Opiskelijan opas

Transkriptio

1 Opiskelijan pas Samp ssiaalisessa mediassa: 1

2 Tervetula Saimaan ammattipist Sampn! Hyvä ammattipiskelija. Olet nyt alittamassa ammattipintjasi. Tänä aikana pit tulevan ammattisi perusteet. Täydelliseksi ammattilaiseksi sinun ei vielä piskeluaikana tarvitse tulla. Yhteinen tavitteemme n, että ammattiin valmistuttuasi saat perusasiat ja let saanut riittävät valmiudet työelämässä pärjäämiseen ja ammattisaamisen syventämiseen pintjen jälkeen. Suhtaudu piskeluusi vakavasti ja ta kaikki se ppi, jnka tämä ppilaits vi sinulle tarjta. Sinulla itselläsi n päävastuu ppimisesta ja pintjesi etenemisestä. Kaikkien ppilaitksen henkilökuntaan kuuluvien tehtävänä n tukea sinua ammattisaamisen hankkimisessa. Työelämässä pärjäävät parhaiten ne, jtka vat valmiita työskentelemään työelämän vaatimusten mukaisesti ja ppimaan uusia asiita. Ole ylpeä masta ammattialastasi, sillä saavia kädentaitajia ja tekijöitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Muista, että sinulla n myös jatk-pintmahdllisuudet. Tämä vaihteht kannattaa pitää mielessä alusta lähtien. Kk henkilöstön pulesta tivtan sinulle antisaa piskeluaikaa! Antti Lehmusvaara rehtri 2

3 Opiskeluun liittyviä käytännön asiita Lukuvuden työ- ja lmapäivät Syyslukukausi Imatra Lappeenranta Kevätlukukausi Imatra Lappeenranta Lmat ja vapaapäivät Syyslma Itsenäisyyspäivä Jululma Talvilma Pääsiäinen Vappu Helatrstai Valmistumispäivät Opiskelija vi valmistua justavasti lukuvuden kuluessa, kun tutkintn vaadittavat pinnt n tehty. Valmistumispäivät vat kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Valmistujaisjuhlat vat - el-julukuussa 2017 tutkinnn surittaneille trstaina kl 11 Lappeenrannassa Phjlankatu 10 auditrissa ja Imatralla Kulukatu 5 auditrissa - tammi-maaliskuussa 2018 tutkinnn surittaneille perjantaina kl 10 Lappeenrannassa Phjlankatu 10 auditrissa ja Imatralla Kulukatu 5 auditrissa - huhti-tukkuussa 2018 tutkinnn surittaneille keskiviikkna kl 10 ja kl 13 Imatralla Kulttuurital Virrassa ja trstaina kl 10 ja 13 Lappeenrannassa Lappeenranta-salissa - kesä-heinäkuussa 2018 tutkinnn surittaneille kulutusalat järjestävät tilaisuudet erikseen. Oppilaitksen www-sivut Oppilaitksen www-sivujen site n Sieltä löydät kaikille Saimaan ammattipist Sampn piskelijille tarkitetut palvelut ja tiedt (Opiskelijalle-sivu), mm. petussuunnitelmat sekä vinkkejä piskeluun ja työssäppimiseen, hjaus- ja tukihenkilöiden yhteystiedt, Samppajan yhteystiedt sekä aikataulut. Sivuilla n myös tarvittavat lmakkeet. Wilma Wilma n ppilaitksesi käyttämä piskelijatietjärjestelmä Sinä ja hultajasi löydätte sieltä lukujärjestykset, tiedtteet sekä vitte seurata pintjesi etenemistä (ehps) ja pissaljasi. Wilmassa vit laittaa pikaviestejä mm. pettajille, pint-hjaajalle, terveydenhitajalle sekä kuraattrille. Hum! Pidäthän Wilma- tunnuksesi hyvässä tallessa: tarvitset niitä säännöllisesti. Samp smessa Seuraa Sampa ssiaalisessa mediassa: Instagramissa, Facebkissa, Twitterissä, YuTubessa ja 3

