1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot"

Transkriptio

1 1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista toimitettavat perustiedot Mitoitusarvot 1.1 Mitoitusjännite U n [kv] 1.2 Jännitealue +/- % [%] 1.3 Mitoitusteho S n [MVA] 1.4 Mitoituspätöteho P n [MW] 1.5 Mitoitusvirta I n [A] Mitoitustehokerroin cos ϕn Mitoituspyörimisnopeus n [1/min] 1.8 Mitoitusmagnetointijännite U mn [V] 1.9 Mitoitusmagnetointivirta I mn [A] Impedanssit 2.1 Staattoriresistanssi R [p.u.] tai [Ohm ja lämpötila C] 2.2 Pitkittäinen tahtireaktanssi X d 2.3 Pitkittäinen tahtireaktanssi X d (kyllästynyt) 2.4 Poikittainen tahtireaktanssi X q 2.5 Pitkittäinen muutosreaktanssi X d' 2.6 Pitkittäinen muutosreaktanssi X d' (kyllästynyt) 2.7 Poikittainen muutosreaktanssi X q' 2.8 Pitkittäinen alkureaktanssi X d" 2.9 Poikittainen alkureaktanssi X q" 2.10 Staattorin hajareaktanssi X l 2.11 Nollareaktanssi X Vastareaktanssi X 2 Aikavakiot 3.1 Tasakomponentin aikavakio T a 3.2 Pitkittäinen tyhjäkäyntimuutosaikavakio T do' 3.3 Poikittainen tyhjäkäyntimuutosaikavakio T qo' 3.4 Pitkittäinen tyhjäkäyntialkuaikavakio T do" 3.5 Poikittainen tyhjäkäyntialkuaikavakio T qo" 3.6 Pitkittäinen muutosaikavakio T d' 3.7 Poikittainen muutosaikavakio Tq' 3.8 Pitkittäinen alkuaikavakio Td" 3.9 Poikittainen alkuaikavakio Tq" Mekaaniset parametrit 4.1 Hitausvakio (generaattori + turpiini) H 4.2 Generaattorin roottorin hitausmomentti J g 4.3 Kunkin osaturpiinin hitausmomentti J t1, J t2, J t3, Magnetointikoneen (jos käytössä) hitausmomentti J exc 4.5 Edellä annettujen turpiinigeneraattorin osien väliset akseliston jousivakiot K t1_t2, K t2_t3,..., K tx_g, K g_exc [Nm/Rad] Generaattorimuuntajan mitoitusarvot 5.1 Mitoitusteho S n [MVA] 5.2 Reaktanssi X 5.3 Resistanssi R 5.4 Muuntosuhde ja sen säädettävyys [kv]

2 2 (5) 2. Siirtyminen omakäytölle ja toiminta jännitehäiriöiden yhteydessä Alla on esitettynä kysymyksiä liittyen voimalaitoksen toimintaan omakäytöllä ja jännitehäiriöiden yhteydessä. Monivalintakysymyksiin voi tarvittaessa vastata useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon Omakäytölle jäänti ja toiminta omakäytöllä Voimalaitoksen katsotaan jääneen onnistuneesti omakäytölle, mikäli laitos on siirtynyt omakäytölle ja toiminut tämän jälkeen omakäytöllä vähintään 15 minuutin ajan Onko voimalaitoksen omakäytölle jäänti todennettu käyttöönoton yhteydessä? ( ) on, laitos jäi onnistuneesti omakäytölle ( ) koe on tehty, mutta laitos ei jäänyt onnistuneesti omakäytölle Onko voimalaitoksen käytön aikana tullut vastaan tilanteita, joissa voimalaitoksen olisi pitänyt siirtyä omakäytölle? ( ) on, laitos jäi onnistuneesti omakäytölle ( ) laitos ei jäänyt onnistuneesti omakäytölle ( ) tilanteita ei ole tullut vastaan voimalaitoksen käytön aikana Kuinka kauan voimalaitos kykenee toimimaan omakäytöllä? Kuinka nopeasti voimalaitos voidaan käynnistää uudelleen ja tahdistaa sähköverkkoon omakäytön menettämisen jälkeen? 2.2 Voimalaitoksen toiminta jännitehäiriöiden yhteydessä Onko voimalaitoksen toiminta jännitehäiriössä todennettu verkkokokeella? Verkkokokeella tarkoitetaan tässä yhteydessä sähköverkkoon voimalaitoksen läheisyyteen koekytkennällä tehtyä kaksi- tai kolmivaiheista vikaa. ( ) on, voimalaitos jatkoi toimintaa jännitehäiriön jälkeen ja palasi häiriötä edeltävään tilaan ( ) koe on tehty, mutta voimalaitos ei palautunut jännitehäiriön jälkeen häiriötä edeltäneeseen tilaan Onko voimalaitoksen läheisyydessä tapahtunut jännitehäiriöitä voimalaitoksen käytön aikana? Jännitehäiriöllä tarkoitetaan tässä tapauksessa sähköverkossa tapahtunutta yksi-, kaksi- tai kolmivaiheista vikaa. ( ) on, voimalaitos jatkoi toimintaa jännitehäiriön jälkeen ja palasi häiriötä edeltävään tilaan ( ) on, mutta voimalaitos ei palautunut jännitehäiriön jälkeen häiriötä edeltäneeseen tilaan ( ) ei ole tapahtunut

