Opiskelijan opas Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Pappilantie

Transkriptio

1 Opiskelijan pas Kulutuskeskus Sedu, Ilmajki, Pappilantie

2 Tärkeitä yhteystietja ja sitteita Nimi: Ryhmätunnus Sähköpstisite: Perustutkint: Yksikön site:.... Käsi- ja taidetellisuusalan pt. Sedu Ilmajki, Pappilantie Pappilantie ILMAJOKI Ryhmänhjaajan nimi ja puhelinnumer:. Kulutuspäällikön nimi ja puhelinnumer: Virpi Nrja Vastuupettajan nimi ja puhelinnumer: Jukka Pekkala Opintsihteerin nimi ja puhelinnumer: Kirsti Ojala Opint-hjaajan nimi ja puhelinnumer: Vesa Säntti Kuraattrin nimi ja puhelinnumer: Hannele Vut Terveydenhitajan nimi ja puhelinnumer: Tiina Kivipelt Kuntayhtymän vaihde puh , sähköpsti: inf@sedu.fi Pysyt ajan tasalla seuraamalla Sedu-sähköpstiasi, Intraa ja Kulutuskeskus Sedun nettisivuja. Sähköpstiisi kirjautumiseen löydät linkin Sedun nettisivujen ( etusivun alasasta tai tästä linkistä. /Tieta Sedusta SEDUN OPISKELIJOILLE JA HENKILÖSTÖLLE LINKIT Henkilökuntaintra; Opiskelijaintra; Opetussuunnitelmat; Sähköpsti; Mdle; etaitava ;Sedu Aikuiskulutus; Wilma

3 Intraan pääset kulun tietkneilta kirjittamalla selaimen sitekenttään sanan intra ja muilta tietkneilta kirjittamalla sitteeksi: intra.epedu.fi HUOM! Sekä piskelijiden että henkilökunnan sähköpstisitteet vat muta Jelppari Tietteknisissä ngelmissa sinua auttaa Jelppari -helpdesk palvelu. Saat yhteyden Jelppariin - puhelimitse sähköpstilla jelppari@sedu.fi ÖDYLLIS TÄ TIE TOA Ammatillinen perustutkint

4 Ammatillisten perustutkintjen laajuus n 180 saamispistettä (sp) ja pinnt kestävät 3 vutta. Ylippilailla tai tisen ammatillisen tutkinnn surittaneilla n piskeluaika tätä lyhyempi saamisen tunnustamisen ansista. Osa n kntaktipetusta, sa itsenäistä työskentelyä. Osaamispisteitä kertyy myös mm. työssäppimisesta sekä erilaisista prjektitöistä. Työssäppimisjakslla nudatetaan työssäppimispaikan aikatauluja. Tutkinnn rakenne AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 sp Tutkint- ja saamisalakhtaiset pinnt paklliset tutkinnn sat valinnaiset tutkinnn sat tutkinnn sia vapaasti valittavista tutkinnn sista 5-15 sp työssäppimista vähintään 30 sp ammattisaamisen näytöt YHTEISET TUTKINNON OSAT (YTO) 35 sp Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 sp (paklliset 8 sp, valinnaiset 3 sp) Äidinkieli, sumi (paklliset 5 sp, valinnaiset 0-3 sp) Tinen ktimainen kieli, rutsi (paklliset 1 sp, valinnaiset 0-3 sp) Vieras kieli, englanti (paklliset 2 sp, valinnaiset 0-3 sp) Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 sp (paklliset 6 sp, valinnaiset 3 sp) Matematiikka (paklliset 3 sp, valinnaiset 0-3 sp) Fysiikka ja kemia (paklliset 2 sp, valinnaiset 0-3 sp) Tiet- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen (paklliset 1 sp, valinnaiset 0-3 sp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 8 sp (paklliset 5 sp, valinnaiset 3 sp)

