BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
|
|
- Elsa Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen
3 Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta vaikea havaita suuri virta 3
4 Maasulku Maasulku - pieniä virtoja, vaarallisia kosketusjännitteitä Maasta erotetussa ja sammutetussa verkossa 1-vaihaisen maasulun vikavirralle ei ole pieni-impedanssista kulkureitti, joka oikosulkisi virtapiirin. Vikavirralla on kulkureitti vain johtojen maakapasitanssien kautta. Vikavirta on erittäin pieni (1-200 A) 4
5 Maasulku Maasulkuvirta riippuu yhtenäisen verkon (päämuuntajan syöttämästä) johtopituudesta ja johtolajin maakapasitanssista. Likiarvokaavoja: Avojohto: Esim. 110/20 I f U l kv km A Maakaapeli: I 60 km 20 kv f U l kv km 5 A 20 avojohtoa 4 A 20 kaapelia 240 A Kyseessä yhteispituus (ei runkojohtojen pituus). 5
6 Maasulkuvirta Maasulkuvirta I mf U v 3C 0 jossa C o on verkon maakapasitanssi/vaihe Maasulkuvirta riippuu siis päämuuntajan perässä olevan verkon kokonaispituudesta ja johtojen maakapasitansseista. Kun vikapaikassa on vikaresistanssia I mf 3 1 (3 C o C or f ) 2 U v Ts. vikaresistanssi pienentää jo ennestäänkin pientä vikavirtaa. Suuren vikaresistanssin kautta tapahtuvat viat ovatkin erittäin vaikeita havainnoida. 6
7 Jännitteet maasulun aikana Maasulun aikana muuttuvat verkon kaikkien vaiheiden ja myös tähtipisteen jännite. Vian aikana viallisen vaiheen jännite alenee. Jos R f on nolla, on viallisen vaiheen jännite nolla. Terveiden vaiheiden jännitteet nousevat. Jos R f on nolla, ovat jännitteet pääjännitteen suuruiset Tähtipisteen jännite nousee vian aikana. Jos R f on nolla, on tähtipisteen jännite vaihejännitteen suuruinen U o = U v 7
8 Jännitteet maasulun aikana Maasulun aikana muuttuvat verkon kaikkien vaiheiden ja tähtipisteen jännitteet Vian aikana viallisen vaiheen jännite pienenee. Jos R f on nolla, on viallisen vaiheen jännite nolla. Terveiden vaiheiden jännitteet nousevat. Jos vikaresistanssi on nolla, ovat jännitteet pääjännitteen suuruiset U 3 U v 8
9 Tähtipistejännite Mitä suurempi vikavastus niin sitä pienempi nollajännite. kun R f = niin U o = 0 U o 1 1 ( 3 C Rf) o 2 U v 9
10 Maadoitusjännite, kosketusjännite Mennessään maahan maasulkuvirta kohtaa aina jonkin suuruisen maadoitusresistanssin R e. Tämän seurauksena maasulkupaikan jännite verrattuna äärettömän kaukana olevaan todelliseen maapotentiaaliin nähden nousee arvoon (maadoitusjännite U e ) U e = I e R e Maadoitusjännitteelle on standardissa SFS 6001 määritetty suurimmat sallitut arvot. U k * U emax tp [V] jossa k on asennuksen mukaan määräytyvä kerroin U tp on sallittu kosketusjännite 10
11 Maadoitusjännite, kosketusjännite Maadoitusjännite ei ole sama kuin maasulkupaikassa mahdollisesti olevan henkilön tai eläimen kokema kosketusjännite. 11