3 3 (5) Onko voimalaitoksen jännitehäiriökestoisuus (voimalaitoksen lähellä tapahtuva kolmivaiheinen oikosulku) tarkasteltu laskelmin? ( ) on, raportti saatavilla, kriittinen vika-aika ms ( ) on, raportti saatavilla ( ) on, ei raporttia ( ) ei ole tarkasteltu 3. Yhteyskaavio Voimalaitoksesta tulee toimittaa yhteys- tai pääkaavio, josta ilmenee generaattoreiden normaalitilan liityntä sähköverkkoon, omakäytön syöttötapa sekä generaattorimuuntajien mitoitusarvot. 4. PQ-diagrammi Voimalaitoksen jokaisesta generaattorista tulee toimittaa PQ-diagrammi, josta ilmenee generaattorin loistehokapasiteetti. Jos rajoittimien sallima loistehokapasiteetti on pienempi, tulee ilmoittaa rajoittimien sallima loistehokapasiteetti. Kuva 1 havainnollistaa pelkistettyä esimerkkiä generaattorin PQ-diagrammista. P cos(ɸ) n alimagn. ylimagn. Q Kuva 1. Pelkistetty esimerkki generaattorin PQ-diagrammista. 5. Jännitteensäädön perustiedot Voimalaitoksen kunkin generaattorin jännitteensäädöstä ja mahdollisesta lisästabiloinnista tulee toimittaa seuraavat tiedot: 1. Magnetointijärjestelmän tyyppi (staattinen/harjaton/muu) 2. Jännitteensäädön askelvastekokeen tulokset 3. Jännitteensäädön lohkokaavioesitys asetteluineen (kuten vahvistukset ja aikavakiot) 4. Lisästabilointipiirin lohkokaavio asetteluineen 5. Jännitteensäädön statiikan (loistehostatiikka/loisvirtastatiikka) asetteluarvo ja asettelualue

4 4 (5) Kuvassa 2 on esitettynä esimerkkinä eräs jännitteensäätäjän ja magnetoinnin lohkokaavioesitys (tyyppi IEEE AC2A [1]). Tietylle generaattorille soveltuva lohkokaavioesitys on yksilöllinen ja riippuu mm. magnetointijärjestelmän tyypistä ja jännitteensäädön rakenteesta. Kuva 2. Generaattorin jännitteensäädön ja magnetoinnin lohkokaavioesitys IEEE AC2A [1]. 6. Turpiinisäädön perustiedot Voimalaitoksen kunkin generaattorin turpiinisäädöstä tulee toimittaa seuraavat tiedot: 1. Turpiinisäädön lohkokaavioesitys asetteluineen (kuten vahvistukset ja aikavakiot) 2. Taajuusvaikutuksen statiikan (pätötehostatiikan, sähkötehon säädössä olevan taajuusvaikutuksen statiikan) asetteluarvo (%) ja kuollut alue (+/- mhz) Onko turpiinisäädön vaste sähköjärjestelmässä tapahtuviin taajuusmuutoksiin todennettu? Kysymykseen pyydetään vastausta riippumatta voimalaitoksen pääajotavasta ja siitä, osallistuuko voimalaitos sähköjärjestelmän taajuuden tuentaan. ( ) on, raportti saatavilla ( ) on, ei raporttia 7. Suojaustiedot Voimalaitoksen verkkotoimintaan liittyvistä generaattorin, generaattorimuuntajan ja suurjännitteisen kytkinlaitoksen generaattorilähdön suojauksesta tulee toimittaa vähintään taulukossa 2 esitetyt tiedot. Tiedot tulee toimittaa voimalaitoksen kaikkien generaattoreiden ja generaattorilähtöjen osalta. Tiedoista tulee ilmetä suojaustoimintojen laukaisuarvot, mittamuuntajien muuntosuhteet, hidastukset (ml. käänteisaikahidastus) ja suojaustoiminnon laukaisemat kohteet. Tiedot toimitetaan suojauspääkaaviona tai laukaisutaulukkona. Mikäli näitä ei ole saatavilla, niin tiedot voi toimittaa taulukon 2 esittämässä muodossa.

