HUS Työterveysyksikkö Terveyttä työhön

Transkriptio

1 HUS Työterveysyksikkö Terveyttä työhön

2 Sisällysluettelo 1. HUS TYÖTERVEYSYKSIKKÖ Yleistä Henkilökunta Koulutus- ja tiedotustoiminta 5 2. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO Työpaikkaselvitykset Terveystarkastukset Tietojen antaminen ja ohjaus Muu työkykyä ylläpitävä toiminta Yhteistyö työsuojelun kanssa SAIRAANHOITO SAIRAUSPOISSAOLOT YHTEISTYÖ TALOUS 15 2

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖTERVEYSYKSIKÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 (tilastoluvut koskevat HUS kuntayhtymää, ei HUS konserniin kuuluvia yhtiöitä) 1. HUS TYÖTERVEYSYKSIKKÖ 1.1 Yleistä Työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin, muihin työterveyshuollon toimintaa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sisäisiin sääntöihin ja toimintaohjeeseen työterveyshuollon toteuttamisesta. Työterveyshuoltoa on toteutettu toimintavuonna kirjallisten toimintasuunnitelmien ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin työterveysasemat muodostavat oman yksikön, HUS Työterveysyksikön, joka kuuluu konsernihallintoon ja toimii organisatorisesti konsernin henkilöstöjohtajan alaisuudessa. HUS Työterveysyksikköön kuuluu seitsemän työterveysasemaa, HUS Helsingin työterveysasema, HUS Jorvin työterveysasema, HUS Peijaksen työterveysasema, HUS Hyvinkään työterveysasema (toimipisteet Hyvinkäällä ja Kellokoskella), HUS Lohjan työterveysasema, HUS Länsi-Uudenmaan työterveysasema sekä HUS Porvoon työterveysasema. V.2010 HUS Työterveysyksikössä työskenteli 65 työntekijää. Työterveysyksikön toiminnasta vastasi johtava työterveyslääkäri, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Leena Forss-Latvala. Johtavana työterveyshoitajana toimi terveystieteiden maisteri Anne Virolainen. Työterveysyksikköä koskevia asioita käsiteltiin omassa johtoryhmässä, johon kuuluivat johtava työterveyslääkäri, johtava työterveyshoitaja, johdon sihteeri, va vastaava työterveyslääkäri, vastaava työterveyshoitaja, vastaava työfysioterapeutti, vastaava työterveyspsykologi ( lähtien) ja toimistonhoitaja ( lähtien). Toimintavuoden aikana johtoryhmä kokoontui 8 kertaa. Työterveyshuolto toimi moniammatillisina tiimeinä, joihin kuuluivat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Asiakkaiden laboratoriotutkimusten näytteenotto ja tutkiminen tehtiin HUSLAB:n toimipisteissä. Laboratoriotutkimusten tilaaminen ja vastausten saanti toimivat Web- Lab-tietoliikenneyhteydellä kaikilla työterveysasemilla. Kuvantamistutkimukset tehtiin HUS-Röntgenin yksiköissä. Työterveyshuollon tiimit suunnittelivat työterveyshuoltotoiminnan ja toimintasuun-nitelmat yhteistyössä tulosyksiköiden johdon kanssa niin, että työterveyshuollon toimet tukivat henkilöstön työhyvinvointia koskevia tulosyksiköiden tavoitteita. Toiminnan suunnittelun pohjana käytettiin mm. riskienarvioinneista, työpaikkaselvityksistä, TOB:sta sekä asiakastapaamisista saatua tietoa. Työterveyshuoltotoiminnan kirjaamiseen ja seurantaan Työterveysyksikkö käytti TT tietojärjestelmää. Järjestelmästä saatujen raporttien avulla on voitu seurata mm. työterveyshuollon toiminnan tunnuslukuja, kuten vastaanotto- ja työpaikkakäyntejä, sekä muuta ajankäyttöä. HUS:n henkilöstön omalla ilmoituksella tapahtuvat 3

