, jossa X AF on johdon reaktanssi vikapaikkaan asti. Nyt voidaan laskea reaktanssi asemalta A vikapaikkaan F. U X

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ", jossa X AF on johdon reaktanssi vikapaikkaan asti. Nyt voidaan laskea reaktanssi asemalta A vikapaikkaan F. U X"

Transkriptio

1 . Tiedetään, että 3-aiheisessa oikosulkuiassa ika on asemien ja älisellä johdolla ja että katkaisija on auennut asemalla. Tiedetään iallisen johdon pituus (6 km), (myötä)reaktanssi pituutta kohti (,33 Ohm/km). semalla mitattu pääjännite on 64 kv ja ikairta 75. Oletetaan, että johdon resistanssi ja ikaimpedanssi oat nollia ja että johdon reaktanssi/pituus on akio. Laske ikapaikka. Katsotaan tilannetta asemalta, jossa ian aikainen jännite ja irta on mitattu. Kuan mukaiselle 3-aiheiselle ialle saadaan seuraaa aihejännitteen ja irran aulla laadittu yhtälö: U I F, jossa F on johdon reaktanssi ikapaikkaan asti. Nyt oidaan laskea reaktanssi asemalta ikapaikkaan F. U (asemalla ) 64kV F 4, 9267 I 3 75 (asemalla ) Johdon reaktanssi on 6 km,33 /km = 9,8 Reaktanssi asemalta ikapaikkaan on 24,88 % johdon reaktanssista, joten ikapaikka -asemalta on 24,88 % johdon pituudesta eli 4,93 km:n päässä -asemalta.

2 VM RELE =2 ohm = ohm =3 ohm =4 ohm 2. Tarkastellaan yllä olean kuan distanssisuojausta. Kyseessä on 4 kv erkko, jossa irtamuuntajan muuntosuhde on 5/ ja jännitemuuntajan muuntosuhde on 4/, kv Laske releen reaktanssiasettelujen ensiö- ja toisioarot. Laske ensiöasettelut mallilaskujen toisen laskun mukaisesti ja toisioasettelut irta- ja jännitemuuntajien aulla. JM -yöhyke on 85 % suojattaan johdon reaktanssista, iie on s, 2-yöhyke: 8 % reaktanssista, joka on saatu laskemalla yhteen suojattaan johdon reaktanssi ja asta-aseman takana olean lyhimmän johdon - yöhykkeen asettelu (85 % johdon reaktanssista). Viie on,4 s. 3-yöhyke: 2 % reaktanssista, joka on saatu laskemalla yhteen suojattaan johdon reaktanssi ja pisimmän asta-aseman takana olean johdon reaktanssi. Viie on s. -yöhykkeen asettelu:,85*2 =7, iie s. 2-yöhykkeen asettelu:,8*(2 +,85 ) = 22,8, iie,4 s. 3-yöhykkeen asettelu:,2*(2 + 4 )= 72, iie on s. Jännitemuuntajan muuntosuhde on 4/, kv =4. Virtamuuntajan muuntosuhde on 5/=5. Kun mittamuuntajan ensiöpuolella on jännite V p ja irta I p, mittaa rele jännitteen V p/4 ja irran I p/5. Siis ensiöpuolella olea impedanssi Z p näkyy toisiopuolella impedanssina Z s: Vp / 4 5 Zs I /5 Zp, 375 Z p p 4 Voidaan myös ajatella, että toisioimpedanssit saadaan jakamalla Z p mittamuuntajien impedanssimuuntosuhteella z=4/5. Tällöin Z s = Z p / z=z p / 2,667 Toisioasettelut oat: Ensimmäinen yöhyke: s =,375 7 = 6,375, iie s. 2