12 Maadoitusjännite, kosketusjännite Sallitut kosketusjännitteet ovat Sallittujen kosketusjännitteiden arvot laukaisuajan mukaisesti Laukaisuaika [s] 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 U TP [V] Perustilanteessa kerroin k saa arvon 2 (jakelumuuntamon maadoitukset standardin ohjeen mukaiset) Jos teknisten tai taloudellisten seikkojen takia ei voida saavuttaa tavoitetasoa, voidaan käyttää arvoa k=4. Tällöin jokainen pj-johtohaara on maadoitettava ja muuntamolla potentiaalintasaus Erityisen vaikeissa oloissa voidaan käyttää arvoa k=5. Tällöin muuntamolle on tehtävä potentiaalintasaus ja jokaisella liittymällä pitää olla maadoitus, joka suositellaan yhdistettäväksi rakennuksen pääpotentiaalintasausjärjestelmään 12
13 PJ-verkon maadoitukset 20/0,4 kv 500 m > 200 m = PEN-johtimen maadoitus = PEN-johtimen maadoitus, huonot maadoitusolosuhteet 500 m PJ-muuntopiirin maadoittaminen normaaleissa ja huonoissa maadoitusolosuhteissa. 13
14 Sammutettu verkko Sammutetussa verkossa kytketään päämuuntajan tähtipisteen ja maan väliin sammutuskuristin eli induktanssi, jolla kompensoidaan kapasitiivista maasulkuvirtaa. Jos sammutuskuristimen reaktanssi L on yhtä suuri kuin maakapasitanssien muodostama reaktanssi 1/3C o niin maasulkuvirta I m 0. Käytännössä on aina hieman epäviritystä, tällöinkin maasulkuvirta on hyvin pieni. 14
15 Sammutettu verkko Pienen maasulkuvirran ansiosta maadoitusjännite-vaatimukset on helpompi saavuttaa ja pienivirtainen maasulkuvalokaari sammuu usein myös itsestään (ilman pikajälleenkytkentää). 15
16 Maasta erotettu verkko, sammutettu verkko Maasta erotettu verkko Sammutettu verkko L1 L2 I L1 L2 I C1 L3 C 1 L3 110/21 kv 110/21 kv If a C 2 L1 L2 L3 II L I L R I R If a C 2 L1 L2 L3 II R f R f b b I c 16
17 Sammutettu verkko I mf R f 1 R R 2 2 3C R 2 f R L 3C L U 3 Pienivirtainen maasulkuvalokaari sammuu itsestään Verkon Maasta erotetun Sammutetun verkon nimellisjännite verkon maasulkuvirta jäännösmaasulkuvirta kv A A <
18 Maasulku - esimerkki Esimerkki: Sähköasemalta lähtee viisi kj-lähtöä. Lähtö 1 on avojohtolähtö ja sen kokonaisjohtopituus on 80 km. Lähdöt 2, 3 ja 4 ovat kaapelilähtöjä ja niiden kokonaispituudet ovat 10 km, 15 km ja 0.5 km. Avojohtojen maakapasitanssi/vaihe on 6 nf/km, kaapeleilla vastaava arvo on 320 nf/km. a) Laske maasulkuvirta, kun suora maasulku tapahtuu lähdön 1 alussa b) Laske suurin maasulkuvirta, kun varasyöttötilanteessa lähdön 4 perään on kytketty 100 km avojohtoa ja 5 km maakaapelia c) miten normaalikytkentää vastaavat vikavirta ja nollajännite muuttuvat, kun vikaresistanssi vaihtelee k d) maasulku tapahtuu suojamaadoitukseen, jonka maadoitusresistanssi on 20. Kuinka suuri on maadoituksen yli vaikuttava maadoitus-jännite. Kuinka maadoitusjännite muuttuu, jos maadoitusta parannetaan siten, että sen resistanssi on 5. e) minkä suuruinen induktanssi tähtipisteeseen on kytkettävä, jos verkon kapasitiivinen maasulkuvirta halutaan kompensoida (sammutus) 18
19 2-vaiheinen maasulku, vikavirtapiiri 2-vaiheinen oikosulku maan kautta vikavirta yleensä suuri (vaikeasti laskettavissa), kulkee maassa siellä, missä johtavuus suurin (vesijohtoputket, kaapelien vaipat, ymv.) suuria jännite-eroja maastossa esim. vesijohtoputkien ja telekaapelien välillä, seurauksena läpilyöntejä ja merkittäviä vaurioita 19
