BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka"

Transkriptio

1

2 BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen

3 Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta vaikea havaita suuri virta 3

4 Maasulku Maasulku - pieniä virtoja, vaarallisia kosketusjännitteitä Maasta erotetussa ja sammutetussa verkossa 1-vaihaisen maasulun vikavirralle ei ole pieni-impedanssista kulkureitti, joka oikosulkisi virtapiirin. Vikavirralla on kulkureitti vain johtojen maakapasitanssien kautta. Vikavirta on erittäin pieni (1-200 A) 4

5 Maasulku Maasulkuvirta riippuu yhtenäisen verkon (päämuuntajan syöttämästä) johtopituudesta ja johtolajin maakapasitanssista. Likiarvokaavoja: Avojohto: Esim. 110/20 I f U l kv km A Maakaapeli: I 60 km 20 kv f U l kv km 5 A 20 avojohtoa 4 A 20 kaapelia 240 A Kyseessä yhteispituus (ei runkojohtojen pituus). 5

6 Maasulkuvirta Maasulkuvirta I mf U v 3C 0 jossa C o on verkon maakapasitanssi/vaihe Maasulkuvirta riippuu siis päämuuntajan perässä olevan verkon kokonaispituudesta ja johtojen maakapasitansseista. Kun vikapaikassa on vikaresistanssia I mf 3 1 (3 C o C or f ) 2 U v Ts. vikaresistanssi pienentää jo ennestäänkin pientä vikavirtaa. Suuren vikaresistanssin kautta tapahtuvat viat ovatkin erittäin vaikeita havainnoida. 6

7 Jännitteet maasulun aikana Maasulun aikana muuttuvat verkon kaikkien vaiheiden ja myös tähtipisteen jännite. Vian aikana viallisen vaiheen jännite alenee. Jos R f on nolla, on viallisen vaiheen jännite nolla. Terveiden vaiheiden jännitteet nousevat. Jos R f on nolla, ovat jännitteet pääjännitteen suuruiset Tähtipisteen jännite nousee vian aikana. Jos R f on nolla, on tähtipisteen jännite vaihejännitteen suuruinen U o = U v 7

8 Jännitteet maasulun aikana Maasulun aikana muuttuvat verkon kaikkien vaiheiden ja tähtipisteen jännitteet Vian aikana viallisen vaiheen jännite pienenee. Jos R f on nolla, on viallisen vaiheen jännite nolla. Terveiden vaiheiden jännitteet nousevat. Jos vikaresistanssi on nolla, ovat jännitteet pääjännitteen suuruiset U 3 U v 8

9 Tähtipistejännite Mitä suurempi vikavastus niin sitä pienempi nollajännite. kun R f = niin U o = 0 U o 1 1 ( 3 C Rf) o 2 U v 9

10 Maadoitusjännite, kosketusjännite Mennessään maahan maasulkuvirta kohtaa aina jonkin suuruisen maadoitusresistanssin R e. Tämän seurauksena maasulkupaikan jännite verrattuna äärettömän kaukana olevaan todelliseen maapotentiaaliin nähden nousee arvoon (maadoitusjännite U e ) U e = I e R e Maadoitusjännitteelle on standardissa SFS 6001 määritetty suurimmat sallitut arvot. U k * U emax tp [V] jossa k on asennuksen mukaan määräytyvä kerroin U tp on sallittu kosketusjännite 10

11 Maadoitusjännite, kosketusjännite Maadoitusjännite ei ole sama kuin maasulkupaikassa mahdollisesti olevan henkilön tai eläimen kokema kosketusjännite. 11

12 Maadoitusjännite, kosketusjännite Sallitut kosketusjännitteet ovat Sallittujen kosketusjännitteiden arvot laukaisuajan mukaisesti Laukaisuaika [s] 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 U TP [V] Perustilanteessa kerroin k saa arvon 2 (jakelumuuntamon maadoitukset standardin ohjeen mukaiset) Jos teknisten tai taloudellisten seikkojen takia ei voida saavuttaa tavoitetasoa, voidaan käyttää arvoa k=4. Tällöin jokainen pj-johtohaara on maadoitettava ja muuntamolla potentiaalintasaus Erityisen vaikeissa oloissa voidaan käyttää arvoa k=5. Tällöin muuntamolle on tehtävä potentiaalintasaus ja jokaisella liittymällä pitää olla maadoitus, joka suositellaan yhdistettäväksi rakennuksen pääpotentiaalintasausjärjestelmään 12