4 sairauspoissaolot on lähtien kirjattu HUSPLUS -järjestelmään eikä niistä enää saada raportteja työterveyshuollon tietojärjestelmästä. Sen sijaan muut sairauspoissaolot kirjattiin vuonna 2010 edelleen työterveyshuollon tietojärjestelmään ja niistä voidaan ottaa raportteja tarpeen mukaan. Kahden sairauspoissaolojen kirjausjärjestelmän käyttö on vaikeuttanut sairauspoissaolotietojen vertailua aiempiin vuosiin. HUS:n hallituksen päätettyä v.2009, että työterveyshuoltoa jatketaan HUS:ssa omana toimintana, on Työterveysyksikön toimintaa lähdetty kehittämään. Työterveyshuollon rekrytointia, henkilöstömitoitusta, henkilöstörakennetta, organisaatiota ja suoriteseurantaa on kehitetty vuosien aikana. Näillä toimilla pyritään parantamaan jatkossa asiakaspalvelua ja -viestintää. Työterveyshuollon tavoitteena ovat erityisesti sairauspoissaolojen vähentäminen ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisy. 1.2 Henkilökunta Yksikön johto Johtava työterveyslääkäri Johtava työterveyshoitaja Johdon sihteeri Ammatilliset esimiehet Vastaava työterveyslääkäri Vastaava työterveyshoitaja Vastaava työfysioterapeutti Vastaava työterveyspsykologi Toimistonhoitaja Kaikki Työterveysyksikön virat ja toimet ovat yksikön yhteisiä. Työterveyshenkilöstö on jaettu asemittain henkilöstömitoituksen perusteella. Mitoituksessa on huomioitu asiakasmäärät, alueelliset erityisvaatimukset ja työterveyshenkilöstön toimenkuvat. Työterveyshenkilöstö on jaettu asemittain suunnilleen seuraavasti v.2010 aikana: HUS Helsingin työterveysasema yhdeksän työterveyslääkäriä 12 työterveyshoitajaa yksi sairaanhoitaja viisi työfysioterapeuttia neljä työterveyspsykologia (toimivat koko sairaanhoitopiirin alueella) viisi toimistosihteeriä HUS Hyvinkään työterveysasema (toimipisteet Hyvinkäällä ja Kellokoskella) kaksi työterveyslääkäriä (toinen osa-aikainen) kaksi työterveyshoitajaa yksi työfysioterapeutti yksi toimistosihteeri työterveyspsykologi (Hgin asemalta) HUS Jorvin työterveysasema kaksi työterveyslääkäriä kolme työterveyshoitajaa yksi työfysioterapeutti yksi toimistosihteeri työterveyspsykologi (Hgin asemalta) 4