3 2-yöhykkeen asettelu: 2 s =,375 22,8 = 8,55 iie,4 s 3-yöhykkeen asettelu: 3 s =, = 27, iie on s. Johdon resistanssiulottumaa ei asetella pelkästään johdon resistanssin aulla. Resistanssiasettelussa on otettaa huomioon myös haluttu ikaresistanssiulottuma. On myös huolehdittaa, että johdon R-ulottumaa ei asetella niin suureksi, että johto laukeaa suuresta kuormitusirrasta. 3. Tarkastellaan distanssireleen arasuojana toimian yliirtareleen sopiia asetteluja kuien mukaisissa tapauksissa kv johdolla. Kun releen pitää laukaista ian aikana, asetteluaro on 8 % lasketusta ikairrasta. Kun rele ei saa laukaista ian aikana, on asettelun oltaa,2 *ikairta. Laske yliirtareleelle sopia asettelu. Voidaanko irtaasetteluilla saada selektiiinen suojaus? Jos irta-asetteluilla onnistutaan saauttaa täydellinen selektiiisyys, oidaan laukaisun iieeksi asettaa, s. Muuten täytyy selektiiisyyttä hakea hitaammilla asetteluilla, esimerkiksi asettamalla iieeksi,4 s. Kuormitusirran maksimi on 2 (yleisesti tämä aro kerrotaan ielä kertoimella.2 laskettaessa normaalin käyttötilanteen maksimia). 3

4 seman katkaisija on auki, releen asemalla tulee laukaista. settelu on,8 2 = 68. Selitys: Valitaan pienempi ikairroista 2 ja 24, koska haetaan pienintä mahdollista irtaa, jossa releen tulee laukaista. Kun ika on releen takana oleassa kiskossa, rele ei saa laukaista heti, mutta se saa laukaista iieellä eli asettelun oltaa suurempi kuin,2 26 = 32. Virtojen suhde ( pitää laukaista / ei saa laukaista ) on 68 / 32 =,54, mikä tarkoittaa, että irta-asetteluilla ei oida saada selektiiistä suojausta. Tarkastellaan ielä asta-aseman kiskoikaa. Kun ika on asta-asemalla, ei rele saa laukaista heti, mutta se saa laukaista iieellä. Siis nopean asettelun oltaa suurempi kuin,2 27 = 324. Huomataan, että aatimukset oat ristiriitaisia, joten pelkillä irta-asetteluilla ei saada selektiiistä suojausta. Voidaan tehdä seuraaat asettelut: ) Viieellä,4 lasketaan kuormitusirran maksimin aulla: I =.2 2 = 44, t =,4 s. 2) Nopean asettelun iie, s ja irta on yhtä suuri kuin suurin aro, jolla rele saa laukaista iieellä eli I = 324, t =, s. Jos ika on asta-aseman kiskossa, on mahdollisella kiskosuojalla aikaa laukaista ensin. Jos ika on asta-aseman takana johdon alussa, on -aseman johtosuojareleellä mahdollisuus laukaista ensin. -aseman rele toimii arasuojana -asemalla ja sen takana oleissa ioissa, mutta ei laukaise heti. 4. Tutkitaan siusyötön aikutusta distanssisuojaukseen. Kuassa on esitetty tilanne. Laske kuasta todelliset impedanssit asemien ja distanssireleiltä asemalle C ja ikapaikkaan. Laske myös asemalla ja oleien distanssireleiden mittaamat näennäiset impedanssit ikapaikkaan kuan ikatilanteessa. Oletetaan, että - ja - aseman releiden asettelut oat = 3,2, t = s, 2 = 6,5 t 2 =,4 s, 3 = 5, t 3 = s. Miten nopeasti ian synnyttyä - ja -asemien distanssireleet laukaiseat, ellei ole käytössä iestiyhteyttä? x=j2 G x=j I = x =j P x =j C G x =j I =2 G 4