4 LinkedInissä. Päivittäinen työskentely ja pukeutuminen Nudata alusta alkaen tarkasti lukujärjestystä. Saavu ppitunneille täsmällisesti ja asianmukaisesti varustautuneena. Mikäli alalla n svittu työasun käytöstä, sitä käytetään aina työtunneilla. Saat käyttöösi yhden työasun työkenkineen ensimmäisten kuluviikkjen aikana ppilaitkselta. Pukeudu myös liikuntatunneille tarkituksenmukaisesti. Vastuu työvälineistä Olet vastuussa käyttämistäsi työvälineistä. Js käyttämässäsi laitteessa ilmenee vikaa, ilmita asiasta välittömästi pettajalle! Mikäli työväline rikkutuu sinun tahallisesta hulimattmuudestasi, siitä vidaan periä krvausta. Nudata aina annettuja työturvallisuushjeita! Pissalt Edellytämme sinulta täsmällistä ja säännöllistä sallistumista petukseen. Js sairastut, ilmita asiasta viipymättä vastuupettajalle. Yli klmen päivän sairauspissalista n timitettava lisäksi terveydenhitajantai lääkärintdistus vastuupettajalle viimeistään palattuasi kuluun. Lupa etukäteen tiedssa levalle pissallle (pissallupa) vidaan myöntää pätevästä syystä. Lupaa vit ana pissalanmuslmakkeella, jnka löydät nettisivulta: tai saat pinttimiststa. Palauta täytetty lmake vastuupettajalle. Js let pissa kulusta, let velvllinen malla ajallasi hankkimaan puuttuvan ammatillisen saamisen. Vastuupettaja tarkentaa läsnäl-hjeistusta pintjen alussa. Lukujärjestykset Lukujärjestyksen löydät Wilmasta. Kulupäivät vat yleensä 4 8-tuntisia. Osa piskelusta n kulussa tapahtuvaa lähipetusta, verkkkursseja, sa itsenäistä piskelua sekä työpaikilla ja muissa ppimisympäristöissä tapahtuvaa piskelua. Muutkset lukujärjestyksissä vat mahdllisia eli kannattaa seurata Wilmaa säännöllisesti. Opiskelijan ikeudet ja velvllisuudet Opiskelijalla n ikeus - turvalliseen piskeluympäristöön - saada petussuunnitelman mukaista petusta ja pint-hjausta - yhteen maksuttmaan kuluateriaan kulupäivinä - sallistua kulutuksen kehittämiseen - saada petussuunnitelman tavitteita vastaavat aikaisemmin suritetut pinnt tai muutin hankittu saaminen arviiduksi ja tunnustetuksi - tulla kuulluksi ennen pintihin tai asemaansa lennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä - saada tarvitsemansa erityispetuksen palveluja. Opiskelijalla n velvllisuus - sallistua petukseen, jllei siitä le myönnetty vapautusta - käyttäytyä asiallisesti ja nudattaa annettuja hjeita - surittaa pintihin liittyvät tehtävät tunnllisesti - täydentää mat muuttuneet tiedt (site, puhelinnumer, hultajan tiedt) Wilmaan. Muutkset tehdään khdassa Lmakkeet: mat tiedt. Hum! sitetiedt eivät päivity Sampn rekisteriin, vaikka lisit tehnyt virallisen muuttilmituksen - ilmittaa pissalsta vastuupettajalle 4

5 - surittaa pinnt tutkinnn laajuutta vastaavassa ajassa tai enintään vutta pidemmässä ajassa - nudattaa salassapitvelvllisuutta työssäppimisen aikana. Pääasiallinen vastuu piskelun edistymisestä n Sinulla itselläsi. Kustannukset Opetus n maksutnta, mutta judut hankkimaan kulutarvikkeesi, työvaatteesi, ppikirjasi ja san työvälineistä itse. Rukailu Kulupäivinä saat maksuttman lunaan. Käytä etu hyväksesi! Mikäli tarvitset erityisrukavalita, täytä siihen vaadittava lmake ja timita se hultajan tai terveydenhitajan allekirjittamana piskelijaravintlan keittiöön lukuvuden alussa. Rukailuun mennessäsi näytä Kela-, mp- tai ajkrtti tai piskelijaravintlan ma rukailukrtti, jtta henkilöllisyytesi tunnistetaan. Nudata rukailussa hyviä käytöstapja: rukailemaan ei mennä päällysvaatteissa eikä päähineissä, vaan ne jätetään naulakihin. Palauta rukailuastiat lähtiessäsi astianpalautuslinjastn. Työssäppimisen ajalta vit saada ateriakrvauksen, js työssäppimispaikka ei tarja sinulle ateriaa. Ateriakrvausta haetaan jälkikäteen, työssäppimisen hjaava pettaja antaa asiasta tarkemmat hjeet. Ammatillisen perustutkinnn rakenne Ammatillisen perustutkinnn laajuus n 180 saamispistettä (sp). Vuden aikana saavutettava saaminen vastaa keskimäärin 60 saamispistettä, ja tutkinnn surittamiseen kuluu nin klme vutta. Opintihin sisältyy vähintään 35 sp työssäppimista. Opiskelu n saamisperusteista, piskelijalla n mahdllisuus yksilölliseen tarvitsemansa saamisen hankkimiseen ja sittamiseen. Osaamisperusteisuuden periaate n, että muualla hankittu saaminen tunnustetaan ja tunnistetaan mahdllisuuksien mukaan saksi tutkinta. Tutkintn sisältyy - ammatillisia tutkinnn sia 135 sp - yhteisiä tutkinnn sia 35 sp - vapaasti valittavia tutkinnn sia 10 sp 1 sp = tuntia lähipetusta + lisäksi itsenäistä työskentelyä, ktitehtäviä sekä muita arviitavia tehtäviä. Alla levassa taulukssa n esitetty yhteisten tutkinnn sien jakautuminen: paklliset 19 sp ja valinnaiset 16 sp. Tarkempi piskelijakhtainen kuvaus pintjen kstumuksesta löytyy Wilman e-hpsista. 5