13 PJ-verkon maadoitukset 20/0,4 kv 500 m > 200 m = PEN-johtimen maadoitus = PEN-johtimen maadoitus, huonot maadoitusolosuhteet 500 m PJ-muuntopiirin maadoittaminen normaaleissa ja huonoissa maadoitusolosuhteissa. 13

14 Sammutettu verkko Sammutetussa verkossa kytketään päämuuntajan tähtipisteen ja maan väliin sammutuskuristin eli induktanssi, jolla kompensoidaan kapasitiivista maasulkuvirtaa. Jos sammutuskuristimen reaktanssi L on yhtä suuri kuin maakapasitanssien muodostama reaktanssi 1/3C o niin maasulkuvirta I m 0. Käytännössä on aina hieman epäviritystä, tällöinkin maasulkuvirta on hyvin pieni. 14

15 Sammutettu verkko Pienen maasulkuvirran ansiosta maadoitusjännite-vaatimukset on helpompi saavuttaa ja pienivirtainen maasulkuvalokaari sammuu usein myös itsestään (ilman pikajälleenkytkentää). 15

16 Maasta erotettu verkko, sammutettu verkko Maasta erotettu verkko Sammutettu verkko L1 L2 I L1 L2 I C1 L3 C 1 L3 110/21 kv 110/21 kv If a C 2 L1 L2 L3 II L I L R I R If a C 2 L1 L2 L3 II R f R f b b I c 16

17 Sammutettu verkko I mf R f 1 R R 2 2 3C R 2 f R L 3C L U 3 Pienivirtainen maasulkuvalokaari sammuu itsestään Verkon Maasta erotetun Sammutetun verkon nimellisjännite verkon maasulkuvirta jäännösmaasulkuvirta kv A A <

18 Maasulku - esimerkki Esimerkki: Sähköasemalta lähtee viisi kj-lähtöä. Lähtö 1 on avojohtolähtö ja sen kokonaisjohtopituus on 80 km. Lähdöt 2, 3 ja 4 ovat kaapelilähtöjä ja niiden kokonaispituudet ovat 10 km, 15 km ja 0.5 km. Avojohtojen maakapasitanssi/vaihe on 6 nf/km, kaapeleilla vastaava arvo on 320 nf/km. a) Laske maasulkuvirta, kun suora maasulku tapahtuu lähdön 1 alussa b) Laske suurin maasulkuvirta, kun varasyöttötilanteessa lähdön 4 perään on kytketty 100 km avojohtoa ja 5 km maakaapelia c) miten normaalikytkentää vastaavat vikavirta ja nollajännite muuttuvat, kun vikaresistanssi vaihtelee k d) maasulku tapahtuu suojamaadoitukseen, jonka maadoitusresistanssi on 20. Kuinka suuri on maadoituksen yli vaikuttava maadoitus-jännite. Kuinka maadoitusjännite muuttuu, jos maadoitusta parannetaan siten, että sen resistanssi on 5. e) minkä suuruinen induktanssi tähtipisteeseen on kytkettävä, jos verkon kapasitiivinen maasulkuvirta halutaan kompensoida (sammutus) 18

19 2-vaiheinen maasulku, vikavirtapiiri 2-vaiheinen oikosulku maan kautta vikavirta yleensä suuri (vaikeasti laskettavissa), kulkee maassa siellä, missä johtavuus suurin (vesijohtoputket, kaapelien vaipat, ymv.) suuria jännite-eroja maastossa esim. vesijohtoputkien ja telekaapelien välillä, seurauksena läpilyöntejä ja merkittäviä vaurioita 19