5 semien ja C älinen impedanssi on 3, (sama älille -C). seman ja ikapaikan P älinen impedanssi on 2, (sama älille -P). -aseman rele mittaa kuan ikatilanteessa impedanssin U,,, 3, 4, rele 4, I,, Rele ei laukaise yöhykkeellä, aan yöhykkeellä 2. -aseman rele mittaa kuan ikatilanteessa impedanssin U, 2,, 3 5, rele 2, 5 I 2, 2 Rele laukaisee yöhykkeellä eli iieettä. 5. Teoriatehtää a) Mihin suojausta taritaan sähköerkossa? b) Selitä suojaukseen liittyät käsitteet selektiiisyys, toimintanopeus, luotettauus ja herkkyys. c) Selitä distanssireleen toimintaperiaate. Vastaus a) b) Vikairran lämpöaikutuksen ehkäisemiseen. Lämpöaikutus oi olla aaraksi ihmisille, tuhota laitteita ja aiheuttaa tulipaloja. Sisäkytkinlaitoksessa alokaaren paine- ja lämpöaikutus oi olla hengenaarallinen. Maasuluissa maassa kulkea irta oi aiheuttaa aaraa eläille olennoille. Suomessa maan ominaisastus on monessa paikassa erittäin suuri, joten irta leiää laajalle ja aiheuttaa suuren askeljännitteen. Maasulkuirran takia muihin irtapiireihin kuten puhelinerkkoihin oi indusoitua häiriöjännitteitä. Maasulun aikana sähköaseman potentiaali oi nousta aarallisen suureksi. 4 kv erkossa oikosulut oiat aiheuttaa oimajärjestelmän stabiiliuden menetyksen ellei niitä kytketä pois ajoissa Oiko- ja maasulkujen aiheuttamat jännitekuopat leiäät laajalle alueelle. Monien tehtaiden prosessit eiät kestä pitkää jännitekuoppaa Kun iallinen osa erkosta kytketään pois, oi tehonsiirto jatkua muissa osissa. Selektiiisyys tarkoittaa että ian synnyttyä ain ikaa lähinnä oleat katkaisijat aataan. Näin tehtäessä mahdollisimman pieni osa erkosta kytketään irti. Toinen puoli selektiiisyyttä on se, että kaikki erkon osat on suojattu jollain suojalaitteella. Toimintanopeus aikuttaa siten, että mitä nopeammin ika saadaan poistettua, sitä pienemmät oat ikairran aiheuttamat ahingot laitteille. Siirtoerkossa ika- 5

6 c) ajan piteneminen aarantaa stabiiliuden. Nopeutta käytetään myös selektiiisyyden saauttamiseen siten, että lähellä oleat iat laukaistaan nopeammin kuin kaukana oleat iat. Luotettauus (reliability) tarkoittaa sitä, että rele ei laukaise jos sen suojausalueella ei ole ikaa (toimintaarmuus, security) eikä toisaalta jätä laukaisematta kun sen suojausalueella on ika (käyttöarmuus, dependability) Suojauksen tulee olla riittään herkkä, jotta se kykenee toimimaan myös kun ikairrat oat pienentyneet esimerkiksi käyttötilanteen muuttumisen takia. Yhden erkkokomponentin poissaolosta suojauksen tulisi selitä ilman asettelumuutoksia. Distanssirele mittaa johdon irran ja alkupään jännitteen ja laskee niiden aulla impedanssin. Suuroimansiirrossa johdon resistanssi on hyin pieni, joten irran suuruus ja kulma määräytyät lähes kokonaan johdon reaktanssin mukaan. Rele päättelee ian suunnan irran ja jännitteen aihesiirtokulman aulla. Jos ika on edessä, on irta noin 9 jännitettä jäljessä, koska ikairta on induktiiista loisirtaa. Jos ika on takana on irta 9 jännitettä edellä. Kun releen mittaama impedanssi on pienempi kuin asetteluaro, rele antaa laukaisukäskyn. 6. Maasulkuiassa tiedetään häiriötallentimen tai releen johdon alkupäässä asemalla G mittaamat aihejännite U ja nollairta 3I sekä iallisen johdon myötä- ja nollareaktanssi ja. Vasta-aseman (asema H) katkaisija on jo aautunut. Oletetaan, että johdon resistanssi ja ikaimpedanssi oat nollia ja että johdon reaktanssi/pituus on akio. Laske ikapaikka. Vihje: käytä alla olean kuan mukaista sijaiskytkentää. Vikapaikka on merkitty P-kirjaimella. Johdon myötäreaktanssi tiedetään ( = GP+ PH). Myös johdon nollareaktanssi ja johdon maasulkukerroin k tiedetään. ( k e 3 3 G ) P 3I GP PH e H U 3I GP e PH e On mitattu iallisen aiheen irta 3I. Tämä on ukkosjohtimien ja maan kautta kulkea ikairta. Koko johdon (myötä)reaktanssi = GP + PH. Kuan mukaiselle -aiheiselle ialle saadaan seuraaa yhtälö: U 3I I () GP 3 GP e Koska johtoakiot jakautuat tasaisesti johdolle, oidaan kirjoittaa: 6

