BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka"

Transkriptio

1

2 BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen

3 Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3

4 Oikosulun eri vaiheet ja niiden merkitys Sysäysoikosulkuvirta.5 I k komponenttien mekaaninen kestoisuus Alkuoikosulkuvirta I k merkittävä, jos lähellä suuria generaattoreita/moottoreita Muutosoikosulkuvirta I k - kun oikosulun kestoaika on lyhyt johtojen oikosulkukestoisuus vikavirtasuojauksen asettelut katkaisijan katkaisukyky Jatkuvan tilan oikosulkuvirta - kun oikosulun kestoaika on pitkä (> 1 s) 4

5 Generaattorin kuvaus laskuissa Generaattorin kuvaus laskuissa X, X, X (S k, S k, S k ) 110/0 kv u k, S n 5

6 Oikosulkusuojaus Oikosulkusuojauksen toimintavaatimukset oikosulkukestoisuus selektiivisyys kaikkien vikojen löytäminen; poikkeukselliset kytkentätilanteet, kaksivaiheiset vikavirrat ei laukaisua kuormitusvirrasta 6

7 Oikosulkusuojaus Oikosulku - suuret virrat Vikavirran suuruus I k3 = U v /Z Z on vikavirtaa syöttävän verkon impedanssi 110/0 kv u k, S n Z ( R X k Rm Rj) ( X k X m j) k = syöttävä 110 kv verkko (generaattorit ja johdot) m = 110/0 kv muuntaja (u k, S n ) j = 0 kv johdot (huom. lämpenemä) Vikavirta on suurin sähköaseman kiskostossa ja pienenee mitä syvemmällä verkossa ollaan. Vikavirran suuruus tyypillisesti A. Kaksivaiheinen oikosulkuvirta on 0.86 x kolmivaiheinen vikavirta. I k 3 I k3 7

8 Oikosulkuvirtojen ja oikosulkukestoisuuden laskenta Syöttävän verkon ja omien generaattoreiden kytkennät tarkasti! Johtoresistanssit +40 C lämpötilaa vastaavilla arvoilla. Kerroin 1,08 verrttuna +0 C lämpötilan resistansseihin. Oikosulkumoottorit vaikuttavat vain alkuoikosulkuvirtaan (sysäysoikosulkuvirtaan). Teollisuuslaitoksen kaikki moottorit voidaan kuvata yhdellä ekvivalenttisella moottorilla, jonka teho on moottoreiden summateho ja suhteellinen reaktanssi Jälleenkytkentöjen rasittava vaikutus on otettava huomioon. 8

9 Oikosulkuvirrat Esimerkki: 0 kv verkossa tapahtuu kolmivaiheinen oikosulku 5 km päässä sähköasemalta (Raven johtoa, r = 0.58 /km ja x = 0.38 /km). 110 kv verkon ja päämuuntajan yhteenlasketut 0 kv puolelle redusoidut impedanssiarvot ovat X =.5 ja R = 0.. a) laske vikavirran suuruus, b) kuinka suuri on vian aikainen jännite sähköaseman 0 kv kiskostossa c) kuinka kiskojännite muuttuu, kun vika tapahtuu 0.5 km päässä sähköasemalta I k110 = 15 ka 1 km B I k110 = 15 ka 110/0 kv 5 MVA x k = 10 % r k = 0 % A r = 0,180 /km x = 0,085 /km km km C 110/0 kv 40 MVA x k = 10 % r k = 0 % 9

10 Johdon oikosulkukestoisuus Valmistaja ilmoittaa johdoille suurimman sallitun 1 s oikosulkuvirran I k1s, kun oikosulun kestoaika t 1 s, voidaan sallittu oikosulkuvirta laskea I kt I k1s t jossa t on oikosulun kestoaika Oikosulun kestoajassa on otettava huomioon releen ja katkaisijan toiminta-aika, joka on noin 100 ms. 10

11 Johdon oikosulkukestoisuus Johtimen oikosulkukestoisuuden ratkaisevat johdinaine- ja poikkipinta eristysmateriaali oikosulkuvirran suuruus oikosulkuvirran kestoaika Johtojen lisäksi myös laitteiden katkaisijat, erottimet muuntajat tulee olla oikosulkuvirran kestäviä 11