5 Yhteiskuntataidt (paklliset 1 sp, valinnaiset 0-3 sp) Työelämätaidt (paklliset 1 sp, valinnaiset 0-3 sp) Yrittäjyys ja yritystiminta (paklliset 1 sp, valinnaiset 0-3 sp) Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet (paklliset 2 sp, valinnaiset 0-3 sp) Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7 sp (kaikki valinnaisia) Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psyklgia Ympäristösaaminen Osa-alueet muista edellä mainituista YTO-ryhmistä VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 sp Ammatillisia tutkinnn sia Paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuvia tutkinnn sia Yhteisiä tutkinnn sia tai luki-pintja Jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia pintja Työkkemuksen kautta hankittua saamista Arviinti Tutkinttdistus kstuu päättötdistuksesta ja näyttötdistuksesta. Tisen asteen ammatillisissa pinnissa käytetään klmiprtaista arviintiasteikka kiitettävä (K3), hyvä (H2) ja tyydyttävä (T1). Opinnt n suritettava hyväksytysti. Js suritus hylätään, sinulle tarjtaan mahdllisuus pintsurituksen uusintaan. Osaamista verrataan pintkknaisuuden phjalta laadittuihin arviinnin kriteereihin. Näet mat arvsanasi Sedu Wilma piskelijasivuilta, jille saat tunnukset pintjen alkaessa.

6 Mikä Wilma n? Wilma n ppilaitksen hallint-hjelman www-liittymä. Tämän Wilma-lisenssin mistaa Kulutuskeskus Sedu, Seinäjki. Opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat surituksiaan, lukevat tiedtteita ja viestivät pettajien kanssa. Opettajat syöttävät Wilman kautta arviinnit ja pissalt, päivittävät henkilötietjaan ja viestivät piskelijiden ja hultajien kanssa. Hultajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta piskelijan pissalja, viestivät pettajien kanssa ja lukevat kulun tiedtteita.wilmaa käyttävät myös ppilaitksen henkilökunta, jht sekä työpaikkahjaajat. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnustamisella sinulle vidaan lukea hyväksi ja krvata pakllisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia tutkinnn sia. Sinun tulee hakea muualla surittamiesi pintjen tai muutin hankkimasi saamisen arviimista ja tunnustamista. Hakemus tulee tehdä riittävän ajissa ennen mainittujen pintjen tai tutkinnn sien alkamista. Sinun tulee esittää saamisen arviinnin edellyttämä selvitys pinnistasi ja saamisestasi. Lisätietja saamisen tunnustamisesta saat malta pint-hjaajaltasi ja Intrasta. Työssäppiminen ja ammattisaamisen näytöt Työssäppiminen n sa ammatillisen kulutuksen pintja. Sen laajuus ammatillisessa perustutkinnssa n vähintään 30 saamispistettä ja se jakaantuu eri piskeluvusille. Työssäppiminen n tavitteellista, hjattua ja arviitua. Työssäppijalla n ikeus pinttukeen ja muihin pintssiaalisiin etuuksiin. Opettajat hjeistavat ja perehdyttävät piskelijat työssäppimisen periaatteisiin ja pelisääntöihin. Ammattisaamisen näytöt tteutetaan sekä työelämässä että ppilaitsympäristössä. Laadit itsellesi työpaikkakhtaisen näyttösuunnitelman työpaikkahjaajan ja hjaavan pettajan kanssa. Ammattisaamisen näyttö n työelämän timintakknaisuus, jka arviidaan knkreettisten arviintiperusteiden avulla, ja se vi lla perustutkinnsta riippuen esim. kytkinremntti, hiusten leikkuu tai metsänviljely. Ammattisaamisen näyttöjen arviinti n keskeinen sa tutkinnn sien arviintia. HOPS ja HOJKS Opintjen alkaessa sinulle laaditaan valintjesi ja/tai aikaisempien pintjesi phjalta henkilökhtainen piskelusuunnitelma, HOPS. Sen tteutumisesta ja seurannasta vastaavat piskelija, ryhmänhjaaja ja pinthjaaja. Erityispiskelijalle ryhmänhjaaja laatii yhdessä piskelijan ja hänen hultajansa kanssa henkilökhtaisen piskelun järjestämistä kskevan suunnitelman, HOJKSin, jnka mukaan piskelija etenee pinnissaan. HOJKSia sekä HOPSia päivitetään määrävälein.