20 2-vaiheinen maasulku, esiintyminen Maasulkupaikat eri paikassa, mahdollisesti hyvinkin kaukana toisistaan Ensin yleensä 1-vaiheinen maasulku, jonka seurauksena terveiden vaiheiden jännitteet nousevat pääjännitteen suuruisiksi Edellä mainitun seurauksena viallinen venttiilisuoja tai kaapelipääte lyö läpi Kaksivaiheinen maaoikosulku (yksi vikapaikka) ei yleensä aiheuta ongelmia (2-vaiheinen oikosulku) 20

21 2-vaiheinen maasulku, esimerkki 21

22 Keskijänniteverkon maasulkusuojaus Mahdollisia maasulun havainnointikriteerejä: perustaajuinen tähtipistejännite avokolmiomittaus perustaajuinen summavirta virtamuuntajien summakytkentä tai kaapelivirtamuuntaja vaihejännitteen muutos; ei käytössä käyttötaajuinen ylijännite suurtaajuiset muutosvirrat; ei käytössä viallisen vaiheen maakapasitanssi purkautuu terveiden vaiheiden maakapasitanssit latautuvat nopea mutta laukaisu ohimenevästäkin viasta virran ja jännitteen yliaallot; ei käytössä 22

23 Keskijänniteverkon maasulkusuojaus Käytetään suunnattuja maasulun suuntareleitä Toimintaehdot: summavirta > asetusarvo tähtipistejännite > asetusarvo virran ja jännitteen välinen vaihesiirtokulma 90 o 75 o maasta erotetussa verkossa 0 o 75 o sammutetussa verkossa Käytössä on myös jonkin verran vanhoja tehonsuuntareleitä: U o *I o > Q as (U o *I r > P as ) 23

24 Keskijänniteverkon maasulkusuojaus Selektiivisen maasulkusuojauksen järjestämiseksi tarvitaan sekä nollavirran että nollajännitteen mittausta. Nollavirran I v mittaus: I v 3C 0 3C 3C 0 0 j I mf 24

25 Keskijänniteverkon maasulkusuojaus 25

26 Keskijänniteverkon maasulkusuojaus L1 L2 I L1 L2 I C 1 L3 C1 L3 110/21 kv 110/21 kv I f a C 2 L1 L2 L3 II L I L R I R If a C 2 L1 L2 L3 II Rf R f b b I c 26

27 Maasta erotettu verkko Releen toimintakarakteristika 27

28 Sammutettu verkko Releen toimintakarakteristika 28

29 Maasulkusuojauksen suunnittelu Suojauksen toimivuuden kannalta kiinnostavimpia ovat pienimmät esiintyvät: nollavirrat (suuri vikaresistanssi, vähän verkkoa) tähtipistejännitteet (suuri vikaresistanssi, paljon verkkoa) Maadoitusjännitevaatimusten kannalta tärkeitä ovat: suurin maasulkuvirta maasulun kestoaika (aikoja ei summata jälleenkytkennöissä) Maasulun itsestään sammumisen ja vian paikannuksen kannalta maasulun kestoajan tulisi olla mahdollisimman pitkä 29

30 30 Maasulkusuojauksen suunnittelu Laskentakaavat maasta erotettu verkko: sammutettu verkko: U R C C I v f o o mf 2 ) (3 1 3 U R C U v o f o ) ( U C C I v o o f o f o o mf L R R R R L R ) 1 (3 ) ( ) 1 (3 1 mf o o I o R L C U ) 1 (3 2 2 ) (1/ 1

31 Maasulkusuojauksen suunnittelu Tähtipisteen jännite 31

32 Maasulkusuojauksen suunnittelu Esimerkki: Suunnittele kuvan mukaiselle verkolle maasulkusuojauksen asetteluarvot. Suojauksen tulee toimia selektiivisesti 500 vikaresistanssin kautta syntyvässä maasulussa aina, kun vähintään kaksi lähtöä on kytkettynä. Avojohdon maakapasitanssi on 6.0 nf/km,vaihe. Maakaapelin (AHXAMK-W 120 mm 2 ) maakapasitanssi on 230 nf/km,vaihe. Avojohtoa 80 km Maakaapelia 14 km 110/20 kv Maakaapelia 21 km Maakaapelia 0,7 km 32