5 5 (5) Taulukko 2. Suojaustiedot. LÄHTEET [1] IEEE Std IEEE Recommended Practice for Excitation System Models for Power System Stability Studies

Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset VJV2013

Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset VJV2013 1 (78) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset VJV2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 6 2 Termit ja määritelmät... 7 3 Järjestelmäteknisten vaatimusten soveltaminen... 10 4 Erityistarkasteluvaatimukset...

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEN JÄRJESTELMÄTEKNISET VAATIMUKSET (VJV 2007) I)

VOIMALAITOSTEN JÄRJESTELMÄTEKNISET VAATIMUKSET (VJV 2007) I) VOIMALAITOSTEN JÄRJESTELMÄTEKNISET VAATIMUKSET (VJV 2007) I) Johdanto Tämä asiakirja sisältää Fingrid Oyj:n (jäljempänä Fingrid) sille asetetun järjestelmävastuun nojalla Suomen sähköjärjestelmään liitettäviltä

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Antti Kuusela. Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt

Antti Kuusela. Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Liittämisen verkkosäännöt Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt NC RfG implementointisuunnitelma NC

Lisätiedot

VJV Voimalaitosten mallintaminen. Voimalaitospäivä Scandic Park Ilkka Luukkonen

VJV Voimalaitosten mallintaminen. Voimalaitospäivä Scandic Park Ilkka Luukkonen VJV Voimalaitosten mallintaminen Voimalaitospäivä Scandic Park 24.2.2016 Ilkka Luukkonen Mallinnustietojen kerääminen on yhteinen etu Riittävät mallinnustiedot suunnittelun lähtökohdaksi Oikein mitoitetut

Lisätiedot

Generaattorin suojauksen

Generaattorin suojauksen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Generaattorin suojauksen vaatimukset ja tarkasteleminen

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

GENERAATTORIN JÄNNITESÄÄDÖN PERIAATTEET, VAATIMUKSET JA MITTAAMINEN

GENERAATTORIN JÄNNITESÄÄDÖN PERIAATTEET, VAATIMUKSET JA MITTAAMINEN Ilkka Pahkala GENERAATTORIN JÄNNITESÄÄDÖN PERIAATTEET, VAATIMUKSET JA MITTAAMINEN Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 28.4.2015 Tekijä(t) Ilkka

Lisätiedot

Naistenlahden voimalaitosverkon oikosulkuarvojen tarkastelu

Naistenlahden voimalaitosverkon oikosulkuarvojen tarkastelu Naistenlahden voimalaitosverkon oikosulkuarvojen tarkastelu Heikki Väisänen Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Muuntajan ja generaattorin tehtävät sähkönsiirrossa,

Lisätiedot

1-vaiheinen 100 kva 1000 V / 100 V muuntajan standardimittaustulokset ovat. Short-circuit test L-voltage side shorted

1-vaiheinen 100 kva 1000 V / 100 V muuntajan standardimittaustulokset ovat. Short-circuit test L-voltage side shorted SÄHKÖENERGATEKNKKA Harjoitus - luento 8 Tehtävä ka muuntaja, jonka muuntosuhde on / 4 halutaan käyttää säätömuuntajana muuntosuhteella 36 / 4 kytkemällä ensiö- ja toisiopuolet sarjaan kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems

Wind Power in Power Systems Wind Power in Power Systems 29. Aggregated modelling and short-term voltage stability of large wind farms (Kokonaisuuden mallintaminen ja lyhyen aikavälin jännitestabiilisuus suurilla tuulipuistoilla)

Lisätiedot

Lisästabiloinnin viritysohje Suomen voimajärjestelmään liitettäville generaattoreille

Lisästabiloinnin viritysohje Suomen voimajärjestelmään liitettäville generaattoreille Tekninen ohje 1 (10) Lisästabiloinnin viritysohje Suomen voimajärjestelmään liitettäville generaattoreille Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Taustatietoa lisästabiloinnista... 2 3 Huomioitavat asiat...