7 Jatk-pintkelpisuus Ammatillisissa ppilaitksissa suritettu vähintään klmivutinen perustutkint antaa yleisen jatkpintkelpisuuden. Yleinen jatk-pintkelpisuus tarkittaa sitä, että vit hakeutua jatkamaan pintjasi mille alalle tahansa ammattikrkeakuluihin tai ylipistihin siten kuin ylipist sen määrittelee. Yksilölliset piskeluvaihtehdt Kulutuskeskus Sedussa piskelija vi valita mnipulisesta tarjnnasta ja rakentaa maa pintplkuaan. Opiskelu tapahtuu mnenlaisissa ppimisympäristöissä henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaisesti. Osaamista vi laajentaa myös valitsemalla pintja muista perustutkinnista. Opiskelija saa Oma plku -pinnista tutkinttdistukseensa merkinnän, kun hän n surittanut tietyn määrän Oma plku -tteutuksiin sisältyviä pintja tai sallistunut plun pintja kartuttaviin timintihin.

8 Klikkaa alla levaa banneria päästäksesi pelaamaan Oma Plku -peliä! Kaksi tutkinta rinnakkain Ammatillisen perustutkinnn ja y-tutkinnn rinnakkain surittamista kutsutaan usein puhekielessä kaksistutkinnksi. Ammatillista tutkinta piskellessa vi surittaa san perustutkintn kuuluvista pinnista lukissa ja sallistua ylippilastutkinnn kkeisiin. Opiskelijan suritettua ammatillisen perustutkinnn ja ylippilaskirjitukset hyväksytysti, hän n ylippilas. Niin kutsutun klmistutkinnn vi surittaa, js näiden pintjen lisäksi tehdään myös lukin päättötdistukseen vaadittavat pinnt. Lisätieta pint-hjaajilta ja Kulutuskeskus Sedun ppaasta Ammatillinen perustutkint + y-tutkint.

9 Opinlakeus Opinlakeus-verkstn ppilaitkset tarjavat justavia pintmahdllisuuksia viidellä eri yhteistiminta-alueella. Yhteinen kurssitarjnta ja kurssivaiht vaihtelee alueittain. Alueiden yhteinen kurssitarjnta avaa kaikille verkstn ppilaitsten piskelijille mahdllisuuden valita pintja laajemmasta valikimasta. Tällöin tarjlla n runsaasti sellaisia pintjaksja, jita ma ppilaits ei tarja, mutta jtka spisivat piskelijan miin kehittymistarpeisiin. Vaihtehdista vi kysyä lisätieta pint-hjaajilta. Opinlakeus-ppilaitsverkst vastaa lisäksi alueella vusittain järjestettävistä Opinlakeus-messuista. Lisätietja saat pint-hjaajaltasi sekä NY Vusi Yrittäjänä Nuri Yrittäjyys (NY) Vusi Yrittäjänä -hjelma tarkittaa käytännönläheistä yritystimintaan perehtymistä man miniyrityksen kautta. Mahdllisuus tarjtaan vutiaille nurille. NY-yrityksessä timii aina vähintään kaksi nurta, jtta tiimityöskentely, ngelmanratkaisu, mien ideiden puntarinti ja tteuttaminen tuntuisivat tdellisilta. Kats lisää tästä. Yksikössäsi n NY-timinnasta vastaava henkilö ja lisätieta saat myös ryhmänhjaajaltasi. Kats lisäksi Taitaja ammattitaidn SM-kisat Vusittain järjestetään ammattitaidn Sumen mestaruuskilpailut, jissa ammatillisten ppilaitsten piskelijiden n mahdllista mitata saamistaan kansallisella taslla. Kilpailu kstuu lajikhtaisista semifinaaleista ja Taitaja SM-finaalista. Kilpailuihin vivat sallistua kilpailuvunna enintään 20 v. täyttäneet piskelijat.