33 Maasulkusuojauksen suunnittelu Käytetään suunnattuja maasulun suuntareleitä: toimintaehdot: summavirta > asetusarvo tähtipistejännite > asetusarvo virran ja jännitteen välinen vaihesiirtokulma 90 o 75 o maasta erotetussa verkossa 0 o 75 o sammutetussa verkossa Käytössä on myös jonkin verran tehonsuuntareleitä: U o *I o > Q as (U o *I r > P as ) 33

34 Maasulkusuojauksen haasteet Suuri-impedanssiset maasulut kun vikavastus on suuri (esim. puu johdolla tai johdon kylmäpää maassa), R f > 10 kohm, ovat sekä maasulkuvirta, että tähtipistejännite hyvin pieniä. vikojen havainnointi on vaikeata nykytekniikallakin! indikointimenetelmiä: tähtipistejännitteen muutosten seuranta osittaispurkausmittaukset transienttireleet mittausten vieminen syvälle verkkoon (pieni virran epäsymmetria helpompi havaita) 34

35 Maasulkusuojauksen haasteet 35

36 Maasulkusuojauksen haasteet 36

37 Maasulkusuojauksen haasteet 37

38 Maasulkusuojauksen haasteet 38

39 Maasulkusuojauksen haasteet 39

40 Maasulkusuojauksen haasteet 40

41 Maasulkusuojauksen haasteet 41

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Petteri Malinen KOMPENSOINTI OUTOKUMMUN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKOSSA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Petteri Malinen KOMPENSOINTI OUTOKUMMUN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKOSSA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Petteri Malinen KOMPENSOINTI OUTOKUMMUN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKOSSA Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2016 Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus BLA7 ähöveroteniian

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Markus Päivärinta MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINNIN LISÄYS

Markus Päivärinta MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINNIN LISÄYS Markus Päivärinta MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINNIN LISÄYS Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2015 Yksikkö Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma Aika Toukokuu 2015

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Luento 9 Sähköturvallisuus Matti Lehtonen VAIHTOVIRRAN VAIKUTUKSET Ilmiöitä käsitellään perustuen lähinnä 50 tai 60 Hz taajuuksilla sinimuotoisilla virroilla tehtyihin havaintoihin.

Lisätiedot

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen 8. MAASLKSOJAS 8.1. Yleistä Maasulku on StM:ssä määritelty käyttömaadoittamattoman virtajohtimen ja maan tai maahan johtavassa yhteydessä olevan osan väliseksi eristysviaksi. Kaksoismaasulku on kyseessä

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Kimmo Pylväs KAAPELIVERKON MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINTI

Kimmo Pylväs KAAPELIVERKON MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINTI Kimmo Pylväs KAAPELIVERKON MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINTI Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2015 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieskan yksikkö Huhtikuu

Lisätiedot

Työn ohjaajana ja tarkastajana on toiminut professori Jarmo Partanen. Toisena ohjaajana on toiminut sähköinsinööri Pekka Raukko.

Työn ohjaajana ja tarkastajana on toiminut professori Jarmo Partanen. Toisena ohjaajana on toiminut sähköinsinööri Pekka Raukko. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma MAASULKUVIRTOJEN KEHITYS JA KOMPENSOINTI HAMINAN ENERGIA OY:N KESKIJÄNNITEVERKOSSA Työn ohjaajana ja tarkastajana

Lisätiedot

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET Tehtävä 1 Iso mies tarttuu pienjänniteverkon johtimeen jonka jännite on 230 V. Kuinka suuri virta miehen läpi kulkee, kun kehon resistanssi on 1000 Ω ja maaperän

Lisätiedot

Maadoittaminen ja suojajohtimet

Maadoittaminen ja suojajohtimet Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi

Lisätiedot

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA Diplomityö Tarkastaja: Tutkimuspäällikkö Kari Lahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Heikki Varho MAASULUN KOMPENSOINTI VAKKA-SUOMEN VOIMAN VERKOSSA

Heikki Varho MAASULUN KOMPENSOINTI VAKKA-SUOMEN VOIMAN VERKOSSA Heikki Varho MAASULUN KOMPENSOINTI VAKKA-SUOMEN VOIMAN VERKOSSA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 MAASULUN KOMPENSOINTI VSV:N VERKOSSA Varho, Heikki Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille

Lisätiedot

Laajan maadoituksen nykytilan kartoitus ja dokumentointi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakeluverkossa

Laajan maadoituksen nykytilan kartoitus ja dokumentointi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakeluverkossa Laajan maadoituksen nykytilan kartoitus ja dokumentointi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakeluverkossa Matti Hannula Sähkötekniikan opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2014 ALKUSANAT

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön

Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA Smeds Lauri Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö

Lisätiedot

HEIKKI TULOMÄKI MAASULKUJEN ANALYSOINTI HÄIRIÖTALLENNUKSILLA JE-SIIRTO OY:SSÄ

HEIKKI TULOMÄKI MAASULKUJEN ANALYSOINTI HÄIRIÖTALLENNUKSILLA JE-SIIRTO OY:SSÄ HEIKKI TULOMÄKI MAASULKUJEN ANALYSOINTI HÄIRIÖTALLENNUKSILLA JE-SIIRTO OY:SSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINTILAITTEISTON HYÖDYN TEHOSTAMINEN

AUTOMAATTISEN MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINTILAITTEISTON HYÖDYN TEHOSTAMINEN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA AUTOMAATTISEN MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINTILAITTEISTON HYÖDYN TEHOSTAMINEN TEKIJÄ: Joonas Tolvanen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

20 KV ILMAJOHTOVERKON MAAKAAPELOINNIN VAIKUTUS

20 KV ILMAJOHTOVERKON MAAKAAPELOINNIN VAIKUTUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinat Diplomityö Matti Pesonen 20 KV ILMAJOHTOVERKON MAAKAAPELOINNIN VAIKUTUS MAASULKUSUOJAUKSEEN JA LOISTEHOTASEESEEN Työn tarkastaja:

Lisätiedot

Jännitetyönä tehtäviin 20 kv sähkönjakeluverkon vajaanapaisiin kytkentöihin liittyvät sähköiset ilmiöt

Jännitetyönä tehtäviin 20 kv sähkönjakeluverkon vajaanapaisiin kytkentöihin liittyvät sähköiset ilmiöt Sähkötekniikan laitos A. Nikander, A. Mäkinen Jännitetyönä tehtäviin 2 kv sähkönjakeluverkon vajaanapaisiin kytkentöihin liittyvät sähköiset ilmiöt Tampere 214, Finland Jännitetyönä tehtäviin 2 kv sähkönjakeluverkon

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON MAASULKUSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN JOHDONSUOJARELEELLÄ

KESKIJÄNNITEVERKON MAASULKUSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN JOHDONSUOJARELEELLÄ OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KESKIJÄNNITEVERKON MAASULKUSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN JOHDONSUOJARELEELLÄ T E K I J Ä : Olli Räsänen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

VIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen

VIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen VIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen VIKE Vianilmaisufunktiot (FPI, Fault Passage Indication) Yksivaiheinen maasulku, kaksoismaasulku Katkeilevat maasulut

Lisätiedot

LEVÄSEN SÄHKÖASEMAN MAASULKUVIRRAN LISÄKOMPENSOINNIN SUUNNITTELU

LEVÄSEN SÄHKÖASEMAN MAASULKUVIRRAN LISÄKOMPENSOINNIN SUUNNITTELU OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA LEVÄSEN SÄHKÖASEMAN MAASULKUVIRRAN LISÄKOMPENSOINNIN SUUNNITTELU T E K I J Ä : Sami Pylkkö SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Miikka Pihlaja KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS VAKKA-SUOMEN VOIMA OY:N VERKOSSA

Miikka Pihlaja KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS VAKKA-SUOMEN VOIMA OY:N VERKOSSA Miikka Pihlaja KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS VAKKA-SUOMEN VOIMA OY:N VERKOSSA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS VAKKA-SUOMEN VOIMA OY:N VERKOSSA Pihlaja, Miikka Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miika Juhala SAMMUTUSKURISTIMEN SUUNNITTELU JA MITOITTAMINEN 20KV VERKKOMALLIIN