6 Yhteiset tutkinnn sat 35 sp Paklliset 19 sp Valinnaiset 16 sp 1. Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 sp 8 sp 3 sp Äidinkieli Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieras kieli, englanti Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 sp 6 sp 3 sp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 8 sp 5 sp 3 sp Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7 sp 2 sp (aljen 5 sp valitsemat) Kulttuurien tuntemus 0-3 Taide ja kulttuuri 0-3 Etiikka 0-3 Psyklgia 0-3 Ympäristösaaminen 0-3 Osa-alueita yllä levista khdista 1-3 Osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnustamisella pistetaan pintjen päällekkäisyyttä ja lyhennetään kulutusaikaa. Muualla surittamasi pinnt (hankittu saaminen) vidaan tunnustaa eli lukea saksi pintja, js ne vat tavitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään petussuunnitelman saamistavitteiden mukaisia. Vastuupettaja käy pintjen alussa kanssasi hps-keskustelun, jssa kartitetaan aiempi saamisesi. Osaamisen tunnustamisen hjeistus ja lmakkeet löytyvät myös Sampn Opiskelijalle-nettisivulta ( Samppaja Samppajassa (Kulukatu 5 ja Phjlankatu12) n mahdllisuus tehdä pintihin liittyviä tehtäviä hjatusti. Yhteystiedt ja aukilajat löytyvät Sampn Opiskelijalle-nettisivulta ja Wilman tiedtteista. Erityispetus ja tukipetus Sinulla n tarvittaessa ikeus saada erityispetusta. Kerr vastuupettajallesi, mikäli sinulla n llut tai n vaikeuksia ppimisessa (esim. matematiikka ja kielet) tai sinulla n jkin ppimista hidastava tai muutin haittaava tekijä (esim. lukihäiriö). Sinulle vidaan laatia henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (hjks), niin vit saada enemmän tukea pintihisi. Erityisen tuen suunnittelusta ja hjksin laatimisesta vastaa erityisen tuen hjaaja eli erityispettaja. Erityispettajien yhteystiedt löydät sitteesta Kaksistutkint (luki) Ammatillisen tutkinnn rinnalla vit surittaa myös ylippilastutkinnn eli ns. kaksistutkinnn. Kaksistutkinnn surittaminen vaatii innstusta, aikaa ja situtumista pitkäjänteiseen piskeluun. Kaksistutkint ja ammatillinen tutkint n mahdllista surittaa klmessa vudessa, mutta piskeluaika saattaa myös pidentyä enintään vudella. 6

7 Aiempi pintmenestyksesi äidinkielessä, englannissa, rutsissa ja matematiikassa n ltava vähintään tyydyttävää, mielellään hyvää tasa. Kaksistutkinnn surittamisesta tiedtetaan lukuvuden alussa. Kansainvälisyys Sinulla n mahdllisuus painttaa pinnissasi kansainvälisyyttä. Näin kehityt timimaan kansainvälisissä timintaympäristöissä sekä ktimaassa että ulkmailla ja saat valmiuksia jatk-pintihin hakeutumisessa. Opintvalinnissa painttuvat vieraiden kielten ja kulttuuripinnt sekä suritetaan yksi työssäppimisjaks ulkmailla. Lisätieta saat kansainvälisyyskrdinaattri Jaana Hkkaselta p Vakuutukset Opiskelijille n tettu lakisääteinen tapaturmavakuutus, jka n vimassa ppituntien lisäksi kulumatkilla, liikuntatunneilla, työssäppimispaikilla ja petussuunnitelman mukaisilla pintkäynneillä. Tapaturman sattuessa sinun tulee käydä pinttimistssa täyttämässä tapaturmailmitus. Opiskelun tuki Opintjesi etenemistä tuetaan kk pintjesi ajan. Vastuupettaja/pettaja ja pint-hjaaja käyvät kanssasi hjauskeskusteluja. Tarvittaessa piskelusi tukemiseksi kutsutaan klle mnialainen asiantuntijaryhmä. Tässä kkuksessa vi lla mukana vastuupettajasi, hultajasi (mikäli let alaikäinen) ja tarvittavat asiantuntijat. Opiskelijakunta Opiskelijana kuulut piskelijakuntaan, jnka hallitus valitaan syksyllä. Opiskelijakunta järjestää lukuvuden aikana erilaisia tapahtumia, mm. kulukuvauksen sekä virkistys- ja tutustumismatkja. Timinnasta tiedtetaan Wilmassa ja ilmitustauluilla. Ryhmänedustaja Jkaisesta ryhmästä valitaan lukuvuden alussa ryhmänedustaja. Ryhmänedustajatiminnalla lisätään piskelijiden sallisuutta ja vaikuttamista piskeluun liittyvissä asiissa. Opiskelijakunnan hjaaja kutsuu ryhmänedustajat klle ennen jhtryhmän tapaamisia. Ryhmänedustaja timii man ryhmän yhteyshenkilönä ppilaitksen sisällä sekä tiedttaa ajankhtaisista asiista. tekee yhteistyötä ryhmänhjaajan kanssa mm. erilaisten piskeluun liittyvien kyselyjen käsittelyssä. tapaa kulutuspäällikköä pari kertaa lukuvuden aikana. Tuutri Sinulla n mahdllisuus valita tuutritiminta saksi pintja. Tuutrit hjaavat ja pastavat uusia piskelijita, järjestävät ppilaitksen yhteisiä tilaisuuksia yhdessä henkilökunnan kanssa sekä edustavat ja esittelevät Sampn kulutuksia peruskuluissa ja muissa tapahtumissa. Henkilökunnasta valitut tuutrihjaajat vastaavat tuutreiden kuluttamisesta ja hjaamisesta. Ajneuvjen paikitus Ajneuvt saa paikittaa ainastaan piskelijille sitetuille paikille. Henkilökunnan tai muiden lähellä levien yritysten ja ppilaitsten parkkipaikille ei saa pysäköidä. Virheellisestä pysäköinnistä seuraa pysäköintivirhemaksu. Plkupyörät jätetään pyörätelineisiin tai niiden lähettyville, js telineisiin ei mahdu. 7