20 2-vaiheinen maasulku, esiintyminen Maasulkupaikat eri paikassa, mahdollisesti hyvinkin kaukana toisistaan Ensin yleensä 1-vaiheinen maasulku, jonka seurauksena terveiden vaiheiden jännitteet nousevat pääjännitteen suuruisiksi Edellä mainitun seurauksena viallinen venttiilisuoja tai kaapelipääte lyö läpi Kaksivaiheinen maaoikosulku (yksi vikapaikka) ei yleensä aiheuta ongelmia (2-vaiheinen oikosulku) 20
21 2-vaiheinen maasulku, esimerkki 21
22 Keskijänniteverkon maasulkusuojaus Mahdollisia maasulun havainnointikriteerejä: perustaajuinen tähtipistejännite avokolmiomittaus perustaajuinen summavirta virtamuuntajien summakytkentä tai kaapelivirtamuuntaja vaihejännitteen muutos; ei käytössä käyttötaajuinen ylijännite suurtaajuiset muutosvirrat; ei käytössä viallisen vaiheen maakapasitanssi purkautuu terveiden vaiheiden maakapasitanssit latautuvat nopea mutta laukaisu ohimenevästäkin viasta virran ja jännitteen yliaallot; ei käytössä 22
23 Keskijänniteverkon maasulkusuojaus Käytetään suunnattuja maasulun suuntareleitä Toimintaehdot: summavirta > asetusarvo tähtipistejännite > asetusarvo virran ja jännitteen välinen vaihesiirtokulma 90 o 75 o maasta erotetussa verkossa 0 o 75 o sammutetussa verkossa Käytössä on myös jonkin verran vanhoja tehonsuuntareleitä: U o *I o > Q as (U o *I r > P as ) 23
24 Keskijänniteverkon maasulkusuojaus Selektiivisen maasulkusuojauksen järjestämiseksi tarvitaan sekä nollavirran että nollajännitteen mittausta. Nollavirran I v mittaus: I v 3C 0 3C 3C 0 0 j I mf 24
25 Keskijänniteverkon maasulkusuojaus 25
26 Keskijänniteverkon maasulkusuojaus L1 L2 I L1 L2 I C 1 L3 C1 L3 110/21 kv 110/21 kv I f a C 2 L1 L2 L3 II L I L R I R If a C 2 L1 L2 L3 II Rf R f b b I c 26
27 Maasta erotettu verkko Releen toimintakarakteristika 27
28 Sammutettu verkko Releen toimintakarakteristika 28
29 Maasulkusuojauksen suunnittelu Suojauksen toimivuuden kannalta kiinnostavimpia ovat pienimmät esiintyvät: nollavirrat (suuri vikaresistanssi, vähän verkkoa) tähtipistejännitteet (suuri vikaresistanssi, paljon verkkoa) Maadoitusjännitevaatimusten kannalta tärkeitä ovat: suurin maasulkuvirta maasulun kestoaika (aikoja ei summata jälleenkytkennöissä) Maasulun itsestään sammumisen ja vian paikannuksen kannalta maasulun kestoajan tulisi olla mahdollisimman pitkä 29
30 30 Maasulkusuojauksen suunnittelu Laskentakaavat maasta erotettu verkko: sammutettu verkko: U R C C I v f o o mf 2 ) (3 1 3 U R C U v o f o ) ( U C C I v o o f o f o o mf L R R R R L R ) 1 (3 ) ( ) 1 (3 1 mf o o I o R L C U ) 1 (3 2 2 ) (1/ 1
31 Maasulkusuojauksen suunnittelu Tähtipisteen jännite 31
32 Maasulkusuojauksen suunnittelu Esimerkki: Suunnittele kuvan mukaiselle verkolle maasulkusuojauksen asetteluarvot. Suojauksen tulee toimia selektiivisesti 500 vikaresistanssin kautta syntyvässä maasulussa aina, kun vähintään kaksi lähtöä on kytkettynä. Avojohdon maakapasitanssi on 6.0 nf/km,vaihe. Maakaapelin (AHXAMK-W 120 mm 2 ) maakapasitanssi on 230 nf/km,vaihe. Avojohtoa 80 km Maakaapelia 14 km 110/20 kv Maakaapelia 21 km Maakaapelia 0,7 km 32
33 Maasulkusuojauksen suunnittelu Käytetään suunnattuja maasulun suuntareleitä: toimintaehdot: summavirta > asetusarvo tähtipistejännite > asetusarvo virran ja jännitteen välinen vaihesiirtokulma 90 o 75 o maasta erotetussa verkossa 0 o 75 o sammutetussa verkossa Käytössä on myös jonkin verran tehonsuuntareleitä: U o *I o > Q as (U o *I r > P as ) 33