12 Jälleenkytkentöjen vaikutus Jälleenkytkennät on otettava huomioon oikosulun kestoaikaa laskettaessa t ekv t 1 e t o / t t 1 on oikosulun kestoaika ennen ajk:ta t o on ajk:n jännitteetön aika t on oikosulun kestoaika ajk:n jälkeen on johtimen jäähtymisaikavakio 1

13 Johtimen lämpeneminen I W h W v W Wh/l I r 1 W v/l m c p t I r t a = vaipan ala/m h = pinnan lämmönsiirtymiskerroin c = ominaislämpökapasiteetti m = massa/m = resistanssin lämpötilakerroin = lämpenemä W p/l a h t I r r ah I r ah I 1 e t 13

14 Johtimen lämpeneminen Johtimen lämpeneminen oikosulun aikana I r mc t ~I t tietyllä lämpenemällä Johtimen jäähtyminen I I 1 t t 1 I 0 W W v 0 m c p ah t 0 ah e t mc 14

15 Oikosulkusuojaus Esimerkki: Raven johto, I 1s = 5.1 ka, = 6 min. Oikosulkuvirta on 5.0 ka, pjk ja ajk ovat käytössä, laukaisun hidastus on 0.3 s, ajk:n jännitteetön aika t o = min. Onko johto oikosulkukestoinen? Jos aikajälleenkytkennän aikana tapahtuvaa jäähtymistä ei oteta huomioon, on oikosulun kestoaika yhteensä 3*(0,3+0,1) s = 1, s. Tällöin suurin sallittu oikosulkuvirta on 5,1/1, ka = 4,65 ka (ei olisi oikosulkukestoinen) Kun jäähtyminen otetaan huomioon, on ekvivalenttinen oikosulun kestoaika t ekv T ekv = (0,4+0,4)*e -/6 + 0,4 = 0,71*0,8 + 0,4 = 0,57 + 0,4 = 0,97 s Sallittu oikosulkuvirta on 5,1/ 0,97 = 5,18 ka ; on oikosulkukestoinen 15

16 Oikosulkusuojauksen selektiivisyys Vakioaikaylivirtareleet: aikaporrastus lukitukset (sähköasemalla) Käänteisaikaylivirtareleet: toimintakarakteristikoiden viritys siten, että niiden välillä on riittävä aikamarginaali 16

17 Vakioaikaylivirtarele Toiminta-aika rele a 110/0 kv rele b rele c a b c virta 17

18 Käänteisaikaylivirtarele 18

19 Oikosulkukestoisuuden parantaminen Hidastusaikojen pienentäminen halpa tarkistettava selektiivisyyden säilyminen - uusilla releillä selektiivinen toiminta voidaan saavuttaa 150 ms aikaeroilla Isomman poikkipinnan tai kestävämmän laitteen käyttö Oikosulkuvirran pienentäminen muuntajan u k sarjareaktorit muuntajien erilliskäyttö 19

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN

TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN Opetusmoniste 3 TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN Kari Huotari, Jarmo Partanen 1998 ISBN 9517642822 ISSN 14558513 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkötekniikan osasto UDK 621.316.1:621.316.925

Lisätiedot

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen 8. MAASLKSOJAS 8.1. Yleistä Maasulku on StM:ssä määritelty käyttömaadoittamattoman virtajohtimen ja maan tai maahan johtavassa yhteydessä olevan osan väliseksi eristysviaksi. Kaksoismaasulku on kyseessä

Lisätiedot

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 30.10.2014 Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Mitoitus ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office

Lisätiedot

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Käytössä oleva versio näkyy käyttöoppaan alalaidan otsikkotaulusta tai tiedostonimestä.

Käytössä oleva versio näkyy käyttöoppaan alalaidan otsikkotaulusta tai tiedostonimestä. REVISIOSELVITYS Käytössä oleva versio näkyy käyttöoppaan alalaidan otsikkotaulusta tai tiedostonimestä. 1. PITUUS-OHJELMA Versio 1-1-57 on ensimmäinen myyntiversio. Versio 1-1-58 Muutettu niin että am

Lisätiedot

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN korvaa verkostosuosituksen SA 5:84 Julkaisija Sähköenergialiitto ry SENER puh. (9) 53 52, faksi (9) 535 21 PL 1, 11 HELSINKI Mannerheimintie

