. Korvaus maksetaan nettoopintoviikoille/opintopisteelle. Osa sivuainekoulutukseen luettavista opintoviikoista/opintopisteistä syntyy korvattavista opintoviikkoista/opintopisteistä. Näiden hinnaksi lasketaan 15 % sivuainekoulutuksen opintoviikon tai opintopisteen hinnasta. Kustannuskerrointa ei käytetä. 4) Strateginen rahoitus hallituksen linjausten perusteella. 5) Ulkopuolinen rahoitus vähennettynä yleiskustannuksilla Kohtaa 2 noudatetaan tutkinto-opiskelussa myös erillislaitoksena toimivassa Kokkolan yliopistokeskuksessa - Chydenius-instituutissa. Tutkintoihin perustuvassa rahoituksessa käytetään seuraavia kustannuskertoimia: - humanistinen, kauppatieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen 1,25 - kasvatustieteellinen, psykologia, terveystieteellinen ja musiikkiterapia 1,5 - luonnontieteellinen ja liikuntatieteellinen 1,75 - musiikkikasvatus 2,75 Erillislaitosten ja hallintoviraston rahoitusmalli Erillislaitoksista atk-keskus, kirjasto ja kielikeskus sekä hallintovirasto ovat tukipalveluyksiköitä, joiden rahoitus koostuu 1) laajuustekijästä, 2) yliopiston tiedekunnilta ja muilta erillislaitoksilta laskutettavasta yleiskustannusosuudesta, 3) strategisesta rahoituksesta sekä 4) niiden omasta ulkopuolisesta rahoituksesta. 1) Tukipalveluyksiköiden laajuustekijä on kiinteä ja kasvaa vain erillispäätöksin. Lähtötaso on vuoden 2006 laajuustekijä. 2) Yleiskustannusosuus perustuu toiminnallisille tekijöille (henkilötyövuosi, opiskelija, kielikeskuksen opintoviikko) laskettuun vuosittain vahvistettavaan hintaan. Hinta perustuu yksiköiden palveluiden kokonaiskustannuksiin. Työterveyshuollon kustannukset otetaan huomioon hallintoviraston kustannuksissa. 3) Strateginen rahoitus hallituksen linjausten perusteella.

4 4) Ulkopuolinen rahoitus vähennettynä yleiskustannuksilla. Avoimen yliopiston rahoitus määräytyy jo tulossopimuksessa (OPM/JY) sovitun summan perusteella vähennettynä Chydenius-instituutin avoimen yliopistotoiminnan osuudella. Se maksaa yleis- ja tilakustannukset laskutuksen mukaan. Opetusministeriön avoin yliopisto-rahoitus jaetaan laskennallisten kokopäiväopiskelijoiden ja koulutusalakertoimilla painotettujen opintoviikkojen/opintopisteiden suhteessa. Laskelmassa otetaan huomioon vain varsinaiset avoimen yliopiston opiskelijat. Kertymään ei lasketa sivutoimipisteissä annettavan koulutuksen opintoviikkoja ja opintopisteitä. Avoimelle yliopistolle osoitetaan rahoitusta yhteisistä avoimen yliopistotoiminnan palveluista sen Chydeniusinstituutin kanssa tekemän sopimuksen perusteella. Koulutuksen tutkimuslaitoksen, museon, Agora Centerin sekä Kokkolan yliopistokeskuksen - Chydenius-instituutin (muu toiminta kuin tutkintokoulutus ja avoin yliopistokoulutus) rahoitus koostuu 1) laajuustekijästä, 2) strategisesta rahoituksesta ja 3) ulkopuolisesta rahoituksesta. 1) Laajuustekijä on kiinteä ja kasvaa vain erillispäätöksin. Lähtötaso on vuoden 2006 laajuustekijä. 2) Strateginen rahoitus hallituksen linjausten perusteella. 3) Ulkopuolinen rahoitus vähennettynä yleiskustannuksilla. Täydennyskoulutuskeskuksen ja ympäristöntutkimuskeskuksen rahoitus perustuu ulkopuoliseen rahoitukseen vähennettynä yleiskustannusosuudella. Koulutuksen arviointisihteeristön rahoitus perustuu opetusministeriön kanssa sovitulla rahoituksella vähennettynä yleiskustannusosuudella. Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja ympäristöntutkimuskeskuksen strategisessa rahoituksessa voidaan ottaa huomioon laitosten panostus tutkintoon johtavaan koulutukseen. ULKOPUOLINEN RAHOITUS 1) Hankkeet budjetoidaan yhdenmukaista omakustannuslaskelmaa (OKA) käyttäen. 2) Yhteisrahoitteisessa hankkeessa yliopiston oma rahoitusosuus annetaan pääsääntöisesti virkatyönä. 3) Yksiköt keräävät rahoitusta ulkopuolisesta rahoituksesta yleiskustannuksiin. Yksikkötasolla lopullinen yleiskustannus määräytyy vuosittain toiminnan volyymin ja vahvistettujen yksikköhintojen kautta. 4) Yksiköiden on syytä ottaa huomioon ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvassa toiminnassaan taloudelliset epävarmuustekijät.

5 TULOKSELLISUUS Koskee tiedekuntia, erillislaitoksia ja hallintovirastoa. Kriteerit: 1. Suomen Akatemian ja valtion liikuntatieteellisen toimikunnan rahoitus: 7 % rahoituksesta 2. Kansainvälinen tutkimus- ja koulutusrahoitus (esim. EU:n tutkimuksen puiteohjelmien ja EU:n koulutusohjelmien sekä komission rahoitus, NSF:n (National Science Foundation) NIH:n (National Institute Of Health), ESF:n (European Science Foundation)ja pohjosmaisen ministerineuvoston rahoitus; ei koske rakennerahasto- tai vastaavaa rahoitusta): 7 % rahoituksesta 3. Tekesin rahoitus: 3 % rahoituksesta 4. Alle viidessä vuodessa suoritetut täydet maisterin tutkinnot: 400 euroa/tutkinto. 5. Lukuvuoden aikana yli 40 opintoviikkoa tai 70 opintopistettä suorittaneet opiskelijat: 80 euroa/opiskelija (mukaan ei lasketa korvaavuuksia) vuotiaana tai nuorempana suoritetut tohtorin tutkinnot: euroa/tutkinto. 7. Yli kuukauden mittaiset tutkijavierailut (lähtevät ja tulevat KOTA-tilastojen mukaisesti): 500 euroa/vierailu 8. Kansainvälinen opiskelu. a. Ulkomaalaisten suorittamat maisterin tutkinnot: 400 euroa/tutkinto b. Ulkomaalaisten suorittamat tohtorin tutkinnot: euroa/tutkinto c. Ulkomailla suoritetut opintoviikot tai opintopisteet: 5 euroa/opintoviikko tai 2 opintopistettä d. Ulkomaisille opiskelijoille annetut opintoviikot:10 euroa/opintoviikko tai 2 opintopistettä 9. Referoidut artikkelit kv. tieteellisissä julkaisuissa sekä tieteelliset monografiat: 100 euroa/julkaisu 10. Rehtorin harkinnan mukaan jaettava erä. SIIRTOMÄÄRÄRAHA Tiedekunnan, erillislaitoksen tai hallintoviraston siirtyvän osuuden ollessa enemmän kuin 10 prosenttia tilinpäätöksen mukaisesta opetusministeriön myöntämästä toimintamenomäärärahakehyksestä siirretään ylimenevästä osasta strategiseen rahoitukseen 15 prosenttia alkaen vuodelta 2006 säästyvistä varoista.