5 HUS Lohjan työterveysasema yksi työterveyslääkäri (osa-aikainen) yksi työterveyshoitaja yksi työfysioterapeutti (osa-aikainen) yksi toimistosihteeri (osa-aikainen) työterveyspsykologi (Hgin asemalta) HUS Länsi-Uudenmaan työterveysasema yksi työterveyslääkäri (osa-aikainen) yksi työterveyshoitaja yksi työfysioterapeutti (osa-aikainen) yksi toimistosihteeri (osa-aikainen) työterveyspsykologi (Hgin asemalta) HUS Peijaksen työterveysasema yksi työterveyslääkäri kaksi työterveyshoitajaa yksi työfysioterapeutti yksi toimistosihteeri työterveyspsykologi (Hgin asemalta) HUS Porvoon työterveysasema yksi työterveyslääkäri (osa-aikainen) yksi työterveyshoitaja yksi työfysioterapeutti (osa-aikainen) yksi toimistosihteeri (osa-aikainen) työterveyspsykologi (Hgin asemalta) Kuluneena vuonna työterveyshenkilöstöä on ollut yksikössä lähes vakanssien edellyttämä määrä. Osa työterveyslääkäripalveluista on hoidettu ostopalvelulääkäreiden toimesta. Työ- ja sairauslomista johtuen osassa ammattiryhmistä on ollut tilapäistä vajausta. Pienten työterveysasemien toimintaan henkilöstövajaukset ovat aiheuttaneet huomattavaa palveluiden vaihtelua. Alueiden työterveysasemille on ollut myös vaikeampaa saada rekrytoitua pätevää työterveyshenkilöstöä kuin Helsingin työterveysasemalle. Pienten asemien haavoittuvuutta on pyritty vähentämään ottamalla käyttöön toinen työterveyshoitajan sissi-vakanssi. Aiempi sissi-työterveyshoitaja toimii Peijaksen asemalla ja sijaistaa Hyvinkään, Kellokosken ja Porvoon asemia. Jorvin työterveysasemalle on lisätty yksi työterveyshoitaja, joka Jorvin toiminnan ohella hoitaa sijaisuuksia pääasiassa Lohjan ja Länsi-Uudenmaan asemilla. 1.3 Koulutus- ja tiedotustoiminta Toimintavuoden aikana Työterveysyksikössä pidettiin luentoja ja henkilökunta osallistui sekä HUS:n sisäisiin että ulkoisiin koulutustilaisuuksiin. Henkilökunta osallistui koulutuksiin v yhteensä 238 päivää (28 354,43 ). Työterveysasemilla pidettiin säännöllisiä tiedotus- ja suunnittelukokouksia. Lisäksi järjestettiin yksikkö- ja ammattiryhmäkokouksia, joissa käsiteltiin ajankohtaisia, työhön ja ammattitaidon ylläpitämiseen liittyviä aiheita sekä suunniteltiin toimintaa. 5

6 2. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO 2.1 Työpaikkaselvitykset Työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat tekivät työpaikkaselvityksiä yhteistyössä työsuojelun asiantuntijoiden, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien mm. riskienarviointiin, tilojen saneerauksiin, työympäristössä ilmeneviin ongelmiin tai toimintojen muuttumiseen liittyen. Työfysioterapeuttien työpaikkakäynneistä suurin osa liittyi ergonomiseen kartoitukseen ja työergonomisten ongelmien selvittelyyn. Ergonomiset käynnit sisältävät mm. työtapoihin, työasentoihin ja elpymisliikuntaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta. HUS Työterveysyksikön työfysioterapeutit tekivät 274 näköergonomista työpaikkakäyntiä vuonna Työpaikkaselvitykset tunteina ammattiryhmittäin (ei sis. työsuojelutoimintaa) 2009 Hki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti Työterv.psykologit Työpaikkaselvitykset tunteina ammattiryhmittäin (ei sis. työsuojelutoimintaa) 2010 Helsinki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti Työterv.psykologit Terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastukset Työhönsijoitustarkastuksia tehtiin toimintavuonna toimintasuunnitelman mukaisesti kaikille vakinaiseen virka- tai työsuhteeseen sekä yli kuusi kuukautta pidempiin vakinaisiin tehtäviin tai sijaisuuksiin tulleille työntekijöille yhteensä 2539 kpl, joista työterveyshoitajat tekivät 1871 kpl ja työterveyslääkärit 668 kpl. Kaikista työhönsijoitustarkastuksista annetaan työntekijälle sopivuuslausunto toimitettavaksi esimiehelle. 6