Miika Juhala SAMMUTUSKURISTIMEN SUUNNITTELU JA MITOITTAMINEN 20KV VERKKOMALLIIN Miika Juhala SAMMUTUSKURISTIMEN SUUNNITTELU JA MITOITTAMINEN 20KV VERKKOMALLIIN Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoima- ja automaatiotekniikan suuntautumisvaihtoehto 2011 SAMMUTUSKURISTIMEN SUUNNITTELU

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Suojauksen tarkoitus Tärkeimmät releet Distanssireleen

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY:N JAKELUVER- KON MAADOITUSTEN NYKYTILAN SELVITYS JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY:N JAKELUVER- KON MAADOITUSTEN NYKYTILAN SELVITYS JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka, Imatra Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Henri Hyypiä IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY:N JAKELUVER- KON MAADOITUSTEN NYKYTILAN SELVITYS

Lisätiedot

Laajan kaapeloidun keskijänniteverkon maasulkuilmiöiden vaikutukset - suojaushaasteet, yliaallot, vaarajännitteet

Laajan kaapeloidun keskijänniteverkon maasulkuilmiöiden vaikutukset - suojaushaasteet, yliaallot, vaarajännitteet Sähköenergiatekniikan laboratorio Laajan kaapeloidun keskijänniteverkon maasulkuilmiöiden vaikutukset - suojaushaasteet, yliaallot, vaarajännitteet A. Nikander, A. Mäkinen Tampere 2017 Laajan kaapeloidun

Lisätiedot

SÄHKÖASEMAN YLIVIRTA- JA MAASULKUSUOJAUSASETTELUJEN MÄÄRITYS

SÄHKÖASEMAN YLIVIRTA- JA MAASULKUSUOJAUSASETTELUJEN MÄÄRITYS SÄHKÖASEMAN YLIVIRTA- JA MAASULKUSUOJAUSASETTELUJEN MÄÄRITYS Arttu Kuusisto Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Maasulkuvikavirtojen hallinta keskijänniteverkossa

Maasulkuvikavirtojen hallinta keskijänniteverkossa Joonas Tuominen Maasulkuvikavirtojen hallinta keskijänniteverkossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 26.2.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Maasulkuvirran kompensointi saaristoalueiden kj-verkoissa

Maasulkuvirran kompensointi saaristoalueiden kj-verkoissa Jari Kekki Maasulkuvirran kompensointi saaristoalueiden kj-verkoissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkövoimatekniikka Insinöörityö 26.5.2016 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika

Lisätiedot

Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma

Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma Eeva-Maria Heininen Tekniikan koulutusalan opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 TIIVISTELMÄ 2 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU,

Lisätiedot

Ukkosjohtimettoman 110 kv:n avojohdon käyttömahdollisuudet Suomessa

Ukkosjohtimettoman 110 kv:n avojohdon käyttömahdollisuudet Suomessa Janne Seppänen Ukkosjohtimettoman 110 kv:n avojohdon käyttömahdollisuudet Suomessa Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto DIPLOMITYÖ SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka, 8.0 op Luennot: Prof. Jarmo Partanen, vko 44-49 ja 9-8, ma 10-12 ja ti 16-18, sali 6323 Harjoitukset: TkT Jukka

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS Rami Kaunola Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490

Lisätiedot

Henri Latvala. Keskijännitemaakaapeliverkon vianpaikannus

Henri Latvala. Keskijännitemaakaapeliverkon vianpaikannus Henri Latvala Keskijännitemaakaapeliverkon vianpaikannus Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2015 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma

Lisätiedot

Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Vaasassa

Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Vaasassa VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jonna Ojala VIKADIAGNOSTIIKAN KEHITTÄMINEN MUUNTAMOILLA OLEVIIN MITTAUKSIIN PERUSTUVALLA TESTIJÄRJESTELMÄLLÄ Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi

Lisätiedot

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Viestintävirasto 43 E/2014 M 1 (7) Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa1

Sähköasennusten suojaus osa1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET Diplomityön aihe on

Lisätiedot

110 KV DEMOKENTTÄ JA MUUNTAJAVIKOJEN SIMULOINTI

110 KV DEMOKENTTÄ JA MUUNTAJAVIKOJEN SIMULOINTI 110 KV DEMOKENTTÄ JA MUUNTAJAVIKOJEN SIMULOINTI Tero Antinaho Opinnäytetyö Tekniikka ja liikenne Sähkötekniikka Insinööri (AMK) 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinööri AMK

Lisätiedot

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi. 1(5) KESKIJÄNNITELIITTYJÄN MUUNTAMOT 1 Yleistä Keskijänniteliittyjien muuntamot on suunniteltava ja rakennettava voimassa olevien standardien ja tässä ohjeessa annettujen Kuopion Oy:n lisäohjeiden mukaisesti.

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON SÄHKÖISESTÄ SUOJAAMISESTA. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010

Määräys VIESTINTÄVERKON SÄHKÖISESTÄ SUOJAAMISESTA. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 1 (8) Määräys VIESTINTÄVERKON SÄHKÖISESTÄ SUOJAAMISESTA Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Sähköverkkojen häiriöiden ja sähkölaitteiden yhteensopivuuden hallinta

Sähköverkkojen häiriöiden ja sähkölaitteiden yhteensopivuuden hallinta Antti Mäkinen, Ari Nikander, Jouni Pylvänäinen Sähköverkkojen häiriöiden ja sähkölaitteiden yhteensopivuuden hallinta 500 Vol t s Event waveform/detail 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 15:10:58,48

Lisätiedot

Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje

Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Uudistettuun ohjeeseen on siirretty EVY-asiat erillisestä ohjeesta Lisätty asiakasjohtojen

Lisätiedot

LAAJAN MAADOITUSJÄRJESTELMÄN TODENTAMINEN JA DOKUMENTOINTI KENET OY:N JAKELUVERKOSSA

LAAJAN MAADOITUSJÄRJESTELMÄN TODENTAMINEN JA DOKUMENTOINTI KENET OY:N JAKELUVERKOSSA Heli Tolonen LAAJAN MAADOITUSJÄRJESTELMÄN TODENTAMINEN JA DOKUMENTOINTI KENET OY:N JAKELUVERKOSSA Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2013 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC. ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.

Lisätiedot

Keskijänniteverkon simulointi- ja suojaustarkastelut

Keskijänniteverkon simulointi- ja suojaustarkastelut Keskijänniteverkon simulointi- ja suojaustarkastelut Sami Pohto Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Automaatiotekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala Kuvailulehti Tekijä(t) Pohto, Sami Julkaisun

Lisätiedot

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN korvaa verkostosuosituksen SA 5:84 Julkaisija Sähköenergialiitto ry SENER puh. (9) 53 52, faksi (9) 535 21 PL 1, 11 HELSINKI Mannerheimintie

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSTARKASTELU

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSTARKASTELU KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSTARKASTELU Ville-Petteri Koivumäki Opinnäytetyö Kesäkuu 2012 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 (39) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Toiminta- ja käyttöohje: Hegetest Wire Detector on uusi laite johtimien tutkimiseen. Tällä laitteella voit yhdellä kytkennällä todeta kaapelista kuusi sen eri tilaa:

Lisätiedot

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Viestintävirasto 43 F/2015 M 1 (7) Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Janne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY. Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013

Janne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY. Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013 Janne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013 HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ Mäki, Janne Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2013

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Vesivoimakoneen liittymisjohdon oiko- ja maasulkusuojauksen suunnittelu Pirttikosken 20 kv:n kojeistoon

Vesivoimakoneen liittymisjohdon oiko- ja maasulkusuojauksen suunnittelu Pirttikosken 20 kv:n kojeistoon KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA Koskinen Stefanus Vesivoimakoneen liittymisjohdon oiko- ja maasulkusuojauksen suunnittelu Pirttikosken 0 kv:n kojeistoon Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö

Lisätiedot

Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia

Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 4.2.2016 Hilton Helsinki Airport, Vantaa Antti Mäkinen, Tampereen teknillinen yliopisto Projektipäällikkö Tommi Lähdeaho, Elenia