10 Etelä-Phjanmaan Urheiluakatemia Etelä-Phjanmaan urheiluakatemia n laaja maakunnallinen yhteistyöverkst, jka kehittää ja tarjaa mnipulisia ja laadukkaita palveluja piskelun ja kilpaurheilun kknaisvaltaiseen yhdistämiseen ja tasapainttamiseen. Akatemia n tarkitettu tavitteellisille ja mtivituneille kansalliseen ja kansainväliseen menestykseen pyrkiville urheilijille. Kulutuskeskus Sedulla n urheilijiden ammatillisen perustutkintkulutuksen järjestämislupa. Jkaiselle akatemiavalmennukseen sallistuvalle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen piskelusuunnitelma kulutuksen alussa. Urheiluakatemiatiminta n sa sumalaista huippu-urheilujärjestelmää ja sitä krdini maakunnassa Sumen Olympiakmitean alaisuudessa Kurtaneen urheilupistn hallinnima Etelä-Phjanmaan urheiluakatemia. Lisätietja saat pint-hjaajaltasi sekä Opiskelu ja työssäppiminen ulkmailla Jkaisessa Kulutuskeskus Sedun yksikössä n kansainvälisyysvastaava, jnka puleen vit kääntyä, mikäli haluat vaihtjakslle ulkmaille. Jkaisella alalla n mat yhteistyökumppanit, jiden kanssa tehdään yhteistyötä erilaisten prjektien ja vaihtjen salta. Useimmiten ulkmaille lähdetään työssäppimaan. Ulkmailla tapahtuvan työssäppimisjaksn järjestelyissä avustaa yleensä khdemaassa leva yhteistyöppilaits, jka tuntee lsuhteet ja jlla n kkemusta ja paikallistuntemusta työssäppimisjaksn ja käytännön asiiden rganisinnissa. Ulkmaanjaksn kest n keskimäärin 4-6 viikka. Vaiht vi lla myös piskelua partnerippilaitksessa. Kulutuskeskus Sedulla n yhteistyökumppaneita useimmissa Eurpan maissa sekä Intiassa, Ugandassa, Tansaniassa ja Nepalissa. Ulkmaan jaksille n vusittain kaksi hakuaikaa. Kevätlukukauden vaihtjaksille haetaan päättyvässä haussa ja syyslukukaudella tteutuviin vaihtihin päättyvässä haussa. Jaksille valittuja tuetaan taludellisesti Sedun kansainvälisten hankkeiden kautta (Erasmus+, Opetushallitus). Lisätietja saat man yksikkösi kansainvälisyysvastaavalta. Kats myös Kansainvälisyyden Oma plku.

11 Opetukseen sallistuminen Edellytämme sinulta säännöllistä ja täsmällistä sallistumista petukseen. Tämä saltaan valmistaa sinua työelämän asettamiin vaatimuksiin. Vit lla pissa vain sairauden tai perustellun ja hyvissä ajin ennalta svitun syyn vuksi. Kirjallisesta kkeesta tai kkeeseen verrattavasta arviintitilanteesta et vi lla pissa ilman terveydenhitajan tai lääkärin tdistusta. Opiskelija n vastuussa pintjensa etenemisestä ja kaikki pissalt n selvitettävä. Opiskelijan velvllisuus sallistua petukseen n kirjattu lakiin ammatillisesta kulutuksesta /630 Laki ammatillisesta kulutuksesta /630: 34 Opiskelijan velvllisuudet Opiskelijan tulee sallistua petukseen, jllei hänelle le myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan n suritettava tehtävänsä tunnllisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Perustellusta ja hyvissä ajin ennalta svitusta syystä piskelija vi saada luvan lla pissa petuksesta. Lupa n anttava etukäteen. Yksittäinen pettaja vi myöntää luvan pissallle mien tuntiensa salta ja ryhmänhjaaja enintään yhden päivän salta. Kulutuspäällikkö päättää yhtä päivää pidemmät pissalt. Sairastuminen Sairastumisesta sinun n ilmitettava aina ja viipymättä ryhmänhjaajalle esim. tekstiviestillä tai sähköpstilla. Mikäli let pissa kulusta 1-3 päivää, sinun tulee kuluun palattuasi timittaa ryhmänhjaajalle hultajan allekirjittama tdistus. Lmakkeen löydät tämän sivun ikeasta palkista sekä piskelijaintrasta (pinnt lmakkeet). 18 vutta täyttänyt piskelija vi allekirjittaa tdistuksen itse. Terveydenhitaja vi myös allekirjittaa tdistuksen, js pystyt käymään hänen vastaantllaan sairastuessasi. Yli klme päivää kestävästä sairaudesta n timitettava terveydenhitajan tai lääkärin tdistus. Ilmita asiasta pettajille, jiden tunneilta n pissalja, ja timita tdistus ryhmänhjaajalle. Tistuvissa sairauspissalissa piskelija hjataan piskeluterveydenhultn. Js jäät pinnissa jälkeen sairauslman vuksi, let ikeutettu tukipetukseen. Lisää tieta saat ryhmänhjaajaltasi tai pint-hjaajaltasi. Ennakkn tiedssa levat pissalt a. lmamatkat Opiskelijan n ensisijaisesti sijitettava lmamatkansa kulun lma-aikihin. Perustellusta syystä lmamatkan aikaista pissala vi ana etukäteen kulutuspäälliköltä pissalanmus/päätös -lmakkeella. Lupa myönnetään pääsääntöisesti kerran pintjen aikana. Kulu ei le vastuussa piskelijan pintjen etenemisestä lmamatkan aikana, eikä piskelija le ikeutettu tukipetukseen. Krvaava tehtävä svitaan pettajan kanssa, mutta piskelija ttaa itse vastuuta tehtävän ehdttamisesta ja kirjaa ehdtuksensa myös pissalanmukseen.