7 Lakisääteiset terveystarkastukset Lakisääteisiä terveystarkastuksia olivat mm: Työterveyshuoltolain mukaiset työhönsijoitus- ja määräaikaistarkastukset (työssä erityinen sairastumisen vaara) Melutyötä tekevien terveystarkastukset Vuorotyöntekijöiden (yli 20 yövuoroa vuodessa) terveystarkastukset Kemikaaleille altistuvien terveystarkastukset Biologisille tekijöille altistuvien terveystarkastukset Erityistyölasien tarve: näyttöpääte- tai siihen verrattavaa työtä (hitsaus-, hionta- tai muu vastaava työ) tekevien tarkastukset Säteilylain mukaiset työhönsijoitus- ja määräaikaistarkastukset Tartuntatautilain mukaiset työhönsijoitus- ja määräaikaistarkastukset Työkyvyn seurantatarkastukset Suunnatut terveystarkastukset Suunnattuja terveystarkastuksia on toteutettu työpaikkakohtaisesti siten, että tietyn työpaikan kaikilla työntekijöillä on ollut mahdollisuus terveystarkastukseen. Tällöin terveystarkastuksien yhteydessä tehtiin tavallisesti myös työpaikkaselvitys. Terveystarkastukseen on sisältynyt: työterveyshoitajan tekemä perusteellinen haastattelu ja tarkastus työkykyindeksi, työstressikysely Audit- päihdekysely ylipainoisille lisäksi Diabetes 2 kysely ja vyötärönympäryksen mittaus laboratoriotutkimuksia tarvittaessa lääkärintarkastus, työfysioterapeutin tarkastus ja ohjaus ja/tai työterveyspsykologin vastaanotto HUS:in työntekijät ovat voineet halutessaan myös itse hakeutua terveystarkastuksiin. Eläkkeelle lähteville on tehty terveystarkastus ennen työn päättymistä. Terveystarkastukset ammattiryhmittäin (kpl / ammattiryhmittäin):2009 Hki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti Työterv.psykologit Terveystarkastukset ammattiryhmittäin (kpl / ammattiryhmittäin): 2010 Helsinki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti Työterv.psykologit

8 Työkyvyn tukemiseen ja seurantaan liittyvät tarkastukset ja käynnit Työkyvyn tukea tarvitsevat asiakkaat hoidettiin yleensä moniammatillisesti. Työterveyshoitajan ja/tai -lääkärin tekemää terveystarkastusta täydennettiin tarvittaessa työfysioterapeutin ja/tai työterveyspsykologin tekemällä tutkimuksella. Kaikkien tutkittujen mahdollinen kuntoutustarve arvioitiin. Suppeita työkykyarvioita tehtiin Työterveysyksikön toimesta. Laajoja työkykyarvioita varten asiakkaat lähetettiin ulkopuolisen tahon tutkittavaksi. Työkykyarvioista annettiin aina sopivuuslausunto asiakkaalle toimitettavaksi esimiehelle. Työssä selviytymistä, työkyvyn tukemisen keinoja, kuntoutusta ja työpaikalla toteutettavia toimenpiteitä käsiteltiin työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteispalavereissa. Niihin käytettiin työterveyslääkäreiden työajasta 374 tuntia ja työterveyshoitajien työajasta 486 tuntia. Työntekijän työkyvyn tukemiseen ja terveydenseurantaan liittyneet käynnit (kpl) ammattiryhmittäin 2009 Hki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti Työterv. psykologit Työntekijän työkyvyn tukemiseen ja terveydenseurantaan liittyneet käynnit (kpl) ammattiryhmittäin 2010 Helsinki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti Työterv. psykologit

9 2.3 Tietojen antaminen ja ohjaus Työterveyshenkilöstö antoi asiantuntijana tietoja ja ohjausta erilaisissa tilaisuuksissa. Aiheet käsittelivät mm. terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä, työkyvyn tuki-ohjelmaa, päihdeohjelmaa, työyhteisöjen tukemista, fyysisen työkyvyn ylläpitämistä ja ergonomiaa. Tietojen antaminen ja ohjaus tunteina ammattiryhmittäin: 2009 Hki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti Työterv.psykologit Tietojen antaminen ja ohjaus tunteina ammattiryhmittäin: 2010 Helsinki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti Työterv.psykologit Muu työkykyä ylläpitävä toiminta Kuntoutustoiminta ASLAK -kurssit (10 kuntoutujaa / kurssi) Kela myönsi v:lle 2010 seuraavat ASLAK -kurssit koko HUS:n henkilökunnalle: Lääkärit 1 kurssi, Verve Ylemmät johtohenkilöt 1 kurssi, Anttolanhovi Osastonhoitajat /keskijohto 1 kurssi, Siuntio Toimistotyöntekijät 2 kurssia, Päiväkumpu Laboratoriotyöntekijät 1 kurssi, Siuntio Laitoshuoltajat/välinehuoltajat 2 kurssia, Päiväkumpu Röntgenhoitajat 1 kurssi, Siuntio Perus-ja mielenterveyshoitajat 1 kurssi, Kaisankoti 9