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON 2001 1 (25) ALKULAUSE Keskustelu hajautetusta energian tuotannosta ja pienvoimaloiden kytkemisestä yleiseen jakeluverkkoon on jatkuvasti lisääntynyt eri puolilla

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma. Juho Welling

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma. Juho Welling LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Juho Welling ELINTARVIKETEHTAAN SÄHKÖVERKON SELVITYS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työn tarkastajat: Työn ohjaaja:

Lisätiedot

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA 4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden

Lisätiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot 1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Suojauksen tarkoitus Tärkeimmät releet Distanssireleen

Lisätiedot

Generaattorin suojauksen

Generaattorin suojauksen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Generaattorin suojauksen vaatimukset ja tarkasteleminen

Lisätiedot

Janne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY. Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013

Janne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY. Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013 Janne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013 HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ Mäki, Janne Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2013

Lisätiedot

7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet

7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet 7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet Suojaustavan valinnalla voidaan vaikuttaa suojauksen toimintanopeuteen, jolla on merkittävä vaikutus oikosulun aiheuttamiin haittoihin. Mitä nopeammin suojaus

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

Pienjännitekojeet System Pro M Compact Johdonsuojakatkaisijat S 200 Vikavirtasuojakytkimet F 200 Henkilösuojat FS 200

Pienjännitekojeet System Pro M Compact Johdonsuojakatkaisijat S 200 Vikavirtasuojakytkimet F 200 Henkilösuojat FS 200 System Pro M Compact Johdonsuojakatkaisijat S 200 Vikavirtasuojakytkimet F 200 Henkilösuojat FS 200 Esite S200_1FI 03_10 1SCC400004C1801 Johdonsuojakatkaisija S 201 2 Johdonsuojakatkaisijat Vikavirtasuojakytkimet

Lisätiedot

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN Helsinki 29.11 21 KAAPELN LKOPOLNEN PE-JOHDN SSÄLTÖ: 1. Johdanto 2. Esimerkki. Symmetristen komponenttien kaaat 1. Johdanto PE-johdin on yleensä puolet aihejohtimien poikkipinnasta. Määriteltäessä poiskytkentäehtojen

Lisätiedot

Laukaisupiirin valvontarele SPER 1B1 C4. Ostajan opas

Laukaisupiirin valvontarele SPER 1B1 C4. Ostajan opas Laukaisupiirin valvontarele Ostajan opas Laukaisupiirin valvontarele 1MRS755876 Julkaistu: 01.07.2005 Tila: Päivitetty Versio: B/13.06.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Katkaisijan

Lisätiedot

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas Ostajan opas Julkaistu: 10.06.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Kaksiportainen suunnattu maasulkusuoja jakeluverkoille Vakioaikatoimintainen

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Kahvasulakkeet, 2...1600 A gg- ja am- tyypit

Pienjännitekojeet. Kahvasulakkeet, 2...1600 A gg- ja am- tyypit Pienjännitekojeet Kahvasulakkeet, 2...1600 A gg- ja am- tyypit Kahvasulakkeet gg 2...1600 A gg- sulakkeet _H_, _GG_ ja _H_- sulakkeet... DIN-koko _H_ / l n [A] / 500 V _GG_ / l n [A] / 690 V _H / l n [A]

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET Diplomityön aihe on

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA Diplomityö Tarkastaja: Tutkimuspäällikkö Kari Lahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto DIPLOMITYÖ SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen

Lisätiedot

Markku Lundelin KAIVOKSEN SÄHKÖNJAKELUN OPTIMOINTI

Markku Lundelin KAIVOKSEN SÄHKÖNJAKELUN OPTIMOINTI Markku Lundelin KAIVOKSEN SÄHKÖNJAKELUN OPTIMOINTI Tekniikka ja liikenne 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Markku Lundelin Opinnäytetyön nimi Kaivoksen sähkönjakelun

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SYMMETRISTEN KOMPONENTTIEN MALLINNUS

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SYMMETRISTEN KOMPONENTTIEN MALLINNUS TENIIAN JA LIIENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SYMMETRISTEN OMPONENTTIEN MALLINNUS Työn tekijä: Miika ukkonen Työn valvoja: Sampsa upari Työn ohjaaja: Ilkka inosmaa Työ hyväksytty:..

