MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

Transkriptio

1 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016: Luento I Olli Kauppi, KTT olli.kauppi@aalto.fi

2 Päivän ohjelma 1. Kurssin yleiset asiat 2. Esimerkki mikrotaloustieteellisestä malliajattelusta (niputtaminen) 3. Luokkahuonesimulaatio 4. Kysyntä ja tarjonta -analyysin perusteita

3 Tervetuloa kurssille 44 t luentoja (11 x 4 h, to 16:15 19:30) Viimeinen luento torstaina VTT Emmi Martikainen vastaa opetuksesta ja harjoituksista luennosta 7 ja harjoituksista 6 alkaen 18 t harjoituksia (9 x 2 h, ti 16:15 17:45) Ei harjoitusta (osakoe I) Viimeinen harjoitus ti Tehtävät palautettava harjoitusten alkuun mennessä 1) harjoituksiin 2) Arkadia-rakennuksen aulan palautuslaatikkoon tai 3) sähköpostilla luennoitsijalle Tarkat palautusohjeet ensimmäisessä tehtävänannossa Osakokeet (23.2. ja 31.3.) Tai vaihtoehtoisesti: kokotentti tai 22.6.

4 Arvostelu Kaksi suoritustapaa: 1. Osakokeet (40%+40%)+ harjoitukset (20%) 2. Kokotentti (80%)+ harjoitukset (20%) Kurssin läpäiseminen arvioidaan kokeiden ja harjoitusten yhteispisteiden perusteella Osakokeiden ja kokotentin kesto 3h, tentit alkavat tasan klo 16:00 Yksittäistä osakoetta ei voi uusia Osakokeisiin ei tarvitse ilmoittautua kokotenttiin tarvitsee ks. ohjeet avoimen nettisivuilta

5 Materiaali 1. Luentomateriaali (ml. harjoitukset) 2. Goolsbee, Levitt ja Syverson (2013): Microeconomics

6 Tämän kurssin erityispiirteet Intermediate micro? Erot pääkurssiin? Erityistä huomiota saavat aihealueet? Matemaattinen vaatimustaso? Huom. MyCourses-sivuilla on tukimoniste lähinnä derivointiin liittyen

7 Lisää tietoa Kurssin MyCourses-verkkosivut: Kurssin kuvaus ja tietoa tenteistä Avoimen sivuilta: linkki Kurssin aikataulu MyCourses-sivuilla

8 Kuinka menestyn tällä kurssilla? Osallistu luennoille netissä jaetut kalvot eivät ole täydelliset Osallistu harjoituksiin harjoituksissa ei keskitytä aina pelkästään mallivastauksiin Osallistu välikokeisiin Lue kirjaa (mielellään etukäteen) Opiskele yhdessä muiden kanssa (harjoitustyöt kuitenkin henkilökohtaisia)

9 Mikro vs. makro Mikrotaloustiede selittää yksilöiden, yleensä yritysten ja kuluttajien, käyttäytymistä ja markkinoiden toimintaa Makrotaloustiede selittää kansantalouden toimintaa, aggregaattisuureita ja aggregaattimarkkinoita, raha- ja finanssipolitiikka Ovatko makrotaloustieteessä käytetyt oletukset johdonmukaisia mikrotaloustieteellisten mallien kanssa? Eivät välttämättä, mutta moderni makro pyrkii usein rakentamaan oletuksensa ns. mikroperusteista

10 Miksi opiskella mikroa? Maailman ymmärtäminen ei pelkästään talouden Malliajattelu Mikrotaloustiede on hyvin kehittynyt tieteenala Ei täydellinen, mutta yleensä parempi kuin vaihtoehdot! Taloudellinen lukutaito Taidot taloudelliseen päätöksentekoon, strateginen ajattelu

11 Teoriat ja mallit Mikroteoria on matemaattista mallintamista Mallit perustuvat teorioihin ja oletuksiin Hyvä teoria on mahdollisimman yleinen Hyvä malli on mahdollisimman yksinkertainen Hyvät teoriat ja mallit kestävät empiirisen tarkastelun Malleissa on yleensä sekä endogeenisia että eksogeenisia muuttujia