7 GP GP GP e GP (2) e matka ikapaikkaan s johdon pituus s GH Kirjoitetaan johdon maasulkukerroin seuraaasti: e GP e k (3) 3 GP Lasketaan GP e yhtälön (3) aulla ( GP e =k GP ) ja sijoitetaan se yhtälöön (): U 3I 3I 3I I k (4) GP GP e GP 3 lasketaan yhtälöstä (4) GP ja saadaan; U GP (5) 3I( k) Nyt lasketaan yhtälöiden (2) ja (5) aulla matka ikapaikkaan s GP: GP U sgp sgh sgh 3I ( k ) GP 7. Tarkastellaan distanssireleen sopiia reaktanssiasetteluja kuan mukaisessa tapauksessa kv johdolla. Oletetaan, että ikairta tulee ain releen suunnasta eli siusyöttöjä ei ole. settelut oidaan laskea seuraaasti: -yöhyke on 85 % suojattaan johdon reaktanssista, iie on s, 2-yöhyke: 8 % reaktanssista, joka on saatu laskemalla yhteen suojattaan johdon reaktanssi ja asta-aseman takana olean lyhimmän johdon - yöhykkeen asettelu (85 % johdon reaktanssista). Viie on,4 s. 3-yöhyke: 2 % reaktanssista, joka on saatu laskemalla yhteen suojattaan johdon reaktanssi ja pisimmän asta-aseman takana olean johdon reaktanssi. Viie on s. Laske asettelut. Pohdi, mitä etua on tällaisesta asettelusta errattuna siihen, että 2- yöhyke aseteltaisiin aina 2 % suojattaan johdon reaktanssiaroon, kuten monissa oppikirjoissa annetaan ohjeeksi. VM RELE = ohm =2 ohm =3 ohm =4 ohm JM -yöhykkeen asettelu:,85* =8,5, iie s. 2-yöhykkeen asettelu:,8*( +,85*2 ) = 2,6, iie,4 s. 3-yöhykkeen asettelu:,2*( + 4 )= 6, iie on s. Verrataan näitä asetteluja siihen, että toisen yöhykkeen asettelut olisiat 2% suojattaan johdon reaktanssista. Tällöin 2-yöhykkeen asettelu olisi,2* = 2. Jos asettelu olisi tällainen, se kattaisi huomattaasti lyhyemmän osan suojattaan 7

8 johdon takana oleista pitkistä johdoista eli arasuojauksen ulottuma olisi lyhyempi. Kuitenkin pidempi asettelu (2,6 ) ei aaranna selektiiisyyttä, koska asettelu ei ulotu asta-aseman takan oleien johtojen taakse. Valitulla asettelulla saadaan pidempi arasuojausyöhyke aarantamatta suojauksen selektiiisyyttä. lla oleassa kuassa on esimerkki mikroprosessoridistanssireleen asetteluista. haahtumisyöhyke Z3 Z2 kuorma Z kuorma 8. Tarkastellaan distanssireleen arasuojana toimian yliirtareleen sopiia asetteluja kuien mukaisissa tapauksissa kv johdolla. Kun releen pitää laukaista ian aikana, asetteluaro on 8 % lasketusta ikairrasta. Kun rele ei saa laukaista ian aikana, on asettelun oltaa,2 *ikairta. Laske yliirtareleelle sopia asettelu. Voidaanko irtaasetteluilla saada selektiiinen suojaus? Jos irta-asetteluilla onnistutaan saauttaa täydellinen selektiiisyys, oidaan laukaisun iieeksi asettaa, s. Muuten täytyy selektiiisyyttä hakea hitaammilla asetteluilla, esimerkiksi asettamalla iieeksi,4 s. 8

9 I> Tutkittaa rele on -asemalla ja suojaa johtoa -. I> I =3698 (2-. ika) I =424 (3 -. ika) Tilanne : aseman rele on laukaissut ian, -asema syöttää ikaa, ika on lähellä - asemaa ja releen tulee laukaista. Tämä on pienin irta, joka suojattaalla johdolla oi olla - 2 ja 3 -. ioissa. I =392 (3-. ika) I> Vika on releen takana, rele ei saa laukaista heti. Se oi toimia arasuojana ja laueta iieellä. I =482 (3-. ika) I> Vika on asta -asemalla, rele ei saa laukaista heti. Se oi toimia arasuojana ja laueta iieellä. seman katkaisija on auki, releen asemalla tulee laukaista. settelu on,8*3698=2958 Kun ika on releen takana oleassa kiskossa, rele ei saa laukaista eli asettelun oltaa suurempi kuin,2*392=383. Huomataan, että irta-asetteluilla ei saada selektiiistä laukaisua. Kun ika on asta-asemalla, ei rele saa laukaista heti. Siis nopean asettelun oltaa suurempi kuin,2*482=58. Voidaan tehdä seuraaa asettelu: ) I=2958, t=,4 s 2) I=58, t=, s Jos ika on asta-aseman kiskossa, on mahdollisella kiskosuojalla aikaa laukaista ensin. Jos ika on asta-aseman takana johdon alussa, on -aseman johtosuojareleellä mahdollisuus laukaista ensin. -aseman rele toimii arasuojana -aseman ja sen takana oleissa ioissa, mutta ei laukaise heti. 9

10 9. Tarkastellaan kuan mukaista suunnatuilla releillä tehtyä suojausta. kun ika on johdolla -C, mitkä releet eiät saa laukaista heti eiätkä iieellä, siis eiät ollenkaan? 2 C C2 D C D Vastaus: Releet ja C2 eiät saa laukaista, koska ika on niiden takana.

11 . 4 kv sähköasemalla on iisi lähteää johtoa. Halutaan tutkia erilaisia symmetrisiä ja epäsymmetrisiä ikoja tilanteessa, jossa yhdelle johdoista asennetaan sarjakondensaattori. Tätä arten taritaan kuan mukainen sijaiskytkentä, jossa neljän kompensoimattoman johdon edustaman erkko kuataan ideaalisella jännitelähteellä ja taustaerkon impedanssilla. Laske taustaerkon impedanssi, jonka nämä neljä johtoa muodostaat. Kun tutkittaa (sarjakompensoitaa) johto on kytketty pois ja asemalle on ikairtaohjelmalla laskettu ikairtoja, on saatu seuraaat arot: 3I = 2948exp(-j93 ), I k = 5234exp(-j99,7 ). Jännite asemalla ennen ikaa oli 45exp(-j8, )kv. Vihje: käytä hyäksesi tietoa, että 3-aiheisessa symmetrisessä oikosulussa käytetään ain myötäerkkoa ja -aihemaasulussa komponenttierkot kytkeytyä sarjaan. Oletetaan, että myötä- ja astaerkko oat samansuuruiset. kisko Tutkittaa johto Näiden johtojen edustama taustaerkon impedanssi halutaan tietää kisko Tutkittaa johto Haluttu sijaiskytkentä Z, Z Taustaerkon impedanssi Maasulussa komponenttierkot oat sarjassa ja ikairta on 3I. Siispä maasulkuirran aulla oidaan laskea komponenttierkkojen summa: 3U I F 3I Z Z Z Z 2 3U 345 8, kv Z Z , 9 3I Myötä- ja astaimpedanssit saadaan oikosulkuirran aulla. U 45 8, kv Z Z 2 44,79, 6 ' I ,7 k Nollaimpedanssi saadaan nyt yksinkertaisella ähennyslaskulla: Z Z Z Z ) Z 23884,9 244,79,6 ( 2 Z 2 498,

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN Helsinki 29.11 21 KAAPELN LKOPOLNEN PE-JOHDN SSÄLTÖ: 1. Johdanto 2. Esimerkki. Symmetristen komponenttien kaaat 1. Johdanto PE-johdin on yleensä puolet aihejohtimien poikkipinnasta. Määriteltäessä poiskytkentäehtojen

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Suojauksen tarkoitus Tärkeimmät releet Distanssireleen

Lisätiedot

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit

Lisätiedot

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Liikkeet Haarto & Karhunen Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti = s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri = m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema) oidaan ilmoittaa

Lisätiedot

Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje

Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Uudistettuun ohjeeseen on siirretty EVY-asiat erillisestä ohjeesta Lisätty asiakasjohtojen

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

NESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA

NESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA NESTEIDEN ja KSUJEN MEKNIIKK Väliaineen astus Kaaleen liikkuessa nesteessä tai kaasussa, kaaleeseen törmääät molekyylit ja aine-erot erot aiheuttaat siihen liikkeen suunnalle astakkaisen astusoiman, jonka

Lisätiedot

Opiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin!

Opiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin! RATKAISUT TESTIKYSYMYKSIIN Tästä löydät astaukset lääketieteen alintakoetyyppisiin testikysymyksiin. Jos osa kysymyksistä tuotti sinulle paljon päänaiaa, älä masennu, keään alintakokeeseen on ielä pitkä

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT I.TBPA8. Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olean kiertopumpun aulla armistetaan jäätymisahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei ole jäätymishalkeamissuojaa.

Lisätiedot

1-vaiheinen 100 kva 1000 V / 100 V muuntajan standardimittaustulokset ovat. Short-circuit test L-voltage side shorted

1-vaiheinen 100 kva 1000 V / 100 V muuntajan standardimittaustulokset ovat. Short-circuit test L-voltage side shorted SÄHKÖENERGATEKNKKA Harjoitus - luento 8 Tehtävä ka muuntaja, jonka muuntosuhde on / 4 halutaan käyttää säätömuuntajana muuntosuhteella 36 / 4 kytkemällä ensiö- ja toisiopuolet sarjaan kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä Phyica 9 aino (8) 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää : 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää 0 a) Sähköknttä aikuttaa arattuun hiukkan oialla F = QE Poitiiiti aratull hiukkall oian uunta on ähkökntän

Lisätiedot

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017 763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Keät 207. Rekyyli Luentomonisteessa on käsitelty tilanne, jossa hiukkanen (massa M) hajoaa kahdeksi hiukkaseksi (massat m ja m 2 ). Tässä käytetään

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Liikkeet Antti Haarto.5.1 Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema)

Lisätiedot

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI. 39 VEKTORIANALYYI Luento 6 5. Pinnat ja pintaintegraalit Pintojen parametriesitys. Aikaisemmin käsittelimme käyrän esittämistä parametrimuodossa. iihen riitti yksi reaalinen parametri (t), joka sai aroja

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä 1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2014: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2014: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 1.10.2014 1 (8) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2014: YEL-MYEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2014...

Lisätiedot

Energia bittiä kohden

Energia bittiä kohden TLT-54/4u Energia ittiä kohden Kirjallisuudessa (ja muutenkin) on usein tapana käyttää S/ suhteen sijasta suuretta (syy seliää tarkemmin hetken päästä ) E missä - E on hyötysignaalienergia ittiä kohden

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Vahvistettu 1.11.2007, sovelletaan 15.9.2007 alkaen.

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Vahvistettu 1.11.2007, sovelletaan 15.9.2007 alkaen. PTEEKKIE ELÄKEKSS TEL: MUKISE LISÄELÄKEVKUUTUKSE LSKUPEUSTEET Vahistettu 1.11.2007, soelletaan 15.9.2007 alkaen. ii PTEEKKIE ELÄKEKSS TEL: MUKISE LISÄELÄKE- VKUUTUKSE LSKUPEUSTEET 1. VKUUTUSTEKISET SUUEET...