12 b. kulun edustustehtävät Opiskelija vi lla edustamassa kulua esim. tutrtehtävissä, messuilla, Saku ry:n urheilu- tai kulttuurikisissa tai Taitaja-kisissa. Opiskelu n aina etusijalla, mutta pissaln suhtaudutaan myötämielisesti, ellei se haittaa piskelua. Opiskelijan n selvitettävä pissaln aikana petetut asiat ja hulehdittava niiden ppimisesta. Esim. pissaln aikana tehdyt harjitustehtävät yms. n tehtävä, mutta pissala ei tarvitse krvata tunti tunnilta. c. urheiluun tmv. liittyvät pissalt Js piskelija n urheiluakatemiassa, hänellä n ikeus käydä akatemian harjituksissa, ellei se haittaa piskelua. Heikk pintmenestys vi estää akatemiaan sallistumisen. Opiskelijan HOPSiin kirjataan, miten hän surittaa pintnsa. Opiskelijalla n myös ikeus tukipetukseen tarvittaessa. Ulkmaille tai ktimaahan khdistuvat pidemmät leirit yms. aiheuttavat paljn pissalja, ja niihin piskelija an etukäteen kulutuspäälliköltä luvan pissalanmus-päätös lmakkeella. Kulutuspäällikkö vi myöntää luvan harkintansa mukaan. d. autkulu Kun piskelija ilmittaa asianmukaisesti etukäteen, hän vi sallistua kuluaikana liukkaan kelin aj-petukseen ja ajkkeeseen ( inssiin ), js näitä ei saa svittua kuluajan ulkpulelle. Pissaln aikana tehdyt harjitustehtävät ym. n tehtävä. Muita pissalja autkulun takia ei hyväksytä. Pissal työssäppimisen aikana Työssäppimisen aikana sinun n ilmitettava pissalstasi myös työpaikkahjaajalle ryhmänhjaajan lisäksi. Pissa vi lla 1-3 päivää malla ilmituksella, pidemmistä pissalista n hankittava terveydenhitajan tai lääkärin tdistus. Mikäli työpaikka niin vaatii, tdistus n ltava kaikilta pissalpäiviltä. Kaikki piskelijan pissalt kirjataan piskelijahallintjärjestelmä Winhaan, ja hultaja vi seurata niitä hultajaliittymä WinhaWillestä. Ryhmänhjaaja seuraa pissaljen määrää ja ilmittaa niistä tarvittaessa alle 18- vutiaan piskelijan hultajalle.