34 Maasulkusuojauksen haasteet Suuri-impedanssiset maasulut kun vikavastus on suuri (esim. puu johdolla tai johdon kylmäpää maassa), R f > 10 kohm, ovat sekä maasulkuvirta, että tähtipistejännite hyvin pieniä. vikojen havainnointi on vaikeata nykytekniikallakin! indikointimenetelmiä: tähtipistejännitteen muutosten seuranta osittaispurkausmittaukset transienttireleet mittausten vieminen syvälle verkkoon (pieni virran epäsymmetria helpompi havaita) 34
35 Maasulkusuojauksen haasteet 35
36 Maasulkusuojauksen haasteet 36
37 Maasulkusuojauksen haasteet 37
38 Maasulkusuojauksen haasteet 38
39 Maasulkusuojauksen haasteet 39
40 Maasulkusuojauksen haasteet 40
41 Maasulkusuojauksen haasteet 41
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Petteri Malinen KOMPENSOINTI OUTOKUMMUN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKOSSA
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Petteri Malinen KOMPENSOINTI OUTOKUMMUN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKOSSA Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2016 Sähkötekniikan koulutusohjelma
LisätiedotUusi SFS 6000 maadoitukset ja häiriösuojaukset
Tapani Nurmi SESKO ry 1 Tapani Nurmi SESKO ry 2 Tapani Nurmi SESKO ry 3 Tapani Nurmi SESKO ry 4 Tapani Nurmi SESKO ry 5 Tapani Nurmi SESKO ry 6 Tapani Nurmi SESKO ry 7 Tapani Nurmi SESKO ry 8 Tapani Nurmi
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus BLA7 ähöveroteniian
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus
BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen
SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Luento 9 Sähköturvallisuus Matti Lehtonen VAIHTOVIRRAN VAIKUTUKSET Ilmiöitä käsitellään perustuen lähinnä 50 tai 60 Hz taajuuksilla sinimuotoisilla virroilla tehtyihin havaintoihin.
Lisätiedot8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen
8. MAASLKSOJAS 8.1. Yleistä Maasulku on StM:ssä määritelty käyttömaadoittamattoman virtajohtimen ja maan tai maahan johtavassa yhteydessä olevan osan väliseksi eristysviaksi. Kaksoismaasulku on kyseessä
LisätiedotMarkus Päivärinta MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINNIN LISÄYS
Markus Päivärinta MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINNIN LISÄYS Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2015 Yksikkö Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma Aika Toukokuu 2015
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
LisätiedotKimmo Pylväs KAAPELIVERKON MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINTI
Kimmo Pylväs KAAPELIVERKON MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINTI Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2015 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieskan yksikkö Huhtikuu
LisätiedotLisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.
MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)
LisätiedotTyön ohjaajana ja tarkastajana on toiminut professori Jarmo Partanen. Toisena ohjaajana on toiminut sähköinsinööri Pekka Raukko.