12 Positiivinen vs. normatiivinen analyysi Positiivinen analyysi: miten asiat ovat? Normatiivinen analyysi: miten asioiden tulisi olla? Positiivinen väite: tuulivoiman syöttötariffi on tehnyt tuulivoimaprojekteista erittäin kannattavia Normatiivinen väite: tuulivoiman syöttötariffit ovat liian korkeita Positiivinen tutkimuskysymys: miten Keskon ja Suomen Lähikaupan välinen yrityskauppa vaikuttaa ruuan hintaan ja muihin keskeisiin markkinatulemiin? Normatiivinen tutkimuskysymys: tulisiko yrityskauppa hyväksyä (annettuna vaikutukset eri intressiryhmiin)?

13 Markkinoista Markkinat koostuvat ostajista ja myyjistä Markkinoiden määrittely: tietylle markkinalle kuuluvien ostajien ja myyjien tunnistaminen Esimerkki: kilpailuoikeudellinen relevanttien markkinoiden määrittely Relevantit tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat Hypoteettisen monopolistin testi: tavoitteena tunnistaa pienin markkina, jolla monopolistin olisi kannattavaa nostaa hintoja 5-10% Testin suorittamiseksi on joukko erilaisia menetelmiä palaamme näihin myöhemmin kurssilla

14 Vielä markkinoista Osittaistasapaino v. yleinen tasapaino Osittaistasapainomalleissa oletetaan, että tietyllä markkinalla (tai markkinoilla) tapahtuvat muutokset eivät vaikuta muihin markkinoihin Yleisen tasapainon malleissa kaikki vaikuttaa kaikkeen Kilpailulliset ja ei-kilpailulliset markkinat Kilpailullinen markkina ja tehokkuus Markkinavoima ja hyvinvointitappio Täydellinen kilpailu oligopoli monopoli (kartelli) Pieni määrä myyjiä tai ostajia voi johtaa eikilpailullisiin markkinoihin

15 Esimerkki: niputtaminen (bundling) Hinnoittelustrategia, jossa myydään yhteisellä hinnalla tuotteita, jotka voidaan kuluttaa erikseen Tai tuotteet myydään yhdessä selvästi edullisemmin kuin erikseen Ero sitomiseen? Miksi niputtaminen voi kasvattaa yrityksen voittoja? Onko niputtaminen hyvä vai huono asia yhteiskunnallisesta näkökulmasta?

16 Numeerinen esimerkki niputtamisesta Kaksi hyödykettä, ei tuotantokustannuksia Kuluttajia on kahta yhtä yleistä tyyppiä: tyypeillä eri arvostukset (annettu oheisessa taulukossa) Yrityksen on myytävä tuotteita kaikille samaan hintaan (hintadiskriminointi mahdotonta) Tekstinkäsittely Tyyppi I Tyyppi II Taulukkolaskenta Mikä strategia maksimoi voitot? Miten eri strategiat vaikuttavat kuluttajan ylijäämään (arvostus hinta)?

17 Perinteinen erillishinnoittelu Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Tyyppi I Tyyppi II P W = 100, Π =? P W = 160, Π =? P S = 50, Π =? P S = 70, Π =? Optimaalinen hinnoittelustrategia ja voitot?

18 Optimaalinen nippuhinta Tekstinkäsitt ely Taulukkolask enta Tyyppi I Nippu Tyyppi II P B = 170 P B = 210 myy molemmille myy vain Tyypille II Nippuhinnoittelun optimivoitot? Kuluttajan ylijäämä?

19 Toinen esimerkki Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Tyyppi I Tyyppi II Optimaalinen hinnoittelustrategia Erillishinnoittelu? Nippuhinnoittelu? Miten käy kuluttajan ylijäämälle?

20 Yhteenveto niputtamisesta Perusintuitio, jonka mukaan monopoli pystyy hyödyntämään niputuksella kuluttajien arvostusten erilaisuutta, on kuvattavissa yksinkertaisella mallilla Yrityksen voitonmaksimointiin tarvittava tieto: Arvostukset, tyyppien jakauma, kustannukset Optimaalinen nippuhinnoittelu tosielämässä: N asiakastyyppiä, M hyödykettä, hyödykkeiden kustannukset Niputtaminen voi perustua muihinkin motiiveihin

21 Luokkahuonesimulaatio Jokaiselle jaetaan pelikortti: myyjille musta, ostajille punainen Pelikortti edustaa jotakin hyödykettä Pelikortin arvo ilmaisee hyödykkeen arvon pelaajalle Vain osa pakan korteista on käytössä Korttien jaon jälkeen myyjät ja ostajat kokoontuvat kaupantekoalueella neuvottelemaan kaupoista Ostaja saa: ostajan kortin arvo sovittu kauppahinta Myyjä saa: sovittu kauppahinta myyjän kortin arvo Myyjä ei saa myydä hyödykettä alle arvostuksensa eikä ostaja ostaa hyödykettä yli arvostuksensa Joskus voi käydä niin, ettei pelaaja löydä kauppakumppania: tällöin tulos on nolla Jokainen pelaaja myy/ostaa vain yhden hyödykkeen per kierros Pelaamme useamman kierroksen: kortit sekoitetaan kierrosten välillä Kun myyjä ja ostaja ovat sopineet hinnoista, he tulevat välittömästi ilmoittamaan kauppahinnan kirjurille ja luovuttavat samalla korttinsa Toteutuneet hinnat kuulutetaan julkisesti Pelaajat merkitsevät kauppahinnan tuloslomakkeeseensa

22 Myyjä Ostaja Mahdolliset hinnat ovat välillä 3 p 5.

23 Pieni muutos Tästä eteenpäin myyjien on maksettava jokaisesta myymästään hyödykkeestä 2 vero Jos myyjä ei myy, hänen ei tarvitse maksaa veroakaan Muuten jatkamme kuten ennenkin

24 Keskustelua Pelissä käytetyt kortit (arvostukset) olivat: Ostajat: Myyjät: Kuinka moni ostaja/myyjä olisi valmis tekemään kaupat hinnalla 5? Entä hinnalla 7? Tapahtuivatko parhaat kaupat nopeasti vai hitaasti? Miten kaupankäynti olisi muuttunut, jos markkinoille olisi määrätty 5 hintakatto? Mitä merkitystä hintojen julkistamisella oli? Miksi 2 euron vero nosti hintoja x eurolla?

25 Seuraavaksi Kysynnän ja tarjonnan perusteet Yleiskatsaus kysyntään, tarjontaan ja markkinatasapainoon Yksityiskohtaisempi tarkastelu seuraa myöhemmillä luennoilla Kysyntä- ja tarjontashokkien vaikutus markkinatasapainoon Joustot

26 Kysyntä-tarjonta-analyysi Kysyntä-tarjonta-analyysi mahdollistaa erilaisten ilmiöiden tutkimisen Reaalimaailman muutosten vaikutus hintoihin, tuotantoon ja hyvinvointiin Yrityksen hinnoittelu ja tuotantopäätökset Valtion ohjauskeinojen vaikutukset Verot, tukiaiset, tariffit ja kiintiöt Hintasääntely, minimipalkka, asevelvollisuus etc. Informaatio kysynnästä ja tarjonnasta arvokasta sekä yrityksille että viranomaisille

27 Tarjontakäyrä Tarjontakäyrä S on tuotteen hinnan ja yritysten tarjoaman määrän välinen relaatio Q S = Q S (P) Tarjontakäyrä viettää ylöspäin: mitä korkeampi hinta, sitä enemmän yritykset haluavat/pystyvät myymään tuotetta Tuotantokustannusten lasku mahdollistaa suuremman tuotannon samalla hinnalla: tarjontakäyrä siirtyy ulospäin (vasemmalta oikealle)

28 Kysyntäkäyrä Kysyntäkäyrä D on tuotteen hinnan ja kuluttajien kysymän määrän välinen relaatio. Q D = Q D (P) Kysyntäkäyrä viettää alaspäin: mitä alhaisempi hinta, sitä enemmän kuluttajat ovat valmiita ostamaan tuotetta (ceteris paribus). Kuluttajien tulotason nousu siirtää kysyntäkäyrää ulospäin (vasemmalta oikealle).

29 Substituutit ja komplementit Substituutit: toisen tuotteen kysyntä kasvaa, kun toisen tuotteen hinta nousee Substituutit ovat vaihtoehtoja toisilleen kulutuksessa Esim.mobiililaajakaista ja kiinteä laajakaista (?) Komplementit: toisen tuotteen kysyntä laskee, kun toisen tuotteen hinta nousee Komplementteja käytetään usein yhdessä Esim. kiinteä laajakaista ja IPTV

30 Kysyntä vai käänteiskysyntä? Kysyntäfunktio ilmaisee kysytyn määrän hinnan (ja mahdollisesti muiden muuttujien) funktiona Käänteiskysyntäfunktio on kysyntäfunktion käänteisfunktio Normaali tapa esittää kysyntäkäyrä graafisesti on itse asiassa esittää käänteiskysynnän kuvaaja (P pystyakselilla, Q vaakaakselilla) Lineaarinen kysyntäfunktio: Q Q(P) P P(Q) Sama informaatio kummassakin yhtälössä 1 b Q a bp P ( a Q)

31 Markkinatasapaino Tasapaino hinnalla P 0 ja määrällä Q 0. Markkinamekanismi Hinnalla P 1 >P 0 tarjonta ylittää kysynnän (ylijäämä): hinta laskee. Hinnalla P 2 <P 0 kysyntä ylittää tarjonnan (alijäämä): hinta nousee

32 Esimerkki markkinatasapainosta sähkön tukkumarkkinoilla.

33 Tasapainon muuttuminen: tarjonta kasvaa

34 Kysyntä kasvaa

35 Erityisesti ajan kuluessa sekä kysyntä että tarjonta voivat siirtyä.

36 EXAMPLE 2.3 THE LONG-RUN BEHAVIOR OF NATURAL RESOURCE PRICES FIGURE 2.9 LONG-RUN MOVEMENTS OF SUPPLY AND DEMAND FOR MINERAL RESOURCES Although demand for most resources has increased dramatically over the past century, prices have fallen or risen only slightly in real (inflation-adjusted) terms because cost reductions have shifted the supply curve to the right just as dramatically. Lähde: Pindyck & Rubinfeld (2009)

37 Markkinatasapaino ja muutokset tasapainossa: esimerkki Olkoon hyödykkeen kysyntäfunktio Q D =50-2P ja tarjontafunktio Q S =2P-10. Graafin piirtämisen kannalta (P pystyakselilla, Q vaaka-akselilla) on havainnollista ratkaista käänteiskysyntä ja P=25-(1/2)Q D. Samoin ratkaistaan tarjontakäyrä funktiona määrästä P = 5+(1/2)Q S. Tasapainossa kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret, Q D = Q S, eli 50-2P = 2P-10 P*=15 ja Q*=20 (tasapainohinta ja määrä) Tarjonta nousee kymmenellä yksiköllä (tarjonta korkeampi jokaisella hintatasolla) miten tasapaino muuttuu? 50-2P=2P P*=12.5 ja Q*=25 Entä jos tarjonta olisi kuin edellä alkutilanteessa, mutta kysyntäkäyrä olisikin Q D =40- (4/3)P Uusi alkutasapaino? Sama kuin edellä, P*=15 ja Q*=20. Kysyntäkäyrä on nyt jyrkempi, mutta leikkaa tarjonnan samassa pisteessä kuin edellä. Tasapaino tarjonnan muutoksen jälkeen? Nyt tasapainossa 40-(4/3)P = 2P P*=12 ja Q*=24. Miten tasapainon muutos tarjontashokin jälkeen riippuu kysyntäkäyrän muodosta? Kysyntäkäyrä laskee nyt jyrkemmin (kysyntä on joustamattomampaa): tarjontashokki johtaa pienempään määräreaktioon ja suurempaan hintareaktioon.

38 Ensi kerralla Joustot Kuluttajan ylijäämä Pikajohdatus kuluttajan valinnan teoriaan