13 Opiskeluhult Ryhmänhjaaja Jkaisella ryhmällä n ma ryhmänhjaaja, jnka puleen vit kääntyä, kun tarvitset tukea ja neuvja pintjesi kaikissa vaiheissa. Ryhmänhjaajasi perehdyttää sinut petussuunnitelmaan, taln käytäntöihin ja keskeisimpiin asiihin ammattiin piskelussa. Yhdessä ryhmänhjaajasi ja pint-hjaajasi kanssa laadit henkilökhtaisen piskelusuunnitelman ja seuraat sen tteutumista. Ryhmänhjaaja pitää tarvittaessa yhteyttä piskelijiden hultajiin ja muihin yhteystyötahihin. Ryhmänhjaajan kanssa käydyt keskustelut vat luttamuksellisia. Opint-hjaaja Opint-hjaaja n tukenasi kaikissa piskelun vaiheissa. Jkaiseen tutkintn sisältyy pint-hjausta, ja sen lisäksi sinulla n ikeus saada henkilökhtaista ja muuta pintjen hjausta. Opint-hjaajalta saat tieta myös jatk-pintmahdllisuuksista ja työllistymisestä. Opinttimist Yksikkösi pinttimiststa saat apua piskeluun liittyvissä käytännön asiissa. Opinttimistn puleen vit kääntyä, kun tarvitset esimerkiksi piskelutdistuksen tai pintsuritustteen. Opinttimiststa saat tieta pint- ja kulumatkatuesta. Ilmita pinttimistn välittömästi, js yhteystietsi muuttuvat. Opint- ja timistsihteeri Kirsti Ojala puh tai Timist avinna: Maanantai Trstai kl Perjantai kl

14 Opiskelijiden terveydenhult Terveydenhitaja Riitta Kivulahti (JIK/Ilmajen terveyskeskus), n paikalla yksikössä maanantaisin Vastaantt pn huneen vieressä. Avin vastaantt ilman ajanvarausta maanantaisin kl. 8:00 9:00 ja ,muullin ajanvarauksella. Päivittäin terveydenhitajan tavittaa puhelimella Ammatillisessa kulutuksessa piskelijilla n ensimmäisenä piskeluvunna terveydenhitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai tisena piskeluvunna maksutn lääkärintarkastus (pjille ns. kutsuntatarkastus 2.vunna). Ilmajen lääkäripäivystys ja ajanvaraukselliset kiirevastaantt Ajanvaraukselliset kiirevastaantt ma-t 8-20, pe kl 8-16 Perjantai-illat ja viiknlput vurtellen Kurikan terveyskeskuksen kanssa. Osite: Pappilantie 2 puh Terveyskeskuspsyklgi Kirsti Kivimäen vastaantt terveyskeskuksessa ajanvaraus ma, ke-pe kl Perhesuunnitteluneuvla terveyskeskuksessa, ajanvaraus ma-pe kl puh Opiskelijiden suun terveydenhult Opiskelijalla n mahdllisuus päästä kerran piskeluaikana suun terveystarkastukseen suuhygienistin vastaantlle piskelupaikkakunnallaan, jssa selvitetään suun terveysneuvnnan ja palvelujen tarve. Suun terveydenhithult n maksutnta alle 18 v. Ajan vi varata hammashitlasta puh Kiireellistä hita tarvitsevien särkyptilaiden ajanvaraus n maanantaista perjantaihin kl 8:00 10:00. puh Hammashitla sijaitsee terveyskeskuksessa Pappilantie 2 Maksut Terveydenhitajan, psyklgin palvelut sekä perhesuunnitteluun liittyvät käynnit vat maksuttmia. Lääkärin tarkastuksista vat maksuttmia perhesuunnitteluun liittyvät käynnit sekä perustutkintihin liittyvät lääkärintarkastukset sekä kutsuntatarkastukset. Opiskelijiden terveydenhultn sisältyvät ppilaitksen sijaintipaikkakunnan järjestämät kansanterveyslain mukaiset palvelut. Niitä vat terveydenhitajan ja lääkärin vastaanttjen lisäksi suun terveydenhult-, äitiysneuvla- ja seksuaaliterveyttä edistävät palvelut (esimerkiksi raskauden ehkäisy). Jkaisessa Kulutuskeskus Sedun pisteessä timii terveydenhitaja, jnka vastaantlle vit mennä maalitteisesti kaikissa terveyttä ja hyvinvintia kskevissa asiissa. Häneltä saat tieta myös piskelupaikkakuntasi lääkärin vastaantista ja terveyskeskuksen palveluista. Terveydenhitajalla käynnit vat maksuttmia, samin lääkärin tekemät terveystarkastukset yksiköissä. Sen sijaan yli 18-vutiaiden lääkärikäynneistä peritään terveyskeskuksen käyntimaksu.