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili 1.1 600 150

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili 1.1 600 150 SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö Tentti, 6.2.2010 Sami Repo Tentissä saa käyttää omaa ohjelmoitavaa laskinta. Lisäksi tentissä saa olla mukana opiskelijan itsensä laatima kaavaluettelo,

Lisätiedot

Tilaisuuden ohjelma

Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden ohjelma 8.1.2014 12.30 Kahvi 13.00 Tilaisuuden avaus - Jussi Jyrinsalo, johtaja 13.05 VJV2013 uudet vaatimukset astuivat voimaan - Antti Kuusela, voimalaitosasiantuntija 14.00 Liityntäehtojen

Lisätiedot

LIITE 9 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN

LIITE 9 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN LIITE 9 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN Tähän liitteeseen on kerätty teknistä tietoa nimellisteholtaan yli 50 kva suuruisen

Lisätiedot

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Tekninen ohje 1 (8) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2

Lisätiedot

Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU

Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka 2012 DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU

Lisätiedot

Voimalaitoksen lisästabiloinnin virittämisohje. Voimalaitospäivä Scandic Park Antti Harjula

Voimalaitoksen lisästabiloinnin virittämisohje. Voimalaitospäivä Scandic Park Antti Harjula Voimalaitoksen lisästabiloinnin virittämisohje Voimalaitospäivä Scandic Park 24.2.2016 Antti Harjula Sisältö Pohjoismainen voimajärjestelmä ja lisästabiloinnit VJV 2013, vaatimukset lisästabiloinnille

Lisätiedot

Antti Kuusela. NC RfG implementointi ja VJV2018

Antti Kuusela. NC RfG implementointi ja VJV2018 NC RfG implementointi ja VJV2018 NC RfG implementointisuunnitelma Liittämisen verkkosäännöt Soveltamisala Asetuksen voimaantulo Menettely siirtymäkaudella Implementointisuunnitelma Merkittävyyden kynnysarvot

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Tekninen ohje 1 (9) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2

Lisätiedot

Liite 2. Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje 1.1.2015 alkaen

Liite 2. Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje 1.1.2015 alkaen Liite 2 Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje 1.1.2015 alkaen 1.1.2015 Liite 2 2 (11) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 RESERVIEN HANKINTA... 3 3 RESERVIEN YLLÄPIDON RAPORTOINTI JA SEURANTA...

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Jari Siltala. Käytön verkkosäännöt tilannekatsaus

Käyttötoimikunta Jari Siltala. Käytön verkkosäännöt tilannekatsaus Käyttötoimikunta 9.9.2019 Jari Siltala Käytön verkkosäännöt tilannekatsaus Käytön verkkosääntöjen toimeenpano System Operation & Energy Balancing Emergency and Restoration Päivitetyt kansalliset tiedonvaihtovaatimukset

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA

TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA Timo Niemi-Nikkola Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIMO NIEMI-NIKKOLA:

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO

LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO Sovellusohje 1 (9) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN PERUSTEET... 2 2.1 Loissähkön toimituspiste... 2 2.2 Liittymispisteen loissähkön otto-

Lisätiedot

Webinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi

Webinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi Webinaari 23.10.2018 Jari Siltala Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi 2 Merkittävien verkonkäyttäjien nimeäminen Jari Siltala Koodi velvoittaa: Jakeluverkkoyhtiöitä Merkittäviä verkonkäyttäjiä:

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta GENERAATTORISUOJAUKSEN UUSINTA

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta GENERAATTORISUOJAUKSEN UUSINTA TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sanna Häsä GENERAATTORISUOJAUKSEN UUSINTA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin

Lisätiedot

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje alkaen

Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje alkaen Liite 2 7.9.2012 Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje 1.1.2013 alkaen 1.1.2013 Liite 2 2 (10) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 RESERVIEN YLLÄPIDON RAPORTOINTI JA SEURANTA... 3 2.1 Reservisuunnitelmat...