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC. ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan

Lisätiedot

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

Muuntajat ja sähköturvallisuus

Muuntajat ja sähköturvallisuus OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite

Lisätiedot

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta

Lisätiedot

( ) ( ) on nimeltään molekyylisironnan mikroskooppinen vaikutusala). Sijoittamalla numeroarvot saadaan vapaaksi matkaksi

( ) ( ) on nimeltään molekyylisironnan mikroskooppinen vaikutusala). Sijoittamalla numeroarvot saadaan vapaaksi matkaksi S-4.35, FYSIIKKA III, Syksy 00, LH, Loppuiikko 38 LH-* Laske happimolekyylin keskimääräinen apaa matka 300 K lämpötilassa ja,0 baarin paineessa. Voit olettaa, että molekyyli on pallon muotoinen ja pallon

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen

Lisätiedot

Luku 12 THERMODYNAAMISTEN OMINAISUUKSIEN YHTÄLÖT

Luku 12 THERMODYNAAMISTEN OMINAISUUKSIEN YHTÄLÖT hermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 011 Luku 1 HERMODYNAAMISEN OMINAISUUKSIEN YHÄLÖ Copyright he McGraw-Hill Companies, Inc. ermission required

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE 1780 N:o 567 LTTEET 1 LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE N:o 567 1781 ÄLLYLETTELO LTE 1: LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE 1 AKTTEKNET

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki)

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki) KJR-00 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki) 1. Liikemäärän momentin taseen periaatteen soeltaminen kappalealkioon johtaa lokaaliin muotoon σ θ ( ρ r ) < 0, jossa alaindeksi tarkoittaa akiota

Lisätiedot

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ

53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ 53 LKTRONIN SUHTLLISUUSTORTTINN LIIK- MÄÄRÄ 53. Lorentz-uunnos instein esitti. 95 erikoisen suhteellisuusteorian eruseriaatteen, jonka ukaan kaikkien luonnonlakien tulee olla saoja haainnoitsijoille, jotka

Lisätiedot

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

FYSIIKAN VALINTAKOE HELSINGIN YLIOPISTOSSA KESÄLLÄ 1976

FYSIIKAN VALINTAKOE HELSINGIN YLIOPISTOSSA KESÄLLÄ 1976 MAIJA AHTEE JA KAALE KUKI-SUONIO FYSIIKAN VALINTAKOE HELSINGIN YLIOPISTOSSA KESÄLLÄ 1976 Valintakokeet Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon pyrkiiä opiskelijoita arten järjestettiin

Lisätiedot

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Luento 6 1 DEE-11000 Piirianalyysi Ensimmäinen välikoe keskiviikkona 19.11. klo 13-16 salissa S1. Aihepiiri: Tasasähköpiirin analyysi (monisteen luvut 1-6) 2 Solmupistemenetelmä

Lisätiedot

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

S Piirianalyysi 1 2. välikoe S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen 8. MAASLKSOJAS 8.1. Yleistä Maasulku on StM:ssä määritelty käyttömaadoittamattoman virtajohtimen ja maan tai maahan johtavassa yhteydessä olevan osan väliseksi eristysviaksi. Kaksoismaasulku on kyseessä

Lisätiedot

Luento 7: Atomien ja molekyylien väliset voimat ja kineettinen kaasuteoria

Luento 7: Atomien ja molekyylien väliset voimat ja kineettinen kaasuteoria Luento 7: Atomien ja molekyylien äliset oimat ja kineettinen kaasuteoria kirjan kappaleet.,.,. ja.. Osan pohjana on käytetty luentomonistetta Termofysiikan perusteet, I. apari ja H. Vehkamäki (http://www.courses.physics.helsinki.fi/fys/termo/termofysiikka_h.pdf)

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 22..204 Ratkaisuita. Laske 23 45. a) 4000 b) 4525 c) 4535 d) 5525 e) 5535 Ratkaisu. Lasketaan allekkain: 45 23 35 90 45 5535 2. Yhden maalipurkin sisällöllä

Lisätiedot

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET Tehtävä 1 Iso mies tarttuu pienjänniteverkon johtimeen jonka jännite on 230 V. Kuinka suuri virta miehen läpi kulkee, kun kehon resistanssi on 1000 Ω ja maaperän

Lisätiedot

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat Sähkötekniset laskentaohjelmat. Vikavirrat (1-0-19)ohjelman esittely Vikavirrat ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 2007 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

REIKIEN JA LOVIEN MITOITUS

REIKIEN JA LOVIEN MITOITUS REIKIEN JA LOVIEN ITOITUS REIKIEN JA LOVIEN ITOITUS Leiauslujuuen ja poiittaisen etolujuuen ansiosta Kertotuotteisiin on mahollista tehä reiiä. Erityisesti ristiiiluraenteinen soeltuu ohteisiin, joissa

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot 1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista

Lisätiedot

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike Phyica 9. paino () 7. Gaitaatiooia ja heittoliike : 7. Gaitaatiooia ja heittoliike 7. a) Gaitaatiooia aikuttaa kaikkien kappaleiden älillä. Gaitaatiooian uuuu iippuu kappaleiden aoita ja niiden älietä

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2016: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2016: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 21.12.2016 1 (8) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2016: YEL-MYEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2016...

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit

Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit ermodynaamiset syklit odelliset tehosyklit Luennointi: k Kati Miettunen Esitysmateriaali: k Mikko Mikkola HYS-A00 ermodynamiikka (FM) 09..05 Syklien tyypit Sisältö Kaasusyklit s. höyrysyklit Suljetut syklit

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2013: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2013: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 26.9.2013 1 (11) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2013: TyEL-MEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2013... 2 1.3 Aikataulut...

Lisätiedot

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi kwh-mittaus kylmälaitoksesta kwh-mittaus ADAP-KOOL:ssa tai m2:ssa m2 virtamuuntajat 3 vaihesyöttö virtatieto AKL 111A jännitetieto kwh-mittarin ominaisuudet Mittari

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN /4 MEIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISE AKUUUSEKNISEN ASUUELAN LASKUEUSEE JA EUSEE 53 :n MUKAISA ASUUNJAKOA AEN Kokooma 0..05 iimeisin kokoomaan sisällytetty perustemuutos on ahistettu 9..04 sosiaali-

Lisätiedot

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Verkkokaupan menestys syntyy toimivista prosesseista

Verkkokaupan menestys syntyy toimivista prosesseista VERKKOKAUPAN MENESTYS SYNTYY TOIMIVISTA PROSESSEISTA Menestyän erkkokaupan jäljillä Osa 2 Verkkokaupan menestys syntyy toimiista prosesseista Mitä erkkokaupan pyörittäminen tarkoittaa käytännössä ja miten

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ Huippu Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.4.016 4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ POHDITTAVAA 1. Merkitään toisen neliön sivun pituutta kirjaimella x. Tällöin toisen neliön sivun pituus on

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS Vastaanottaja Siilinjären kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päiämäärä 2/2011 SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS Päiämäärä 10/02/2011 Laatija Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

MP069 alueen sähköteknisten reunaehtojen laskeminen.

MP069 alueen sähköteknisten reunaehtojen laskeminen. M069 alueen ähkötekniten reunaehtojen lakeinen. Kekiteho tälle alueelle aatiin kun otettiin Tornion irkkiötä ataaa oakotitalo alue ja niiden talojen kulututen peruteella äärättiin kullekin tontille kulutupite

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q EEC-E89 syksy 06 Ttkitaan alla olevan kvan mkaista heikkoon verkkoon kytkettyä srjännitteistä tasasähköyhteyttä. Tässä tapaksessa syöttävän verkon impedanssi (Theveninin impedanssi, kvassa j on j0,65,

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4]. FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42 MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42 Tehtävät 1-4 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ryhmissä, ja ryhmien ratkaisut esitetään harjoitustilaisuudessa (merkitty kirjaimella L = Lasketaan).

Lisätiedot

N:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

N:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET N:o 29 739 LT LÄKSÄÄTÖN TYÖNTKJÄN LÄKLN MUKSN LSÄLÄKVKUUTUKSN LSKUPUSTT 740 N:o 29 PUSTDN SOVLTMSLU Työntekijäin eläkelain (TL) mukaisella lisäakuutuksella tarkoitetaan tässä akuutusta, joka sisältää yhden

Lisätiedot