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi

Lisätiedot

12.3. Pienjännitekytkinlaitteet

12.3. Pienjännitekytkinlaitteet 12.3. Pienjännitekytkinlaitteet ABB Control Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat seuraavat turvalliset, käyttövarmat ja helposti asennettavat laatutuotteet pienjännitteelle: - kontaktorit, apureleet, aikareleet

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Muuntajan ja generaattorin tehtävät sähkönsiirrossa,

Lisätiedot

5 SÄHKÖVERKON AUTOMAATIO JA SUOJAUS

5 SÄHKÖVERKON AUTOMAATIO JA SUOJAUS 5 SÄHKÖVERKON AUTOMAATIO JA SUOJAUS Automaation käyttö on lisääntynyt voimakkaasti myös sähkö- ja voimayhtiöissä. Niiden henkilökuntien avuksi on kehitetty useita automaatiojärjestelmiä. Yksi merkittävimmistä

Lisätiedot

Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS

Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Sähkötekniikan koulutusohjelma Automaatio ja kunnossapidon suuntautumisvaihtoehto 2008 SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Köykkä, Samuli

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ VUOSAAREN SATAMAN SÄHKÖVERKON SUOJAUS

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ VUOSAAREN SATAMAN SÄHKÖVERKON SUOJAUS TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ VUOSAAREN SATAMAN SÄHKÖVERKON SUOJAUS Työn tekijä: Marko Särkkä Työn valvoja: leht. Sampsa Kupari Työn ohjaaja: dipl.ins.

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

CLEAR Virta 1 A 1 100100000 ka Teksti X-akseli Virta A. Muuta kaikki Kaavio selitysosio Verkon jännite U1 = 1 kv U2 = 1 kv U2

CLEAR Virta 1 A 1 100100000 ka Teksti X-akseli Virta A. Muuta kaikki Kaavio selitysosio Verkon jännite U1 = 1 kv U2 = 1 kv U2 Sähkötekniet lakentaohjelmat. Helinki 24.11.2014 Selektiiviyy (1-1-29) ohjelman eittely Selektiiviyy ohjelma on Microoft Excel ohjelmalla tehty lakentaovellu. Ohjelmat toimitetaan Microoft Office Excel

Lisätiedot

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE

Lisätiedot

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot

STONEPLAN Tero Kotikivi

STONEPLAN Tero Kotikivi STONEPLAN Tero Kotikivi Kokemuksia ja näkemyksiä kuluttajamuuntamoiden toteutuksista suunnittelijan ja sähköverkkoyhtiön näkökulmasta Pääasiat Asiakasmuuntamoiden sijoitus Esteetön kulku kaikkina vuorokauden

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka, 8.0 op Luennot: Prof. Jarmo Partanen, vko 44-49 ja 9-8, ma 10-12 ja ti 16-18, sali 6323 Harjoitukset: TkT Jukka

Lisätiedot

Vikavirtasuojakatkaisijat

Vikavirtasuojakatkaisijat Vikavirtasuojakatkaisijat Vikavirtasuojakytkimen merkitys Vikavirtasuojakytkin on kehitetty suojaamaan ihmisiä, eläimiä ja esineitä jännitteisten osien suoralta tai epäsuoralta koskettamiselta. Koska näin

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO HAJAUTETUN TUOTANNON SUOJARELEISTYKSEN TOIMINNALLISET VAATIMUKSET

VAASAN YLIOPISTO HAJAUTETUN TUOTANNON SUOJARELEISTYKSEN TOIMINNALLISET VAATIMUKSET VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Sampo Voima HAJAUTETUN TUOTANNON SUOJARELEISTYKSEN TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa

Lisätiedot

Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön

Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA Smeds Lauri Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö

Lisätiedot

Kätevä ratkaisu sähkönjakelun keskeytysten lyhentämiseen. Ensto Smartcloser Erottaa vikapaikat

Kätevä ratkaisu sähkönjakelun keskeytysten lyhentämiseen. Ensto Smartcloser Erottaa vikapaikat Kätevä ratkaisu sähkönjakelun keskeytysten lyhentämiseen Ensto Smartcloser Erottaa vikapaikat Ensto Smartcloser Kannattava ja nopeasti tuottava sijoitus Sähkönjakeluverkkoratkaisujen toimittaja Ensto laajentaa