Lisätiedot

TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN

TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN Opetusmoniste 3 TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN Kari Huotari, Jarmo Partanen 1998 ISBN 9517642822 ISSN 14558513 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkötekniikan osasto UDK 621.316.1:621.316.925

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmien verkostovaikutukset

Aurinkosähköjärjestelmien verkostovaikutukset Aurinkosähköjärjestelmien verkostovaikutukset Kari Mäki VTT 12.10.2011 2 Sisältö Perinteinen sähköverkko ja sähkönjakelu Hajautetun sähköntuotannon käsite Aurinkosähkö sähköverkon näkökulmasta Hajautetun

Lisätiedot

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q EEC-E89 syksy 06 Ttkitaan alla olevan kvan mkaista heikkoon verkkoon kytkettyä srjännitteistä tasasähköyhteyttä. Tässä tapaksessa syöttävän verkon impedanssi (Theveninin impedanssi, kvassa j on j0,65,

Lisätiedot

LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO

LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO SOVELLUSOHJE 1 (5) LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO 1 Johdanto Tätä ohjetta sovelletaan kantaverkosta Asiakkaalle luovutettavan loissähkön toimituksissa, toimitusten seurannassa ja loissähkön

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC. ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.

Lisätiedot

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe S-55.0/4 Piirianalyysi. Välikoe.5.006 Laske tehtävät eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan osaston

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 20.3.2013 Reima Päivinen Vuosi 2013 alkanut vauhdikkaasti Uusi toimitila Kantaverkkokeskus toiminnassa koko laajuudessaan Asiakastoiminnan kehittäminen aloitettu Satoja tuulivoimahankkeita

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Stabiilisuus Jarmo Partanen

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Stabiilisuus Jarmo Partanen BL0A0600 Sähkönsiirtotekniikka Stabiilisuus Jarmo artanen Stabiilisuus Järjestelmän kyky palata häiriön jälkeen entiseen tai uuteen tasapainotilaan verkon taajuus (pätötehotasapaino) jännitetaso (loistehotasapaino)

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA 4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

WIND POWER IN POWER SYSTEMS

WIND POWER IN POWER SYSTEMS WIND POWER IN POWER SYSTEMS 26. HIGH-ORDER MODELS OF DOUBLY-FED INDUCTION GENERATORS Anssi Mäkinen 181649 JOHDANTO Tässä kappaleessa käsitellään kaksoissyötettyyyn liukurengaskonekäyttöön (DFIG, doubly-fed

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Monitoisioisen muuntajan parametrien mittaus

Monitoisioisen muuntajan parametrien mittaus LAPPEENANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO BL10A1000 Kandidaatintyö ja seminaari KANDIDAATINTYÖ 10.1.007 Janne Lampio 060014 Säte TkK N Monitoisioisen muuntajan

Lisätiedot

Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset VJV2018

Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset VJV2018 1 (90) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset VJV2018 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Termit ja määritelmät... 3 3 Järjestelmäteknisten vaatimusten soveltaminen... 6 4 Luottamuksellisuus...

Lisätiedot

Offshore puistojen sähkönsiirto

Offshore puistojen sähkönsiirto Offshore puistojen sähkönsiirto Johdanto Puistojen rakentamiseen merelle useita syitä: Parempi tuotannon odotus Poissa näkyvistä Rannikolla hyviä sijoituspaikkoja ei välttämättä saatavilla Tästä seuraa

Lisätiedot

M.7. Sisällysluettelo Virtamuuntajatand shunts. Sivu. Tuotteet 3 TC 5 TC 5,2 TC 6,2 TC 6 TC 8 TC 10 TC 12. Virtamuuntajat 7

M.7. Sisällysluettelo Virtamuuntajatand shunts. Sivu. Tuotteet 3 TC 5 TC 5,2 TC 6,2 TC 6 TC 8 TC 10 TC 12. Virtamuuntajat 7 Virtamuuntajat Tuoteluettelo 2008 Sisällysluettelo Tuotteet 3 TC TCH TC 5 TC 5,2 TC 6,2 TC 6 TC 8 TC 10 TC 12 TCH 6,2 TCH 6 TCH 8 TCH 10 TCH 12 Sivu Virtamuuntajat 7 Virtamuuntajat laskutukseen 8 TA TP