10 Lisäksi sairaanhoitoalueilla on ollut omalle henkilökunnalle suunnattuja Aslak- kursseja seuraavasti: Helsinki, Medisiininen tulosyksikkö 1 kurssi, osastonsihteerit, Hopeaniemi Helsinki 2 kurssia, hoitohenkilökunta, Siuntio Helsinki 1 kurssi, perus- ja mielenterveyshoitajat, Kaisankoti Omien kurssien lisäksi kuntoutuksen tarpeessa olevia työntekijöitä ohjattiin muille Kelan järjestämille TYK - ja ASLAK- kuntoutuskursseille. ASLAK- ja TYK -kuntoutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi kuntoutujien esimiehiä on kannustettu osallistumaan kuntoutuskurssien info-tilaisuuteen ja kuntoutuslaitoksessa pidettävään yhteistyöpäivään, kuten Kela edellyttää. Kuntoremonttikurssit ( vrk, 16 henkilöä / kurssi). Kuntoremonttipalvelujen tuottaja on Vierumäki Country Club Oy. Sopimus Vierumäen ja HUS:n on voimassa vuoden 2012 loppuun, minkä jälkeen on vielä mahdollisuus kahteen optiovuoteen. Vuonna 2010 HUS:n yhteisiä kuntoremonttikursseja järjestettiin 18 kpl. Kuntoremonttien tavoitteena oli ennaltaehkäistä työkykyä haittaavien oireiden syntymistä. Kurssit oli suunnattu kuntoutujien liikuntatottumusten ja kunnon mukaan (terveysliikunta-, perusliikunta-, kuntoliikunta- ja esimieskuntoremontti). Kuntotestaukset Työfysioterapeutit suorittivat kuntotestauksia terveystarkastuksiin liittyen kaikille kuntoutuskursseille osallistuville, työkykyselvityksissä sekä tarvittaessa muutoinkin. Menetelminä käytettiin fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä kuten lihaskuntotestejä, polkupyöräergometritestejä ja kävelytestejä. Testien perusteella annettiin yksilöllistä liikunnanohjausta. Toimintakykytestejä tehtiin 604 kpl vuonna Muu ryhmätoiminta Työfysioterapeutit kokosivat suunnattuja tules- ryhmiä, joihin osallistujat valittiin terveysperustein. Ryhmät kokoontuivat yleensä 4-6 kertaa, 1-2 tuntia kerrallaan. Ryhmissä kartoitettiin osallistujien fyysistä toimintakykyä ja annettiin ohjausta työn kuormittavuuteen, työergonomiaan, omatoimiseen fyysisen kunnon ylläpitämiseen liittyen. Ryhmien vetäjinä toimivat pääsääntöisesti työfysioterapeutit ja tarpeen mukaan hyödynnettiin muuta työterveyshenkilöstöä. Terveysneuvonta Terveysneuvontaa annettiin sekä henkilökohtaisesti vastaanotoilla että ryhmille koulutustilaisuuksissa. Ohjaukseen kiinnitettiin huomiota myös terveystarkastusten yhteydessä. Asiakkaita tuettiin päihteettömyyteen, tupakoimattomuuteen ja painonhallintaan liittyvissä asioissa. 10