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen Tasasähkövoimansiirto Käsiteltävät asiat erilaiset tasasähköyhteydet pääkomponentit säätötavat suojaukset verkkovaikutukset edut ja

Lisätiedot

Relesuojauskoulutus Fingridin verkkoon liittyjille. 05/2014 Patrik Lindblad, vanhempi HVDC-asiantuntija (aik. relesuojaustiimin vetäjä)

Relesuojauskoulutus Fingridin verkkoon liittyjille. 05/2014 Patrik Lindblad, vanhempi HVDC-asiantuntija (aik. relesuojaustiimin vetäjä) Relesuojauskoulutus Fingridin verkkoon liittyjille 05/2014 Patrik Lindblad, vanhempi HVDC-asiantuntija (aik. relesuojaustiimin vetäjä) 2 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Kantaverkkoon liittymisen yleisohjeet

Lisätiedot

FebDok verkon mallinnus- ja laskentaohjelmisto sähkösuunnittelun työkaluna

FebDok verkon mallinnus- ja laskentaohjelmisto sähkösuunnittelun työkaluna FebDok verkon mallinnus- ja laskentaohjelmisto sähkösuunnittelun työkaluna Tuomas Niukkanen Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Talotekniikan koulutusohjelma Sähköinen talotekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W himmentimet Mitta moduleina imellisjännite Tehohäviö nimelliskuormalla Himmennysperiaate Kuorman tyyppi hehkulamput 3 V halogeenilamput pienj. halog.lamput muuntajalla pienj. halog.lamput el. muuntajalla

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Juha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA

Juha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Juha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2015 AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Rautarinta, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä EMC:n perusteet EMC:n määritelmä Järjestelmän tai laitteen kyky toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään tuottamatta muille laitteille tai järjestelmille niille sietämätöntä häiriötä tässä

Lisätiedot

Taipuisat ohjaus- ja liitäntäkaapelit

Taipuisat ohjaus- ja liitäntäkaapelit Taipuisat ohjaus- ja liitäntäkaapelit PL 74 Ratastie 12 FIN-03101 NUMMELA Puh. (09) 225 2260 Fax (09) 2252 2610 -ohjauskaapelit Ö-JB/OB sivu 4 Ö-JB/OB-YCY sivu 6 Ö-JB/OB-YSY sivu 8 Ö-JZ/OZ sivu 10 Ö-JZ/OZ-YCY

Lisätiedot

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 1 C Ostajan opas SPAJ 1 C 1MRS75579 Julkaistu: 07.06.005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Jakeluverkon

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmien verkostovaikutukset

Aurinkosähköjärjestelmien verkostovaikutukset Aurinkosähköjärjestelmien verkostovaikutukset Kari Mäki VTT 12.10.2011 2 Sisältö Perinteinen sähköverkko ja sähkönjakelu Hajautetun sähköntuotannon käsite Aurinkosähkö sähköverkon näkökulmasta Hajautetun

Lisätiedot

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa

Lisätiedot

MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä

MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä MDY-kiskosillan monipuoliset käyttömahdollisuudet MDY-kiskosiltajärjestelmä on

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 1 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 2 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Sisällys 1. Kantaverkko mikä se on? 2. Liittyminen kantaverkkoon 3. Liityntähanke 4.

Lisätiedot

Teholähteet ja muuntajat Phaseo Poweria automaatioon!

Teholähteet ja muuntajat Phaseo Poweria automaatioon! Teholähteet ja muuntajat Phaseo Poweria automaatioon! Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä, joka tekee käytöstä helppoa Tämän päivän vaatimuksiin... Verkkokatkot Sähkökatkokset aiheuttavat koneisiin ja laitteisiin

Lisätiedot

19. SÄHKÖJOHTOJEN MITOITTAMINEN

19. SÄHKÖJOHTOJEN MITOITTAMINEN 19. SÄHKÖJOHTOJEN MITOITTAMINEN 19.1. Kaapelit ja avojohdot Luku19: Sähköjohtojen mitoittaminen 19.1.1. Yleistä Johto on valittava siten, että hankintahetkellä arvioituna kaikkien johdon toiminta-aikana

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma

Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma Eeva-Maria Heininen Tekniikan koulutusalan opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 TIIVISTELMÄ 2 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU,

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä

Lisätiedot

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla!