8 Tupakinti ja päihdyttävät aineet Saimaan ammattipist Samp n savutn ppilaits yhdessä lähiympäristön ppilaitsten kanssa. Tupakinti n kielletty ppilaitsten välisellä alueella. Kielt perustuu lakiin (L698/2010), jnka njalla tupakinti ja tupakkatutteiden (nuuska ja sähkötupakka) käyttö, hallussapit ja myynti n kielletty ppilaitsten sisäja ulkalueilla. Päihdyttävien ja huumaavien aineiden tunti, hallussapit ja nauttiminen sekä niiden vaikutuksen alaisena leminen n kielletty. Asuminen Opiskelija-asuntja Lappeenrannassa: Lappeenrannan seudun piskelija-asuntsäätiö LOAS Laserkatu 1 C, Lappeenranta, puh asunttimist(at)las.fi, Opiskelija-asuntja Imatralla: Imatran YH-Rakennuttaja Oy Esterinkatu 10, Imatra, puh tai piskelija-asunnt(at)imatran-yh.fi, Ruklahdella metsäalan piskelijille n tarjlla ppilaitksen asuntla. Opinttuki ja kulumatkatuki Sinulla n mahdllisuus hakea valtin pinttukea. Opinttukiasiat vit hitaa sähköisesti sitteessa Opinnt-näytön valintalistalta sinun n valittava ppilaitkseksi Saimaan ammattipist Samp. Lmake löytyy myös Kelan sivuilta tai pinttimiststa. Palauta täytetty lmake liitteineen ppilaitksen pinttimistn tai Kelan timistn. Humiithan, että pinttuki edellyttää sinulta päätimista piskelua. Oppilaits n velvllinen seuraamaan pintjesi etenemistä ja ilmittamaan tarvittaessa asiasta Kelaan. Oikeus pinttukeen alkaa sen kuukauden alussa, jta edeltävänä kuukautena let täyttänyt 17 vutta (lapsilisää ja pinttukea ei makseta samanaikaisesti). Mikäli päivittäinen kulumatkasi n vähintään 10 km yhteen suuntaan ja kustannukset yli 54 eura kuukaudessa, sinulla n mahdllisuus hakea ja saada Kelan kulumatkatukea. Hakulmakkeita ja esitteitä saat ppilaitksen pinttimiststa ja Kelan paikallistimistista. Opinttimistn henkilökunnalta saat lisätieta ja he avustavat tarvittaessa lmakkeiden täytössä. Myös kuraattri neuv taluteen ja raha-asiihin liittyvissä kysymyksissä. Lisätietja löydät sitteesta Alennukset vapaa-ajan matkustamiseen VR sekä Matkahult myöntävät juna-/linja-autliikenteen matkalipuista %:n piskelija-alennuksen yli 17-vutiaille piskelijille. Alennusta varten tarvitset VR:n / Matkahulln piskelijakrtin. Krttia varten tarvitset valkuvan sekä piskelijatdistuksen, jnka saat pinttimiststa (mainitse VR tai Matkahult pyytäessäsi piskelijatdistusta). Krtin lunastat asemalta. Alennuksen saat myös Sakki ry:n krtilla, jsta saat lisätietja ppilaskunnalta. Alle 17-vutiaat matkustavat puleen hintaan lastenlipulla. Opiskelijakrtti Opiskelijana vit hankkia haluamasi piskelijajärjestön krtin käyttöösi. Opiskelijakrtilla vit mm. saada alennusta erilaisista tapahtumista, matkustamisesta ja yritysten palveluista. Lisätietja tai 8