15 Kuraattri Yksikkösi kuraattrina timii Kirsi Nyrhilä. Hänen puleen vit kääntyä erilaisissa piskeluun tai miin henkilökhtaisiin ngelmiin liittyvissä asiissa. Kuraattri pitää tarvittaessa yhteyttä ryhmänhjaajien hella piskelijiden hultajiin ja muihin yhteystyötahihin. Kuraattrin kanssa käydyt keskustelut vat luttamuksellisia. Kuraattri n tavattavissa yksikössä keskiviikkisin tai erikseen svittuina aikina. Psyklgi Opiskelijapsyklgin tehtävänä n tukea piskelijita hyvinvintiin ja mielenterveyteen liittyvissä asiissa. Opiskelijapsyklgin kanssa vit keskustella luttamuksellisesti jaksamisestasi tai mieltäsi painavista asiista. Terveydenhitajasi kert tarvittaessa man piskelupaikkakuntasi psyklgipalveluista. Opiskelijahultryhmä Kulutuskeskus Sedulla n piskelijahyvinvinnin asiantuntijaryhmä, jka määrittelee yhtenevät linjaukset Sedun yksiköiden piskelijahulttiminnalle. Sen lisäksi yksikössäsi timii ma piskelijahultryhmä, jhn kuuluvat pint-hjaaja, kuraattri, terveydenhitaja, tarvittaessa erityispettaja ja pettajien edustaja, kulutuspäällikkö, asuntlan työntekijä asuntlan asiita käsiteltäessä, sekä asian niin vaatiessa muu asiantuntija. Opiskelijahultryhmässä käsitellään esim. piskelijan kulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, mtivaati-ngelmia ja ppimisvaikeuksia sekä ihmissuhde- ja muita ssiaalisia asiita. Opiskelijahultryhmälle vivat tehdä alitteita piskelija, hultaja, pettaja tai muut henkilöt. Opiskelijahultryhmän käsittelyyn tarkitetut asiat vi jättää luttamuksella kenelle tahansa ryhmän jäsenistä. Lisä- ja tukipetus Mikäli sinulla n vaikeuksia ppimisessa tai let jäänyt pinnissasi jälkeen esim. sairauden takia, sinulla n tarvittaessa mahdllisuus saada lisä- tai tukipetusta. Keskustele asiasta pettajasi, ryhmänhjaajasi, pinthjaajan tai kuraattrin kanssa. Kriisivalmius Js sinua khtaa jkin nnettmuus, menetys tai jkin muu elämäsi kriisitilanne, ta yhteyttä ryhmänhjaajaasi tai piskelijahultryhmän jäseniin.

16 Asuminen ja piskeluympäristö Asuminen kulun sluasunnissa n ilmaista perustutkinta piskeleville piskelijille. Sluasunnissa n neljä kahden hengen hunetta ja yhteiset leskelu- ja saniteettitilat. Lisätietja saa asuntlanhitaja Sepp Kukkselta puh iltaisin kl Asuntja sitetaan pääsääntöisesti ulkpaikkakuntalaisille piskelijille. Yksi slu n varattu lemmikkieläimen kanssa asumaan tuleville. Lemmikkisluun haetaan erikseen, tästä kerrmme infpäivässä sekä pintjen alussa. Lemmikkiä ei saa ttaa mukaansa ennen lemmikkislupaikan saantia. Maksullista asunta vi hakea Ilmajen keskustassa sijaitsevasta Palnkrtteerista (Kauppatie 26). Sluasuntja, yksiöitä ja perheasuntja vivat hakea kaikki Ilmajella levien ppilaitsten piskelijat. Hakemukset s. Ilmajen kunta, isännöintitimist, PL 23, Ilmajki, puh. (06) ,

17

18

19 PAPPILANTIEN PALVELUPISTEEN POHJAKUVA