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla! MOOTTORIT ABB:n nykyaikaiset energiatehokkaat moottorit tuovat sinulle käytönaikaista säästöä. Moottorit ylittävät pakolliset hyötysuhdevaatimukset ja tämä on saavutettu jo ennestään laadukkaita tuotteita

Lisätiedot

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti

Lisätiedot

Mikko Matero NUOJUAN VESIVOIMALAITOKSEN 10 KV KISKOSTON KORVAAMINEN YKSIJOHDINKAAPELEILLA

Mikko Matero NUOJUAN VESIVOIMALAITOKSEN 10 KV KISKOSTON KORVAAMINEN YKSIJOHDINKAAPELEILLA Mikko Matero NUOJUAN VESIVOIMALAITOKSEN 10 KV KISKOSTON KORVAAMINEN YKSIJOHDINKAAPELEILLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Vikavirtasuojakytkimet Sarja F360, F370, F390, F660 ja F670. Esite F1 FI 03-02 1SCC410002C1801

Pienjännitekojeet. Vikavirtasuojakytkimet Sarja F360, F370, F390, F660 ja F670. Esite F1 FI 03-02 1SCC410002C1801 Pienjännitekojeet Sarja F360, F370, F390, F660 ja F670 Esite F1 FI 03-02 1SCC410002C1801 F 360 ja F 370 Sisällysluettelo... Sivu Yleistä, F360 ja F370 Kuvaus, toiminta, käyttösovellutukset... 3 Tekniset

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Alue- ja keskijänniteverkkojen pitkän aikavälin kehittäminen Kehittämisen tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk(

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

SPAJ 131 C. Ylivirtarele SPAJ 131 C. Käyttöohje ja tekninen selostus. U aux 80...265V ~ 18...80V. f n SPCJ 3C3. = 50Hz 60Hz.

SPAJ 131 C. Ylivirtarele SPAJ 131 C. Käyttöohje ja tekninen selostus. U aux 80...265V ~ 18...80V. f n SPCJ 3C3. = 50Hz 60Hz. SPAJ 131 C Ylivirtarele Käyttöohje ja tekninen selostus I n = 1A 5A f n = 50Hz 60Hz 2 5 B I L1 I L2 I L3 I > I >> IRF SPAJ 131 C 80...265V ~ 18...80V U aux I > I n STEP 0.5 1.5 2.5 STEP SPCJ 3C3 REGISTERS

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,

Lisätiedot

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p 1 1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p Valmista kuvan mukainen BNC-hauenleuka x2 -liitosjohto. Johtimien on oltava yhtä pitkät sekä mittojen mukaiset. 60 100 mm 1 000 mm Puukko ja BNC-puristustyökalu ovat

Lisätiedot

3.06.26 SAVUNPOISTOKESKUKSET EDULLISET KOTIMAISET HELPPO ASENTAA 03/05

3.06.26 SAVUNPOISTOKESKUKSET EDULLISET KOTIMAISET HELPPO ASENTAA 03/05 3.06.26 SAVUNPOISTOKESKUKSET EDULLISET KOTIMAISET HELPPO ASENTAA 03/05 YLEISTÄ Kotimaisilla, akkuvarmennetuilla 1S5-01 savunpoistokeskuksilla ja niiden lisälaitteilla ohjataan seinä- ja lasikateikkunoiden

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 6: Kiinteistöjen sähköasennukset I Asennusten peruskriteerit Kuormitettavuus ja ylivirtasuojaus Vikasuojauksen mitoittaminen Suojalaitteet 23.1.2013 30.1.2013 Tero Kaipia

Lisätiedot

SPAD 346 C. Vakavoitu differentiaalirele. Käyttöohje ja tekninen selostus SPAD 346 C 80...265 V ~ 18...80 V. f n. I 02 I n. I 1 I d I 2.

SPAD 346 C. Vakavoitu differentiaalirele. Käyttöohje ja tekninen selostus SPAD 346 C 80...265 V ~ 18...80 V. f n. I 02 I n. I 1 I d I 2. SPAD 6 C Vakavoitu differentiaalirele Käyttöohje ja tekninen selostus f n = 50Hz 60Hz I n = A 5A ( I ) I n = A 5A ( I ) I n = A 5A ( I 0 ) I n = A 5A ( I 0 ) 5 I I d I L L L I > IRF I 0 > I 0 > ΣI ΣI I

Lisätiedot