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Huonelämpötila-anturit

Huonelämpötila-anturit 1 721 1721P010 1721P020 QAA24 QAA25 QAA27 Huonelämpötila-anturit asetusarvon säätönupilla tai ilman QAA2427 Käyttö Lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointilaitoksissa etenkin silloin, kun järjestelmässä

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

Kondensaattoriparistojen suojarele SPAJ 160 C. Ostajan opas

Kondensaattoriparistojen suojarele SPAJ 160 C. Ostajan opas Kondensaattoriparistojen suojarele Ostajan opas Julkaistu: 07.06.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Yksi-, kaksi- tai kolmivaiheinen vakioaikatoimintainen

Lisätiedot

Alitaajuudesta tapahtuvan kulutuksen irtikytkennän toteutus Suomessa

Alitaajuudesta tapahtuvan kulutuksen irtikytkennän toteutus Suomessa Fingrid Oyj Alitaajuudesta tapahtuvan kulutuksen irtikytkennän toteutus Suomessa Sovellusohje 5.8.2019 2 (7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Alitaajuudesta tapahtuva kulutuksen irtikytkentä... 3 3 Taajuusportaiden

Lisätiedot

TOMI AHOKAS VOIMALAITOSGENERAATTORIEN SUOJAUS JA MAGNETOINTI

TOMI AHOKAS VOIMALAITOSGENERAATTORIEN SUOJAUS JA MAGNETOINTI TOMI AHOKAS VOIMALAITOSGENERAATTORIEN SUOJAUS JA MAGNETOINTI Diplomityö Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.

Lisätiedot

Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten

Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jani Postila VESIVOIMALAITOKSEN SÄHKÖTEKNINEN ESISUUNNITTELU Sierilän voimalaitos Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin

Lisätiedot

Markkinatoimikunta. Pohjoismainen Inertia 2 projekti valmistunut, yhteenveto tuloksista

Markkinatoimikunta. Pohjoismainen Inertia 2 projekti valmistunut, yhteenveto tuloksista Markkinatoimikunta Pohjoismainen Inertia 2 projekti valmistunut, yhteenveto tuloksista NAGin Inertia 2 projektin tavoitteet Mitigation: Measures to handle future low kinetic energy situations Future kinetic

Lisätiedot

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien Fingrid Oyj Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien toteutus Suomessa Järjestelmän varautumissuunnitelma 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Määritelmät... 3 3 Alitaajuudesta tapahtuva

Lisätiedot

Antti Kuusela. NC RfG implementointisuunnitelma

Antti Kuusela. NC RfG implementointisuunnitelma NC RfG implementointisuunnitelma NC RfG implementointisuunnitelma Liittämisen verkkosäännöt Soveltamisala Asetuksen voimaantulo Menettely siirtymäkaudella Implementointisuunnitelma Merkittävyyden kynnysarvot

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje

Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje Liite 2 Taajuusohjatun käyttö- ja häiriöreservin vuosi- sekä tuntimarkkinasopimukseen Voimassa 1.1.2016 alkaen Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje 1.1.2016 Liite 2 2 (11) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Esityksen sisältö Tuulivoiman syöttötariffi Kiintiöpäätöksen

Lisätiedot

, jossa X AF on johdon reaktanssi vikapaikkaan asti. Nyt voidaan laskea reaktanssi asemalta A vikapaikkaan F. U X

, jossa X AF on johdon reaktanssi vikapaikkaan asti. Nyt voidaan laskea reaktanssi asemalta A vikapaikkaan F. U X . Tiedetään, että 3-aiheisessa oikosulkuiassa ika on asemien ja älisellä johdolla ja että katkaisija on auennut asemalla. Tiedetään iallisen johdon pituus (6 km), (myötä)reaktanssi pituutta kohti (,33

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan ja verkonhaltijan näkökulmasta Antti Kuusela

VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan ja verkonhaltijan näkökulmasta Antti Kuusela VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan ja verkonhaltijan näkökulmasta 31.10.2012 Antti Kuusela VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.