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

LAAJAN MAADOITUSJÄRJESTELMÄN SOVEL- TAMINEN HONKALAHDEN SAHAN 6,3KV:N JA- KELUVERKOSSA

LAAJAN MAADOITUSJÄRJESTELMÄN SOVEL- TAMINEN HONKALAHDEN SAHAN 6,3KV:N JA- KELUVERKOSSA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Imatra Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Jukka Häkkinen LAAJAN MAADOITUSJÄRJESTELMÄN SOVEL- TAMINEN HONKALAHDEN SAHAN 6,3KV:N

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ MAASULKUVIAN PAIKANNUS KOMPENSOIDUSSA KESKIJÄNNITEVERKOSSA

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ MAASULKUVIAN PAIKANNUS KOMPENSOIDUSSA KESKIJÄNNITEVERKOSSA TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ MAASULKUVIAN PAIKANNUS KOMPENSOIDUSSA KESKIJÄNNITEVERKOSSA Työn tekijä: Nikolas Areva Työn ohjaajat: DI Mika Loukkalahti DI Sampsa

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Alue- ja keskijänniteverkkojen pitkän aikavälin kehittäminen Kehittämisen tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk(

Lisätiedot

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas Ostajan opas Julkaistu: 10.06.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Kaksiportainen suunnattu maasulkusuoja jakeluverkoille Vakioaikatoimintainen

Lisätiedot

JUKKA VÄLJÄ VOIMAJOHTOJEN INDUKTIOVAARAJÄNNITTEET

JUKKA VÄLJÄ VOIMAJOHTOJEN INDUKTIOVAARAJÄNNITTEET JUKKA VÄLJÄ VOIMAJOHTOJEN INDUKTIOVAARAJÄNNITTEET Diplomityö Tarkastajat: dosentti Kari Kannus, tekniikan tohtori Kari Lahti Tarkastajat ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 1 C Ostajan opas SPAJ 1 C 1MRS75579 Julkaistu: 07.06.005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Jakeluverkon

Lisätiedot

Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet

Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet Viestintäviraston määräyksiä Johtava asiantuntija Ari Karppanen Viestintäviraston määräyksiä Tässä keskitytään Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2012

KESKEYTYSTILASTO 2012 KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:N JA- KELUVERKON MAADOITUKSIEN TARKASTELU STANDARDIEN NÄKÖ- KULMASTA

VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:N JA- KELUVERKON MAADOITUKSIEN TARKASTELU STANDARDIEN NÄKÖ- KULMASTA Topias Katajamäki VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:N JA- KELUVERKON MAADOITUKSIEN TARKASTELU STANDARDIEN NÄKÖ- KULMASTA Vaasan Sähköverkko Oy Tekniikka 2016 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä

Lisätiedot

MAADOITUSMITTAUSTIETOJEN HALLINTA JA HYÖDYNTÄMINEN

MAADOITUSMITTAUSTIETOJEN HALLINTA JA HYÖDYNTÄMINEN MAADOITUSMITTAUSTIETOJEN HALLINTA JA HYÖDYNTÄMINEN Mikko Rautasalo Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ 1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ Työn tarkastajat: Professori

Lisätiedot

SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö

SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 7. toukokuuta

Lisätiedot

Test Report No. 2014hv14 1(38)

Test Report No. 2014hv14 1(38) AALTO UNIVERSITY SCHOOL OF ELECTRICAL ENGINEERING Department of Electrical Engineering and Automation Test Report No. 2014hv14 1(38) Requested by: Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B, PL 100, FI

Lisätiedot

Pienjänniteverkon vikojen analysointi

Pienjänniteverkon vikojen analysointi Jussi Tolonen Pienjänniteverkon vikojen analysointi Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 23. helmikuuta 2015

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Muuntajan ja generaattorin tehtävät sähkönsiirrossa,

Lisätiedot

Sähköenergiatekniikka

Sähköenergiatekniikka Sähköenergiatekniikka Luento 13 Sähkön laatu Matti Lehtonen Jännitteen laatu (EN 50160 Standardi) taajuus jännitetason vaihtelut nopeat jännitemuutokset harmoniset yliaaltojännitteet epäsymmetria signaalijännitteet

Lisätiedot

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv

Lisätiedot