11 Rokotukset Työterveysyksikössä tarkastetaan HUS:n työntekijöiden rokotussuoja suomalaisen rokotusohjelman ja työperäisten riskien mukaan. Tavallisimmin annettuja rokotteita ovat olleet tetanus-d-, B-hepatiitti-, MPR- ja vesirokkorokotteet. Koko HUS:n henkilökuntaa suositeltiin ottamaan kausi-influenssarokotus. Infektioyksikön ja Työterveysyksikön yhteisellä rokotuskampanjalla ja sujuvilla rokotusjärjestelyillä pyrittiin kannustamaan henkilöstöä rokotuksen ottamiseen. Sairaanhoitoyksiköt hoitivat rokottamisen pääasiassa itsenäisesti. Työterveysyksikön joukkorokotuspisteissä ja työterveysasemilla kausi-influenssarokotuksia annettiin v yhteensä 3276 kpl. Muita rokotuskäyntejä Työterveysyksikössä oli v yhteensä 3161 kpl (v muita rokotuskäyntejä 2218 kpl ja pandemiarokotuksia oli 3389 kpl ). 2.5 Yhteistyö työsuojelun kanssa Johtava työterveyslääkäri ja johtava työterveyshoitaja osallistuivat HUS konsernin työsuojelujaoston kokouksiin. Työterveyslääkäri ja/tai hoitaja osallistuivat oman alueensa työsuojelujaoston / yt-toimikunnan kokouksiin. Työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuolto suunnittelivat toimintaa riskienarvioinnin tulosten pohjalta. Yhteisessä toiminnan suunnittelussa pyrittiin myös hyödyntämään entistä enemmän Työolobarometrista saatuja tuloksia sekä sairauspoissaolotietoja. Työsuojelun toimintaan osallistuminen tunteina ammattiryhmittäin: 2009 Hki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti Työterv.psykologit Työsuojelun toimintaan osallistuminen tunteina ammattiryhmittäin: 2010 Helsinki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti Työterv.psykologit

12 3. SAIRAANHOITO HUS:n työterveyshuollon toimintaohjeen mukaisesti Työterveysyksikkö toteutti toimintavuonna työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Työterveysasemien sairaanhoitopalvelut pyrittiin kohdistamaan ensisijaisesti työstä johtuvien tai pitkäaikaisesti työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoitoon ja seurantaan. Painopiste oli erityisesti tuki- ja liikuntaelin- sekä psykiatrisissa sairauksissa. Sairaanhoitoa toteutettiin pyrkien huomioimaan, tukemaan ja seuraamaan hoidettavan työkykyä. Sairaanhoitokäynnit ammattiryhmittäin v ja 2010 Hki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo Vuosi 2009 / / / / / / / / Työterveyslääkärit 6246 / / / / / / / / Työterveyshoitajat 3065 / / / / / / / / 3092 yht Puhelinpalvelu Työterveysyksikön kehittämissuunnitelmien mukaisesti työterveyshenkilöstön tavoitettavuutta on pyritty parantamaan mm. puhelinaikoja yhtenäistämällä, jolloin työntekijän poissa ollessa hänen puhelunsa voidaan hoitaa muiden työntekijöiden toimesta. Lisäksi on huhtikuusta 2010 ollut toiminnassa työterveyshoitajan neuvontapuhelin. Puhelin palvelee koko HUS-aluetta kaikkina arkipäivinä klo 9-11 ja siinä annetaan neuvontaa työterveyshuollollisissa asioissa. Puhelinpalvelu kappaleittain ammattiryhmittäin v.2010 (Kela I ja II korvausluokka) Helsinki Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo yht. Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutti

13 4. SAIRAUSPOISSAOLOT Vuonna 2010 työterveyshuollon tietojärjestelmään sekä HUS Plus -järjestelmään tallennettuja HUS:n työntekijöiden sairauspoissaoloja oli yhteensä päivää (v pv). Sairauspoissaoloista syyluokittain suurimman ryhmän HUS:ssa muodostivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (25 %). Hengityselinten sairaudet aiheuttivat poissaoloja toiseksi eniten (17 %). Kolmanneksi suurin syy sairauspoissaoloihin olivat psykiatriset sairaudet (15 %). Tapaturmien osuus oli 12 % kaikista sairauspoissaoloista. Työterveyshuollon tilastoissa sairauspoissaolopäivien määrät poikkeavat henkilöstöhallinnon Prima-järjestelmän luvuista. Erot johtuvat mm. siitä, että työterveyshuollon järjestelmään kirjattuja sairauspoissaoloja muutetaan Primassa esim. palkallisiksi ammattitaudeiksi, työ-, liikenne- ja vapaa-ajan tapaturmiksi, palkattomiksi sairauspoissaoloiksi, kuntoutustuiksi jne. V.2010 Prima-järjestelmän mukaan HUS:ssa oli sairauspoissaolopäiviä 14,5 pv / työntekijä. Sairauspoissaolopäiviä / työntekijä vuosina (Työterveyshuollon tietojärjestelmä, Acute ja HUS Plus) vuosi pvä / hlö 16,7 16,4 16,4 16,6 16,0 16,4 13