9 Opinttimistjen yhteystiedt Opinttimiststa saat mm. piskelutdistuksen sekä pintihin ja pintetuuksiin liittyviä lmakkeita esim. pinttukea ja kulumatkatukea varten. Henkilöstön yhteystiedt Sähköpsti n muta: etunimi.sukunimi@edusamp.fi Kuraattreilla ja terveydenhitajilla: etunimi.sukunimi@ekste.fi Ohjaus- ja tukipalvelut Vastuupettaja ja pint-hjaajat Vastuupettaja n lähin pastajasi, jnka kanssa vit keskustella kaikista kulutyöhösi liittyvistä asiista. Opint-hjaajilta saat neuvja piskeluun liittyvissä kysymyksissä, esim. pintjen etenemisessä, valinnissa ja jatk-pint- tai urasuunnittelussa. Opint-hjaajat Lappeenranta - liiketalus - tiet- ja viestintätekniikka - valma (valmentava kulutus) - kiinteistönhitala - ktutumiskulutus - lunnnvara-ala - pintakäsittelyala - rakennusala - taltekniikka - turvallisuusala - elintarvikeala - hiusala - htelli-, ravintla- ja catering-ala - kne- ja tutanttekniikka - autala - kaksistutkinnn hjaaja - lgistiikka - prsessitellisuus - sähkö- ja autmaatitekniikka - tiet- ja tietliikennetekniikka (ICT) - käsi- ja taidetellisuusala - ssiaali- ja terveysala Leila Pärnänen p Phjlankatu 10 Tiina Kskela p Phjlankatu 10 Sanna Suviranta p Phjlankatu 12 Asta Sillanpää p Phjlankatu 12 Katri Huittinen p Armilankatu 40 Imatra - hius- ja kauneudenhitalat - htelli-, ravintla- ja catering-ala - kaksistutkinnn hjaus - liiketalus - puhdistuspalveluala - ssiaali- ja terveysala - labratriala - prsessitellisuus - puuala - rakennusala - sähkö- ja autmaatitekniikka - taltekniikka - Valma A (valmentava kulutus) - autala - kne- ja tutanttekniikka - ktutumiskulutus - lgistiikka - Valma B (valmentava kulutus) Virpi Miettinen p Kulukatu 5 Pirj Saravirta p Kulukatu 5 Anssi Martikainen (paikalla ma, ti ja ke) p Kulukatu 5 Ruklahti - metsäala Tiina Kskela p sähköpsti: etunimi.sukunimi@edusamp.fi 9

10 Oman alasi pint-hjaajan lisäksi pintjesi aikana tukenasi vat kuraattri ja psyklgi sekä piskeluterveydenhult. Löydät heidän yhteystietnsa Sampn Opiskelijalle-nettisivulta: Kuraattri Kuraattri auttaa kaikissa piskeluun, ppimiseen, kuluyhteisöön speutumiseen, asumiseen, rahankäyttöön sekä ihmissuhteisiin ja vapaa-ajanviettn liittyvissä kysymyksissä. Kuraattrin kanssa vit selvitellä sekä henkilökhtaisia että piskeluun liittyviä asiita. Keskustelut vat aina luttamuksellisia. Psyklgi Psyklgi sallistuu piskelijan psyykkisen hyvinvinnin tukemiseen ja ppimisvalmiuksien kartittamiseen ja hän n tarvittaessa mukana kriisityössä. Opiskeluterveydenhult ja hammashult Kats terveydenhulln yhteystiedt Lappeenrannassa akuuteissa sairausasiissa palvelee terveydenhitajan avvastaantt maanantaistaperjantaihin kl 8 11 ilman ajanvarausta sitteessa Rakuunamäki, Kasarmikatu 9, talli 1, hidntarpeen arviinti. Imatralla n avvastaantt maanantaista perjantaihin kl 8 11, Kulukatu 5. Lappeenrantalaisten hammashultpalveluista vastaa Keskushammashitla (Phjlankatu 14) ja imatralaisten Mansikkalan hammashult (Kauppakatu 7). Ulkpaikkakuntalaiset hakeutuvat matimisesti mien kuntiensa hammashultpalveluihin. Alle 18-vutiaiden hammashult n maksutnta. Saimaan ammattipist Samp Saimaan ammattipist Sampn timipisteet vat Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruklahdella. Nurisja aikuispiskelijita n yhteensä nin Rehtri n kuntayhtymän jhtaja Antti Lehmusvaara. Tulsyksiköitä n viisi, ja niiden jhtajat vat: Tekniikan ala Palvelu-, ssiaali- ja terveysala Ohjaus- ja tukipalvelut Talus- ja hallintpalvelut Henkilöstö-, laatu-, hanke- ja kansainvälisyyspalvelut Apulaisrehtri Sakari Kivimäki Apulaisrehtri Anne Putanen Palvelujhtaja Riitta Milanen Talus- ja hallintjhtaja Sari Salpelt Kuntayhtymän jhtaja, rehtri Antti Lehmusvaara Tekniikan ala sekä Palvelu-, ssiaali- ja terveysala jakautuvat vastuuyksiköiksi, jiden esimiehinä timivat kulutuspäälliköt: Palvelu-, ssiaali- ja terveysala Imatra, Lappeenranta: ktutumiskulutus Lappeenranta: liiketalus sekä tiet- ja viestintätekniikan ala Lappeenranta: matkailu-, ravitsemis- ja talusala sekä elintarvikeala Aulikki Kuittinen Päivi Tivari Katri Leppänen 10

11 Imatra: matkailu-, ravitsemis- ja talusala Imatra: liiketaluden ala Lappeenranta, Imatra: puhdistuspalveluala Imatra: ssiaali- ja terveysala Lappeenranta, Imatra: hius-ja kauneudenhitala, valma Lappeenranta: ssiaali- ja terveysala Tekniikan ala Lappeenranta, Imatra: autala Imatra: lgistiikka Ruklahti: metsäala Lappeenranta, Imatra: kne- ja tutanttekniikka Lappeenranta: käsi- ja taidetellisuusala ja yhteiset tutkinnn sat Lappeenranta, Imatra: prsessitellisuus, sähkö- ja labratrialat Lappeenranta: tiet- ja tietliikennetekniikka Imatra: rakennus-, puu- ja pintakäsittelyala, taltekniikka-ala ja yhteiset tutkinnn sat Lappeenranta: rakennus- ja pintakäsittelyalat, taltekniikka, turvallisuusala, puutarhatalus, vesihult- ja kiinteistönhitalat, ympäristörakentaminen Susanna Fennander Marika Lehvnen Helena Kiuru Ari Turunen Kari Pääkkönen Reeta Niemi Leena Ojamaa Vesa Markkanen Kirsi Kuv 11

12 Yleiset työturvallisuushjeet Sisällysluettel 1. Jhdant Järjestyshjeet Kulu- ja työmatkat Henkinen työsujelu Työasu ja sujavarusteet Palturvallisuus Henkilöturvajärjestelmä Timinta nnettmuustilanteissa Ensiapu

13 1. Jhdant Työturvallisuus n niin tärkeä asia, että sen nudattamisesta n säädetty laki. Meidän jkaisen velvllisuus n tämän lain nudattaminen. Tähän hjevihkseen n kttu keskeisimmät työturvallisuuteen liittyvät asiat. Tämän lisäksi jkaisella pintalalla n mat, tarkentavat työturvallisuushjeet. Meillä kaikilla n ikeus ja velvllisuus vaatia turvallinen työ- ja piskeluympäristö. Omalla timinnallamme pystymme vaikuttamaan mniin asiihin, jtka edesauttavat asiaa. Ei siis le arkuutta tai heikkutta nudattaa annettuja turvallisuushjeita. Ammattipistn piskelijat vat tulevia ammattilaisia kukin malla alallaan ja heidät tunnistaa siitä, että he nudattavat turvallisia työtapja ja timivat jka tilanteessa siten, etteivät tahallaan tai hulimattmuuttaan aiheuta itselleen tai muille vaaraa. Mitä enemmän työskentelytilassa n: pyöriviä, leikkaavia tai hivia kneita, kuumia laitteita, teräviä välineitä tilassa liikkuvia tai työskenteleviä ihmisiä sitä suurempi tapaturman riski n lemassa. Tämän vuksi jkaisen n nudatettava riittävää hulellisuutta ja tarkkuutta liikkumisessa sekä kneiden, laitteiden ja työvälineiden käsittelyssä. Meidän ma timintamme vaikuttaa niin maan kuin kaikkien muidenkin samassa työtilassa työskentelevien turvallisuuteen. Oppilaits n vakuuttanut piskelijat kulutyön ja -matkjen salta. Mikäli piskelija ei nudata annettuja hjeita tai käytä työssä vaadittavia turvalaitteita ja sujavälineitä ja aiheuttaa itselleen tai tiselle tapaturman, hän vi jutua krvausvelvlliseksi. Nämä samat hjeet pätevät myös työssäppimisjaksilla. Nudata ehdttmasti myös niitä hjeita, jtka saat massa työpaikassasi. Opettele timimaan näiden hjeiden avulla, niin piskelusi ja tulevat työvudet sujuvat turvallisemmin. 2. Järjestyshjeet Jkainen ammattipistn piskelijan tulee tutustua kulun järjestyssääntöihin. Sääntöjen tarkituksena n aikaansaada turvallinen ja viihtyisä työympäristö. Mikäli liikennesääntöjä ei lisi, liikkuminen teillä lisi tdella vaarallista. Myös kulun sääntöjen rikkminen tai nudattamatta jättäminen vi aiheuttaa vaaratilanteita. Jkainen vi malta khdaltaan vaikuttaa ammattipistn työturvallisuuteen. Nudata ehdttmasti seuraavia hjeita: Pysäköi kulkuneuvt vain niille sitetuille paikille väärin pysäköidyt kulkuneuvt vivat estää hälytysajneuvjen pääsyn tarvittavaan paikkaan Käytäville ei varastida tavarita eikä niissä säilytetä laukkuja ja reppuja siten, että ne estävät kulkemisen tulipaln sattuessa pistuminen rakennuksista vi hankalitua käytävien llessa 13

14 täynnä tavaraa Käytävät ja etenkin rappukäytävät eivät le löhöämistä varten liikkuminen hätätilanteessa vi lla hankalaa, mikäli käytävillä nukutaan Työsaleissa ja lukissa työvälineet säilytetään niille kuuluvissa paikissa vältytään turhalta etsimiseltä, ja kmpastumiset vähenevät Humattuasi ylimääräisiä aineita lattialla pista ne välittömästi tai pyydä siistijä paikalle pistetaan liukastumisvaara Myrkyt ja vaaralliset kemikaalit tulee säilyttää niille varatuissa paikissa estetään myrkkyjen ja vaarallisten aineiden aiheuttamat vaaratilanteet. Rskat ja jätteet ikeille paikille (lajitteluhje) lisätään työympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuutta Sujalaitteiden ja varituskilpien pistaminen n ehdttmasti kielletty vältytään työtapaturmilta Liiallinen jukseminen ja hsuminen lisäävät tapaturmariskiä, jten säästä energiasi liikuntatunneille, ei työsaleihin eikä kulun käytävillä leikkimiseen 3. Kulu- ja työmatkat Kulu- ja työmatkat aiheuttavat eniten tapaturmia. Suurin sa näistä jhtuu kiireestä ja hätäilystä. Kaatumiset ja liukastumiset matkan aikana vit välttää varaamalla riittävästi aikaa kulu- ja työmatkihin etenkin liukkaalla ja pimeällä kelillä. Oppilaitksen alueella ja lähikadulla liikkuessasi ta humin vilkas liikenne sekä nudata vimassa levia npeusrajituksia. Kulujen sisäpihilla n liikennettä, välillä runsaastikin, jten ta tämä humin siellä liikkuessasi. Väistä aina työssä levaa traktria, ettet esim. liukastu traktrin tai peräkärryn alle. Muista aina humiida traktrit, mahdlliset muut työkneet sekä yleinen liikenne kulualueen läheisyydessä. Liiku käytävissä ja prtaikissa rauhallisesti, jtta vältyt tapaturmilta. Oma ryntäilysi saattaa aiheuttaa muille vaaratilanteita. Var myös käytäville avautuvia via. Lasivet vivat rikkutua ja muut vet aiheuttavat vammja, mikäli niihin törmää vauhdilla. Muista maltti ktiin lähtiessäsi. Pihalta kadulle törmäily vi kitua vaaraksi liikut sitten jalan, plkupyörällä, mplla tai autlla. Liikkuessasi ta aina muut humin, näin et aiheuta kenellekään ylimääräistä tapaturmariskiä. 14

15 4. Henkinen työsujelu Jtta työympäristö n mahdllisimman viihtyisä ja turvallinen, siihen liittyy leellisesti myös henkinen hyvinvinti. Tähän vaikuttaa suuresti se, millainen n lukkahenki. Ottamalla lukkakaverit humin ja hyväksymällä jkaisen erilaisuus ludaan hyvä lukkahenki ja turvataan hyvät edellytykset täysipainiselle ppimiselle. Lukassa tai työyhteisössä esiintyvä kiusaaminen, henkinen tai fyysinen, vivat mudstua esteeksi ppimiselle. Kiusaaminen missään mudssa ei le sallittua. Jkainen, jka tuntee tulleensa kiusatuksi jllain tavalla, n velvllinen ilmittamaan asiasta vastuupettajalle, jllekin tiselle pettajalle tai pint-hjaajalle. Kiusaamiseen n puututtava heti ja siitä n uskallettava puhua ennen kuin tilanne pahenee. 5. Työasu ja sujavarusteet Työssä käytetään aina työasua. Siisti ja asiallinen työasu n yksi ammattilaisen tunnusmerkki. Jillakin alilla työasun käyttäminen n jpa asetuksilla määritelty. Jtta työsi sujuisi parhaalla mahdllisella tavalla, pidä mielessä seuraavat asiat: Työasu n ikean kkinen ja siisti liian suuri työvaate vi tarttua kiinni kneisiin ja laitteisiin työ sujuu jutuisasti ja turvallisesti Hanki asianmukaiset työkengät vältytään liukastumisilta, jalan päälle putavien esineiden aiheuttamilta vammilta, seismisesta jhtuvilta selkävaivilta Työpuku n ehjä repaleiset hihansuut ja lahkeet vivat tarttua kneisiin ja laitteisiin Srmukset, rannekkeet ja riipukset vat vaarallisia vivat tarttua kneisiin ja laitteisiin tai vivat aiheuttaa sähköiskuja ja palvammja tai aiheuttaa hygieniariskin Nimilappu rinnassa kert hyvästä asiakaspalvelusta Mikäli työn suritus vaatii sujavälineitä, niitä n ehdttmasti käytettävä. Käytä henkilökhtaisia sujavarusteita: Kuulsujaimia, kun melun tas ylittää 85dB Hengityssujaimia, kun työskentelet pölyävässä työssä Sujalaseja, kun käsittelet vaarallisia kemikaaleja, vahvja pesuaineita sekä, js silmät jutuvat vimakkaalle vallle alttiiksi (hitsaus) tai silmiin vi jutua vieraita esineitä (srvaus, himinen) Käsineitä, kun käsittelet kuumia esineitä, syövyttäviä kemikaaleja, vahvja pesuaineita tai esineitä, jissa n leikkaavia särmiä Kypärää, kun n vaarana, että päähäsi putaa esineitä (rakennustyömaat). 15

16 6. Palturvallisuus Yleinen siisteys ja järjestys sekä timiva jätehult miellyttävät ihmisiä sekä vat tärkeä sa palnehkäisyä. Eri pulille kulua n sijitettu erilaisia alkusammuttimia. Paln syttyessä n timittava npeasti. Tutustu alkusammutuskalustn ja niiden käyttöön pettajasi jhdlla. Hum! Pal-via ei saa lukita auki-asentn millään väliaikaisella timenpiteellä. 7. Henkilöturvajärjestelmä Sampssa n käytössä henkilöturvajärjestelmä, jlla pastetaan henkilökuntaa ja piskelijita erilaisten vaaratilanteiden sattuessa. Järjestelmä timii matkapuhelimien välityksellä. Henkilökunta n saanut kulutuksen siitä, kuinka timitaan, js turvailmituksia tulee puhelimiin. Kaikkien n tutustuttava kiinteistökhtaisiin pelastussuunnitelmiin. Vastuupettaja käy kiinteistökhtaiset pelastussuunnitelmat läpi ryhmänsä kanssa. 16

17 8. Timinta nnettmuustilanteissa 1. Pelasta vaarassa levat 2. Tee hätäilmitus numern 112 lähimmästä puhelimesta tai malla kännykälläsi Kulullamme n myös palilmituspainikkeita, jista hälytys välittyy autmaattisesti palasemalle. Rik lasi ja paina palhälytintä. Kerr: Mitä n tapahtunut? Missä nnettmuus n tapahtunut? Onk ihmisiä lukkaantunut tai vaarassa? Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Lpeta puhelu vasta, kun saat siihen luvan. Timi annettujen hjeiden mukaan. 3. Sammuta käyttäen lähinnä alkusammutinta. 4. Rajita pal sulkemalla vet ja ikkunat. 5. Opasta. 112 yleinen hätänumer 17

18 9. Ensiapu Tapaturman sattuessa vaaditaan npeita timia uhrin auttamiseksi. Ensiapukurssi antaa valmiuksia timia nnettmuustilanteissa. Aina ei kuitenkaan le paikalla ensiapukurssin käyneitä, jten kuka hyvänsä vi jutua auttamaan lukkaantunutta. Tutustu massa työpisteessäsi pettajasi kanssa seuraaviin asiihin: Missä n lääkekaappi ja mitä se sisältää? Missä n silmänhuuhtelupullt sekä sammutusvälineet ja miten niitä käytetään? Missä n sähkölaitteiden hätäkatkaisijat ja sähkölaitteiden pääkytkin? Ohjeita tapaturman varalle: Tapaturman sattuessa pysäytä kne tarvittaessa tai sammuta virrat pääkytkimestä. Hälytä apua mahdllisimman npeasti, yleinen hätänumer 112 Mikäli pettaja ei le paikalla, hälytä terveydenhitaja. Kerr mahdllisimman tarkkaan, mitä n tapahtunut ja tarkka sijainti. Auta uhria kykyjesi mukaan npeasti. Tarkista, hengittääkö uhri. Js ei, tarkista hengitysteiden avimuus. Älä liikuta lukkaantunutta, ellei se le välttämätöntä, ei etenkään uhria, jka n pudnnut. Sid suuret verenvudt. Js lukkaantunut ei hengitä, alita paineluelvytys (30/2) paina rintalastaa alaspäin 30 kertaa avaa hengitystie, sulje autettavan sieraimet ja puhalla 2 kertaa jatka rytmillä 30:2, kunnes ensihit ttaa vastuun tai autettava virkaa js teitä n kaksi, vurtelkaa Laita tajutn kylkiasentn. Mikäli lukkaantunut n tajuissaan eikä hänellä le suuria verenvutja, paras apu n rauhitella häntä ja kerta että apua n tulssa. 18