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma MAASULKUVIRTOJEN KEHITYS JA KOMPENSOINTI HAMINAN ENERGIA OY:N KESKIJÄNNITEVERKOSSA Työn ohjaajana ja tarkastajana
LisätiedotLUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET
LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET Tehtävä 1 Iso mies tarttuu pienjänniteverkon johtimeen jonka jännite on 230 V. Kuinka suuri virta miehen läpi kulkee, kun kehon resistanssi on 1000 Ω ja maaperän
LisätiedotMINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA
MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA Diplomityö Tarkastaja: Tutkimuspäällikkö Kari Lahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotMaadoittaminen ja suojajohtimet
Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi
LisätiedotHeikki Varho MAASULUN KOMPENSOINTI VAKKA-SUOMEN VOIMAN VERKOSSA
Heikki Varho MAASULUN KOMPENSOINTI VAKKA-SUOMEN VOIMAN VERKOSSA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 MAASULUN KOMPENSOINTI VSV:N VERKOSSA Varho, Heikki Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma
LisätiedotPienjännitejakeluverkko
Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty
LisätiedotBL10A3000 Sähköturvallisuus
BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille
LisätiedotLaajan maadoituksen nykytilan kartoitus ja dokumentointi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakeluverkossa
Laajan maadoituksen nykytilan kartoitus ja dokumentointi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakeluverkossa Matti Hannula Sähkötekniikan opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2014 ALKUSANAT
LisätiedotSähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
LisätiedotHEIKKI TULOMÄKI MAASULKUJEN ANALYSOINTI HÄIRIÖTALLENNUKSILLA JE-SIIRTO OY:SSÄ
HEIKKI TULOMÄKI MAASULKUJEN ANALYSOINTI HÄIRIÖTALLENNUKSILLA JE-SIIRTO OY:SSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotAUTOMAATTISEN MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINTILAITTEISTON HYÖDYN TEHOSTAMINEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA AUTOMAATTISEN MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINTILAITTEISTON HYÖDYN TEHOSTAMINEN TEKIJÄ: Joonas Tolvanen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotHelsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft
LisätiedotSähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA Smeds Lauri Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö
Lisätiedot20 KV ILMAJOHTOVERKON MAAKAAPELOINNIN VAIKUTUS
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinat Diplomityö Matti Pesonen 20 KV ILMAJOHTOVERKON MAAKAAPELOINNIN VAIKUTUS MAASULKUSUOJAUKSEEN JA LOISTEHOTASEESEEN Työn tarkastaja:
LisätiedotJännitetyönä tehtäviin 20 kv sähkönjakeluverkon vajaanapaisiin kytkentöihin liittyvät sähköiset ilmiöt
Sähkötekniikan laitos A. Nikander, A. Mäkinen Jännitetyönä tehtäviin 2 kv sähkönjakeluverkon vajaanapaisiin kytkentöihin liittyvät sähköiset ilmiöt Tampere 214, Finland Jännitetyönä tehtäviin 2 kv sähkönjakeluverkon
LisätiedotMiika Juhala SAMMUTUSKURISTIMEN SUUNNITTELU JA MITOITTAMINEN 20KV VERKKOMALLIIN
Miika Juhala SAMMUTUSKURISTIMEN SUUNNITTELU JA MITOITTAMINEN 20KV VERKKOMALLIIN Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoima- ja automaatiotekniikan suuntautumisvaihtoehto 2011 SAMMUTUSKURISTIMEN SUUNNITTELU
LisätiedotLääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset
Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite
LisätiedotKESKIJÄNNITEVERKON MAASULKUSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN JOHDONSUOJARELEELLÄ
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KESKIJÄNNITEVERKON MAASULKUSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN JOHDONSUOJARELEELLÄ T E K I J Ä : Olli Räsänen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotVIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen
VIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen VIKE Vianilmaisufunktiot (FPI, Fault Passage Indication) Yksivaiheinen maasulku, kaksoismaasulku Katkeilevat maasulut
LisätiedotMiikka Pihlaja KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS VAKKA-SUOMEN VOIMA OY:N VERKOSSA
Miikka Pihlaja KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS VAKKA-SUOMEN VOIMA OY:N VERKOSSA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS VAKKA-SUOMEN VOIMA OY:N VERKOSSA Pihlaja, Miikka Satakunnan ammattikorkeakoulu
LisätiedotLEVÄSEN SÄHKÖASEMAN MAASULKUVIRRAN LISÄKOMPENSOINNIN SUUNNITTELU
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA LEVÄSEN SÄHKÖASEMAN MAASULKUVIRRAN LISÄKOMPENSOINNIN SUUNNITTELU T E K I J Ä : Sami Pylkkö SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Suojauksen tarkoitus Tärkeimmät releet Distanssireleen
LisätiedotHarmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen
Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana
LisätiedotMaasulkuvikavirtojen hallinta keskijänniteverkossa
Joonas Tuominen Maasulkuvikavirtojen hallinta keskijänniteverkossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 26.2.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotIMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY:N JAKELUVER- KON MAADOITUSTEN NYKYTILAN SELVITYS JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka, Imatra Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Henri Hyypiä IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY:N JAKELUVER- KON MAADOITUSTEN NYKYTILAN SELVITYS
LisätiedotMaasulkuvirran kompensointi saaristoalueiden kj-verkoissa
Jari Kekki Maasulkuvirran kompensointi saaristoalueiden kj-verkoissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkövoimatekniikka Insinöörityö 26.5.2016 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika
LisätiedotLaajan kaapeloidun keskijänniteverkon maasulkuilmiöiden vaikutukset - suojaushaasteet, yliaallot, vaarajännitteet
Sähköenergiatekniikan laboratorio Laajan kaapeloidun keskijänniteverkon maasulkuilmiöiden vaikutukset - suojaushaasteet, yliaallot, vaarajännitteet A. Nikander, A. Mäkinen Tampere 2017 Laajan kaapeloidun
LisätiedotSÄHKÖASEMAN YLIVIRTA- JA MAASULKUSUOJAUSASETTELUJEN MÄÄRITYS
SÄHKÖASEMAN YLIVIRTA- JA MAASULKUSUOJAUSASETTELUJEN MÄÄRITYS Arttu Kuusisto Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka
LisätiedotKAIVOSALUEEN JAKELU- VERKON MAADOITUSMIT- TAUKSET
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KAIVOSALUEEN JAKELU- VERKON MAADOITUSMIT- TAUKSET T E K I J Ä : Tommi Kemppainen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä
LisätiedotUkkosjohtimettoman 110 kv:n avojohdon käyttömahdollisuudet Suomessa
Janne Seppänen Ukkosjohtimettoman 110 kv:n avojohdon käyttömahdollisuudet Suomessa Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten
LisätiedotKaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma
Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma Eeva-Maria Heininen Tekniikan koulutusalan opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 TIIVISTELMÄ 2 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU,
LisätiedotVAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto DIPLOMITYÖ SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka, 8.0 op Luennot: Prof. Jarmo Partanen, vko 44-49 ja 9-8, ma 10-12 ja ti 16-18, sali 6323 Harjoitukset: TkT Jukka
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,
LisätiedotKESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS
KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS Rami Kaunola Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotDiplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin
Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin Aleks Tukiainen, Tampere, 23.11.2018 Työn taustatiedot ja tavoite Työ tehtiin sähköverkkoyhtiö Elenia Oy:lle Verkko-omaisuus
LisätiedotMIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö
MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490