14 5. YHTEISTYÖ HUS Työterveysyksikön edustajat tekivät laajaa yhteistyötä sekä HUS:n sisäisten että ulkoisten tahojen kanssa. Työterveyshuoltohenkilöstö toimi asiantuntijana HUS:n sisäisissä ryhmissä. HUS:n sisäisiä yhteistyökumppaneita olivat mm. Henkilöstöjohdon ja yhteistoiminnan ryhmät Näitä olivat mm. konsernin henkilöstöjohdon ryhmä, HR ohjausryhmä, konsernin henkilöstötoimikunta ja yhteistoimintapäivän valmistelutyöryhmä. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin ryhmät Näitä olivat mm. työsuojelujaos, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyöryhmä, sovi- (sovelletun työn) ryhmä ja TYHY ohjausryhmä. Lisäksi työterveyshuolto esiintyi työhyvinvointipäivissä. Työsuojelun kanssa yhteistyössä on myös työstetty mm. päihdeohjelma ja työkyvyn tuki ohjelma. Infektioasiat ja HUS-Riskit-järjestelmä Sairaalahygieniayksikön edustajina ja HUS-Riskit-järjestelmän vastuuhenkilöiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä biologisiin riskeihin ja altistumisiin liittyen. Muut yhteistyökumppanit Lisäksi toimittiin mm. :n sisäympäristötyöryhmässä ja tehtiin yhteistyötä HUS Viestinnän ja HUS -Tietotekniikan kanssa. Ulkoisia yhteistyökumppaneita olivat mm. Yhteistyökumppaneina olivat potilastietojärjestelmätoimittaja Acute ja tietojärjestelmän käyttäjien TTH-seura ry. Koulutus- ja asiantuntijayhteistyötä tehtiin mm. Työterveyslaitoksen ja yliopistosairaaloiden kanssa. Viranomaistahon yhteistyökumppaneita olivat mm. Kela, Keva, aluehallintovirasto, Potilasvakuutuskeskus ja Valvira. Asiakastyöhön liittyviä yhteistyötahoja olivat myös Vierumäen urheiluopisto, kuntoutuslaitokset, sopimusoptikot, konsultoivat psykiatrit ja yksityiset lääkärikeskukset (maksusitoumusasiakkaat). 14

15 6. TALOUS Työterveysyksikön budjetti toimintavuodelle 2010 oli euroa. Työterveyshuollon sisäinen laskutus perustui toteutuneisiin palveluihin. Työterveyshuoltopalveluiden hinnat pysyivät entisellä tasollaan. Tilinpäätöksessä toimintakulut olivat euroa, joka oli 93 % budjetoidusta. Työterveysyksikön menot olivat vuonna 2010 seuraavat: Henkilöstökulut ( ) 46 % Palveluiden ostot ( ) 40 % tästä vuokralääkärit ( ) 38 % laboratorio ( ) 21 % kuvantaminen ( ) 8 % kuntoremontit ( ) 8 % atk-palvelut ( ) 6 % työterveyshuoltopalvelut ( ) (ulkopuolelta) 5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ( ) 3 % tästä lääkkeet (=rokotteet) 47 % atk-laitteet 14 % Muut toimintakulut ( ) 11 % tästä tilavuokrat ( ) 98 % Henkilöstökulut (sekä HUS:n palveluksessa olevat että vuokralääkärit) kattoivat yhteensä 62 % Työterveysyksikön menoista. Työterveyshenkilöstön suoritteita seurattiin neljännesvuosittain. Budjetin toteutumista seurattiin kuukausittain sekä koko yksikön osalta että kustannuspaikoittain. 15