Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Transkriptio

1 Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

2 Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus Rahoitusohjaus Valtion budjetti Rahoitusmallit Informaatio-ohjaus Sopimusneuvottelut, ministeriön ja korkeakoulujen väliset sopimukset Palaute Arviointi ja seuranta

3 Säädökset ja hallitusohjelma Säädökset ja kansainvälisyys Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. Hallitusten kansainvälinen asiantuntemus, professorin tehtävissä mm. alan kansainvälinen yhteistyö, vientikoulutus Hallitusohjelma Hallituksen tavoitteena nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Suomi tähtää kansainväliseen kärkeen niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa Kansainvälinen kilpailukyky vahvasti esillä Suomalainen sivistys ja koulutus ovat avoimesti kansainvälisiä. Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä vahvistetaan. Uudistetaan korkeakoulutuksen rahoitus tukemaan mm. kansainvälistymistä

4 Kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma tarkentaa hallitusohjelmaa ja esittää toimenpiteitä Kehittämissuunnitelmassa runsaasti kansainvälisyyden kehittämistoimenpiteitä, mm. Korkeakouluista kehitetään aidosti kansainvälisiä koulutus- ja tutkimusyhteisöjä Liikkuvuuden vahvistaminen ja kansainvälisyyden tukeminen mm. opintojen sisällöillä Ulkomaalaisten opiskelijoiden yhteiskuntaan ja työmarkkinoille kiinnittymisen vahvistaminen Aktiivinen rooli eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusalueen rakentamisessa Yhteistyön lisääminen nousevissa talouksissa Eri toimijoiden yhteistyörakenteiden kehittäminen Korkeakoulut rakentavat painopisteitään tukevia kansainvälisiä liittoumia Kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisääminen ja suuntaaminen Koulutusviennin lisääminen

5 Korkeakoulujen sopimukset Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet - kansainvälistyminen laadun turvaajana (luonnos) Yliopistot, ammattikorkeakoulut, Suomen Akatemia ja OKM vahvistavat kansainvälistä yhteistyötä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut rakentavat kansainvälisiä strategisia kumppanuuksia vahvistaakseen omia painoalojaan. Korkeakoulujen yhteistyötä ja läsnäoloa lisätään nousevissa talouksissa, erityisesti Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä. Korkeakoulut järjestävät vieraskielisille opiskelijoille ja vieraskieliselle henkilöstölle tarvittavaa kotimaisten kielten ja kulttuurien opetusta sekä muita palveluita, jotka tukevat integroitumista Suomeen ja korkeakouluyhteisöön. Korkeakoulut lisäävät strategisesti merkittävien yhteistyömaiden kielten ja kulttuurien opetusta. Korkeakoulut sisällyttävät tutkintoihin kansainvälistymistä tukevan osion. Yliopistot kehittävät urajärjestelmiään niin, että kansainvälinen rekrytointi vahvistuu entistä laajempana

6 Korkeakoulujen sopimukset Yliopistojen määrälliset tavoitteet valtakunnallisen valmistelun lähtökohta Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Vaihto-opiskelijat, yli 3 kk, lähtevät ja saapuvat Yliopistojen kv-tunnuslukutavoitteet Henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus / opetus- ja tutkimushenkilökunta Ammattikorkeakoulujen määrällisten tavoitteiden kauden valtakunnalliset lähtökohdat valmistellaan kevään 2012 aikana Ammattikorkeakoulujen kauden määrälliset tavoitteet Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Vaihto-opiskelijat, yli 3 kk, lähtevät ja saapuvat Ammattikorkeakoulujen kauden tunnuslukutavoitteet Opettajien ja T&Khenkilöstön kansainvälinen liikkuvuus / päätoimiset opettajat ja T&Khenkilöstö

7 Rahoitus - rahoitusmallityöryhmän ehdotukset Työryhmä hahmotteli ehdotuksensa perustaksi näkemyksen hyvästä suomalaisesta yliopistosta vuonna 2020 Laadukkaampi, vaikuttavampi, tehokkaampi, profiloituneempi ja kansainvälisempi yliopistolaitos Rahoitusmalli muodostuu matriisista Horisontaalisesti: koulutus, tutkimus, muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet koulutus 41 % tutkimus 34 % muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet 25 % Vertikaalisesti: vaikuttavuus, laatu, kansainvälisyys, laajuus Kaikki rahoitustekijät määrällisiä tekijöitä, ei suhteellisia osuuksia Rahoitus yliopistolle yhtenä kokonaisuutena, jonka jakautumisesta päättää yliopisto 7

8 Rahoitusmallimatriisi (työryhmän ehdotus)

9 Koulutus Koulutuksen kansainvälisyyden rahoitustekijöinä ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot ja opiskelijavaihto Yhteensä 3 % (1 % rahoituksessa nykyrahoitustasolla yli 15 milj. euroa) Kolmen vuoden keskiarvoilla n. 800 ylempää korkeakoulututkintoa ja yli vaihtoa / vuosi Vaihtelevat voimakkaasti yliopistoittain

10 Tutkimus Tutkimuksen kansainvälisyyden rahoitustekijöinä ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot ja ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä laadun ohella kilpailtu kansainvälinen tutkimusrahoitus. Huomattava rahoitusosuus tutkimuksen tekijöiden rahoituksesta, 6 % kokonaisrahoituksesta kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus huomioiden Vaihtelevat voimakkaasti yliopistoittain Lisäksi vahva kansainvälistymisen elementti kansainvälisissä referee-julkaisuissa Lausuntojen pohjalta esitys, jonka mukaan kansainvälisten referee-julkaisujen painotus 9 % ja muiden tieteellisten 4 %

11 Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet Strategiaperusteisessa rahoituksessa lähtökohtana yliopistojen oma strategiatyö mm. profiloituminen, laatu, kansainvälistyminen voidaan huomioida mm. tavoitteet kansainvälisemmästä yliopistosta (esim. kansainväliset rekrytoinnit yms. strategiaa tukevat toimet)

12 Kehittämistoimet ja muu ohjaus sekä seuranta Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin kehitystyö osana AMKuudistusta Kansainvälisyyden huomioiminen rahoitusmallissa hallitusohjelman mukaisesti Palaute korkeakoulujen toiminnasta vuosittain (ei sopimusvuosina) Keskustelutilaisuudet ja seminaarit Tilastot Arvioinnit