Lisätiedot

Suuritehoisen taajuusmuuttajan verkkoliityntä voimantuotannossa

Suuritehoisen taajuusmuuttajan verkkoliityntä voimantuotannossa Mikko Risku Suuritehoisen taajuusmuuttajan verkkoliityntä voimantuotannossa Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla Esimerkkejä Smithin kartan soveltamisesta Materiaali liittyy OH3AB:llä keväällä 2007 käytyihin tekniikkamietintöihin. 1.5.2007 oh3htu Esimerkit on tehty käyttäen Smith v 1.91 demo-ohjelmaa. http://www.janson-soft.de/seminare/dh7uaf/smith_v191.zip

Lisätiedot

Ohjelmoitava yhteisantennijärjestelmien antennivahvistin WWK-9NG. AnviaTV Oy Yrittäjäntie 15, 6010 Seinäjoki,

Ohjelmoitava yhteisantennijärjestelmien antennivahvistin WWK-9NG. AnviaTV Oy Yrittäjäntie 15, 6010 Seinäjoki, Ohjelmoitava yhteisantennijärjestelmien antennivahvistin WWK-9NG KÄYTTÖ -JA ASENNUSOHJE Sisällysluettelo 1. Tärkeää tietoa... 2 1.1. Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaiteiden hävittäminen

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Suojauksen tarkoitus Tärkeimmät releet Distanssireleen

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy Sähköntuotantolaitteiston verkkoon liittämisen tekniset ehdot

Savon Voima Verkko Oy Sähköntuotantolaitteiston verkkoon liittämisen tekniset ehdot Ohje 1(10) Ari Salovaara 28.9.2009 Savon Voima Verkko Oy Sähköntuotantolaitteiston verkkoon liittämisen tekniset ehdot 1 Yleistä Savon Voima Verkko Oy:n (jatkossa Savon Voiman) jakelujärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

TEKNINEN LIITE 2 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN

TEKNINEN LIITE 2 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN 1 TEKNINEN LIITE 2 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN Tähän liitteeseen on kerätty teknistä tietoa nimellisteholtaan yli 50

Lisätiedot

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D044617/02 - LIITTEET.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D044617/02 - LIITTEET. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2016 (OR. en) 7383/16 ADD 1 ENER 97 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km

Lisätiedot

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Energiamarkkinavirasto Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 1.2.2013 2 Sisällysluettelo 1 Määräajat... 3 2 Syöttötariffin

Lisätiedot

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Generaattori vikavirrat (1-0-9) ohjelman esittely

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Generaattori vikavirrat (1-0-9) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Generaattori vikavirrat (1-0-9) ohjelman esittely Generaattori_vikavirrat-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office

Lisätiedot

Vaatimusten todentamiseen liittyvät toimintatavat ja kuvaus käyttöönottokokeiden sisällöstä

Vaatimusten todentamiseen liittyvät toimintatavat ja kuvaus käyttöönottokokeiden sisällöstä VOIMALAITOSTEN JÄRJESTELMÄTEKNISET VAATIMUKSET (VJV 2007) LIITE 4 Vaatimusten todentamiseen liittyvät toimintatavat ja kuvaus käyttöönottokokeiden sisällöstä Joulukuu 2011 Sivu 1 / 20 1. Johdanto Fingridin

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas Ostajan opas Julkaistu: 10.06.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Kaksiportainen suunnattu maasulkusuoja jakeluverkoille Vakioaikatoimintainen

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Juha Seppänen VOIMALAITOKSEN KYKY SELVIYTYÄ HÄIRIÖTILANTEISSA

Juha Seppänen VOIMALAITOKSEN KYKY SELVIYTYÄ HÄIRIÖTILANTEISSA Juha Seppänen VOIMALAITOKSEN KYKY SELVIYTYÄ HÄIRIÖTILANTEISSA VOIMALAITOKSEN KYKY SELVIYTYÄ HÄIRIÖTILANTEISSA Juha Seppänen Opinnäytetyö Kevät 2017 Sähkötekniikka Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017

Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Fingridin verkkotoimikunnan kokous Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen

Lisätiedot

Vastine Fingrid Oyj:n voimalaitosten järjestelmäteknisistä vaatimuksista (VJV2013) annettuihin lausuntoihin

Vastine Fingrid Oyj:n voimalaitosten järjestelmäteknisistä vaatimuksista (VJV2013) annettuihin lausuntoihin Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 00530 Helsinki Kirjeenne Dnro 1155/431/2012 Vastine Fingrid Oyj:n voimalaitosten järjestelmäteknisistä vaatimuksista (VJV2013) annettuihin lausuntoihin Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot