2011 Opas Comenius-ohjelman yksilölliseen oppilasliikkuvuuteen

Transkriptio

1 1

2 2

3 2011 Opas Cmenius-hjelman yksilölliseen ppilasliikkuvuuteen 3

4 Opas Cmenius-hjelman yksilölliseen ppilasliikkuvuuteen Sisällysluettel/Asiakirjjen nline-esityksen rakenne Jhdant 1. Yleistä Cmenius-hjelman yksilöllisestä ppilasliikkuvuudesta 2. Rlit ja vastuut 3. Suuntaa-antavat määräajat 4. Ohjeita lähettäville kuluille: Muistilista lähettäville kuluille Ohjeita ppilaiden valitsemiseen 5. Ohjeita ppilaille ja vanhemmille/hultajille: Vinkkejä hjelmaan sallistuville ppilaille Muistilista ppilaille ja vanhemmille/hultajille 6. Ohjeita isäntäkuluille: Muistilista isäntäkuluille Ohjeita tukihenkilöille Ohjeita isäntäperheiden valitsemiseen 7. Ohjeita isäntäperheille: Vinkkejä isäntäperheille Tarvittavien asiakirjjen muistilista 8. Oppimisspimushjeet ppilaita lähettäville kuluille ja isäntäkuluille Oppimisspimushjeet kuluille 9. Ohjeita kriisinhallintaan Kriisinhallinta Vakuutuspas Cmenius-ppilaille Maapas (Cuntry Guide) 10. Täytettävät lmakkeet: Oppimisspimus (lähettävä kulu, isäntäkulu) Raprtti ppimisspimuksen tteutumisesta (isäntäkulu) Kriisitimintasuunnitelma (lähettävä kulu, isäntäkulu) Käyttäytymissäännöt (lähettävä kulu, isäntäkulu) Oppilaan hakulmake (ppilas, vanhemmat/hultajat) Terveystietlmake 1. sa ja 2. sa (lääkäri, vanhemmat/hultajat, ppilas) Vanhempien/Hultajan sustumuslmake (vanhemmat/hultajat, ppilas) Isäntäperheen tietlmake (isäntäperhe) Isäntäperheen situmus (isäntäperhe) 4

5 Maksupyyntö (isäntäkulu) Isäntäkulun vahvistus maksusurituksesta (isäntäkulu) 5

6 JOHDANTO Cmenius-hjelman yksilöllinen ppilasliikkuvuus n eurppalainen timint, jka mahdllistaa 3-10 kuukauden ppilasvaihdn yläkulujen, lukiiden ja tisen asteen ppilaitsten ppilaille ulkmaisessa isäntäkulussa. Timinnn tarkituksena n kehittää ppilaiden tieta ja ymmärrystä eurppalaisten kulttuurien ja kielien mnimutisuudesta ja auttaa heitä hankkimaan henkilökhtaiseen kehitykseen tarvittavia taitja. Oppilasliikkuvuuden myötä halutaan vahvistaa siihen sallistuvien kulujen välistä yhteistyötä ja mahdllistaa ulkmailla suritettujen pintjen hyväksyminen kumppanikulujen kesken. Tämän ppaan tarkituksena n tukea hjelmaan sallistuvia kuluja, pettajia, ppilaita, vanhempia ja isäntäperheitä varmistamaan menestyksekäs ppimiskkemus ja ppilaan hyvinvinti ulkmailla leskelun aikana. Oppaan sisältö Oppaaseen n kttu käytännön tieta ja hjeita kaikkien ppilasliikkuvuuteen liittyvien sapulten näkökulmasta ja tarpeista lähtien. 1. luku sisältää yleistieta Cmenius-hjelman yksilöllisestä ppilasliikkuvuudesta. 2. luku tarkentaa eri sapulten rlit ja vastuut. 3.luku täsmentää ppilasliikkuvuuteen liittyvät suuntaa-antavat määräajat suunnittelusta lppuraprtintiin. 4. luku n suunnattu lähettäville kuluille. Luku sisältää muistilistat ppilasliikkuvuuden hallinnasta kulussa ja tarvittavista asiakirjista sekä hjeistaa vaihtn lähetettävien ppilaiden valinnassa. 5. luku antaa neuvja ppilasliikkuvuuteen sallistuville ppilaille ja vanhemmille/hultajille ja pastaa tarvittavien asiakirjjen käsittelyssä. 6 luku kskee isäntäkuluja. Luku sisältää muistilistat tarvittavista timenpiteistä ja asiakirjista ppilaita vastaantettaessa sekä pastaa tukihenkilöitä ja hjeistaa isäntäperheiden valintaprsessia. 7. luku pastaa isäntäperheitä ja sisältää muistilistan luettavista ja allekirjitettavista asiakirjista. 8. luku hjeistaa kuluja ppimisspimuksen laatimisessa ja sveltamisessa. 9. luku antaa hjeita kriisienhallintaan ja vakuutusjärjestelyihin. 10 luku sisältää mallikappaleet täytettävistä lmakkeista. Kaikki asiakirjat vat saatavilla englanniksi Eurpa-verkksivuilla. Muilla kielillä asiakirjat vat saatavilla kansallisten timistjen verkksivuilla. 6

7 1. Yleistä Cmenius-hjelman yksilöllisestä ppilasliikkuvuudesta Yksilöllinen ppilasliikkuvuus n yksi kulupetuksen Cmenius-hjelman timinnista. Cmenius n sa Elinikäisen ppimisen hjelmaa 1. Kuka vi hakea? Oppilasliikkuvuuden tteuttamiseen vivat hakea avustusta yläkulut ja tisen asteen ppilaitkset alla luetelluista maista. Hakukelpiset kulut vat aiemmin lleet tai vat parhaillaan mukana samassa Cmenius-hjelman kulujen välisessä yhteistyöhankkeessa. Kulujen valitsemien vaihtn lähetettävien ppilaiden n ltava vähintään 14-vutiaita ja kkpäiväisesti kulussa piskelevia. 2. Mitkä maat vivat sallistua? Lukuvunna hjelmaan sallistuvat seuraavat maat: Belgian, Espanja, Italia, Itävalta, Latvia, Liechtenstein, Luxemburg, Nrja, Pula, Ranska, Rutsi, Slvakia, Slvenia, Sumi, Tanska, Tšekki ja Vir. Miten haetaan? Lähettävät kulut hakevat tukea man maansa kansalliselta timistlta, jlta kulut saavat hakulmakkeet ja yksityiskhtaisemmat hakuhjeet. Kaikki tarvittavat hallinnlliset tiedt, apurahan kattavuus mukaan lukien, vat saatavilla vusittain julkaistavassa Elinikäisen ppimisen hjelman ppaassa, jka julkaistaan samassa yhteydessä yleisen ehdtuspyynnön kanssa. Mitä tuki kattaa? Kansallinen timist maksaa myönnetyn tuen lähettäville kuluille. Lähettävä kulu vastaa tukisumman hallinninnista ja jakamisesta muiden sapulten kesken. Tuki kattaa seuraavia kustannuksia: Lähettävälle kululle aiheutuvia hallintkuluja Oppilaan kielellisestä valmentautumisesta aiheutuvia kustannuksia Isäntäkululle aiheutuvia hallintkuluja, sisältäen tukihenkilöistä aiheutuvia kuluja Oppilaan men-paluumatka ktivelta isäntäperheen ktiin (myös maiden sisäiset matkat) Oppilaan kuukausiraha Kansallinen timist krvaa ppilaiden ja pettajien paklliseen valmennukseen liittyvät kustannukset. Oppilaat kuuluvat Eurpan kmissin heille neuvtteleman AXA-vakuutusyhtiön Cmeniusryhmävakuutuksen piiriin ulkmailla leskelun ajan. 1 Eurpan parlamentin ja neuvstn päätös 1720/2006/EY, tehty Elinikäisen ppimisen timintahjelman perustamisesta. 2 Kansallinen timist antaa lisätietja sallistumiskelpisista kuluista ja sallistuvien ppilaiden ikärajista kussakin maassa. 7

8 2. Rlit ja vastuut Lähettävä kulu nimittää yhdyspettajan varmistaa, että yhdyspettajalla n parhaat mahdlliset edellytykset (resurssit ja kllegjen tuki) tukea ppilaan liikkuvuutta parhaalla mahdllisella tavalla Yhteistyössä kllegjensa kanssa yhdyspettaja: valitsevat spivat ppilaat laatii yhdessä isäntäkulun kanssa ppimisspimuksen, kriisitimintasuunnitelman ja käyttäytymissäännöt järjestää ppilaan matkan isäntämaahan ja takaisin valmentaa ppilasta vaihtn sallistuu kansallisen timistn lähettävälle kululle järjestämään kulutukseen timii yhdyshenkilönä lähettävän kulun ja kansallisen timistn, isäntäkulun, ppilaan ja hänen vanhempiensa/hultajiensa välillä (mm. tiedn ja asiakirjjen välittäminen) käsittelee kaikkia timinnan yhteydessä saatuja henkilötietja luttamuksellisina siirtävät kuukausirahat ppilaalle/ppilaan vanhemmille siirtää isäntäkulun hallinnllisiin kuluihin myönnetyn tuen isäntäkululle n säännöllisesti yhteydessä isäntäkululta nimettyyn ppilaan tukihenkilöön Tarjaa ppilaalle tukea uudelleenspeutumisessa ktiyhteisöön lähettää lppuraprtin kansalliselle timistlle timittaa lppuraprtin hyväksymisen jälkeen ppilaalle tilinpäätöksen maksuista (tai vanhemmille) tai palauttaa maksut kansalliselle timistlle Isäntäkulu Nimittää tukihenkilön ja yhdyspettajan (vi lla yksi ja sama henkilö; jka vastaa ppimisspimuksesta ja muista kulunkäyntiin liittyvistä tehtävistä). Järjestää tukihenkilö(i)lle ja yhdyspettajalle parhaat mahdlliset edellytykset (resurssit ja kllegjen tuen), tukea ppilaan speutumista ja piskelua vaihdn aikana. 8

9 Tukihenkilö yhteistyössä kllegjensa kanssa: hankkii ja valitsee isäntäperheet (myös vierailee mahdllisissa isäntäperheissä) nimeää yhdyspettajan (vi lla sama henkilö kuin tukihenkilö jka vastaa ppimisspimuksesta ja muista kulunkäyntiin liittyvistä tehtävistä) laatii ja allekirjittaa ppimisspimuksen yhdessä lähettävän kulun ja ppilaan kanssa laatii yhdessä lähettävän kulun kanssa käyttäytymissäännöt ja Kriisitimintasuunnitelman tuntee lastensujeluun liittyvät seikat lu yhteyden isäntäperheeseen ennen ppilaan saapumista timittaa isäntäperheelle tarvittavat tiedt, yhteydet ja asiakirjat liittyen ppilasliikkuvuuteen yleensä, lastensujelukysymyksiin, kriisinhallintaan ja, vakuutuksiin sallistuu kansallisen timistn isäntäkuluille järjestämään kulutukseen timii isäntäkulun ja isäntämaan kansallisen timistn, lähettävän kulun, ppilaan, isäntäperheen ja tarvittaessa vanhempien/hultajien välisenä yhdyshenkilönä muun muassa tiedn ja asiakirjjen välittämisessä käsittelee kaikkia timinnan yhteydessä saatuja henkilötietja luttamuksellisina järjestää isäntämaassa tarvittavat matkat sekä ppilaan saattamisen määränpäähän tämän saapuessa ja lähtiessä. esittelee ppilaan kulussa ja auttaa häntä speutumaan uuteen kulujärjestelmään tukee ppilasta hänen leskelunsa ajan ja n helpsti ppilaan ja isäntäperheen tavitettavissa päättää tarvittaessa isäntäperheen vaihtamisesta ylläpitää tietja isäntäperheistä ja tiedttaa muutksista kansalliselle timistlle tarjaa ppilaalle tarvittaessa kielenpiskelumahdllisuuksia n tarvittaessa yhteydessä vakuutusyhtiöön n tarvittaessa / hätätapauksissa yhteydessä vanhempiin / laillisiin hultajiin / lähettävän kulun yhdyspettajaan n neuvja ja pastusta tarvittaessa yhteydessä kansalliseen timistn kiireellisissä tapauksissa päättää ppilaan leskelun keskeyttämisestä (svittuaan asiasta isäntämaan kansallisen timistn kanssa) tarkastaa, että ppilas n tunut mukanaan täytetyn terveystietlmakkeen suljetussa kuressa. pitää hätätilanteita varten hallussaan: allekirjitettua ppilaan hakulmaketta, alkuperäistä allekirjitettua vanhemman/hultajan sustumuslmaketta, allekirjitettua isäntäperheen situmusta, kpita ppilaan vakuutustdistuksesta ja henkilöllisyystdistuksesta sekä vakuutusyhtiön palvelunumerita (alkuperäinen jää ppilaalle), Cmenius-ppilaan vakuutuspasta, jäljennöstä ppilaan eurppalaisesta sairaanhitkrtista. Hänellä lisi hyvä 9

10 lla myös lmakkeista käännökset paikallisella kielellä. Kaikki ppilasliikkuvuuden yhteydessä saadut henkilötiedt vat luttamuksellisia. laatii lppuarvin ppilaan leskelun päättyessä auttaa lähettävää kulua kaikissa seuranta- ja arviintitimissa Isäntäperhe Isäntäperhe: sustuu siihen, että kaikkien täysi-ikäisten perheenjäsenten riksrekisterite tarkistetaan ennen päätöstä isäntäperheen valitsemista varmistaa, että kaikki perheenjäsenet ymmärtävät täysin (isäntäperheen situmuksen mukaiset) isäntäperheen ikeudet ja vastuut allekirjittaa isäntäperheen situmuksen tarjaa asianmukaisen asumisen ja ravinnn varmistaa, että ppilaan kulumatkihin n sujuvat liikenneyhteydet valv ppilasta vanhemman minaisuudessa helpttaa ppilaan speutumista uuteen ympäristöön ja lievittää mahdllista kulttuurishkkia tutustuu lastensujeluvaatimuksiin ja nudattaa niitä tutustuu tämän ppaan kriisinhallintahjeistukseen (9. luku) ja kriisitilanteiden varalle laadittuun kriisitimintasuunnitelmaan ja niissä esitettyihin riski- ja hätätilannemenettelyihin n ngelmien sattuessa yhteydessä tukihenkilöön/isäntäkuluun tarkastaa, että ppilas n tunut mukanaan täytetyn terveystietlmakkeen suljetussa kuressa. Kaikki tässä yhteydessä saadut henkilötiedt vat luttamuksellisia. pitää hätätilanteita varten hallussaan seuraavia asiakirjja: kpita allekirjitetusta vanhempien/hultajien sustumuslmakkeesta, kpita allekirjitetusta isäntäperheen situmuksesta, kpita allekirjitetusta ppilaan hakulmakkeesta, kpita ppilaan vakuutustdistuksesta ja henkilöllisyystdistuksesta sekä vakuutusyhtiön palvelunumerita (alkuperäinen jää ppilaalle), Cmenius-ppilaan vakuutuspasta, kpita ppilaan eurppalaisesta sairaanhitkrtista. Perheellä lisi hyvä lla lmakkeiden käännökset paikallisella kielellä. Oppilas Oppilas: timittaa hakuvaiheessa kaikki tarvittavat tiedt (mitään pis jättämättä), jtka vivat lla leellisia pitkän ulkmailla leskelun kannalta (ppilaan hakulmake, terveystietlmake) valmistautuu ulkmailla leskeluun (kielellinen valmentautuminen tarvittaessa, sallistuminen järjestettyihin kulutustilaisuuksiin) 10

11 laatii ja allekirjittaa ppimisspimuksen lähettävän kulun ja isäntäkulun kanssa tutustuu mahdllisiin riskeihin ja hätätilanteita kskeviin menettelyihin (luku 9. Kriisinhallinta) tutustuu isäntämaan alaikäisiä kskeviin lakeihin ja nudattaa niitä (Maapas) allekirjittaa vanhempien/hultajien sustumuslmakkeen ja nudattaa siinä laadittuja käyttäytymissääntöjä sekä kulujen kesken svittuja sääntöjä tietää, keneen ttaa yhteyttä kriisitilanteessa (kriisitimintasuunnitelma) ei ta tarpeettmia riskejä käyttäytyy vastuuntuntisesti ttaa humin paikalliset tavat ja tttumukset timittaa lähettävälle kululle ja isäntäkululle sekä tukihenkilölle kaikki tarvittavat tiedt terveydentilastaan. Lääkärin täyttämä terveystietlmake (2. sa) laitetaan suljettuun kureen, jta ppilas pitää mukanaan kk leskelun ajan. kirjittaa lppuraprtin Vanhemmat/hultajat Vanhemmat/hultajat timittavat hakuvaiheessa kaikki tarvittavat tiedt (mitään pis jättämättä), jtka vivat lla leellisia pitkän ulkmailla leskelun aikana (ppilaan hakulmake, terveystietlmake) tutustuvat mahdllisiin riskeihin ja hätätilanteita kskeviin menettelyihin (luku 9. kriisinhallinta) tutustuvat isäntämaan alaikäisiä kskeviin lakeihin (Maapas) allekirjittavat vanhempien/hultajien sustumuslmakkeen tukevat ppilasta kk liikkuvuusjaksn ajan ilmittavat lähettävän kulun yhdyspettajalle mahdllisista ngelmista 11

12 3. Määräajat Humii, että lihavidut määräajat vat sitvia. Millin? Mitä n tehtävä? Kuka tekee? lkamarraskuussa 2010 lkamarraskuussa julukuuta 2010 helmikuun pulivälissä 2011 helmikuun pulivälistä alkaen 2010 maaliskuun lppuun mennessä 2011 maaliskuun lppuun mennessä 2011 maaliskuun lpussa huhtikuun lpussa 2011 tukkuun alussa tukkuun pulivälissä tukkuuta 2011 Lähettävät kulut, jtka aikvat jättää hakemuksen, ilmittavat asiasta henkilökunnalle ja ppilaille. Isäntäkulut, jtka vat valmiit ttamaan vastaan ppilaita, ilmittavat asiasta kuluyhteisölle ja tiedttavat mahdllisesta isäntäperheiden tarpeesta. Lähettävien kulujen hakemusten määräaika (lähettävän kulun ja isäntäkulun täyttämät ja allekirjittamat hakemukset). Lähettävät kansalliset timistt ilmittavat lähettäville kuluille valintatulksista. Lähettävät kulut ilmittavat päätöksestä ppilaille ja isäntäkuluille (ja muistuttavat heitä Cmenius-hjelman yksilöllisen ppilasliikkuvuuden ppaan käytöstä liikkuvuuden valmistelussa). Isäntäkulut valitsevat spivat isäntäperheet. Lähettävät kulut valitsevat ppilaat. Lähettävät kulut lähettävät valitun ppilaan/valittujen ppilaiden tiedt isäntäkululle. Isäntäkulut tekevät päätöksen isäntäperheistä (ppilasprfiilien perusteella) ja välittävät lähettäville kuluille tiedt valituista isäntäperheistä. Lähettävät kulut timittavat ppilaalle ja hänen perheelleen tiedt valitusta isäntäperheestä ja kannustavat lähettävää perhettä ja isäntäperhettä pitämään yhteyttä tisiinsa. Vanhemmat/hultajat allekirjittavat sustumuslmakkeen saatuaan tiedt isäntäperheestä, tukihenkilöstä/yhdyspettajasta ja ppimisspimuksesta. Lähettävä kulu, isäntäkulu ja ppilas laativat ja allekirjittavat ppimisspimuksen. Lähettävät kulut timittavat kansalliselle timistlle tiedt valitusta ppilaasta, isäntäkulusta ja isäntäperheestä (kskien syyslukukaudella vaihtn lähteviä ppilaita ). lähettävät kulut isäntäkulut lähettävät kulut lähettävät kansalliset timistt lähettävät kulut isäntäkulut lähettävät kulut lähettävät kulut isäntäkulut lähettävät kulut/ppilas/ lähettävä perhe lähettävät kulut/isäntäkulut/ppilas lähettävät kulut 12

13 tukkuussa 2011 Kun alitus- ja tulvalmennuspäi vämäärät vat tiedssa Vähintään kuukausi ennen lähtöä tuk-kesäkuussa 2011 Lähettävä kansallinen timist laatii tukispimuksen ja lähettää sen lähettävälle kululle. Lähettävät kulut stavat matkalipun isäntäkulun kanssa tehdyn spimuksen ja isäntämaan ilmittaman alituspäivän perusteella (jtta ppilaat saapuvat maahan ennen tulvalmennusta). Lähettävät kulut rekisteröivät ppilaan Cmeniusryhmävakuutukseen Lähtöä edeltävä valmistautuminen lähettävät kansalliset timistt lähettävät kulut lähettävät kulut lähettävät kulut Ennen lähtöä Saapumisen jälkeen Lähtövalmennus vaihtn lähteville ppilaille ja lähettävien kulujen yhdyspettajille (lähettävät kansalliset timistt järjestävät kulutuksen) Tulvalmennus el-syyskuussa 2011 saapuville ppilaille ja isäntäkulujen tukihenkilöille/yhdyspettajille (isäntämaan kansalliset timistt järjestävät kulutuksen) lähettävien kulujen ppilaat/yhdys pettajat ppilaat/isäntä kulujen yhdyshenkilöt lkakuussa 2011 Oppilaan saavuttua isäntäkulu lähettää allekirjitetun maksupyynnön lähettävälle kululle saadakseen timinnan hallintmenja varten kertakrvauksen. isäntäkulut lkakuun lpussa 2011 marraskuun lpussa 2011 elkuusta 2012 alkaen Lähettävät kulut maksavat kertakrvauksen isäntäkululle edellä mainitun asiakirjan perusteella. Lähettävät kulut timittavat kansalliselle timistlle tiedt valitusta ppilaasta, isäntäkulusta ja isäntäperheestä (kskien kevätlukukaudella vaihtn lähteviä ppilaita). Lähettävät kulut timittavat lppuraprtin, jka sisältää myös ppilaan ja isäntäkulun raprtit sekä vaadittujen asiakirjjen allekirjitetut jäljennökset, (ppimisspimus, raprtti ppimisspimuksesta, allekirjitettu vanhempien/hultajien sustumuslmake, allekirjitettu isäntäperheen situmus, allekirjitettu vahvistus maksusurituksesta) hyväksyttäviksi lähettävälle kansalliselle timistlle. lähettävät kulut lähettävät kulut lähettävät kulut lähettävien kulujen ppilaat/yhdys pettajat 13

14 4. Ohjeet lähettäville kuluille Muistilista lähettäville kuluille Muistilistassa käydään läpi lähettävän kulun tehtävät Cmenius-hjelman yksilöllisen ppilasliikkuvuuden yhteydessä. Seurannan helpttamiseksi tehtävät n jaettu seuraaviin vaiheisiin: lähtöä edeltävät tehtävät leskelun aikaiset tehtävät ktiinpaluun jälkeiset tehtävät spimuskauden kestävät tehtävät Lpussa n muistilista asiakirjjenkäsittelemistä varten. Lähtöä edeltävät tehtävät Mtivaati ja ppilaiden hankinta: Varmistetaan, että kaikki ppilaat vat saaneet tiedt mahdllisuudesta piskella ulkmailla. Tämä kskee erityisesti ppilaita, jilla ei ehkä muuten lisi tällaisia mahdllisuuksia. Valinta: Kulussa tteutetaan perusteellinen valintaprsessi, jlla varmistetaan, että ulkmaille lähtevällä ppilaalla/lähtevillä ppilailla n henkilökhtaiset valmiudet ja tarvittavat piskelutaidt leskelun nnistumiseen. Oppilaiden valinnan järjestämisessä helpttavat tämän ppaan hjeet ppilaiden valitsemiseksi ja ppilaan hakulmake. Kun ppilas n valittu, varmistetaan, että terveystietlmake, ppilaan hakulmakkeen liitteenä levat sijitustiedt ja vanhempien/hultajien sustumuslmake n täytetty ja allekirjitettu. Yhdyspettaja: Kulusta nimitetään isäntäkulun tukihenkilön, ppilaan ja hänen vanhempiensa/hultajiensa välinen yhdyshenkilö. Kulun n syytä katsa yhdyspettajan työ saksi hänen työsurituksiaan (esim. palkkauksessa, vähennettyinä työtunteina). Tiedtusta kskevat vaatimukset: Varmistetaan, että kaikki tarvittavat lmakkeet ppilaan hakulmake (sijitustietineen) ja vanhemman/hultajan sustumuslmake timitetaan isäntäkulun tukihenkilölle. Terveystietlmakkeen (2. sa) tiedt vat erittäin luttamuksellisia ja ne laitetaan suljettuun kureen, jta ppilas pitää mukanaan. Kuren vi avata ainastaan lääkäri ppilaan terveydentilan niin vaatiessa. Lähetä tukihenkilön ja isäntäperheen yhteystiedt ppilaan vanhemmalle/hultajalle/vanhemmille/hultajille heti, kun ne n vahvistettu. Valmistautuminen: Oppilas saatetaan kansallisen timistn järjestämään lähtövalmennukseen. Lähettävän kulun yhdyspettajille järjestetään samaan aikaan kulutus. Suritetaan kaikki tarpeellinen valmistautuminen (esim. kielellinen valmistautuminen, tietjen tarjaminen isäntäkulusta, isäntäperheestä ja isäntämaasta). Oppilaan vanhemmille/hultajille n myös syytä selvittää ppilasliikkuvuuden käytännön timia ja tarkitusta. Oppilaalle annetaan ppaan si vinkkejä hjelmaan sallistuville ppilaille ja hänen kanssaan keskustellaan siinä annetuista neuvista. 14

15 Oppimisspimus: Ulkmaille lähtevälle ppilaalle laaditaan henkilökhtainen ppimisspimus. Oppimisspimuksen laativat, siitä spivat ja sen allekirjittavat myös isäntäkulu ja ppilas/ppilaat. Spimuksen tarkituksena n helpttaa pintjen hyväksilukemista ja varmistaa, että päällekkäiset ppijakst ja liiallinen kiinnikurminen vältetään mahdllisimman pitkälle. Spimuksen laatimisessa auttavat tämän ppaan luku ppimisspimushjeet kuluille ja liitteenä leva ppimisspimuksen malli. Eurpassitdistus: Lähettävä kulu ttaa Cmenius-ppilaalle käyttöön Eurpassi-tdistuksen, jsta käy ilmi liikkuvuuden sisältö. Eurpassi n hyväksytty kaikissa EU:n jäsenvaltiissa, jten se n arvkas asiakirja ppilaan tulevaisuuden kannalta. Lisätietja Eurpassista löytyy sitteesta Lisätietja vi kysyä myös kansallisesta timiststa. Kriisitimintasuunnitelma: Isäntäkulun kanssa svitaan menettelyistä leskelun aikana sattuvan kriisien tai hätätilanteiden varalta. Varmista, että vanhemmilla/hultajilla ja ppilailla n jäljennös kriisinhallinta-luvusta ja kriisitimintasuunnitelmasta. Varmista, että ppilaat ja vanhemmat/hultajat tuntevat alaikäisiä kskevat lait (jtka vat saatavilla niin kutsutussa maappaassa (cuntry guide). Käyttäytymissäännöt: Isäntäkulun ja ppilaan kanssa svitaan selkeistä käyttäytymiseen liittyvistä säännöistä ja mahdllisista seuraamuksista sääntöjä rikttaessa. Käyttäytymissääntöjen lisäksi ppilaan n nudatettava vanhempien/hultajien sustumuslmakkeessa annettuja sääntöjä.. Matkajärjestelyt: Oppilaan matkajärjestelyistä svitaan isäntäkulun kanssa. Oppilas saapuu isäntämaahan niin, että vi sallistua isäntämaan kansallisen timistn järjestämään tulvalmennukseen. Ktimaan kansallinen timist välittää tiedt isäntämaan kulutusajankhdista. Oleskelun aikana Pysyvä yhteys ppilaaseen: Ollaan säännöllisesti yhteydessä ppilaaseen ja isäntäkulun tukihenkilöön. Tuetaan ja rhkaistaan ppilasta jakamaan kkemuksiaan. Vi myös lla hyvä ajatus järjestää nykytekniikan mahdllistamaa yhteistimintaa ppilaan man kulun lukan ja isäntäkulun lukan kesken (esim. videkkuksia, verkkpäiväkirja jne.). Edistymisen seuranta: Seurataan ppilaan pintjen edistymistä yhteistyössä isäntäkulun kanssa ppimisspimuksen mukaisesti. Ongelmien sattuessa: Autetaan isäntäkulua ratkaisemaan ngelmat, jita vaihdn aikana saattaa ilmetä ja le tarvittaessa yhteydessä ppilaan vanhempiin. Ktiinpaluun jälkeen Arviinti: Oppilaan kanssa arviidaan leskelun saavutuksia sekä frmaaleja (petuksessa saavutettuja tulksia ppimisspimuksen perusteella) että nn-frmaaleja saavutuksia (henkilökhtaisia saavutuksia). Arvin perustana pidetään isäntäkulun ppimisspimuksen malliraprtin välityksellä antamaa ppilasarvita. Arvissa nudatetaan lähettävän kulun ja isäntäkulun kesken svittua kaavaa. Hyväksyminen: Varmistetaan, että ma kulu hyväksyy vaihdn aikana suritetut pinnt mahdllisimman laajalti ja että ppilas vi jakaa kkemuksia kulussa. Oppilas vi myös käyttää Eurpassia ulkmailla leskelun virallisena hyväksymistdistuksena. Uudelleen speutuminen: Annetaan ppilaalle tarvittava tuki ktimaahan ja kuluun uudelleen speutumiseen sekä vaihtkkemuksen reflektimiseen ja hyödyntämiseen. Raprtinti: Lähettävällä kululla n velvllisuus raprtida liikkuvuus/liikkuvuudet kansalliselle timistlle. Raprtti sisältää myös ppilaan ja isäntäkulun sit, allekirjitetut jäljennökset vaadituista 15

16 asiakirjista (allekirjitettu ppimisspimus, allekirjitettu raprtti ppimisspimuksesta, allekirjitettu vanhempien/hultajien sustumuslmake, allekirjitettu isäntäperheen situmus, allekirjitettu isäntäkulun vahvistus maksusurituksesta) sekä tarvittavat liitteet (maksutsitteet). Spimuskauden aikana Tukien hallinninti: Oppilaan kuukausimaksu maksetaan ppilaalle (tai hänen vanhemmilleen). Oppilaalle hankitaan muutettavissa leva paluulippu ja varmistetaan, että kaikki matkaan liittyvät hyväksyttävät ment katetaan. Isäntäkulun allekirjittaman maksupyynnön saavuttua, maksetaan myönnetty tuki isäntäkululle. Kaikista liikkuvuuteen liittyvistä menista n säilytettävä kuitit. Kansallinen timist antaa lisätietja krvausten hallinnsta. Yhteydet kansalliseen timistn: Kansalliselle timistlle lähetetään tarkat tiedt valituista ppilaista ja heidän liikkuvuuskhteistaan heti kun ne vat tiedssa. Kulut vat velvllisia sallistumaan kansallisten timistjen järjestämiin kulutuksiin ja täyttämään raprtintivaatimukset. Js kulut päättävät palauttaa ppilaan ktiin kesken vaihdn, n ltava välittömästi yhteydessä kansallisen virastn ja svittava vaihdn päättämisestä. Asiakirjjen tarkastusluettel: Tutustuttavat asiakirjat: Ohjeet lähettäville kuluille ppilaiden valitsemiseksi Oppimisspimuksen laatimishjeet Kriisinhallinta (ppaan luku 9) Vakuutuspas Cmenius-ppilaille Täytettäviä ja allekirjitettavia asiakirjja: Oppimisspimus Kriisitimintasuunnitelma Käyttäytymissäännöt Oppilaalta saatavat asiakirjat (hulellisesti täytettyinä ja allekirjitettuina): Oppilaan hakulmake (sekä sijitustiedt) Terveystietlmake (ainastaan 1. sa) Vanhempien/hultajien sustumuslmake Ilmittautumislmake ryhmävakuutukseen ja edunsaaja(t) kulemantapauksessa Oppilaalle ja hänen vanhemmilleen/hultajilleen timitettavat asiakirjat: 16

17 Vinkkejä hjelmaan sallistuville ppilaille Kriisinhallinta Kriisitimintasuunnitelma Käyttäytymissäännöt Vakuutuspas Cmenius-ppilaille 4. Ohjeet lähettäville kuluille Ohjeet lähettäville kuluille ppilaiden valitsemiseksi Tämän asiakirjan tarkituksena n auttaa lähettäviä kuluja valitseman ppilaat Cmenius-hjelman yksilölliseen ppilasliikkuvuuteen. Valintaprsessi vidaan jakaa kahteen vaiheeseen: ppilaiden haku ja varsinainen valitseminen. Hakuvaihe Hakuvaiheen aikana mahdllisesti valittavia ppilaita pyydetään ilmittautumaan, jtta vidaan laatia luettel hakijista varsinaista valintaa varten. Yksinkertaisimmillaan haku vi kstua vain kulun ilmitustaululle tai verkksivuille laitetusta ilmituksesta. Hakuun vidaan myös käyttää enemmän aikaa ja sitä vidaan mainstaa enemmän. Hakijiksi lisi hyvä kannustaa myös ppilaita, jtka eivät lunnstaan le kiinnstuneita leskelusta ulkmailla. Suurimman vaikutuksen asiasta kiinnstuneisiin ppilaisiin vivat tehdä keskustelut vaihthankkeisiin aiemmin sallistuneiden ppilaiden kanssa ja heidän esittelynsä. Valinta Lähettävän kulun tulee määritellä valintamenettely, esim. asiakirjista, jtka hakijiden n timitettava, ja niiden käsittely. Susiteltavaa n tehdä alkuvalinta kirjallisten hakemusten perusteella (ppaan liitteenä malli ppilaan hakulmakkeesta), minkä jälkeen spivimmat hakijat haastatellaan ennen lpullisen päätöksen tekemistä. Valintaprsessissa tulee ttaa humin tietyt yleisperusteet, vaikka arviinti n aina yksilöllinen ja tapauskhtainen. Sen sijaan, että jku kulun henkilökunnasta tekisi päätökset valinnista yksin, n erittäin susiteltavaa mudstaa valintatimikunta, jhn vi kuulua myös kulun henkilöstön ulkpulisia jäseniä. Yleisten valintaperusteiden lisäksi kulut vivat määritellä jitakin erityisperusteita, jtka liittyvät lennaisesti liikkuvuushankkeen lunteeseen ja tarkituksenmukaisuuteen. Erityisperusteista päätetään hankekhtaisesti kunkin hankkeen minaispiirteiden perusteella. Kaikkien valintaprsessiin sallistuvien n svittava yhdessä yleisistä ja erityisperusteista, jtka tulee ilmittaa selvästi hakijille. Perusteista ja niiden valitsemisesta keskustellaan myös isäntäkulun yhdyshenkilön kanssa, jtta nämä tietävät, millä perusteella valinta n suritettu ja vivat valmistautua asianmukaisesti. 17

18 Yleiset perusteet Yleisiin valintaperusteisiin lukeutuvat seuraavat asiat: Mtivaati Vanhempien tuki Avin/ennakkluultn persnallisuus Itseluttamus Opiskeluvalmiudet Valintaperusteet kuvaillaan lyhyesti alla. Mikään peruste ei le muita tärkeämpi ne kaikki tulisi ttaa humin ja lpullisen valinnan tulee perustua kknaisuuteen. Mtivaati Mtivaati n avaintekijä valinnassa. Ensinnäkin n tärkeää varmistaa, että ppilailla n selvä käsitys siitä, mitä ulkmailla vietetty vaihtjaks tarkittaa. Heidän n tiedstettava, ettei pitkähkö ulkmailla leskelu millaan le aina helppa ja että tdennäköisesti siihen liittyy vaikeitakin aikja ja ngelmia, jista heidän n selviydyttävä itsenäisesti. Yksi tapa mtivaatin ja situtumisen sittamiseksi n esimerkiksi antaa ppilaiden sittaa, että he vat valmiit tekemään töitä hankkeen eteen. Heitä vidaan esimerkiksi pyytää laatimaan mtivaatikirje, jssa he kertvat dtuksistaan ja hakuperusteistaan. Vanhempien tuki Vanhempien n ltava täysin mukana hankkeessa ja valmiina antamaan täyden tukensa ppilaalle hänen llessaan ulkmailla. Jatkuvasti hulissaan levat vanhemmat, jtka siirtävät hulensa lapselleen, vaikuttavat negatiivisesti leskeluun ja vivat pahimmassa tapauksessa saada aikaan jpa vaihdn keskeytymisen. Oppilaan hakemuksen liitteenä tulee tämän vuksi lla vanhempien lausunt, jssa he ilmittavat ymmärtävänsä tuen merkityksen ja vat valmiit tukemaan ja kannustamaan lastaan kk vaihdn ajan. Avin/ennakkluultn persnallisuus Vaihdn myötä ppilaat vat millaan uudessa maailmassa. Heidän n lutava ystävyyssuhteita ja speuduttava uuteen kuluyhteisöön. Oppilaat, jtka välttävät haasteita, eivät ehkä saa hyötyä irti kkemuksesta ja vivat khdata vakavia vaikeuksia vaihdn aikana. Avimuus ei välttämättä tarkita 18

19 samaa kuin lla susittu; susittuna leminen jhtuu usein enemmän ympäristötekijöistä kuin henkilön masta persnallisuudesta. Hyvä merkki avimuudesta vat harrastukset ja vapaa-ajan viett, jissa ludaan ystävyyssuhteita samista asiista kiinnstuneiden kanssa. Harrastus vivat lla musiikki, liikunta, shakki tai plitiikka mikä tahansa mitä tehdään yhdessä tisten kanssa. Itseluttamus Ei le helppa lla pitkään kaukana perheestä ja ystävistä, ja vi lla, että tilanne n liikaa ppilaille ja he palaavat ktiin parin päivän tai viikn kuluttua. Hyvä valmistautuminen ja tuki vivat vähentää tällaista riskiä humattavasti, mutta ppilailla n myös ltava riittävästi henkisiä valmiuksia selviytyä itsenäisesti vaikeista ajista. On tärkeää ttaa humin, että ulspäin suuntautunut käytös ei välttämättä aina sita itseluttamusta ja että hiljaisilla ja ujilta vaikuttavilla henkilöillä vi lla erinmainen speutumiskyky ja tarvittavaa kärsivällisyyttä. Valituilla ppilailla n ltava itsevarmuutta ja heidän n kyettävä khtaamaan esteitä ja pääsemään niiden yli. Opiskeluvalmiudet Hyvät piskeluvalmiudet vat pitkäaikaiseen ppilasvaihtn sallistuvalle etu ppimisen kannalta. Isäntäkulussa ppilaat jutuvat seuraamaan petusta, jka tdennäköisesti eraa suuresti man kulun petuksesta (ja vieraalla kielellä, jta ppilas ei välttämättä ennestään saa lainkaan). Oppilaat vivat myös jutua pnnistelemaan saadakseen muut kiinni palattuaan ktimaahansa. Js vaikeuksia n j ktimaassa, vaarana n, että ngelmat pahenevat entisestään pitkän pissaln jälkeen. Ei kuitenkaan pidä erehtyä vaatimaan hyviä ppisurituksia edellytyksenä vaihtn sallistumiselle: kknaisvaltaiset valmiudet vat ratkaisevia eikä niinkään ppimisen tas tietyllä hetkellä. Itse asiassa niin kutsutut "alisurittajat" vivat lla erinmaisia sallistujia, ja kkemus vi auttaa heitä tumaan esiin tdelliset kykynsä. Opettajat usein tietävät, työskenteleekö tietty ppilas tdellisten kykyjensä mukaan vai saavuttaak hän vain keskikertaiset tulkset tilapäisen mtivaatin puutteen vuksi. Tämä n hyvä syy ttaa erilaisia ppijita mukaan valintaprsessiin sen sijaan, että lutettaisiin vain tdistus- ja kenumerihin. Erityisperusteet Yleisten perusteiden lisäksi vidaan ppilasvalintaan käyttää myös tiettyjä erityisiä lisäperusteita. Kska ppilasvaihdt tehdään nykyisten tai aiempien Cmenius-hjelman yhteistyöhankkeiden yhteistyökulujen kesken, jtkut kulut vivat katsa ppilasliikkuvuuden tämän hankkeen jatkksi ja rajittaa haun vain ppilaisiin, jtka vat sallistuneet aiempaan yhteistyöhankkeeseen. 19