LisätiedotHenri Latvala. Keskijännitemaakaapeliverkon vianpaikannus
Henri Latvala Keskijännitemaakaapeliverkon vianpaikannus Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2015 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma
LisätiedotDiplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Vaasassa
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jonna Ojala VIKADIAGNOSTIIKAN KEHITTÄMINEN MUUNTAMOILLA OLEVIIN MITTAUKSIIN PERUSTUVALLA TESTIJÄRJESTELMÄLLÄ Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi
LisätiedotMääräys VIESTINTÄVERKON SÄHKÖISESTÄ SUOJAAMISESTA. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010
1 (8) Määräys VIESTINTÄVERKON SÄHKÖISESTÄ SUOJAAMISESTA Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)
LisätiedotKeskijännitekojeis ton esisuunnittelu
Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa1
Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE
LisätiedotMääräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta
Viestintävirasto 43 E/2014 M 1 (7) Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren
Lisätiedot110 KV DEMOKENTTÄ JA MUUNTAJAVIKOJEN SIMULOINTI
110 KV DEMOKENTTÄ JA MUUNTAJAVIKOJEN SIMULOINTI Tero Antinaho Opinnäytetyö Tekniikka ja liikenne Sähkötekniikka Insinööri (AMK) 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinööri AMK
LisätiedotDanial Harbi MONITAAJUUSADMITTANSSIPOHJAI -SEN MAASULKUSUOJAN TOISIO- KOESTUS
Danial Harbi MONITAAJUUSADMITTANSSIPOHJAI -SEN MAASULKUSUOJAN TOISIO- KOESTUS Tekniikka 2017 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Danial Harbi Opinnäytetyön nimi Monitaajuusadmittanssipohjaisen
LisätiedotSÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET Diplomityön aihe on
Lisätiedot1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.
1(5) KESKIJÄNNITELIITTYJÄN MUUNTAMOT 1 Yleistä Keskijänniteliittyjien muuntamot on suunniteltava ja rakennettava voimassa olevien standardien ja tässä ohjeessa annettujen Kuopion Oy:n lisäohjeiden mukaisesti.
LisätiedotKulkuaaltomomittausjärjestelmä
21.2.2019 Verkkotoimikunta Kimmo Muttonen Kulkuaaltomomittausjärjestelmä Vianpaikannuskeinot Kyseessä vianpaikannusjärjestelmä, jota käytetään FG:llä ilmajohtoverkon vikojen paikantamiseen. Muita käytössä
LisätiedotKeskijänniteverkon simulointi- ja suojaustarkastelut
Keskijänniteverkon simulointi- ja suojaustarkastelut Sami Pohto Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Automaatiotekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala Kuvailulehti Tekijä(t) Pohto, Sami Julkaisun
LisätiedotKantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje
Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Uudistettuun ohjeeseen on siirretty EVY-asiat erillisestä ohjeesta Lisätty asiakasjohtojen
LisätiedotSähköverkkojen häiriöiden ja sähkölaitteiden yhteensopivuuden hallinta
Antti Mäkinen, Ari Nikander, Jouni Pylvänäinen Sähköverkkojen häiriöiden ja sähkölaitteiden yhteensopivuuden hallinta 500 Vol t s Event waveform/detail 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 15:10:58,48
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.
LisätiedotLAAJAN MAADOITUSJÄRJESTELMÄN TODENTAMINEN JA DOKUMENTOINTI KENET OY:N JAKELUVERKOSSA
Heli Tolonen LAAJAN MAADOITUSJÄRJESTELMÄN TODENTAMINEN JA DOKUMENTOINTI KENET OY:N JAKELUVERKOSSA Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2013 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
LisätiedotSuojaus sähköiskulta Pekka Rantala
Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH
ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,
LisätiedotVERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN
VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN korvaa verkostosuosituksen SA 5:84 Julkaisija Sähköenergialiitto ry SENER puh. (9) 53 52, faksi (9) 535 21 PL 1, 11 HELSINKI Mannerheimintie
Lisätiedotd) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?
-08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin
LisätiedotKESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSTARKASTELU
KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSTARKASTELU Ville-Petteri Koivumäki Opinnäytetyö Kesäkuu 2012 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 (39) TIIVISTELMÄ
LisätiedotSÄHKÖASEMIEN VARASYÖTTÖKYTKENNÄT
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka Tutkintotyö SÄHKÖASEMIEN VARASYÖTTÖKYTKENNÄT Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2006 Seppo Järvi Vatajankosken Sähkö Oy tekn
LisätiedotHegetest Wire Detector Pulssitesteri
Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Toiminta- ja käyttöohje: Hegetest Wire Detector on uusi laite johtimien tutkimiseen. Tällä laitteella voit yhdellä kytkennällä todeta kaapelista kuusi sen eri tilaa:
Lisätiedot4 Suomen sähköjärjestelmä
4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,
LisätiedotLAAJAN MAADOITUSJÄRJESTELMÄN SOVEL- TAMINEN HONKALAHDEN SAHAN 6,3KV:N JA- KELUVERKOSSA
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Imatra Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Jukka Häkkinen LAAJAN MAADOITUSJÄRJESTELMÄN SOVEL- TAMINEN HONKALAHDEN SAHAN 6,3KV:N
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotPEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö
PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotVesivoimakoneen liittymisjohdon oiko- ja maasulkusuojauksen suunnittelu Pirttikosken 20 kv:n kojeistoon
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA Koskinen Stefanus Vesivoimakoneen liittymisjohdon oiko- ja maasulkusuojauksen suunnittelu Pirttikosken 0 kv:n kojeistoon Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio
LisätiedotMaadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia
Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 4.2.2016 Hilton Helsinki Airport, Vantaa Antti Mäkinen, Tampereen teknillinen yliopisto Projektipäällikkö Tommi Lähdeaho, Elenia
LisätiedotEero Kangasmaa LASKENTATYÖKALU KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSASETTELUJEN LASKENNAN TUEKSI
Eero Kangasmaa LASKENTATYÖKALU KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSASETTELUJEN LASKENNAN TUEKSI Sähkötekniikan koulutusohjelma 2012 LASKENTATYÖKALU KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSASETTELUJEN LASKENNAN TUEKSI Kangasmaa,
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Juha Huurinainen KESKIJÄNNITEVERKON VIKOJEN JA SUOJAUKSEN SIMULOINTI ABB REF 541 KENNOTERMINAALILLA Opinnäytetyö Kesäkuu 2011 OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotSähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015
Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti
LisätiedotRakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet
Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan
LisätiedotMääräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta
Viestintävirasto 43 F/2015 M 1 (7) Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren
LisätiedotTEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ MAASULKUVIAN PAIKANNUS KOMPENSOIDUSSA KESKIJÄNNITEVERKOSSA
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ MAASULKUVIAN PAIKANNUS KOMPENSOIDUSSA KESKIJÄNNITEVERKOSSA Työn tekijä: Nikolas Areva Työn ohjaajat: DI Mika Loukkalahti DI Sampsa
LisätiedotJanne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin
Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Alue- ja keskijänniteverkkojen pitkän aikavälin kehittäminen Kehittämisen tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk(
LisätiedotOsakäämikoneiden mittausohje
Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden
LisätiedotJanne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY. Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013
Janne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013 HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ Mäki, Janne Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2013
LisätiedotSuunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas
Ostajan opas Julkaistu: 10.06.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Kaksiportainen suunnattu maasulkusuoja jakeluverkoille Vakioaikatoimintainen
LisätiedotViestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet
Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet Viestintäviraston määräyksiä Johtava asiantuntija Ari Karppanen Viestintäviraston määräyksiä Tässä keskitytään Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen
LisätiedotYhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas
Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 1 C Ostajan opas SPAJ 1 C 1MRS75579 Julkaistu: 07.06.005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Jakeluverkon
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö
ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2012
KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon
LisätiedotJUKKA VÄLJÄ VOIMAJOHTOJEN INDUKTIOVAARAJÄNNITTEET
JUKKA VÄLJÄ VOIMAJOHTOJEN INDUKTIOVAARAJÄNNITTEET Diplomityö Tarkastajat: dosentti Kari Kannus, tekniikan tohtori Kari Lahti Tarkastajat ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotSANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö
SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 7. toukokuuta
LisätiedotSuojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)
Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian
Lisätiedot